kohde sijainti kiinteistötunnus kerrosala kaavatilanne suojelutilanne

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "kohde sijainti kiinteistötunnus kerrosala kaavatilanne suojelutilanne"

Onni Jaakkola
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 kohde sijainti Arkkitehtuurimuseon näyttelytoimisto Puistokatu 4, Helsinki omistajat C. H. Nummelin ; Lauri Kivekäs ja Ida Aalberg sekä Josef Stenbäck ; Frithiof Qvickström (Pohjanheimo) ; Alfred de Pont ; Fanny de Pont ; Nina Alfthan ; Suomen rakennustaiteen museo -säätiö (nyk. Suomen arkkitehtuurimuseo- ja tiedotuskeskussäätiö -säätiö) 1959 lähtien kiinteistötunnus kerrosala kaavatilanne suojelutilanne 921 m 2, kokonaisala 1180 m 2 (lähde Arkkitehtuuritoimisto Reijo Lahtinen) Kaivopuiston asemakaava n:o vuodelta Rakennus on merkitty kulttuuritoimintaa palvelevaksi rakennukseksi. Puistokatu 4 sijaitsee Kaivopuistossa, joka kuuluu RKY-luetteloon. Rakennus on kaavassa merkitty suojeltavaksi (sr). rakennuttaja C. H. Nummelin (1881), Kivekäs, Aalberg, Stenbäck (1889), Svenska Samskolan i Helsingfors (1916), Suomen rakennustaiteen museo (1959 ) suunnittelija C. H. Nummelin (1881), Josef Stenbäck ( ) rakennusaika 1881 ja käyttötarkoitus Asuin- ja ateljeerakennus , asuinrakennus , koulurakennus , museorakennus 1957 merkittävät muutokset 1886 Toinen kerros ja ullakko tuhoutuvat palossa Paloraunio korjataan, ullakko ja toinen kerros rakennetaan uudelleen, arkkitehtina Josef Stenbäck Alakerran asuntoa laajennetaan terassille, arkkitehtina Josef Stenbäck Ullakon lounaispäässä tulipalo, lounaispään kattolyhdyt puretaan, tilalle tehdään yksi kattolyhty Muutetaan kouluksi, jossa johtajan asunto. Sisäseiniä ja palvelijainporras puretaan, pääportaikko ja vintinporras siirretään, portaikkoseinälle lisätään ikkuna, pääoven eteen rakennetaan umpikuisti, kellariin tehdään käymälätiloja; arkkitehtina Valter Jung Toisen kerroksen avoveranta rakennetaan umpeen, entinen johtajan asunto muutetaan luokkatiloiksi Kellariin asennetaan keskuslämmityskattila ja osaan taloa vesikiertopatterit Muutetaan museon käyttöön, laajennukset puretaan, tilalle lastauslaituri, valokatto umpeen, keskuslämmityssavupiippu, asennetaan öljykattila, vesikiertopatterit koko rakennukseen, arkkitehtina Martti Jaatinen luvun lopulla / 1970-luvun alussa toiseen kerrokseen tehdään wc Pääsisäänkäynnille tehdään uusi katos, arkkitehtina Reijo Lahtinen.

Huomioita nykyisestä asemakaavasta Puistokatu 4:ää koskee vuonna 1998 voimaan tullut Kaivopuiston asemakaava n:o 10440. Kyseessä on historiallisen puiston suojelukaava.

2 Huomioita nykyisestä asemakaavasta Puistokatu 4:ää koskee vuonna 1998 voimaan tullut Kaivopuiston asemakaava n:o Kyseessä on historiallisen puiston suojelukaava. Museon käytössä oleva rakennus sijaitsee puistossa, eikä sillä ole omaa tonttia. Puistokatu 4 on kaavassa suojeltava rakennus (sr). Rakennusala on kulttuuritoimintaa palvelevan rakennuksen (yy). Kaavassa koko Kaivopuisto, mukaan lukien Puistokatu 4, on merkitty alueeksi, joka on historiallisesti, kulttuurihistoriallisesti, puistorakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas. Tällä alueella ei puita, pensaita tai muita istutuksia saa muuttaa, hävittää tai istuttaa eikä suojeltavaksi määrättyjä rakennuksia, rakennusten osia, aitoja, ulkoportaita, kiveyksiä, muistomerkkejä tai muita kohteita muuttaa, purkaa tai hävittää niin, että kohteen tai sen ympäristön rakennustaiteellinen tai kulttuurihistoriallinen arvo vähenee. Tällä alueella on ennen rakennusluvan tai toimenpideluvan myöntämistä pyydettävä lausunto Helsingin rakennusvirastolta ja kaupunginmuseolta sekä varattava Museovirastolle tilaisuus lausunnon antamiseen. Toisaalta [u]usien rakenteiden ( ) tulee olla mittakaavansa ja tyylinsä puolesta ympäristöön hyvin sopivia Välittömästi Puistokatu 4:n eteläpuolella on päiväkotiin (myös sr-merkitty) liittyviä oleskelu- ja leikkialueita (ai), (lea), joita saa kaavan mukaan aidata. Ajoyhteys museon tontille on kaavassa osoitettu rakennuksen pohjoispuolelta. Ote voimassa olevasta asemakaavasta vuodelta

3 Tilat ja käytöt Koulun aikana tehdyt muutokset sopivat hyvin talon nykyiseen julkiseen käyttöön. Muutoshistoria tuo rakennukseen myös muutospotentiaalia suljetut ikkuna- ja oviaukot on luontevaa ottaa tarvittaessa uudelleen käyttöön, ja rungon keskiosat ja kaakkoispääty, joissa on tehty eniten muutoksia, kestävät niitä vastaisuudessakin. Pihan puolelle voidaan tarpeen mukaan tehdä puurakenteinen laajennusosa (mahdollisesti toinen porrashuone) ja asunnolle voidaan rakentaa uusi, nykyistä kauniimpi ja käytännöllisempi umpikuisti. Julkisivuja voidaan rikastaa palauttamalla niihin parvekkeet. Kellari Alakerta Pohjakaava Ala- ja yläkerran pohjakaava tulee mahdollisuuksien mukaan säilyt tää suurimmaksi osaksi ennallaan, etenkin ne huoneet, jotka ovat säilyneet Stenbäckin-aikaisessa muodossaan. Luontevimmin muutoksia voidaan tehdä talon lounaissivun tiloissa ( ja ), joita on aiemminkin muokattu. Yläkerran vessa rikkoo ikävästi Svenska Samskolanin aikaisen kulmahuoneen (210), minkä vuoksi vessan siirtäminen muualle tuntuu houkuttelevalta ajatukselta. Alakerrassa rungon keskellä olevat vessa, käytävä ja komero voidaan myös purkaa tai rakentaa toisin ilman, että talon rakennushistoriallinen arvo vähenee. Kellarissa on mahdollista tehdä kantavan rungon puitteissa suurempiakin muutoksia. Tarpeen mukaan käyttöön voidaan ottaa myös maalattiaisia tiloja, kuten entisiä polttopuuvarastoja (014, osin 016 ja 019). Yläkerta Vintti 195

4 Kellari nykytilassaan 1:150. Huom! Pohjapiirustukset eivät ole mittatarkkoja. Ne pe rustu vat arkkitehti Reijo Lahtisen vuonna 1998 laatimiin piirustuksiin, joita on silmämääräisesti tarkistettu inventoinnin yhteydessä. Lahtisen kuvat puolestaan perustuivat Vantaan ammatti- ja taideteollisuusoppilaitoksen opiskelijoiden vuosina harjoitustyönä tekemiin mittauspiirustuksiin, joihin Lahtinen oli tehnyt silmämääräisiä tarkistuksia. Viereisellä sivulla: Kellarin käyttötilojen katot on holvattu ja rapattu. Kuvassa käytävä 006. Alla: Suurin osa käyttötilojen seinistä on rapattu, mutta muutamassa komerossa tiilet ovat näkyvissä. Kuvassa komero

Alakerta nykytilassaan 1:150. Asunto jätettiin inventoimatta, ja se on esitetty vuoden 1998 piirustusten mukaisesti. Huone 110 oli vielä vuonna 2013 osa museon varastona. Huom!

5 Alakerta nykytilassaan 1:150. Asunto jätettiin inventoimatta, ja se on esitetty vuoden 1998 piirustusten mukaisesti. Huone 110 oli vielä vuonna 2013 osa museon varastona. Huom! Pohjapiirustukset eivät ole mittatarkkoja. Ne pe rustu vat arkkitehti Reijo Lahtisen vuonna 1998 laatimiin piirustuksiin, joita on silmämääräisesti tarkistettu inventoinnin yhteydessä. Lahtisen kuvat puolestaan perustuivat Vantaan ammatti- ja taideteollisuusoppilaitoksen opiskelijoiden vuosina harjoitustyönä tekemiin mittauspiirustuksiin, joihin Lahtinen oli tehnyt silmämääräisiä tarkistuksia. Huoneen 102 korvausilmaventtiili. 99

6 Yläkerta nykytilassaan 1:150. Huom! Pohjapiirustukset eivät ole mittatarkkoja. Ne pe rustu vat arkkitehti Reijo Lahtisen vuonna 1998 laatimiin piirustuksiin, joita on silmämääräisesti tarkistettu inventoinnin yhteydessä. Lahtisen kuvat puolestaan perustuivat Vantaan ammatti- ja taideteollisuusoppilaitoksen opiskelijoiden vuosina harjoitustyönä tekemiin mittauspiirustuksiin, joihin Lahtinen oli tehnyt silmämääräisiä tarkistuksia. Hallin 205 ja kopiohuoneen 209 välinen kynnys. Hallin kokolattiamaton alta näkyy uudempi, kapeasta laudasta tehty lattia, jossa ei ole friisilautoja. Kopiohuoneen puolella lattia on vanhempi: laudat ovat leveämpiä, ja seinustoilla on friisilaudat. 105

Lahtisen kuvat puolestaan perustuivat Vantaan ammatti- ja taideteollisuusoppilaitoksen opiskelijoiden vuosina 1995 96 harjoitustyönä tekemiin mittauspiirustuksiin, joihin

7 Ullakko nykytilassaan 1:150. Huom! Pohjapiirustukset eivät ole mittatarkkoja. Ne pe rustu vat arkkitehti Reijo Lahtisen vuonna 1998 laatimiin piirustuksiin, joita on silmämääräisesti tarkistettu inventoinnin yhteydessä. Lahtisen kuvat puolestaan perustuivat Vantaan ammatti- ja taideteollisuusoppilaitoksen opiskelijoiden vuosina harjoitustyönä tekemiin mittauspiirustuksiin, joihin Lahtinen oli tehnyt silmämääräisiä tarkistuksia. Yllä: Varastohuoneen 310 seinät on paperoitu vuoden 1892 sanomalehdillä. Yhdessä niistä sattuu olemaan Kivekkään laki asiaintoimiston mainos (aivan kuvan yläreunassa). Alla: Vinttihuoneen 303 ikkunalyhdyn seinässä on Matti Stenbäckin nimikirjoitus vuodelta

8 79

9 22

Puistokatu 4 ympäristössään nyt Toisen maailmansodan jälkeiset muutokset, etenkin ensimmäisen huvilan ja sivurakennuksen purkaminen, ovat vähitellen ja puolivahingossa, ilman selvää suunnitelmaa

Piha liittyy suoraan Kaivopuiston maisemaan. Museokäytössä olevan rakennuksen yleisölle avoin luonne tukee osaltaan tätä ideaa.

10 Puistokatu 4 ympäristössään nyt Toisen maailmansodan jälkeiset muutokset, etenkin ensimmäisen huvilan ja sivurakennuksen purkaminen, ovat vähitellen ja puolivahingossa, ilman selvää suunnitelmaa johtaneet alkuperäisen Kaivopuiston vuoden 1886 rakennusjärjestyksen toivomaan tilanteeseen: umpipiha on poistunut, ja huvilamainen rakennus seisoo vapaana puistoympäristössä. Piha liittyy suoraan Kaivopuiston maisemaan. Museokäytössä olevan rakennuksen yleisölle avoin luonne tukee osaltaan tätä ideaa. Viereisellä sivulla ylhäällä: Vasemmalla Puistokatu 4 noin vuodelta HKM / Constantin Grünberg. Oikealla kuva nykytilanteesta. Viereisellä sivulla alhaalla: Maisemallisesti Puistokatu 4:n piha on osa Kaivopuiston puistoa. Pihan koillisreunan kiviportaille ei enää johda kävelytietä puistosta (vrt. asemapiirustus vuodelta 1959 sivulla 61). Vasemmalla kuva 1960-luvulta, jolloin Puistokatu 4:n pihalle pääsi ajamaan etelästä. HKM. Oikealla kuva nykytilanteesta. Rakennuksen eteläpuolella on päiväkodin aidattu piha, jonka läpi ei ole kulkua. 23

Samankaltaiset tiedostot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :