KAARINAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto. Kokouskutsu 7/ Kokousaika Kokouspaikka klo 18:00 Kaarina-talo, Kaarina-sali

Transkriptio

1 KAARINAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouskutsu 7/ Kokousaika Kokouspaikka klo 18:00 Kaarina-talo, Kaarina-sali Käsiteltävät asiat Kokouskutsu Asemakaavoituksen käynnistämissopimus, kiinteistön osa, Ala- Lemun kartano KVA Liite 70/2019: Käynnistämissopimus, kartat, maankäyttösopimus KVA Oheismateriaali 74: Kaavaotteet ja maankäyttösopimuksen luonnos KVA Oheismateriaali 74: Ala-Lemu käynnistämissopimus Eriävä mielipide KHA Maankäytön ohjelma KVA Liite 71/2019: Maankäytön ohjelma KVA Liite 72/2019: Lausunnot Vastaukset tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen KVA Liite 73/2019: Vastaukset arviointikertomukseen Kaarinan kaupungin osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti Palvelustrategian hyväksyminen vuosille KVA Liite 75/2019: Palvelustrategiaehdotus KVA Oheismateriaali 78: Yhteenveto lausunnoista KVA Oheismateriaali 78: Suurimmat muutokset nykyiseen palvelustrategiaan M-IT Oy:n osakassopimuksen hyväksyminen Eron myöntäminen Marja Vaisteelle vapaa-ajan lautakunnan jäsenyydestä Valtuustoaloite Pyhän Katariinantien parkkipaikoista Valtuustoaloite perhepäivähoitajien lukumäärän lisäämiseksi Valtuustoaloite Kaarinan hakeutumisesta lapsiystävälliseksi kunnaksi Valtuustoaloite sosiaalisten ja ympäristönäkökohtien ottaminen johtaviksi kriteereiksi julkisissa hankinnoissa Valtuustoaloite sähköautojen huomioiminen Kaarinan kaupungin autohankinnoissa Valtuustoaloite kaarinalaisten yritysten käyttämisestä urakoissa ja palveluissa Ilmoitusasiat Muut mahdollisesti esille otettavat asiat

2 KAARINAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Esityslista 7/2019 Sivu Kokousaika Maanantai klo 18:00 Kokouksen päätöksentekotapa Kokouspaikka varsinainen kokous Kaarina-talo, Kaarina-sali Jäsenet Aaltonen, Mikko Kosonen, Henrik Rautanen, Hannu Ailoranta, Assi Kujanpää, Marja-Liisa Saario, Mari Alander, Matti Kurkilahti, Tomi Seivästö, Ismo Alho, Niina Kuusisto, Tero Shelby, Jaana Aso, Janne Laine, Tuomo Sirkiä, Hanna Elo, Arto Lampikoski, Jukka Toivonen, Toni Eriksson, Terttu Langh-Lagerlöf, Laura Tähkämaa, Sanna Erkkilä, Raimo Lehtonen, Riitta-Liisa Uotila, Marjo Gustafsson, Irja Leiwo, Liinaleena Vaiste, Marja Gustafsson, Åsa Leppänen, Tommi Vauranoja, Sanna Hamburg, Nina Lönnqvist, Mira Wegelius, Outi Huhtala, Johanna Myntt-Rinne, Ulla Viljanen, Marjukka Hurme, Hannu Mäki, Atte Virkkula, Timo Järvinen, Jere Nikkonen, Kari Virta, Sofia Kallio, Pentti Ranne, Juuso Välivaara, Pauliina Kapanen, Katri Rannikko-Laine, Malla Vänskä, Aki Kaukonen, Pekka Rantanen, Juhani Ylä-Poikelus, Niko Muut läsnäolijat Virta Harri Haapasaari Jyrki Aromäki Pasi Heikkilä Elina Rantanen Mika Sinervuo-Koskinen Sinikka Laihinen Miina Antola Päivi kaupunginjohtaja tekninen johtaja kaupunginarkkitehti va. sosiaali- ja terveysjohtaja vs. sivistysjohtaja talousjohtaja tekninen sihteeri hallintojohtaja, pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjanpitäjä Antola Päivi hallintojohtaja

3 KAARINAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Esityslista 7/2019 Sivu Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Tämän kokouksen kokouskutsu on julkaistu kaupungin kotisivuilla osoitteessa ja se on samana päivänä jaettu kaupunginvaltuuston , 96 päättämän jakelun mukaisesti. Lisäksi kokouksesta on ilmoitettu kaupunginvaltuuston päättämässä ilmoituslehdessä. Esityslista on jaettu Ehdotus: Todetaan kokous laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokouksen pöytäkirjantarkastajien valinta Kaupunginvaltuuston hyväksymän käytännön mukaisesti tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastusvuorossa ovat valtuutetut Hanna Sirkiä ja Marjukka Viljanen. Pöytäkirja tarkastetaan kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti. Ehdotus: Valitaan kokoukselle kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Esityslistan hyväksyminen Ehdotus: Hallintosäännön 108 :n mukaan asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei valtuusto toisin päätä. Pöytäkirjan nähtävilläpito Kuntalain 95 :n mukaan, jos asia on kiireellinen, valtuusto voi päättää ottaa asian käsiteltäväkseen, vaikka sitä ei ole mainittu kokouskutsussa. Jos asiaa ei ole valmisteltu, päätös asian ottamisesta käsiteltäväksi on tehtävä yksimielisesti. Kokouksesta laadittava pöytäkirja asetetaan nähtäväksi kaupungin kotisivuille osoitteessa Kaarinassa Jere Järvinen Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

4 KAARINAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä Sivu 3 74 Diaarinumero Tiivistelmä Asemakaavoituksen käynnistämissopimus, kiinteistön osa, Ala-Lemun kartano KNA/561/ /2019 Tarkoituksena on ryhtyä laatimaan asemakaavan muutosta osalle Ala- Lemun kartanon korttelista Lemon Kartano Oy on tehnyt aloitteen asemakaavan muuttamisesta. Tässä käsitellään asemakaavoituksen käynnistämissopimusta. Kaavatyö käynnistetään nykyisen käytännön mukaan kaavoitusohjelman hyväksymisen yhteydessä. Kaupunkikehityslautakunta Valmistelija kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki, p Selostus asiasta Tarkoituksena on ryhtyä laatimaan asemakaavan muutosta osalle Ala-Lemun kartanon korttelista Lemon Kartano Oy on tehnyt aloitteen asemakaavan muuttamisesta. Muutos koskee korttelin pohjois- ja itäosaa. Muutos ei koske kartanon päärakennusta, korttelin keski- ja länsiosaa eikä rantaa. Oheismateriaalin kartassa on esitetty kaava-alueen alustava rajaus. Viranomaisten kanssa neuvoteltiin syksyllä 18 alustavasti mahdollisuuksista asemakaavoittaa alueelle asumista nykyisen osayleiskaavan pohjalta. Tällöin todettiin, että muutos ei voi perustua maanomistajan esittämällä tavalla suoraan yleiskaavan vanhentuneisuutta koskevaan maankäyttö- ja rakennuslain 42.4 :ään. Muutosta voi perustella kaupunkiseudun rakennemallilla ja sen mitoituksella. Kartano on osa rakennemallin aluetta 68. Asemakaavan muutoksen jälkeenkin pitää olla mahdollista kehittää kartanoa yleiskaavan mukaisesti kokous-, ravintola- ja matkailupalvelujen kohteena. Tavoitteena on rakentaa pientalo- sekä palveluasuntoja Lemuntien varteen ja korttelin itäosaan. Maankäyttösopimuslaskelmassa on käytetty uuden kerrosalan määränä k-m 2. Asukkaiden määrä on silloin 190, joka on yhdessä Ala-Lemun niemen asemakaavan kanssa lähellä kaupunkiseudun rakennemallin tavoitetta alueella 68. Käsittelyvaiheet kaupunkikehityslautakunta , keskusteluasia kaupunkikehityslautakunta Kaavatilanne Lemunniemen osayleiskaavassa kartanon alue on palveluita varten tarkoitettu asemakaavoitettava alue (P). Asemakaavassa saa alueelle sijoittaa tiloja vapaa-ajan, matkailu-, kulttuuri- ja opetuspalveluita varten. Kartanon alue muodostaa Ala-Lemun asemakaavan (2001) korttelin Se on matkailua palvelevien rakennusten korttelialuetta (RM). Alue on tarkoitettu kurssi-, majoitus- ja ravitsemustoimintaa palvelevia rakennuksia varten. Kaavanmuutosalueen pohjoisosassa on rakentamatonta rakennusoikeutta k-m 2. Alueella on myös rakennuksia, joiden tilannetta ei ole tarkoitus muuttaa. Itäosassa on rakentamatonta rakennusoikeutta 630 k-m 2.

5 KAARINAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä Sivu 4 Käynnistämissopimus ja maankäyttösopimus Asemakaavoituksen käynnistämissopimuksessa sovitaan asemakaavan laatimisesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta sekä tavoitteellisesta aikataulusta. Sopimusalueen asemakaavan toteuttamisesta laaditaan kaupungin ja maanomistajien välille maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maankäyttösopimus asemakaavaehdotuksen hyväksymisen jälkeen. Maanomistaja osallistuu kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Maankäyttösopimuksen korvaus perustuu kaupunkiseudun maapoliittisen ohjelman mukaisesti asemakaavoituksesta aiheutuvan maan arvon nousun leikkaamiseen. Sopimuskorvaus vastaa kuitenkin vähintään kaava-alueen katujen rakentamisen kustannuksia sekä kaava-alueen rakennusoikeuden mukaista osuutta Yli-Lemun puistotien rakennuskustannuksista. Asemakaavoituksen käynnistämissopimuksen pääsisältö Kaupunki valmistelee kaavaluonnoksen ja esittää sen kaupunkikehityslautakunnan käsiteltäväksi. Tavoitteena on, että kaavaluonnos käsitellään kuuden kuukauden kuluessa tämän sopimuksen allekirjoittamisesta. Maanomistaja sitoutuu korvaamaan kaupungille asemakaavan valmistelun kaupungille aiheuttamista kustannuksista euroa. Edellä mainittuihin kustannuksiin luetaan asemakaavan laatimisen ja käsittelyn kustannukset. Sopimuskorvaus maksetaan, kun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan. Mikäli alueelle jo laadittuja maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämiä selvityksiä joudutaan viranomaisten vaatimuksesta täydentämään, vastaavat Kaupunki ja Maanomistaja kustannuksista puoliksi kumpikin. Mahdollisista pilaantuneen maaperän puhdistamiskustannuksista ja roskaantumiskustannuksista vastaa maanomistaja. Tämä sopimus tulee voimaan sekä Kaupunkia ja Maaomistajaa sitovaksi sen jälkeen, kun tämä sopimus on allekirjoitettu. Tämä sopimus päättyy, kun sopimuksen mukaiset velvollisuudet on asianmukaisesti täytetty. Kaupungilla on oikeus päättää tämä sopimus yksipuolisesti, mikäli maankäyttö sopimusta ei voida allekirjoittaa viiden vuoden kuluessa tämän sopimuksen allekirjoituksesta. Jos asemakaava ei tule kaupungista ja maanomistajasta riippumattoman syyn vuoksi voimaan, tämä sopimus purkautuu eikä kumpikaan osapuoli ole korvausvelvollinen toiselle osapuolelle. Kummankin osapuolen teettämät suunnitelmat ja selvitykset jäävät tällöin työn teettäjän vahingoksi. Jos asemakaava ei tule kaupungista johtuvan syyn vuoksi voimaan, tämä sopimus purkautuu eikä kumpikaan osapuoli ole korvausvelvollinen toiselle osapuolelle. Kummankin osapuolen teettämät suunnitelmat ja selvitykset jäävät tällöin työn teettäjän vahingoksi. Jos Maanomistaja ei solmi kaupungin kanssa maankäyttösopimusta tai kaavatyö keskeytyy myöhemmässä vaiheessa Maanomistajasta johtuvasta

6 KAARINAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä Sivu 5 syystä, perii Kaupunki Maanomistajalta 50 % asemakaavan valmistelun kaupungille aiheuttamista kustannuksista eli euroa. Asemakaavatyöstä aiheutuneet kustannukset jäävät muuten kummankin osapuolen vahingoksi. Jos sopimuksessa tarkoitettuja korvauksia ei suoriteta sovittuna erääntymispäivänä, on maksamattomalle osalle suoritettava kaupungin kulloinkin yleisesti perimä viivästyskorko erääntymispäivästä maksupäivään saakka. Jos Maanomistaja luovuttaa maansa tai osan siitä kolmannelle osapuolelle, Maanomistaja vastaa velvoitteiden suorittamisesta ja muista sopimusehdoista ellei toisin sovita. Maanomistaja ei saa siirtää tätä sopimusta osittain tai kokonaan kolmannelle ilman Kaupungin suostumusta. Mikäli Maanomistaja luovuttaa sopimusalueen osittain tai kokonaan kolmannelle tämän sopimuksen voimassa ollessa, Maanomistaja vastaa edelleen Kaupunkiin nähden tämän sopimuksen mukaisista velvoitteista. Alueen toteuttaminen Lemon vesiosuuskunnan ilmoituksen mukaan riittää vesiosuuskunnan rakentama verkosto Ala-Lemun niemen ja Ala-Lemun kartanon kaavojen mukaisiin tarpeisiin. Torppalan ekokylän sekä Ala-Lemun niemen alueen rakentaminen edellyttävät erillisen pyörätien rakentamista Lemuntien varteen välille Uusihaka-Ala-Lemun niemi. Kartanon alue ei tuo tähän lisää rakentamista. Kunkin kolmen alueen maankäyttösopimusluonnosten korvauslaskelmassa on otettu huomioon alueen rakennusoikeuden mukainen osuus Yli-Lemun puistotien rakennuskustannuksista. Tämä rahoitus on tarkoitettu Lemunniemen yhteisen katuverkon rakentamiseen. Ala-Lemun kartanon alueen asukasmääräksi on alustavasti arvioitu 190 asukasta. Ikäjakautuma riippuu alueen toteuttamistavasta. Jos käytetään samaa ikäjakautumaa kuin Ala-Lemun niemessä, on koululaisten määrä Tätä ei ole otettu huomioon maankäytön ohjelman laskelmassa. Siinä on arvioitu, että Piispanristin ja Lemunniemen koululaisten määrä lisääntyy nykyiseen määrään verrattuna vuoteen 35 mennessä. Kun otetaan huomioon alueiden rakentamiseen liittyvä epävarmuus, ei kartanon alueella ole suuruusluokkaan suurta vaikutusta. Piispanlähteen alakouluun on kartanon alueelta matkaa 3,4 km ja yläkouluun 2,7 km. Koska matka on alle viisi kilometriä, ei ole velvollisuutta järjestää koulukuljetusta kunnan kustannuksella. Koululaisten kulkuaikoina liikennöi nyt Ala-Lemusta Piispanristille, keskustaan, Voivalaan ja Kuusistoon Kaarinan sisäinen Föli-linja K2. Kaarinastrategian toteutuminen Liitteet Ala-Lemun kartanon alue lisää monipuolista tonttitarjontaa. Asemakaavoituksen käynnistämissopimus ja sopimusalueen kartta

7 KAARINAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä Sivu 6 Oheismateriaali Esittelijä Päätösehdotus Päätös 111 Ote Liite 123/2019 Kaavaotteet ja maankäyttösopimuksen luonnos kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki: Kaupunkikehityslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Kaarinan kaupungin sekä kiinteistön omistajan, Lemon Kartano Oy:n, kesken solmitaan liitteen mukainen asemakaavoituksen käynnistämissopimus. Ehdotus hyväksyttiin. kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Liitteet Oheismateriaali Esittelijä Päätösehdotus Käsittely Asemakaavoituksen käynnistämissopimus ja sopimusalueen kartta Liite 168/2019 Kaavaotteet ja maankäyttösopimuksen luonnos Kaupunginjohtaja Harri Virta: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että Kaarinan kaupungin sekä kiinteistön omistajan, Lemon Kartano Oy:n, kesken solmitaan liitteen mukainen asemakaavoituksen käynnistämissopimus. Hannu Rautanen esitti, että kaupunginhallitus päättää, ettei Kaarinan kaupungin ja kiinteistön omistajan, Lemon Kartano Oy, kesken solmita liitteen mukaista asemakaavoituksen käynnistämissopimusta. Pentti Kallio kannatti Hannu Rautasen ehdotusta. Puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa oli tehty kannatettu, päätösehdotuksesta poikkeava esitys. Puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että ne, jotka ovat päätösehdotuksen kannalla, äänestävät jaa ja ne, jotka ovat Harri Rautasen esityksen kannalla, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 jaa ääntä (M. Alander, U. Myntt- Rinne, M. Vaiste, N. Alho, K. Nikkonen, T. Leppänen) ja 6 ei ääntä (H. Rautanen, A. Ailoranta, L. Leiwo, J. Shelby, S. Tähkämaa, P. Kallio). Yksi jäsen (M. Aaltonen) äänesti tyhjää. Puheenjohtaja totesi, että päätösehdotus oli tullut kaupunginhallituksen päätökseksi puheenjohtajan äänen ratkaistessa. Päätös 280 Ehdotus hyväksyttiin. Vihreä hallitusryhmä jätti päätökseen eriävän mielipiteen. Eriävän mielipiteen perustelut liitteenä. Liite 168a/2019

8 KAARINAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä Sivu 7 Ote Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto Liitteet Oheismateriaali Asemakaavoituksen käynnistämissopimus ja sopimusalueen kartta Liite 70/2019 Kaavaotteet ja maankäyttösopimuksen luonnos Vihreän hallitusryhmän eriävä mielipide Päätösehdotus Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Kaarinan kaupungin sekä kiinteistön omistajan, Lemon Kartano Oy:n, kesken solmitaan liitteen mukainen asemakaavoituksen käynnistämissopimus. Päätös 74 Ote Kaupunkikehityslautakunta / kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki Lemon Kartano Oy

9 Kaarinan kaupunki SOPIMUS 1 (3) Kaupunkikehityspalvelut Kaupunginvaltuusto xx.xx.xxxx xx Luonnos Pasi Aromäki KNA Lemon kartano Oy ASEMAKAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS SOPIJAPUOLET A. KAUPUNKI Kaarinan kaupunki, PL 12, Kaarina, y-tunnus B. MAANOMISTAJA Lemon Kartano Oy, y-tunnus Lemuntie Piispanristi SOPIMUSALUE JA SOPIMUKSEN TARKOITUS ASEMAKAAVA Sopimus koskee osaa tontista , josta käytetään jäljempänä tässä sopimuksessa nimitystä Sopimusalue. Sopimusalueen pinta-ala on noin 6,0 ha. Sopimusalue on rajattu tämän sopimuksen liitekarttaan. Sopimuksen tarkoituksena on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisin toimenpitein laatia alueelle asemakaavan muutos. Tavoitteena on asemakaavoittaa alueelle asuinrakennusten korttelialuetta. Kaavaratkaisu ja rakennusoikeus määräytyvät lopullisesti asemakaavassa. Kaupungilla on oikeus muuttaa esitystä siten, että asemakaava täyttää maankäyttö- ja rakennuslain ja muun lainsäädännön vaatimukset. Sopijapuolet ovat tietoisia siitä, että käynnistyvä asemakaavoituksen valmistelu ei välttämättä johda asemakaavan hyväksymiseen. Sopimusalue on rajattu oheiselle kartalle. Kaupunki valmistelee kaavaluonnoksen ja esittää sen kaupunkikehityslautakunnan käsiteltäväksi. Tavoitteena on, että kaavaluonnos käsitellään kuuden kuukauden kuluessa tämän sopimuksen allekirjoittamisesta. Maanomistaja sitoutuu korvaamaan kaupungille asemakaavan valmistelun kaupungille aiheuttamista kustannuksista euroa. Edellä mainittuihin kustannuksiin luetaan asemakaavan laatimisen ja käsittelyn kustannukset. Sopimuskorvaus maksetaan, kun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan KVA Liite 70/2019: Käynnistämissopimus, kartat, maankäyttösopimus

10 SOPIMUS 2 (3) Mikäli alueelle jo laadittuja maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämiä selvityksiä joudutaan viranomaisten vaatimuksesta täydentämään, vastaavat Kaupunki ja Maanomistaja kustannuksista puoliksi kumpikin. Mahdollisista pilaantuneen maaperän puhdistamiskustannuksista ja roskaantumiskustannuksista vastaa maanomistaja. SOPIMUSALUETTA KOSKEVAN MAANKÄYTTÖSOPIMUKSEN LAATIMINEN Sopimusalueen asemakaavan toteuttamisesta laaditaan Kaupungin ja Maanomistajan välille maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maankäyttösopimus asemakaavaehdotuksen hyväksymisen jälkeen. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MUUT EHDOT Tämä sopimus tulee voimaan sekä Kaupunkia ja Maaomistajaa sitovaksi sen jälkeen, kun tämä sopimus on allekirjoitettu. Tämä sopimus päättyy, kun sopimuksen mukaiset velvollisuudet on asianmukaisesti täytetty. Kaupungilla on oikeus päättää tämä sopimus yksipuolisesti, mikäli maankäyttö sopimusta ei voida allekirjoittaa viiden vuoden kuluessa tämän sopimuksen allekirjoituksesta. Jos asemakaava ei tule kaupungista ja maanomistajasta riippumattoman syyn vuoksi voimaan, tämä sopimus purkautuu eikä kumpikaan osapuoli ole korvausvelvollinen toiselle osapuolelle. Kummankin osapuolen teettämät suunnitelmat ja selvitykset jäävät tällöin työn teettäjän vahingoksi. Jos asemakaava ei tule kaupungista johtuvan syyn vuoksi voimaan, tämä sopimus purkautuu eikä kumpikaan osapuoli ole korvausvelvollinen toiselle osapuolelle. Kummankin osapuolen teettämät suunnitelmat ja selvitykset jäävät tällöin työn teettäjän vahingoksi. Jos Maanomistaja ei solmi kaupungin kanssa maankäyttösopimusta tai kaavatyö keskeytyy myöhemmässä vaiheessa Maanomistajasta johtuvasta syystä, perii Kaupunki Maanomistajalta 50 % asemakaavan valmistelun kaupungille aiheuttamista kustannuksista eli euroa. Asemakaavatyöstä aiheutuneet kustannukset jäävät muuten kummankin osapuolen vahingoksi. Jos sopimuksessa tarkoitettuja korvauksia ei suoriteta sovittuna erääntymispäivänä, on maksamattomalle osalle suoritettava kaupungin kulloinkin yleisesti perimä viivästyskorko erääntymispäivästä maksupäivään saakka KVA Liite 70/2019: Käynnistämissopimus, kartat, maankäyttösopimus

11 SOPIMUS 3 (3) Jos Maanomistaja luovuttaa maansa tai osan siitä kolmannelle osapuolelle, Maanomistaja vastaa velvoitteiden suorittamisesta ja muista sopimusehdoista ellei toisin sovita. Maanomistaja ei saa siirtää tätä sopimusta osittain tai kokonaan kolmannelle ilman Kaupungin suostumusta. Mikäli Maanomistaja luovuttaa sopimusalueen osittain tai kokonaan kolmannelle tämän sopimuksen voimassa ollessa, Maanomistaja vastaa edelleen Kaupunkiin nähden tämän sopimuksen mukaisista velvoitteista. ERIMIELISYYDET JAKELU Mikäli tämän sopimuksen suhteen syntyy erimielisyyksiä, jätetään asia Turun käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Tätä sopimusta on laadittu kaksi samasanaista kappaletta, yksi Maanomistajalle ja yksi Kaupungille. Kaarinassa xx. xxkuuta 2019 KAARINAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Pasi Aromäki kaupunginarkkitehti Maanomistaja Lemon Kartano Oy KVA Liite 70/2019: Käynnistämissopimus, kartat, maankäyttösopimus

12 Kaupunkikehityspalvelut Pasi Aromäki SOPIMUSALUEEN RAJAUS JA SIJAINTI Sopimusalue (osa) Sopimusalue käsittää Ala- Lemun kartanon tontin itä- ja pohjoisosan KVA Liite 70/2019: Käynnistämissopimus, kartat, maankäyttösopimus

13 Kaupunkikehityspalvelut Pasi Aromäki ALA-LEMUN KARTANO, ASEMAKAAVA-ALUEEN RAJAUS, KAAVAOTTEET OHEISMATERIAALI Asemakaava-alue Oikealla on ote Lemunniemen osayleiskaavasta. Ylhäällä on ote voimassa olevasta Ala-Lemun asemakaavasta. Asemakaavan muutosalue on alustavasti rajattu sinisellä viivalla. KVA Liite 70/2019: Käynnistämissopimus, kartat, maankäyttösopimus

14 Kaarinan kaupunki SOPIMUS 1 (4) Kaupunkikehityspalvelut Kaupunginvaltuusto xxxxxx xx Luonnos Pasi Aromäki KNA Lemon kartano Oy. MAANKÄYTTÖSOPIMUS (MRL 91 B ) SOPIJAPUOLET A. KAUPUNKI Kaarinan kaupunki, PL 12, Kaarina, y-tunnus B. MAANOMISTAJA Lemon Kartano Oy, y-tunnus Lemuntie Piispanristi SOPIMUSALUE JA SOPIMUKSEN TARKOITUS Sopimus koskee osaa tontista , josta käytetään jäljempänä tässä sopimuksessa nimitystä Sopimusalue. Sopimusalueen pinta-ala on noin 6,0 ha. Sopimusalue on rajattu tämän sopimuksen liitekarttaan. Kaupunki ja Maanomistaja sopivat tällä sopimuksella asemakaavaehdotuksen A39xx mukaisesta rakentamisesta ja muusta kaavan toteuttamisesta sopimusalueelle edellyttäen, että asemakaavan muutos saa lainvoiman. ALUEEN ASEMAKAAVOITUS Kaupunki laatii alueelle asemakaavan muutoksen, jonka laatimisesta perittävistä kustannuksista sekä aikataulusta on sovittu asemakaavoituksen käynnistämissopimuksessa. Maanomistaja vastaa tonttijaon laatimis- ja tonttien lohkomiskustannuksista, jotka määräytyvät kulloinkin voimassa olevan taksan mukaisesti KVA Liite 70/2019: Käynnistämissopimus, kartat, maankäyttösopimus

15 SOPIMUS 2 (4) Luonnos SOPIMUSKORVAUS Sopimusalueelle rakennettavien uusien katujen laatuvaatimuksena on katuvalaistus ja kestopäällystys. Maanomistaja osallistuu kaupungille yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin eurolla 1). Maksu suoritetaan kaupungille kertakorvauksena, kun alueen katuja aletaan rakentaa. 1) Sopimusluonnoksen korvaussumma perustuu alustavan maankäyttökaavion mukaisiin pinta-aloihin sekä asemakaavoituksesta aiheutuvan maan arvon nousun leikkaamiseen. Lopullisen sopimuksen korvaussumma vastaa kuitenkin vähintään kaava-alueen katujen rakentamisen kustannuksia sekä kaava-alueen rakennusoikeuden mukaista osuutta Yli- Lemun puistotien rakennuskustannuksista. Tässä esitetty summa on suuntaa antava ja tarkentuu asemakaavoituksen myötä. Maanomistajalla on velvollisuus liittyä vesiosuuskunnan (kaupungin) vesi- ja jätevesihuollon verkostoihin. Vesiosuuskunta (kaupunki) perii sopimusalueella normaalin taksan mukaiset vesi- ja jätevesihuollon liittymismaksut liityttäessä kunnallistekniseen verkostoon sekä vesi- ja jätevesimaksut. Sopimusalueella olevien johtojen ja laitteiden siirtämisestä vastaa Maanomistaja omalla kustannuksellaan. YHDYSKUNTATEKNIIKAN RAKENTAMINEN Sopimusalueella asemakaavassa osoitettujen katujen, lähivirkistysalueiden ja puistojen suunnittelusta ja rakentamisesta sekä kunnossapidosta vastaa kaupunki. Sopimusalueen tontit toteutetaan kaupungin puolesta rakentamiskelpoisiksi kahden vuoden kuluessa kaavan lainvoimaiseksi tulosta, mikäli rakentaminen ei esty kaupungista riippumattomasta syystä. Maanomistajan ja kaupungin välillä neuvotellaan erikseen alueen toteutusjärjestys ja viimeistelytöiden aikataulu. Alueen viimeistelytöiden toteutuksen periaatteena on näiden töiden toteutuminen samanaikaisesti rakennettavien tonttien viimeistelytöiden kanssa. KIINTEISTÖJÄRJESTELYT Kun asemakaavaehdotus on hyväksytty kaupungin puolelta, tehdään ennen asemakaavan muutoksen hyväksymistä maakaaren säädösten mukainen luovutuskirja, jolla Maanomistaja luovuttaa kaupungille vastikkeetta toteutettavan asemakaavan mukaiset yleiset alueet (kadut, erityis-, suojaviher-, lähivirkistys- ja puistoalueet). Kiinteistöluovutuksessa sovitaan, että luovutettavien alueiden omistusoikeus siirtyy kaupungille asemakaavan saatua lainvoiman KVA Liite 70/2019: Käynnistämissopimus, kartat, maankäyttösopimus

16 SOPIMUS 3 (4) Luonnos MAHDOLLINEN PILAANTUNUT MAAPERÄ MUUT EHDOT Sopimusalueella olevien mahdollisten pilaantuneiden ja roskaantuneiden maa-alueiden olemassaolo selvitetään ja alueet kunnostetaan asemakaavan voimaantuloon mennessä. Tarvittavien selvitysten ja tutkimusten teettämisestä vastaa Kaupunki ja kustannuksista vastaa Maanomistaja. Mikäli sopimusalueelta löytyy pilaantuneita tai roskaantuneita maaalueita, alueiden kunnostamisesta sekä maa-ainesten jatkokäsittelystä vastaa Maanomistaja kustannuksellaan. Mikäli sopimusalueelta löytyy myöhemmin rakentamisen tai alueen muun käytön yhteydessä pilaantuneita tai roskaantuneita maa-alueita, niiden tutkimisesta, maaperän kunnostamisesta sekä jo toteutetuille rakennuksille ja rakenteille pilaantuneesta maaperästä aiheutuvasta vahingosta sekä pilaantuneen maaperän alueen asukkaille tai kolmansille aiheutuneista vahingoista vastaa Maanomistaja omalla kustannuksellaan. Maanomistaja vastaa myös mahdollisista yleisillä alueilla sijaitsevien rakennusten ja rakennelmien poistamisesta sekä maaperässä mahdollisesti olevista pohjarakenteiden poistamisesta. Mikäli Maanomistaja ei ole täyttänyt tässä tarkoitettua velvollisuutta asemakaavan voimaantuloon mennessä, kaupungilla on oikeus puhdistaa pilaantunut tai roskaantunut alue Maanomistajan lukuun ympäristöviranomaisten antamien päätösten mukaisesti ja periä toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset Maanomistajalta. Jos asemakaava ei tule Kaupungista ja Maanomistajasta riippumattoman syyn vuoksi voimaan, tämä sopimus purkautuu eikä kumpikaan osapuoli ole korvausvelvollinen toiselle osapuolelle. Kummankin osapuolen teettämät suunnitelmat ja selvitykset jäävät tällöin työn teettäjän vahingoksi. Jos asemakaava ei tule kaupungista johtuvan syyn vuoksi voimaan, tämä sopimus purkautuu eikä kumpikaan osapuoli ole korvausvelvollinen toiselle osapuolelle. Kummankin osapuolen teettämät suunnitelmat ja selvitykset jäävät tällöin työn teettäjän vahingoksi. Jos sopimuksessa tarkoitettuja korvauksia tai maksuja ei suoriteta sovittuna erääntymispäivänä, on maksamattomalle osalle suoritettava kaupungin kulloinkin yleisesti perimä viivästyskorko erääntymispäivästä maksupäivään saakka. Tämän sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi Maanomistaja luovuttaa Kaupungille sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa arvoltaan sopimuskorvausta vastaavan ( euroa) Kaupungin hyväksymän vakuuden. Vakuutena luovutetaan Kaupungin nimiin tehty talletus tai pankin/vakuutuslaitoksen myöntämä omavelkainen takaus, joka on KVA Liite 70/2019: Käynnistämissopimus, kartat, maankäyttösopimus

17 SOPIMUS 4 (4) Luonnos ERIMIELISYYDET voimassa vähintään viisi vuotta. Vakuus palautetaan Maanomistajalle, kun sopimuskorvaus on maksettu Kaupungille. Jos Maanomistaja luovuttaa maansa tai osan siitä kolmannelle osapuolelle, Maanomistaja vastaa velvoitteiden suorittamisesta ja muista sopimusehdoista ellei toisin sovita. Mikäli tämän sopimuksen suhteen syntyy erimielisyyksiä, jätetään asia Varsinais-Suomen käräjäoikeuden ratkaistavaksi. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO JAKELU Tämä sopimus tulee voimaan välittömästi sopimuksen allekirjoittamisella. Tämä sopimus päättyy, kun sopimuksen mukaiset velvollisuudet on asianmukaisesti täytetty. Tätä sopimusta on laadittu kaksi samasanaista kappaletta, yksi maanomistajille ja yksi kaupungille. Kaarinassa xx.xx.xxxx KAARINAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Harri Virta kaupunginjohtaja Jyrki Haapasaari tekninen johtaja Maanomistajan puolesta Lemon kartano Oy KVA Liite 70/2019: Käynnistämissopimus, kartat, maankäyttösopimus

18 Kaupunkikehityspalvelut Pasi Aromäki ALA-LEMUN KARTANO, ASEMAKAAVA-ALUEEN RAJAUS, KAAVAOTTEET OHEISMATERIAALI Asemakaava-alue Oikealla on ote Lemunniemen osayleiskaavasta. Ylhäällä on ote voimassa olevasta Ala-Lemun asemakaavasta. Asemakaavan muutosalue on alustavasti rajattu sinisellä viivalla. KVA Oheismateriaali 74: Kaavaotteet ja maankäyttösopimuksen luonnos

19 Kaarinan kaupunki SOPIMUS 1 (4) Kaupunkikehityspalvelut Kaupunginvaltuusto xxxxxx xx Luonnos Pasi Aromäki KNA Lemon kartano Oy. MAANKÄYTTÖSOPIMUS (MRL 91 B ) SOPIJAPUOLET A. KAUPUNKI Kaarinan kaupunki, PL 12, Kaarina, y-tunnus B. MAANOMISTAJA Lemon Kartano Oy, y-tunnus Lemuntie Piispanristi SOPIMUSALUE JA SOPIMUKSEN TARKOITUS Sopimus koskee osaa tontista , josta käytetään jäljempänä tässä sopimuksessa nimitystä Sopimusalue. Sopimusalueen pinta-ala on noin 6,0 ha. Sopimusalue on rajattu tämän sopimuksen liitekarttaan. Kaupunki ja Maanomistaja sopivat tällä sopimuksella asemakaavaehdotuksen A39xx mukaisesta rakentamisesta ja muusta kaavan toteuttamisesta sopimusalueelle edellyttäen, että asemakaavan muutos saa lainvoiman. ALUEEN ASEMAKAAVOITUS Kaupunki laatii alueelle asemakaavan muutoksen, jonka laatimisesta perittävistä kustannuksista sekä aikataulusta on sovittu asemakaavoituksen käynnistämissopimuksessa. Maanomistaja vastaa tonttijaon laatimis- ja tonttien lohkomiskustannuksista, jotka määräytyvät kulloinkin voimassa olevan taksan mukaisesti KVA Oheismateriaali 74: Kaavaotteet ja maankäyttösopimuksen luonnos

20 SOPIMUS 2 (4) Luonnos SOPIMUSKORVAUS Sopimusalueelle rakennettavien uusien katujen laatuvaatimuksena on katuvalaistus ja kestopäällystys. Maanomistaja osallistuu kaupungille yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin eurolla 1). Maksu suoritetaan kaupungille kertakorvauksena, kun alueen katuja aletaan rakentaa. 1) Sopimusluonnoksen korvaussumma perustuu alustavan maankäyttökaavion mukaisiin pinta-aloihin sekä asemakaavoituksesta aiheutuvan maan arvon nousun leikkaamiseen. Lopullisen sopimuksen korvaussumma vastaa kuitenkin vähintään kaava-alueen katujen rakentamisen kustannuksia sekä kaava-alueen rakennusoikeuden mukaista osuutta Yli- Lemun puistotien rakennuskustannuksista. Tässä esitetty summa on suuntaa antava ja tarkentuu asemakaavoituksen myötä. Maanomistajalla on velvollisuus liittyä vesiosuuskunnan (kaupungin) vesi- ja jätevesihuollon verkostoihin. Vesiosuuskunta (kaupunki) perii sopimusalueella normaalin taksan mukaiset vesi- ja jätevesihuollon liittymismaksut liityttäessä kunnallistekniseen verkostoon sekä vesi- ja jätevesimaksut. Sopimusalueella olevien johtojen ja laitteiden siirtämisestä vastaa Maanomistaja omalla kustannuksellaan. YHDYSKUNTATEKNIIKAN RAKENTAMINEN Sopimusalueella asemakaavassa osoitettujen katujen, lähivirkistysalueiden ja puistojen suunnittelusta ja rakentamisesta sekä kunnossapidosta vastaa kaupunki. Sopimusalueen tontit toteutetaan kaupungin puolesta rakentamiskelpoisiksi kahden vuoden kuluessa kaavan lainvoimaiseksi tulosta, mikäli rakentaminen ei esty kaupungista riippumattomasta syystä. Maanomistajan ja kaupungin välillä neuvotellaan erikseen alueen toteutusjärjestys ja viimeistelytöiden aikataulu. Alueen viimeistelytöiden toteutuksen periaatteena on näiden töiden toteutuminen samanaikaisesti rakennettavien tonttien viimeistelytöiden kanssa. KIINTEISTÖJÄRJESTELYT Kun asemakaavaehdotus on hyväksytty kaupungin puolelta, tehdään ennen asemakaavan muutoksen hyväksymistä maakaaren säädösten mukainen luovutuskirja, jolla Maanomistaja luovuttaa kaupungille vastikkeetta toteutettavan asemakaavan mukaiset yleiset alueet (kadut, erityis-, suojaviher-, lähivirkistys- ja puistoalueet). Kiinteistöluovutuksessa sovitaan, että luovutettavien alueiden omistusoikeus siirtyy kaupungille asemakaavan saatua lainvoiman KVA Oheismateriaali 74: Kaavaotteet ja maankäyttösopimuksen luonnos

21 SOPIMUS 3 (4) Luonnos MAHDOLLINEN PILAANTUNUT MAAPERÄ MUUT EHDOT Sopimusalueella olevien mahdollisten pilaantuneiden ja roskaantuneiden maa-alueiden olemassaolo selvitetään ja alueet kunnostetaan asemakaavan voimaantuloon mennessä. Tarvittavien selvitysten ja tutkimusten teettämisestä vastaa Kaupunki ja kustannuksista vastaa Maanomistaja. Mikäli sopimusalueelta löytyy pilaantuneita tai roskaantuneita maaalueita, alueiden kunnostamisesta sekä maa-ainesten jatkokäsittelystä vastaa Maanomistaja kustannuksellaan. Mikäli sopimusalueelta löytyy myöhemmin rakentamisen tai alueen muun käytön yhteydessä pilaantuneita tai roskaantuneita maa-alueita, niiden tutkimisesta, maaperän kunnostamisesta sekä jo toteutetuille rakennuksille ja rakenteille pilaantuneesta maaperästä aiheutuvasta vahingosta sekä pilaantuneen maaperän alueen asukkaille tai kolmansille aiheutuneista vahingoista vastaa Maanomistaja omalla kustannuksellaan. Maanomistaja vastaa myös mahdollisista yleisillä alueilla sijaitsevien rakennusten ja rakennelmien poistamisesta sekä maaperässä mahdollisesti olevista pohjarakenteiden poistamisesta. Mikäli Maanomistaja ei ole täyttänyt tässä tarkoitettua velvollisuutta asemakaavan voimaantuloon mennessä, kaupungilla on oikeus puhdistaa pilaantunut tai roskaantunut alue Maanomistajan lukuun ympäristöviranomaisten antamien päätösten mukaisesti ja periä toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset Maanomistajalta. Jos asemakaava ei tule Kaupungista ja Maanomistajasta riippumattoman syyn vuoksi voimaan, tämä sopimus purkautuu eikä kumpikaan osapuoli ole korvausvelvollinen toiselle osapuolelle. Kummankin osapuolen teettämät suunnitelmat ja selvitykset jäävät tällöin työn teettäjän vahingoksi. Jos asemakaava ei tule kaupungista johtuvan syyn vuoksi voimaan, tämä sopimus purkautuu eikä kumpikaan osapuoli ole korvausvelvollinen toiselle osapuolelle. Kummankin osapuolen teettämät suunnitelmat ja selvitykset jäävät tällöin työn teettäjän vahingoksi. Jos sopimuksessa tarkoitettuja korvauksia tai maksuja ei suoriteta sovittuna erääntymispäivänä, on maksamattomalle osalle suoritettava kaupungin kulloinkin yleisesti perimä viivästyskorko erääntymispäivästä maksupäivään saakka. Tämän sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi Maanomistaja luovuttaa Kaupungille sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa arvoltaan sopimuskorvausta vastaavan ( euroa) Kaupungin hyväksymän vakuuden. Vakuutena luovutetaan Kaupungin nimiin tehty talletus tai pankin/vakuutuslaitoksen myöntämä omavelkainen takaus, joka on KVA Oheismateriaali 74: Kaavaotteet ja maankäyttösopimuksen luonnos

22 SOPIMUS 4 (4) Luonnos ERIMIELISYYDET voimassa vähintään viisi vuotta. Vakuus palautetaan Maanomistajalle, kun sopimuskorvaus on maksettu Kaupungille. Jos Maanomistaja luovuttaa maansa tai osan siitä kolmannelle osapuolelle, Maanomistaja vastaa velvoitteiden suorittamisesta ja muista sopimusehdoista ellei toisin sovita. Mikäli tämän sopimuksen suhteen syntyy erimielisyyksiä, jätetään asia Varsinais-Suomen käräjäoikeuden ratkaistavaksi. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO JAKELU Tämä sopimus tulee voimaan välittömästi sopimuksen allekirjoittamisella. Tämä sopimus päättyy, kun sopimuksen mukaiset velvollisuudet on asianmukaisesti täytetty. Tätä sopimusta on laadittu kaksi samasanaista kappaletta, yksi maanomistajille ja yksi kaupungille. Kaarinassa xx.xx.xxxx KAARINAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Harri Virta kaupunginjohtaja Jyrki Haapasaari tekninen johtaja Maanomistajan puolesta Lemon kartano Oy KVA Oheismateriaali 74: Kaavaotteet ja maankäyttösopimuksen luonnos

23 1(2) Kaarinan kaupunginhallitus Eriävä mielipide Asemakaavoituksen käynnistämissopimus, kiinteistön osa, Ala-Lemun kartano Kaupunginhallituksen enemmistö hyväksyi äänestyksen jälkeen otsikon käynnistämissopimuksen. Vastaesityksemme sopimuksen hylkäämiseksi hävisi: Kaupunginhallitus päättää, ettei Kaarinan kaupungin ja kiinteistön omistajan, Lemon Kartano Oy, kesken solmita liitteen mukaista asemakaavoituksen käynnistämissopimusta. Kirjaamme pöytäkirjaan tämän eriävän mielipiteen oheisin perusteluin: Yleiskaavan vastaisuus Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavoitushierarkia on selkeä. Asemakaavoituksen on perustuttava yleiskaavaan. Sopimusluonnoksen keskeinen tavoite on kaavoittaa sopimusalueelle asuntoja. Se on kuitenkin Lemunniemen osayleiskaavan vastaista. Yleiskaava määrittelee sopimusalueen matkailu-, kokous- ja ravintola-alueeksi. Kaupungin maankäytön suunnittelun ja toteutuksen on oltava lainvoimaisten kaavojen mukaista. Tietoisesti ei tule tehdä lainvastaisia päätöksiä, jotka kaatuvat valitusteitse. Tasapuolisuus Sopimusalueen maanomistus on siirtynyt nykyiselle omistajalle heti Lemunniemen osayleiskaavan valmistumisen ja vahvistumisen jälkeen. Maanomistaja on näin ollen ollut hyvin selvillä alueen maankäytön mahdollisuuksista. Kaupungin ei tule yhden maanomistajan eduksi toimien ryhtyä valmistelemaan kaavamuutos-ta vastoin yleiskaavaa. Vastaavia vaatimuksia tulisi silloin hyväksyä myös muilta maanomistajilta. Se olisi hyvin arveluttava tapa toimia. Alueen merkittävyys Sopimusalue on osa Ala-Lemun kartanomiljöötä ja sijoittuu Suomen sodan Lemun taistelun taistelualueelle. Vänrikki Stoolin tarinoissa on taistelusta tunnettu runo Kuoleva soturi. Kartano on arkkipiispan 1760-luvulla rakennuttama sekä puutarha tunnetun kasvitieteilijän ja silloisen Piikkiön kirkkoherran Pehr Kalmin suunnittelema. Alueella on useita suojelurakennuksia ja uhanalaisia luonnonsuojelulain mukaan erityistä suojelua vaativia lajeja. Kysymyksessä on siten kulttuuri- ja sotahistoriallisesti että luontonsa puolesta erityistä vaalimista ja suojelua vaativa alue, jolla on maakunnallista jopa valtakunnallista arvoa kansallisen muistin ja erityisten arvojensa säilyttämisen takia. Ala-Lemun kartanomiljöö on suomalaisen identiteetin kovaa ydintä. Osayleiskaava tunnustaa nämä arvot. Kaarinan kaupungin velvollisuus ja oikeus on maankäytön suvereeniteettia hallitessaan turvata juuri kansalliseen identiteettimme ja erityisiin luontoarvoihin perustuva alue. Kaupungin tavoite on myös kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen torjunnan edistäminen täydennysrakentamisella, mitä nyt esitetty sopimusluonnos ei toteuta. Maankäytön rakennemalli Asian esittelyssä on perusteltu yleiskaavan vastaista sopimusta Turun seudun kuntien maankäytön rakennemallilla. Rakennemalli ohjaa kuntien maankäyttöä yleispiirteisesti eikä se ohjaa kaavoitusta eikä rakentamista juridisesti. KVA Oheismateriaali 74: Ala-Lemu käynnistämissopimus Eriävä mielipide KHA

24 2(2) Perustelun käyttäminen näin esittelytekstissä ohjaa päätöksentekijöitä harhaan. Missään kohtaan esittelyä ei ole todettu rakennemallin merkityksettömyyttä kaavahierarkisesti. Asian esittely ei noudata siten kuntalain periaatteita. Sopimus on näin kaupungin edun vastainen ja vallitsevasta lainsäädännöstä piittaamaton. Assi Ailoranta Liinu Leiwo Hannu Rautanen jäsen jäsen I varapuheenjohtaja KVA Oheismateriaali 74: Ala-Lemu käynnistämissopimus Eriävä mielipide KHA

25 KAARINAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä Sivu Diaarinumero Tiivistelmä Maankäytön ohjelma KNA/95/ /2019 Maankäytön ohjelman tarkoituksena on määritellä strategiakauden keskeiset maankäytön kehittämiskohteet. Maankäytön ohjelma muodostuu valikoimasta kehittämiskohteita. Keskeistä on kaikissa olemassa olevan taajaman kehittäminen sekä asumisen että yrittämisen kannalta. Välttämättä kaikki esitetyt hankkeet eivät toteudu vuoteen 25 mennessä. Tarkempi ohjelmointi tehdään kaavoitusohjelmissa. Painotukset voivat myös muuttua. Kaupunkikehityslautakunta Valmistelija kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki, p Selostus asiasta Maankäytön ohjelman tarkoituksena on määritellä strategiakauden keskeiset maankäytön kehittämiskohteet. Maankäytön ohjelma muodostuu valikoimasta kehittämiskohteita. Keskeistä on kaikissa olemassa olevan taajaman kehittäminen sekä asumisen että yrittämisen kannalta. Alkupään kohteet ovat yleiskaavoittamista, jälkimmäiset asemakaavoittamista. Maapolitiikan keinoja käytetään usealla alueella. Kaksi viimeistä kohdetta ovat ulkoilureittien ja virkistysalueiden kehittämistä. Kohteita on runsaasti. Välttämättä kaikki esitetyt hankkeet eivät toteudu vuoteen 25 mennessä. Tarkempi ohjelmointi tehdään kaavoitusohjelmissa. Painotukset voivat myös muuttua. Maankäytön ohjelma koskee strategiakautta Maankäytön kehittämiskohteet sekä liiteaineisto muodostavat selvityksen. Kehittämiskohteiden (osa 1) jälkeen on ensimmäisenä kaupunginosien asukkaat ikäryhmittäin vuoden 18 lopussa (osa 2). Seuraavaksi on selvitetty uusien asuinalueiden vaikutusta väestön kehitykseen sekä vanhojen asuinalueiden väestön muutoksia vuosina (osa 3). Rakenteilla ja vireillä olevat uudet asuinalueet (osa 4) sekä päätaajaman uudet asuinalueet (osa 5) on esitetty kahdessa viimeisessä liitteessä. Osan 5 lopussa on arvioitu uusien asuinalueiden rakentamisen vaikutusta väestön määrään sekä peruskoululaisten määrään päätaajamassa sekä pohjoisissa kaupunginosissa Auranlaaksossa, Littoisissa ja Nunnassa. Maankäytön kehittämiskohteet Kaarinan periaate on uusia jatkuvasti yleiskaavaa osayleiskaavoilla. Kunnan yleiskaava muodostuu ajantasayleiskaavasta. Se on nähtävissä Turun seudun karttapalvelussa internetissä. Lähivuosien yleiskaavakohteet ovat Piikkiön taajama, Turun kehätien varsi moottoritien pohjoispuolella sekä Kuusisto. Harvaluodon osayleiskaavan ranta-alueiden kaavamääräykset on todennäköisesti uusittava Kuusiston osayleiskaavatyön yhteydessä. Krossin ja Raadelman yritysalueita kehitetään kaavoituksen ja maapolitiikan keinoin.

26 KAARINAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä Sivu 25 Kaarinan keskustassa edistetään täydennysrakentamista. Rauhalinnan asemakaavoituksen valmistuttua siirtyy asuntoalueiden suunnittelun painopiste Lemunniemelle Yli-Lemun alueelle. Littoisten eteläosan hajanaisen rakenteen täydentämistä jatketaan muun muassa Teerimäessä. Kaarinan rantaraitin muodostumista Katariinanlaakson ja Piikkiönlahden välille edistetään. Kansallisen kaupunkipuiston perustamista Lemunniemelle selvitetään. Käsittelyvaiheet: kaupunkikehityslautakunta kaupunkikehityslautakunta kaupunginhallitus kaupunkikehityslautakunta Lausunnot: Maankäytön ohjelmasta ovat antaneet lausunnon ympäristölautakunta, tekninen lautakunta, sivistyslautakunta, sosiaali- ja terveyslautakunta sekä Kaarinan Kehitys Oy. Lausunnoissa ei esitetty varsinaisesti muutoksia ohjelmaan. Lausunnoissa oli useita huomioita maankäytön kehittämisestä. Yhteenveto lausunnoista on ohjelman alkuosan sivuilla 2-3. Lausunnot ovat myös liitteenä. Kaarinastrategian toteutuminen Liitteet Maankäytön ohjelman kaikkiin kohteisiin liittyy jokin näistä strategisista päämääristä: vastuullinen johtaminen viihtyisä, turvallinen ja toimiva lähiympäristö sujuvat ja turvalliset arjen palvelut läheltä hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti Maankäytön ohjelma on liitteenä. Liite 111/2019 Oheismateriaali - Lausunnot ovat liitteenä. Liite 112/2019 Esittelijä Päätösehdotus Päätös 100: Ote kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki: Kaupunkikehityslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Maankäytön ohjelma hyväksytään. Ehdotus hyväksyttiin. kaupunginhallitus

27 KAARINAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä Sivu 26 Kaupunginhallitus Liitteet Maankäytön ohjelma on liitteenä. Liite 169/2019 Oheismateriaali - Lausunnot ovat liitteenä. Liite 170/2019 Esittelijä Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Harri Virta: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että Maankäytön ohjelma hyväksytään. Käsittely Pasi Aromäki poistui klo Päätös 281 Ehdotus hyväksyttiin. Ote Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto Liitteet Maankäytön ohjelma on liitteenä. Liite 71/2019 Oheismateriaali - Lausunnot ovat liitteenä. Liite 72/2019 Päätösehdotus Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Maankäytön ohjelma hyväksytään. Päätös 75 Ote Kaupunkikehityslautakunta/ kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki

28 MAANKÄYTÖN OHJELMA Maankäytön kehittämiskohteet 2 Kaupunginosien väestö Uudet asuinalueet ja väestön muutokset Rakenteilla ja vireillä olevat alueet 5 Päätaajaman uudet alueet KAARINAN KAUPUNKI KAUPUNKIKEHITYSPALVELUT KVA Liite 71/2019: Maankäytön ohjelma Suomen Ilmakuva Oy

29 1 (13) Kaupunkikehityspalvelut Kaavoitus Pasi Aromäki / PA KNA/95/ /2019, DA: 706/410/2018 Maankäytön ohjelma Maankäytön kehittämiskohteet Osa 1 Maankäytön ohjelman tarkoituksena on määritellä strategiakauden keskeiset maankäytön kehittämiskohteet. Maankäytön ohjelma muodostuu valikoimasta kehittämiskohteita. Keskeistä on kaikissa olemassa olevan taajaman kehittäminen sekä asumisen että yrittämisen kannalta. Alkupään kohteet ovat yleiskaavoittamista, jälkimmäiset asemakaavoittamista. Maapolitiikan keinoja käytetään usealla alueella. Kaksi viimeistä kohdetta ovat ulkoilureittien ja virkistysalueiden kehittämistä. Kohteita on runsaasti. Välttämättä kaikki esitetyt hankkeet eivät toteudu vuoteen 25 mennessä. Tarkempi ohjelmointi tehdään kaavoitusohjelmissa. Painotukset voivat myös muuttua. Kaikkiin kohteisiin liittyy jokin näistä strategisista päämääristä: vastuullinen johtaminen viihtyisä, turvallinen ja toimiva lähiympäristö sujuvat ja turvalliset arjen palvelut läheltä hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti Maankäytön ohjelma koskee strategiakautta Maankäytön kehittämiskohteet sekä liiteaineisto muodostavat selvityksen. Kehittämiskohteiden (osa 1) jälkeen on ensimmäisenä kaupunginosien asukkaat ikäryhmittäin vuoden 18 lopussa (osa 2). Seuraavaksi on selvitetty uusien asuinalueiden vaikutusta väestön kehitykseen sekä vanhojen asuinalueiden väestön muutoksia vuosina (osa 3). Rakenteilla ja vireillä olevat uudet asuinalueet (osa 4) sekä päätaajaman uudet asuinalueet (osa 5) on esitetty kahdessa viimeisessä liitteessä. Osan 5 lopussa on arvioitu uusien asuinalueiden rakentamisen vaikutusta väestön määrään sekä peruskoululaisten määrään päätaajamassa sekä pohjoisissa kaupunginosissa Auranlaaksossa, Littoisissa ja Nunnassa. Maankäytön kehittämiskohteet Kaarinan periaate on uusia jatkuvasti yleiskaavaa osayleiskaavoilla. Kunnan yleiskaava muodostuu ajantasayleiskaavasta. Se on nähtävissä Turun seudun karttapalvelussa internetissä. Lähivuosien yleiskaavakohteet ovat Piikkiön taajama, Turun kehätien varsi moottoritien pohjoispuolella sekä Kuusisto. Harvaluodon osayleiskaavan ranta-alueiden kaavamääräykset on todennäköisesti uusittava Kuusiston osayleiskaavatyön yhteydessä. Krossin ja Raadelman yritysalueita kehitetään kaavoituksen ja maapolitiikan keinoin. Kaarinan keskustassa edistetään täydennysrakentamista. Rauhalinnan asemakaavoituksen valmistuttua siirtyy asuntoalueiden suunnittelun painopiste Lemunniemelle Yli-Lemun alueelle. Littoisten eteläosan hajanaisen rakenteen täydentämistä jatketaan muun muassa Teerimäessä. Kaarinan rantaraitin muodostumista Katariinanlaakson ja Piikkiönlahden välille edistetään. Kansallisen kaupunkipuiston perustamista Lemunniemelle selvitetään. KVA Liite 71/2019: Maankäytön ohjelma

30 2 (13) Lausunnot Maankäytön ohjelmasta antoivat lausunnon tekninen lautakunta, ympäristölautakunta, sivistyslautakunta, sosiaali- ja terveyslautakunta sekä Kaarinan Kehitys Oy. Lausunnoissa ei esitetty varsinaisesti muutoksia ohjelmaan. Lausunnoissa oli useita huomioita maankäytön kehittämisestä: Maankäytön suunnittelusta Tonttitarjonta on ja on ollut Kaarinassa lukumääräisesti riittävää, mutta tarjonnaltaan ja laadultaan varsin yksipuolista. On järjestettävä ympäristöltään erilaisia asuinalueita, alavien peltoalueiden vaihtoehtona tulee hankkia ja toteuttaa myös houkuttelevuudeltaan parempia, metsävaltaisempia asuinalueita. Täydennysrakentamista on syytä suunnitella erityisesti alueille, joissa jo olemassa olevaa infraa pystytään hyödyntämään. Maankäytön suunnittelun kaikilla tasoilla tulee erityistä huomiota kiinnittää joukkoliikenne-, pyörä- ja kävelyreitityksien mahdollistamiseen, hulevesien viivyttämiseen sekä ekologisen rakentamisen ja uusiutuvan energian käyttömahdollisuuksiin. Kaikissa ohjelmassa mainituissa kehittämiskohteissa on säilytettävä riittävät viherväylät, jotta kuntalaisten virkistyspalvelut eivät heikkene. Täydennysrakentaminen ei saa heikentää viheralueiden käyttöä. Keskusliikuntapuiston alueen käyttöä olisi hyvä myös tarkastella, jotta liikunnalle osoitettuja alueita ja rakentamismahdollisuuksia voitaisiin osoittaa monipuolisemmin. Keskusliikuntapuistoa voisi kehittää monipuolisena yksityisten liikuntapalveluiden ja tapahtumien paikkana. Kansallisen kaupunkipuiston ja rantaraitin kehittäminen tukee käynnissä olevia retkeilyreitistö- ja matkailuhankkeita. Maankäyttöä suunniteltaessa tärkeänä tavoitteena on tarjota kuntalaisille sujuva arki viihtyisässä, terveellisessä ja turvallisessa ympäristössä. On välttämätöntä, että maankäyttöprosessien kaikissa vaiheissa arvioidaan eri vaihtoehtojen vaikutuksia kuntalaisten arkeen. Ratkaisuilla voidaan vaikuttaa mm. siihen, miten ympäristö tukee terveellisiin elämäntapoihin, tarjoaa mahdollisuuksia esimerkiksi liikuntaan ja ulkoiluun ja rohkaisee kuntalaisia käyttämään näitä mahdollisuuksia. Maankäyttöratkaisuilla on suuri merkitys kansanterveyden näkökulmasta. Autoilun vähentäminen ja vastaavasti arkiliikunnan lisääminen esteettömässä, turvalliseksi koetussa ympäristössä edistää terveyttä kaikissa ikäryhmissä. Maankäytön ratkaisuilla tulisi pyrkiä kaikin keinoin estämään niin demografista, sosiaalista kuin etnistäkin segregaatiota. Pienituloinen ja maahanmuuttajaväestö näyttää jo nyt Kaarinassakin keskittyvän tietyille alueille, mikä ei ole toivottavaa. Tutkimustieto siitä, että asuinalueen sosioekonominen huono-osaisuus on yhteydessä turvattomuuden kokemuksiin, on tärkeää ottaa huomioon uusia asuinalueita ja täydennysrakentamista suunniteltaessa. Väestön vanhenemisen myötä esteettömyyden merkitys kasvaa entisestään. ASKEL-hankkeen myötä käynnistyneen aluetyön tavoitteena on kehittää kullakin Kaarinan alueella ympäristöä, palveluita ja erilaista toimintaa alueen asukkaiden toiveiden mukaisesti. Onkin suotavaa, että aluetyöryhmät ovat aktiivisessa roolissa maankäytön ohjelmaa toteutettaessa. Koulu- ja varhaiskasvatuksen palveluista Mikäli ohjelma toteutuu vuoteen 2025 mennessä, niin koulutilaongelmia saattaa tulla Kotimäen koulun osalta. Toteutuessaan suunnitelmien mukaan Auranlaakson ja KVA Liite 71/2019: Maankäytön ohjelma

31 3 (13) Littoisten alueitten koululaisten määrä kasvaa yli koulujen maksimioppilasmäärän. Kotimäen koulun oppilasmäärätilannetta on seurattava tarkkaan. Rungon koulu on toinen koulu, jonka tilat uhkaavat loppua kesken alueen voimakkaan kasvun vuoksi. Mikäli keskustan alueella olevat koulurakentamishankkeet toteutuvat suunnitellun kokoisina, ei maankäytön ohjelman mukainen oppilasmäärän kasvu ylitä keskustan koulujen maksimioppilasmäärää. Toisaalta keskustan päätaajaman kouluihin ei ole jäämässä tarpeettomiakaan tiloja. Koulutilojen riittävyyden näkökulmasta Kuusiston ja Niemenkulman koulujen alueet kestäisivät maankäytön ohjelmaa suurempia oppilasmääriä. Maankäytön ohjelman toteutumista palvelutarpeeseen nähden ei voi varhaiskasvatuksessa tarkastella samalla tavoin kuin koulutuksessa. Varhaiskasvatuksessa yhteiskunnallinen tilanne vaikuttaa hoidon tarpeeseen ja huoltajien työssä käymiseen sekä lasten varhaiskasvatuksen osallistumisasteeseen. Perhepäivähoitajien jatkuva väheneminen tuottaa myös tarvetta päiväkotipaikkojen perustamiseen. Tontteja tulee varata päiväkodeille eri alueilla lähipalvelun näkökulmasta: - Auranlaakso - Littoinen: noin 120 lisähoitopaikkaa - Kesämäki Voivala Kuusisto: noin 170 lisähoitopaikkaa - Keskusta Nummenniitty: noin 100 lisähoitopaikkaa - Piispanristi: noin 180 lisähoitopaikkaa - Piikkiö: noin 70 lisähoitopaikkaa Yritysalueista Kaarinan yritysalueet ovat tällä hetkellä logistisesti erittäin hyviä moottoritien tai 110-tien läheisyydessä olevia alueita. Turun kehätien varren mahdollisuudet tulee ottaa huomioon. Uusi Pukkilan liittymä luo mahdollisuuksia uusille kehätien varren yritysalueille, jotka voisivat ulottua moottoritien ja kehätien risteyksestä Tuulissuolle saakka. Kehätien parannushanke lisää kehätien varren kysyntää. Maankäytön ohjelmassa on hyvin todettu kehätien varren tavoitteet sekä yhteistyö Liedon kanssa. Krossin alue on edelleen kysytyin yritysalue. Krossin laajeneminen Raadelman suuntaan tulee yhdistämään nämä kaksi yritysaluetta jossain vaiheessa. Maankäytön ohjelmassa on huomioitu Krossin kehittämistarpeet hyvin. Erityisesti Krossin liittymän pysäkit sekä rakentamattomien tonttien saaminen käyttöön ovat asioita, joista tulee paljon palautetta. Krossin aluetta on mahdollisuus tiivistää mikäli maan ostaminen tai lunastaminen on mahdollista. Suunnitellut kokoojakadut helpottavat Kaarinantien ruuhkaa ja helpottavat kulkua Raadelmaan. Uudet kokoojakadut moottoritien pohjoispuolella lisäisivät Lakarin alueen tonttien kysyntää. Tällä hetkellä kulku sinne on hankalaa, eivätkä tontit ole sen vuoksi kovinkaan houkuttelevia. Krossin alueen katuverkon kehittäminen on ensisijaisen tärkeää ja siihen tulee panostaa voimavaroja. Varsinkin Krossin ja Raadelman liittymän välinen yhteys on alueen kehittämisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Nykyiset rakennushankkeet ovat lisänneet keskustan toimitilojen kysyntää. Keskustaan olisi hyvä saada myös toimistotiloja esimerkiksi rakennettaviin kerrostaloihin. KVA Liite 71/2019: Maankäytön ohjelma

32 4 (13) Turun kehätien varsi Turun kehätien varsi Nunna, Pukkila, Kirismäki Yleiskaavallinen kehittämiskohde Teemat: yritystoiminnan kehittäminen valtakunnallisten väylien varrella, yleiskaavalliset edellytykset, rakenteen täydentäminen, taajaman kasvattaminen yhteen, kuntien välinen yhteistyö Pukkila Strategiset päämäärät: vastuullinen johtaminen; viihtyisä, turvallinen ja toimiva lähiympäristö Nunna Raadelma Kirismäki Kehätien varren maankäytön periaatteita selvitetään osayleiskaavalla. Tarkastelualue on rajattu ohjeellisesti karttaan. Tavoitteena on kehittää yritysalue valtakunnallisten väylien varrelle. Turun kehätiestä tullaan rakentamaan nykyiseen verrattuna aivan uusi tie. Kirismäen pohjoispuolelle rakennetaan uusi Pukkilan eritasoliittymä. Maakuntakaava on ainoa oikeusvaikutteinen kaava Pukkilan ja Kirismäen välillä. Kehitettävää aluetta rajoittavat etenkin Liedon raja, kehätie, moottoritie, rautatie ja Nunnan asuinalue. Se on merkitty karttaan vihreällä rasterilla. Alue yhdistää nykyisen taajaman Piikkiön keskustan, Littoisten ja Liedon suunnasta. Maankäytön lisäksi alueella on myös merkittäviä liikenneverkon kysymyksiä: - Sinisellä katkoviivalla on merkitty Littoistentien ja Hadvalantien välinen katu. Se liittyy toisaalta alueelle tulevaan maankäyttöön. Toisaalta se on osa kehätien rinnakkaistietä. - Lakarin ja Kellarimäen osayleiskaavassa on esitetty uusi kokoojakatu Raadelman liittymästä Verkakaarelle ja edelleen Ali-Sippaantielle. Tämä olisi myös Kaarinantien rinnakkaistie. Vaihtoehtona on esitetty punaisella katkoviivalla merkityn kokoojakadun rakentamista Raadelman liittymästä uuteen Pukkilan liittymään. Uudenmaantieltä alkava tie voisi jatkua Liedon keskustaan asti. - Mustalla katkoviivalla merkitty Tunnin junaa palveleva Piikkiön radan oikaisu menisi Nunnan kaarteen pohjoispäästä moottoritien varteen ja edelleen Tammisiltaan nykyiselle radalle. Parhaillaan selvitetään vaihtoehtona oikaisulle kaksoisraiteen rakentamista nykyiselle linjalle. KVA Liite 71/2019: Maankäytön ohjelma Kaarinan ja Liedon kaavoittavien lautakuntien tapaamisessa sovittiin, että Turun kehätien varren maankäytön kehittämistä suunnitellaan yhteistyössä.

33 5 (13) Piikkiön taajama Kirismäki Raadelma Runko KVA Liite 71/2019: Maankäytön ohjelma Teppala-Moskala Aerla Piikkiön taajama Korvenmäki Yleiskaavallinen kehittämiskohde Teemat: yleiskaavalliset edellytykset, rakenteen täydentäminen, Uudenmaantien taajaman kasvattaminen yhteen, palveluiden tukeminen, luonto-, maisema- ja historialliset arvot Strategiset päämäärät: vastuullinen johtaminen, viihtyisä, turvallinen ja toimiva lähiympäristö, sujuvat ja turvalliset arjen palvelut läheltä. Piikkiön taajaman maankäytön periaatteita selvitetään vireillä olevalla osayleiskaavalla. Suunnittelualue on rajattu karttaan vihreällä viivalla. Suunnittelualueeseen kuuluu moottoritien ja Kuusistonsalmen välinen alue Tuorlasta Makarlaan. Tavoitteena on kehittää yhtenäinen Uudenmaantien varren taajama Piispanristiltä Piikkiöön. Osayleiskaavassa määritellään taajaman maankäytön suuntaviivat. Keskeinen kysymys on asumisen täydennysrakentaminen. Lähivuosina rakennettavien alueiden lisäksi määritellään pidemmän ajan kuluessa käyttöön otettavat alueet. Näiden rakentamismahdollisuuksia ei saa pilata harkitsemattomalla hajarakentamisella. Piikkiön taajama on kaupunkiseudun rakennemallin kehitettävä lähialueen keskus. Asukkaita on nyt noin Rakennemallin tavoitteena on uutta asukasta vuoteen 2035 mennessä. Täydennysrakentamisen tarkoituksena on tukea Piikkiön taajaman olemassa olevia palveluita. Lähivuosien asuntorakentaminen tulisi sijoittaa Piikkiön yhtenäiskoulun lähelle. Tämä tukee myös Piikkiön kaupan palveluita ja joukkoliikennettä. Suurimmat mahdollisuudet täydennysrakentamiseen ovat karttaan vihreällä merkityillä Korvenmäen, Teppalan ja Moskalan sekä Aerlan alueilla sekä pitkällä aikavälillä Rungon alueella. Piikkiön keskustan ja Kaarinan keskustan välimaastossa on esimerkiksi koulupalveluiden järjestämiselle erilaisia vaihtoehtoja.

34 6 (13) Kuusisto Kuusisto Yleiskaavallinen kehittämiskohde Teemat: yleiskaavalliset edellytykset, uudet asuinalueet, haja- ja rantarakentamisen ohjaaminen, länsipään metsäalueen säilyminen, luonto-, maisema- ja historialliset arvot, Saaristotie -kysymys Strategiset päämäärät: vastuullinen johtaminen, viihtyisä, turvallinen ja toimiva lähiympäristö, hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti, sujuvat ja turvalliset arjen palvelut läheltä KVA Liite 71/2019: Maankäytön ohjelma Kuusiston maankäytön periaatteita selvitetään osayleiskaavalla luvun monin tavoin vanhentunut osayleiskaava uusitaan. Keskeinen kysymys on uusien asuinalueiden suunnitteleminen saarelle. Kaupunkiseudun rakennemallissa on esitetty täydennysrakentamista Kuusistonsalmen, nykyisen Saaristotien ja uuden tien väliseen kolmioon. Voimassa olevan osayleiskaavan asuinalueet on jo asemakaavoitettu. Tällä hetkellä on mahdollista lähinnä vanhojen alueiden täydennysrakentaminen. Lasten määrä on Kuusistossa vähenemässä. Täydennysrakentaminen on tarpeen palveluiden kannalta. Uuden Saaristotien rakentamisesta ei ole varmuutta ja nykyinen tie on ruuhkainen. Uusien asuinalueiden asemakaavoittaminen on siten ongelmallista. Nykyisessä osayleiskaavassa on rannat jaoteltu pysyvän asumisen alueiksi sekä loma-asuntoalueiksi. Rantojen rakentamisen ohjaaminen on myös merkittävä suunniteltava asia. Lupaharkinnassa on sovellettu samalla tavalla Kuusiston ja Harvaluodon osayleiskaavoja. Kuusiston osayleiskaavan rinnalla on todennäköisesti muutettava myös Harvaluodon osayleiskaavan rantoja koskevia kaavamääräyksiä. Keskeisiä suunniteltavia asioita ovat myös saaren länsipään metsien säilyminen virkistyskäytössä sekä itäosan monet suojeluarvot.

35 7 (13) Krossi ja Raadelma Raadelma Krossi ja Raadelma Kaarinantie Lakari Maankäytön kehittäminen Teemat: yritystoiminnan kehittäminen Krossissa maankäytön ja maapolitiikan keinoin, liikenneverkon kehittäminen Krossi Strategiset päämäärät: vastuullinen johtaminen; viihtyisä, turvallinen ja toimiva lähiympäristö Krossin alueen maankäyttöä kehitetään usealla eri toimenpiteellä. Asemakaavoitettua aluetta laajennetaan Krossinkadun ja moottoritien välissä. Vanhoja asemakaavoja uusitaan. Uuden maakuntakaavan pohjalta on mahdollista muuttaa kaupan määräyksiä moottoritien ja Kaarinantien liittymän ympäristössä. Krossin yhteyksiä parannetaan ja Kaarinantiehen kohdistuvaa painetta vähennetään kehittämällä liikenneverkkoa. Kehitettävät kokoojakadut on merkitty karttaan sinisellä katkoviivalla. Tavoitteena on muun muassa yhdistää Krossin alue Raadelman liittymään. Tavoitteena on saada moottoritien ja Kaarinantien liittymään pysäkit. Tällöin moottoritietä liikennöivät Paimion ja Salon vakiovuorot sekä Helsingin express-vuorot pysähtyisivät Krossissa. Maapoliittisia keinoja ovat Krossissa lähinnä maan ostaminen ja lunastaminen. Rakentamiskehotusta harkitaan eräiden rakentamattomien tonttien kohdalla. KVA Liite 71/2019: Maankäytön ohjelma

36 8 (13) Keskusta Keskusta Maankäytön kehittäminen Teemat: Täydennysrakentaminen, keskustan elinvoimaisuuden edistäminen maankäytön ja maapolitiikan keinoin Strategiset päämäärät: vastuullinen johtaminen, viihtyisä, turvallinen ja toimiva lähiympäristö, sujuvat ja turvalliset arjen palvelut läheltä Keskustan kehittämisen yleissuunnitelman mukaiset hankkeet valmistuvat lähivuosina. Sen jälkeenkin edistetään täydennysrakentamista. Keskustan alueella on vajaasti käytettyjä tontteja, uusiutuvaa rakennuskantaa sekä kokonaan rakentamattomia alueita. Kaupunki ei ole näillä alueilla juurikaan maanomistaja. Kaupungin tehtävänä on edistää hankkeiden kehittelyä, asemakaavoittaa sekä käyttää maapolitiikan keinoja. Näitä ovat muun muassa maan ostaminen sekä mahdollinen lunastaminen. Karttaan on merkitty ideana alueita, joille esimerkiksi voidaan rakentaa kaupan tiloja, muuta toimitilaa tai asuntoja. Jos kaupungin virastotalo päätetään korvata uudisrakennuksella, käynnistyy asemakaavatyö Oskarinkadun ympäristössä. KVA Liite 71/2019: Maankäytön ohjelma

37 9 (13) Lemunniemi ja Piispanristi Piispanristi Yli-Lemu Lemunniemi ja Piispanristi Asemakaavoitettavat alueet Teemat: Asuntojen rakentamisen painopisteen siirtyminen Lemunniemelle, rakenteen täydentäminen ja uusiutuminen, palveluiden tukeminen, luonto-, maisema- ja historialliset arvot Strategiset päämäärät: vastuullinen johtaminen, viihtyisä, turvallinen ja toimiva lähiympäristö, sujuvat ja turvalliset arjen palvelut läheltä Uuden osayleiskaavan mukaan laajenee rakenne luontevasti Piispanristiltä Kairiskulman, Herrasniityn ja Uusihaan kautta Yli-Lemuun. Rauhalinnan jälkeen rakennetaan Yli-Lemusta rannan läheinen monipuolinen asuinalue. Se on Kuusistonsalmen rannassa Skanssin keskuksesta alkavan uusien asuinalueiden nauhan pääte. Yli-Lemua suunnitellaan vuodesta 20 alkaen. Ensimmäiset asukkaat muuttavat noin vuonna 25. Kerrostalorakentamisen painopiste on keskustan ja Rauhalinnan ohella Piispanristillä. Nykyinen rakenne uusiutuu ja täydentyy. Asuntojen rakentaminen tukee Piispanristin kaupan ja joukkoliikenteen palveluita Yli-Lemun suunnittelun aluksi määritellään uuden asuinalueen tavoitteet. Asemakaavoituksessa ovat keskeisiä kysymyksiä alueen maiseman ja merellisen luonteen ominaisuudet sekä arvokkaan historian huomioon ottaminen, tavoiteltava arkkitehtuuri, rakennustyypit sekä asuntojakautuma, alueen palvelut, saavutettavuus kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen kannalta sekä ulkoilureitit, viheralueet ja viherrakentaminen, hulevesien käsittely ja hyödyntäminen sekä uusiutuvan energian hyödyntäminen. Yli-Lemussa on Lemunniemen merkittävin julkisessa omistuksessa oleva ranta. Yli-Lemun asuinalue rakennetaan pääosin Kaarinan kaupungin omistamalle maalle. Kaupunki ei ole Piispanristillä juurikaan maanomistaja. Kaupungin tehtävänä on edistää hankkeiden kehittelyä, asemakaavoittaa sekä käyttää maapolitiikan keinoja. Karttaan on vihreällä merkitty ensimmäisessä vaiheessa rakennettava uusien asuinalueiden nauha Piispanristiltä Yli-Lemun rantaan. KVA Liite 71/2019: Maankäytön ohjelma

38 10 (13) Auranlaakson uusi asuinalue, Teerimäki-Paltta-Kellarimäki Auranlaakso Auranlaakson uusi asuinalue Teerimäki-Paltta-Kellarimäki Asemakaavoitettavat alueet Teemat: rakenteen täydentäminen, taajaman kasvattaminen yhteen, palveluiden tukeminen ja mahdollistaminen Strategiset päämäärät: vastuullinen johtaminen, viihtyisä, turvallinen ja toimiva lähiympäristö, sujuvat ja turvalliset arjen palvelut läheltä Auranlaakson koulutien varren asuinalueen asemakaavoittamista edistetään. Auranlaakso on sopiva paikka täydennysrakentamiselle. Alueen asukasluku alkaa laskea heti, kun asuntojen rakentaminen loppuu. Littoisten eteläosan rakenne on hyvin hajanaista. Taajamaa on eheytetty Paaskunnan, Untolan, Verkakylän ja Paltan asemakaavoilla. Teerimäki on edelleen asemakaavoittamaton asuinalue. Hajanainen rakenne on ongelmallista muun muassa bussiliikenteen kannalta. Täydennysrakentaminen saattaa mahdollistaa jo Littoisten osayleiskaavassa esitetyn ajatuksen Vaalaan päättyvän bussilinjan jatkamisesta Verkakylän puolelle. Littoisten eteläosan asemakaavoitusta jatketaan Paltan ja Verkakylän jälkeen Teerimäessä sekä toisaalta Paltan itäpuolella. Auranlaakson ja Littoisten alueet on esitetty kartassa keltaisella. Littoisten kartassa on sinisellä merkitty idea bussilinjan jatkamisesta Vaalasta Verkakylään. Tämä edellyttää kadun rakentamista radan varteen Vaalan ja Untolan välille. Verkakylä Paltta Paaskunta Kellarimäki Teerimäki Vaala KVA Liite 71/2019: Maankäytön ohjelma

39 11 (13) Kaarinan rantaraitti Kaarinan rantaraitti Kehitettävät ulkoilualueet Teema: rantaa myötäilevän kevyen liikenteen reitin kehittäminen Strategiset päämäärät: viihtyisä, turvallinen ja toimiva lähiympäristö, hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti KVA Liite 71/2019: Maankäytön ohjelma Tavoitteena on muodostaa Kaarinan rantaraitti Katariinanlaaksosta Piikkiönlahdelle. Raitti myötäilee Kuusistonsalmen rantaa. Raitti on osittain jo olemassa. Se muodostuu viitoitetuista poluista sekä ulkoilu- ja kevyen liikenteen teistä. Raitti käy välillä aivan rannassa. Välillä se kulkee kauempana katuverkon kautta. Raitin syntyminen vaatii suunnittelua, kaavoittamista, sopimuksia maanomistajien kanssa sekä käytännön rakentamista ja viitoittamista. Karttaan on merkitty vihreällä ohjeellinen linjaus, joka tarkentuu suunnittelun myötä. Tällöin selvitetään myös mahdollisuuksia päästä lähemmäksi rantaa.

40 12 (13) Kansallinen kaupunkipuisto Kansallinen kaupunkipuisto Kehitettävät ulkoilualueet Teema: luonto-, maisema- ja historialliset arvot Strategiset päämäärät: viihtyisä, turvallinen ja toimiva lähiympäristö, hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan voidaan perustaa kansallinen kaupunkipuisto kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, luonnon monimuotoisuuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi. Kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta Lemunniemeen on tehty valtuustoaloite. Kansalliseen kaupunkipuistoon voidaan osoittaa alueita, jotka on kaavoitettu puistoksi, virkistys- tai suojelualueeksi, arvokkaaksi maisema-alueeksi tai muuhun kansallisen kaupunkipuiston tarkoituksen kannalta sopivaan käyttöön. Puistoon osoitetaan ensi sijassa kunnan, valtion tai muun julkisyhteisön omistuksessa olevia alueita. Muita alueita puistoon voidaan ottaa omistajan suostumuksella. Kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta päättää ympäristöministeriö. Puisto perustetaan kunnan hakemuksesta. Perustamispäätöksessä voi olla määräyksiä alueen olennaisten arvojen säilyttämiseksi. Muut alueen hoidon ja käytön kannalta tarpeelliset määräykset annetaan kunnan laatimassa hoito- ja käyttösuunnitelmassa. Sen hyväksyy ympäristöministeriö. Kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvan alueen kaavoituksessa ja muussa suunnittelussa on otettava huomioon puistoa koskevat määräykset. Lemunniemen keskeiset virkistysalueet on merkitty karttaan keltaisella. Puiston pitää liittyä Pitkänsalmen rannan kautta Aurajoen varrella ja Ruissalossa olevaan Turun kansalliseen kaupunkipuistoon. Puisto voi jatkua soveltuvin osin Kuusistonsalmen rantaa Piikkiönlahdelle päin. Ensin selvitetään perustamispäätöksen vaikutukset alueen maankäyttöön. Sen jälkeen päätetään mahdollisen hakemuksen valmistelusta. KVA Liite 71/2019: Maankäytön ohjelma

41 13 (13) Turun edustajien kanssa on neuvoteltu kansallisen kaupunkipuiston ulottamisesta Aurajoelta Pitkänsalmen rantaa Lemunniemelle. Turun puolella on Heikkilän kasarmin alueen asemakaavoitus käynnistetty keväällä 19. Kansallisen kaupunkipuiston jatkaminen on mahdollista vasta, kun asemakaava on valmis. Turun taholta esitettiin, että ensin jatkettaisiin Aurajoen kansallista kaupunkipuistoa Kaarinan alueelle. Kuvassa on esitetty ohjeellinen rajaus. Se perustuu maakuntakaavan valtakunnallisesti arvokkaan maisemaalueen rajaukseen. Kaarinan kaupunki ei ole juuri alueella maanomistaja. Laajennuksen toteuttaminen edellyttää maanomistajien suostumusta. KVA Liite 71/2019: Maankäytön ohjelma

42 1 (11) Kaupunkikehityspalvelut Maankäyttö Pasi Aromäki / PA KAUPUNGINOSIEN VÄESTÖ 2018 Tilanne: , Lähde: Tilastokeskus Auranlaakso Ikäryhmä % % % % % ero % , , , , ,9-8 -3, , , , , ,1 16 7, , , ,9 65 3,5 62 3,4-3 -4, , , ,7 3 0, , , , , ,2-6 -3, ,9 50 2,9 77 4,2 77 4,2 87 4, ,0 yht ,7 Osa 2 Littoinen Ikäryhmä % % % % % ero % , , , , , , , , , , ,9-1 -0, , , , , , , , , , , , , , , ,9 13 2, , , , , ,1 6 2,0 yht ,4 KVA Liite 71/2019: Maankäytön ohjelma

43 2 (11) Nunna Ikäryhmä % % % % ero % , ,3 82 9,6 84 9,5 2 2, , , , ,2 12 8, , ,9 44 5,1 39 4, , , , ,0 24 5, , ,5 75 8,7 74 8,4-1 -1, ,5 32 6,8 36 4,2 32 3, ,1 yht ,3 Piispanristi Ikäryhmä % % % % % ero % , , , , ,2 6 1, , , , , ,5 22 5, , , , , ,0-7 -5, , , ,9 79 3, , , , , ,2-9 -1, , , , , ,1 23 8,2 yht ,8 KVA Liite 71/2019: Maankäytön ohjelma

44 3 (11) Keskusta Ikäryhmä % % % % % ero % , , , , , , , , , , ,5 20 3, , , , , , , , , ,7 31 0, , , , , ,2 35 3, , , , , , ,4 yht ,1 Nummenniitty Ikäryhmä % % % % % ero % ,6 75 7, , , ,8 8 7, , , , , ,4 7 5, , , ,6 50 4,1 51 4,1 1 2, , , ,2-5 -0, , , , , ,0 4 2, ,0 51 5,5 62 6,8 61 5,0 67 5,4 6 9,8 yht ,7 KVA Liite 71/2019: Maankäytön ohjelma

45 4 (11) Voivala Ikäryhmä % % % % % ero % , , , , ,5-2 -0, , , , , ,0 22 4, , , , , ,1 3 2, , , ,4 78 4, , , , , ,8 1 0, , , , , ,2 7 3,4 yht ,3 Kuusisto Ikäryhmä % % % % % ero % , , , , ,0 12 7, , , , , ,8 0 0, , , ,3 96 4,6 91 4,3-5 -5, , , ,6 17 1, , , , , , , ,0 96 5, , , ,6-2 -1,4 yht ,5 KVA Liite 71/2019: Maankäytön ohjelma

46 5 (11) Piikkiö Ikäryhmä % % % % ero % , , , , , , , , ,6 11 1, , , , ,0-4 -1, , , ,9 16 0, , , , ,4 12 1, , , , , ,0 yht ,1 Sisältää Nunnan Piikkiön taajama Ikäryhmä % % % ero % , , , , , , ,7 1 0, , , ,9-1 -0, , , ,7 9 0, , , ,0 15 2, , , ,9-2 -0,5 yht ,2 Ei sisällä Nunnaa KVA Liite 71/2019: Maankäytön ohjelma

47 6 (11) Piikkiön haja-asutusalue Ikäryhmä % % % ero % ,3 99 7,3 92 7,0-7 -7, , , ,3-2 -1, ,7 53 3,9 55 4,2 2 3, , , , , , , ,7-2 -1, , ,5 96 7,3-5 -5,0 yht ,3 Ei sisällä Nunnaa Kaarina Ikäryhmä % % % ero % , , , , , , ,9 97 2, , , , , , , , , , , ,2 45 1, , , , ,4 yht ,1 Kaarinan asukkaat 12/ / lisäys / lisäys / lisäys / koko vuosi: +1,1 % 18 koko vuosi: +1,1 % Lähde: Tilastokeskus KVA Liite 71/2019: Maankäytön ohjelma

48 7 (11) Kaupunkikehityspalvelut Maankäyttö Pasi Aromäki / PA Uudet asuinalueet ja väestön muutokset Väestön muutoksia aiheuttavat: Uusien alueiden rakentaminen Tässä selvityksessä tarkoitetaan uusilla alueilla pääosin vuoden 2010 jälkeen rakennettuja asuinalueita: Silvolanrinne, Auranlaakson koulun mäki, Paaskunta, Nunna, Mallaskatu, Herrasniitty, Uusihaka, Keskusta, Uimahallinkatu, Pohjois-Keskusta, Pohjanpelto, Elonaukea, Voivalan ranta, Rauhalinna ja Raadelman uusi rakennusvaihe. Useat näistä alueista ovat keskeneräisiä. Selvityksessä ei ole tarkasteltu asuinalueita, joiden rakentaminen on alkanut äskettäin. Muutokset vanhoilla alueilla Vanhoilla alueilla tarkoitetaan kaikkia muita asuinalueita. Muutoksia vanhojen alueiden väestöön aiheuttavat: Hajatonttien täydennysrakentaminen Asukkaiden vaihtuminen olemassa olevissa asunnoissa Olemassa olevien asukkaiden muutokset; syntyneet, kuolleet Ikäryhmät muuttuvat vanhenemisesta johtuen alueilla, joilla asutaan pitkään. Vanhimpien asukkaiden määrä lisääntyy, vaikka kukaan ei varsinaisesti muuta mihinkään. Alueille muuttavat saattavat silti olla pääasiassa nuoria ja työikäisiä. Kaarinan kasvu perustuu uusien asuinalueiden rakentamiseen. Koko kaupungin mitassa pitävät muutokset vanhoilla alueilla yllä nykyistä Osa 3 asukaslukua. Uudet asuinalueet kasvattavat suoraan kaupungin asukaslukua. Asumisväljyyden kasvun vaikutuksesta uusien asuntojen rakentamistarpeeseen keskustellaan paljon. Kaarinassa vastaavat vanhoilla asuinalueilla tapahtuvat muutokset asumisväljyyden kasvua. Uusien asuinalueiden asuntojen määrä voidaan siten mitoittaa vastaamaan suoraan kaupungin väestön kasvua. Kaupunginosittain ja ikäryhmittäin tarkasteltuna tilanne on toisenlainen. Kaupunginosat ovat keskenään erilaisia. Pienten lasten määrä laskee vanhoilla alueilla nopeammin kuin uusille alueille on tullut lisää. Pienten lasten määrä on vähentynyt vanhoilla alueilla 1,5 % vuodessa. Koululaisten määrä on pysynyt vanhoilla asuinalueilla ennallaan. Uudet alueet ovat lisänneet suoraan koululaisten määrää. Nykyisellä uusien alueiden rakentamisvauhdilla pysähtyy koululaisten määrän kasvu, koska pienten lasten määrä on laskussa. Uusilla alueilla on aikuisia ollut lähes yhtä paljon kuin vähenemä on muualla. Vanhimpien asukkaiden määrään ei ole uusilla alueilla juuri vaikutusta. Seuraavilla sivuilla on tarkasteltu kaupunginosia, joihin on rakennettu uusia asuinalueita vuosina Kuusistoa ei ole tästä syystä tarkasteltu erikseen. Kuusistossa pienten lasten määrä vähenee. Koululaisten määrä on kasvanut usean vuoden ajan. Myös koululaisten määrän kasvu on pysähtynyt. Lounais-Empon rakentamattomien rivitalotonttien muuttaminen omakotitonteiksi sopii hyvin tähän tilanteeseen. KVA Liite 71/2019: Maankäytön ohjelma

49 8 (11) Auranlaakso A B C D E F G H Ikäryhmä 2010 Silvolanrinne Koulun mäki Uudet alueet Vanhat alueet 2018 ero yht Uudet asuinalueet Silvolanrinne ja Auranlaakson koulun mäki ovat nyt käytännössä valmiit. Lasten, koululaisten ja aikuisten määrässä on vanhoilla alueilla vähenevä suunta. Uusien alueiden asukkaat ovat pääasiassa korvanneet vähenemän. Ilman uusia alueita on kaupunginosan asukasluvussa laskeva suunta. Taulukossa on esitetty uusien ja vanhojen alueiden merkitys Auranlaakson väestön kehityksen kannalta : Sarake B: Kaupunginosan asukkaat ikäryhmittäin vuonna 2010 Sarakkeet C, D ja E: Uusien alueiden asukkaat ikäryhmittäin nyt Sarake F: Vanhojen alueiden asukkaat ikäryhmittäin nyt Sarake G: Kaupunginosan asukkaat ikäryhmittäin nyt Sarake H: Kaupunginosan asukasluvun muutos ikäryhmittäin Littoinen ja Nunna A B C D E F G H Ikäryhmä 2010 Paaskunta Nunna Uudet alueet Vanhat alueet 2018 ero yht KVA Liite 71/2019: Maankäytön ohjelma Uudet asuinalueet ovat Paaskunta janunna. Paaskunta on käytännössä valmis. Nunnan uudet tontit ovat usean eri asemakaavan alueella. Nunna on vielä keskeneräinen. Pienten lasten ja koululaisten määrä vähenee voimakkaasti vanhoilla alueilla. Uudet alueet ovat korvanneet osan pienten lasten vähenemästä ja koululaisten vähenemän pääosin. Myös aikuisten määrä vähenee vanhoilla alueilla. Uudet alueet ovat korvanneet suuren osan vähenemästä. Ilman uusia alueita on kaupunginosien asukasluvussa laskeva suunta. Taulukossa on esitetty uusien ja vanhojen alueiden merkitys Littoisten ja Nunnan väestön kehityksen kannalta : Sarake B: Kaupunginosien asukkaat ikäryhmittäin vuonna 2010 Sarakkeet C, D ja E: Uusien alueiden asukkaat ikäryhmittäin nyt Sarake F: Vanhojen alueiden asukkaat ikäryhmittäin nyt Sarake G: Kaupunginosien asukkaat ikäryhmittäin nyt Sarake H: Kaupunginosien asukasluvun muutos ikäryhmittäin

50 9 (11) Piispanristi A B C D E F G H I Ikäryhmä 2010 Mallaskatu Herrasniitty Uusihaka Uudet alueet Vanhat alueet 2018 ero yht Keskusta ja Nummenniitty A B C D E F G H I J K Pohjoiskeskusta Keskusta Elonaukea alueet alueet Uudet Vanhat ero 10 Ikäryhmä 2010 Uimahallink Pohjanpelto yht Uudet asuinalueet Mallaskatu, Herrasniitty ja Uusihaka ovat keskeneräisiä. Pienten lasten ja koululaisten määrä on varsin vakaa vanhoilla alueilla. Aikuisten määrässä on vähenevä suunta, jonka uudet alueet ovat korvanneet. Vanhojen alueiden asukasluku on pysynyt käytännössä ennallaan. Taulukossa on esitetty uusien ja vanhojen alueiden merkitys Piispanristin väestön kehityksen kannalta : Sarake B: Kaupunginosan asukkaat ikäryhmittäin vuonna 2010 Sarakkeet C, D, E ja F: Uusien alueiden asukkaat ikäryhmittäin nyt Sarake G: Vanhojen alueiden asukkaat ikäryhmittäin nyt Sarake H: Kaupunginosan asukkaat ikäryhmittäin nyt Sarake I: Kaupunginosan asukasluvun muutos ikäryhmittäin Uudet asuinalueet ovat Uimahallinkatu, Pohjanpelto, Pohjois-Keskusta, Keskusta ja Elonaukea. Kaupunginosien kasvu johtuu uusien alueiden rakentamisesta. Pienten lasten määrä kasvaa myös vanhoilla alueilla. Koululaisten määrä on pysynyt vanhoilla alueilla käytännössä ennallaan. Uudet alueet ovat korvanneet suuren osan aikuisten määrän vähenemästä. Vanhimpien asukkaiden määrä kasvaa voimakkaasti vanhoilla alueilla. Vanhojen asuinalueiden asukasluku on pysynyt käytännössä ennallaan. Taulukossa on esitetty uusien ja vanhojen alueiden merkitys Keskustan ja Nummenniityn väestön kehityksen kannalta : Sarake B: Kaupunginosien asukkaat ikäryhmittäin vuonna 2010 Sarakkeet C, D, E, F, G ja H: Uusien alueiden asukkaat ikäryhmittäin nyt Sarake I: Vanhojen alueiden asukkaat ikäryhmittäin nyt Sarake J: Kaupunginosien asukkaat ikäryhmittäin nyt Sarake K: Kaupunginosien asukasluvun muutos ikäryhmittäin KVA Liite 71/2019: Maankäytön ohjelma

51 10 (11) Voivala A B C D E F G H Ikäryhmä 2010 Voivalanrant Rauhalinna Uudet Vanhat 2018 ero yht Voivalan ranta on lähes valmis. Rauhalinnan rakentaminen on käynnissä. Uudet alueet ovat korvanneet pienten lasten määrän vähenemän vanhoilla alueilla. Koululaisten määrä on kasvanut lievästi myös vanhoilla alueilla. Voivalan ranta on lisännyt suoraan koululaisten määrää. Aikuisten määrä vähenee vanhoilla alueilla. Uudet alueet ovat korvanneet vähenemän. Vanhojen alueiden asukasluku laskee loivasti. Taulukossa on esitetty uusien ja vanhojen alueiden merkitys Voivalan väestön kehityksen kannalta : Sarake B: Kaupunginosan asukkaat ikäryhmittäin vuonna 2010 Sarakkeet C, D ja E: Uusien alueiden asukkaat ikäryhmittäin nyt Sarake F: Vanhojen alueiden asukkaat ikäryhmittäin nyt Sarake G: Kaupunginosan asukkaat ikäryhmittäin nyt Sarake H: Kaupunginosan asukasluvun muutos ikäryhmittäin Piikkiön taajama A B C D E F Raadelma Vanhat ero 10- Ikäryhmä 2016 uusi alueet yht Raadelman uusi rakennusvaihe Raadelman uusi rakennusvaihe on käynnissä. Vanhoilla alueilla on pienten lasten määrässä laskeva suunta. Koululaisten määrä on vanhoilla alueilla vakaa. Pontelan omakotialueen rakentaminen on aloitettu. Nämä korvaavat ainakin osittain laskevan suunnan. Myös aikuisten määrä laskee lievästi vanhoilla alueilla. Vanhimpien asukkaiden määrä kasvaa. Vanhojen alueiden asukasluku on käytännössä vakaa. Taulukossa on esitetty uusien ja vanhojen alueiden merkitys Piikkiön kirkonkylän väestön kehityksen kannalta : Sarake B: Kaupunginosan asukkaat ikäryhmittäin vuonna 2010 Sarake C: Uuden alueen asukkaat ikäryhmittäin nyt Sarake D: Vanhojen alueiden asukkaat ikäryhmittäin nyt Sarake E: Kaupunginosan asukkaat ikäryhmittäin nyt Sarake F: Kaupunginosan asukasluvun muutos ikäryhmittäin KVA Liite 71/2019: Maankäytön ohjelma

52 11 (11) Kaarinan kaikki alueet A B C D E F Ikäryhmä 2010 Uudet alueet Muutokset vanhoilla alueilla 2018 ero yht Sarake B: Kaarinan asukkaat ikäryhmittäin vuonna 2010 Sarake C: Vuosina rakennettujen uusien asuinalueiden asukkaat ikäryhmittäin Sarake D: Vuosina vanhoilla asuinalueilla tapahtunut muutos ikäryhmittäin Sarake E: Kaarinan asukkaat ikäryhmittäin vuonna 2018 Sarake F: Kaarinan asukasluvun muutos ikäryhmittäin Kaarinan kasvu on perustunut uusien asuinalueiden rakentamiseen. Muutokset vanhoilla asuinalueilla pitävät yllä väestön määrää. Uusilla alueilla on pieniä lapsia, koululaisia ja työikäisiä aikuisia. Vanhimpien asukkaiden määrään on uusilla alueilla vähän merkitystä. Vanhoilla asuinalueilla vähenee pienten lasten ja työikäisten aikuisten määrä. Koululaisten määrä on pysynyt vanhoilla alueilla ennallaan. Vanhimpien asukkaiden määrä kasvaa voimakkaasti vanhoilla alueilla. Kun samalla alueella asutaan pitkään, siirtyvät asukkaat ajan myötä vanhempiin ikäluokkiin ilman, että kukaan muuttaa mihinkään. KVA Liite 71/2019: Maankäytön ohjelma Pienten lasten (0-6 v) määrän muutos Pienten lasten määrä kasvanut yli 5 % Pienten lasten määrä pysynyt ennallaan Pienten lasten määrä vähentynyt yli 5 % Suuressa osassa Kaarinaa on pienten lasten määrä pysynyt ennallaan tai vähentynyt. Pienten lasten määrän muuttuminen ennustaa jossain määrin koululaisten määrän muutoksia. Aivan suoraa johtopäätöstä ei voi tehdä, koska muuttoliike vaikuttaa eri ikäluokkien määrään.

53 1 (8) Kaupunkikehityspalvelut Kaavoitus Pasi Aromäki / PA Maankäytön ohjelma Rakenteilla ja vireillä olevat alueet Auranlaakso Osa 4 Rakenteilla: Silvolanmetsä Aluetyyppi B asukasta/ha Rakentaminen Asukkaat tulevat Pinta-ala, ha 4,8 Asukkaita/ha 25 Asukkaita lisää 120 Pieniä lapsia 17 % 20 Koululaisia 15 % 18 Vertailualue: Silvolanrinne Vireillä: Eräkadun lisäalue Aluetyyppi B asukasta/ha Rakentaminen Asukkaat tulevat Pinta-ala, ha 1,5 Asukkaita/ha 22 Asukkaita lisää 35 Pieniä lapsia 10 % 4 Koululaisia 15 % 6 Vertailualue: Silvolanrinne Auranlaaksossa on pienten lasten, koululaisten ja aikuisten määrässä laskeva suunta ilman uusien alueiden rakentamista. Silvolanmetsä ja Eräkadun lisäalue korvaavat lähinnä vanhoilla alueilla tapahtuvan vähenemän. Pienten lasten ja koululaisten määrä laskee todennäköisesti loivasti rakentamisesta huolimatta. KVA Liite 71/2019: Maankäytön ohjelma

54 2 (8) Littoinen Untola, Verkakylä, Paltta ja Nunna Littoisissa ja Nunnassa on vanhoilla alueilla pienten lasten, koululaisten ja aikuisten määrässä laskeva suunta. Suurelta osin uudet alueet korvaavat vähenemää. Littoisissa ja Nunnassa oli pieniä lapsia 520 vuonna 2010 ja 430 vuonna Peruskoululaisia oli 750 vuonna 2010 ja 730 vuonna Samaan aikaan on kuitenkin rakennettu Paaskunnan ja Nunnan asuinalueita. Littoisten ja Nunnan asukasluku kasvaa näiden alueiden vaikutuksesta asukkaalla. Pienten lasten määrä kasvaa noin 50 lapsella ja koululaisten määrä noin 100 lapsella ja nuorella vuoteen 30 mennessä. Pienten lasten ja koululaisten määrään vaikuttaa voimakkaasti kehitys vanhoilla asuinalueilla. Rakenteilla: Vireillä: Vireillä: Rakenteilla: Untola Aluetyyppi B asukasta/ha Rakentaminen Asukkaat tulevat Pinta-ala 7,4 Asukkaita/ha 25 Asukkaita lisää 190 Pieniä lapsia 14 % 26 Koululaisia 13 % 24 Vertailualue: Paaskunta Verkakylä Aluetyyppi B asukasta/ha Rakentaminen Asukkaat tulevat Pinta-ala 14 Asukkaita/ha 22 Asukkaita lisää 308 Pieniä lapsia 14 % 43 Koululaisia 13 % 40 Vertailualue: Paaskunta Paltta Aluetyyppi B asukasta/ha Rakentaminen Asukkaat tulevat Pinta-ala, ha 13,6 Asukkaita/ha 25 Asukkaita lisää 340 Pieniä lapsia 14 % 48 Koululaisia 13 % 44 Vertailualue: Paaskunta Nunna Aluetyyppi B asukasta/ha Rakentaminen Asukkaat tulevat Pinta-ala, ha 3,5 Asukkaita/ha 25 Asukkaita lisää 90 Pieniä lapsia 17 % 15 Koululaisia 15 % 13 Vertailualue: Nunnan uudet tontit KVA Liite 71/2019: Maankäytön ohjelma

55 3 (8) Piispanristi Rakenteilla: Rakenteilla: Rakenteilla: Mallaskatu Aluetyyppi D asukasta/ha Rakentaminen Asukkaat tulevat Pinta-ala 7,5 Asukkaita/ha 70 Asukkaita lisää 200 Pieniä lapsia 6 % 16 Koululaisia 4 % 10 Vertailualue: Mallaskatu Herrasniitty Aluetyyppi B asukasta/ha Rakentaminen Asukkaat tulevat Pinta-ala 25 Asukkaita/ha 30 Asukkaita lisää 430 Pieniä lapsia 16 % 76 Koululaisia 16 % 76 Vertailualue: Herrasniitty Uusihaka Aluetyyppi B asukasta/ha Rakentaminen Asukkaat tulevat Pinta-ala 11 Asukkaita/ha 30 Asukkaita lisää 290 Pieniä lapsia 15 % 43 Koululaisia 18 % 52 Vertailualue: Pohjanpelto omakoti Rakentaminen alkaa: Vireillä: Mallaskatu, Herrasniitty, Uusihaka ja Auvainen Pienten lasten ja koululaisten määrä on varsin vakaa Piispanristin vanhoilla alueilla. Aikuisten määrässä on vähenevä suunta, jonka uudet alueet ovat korvanneet. Vanhojen alueiden asukasluku on pysynyt käytännössä ennallaan. Piispanristin asukasluku kasvaa näiden alueiden vaikutuksesta asukkaalla. Pieniä lapsia olisi nykyistä enemmän ja koululaisia nykyistä enemmän. KVA Liite 71/2019: Maankäytön ohjelma Auvainen Aluetyyppi B asukasta/ha Rakentaminen Asukkaat tulevat Pinta-ala 10 Asukkaita/ha 20 Asukkaita lisää 200 Pieniä lapsia 15 % 30 Koululaisia 18 % 36 Vertailualue: Pohjanpelto omakoti Ala-Lemun niemi Aluetyyppi B asukasta/ha Rakentaminen Asukkaat tulevat Pinta-ala 13 Asukkaita/ha 25 Asukkaita lisää 330 Pieniä lapsia 15 % 50 Koululaisia 18 % 60 Vertailualue: Pohjanpelto omakoti

56 4 (8) Keskusta ja Nummenniitty Rakenteilla: Keskustan kerrostalot Aluetyyppi E asukasta/ha Rakentaminen Asukkaat tulevat Sisältää uimahallin alueen Pinta-ala 10 Asukkaita/ha 90 Asukkaita lisää 570 Pieniä lapsia 3 % 21 Koululaisia 2 % 14 Vertailualue: Keskustan kerrostalot Rakenteilla: Oskarinaukio Aluetyyppi F yli 90 asukasta/ha Rakentaminen Asukkaat tulevat Pinta-ala 1,5 Asukkaita/ha 120 Asukkaita lisää 180 Pieniä lapsia 3 % 5 Koululaisia 2 % 4 Vertailualue: Keskustan kerrostalot Rakenteilla: Rakenteilla: Keskustan kerrostalot, Oskarinaukio, Pohjois-Keskusta, Pohjanpelto ja Tiilipelto Kaupunginosan kasvu johtuu uusien alueiden rakentamisesta. Vanhojen asuinalueiden asukasluku on pysynyt käytännössä ennallaan. Pienten lasten määrä kasvaa myös vanhoilla alueilla. Koululaisten määrä on pysynyt vanhoilla alueilla käytännössä ennallaan. Uudet alueet ovat korvanneet suuren osan aikuisten määrän vähenemästä. Vanhimpien asukkaiden määrä kasvaa voimakkaasti vanhoilla alueilla. Uusissa kerrostaloissa on myös runsaasti vanhimpia asukkaita. Keskustan uusilla pientaloalueilla ei ole juuri vanhimpia asukkaita. Pohjois-Keskusta Aluetyyppi B asukasta/ha Rakentaminen Asukkaat tulevat Pinta-ala 8 Asukkaita/ha 30 Asukkaita lisää 70 Pieniä lapsia 9 % 6 Koululaisia 12 % 8 Vertailualue: Pohjois-keskustan rivitalot Pohjanpelto ja Tiilipelto Aluetyyppi B asukasta/ha Rakentaminen Asukkaat tulevat Pinta-ala 13 Asukkaita/ha 21 Asukkaita lisää 100 Pieniä lapsia 9 % 9 Koululaisia 10 % 10 Vertailualue: Pohjanpellon ja Tiilipellon rivitalot Keskustan asukasluku saattaa kasvaa näiden ja vanhojen alueiden vaikutuksesta asukkaalla. Pienten lasten määrään vaikuttaa ennen kaikkea vanhojen alueiden kehitys. Koululaisten määrä pysyy ennallaan tai kasvaa lievästi. Jos nykyiset pienten lasten perheet pysyvät alueella, voi koululaisten määrä kasvaa merkittävästi. Kahden viimeisen vuoden aikana on pienten lasten määrä kääntynyt laskuun ja koululaisten määrä kasvanut. KVA Liite 71/2019: Maankäytön ohjelma

57 5 (8) Voivala Vireillä: Vairio Aluetyyppi B asukasta/ha Rakentaminen Asukaat tulevat Pinta-ala 7 Asukkaita/ha 32 Asukkaita lisää 220 Pieniä lapsia 13 % 30 Koululaisia 12 % 27 Vertailualue: Kärjen omakoti- ja rivitalot Rauhalinna, Voivalan puutarha, Hulkkionkaari ja Vairio Voivalan kaupunginosan uudet alueet ovat korvanneet pienten lasten määrän vähenemän vanhoilla alueilla. Koululaisten määrä on kasvanut lievästi myös vanhoilla alueilla. Voivalan ranta on lisännyt suoraan koululaisten määrää. Aikuisten määrä vähenee vanhoilla alueilla. Uudet alueet ovat korvanneet vähenemän. Vanhojen alueiden asukasluku laskee loivasti. Voivalan asukasluku saattaa kasvaa näiden alueiden vaikutuksesta asukkaalla. Pieniä lapsia olisi nykyistä enemmän ja koululaisia nykyistä enemmän. KVA Liite 71/2019: Maankäytön ohjelma Rakenteilla: Rauhalinnan aloitusosa Aluetyyppi B asukasta/ha Rakentaminen Asukkaat tulevat Pinta-ala 9 Asukkaita/ha 25 Asukkaita lisää 150 Pieniä lapsia 15 % 24 Koululaisia 18 % 28 Vertailualue: Voivalan ranta Rakenteilla: Voivalan puutarha Aluetyyppi C asukasta/ha Rakentaminen Asukkaat tulevat Pinta-ala 8 Asukkaita/ha 50 Asukkaita lisää 410 Pieniä lapsia 13 % 50 Koululaisia 13 % 50 Vertailualue: Kärjen rivitalot Rakenteilla: Rauhalinnan keskiosa Aluetyyppi C asukasta/ha Rakentaminen Asukkaat tulevat Pinta-ala 13 Asukkaita/ha 40 Asukkaita lisää 520 Pieniä lapsia 9 % 46 Koululaisia 9 % 46 Vertailualue: Kärki Rakenteilla: Hulkkionkaari Aluetyyppi B asukasta/ha Rakentaminen Asukkaat tulevat Pinta-ala 21 Asukkaita/ha 20 Asukkaita lisää 420 Pieniä lapsia 15 % 45 Koululaisia 18 % 55 Vertailualue: Voivalan ranta

58 6 (8) Kuusisto Rakenteilla: Lounais-Empo Aluetyyppi B asukasta/ha Rakentaminen Asukkaat tulevat Pinta-ala 8 Asukkaita/ha 20 Asukkaita lisää 140 Pieniä lapsia 12 % 20 Koululaisia 17 % 30 Vertailualue: Lounais-Empo Vanhoilla alueilla tapahtuvat muutokset pitävät asukaslukua ennallaan. Pienten lasten määrä on laskenut usean vuoden ajan. Koululaisten määrän kasvu on pysähtynyt vuotiaiden määrä on vähentynyt. Lounais-Empon viimeisen osan rakentaminen kasvattaa Kuusiston asukaslukua 140 asukkaalla. Pienten lasten ja koululaisten määrä laskee alueen rakentamisesta huolimatta. KVA Liite 71/2019: Maankäytön ohjelma

59 7 (8) Piikkiön taajama Rakenteilla: Pontela Aluetyyppi B asukasta/ha Rakentaminen Asukkaat tulevat Pinta-ala 5,5 Asukkaita/ha 21 Asukkaita lisää 120 Pieniä lapsia 18 % 21 Koululaisia 15 % 17 Vertailualue: Teppala Rakenteilla: Raadelman uusi vaihe Aluetyyppi B asukasta/ha Toteuttaminen jatkuu Pinta-ala 24 Asukkaita/ha 27 Asukkaita lisää 270 Pieniä lapsia 10 % 40 Koululaisia 12 % 48 Vertailualue: Raadelma Pontela ja Raadelma Piikkiön taajaman vanhoilla alueilla tapahtuvat muutokset näyttäisivät pitävän yllä asukaslukua ja ikäjakautumaa. Näiden uusien alueiden rakentaminen saattaa kasvattaa taajaman asukaslukua 500 asukkaalla. Pienten lasten määrän lisäys on 60 ja koululaisten 70. KVA Liite 71/2019: Maankäytön ohjelma

60 8 (8) Mitoituksen perusteita: Aluetyyppi Asukkaita/ hehtaari A Väljä omakoti- ja rivitaloalue B Tiivis omakoti- ja rivitaloalue C Tiivis rivitaloalue tai rivi- ja kerrostaloalue D Väljä kerrostaloalue E Tiivis kerrostaloalue Asukasmäärän arvioinnissa käytetyt aluetyypit k-m 2 /asunto asukasta/ asunto Omakotialue 1 asunto/tontti 3,5 Rivitaloalue 100 2,3 Kerrostaloalue 80 1,6 Asukkaiden määrä eri talotyypeissä Vireillä olevalla alueella on asemakaavatyö käynnissä Koko kaupungin mitassa pitävät muutokset vanhoilla alueilla yllä nykyistä asukaslukua. Uudet asuinalueet kasvattavat suoraan kaupungin asukaslukua. Asumisväljyyden kasvun vaikutuksesta uusien asuntojen rakentamistarpeeseen keskustellaan paljon. Kaarinassa vastaavat vanhoilla asuinalueilla tapahtuvat muutokset asumisväljyyden kasvua. Kaavoitusohjelma perustuu rakennemallin mitoitukseen. Kaarinan asukasluku kasvaa sen mukaan asukkaalla vuodesta 2012 vuoteen Tämä tarkoittaa 1,3 prosentin vuotuista väestön kasvua. Kaarina on kasvanut pitkään runsaan prosentin vuodessa. Kasvusta kohdistuu 80 prosenttia päätaajamaan eli Piispanristin, keskustan ja Voivalan kaupunginosiin. 20 prosenttia kasvusta tapahtuu muualla, pääosin Littoisissa ja Piikkiön taajamassa. Myös pienten lasten ja peruskoululaisten määrä kasvaa pääasiassa päätaajamassa. Aluetyypit sekä arviot alueiden asukasmäärästä ja ikäjakautumasta perustuvat uudehkoihin kaarinalaisiin asuinalueisiin. Tämä tarkastelu on osoittanut, että alueilla on asukkaita vähemmän kuin kaavoittajien käyttämät mitoitusnormit usein antavat tulokseksi. Uudehkot asuinalueet painottavat jonkin verran pienten lasten ja koululaisten määrää. Tarkastelussa on arvioitu asukkaiden määrää hehtaarilla. Alueen asukkaiden kokonaismäärästä on vähennetty alueella jo asuvat. KVA Liite 71/2019: Maankäytön ohjelma

61 Kaupunkikehityspalvelut Kaavoitus Pasi Aromäki / PA Maankäytön ohjelma Päätaajaman uudet alueet Tässä selvityksessä on tarkasteltu päätaajaman uusia asuinalueita, niiden mitoitusta sekä aikataulua. Uusien alueiden asemakaavoitus käynnistetään tällä strategiakaudella Selvityksessä tarkastellaan tilannetta vuosina 25 ja 35. Mitoituksen kannalta on mukana joitakin alueita, joiden asemakaavoitus ajoittuu tämän kauden jälkeen. Päätaajaman muodostavat Piispanristin, Keskustan, Nummenniityn sekä Voivalan kaupunginosat. Piispanristin ja Tuorlan välillä asuu nykyisin puolet kaarinalaisista. Tälle alueelle suunnataan 75 % Kaarinan tulevasta kasvusta. Painopisteet ovat keskusta, Rauhalinna ja Lemunniemi. Maankäytön ohjelma noudattaa pääosin kaupunkiseudun rakennemallin alueita, mitoitusta ja ajoitusta. Rakenteilla ja vireillä olevista asuinalueista on erillinen selvitys. Kartoissa on uudet asuinalueet esitetty vihreällä. Kustakin alueesta on arvioitu rakentamisaika sekä uusien asukkaiden määrä talotyyppien perusteella. Sinisellä näkyvät kartoissa myös rakenteilla ja vireillä olevat alueet. Pienten lasten ja koululaisten määrä on arvioitu vertailualueiden perusteella. Vertailualueiksi on valittu kaarinalaisia uudehkoja vastaavia alueita. Tämä korostaa pienten lasten ja koululaisten määrää, koska nuorimpien asukkaiden määrä vähenee alueen vanhetessa. Vanhoilla asuinalueilla tapahtuvista muutoksista on erillinen selvitys. Lopussa olevissa taulukoissa on arvioitu rakenteilla ja vireillä olevien sekä uusien alueiden vaikutusta päätaajaman sekä pohjoisten kaupunginosien väestöön vuoteen 2025 ja 35 mennessä. 1 (6) Koska uudet pientaloalueet tuovat Kaarinaan selvästi lapsiperheitä, saattaa tilastokeskuksen ennustamassa ikäjakautumassa olla pienten lasten osuus väestöstä liian pieni. Rakenteilla ja vireillä olevat alueet sekä uudet alueet vastaavat varsin hyvin rakennemallin tavoitteita. Päätaajaman asukasmäärän kasvu on arvioitu siten, että rakenteilla ja vireillä olevista alueista toteutuu 80 %. Tämän lisäksi on otettu huomioon vanhoilla alueilla tapahtuva kehitys. Haarukaksi muodostuu silloin 80 prosentin toteutumisen ja sadan prosentin toteutumisen väli. Karttasivujen aluekohtaisissa taulukoissa on koko laskennallinen asukasmäärä, josta on vähennetty alueen nykyiset asukkaat. Epävarmoja tekijöitä Arvio asukkaiden määrästä perustuu kaupunkiseudun rakennemalliin jonkin verran karsittuna. Lemunniemen osayleiskaavan Pitkänsalmen puoleisista aluevarauksista ei ole kaikkia mukana. Ne ovat joko vaihtoehtoisia epävarmoille kohteille tai toteutuvat vasta vuoden 35 jälkeen. Lemunniemen pääalueen toteutuminen edellä esitetyssä aikataulussakin edellyttää Kaarinan rakentamisen jatkumista vilkkaana. Suurilla kaupunkiseuduilla käynnissä olevat asumisen muutokset saattavat vaikuttaa esimerkiksi lapsiperheiden määrään kerrostaloissa tai perinteisten pientaloasuntojen kysyntään. Kerrostaloalueiden lasten määrä on tässä arvioitu hyvin pieneksi. Toisaalta toteutuva talotyyppivalikoima saattaa muodostua erilaiseksi kuin nyt ajatellaan. Tämä voi vaikuttaa väestön määrään ja rakenteeseen. Osa 5 KVA Liite 71/2019: Maankäytön ohjelma

62 2 (6) Vertailualueet ovat uudehkoja kaarinalaisia asuinalueita. Koululaisten ja pienten lasten määrä tasaantuu alueen vanhetessa. Tämä saattaa korostaa arvioitua koululaisten määrää. Yli-Lemun vertailualue on Kärki. Aika näyttää, millaiseksi tulee erillään palveluista olevan Yli-Lemun talotyyppivalikoima sekä väestön rakenne ja määrä muodostumaan verrattuna keskustan läheiseen Kärkeen. Osa kohteista on epävarmoja muun muassa maanomistuksen vuoksi. Vanhojen asuinalueiden kehityksen oletetaan jatkuvan samansuuntaisena kuin aiemmassa selvityksessä on esitetty. Mitoituksen perusteita: Aluetyyppi Asukkaita/ hehtaari A Väljä omakoti- ja rivitaloalue B Tiivis omakoti- ja rivitaloalue C Tiivis rivitaloalue tai rivi- ja kerrostaloalue D Väljä kerrostaloalue E Tiivis kerrostaloalue Asukasmäärän arvioinnissa käytetyt aluetyypit Karttasivut 3-6 Tällä strategiakaudella käynnistettävät uudet asuinalueet on esitetty vihreällä rasterilla. Kunkin alueen kohdalla on tekstiruudussa alueen tyyppi, tehokkuus (asukkaita/hehtaari), koko laskennallinen asukasmäärä sekä pienten lasten ja koululaisten määrä. Laskennallisesta asukkaiden määrästä on vähennetty alueella jo olevat asukkaat. Alueen tiedot perustuvat uudehkoihin kaarinalaisiin vertailualueisiin. Alueen pintaala sisältää korttelit, kadut ja pienet aluepuistot. Laajemmat virkistysalueet eivät sisälly pinta-alaan. Rakenteilla ja vireillä olevat alueet on esitetty sinisellä rasterilla. Jälkimmäisten alueiden asemakaavoitus on käynnissä. Sinisistä alueista on siis jo päätetty. Alueet rakennetaan todennäköisesti vuoteen 25 mennessä. k-m 2 /asunto asukasta/ asunto Omakotialue 1 asunto/tontti 3,5 Rivitaloalue 100 2,3 Kerrostaloalue 80 1,6 Asukkaiden määrä eri talotyypeissä KVA Liite 71/2019: Maankäytön ohjelma

63 3 (6) Piispanristi 1 2 KVA Liite 71/2019: Maankäytön ohjelma Muuttuva maankäyttö: Nuolikatu (1) Aluetyyppi D asukasta/ha Asemakaavoitus Rakentaminen Asukkaat tulevat Pinta-ala 2,0 Asukkaita/ha 70 Asukkaita lisää 140 Pieniä lapsia 9 % 13 Koululaisia 4 % 6 Vertailualue: Mallaskatu Skanssin asuinalueen eteläosa liittyy laajempaan katuverkkoon Piispanristintien kautta. Uuden Lemunniemen ja Piispanristin osayleiskaavan tavoitteena on, että Piispanristintien länsipään ympäristöstä tulee monipuolisen maankäytön aluetta, jossa on myös asumista. Uudenmaantien varsi pysyy toimitilan alueena liikennemelunkin vuoksi. Kaupunki omistaa alueesta osan. Muuttuva maankäyttö: Panimo (2) Aluetyyppi D asukasta/ha Asemakaavoitus Rakentaminen Asukkaat tulevat Poikluomantien varsi Pinta-ala 2,0 Asukkaita/ha 70 Asukkaita lisää 140 Pieniä lapsia 9 % 13 Koululaisia 4 % 6 Vertailualue: Mallaskatu Muu Panimon alue Pinta-ala 10,0 Asukkaita/ha 70 Asukkaita lisää 700 Pieniä lapsia 9 % 63 Koululaisia 4 % 28 Vertailualue: Mallaskatu Uuden Lemunniemen ja Piispanristin osayleiskaavan tavoitteena on, että Panimon ympäristöstä tulee monipuolisen maankäytön aluetta, jossa on myös asumista. Koko alueen uusi käyttö vaatii kokonaisvaltaista suunnittelua. Rakentaminen alkaa todennäköisesti Poikluomantien varresta. Muun Panimon alueen muutoksiin vaikuttaa ratkaisevasti nykyisen rakennuskannan tulevaisuus.

64 4 (6) Lemunniemi Asemakaavoitus vireillä: Uusi alue: 1 2 Torppalan ekokylä (1) Aluetyyppi B asukasta/ha Asemakaavoitus Rakentaminen Asukkaat tulevat Pinta-ala 30 Asukkaita/ha 22 Asukkaita lisää 660 Pieniä lapsia 15 % 99 Koululaisia 12 % 79 Vertailualue: Herrasniitty Lemunniemen ja Piispanristin kaavoituksen ohjausryhmän linjauksen mukaisesti käynnistetään Torppalan ekokylän asemakaavoitus yhteistyössä maanomistajien kanssa. Kaupunki on yksi alueen maanomistajista. Rajaus tarkentuu kaavatyön myötä. Yli-Lemu (2) Aluetyyppi C asukasta/ha Asemakaavoitus Rakentaminen Asukkaat tulevat Pinta-ala 20,0 Asukkaita/ha 40 Asukkaita lisää 800 Pieniä lapsia 10 % 80 Koululaisia 10 % 80 Vertailualue: Kärjen rivi- ja kerrostalot Yli-Lemun rakentaminen on tarkoitus aloittaa Rauhalinnan valmistuttua noin vuonna Suunnittelu aloitetaan noin vuonna Lähtökohtia, tavoitteita ja rakennetta tulisi ensin suunnitella kokonaisuutena. Asemakaavoja laaditaan vaiheittain. Kaupunki omistaa alueen kartanon pihapiiriä ja länsikulmaa lukuun ottamatta. KVA Liite 71/2019: Maankäytön ohjelma

65 5 (6) Voivala Asemakaavoitus vireillä: Rauhalinnan länsiosa (1) Aluetyyppi C asukasta/ha Asemakaavoitus Toteuttaminen Asukkaat tulevat Pinta-ala 9 Asukkaita/ha 55 Asukkaita lisää 500 Pieniä lapsia 9 % 45 Koululaisia 9 % 45 Vertailualue: Rauhalinnan keskiosa Rauhalinnan talouskeskus (2) Aluetyyppi C asukasta/ha Asemakaavoitus Toteuttaminen Asukkaat tulevat Pinta-ala 4 Asukkaita/ha 30 Asukkaita lisää 150 Pieniä lapsia 9 % 13 Koululaisia 13 % 19 Vertailualue: Kärjen rivitalot KVA Liite 71/2019: Maankäytön ohjelma

66 6 (6) Kaupunkikehityspalvelut Kaavoitus Pasi Aromäki / PA Päätaajama Piispanristi, keskusta, Nummenniitty, Voivala Taulukkosivut 7-11, taulukot 1-5 Taulukot 1 ja 3 Taulukossa 1 on Piispanristin ja Lemunniemen alueiden arvioitu asemakaavoitus- ja rakentamisaika. Taulukossa 2 on keskustan ja Voivalan alueiden arvioitu asemakaavoitus- ja rakentamisaika. Siniset rakenteilla ja vireillä olevat alueet ovat ylemmässä ryhmässä. Vihreät uudet alueet ovat alemmassa ryhmässä. Keltainen palkki tarkoittaa alueen asemakaavoitusta. Vihreä palkki tarkoittaa alueen rakentamista. Ajat on arvioitu kokemuksen perusteella. Tarkoitus on, että asemakaavoitus siirtyy Rauhalinnasta Yli-Lemuun vuonna 20. Karttasivulla 4 olevien alueiden lisäksi on tarkasteltu koko Lemunniemen keskeistä asuinaluetta Yli-Lemusta Auvaisbergiin. Auvaisbergin alue toteutetaan Yli-Lemun jälkeen. Taulukot 2 ja 4 Taulukossa 2 on esitetty arvio asukasmäärän ja koululaisten määrän kasvusta Piispanristin ja Lemunniemen alueella. Taulukossa 4 on esitetty arvio asukasmäärän ja koululaisten määrän kasvusta keskustan ja Voivalan alueella. Taulukoissa on oletettu, että alueen laskennallisesta asukasmäärästä toteutuu 80 %. Taulukossa 5 näkyy 80 prosentin ja sadan prosentin toteutumisen välinen haarukka. Luvut on esitetty aluksi vuosittain ja myöhemmin viisivuotiskausin. Luvut tulevat siis alueella jo asuvien lisäksi. Sivujen alimmalla rivillä on esitetty koululaisten määrän lisäys nykyiseen määrään verrattuna vuosina 21, 25, 30 ja 35. Sarake A: Alueiden luettelo on esitetty taulukoiden 1 ja 3 mukaisella tavalla. Jokaisella alueella on kaksi riviä. Ylemmällä rivillä on kaikkien asukkaiden lisäys. Alemmalla rivillä on koululaisten määrän lisäys. Sarakkeet B: Sarakkeissa on esitetty asukkaiden ja koululaisten määrän lisäys tällä valtuustokaudella. Sarakkeet C: Sarakkeissa on esitetty asukkaiden ja koululaisten määrän lisäys viisivuotiskausin vuoteen 35 mennessä. Sarakkeiden B ja C luvut tulevat aina edellisen vuoden tai viisivuotiskauden alun tilanteen lisäksi. Ainoastaan alimman rivin luvut ovat lisäys koululaisten nykyiseen määrään. Sarake D: Sarakkeessa on ylempi luku alueen koko laskennallinen asukasmäärä. Alempi luku on koululaisten osuus väestöstä prosentteina. Alimpien vaakarivien summat ovat kehyksessä. Taulukko 5 Taulukossa 5 on esitetty päätaajaman asukkaiden ja koululaisten määrän lisäys yhteensä. Taulukko on koottu edellisten taulukoiden periaatteella. Sarakkeet D: Sarakkeissa näkyy 80 prosentin ja sadan prosentin toteutumisen välinen haarukka. Luvut ovat lisäys nykyiseen asukkaiden ja koululaisten määrään vuonna 35. Pohjoiset kaupunginosat Auranlaakso, Littoinen, Nunna Taulukkosivu 12, taulukot 6-7 Taulukko 6 Taulukossa 6 on pohjoisten kaupunginosien alueiden arvioitu asemakaavoitus- ja rakentamisaika esitetty vastaavalla tavalla kuin taulukoissa 1 ja 3. Taulukko 7 Taulukossa 7 on esitetty arvio pohjoisten kaupunginosien asukasmäärän ja koululaisten määrän kasvusta vastaavalla tavalla kuin taulukoissa 2 ja 4. KVA Liite 71/2019: Maankäytön ohjelma

67 Kaarinan päätaajaman uudet asuinalueet Pasi Aromäki Piispanristi ja Lemunniemi 7 Taulukko 1: Alueiden suunnittelun ja rakentamisen aikataulu Rakenteilla ja vireillä Mallaskatu Herrasniitty Uusihaka Auvainen Ala-Lemun niemi Uusi Nuolikatu Panimo, Poikluomantie Panimo, tehdasalue Torppalan ekokylä Yli-Lemun suunnittelu Yli-Lemun rakentaminen Auvaisbergin suunnittelu Auvaisbergin rakentam Keltainen palkki tarkoittaa asemakaavoitusaikaa Vihreä palkki tarkoittaa rakentamisaikaa jatkuu jatkuu KVA Liite 71/2019: Maankäytön ohjelma

68 Taulukko 2: Asukkaiden ja koululaisten määrän kasvu 8 Sarakkeiden B ja C luvut ovat aina lisäys edellisen vuoden tai viisivuotiskauden alun asukaslukuun A B C D Asukkaita Koulul % Rakenteilla ja vireillä Asukkaita 80 % kokonaismäärästä Asukkaita 80 % kokonaismäärästä 100 % Mallaskatu Koululaisia 7-15 v Herrasniitty Koululaisia 7-15 v Uusihaka Koululaisia 7-15 v Auvainen Koululaisia 7-15 v Ala-Lemun niemi Koululaisia 7-15 v Uusi Nuolikatu Koululaisia 7-15 v Panimo, Poikluomantie Koululaisia 7-15 v Panimo, tehdasalue Koululaisia 7-15 v Torppalan ekokylä Koululaisia 7-15 v Yli-Lemu Koululaisia 7-15 v Auvaisberg 2) Koululaisia 7-15 v Asukkaita lisää uusilla alueilla Muutos vanhoilla alueilla Asukkaita lisää koko alueella Koululaisia lisää uusilla alueilla Muutos vanhoilla alueilla Koululaisia lisää koko alueella Koululaisia 7-15 v lisää nykyiseen määrään verrattuna ) 1) Koululaisten määrän lisäys nykyiseen verrattuna, kun kaikki taulukon alueet on rakennettu valmiiksi 2) Viitteelinen asukasmäärä ja ajoitus KVA Liite 71/2019: Maankäytön ohjelma

69 Keskusta ja Voivala 9 Taulukko 3: Alueiden suunnittelun ja rakentamisen aikataulu Rakenteilla ja vireillä Keskustan kerrostalot 3) Oskarinaukio Pohjois-keskusta Pohjanpelto ja Tiilipelto Rauhalinnan aloitus Rauhalinnan keskiosa Voivalan puutarha Hulkkionkaari Vairio Uusi Rauhalinnan talouske Rauhalinnan länsiosa Voivalan ranta (Tuorla) Keskustan itäosa Keltainen palkki tarkoittaa asemakaavoitusaikaa Vihreä palkki tarkoittaa rakentamisaikaa 3) Hartelan kortteli, SRV Pyhän Katariinan tie, uimahallin alue KVA Liite 71/2019: Maankäytön ohjelma

70 Taulukko 4: Asukkaiden ja koululaisten määrän kasvu 10 Sarakkeiden B ja C luvut ovat aina lisäys edellisen vuoden tai viisivuotiskauden alun asukaslukuun A B C D Asukkaita Koulul % Rakenteilla ja vireillä Asukkaita 80 % kokonaismäärästä Asukkaita 80 % kokonaismäärästä 100 % Keskustan kerrostalot Koululaisia 7-15 v Oskarinaukio Koululaisia 7-15 v Pohjois-keskusta Koululaisia 7-15 v Pohjanpelto ja Tiilipelto Koululaisia 7-15 v Rauhalinnan aloitus Koululaisia 7-15 v Rauhalinnan keskiosa Koululaisia 7-15 v Voivalan puutarha Koululaisia 7-15 v Hulkkionkaari Koululaisia 7-15 v Vairio Koululaisia 7-15 v Uusi Rauhalinnan talouske Koululaisia 7-15 v Rauhalinnan länsiosa Koululaisia 7-15 v Keskustan täydennysrak 2) Koululaisia 7-15 v Asukkaita lisää uusilla alueilla Muutos vanhoilla alueilla Asukkaita lisää koko alueella Koululaisia lisää uusilla alueilla Muutos vanhoilla alueilla Koululaisia lisää koko alueella Koululaisia 7-15 v lisää nykyiseen määrään verrattuna ) 1) Koululaisten määrän lisäys nykyiseen verrattuna, kun kaikki taulukon alueet on rakennettu valmiiksi 2) Viitteelinen asukasmäärä ja ajoitus KVA Liite 71/2019: Maankäytön ohjelma

71 Taulukko 5: Kaarinan päätaajaman uusien alueiden asukkaat ja koululaiset yhteensä 11 Sarakkeiden B ja C luvut ovat aina lisäys edellisen vuoden tai viisivuotiskauden alun asukaslukuun. D-sarakkeiden luvut ovat lisäys nykyiseen määrään. A B C D % 4) 100% 5) Piispanristi ja Lemunniemi Asukkaita lisää uusilla alueilla Muutos vanhoilla alueilla Asukkaita lisää koko alueella Koululaisia lisää uusilla alueilla Muutos vanhoilla alueilla Koululaisia lisää koko alueella Koululaisia 7-15 v lisää nykyiseen määrään verrattuna Keskusta ja Voivala Asukkaita lisää uusilla alueilla Muutos vanhoilla alueilla Asukkaita lisää koko alueella Koululaisia lisää uusilla alueilla Muutos vanhoilla alueilla Koululaisia lisää koko alueella Koululaisia 7-15 v lisää nykyiseen määrään verrattuna Päätaajama yhteensä Asukkaita lisää uusilla alueilla Muutos vanhoilla alueilla Asukkaita lisää päätaajamassa Koululaisia lisää uusilla alueilla Muutos vanhoilla alueilla Koululaisia lisää päätaajamassa Koululaisia 7-15 v lisää nykyiseen määrään verrattuna ) 80% taulukoiden 1-4 uusista alueista on rakennettu valmiiksi Koululaisia uusista asukkaista 9,3% 5) Taulukoiden 1-4 uudet alueet on rakennettu valmiiksi KVA Liite 71/2019: Maankäytön ohjelma

72 Auranlaakson, Littoisten ja Nunnan uudet asuinalueet Pasi Aromäki Auranlaakso, Littoinen, Nunna 12 Taulukko 1: Alueiden suunnittelun ja rakentamisen aikataulu Rakenteilla ja vireillä Silvolanmetsä Eräkatu Nunna Untola Verkakylä Paltta Keltainen palkki tarkoittaa asemakaavoitusaikaa Vihreä palkki tarkoittaa rakentamisaikaa Taulukko 2: Asukkaiden ja koululaisten määrän kasvu Sarakkeiden B ja C luvut ovat aina lisäys edellisen vuoden tai viisivuotiskauden alun asukaslukuun A B C D Asukkaita Koulul % Rakenteilla ja vireillä Asukkaita 80 % kokonaismäärästä Asukkaita 80 % kokonaismäärästä 100 % Silvolanmetsä Koululaisia 7-15 v Eräkatu Koululaisia 7-15 v 4 15 Nunna Koululaisia 7-15 v Untola Koululaisia 7-15 v Verkakylä Koululaisia 7-15 v Paltta Koululaisia 7-15 v Asukkaita lisää uusilla alueilla Muutos vanhoilla alueilla Asukkaita lisää koko alueella Koululaisia lisää uusilla alueilla Muutos vanhoilla alueilla Koululaisia lisää koko alueella Koululaisia 7-15 v lisää nykyiseen määrään verrattuna ) 1) Koululaisten määrän lisäys nykyiseen verrattuna, kun kaikki taulukon alueet on rakennettu valmiiksi Kolulaisia uusien alueiden asukkaista 13,4 % KVA Liite 71/2019: Maankäytön ohjelma

73 KAARINAN KAUPUNKI Tekninen lautakunta Ote pöytäkirjasta Kokouspäivämäärä Sivu 1 45 Diaarinumero Lausunto Maankäytön ohjelmasta KNA/95/ /2019 Tiivistelmä - Valmistelija Kaupungininsinööri Risto Saari, p Selostus asiasta Kaarinan kaupunginhallitus pyytää teknisen lautakunnan lausuntoa Maankäytön ohjelmasta Lausuntoa pyydetään mennessä. Maankäytön ohjelman tavoitteena on määritellä strategiakauden keskeiset maankäytön kehittämiskohteet. Keskeistä on olemassa olevan taajaman kehittäminen sekä asumisen sekä yrittämisen kannalta. Kaarinan periaate on uusia jatkuvasti yleiskaavaa osayleiskaavoilla. Lähivuosien yleiskaavakohteet ovat Piikkiön taajama, Turun kehätien varsi moottorien pohjoispuolella sekä Kuusisto. Krossin ja Raadelman yritysalueita kehitetään kaavoituksen ja maapolitiikan keinoin. Kaarinan keskustassa edistetään täydennysrakentamista. Rauhalinnan asemakaavoituksen valmistuttua, siirtyy asuntoalueiden suunnittelun painopiste Lemunniemelle Yli-Lemun alueelle. Littoisten eteläosan hajanaisen rakenteen täydentämistä jatketaan muun muassa Teerimäessä. Kaarinan rantaraitin muodostumista Katariinanlaakson ja Piikkiönlahden välille edistetään. Kaarinastrategian toteutuminen - Liitteet - Oheismateriaali Maankäytön ohjelma Esittelijä Päätösehdotus Tekninen johtaja Jyrki Haapasaari Tekninen lautakunta esittää lausuntonaan kaupunginhallitukselle Maankäytön ohjelmasta seuraavaa: Laadittu maankäytön ohjelma ottaa hyvin huomioon kaupunkiseudun rakennemallin mukaiset alueet. Tonttitarjonta on ja on ollut Kaarinassa lukumääräisesti riittävää, mutta tarjonnaltaan/laadultaan varsin yksipuolista. On järjestettävä ympäristöltään erilaisia asuinalueita, alavien KVA Liite 72/2019: Lausunnot

74 KAARINAN KAUPUNKI Tekninen lautakunta Ote pöytäkirjasta Kokouspäivämäärä Sivu 2 peltoalueiden vaihtoehtona tulee hankkia ja toteuttaa myös houkuttelevuudeltaan parempia, metsävaltaisempia asuinalueita Ohjelma antaa hyvän kokonaiskäsityksen väestönkehityksen tilanteesta, vanhat kontra uudet alueet. Krossin alueen katuverkon kehittäminen on ensisijaisen tärkeää ja siihen tulee panostaa voimavaroja. Varsinkin Krossin ja Raadelman liittymän välinen yhteys on alueen kehittämisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Rantaa myötäilevän kevyen liikenteen reitin ohjeellinen linjaus kulkee osittain varsin kaukana ranta-alueelta. Olisikohan mahdollista viedä linjaa lähemmäs rantaa? Kaikissa ohjelmassa mainituissa kehittämiskohteissa on säilytettävä riittävät viherväylät, jotta kuntalaisten virkistyspalvelut eivät heikkene Täydennysrakentaminen ei saa heikentää Kaarinan viheralueiden käyttöä. Kansallisen kaupunkipuiston linjaus on hyvä Käsittely Puheenjohtaja totesi maankäytön ohjelmasta käydyn keskustelun yhteenvetona, että lausuntoon esitettiin lisättäväksi: Teollisuuden ja elinkeinoelämän painopistealueet voisivat tulla selkeämmin maankäyttöohjelmassa esille. Täydennysrakentamista on syytä suunnitella erityisesti alueille, joissa jo olemassa olevaa infraa pystytään hyödyntämään. Puheenjohtaja kysyi voiko lautakunta yksimielisesti hyväksyä lausuntoon esitetyt lisäykset. Kukaan ei tätä vastustanut. Päätös 45 Ote Lautakunta hyväksyi päätösehdotuksen sekä päätti lisätä lausuntoon: Teollisuuden ja elinkeinoelämän painopistealueet voisivat tulla selkeämmin maankäyttöohjelmassa esille. Täydennysrakentamista on syytä suunnitella erityisesti alueille, joissa jo olemassa olevaa infraa pystytään hyödyntämään. Kaupunginhallitus Otteen oikeaksi todistaa toimistopäällikkö Anne Jokinen Kaarinassa KVA Liite 72/2019: Lausunnot

75 KAARINAN KAUPUNKI Ympäristölautakunta Ote pöytäkirjasta Kokouspäivämäärä Sivu 1 19 Diaarinumero Maankäytön ohjelma KNA/95/ /2019 Tiivistelmä - Ympäristölautakunta Valmistelija johtava rakennustarkastaja Jukka Latokylä, puh Selostus asiasta Kaupunginhallitus on pyytänyt lautakunnan lausuntoa maankäytön ohjelmasta Lausuntopyyntö koskee varsinaista ohjelmaosaa eli raportin sivuja Sen jälkeiset selvitykset ovat ohjelman taustamateriaalia, josta on tarvittaessa myös mahdollista lausua. Maankäytön ohjelman tarkoituksena on määritellä strategiakauden keskeiset maankäytön kehittämiskohteet. Maankäytön ohjelma muodostuu valikoimasta kehittämiskohteita. Keskeistä on kaikissa olemassa olevan taajaman kehittäminen sekä asumisen että yrittämisen kannalta. Alkupään kohteet ovat yleiskaavoittamista, jälkimmäiset asemakaavoittamista. Maapolitiikan keinoja käytetään usealla alueella. Kaksi viimeistä kohdetta ovat ulkoilureittien ja virkistysalueiden kehittämistä. Kohteita on runsaasti. Välttämättä kaikki esitetyt hankkeet eivät toteudu vuoteen 2025 mennessä. Tarkempi ohjelmointi tehdään kaavoitusohjelmissa, jolloin painotukset voivat myös muuttua. Kaarinastrategian toteutuminen - Liitteet - Oheismateriaali Maankäytön ohjelma Esittelijä Päätösehdotus johtava rakennustarkastaja Jukka Latokylä Ympäristönsuojelulautakunta antaa maankäytön ohjelmasta seuraavan lausunnon: 1) Maankäytön ohjelma on laadittu asiantuntevasti. Se antaa hyvän kuvan Kaarinan maankäytön suunnitelmallisuudesta ja luo riittävästi raameja tulevan tarkastelujakson painopisteille. Erityisinä positiivisina nostoina voidaan pitää rantaraitin ja kaupunkipuiston sisällyttämistä ohjelmaan. 2) Maankäytön suunnittelun kaikilla tasoilla tulee erityistä huomiota kiinnittää joukkoliikenne- ja pyörä/kävelyreitityksien mahdollistamiseen hulevesien viivyttämiseen ekologisen rakentamisen ja uusiutuvan energian käyttömahdollisuuksiin 3) Laajaa keskustelua niin valtakunnallisesti kuin myös Kaarinassa on käyty lomarakennusten muuttamismahdollisuudesta vakituisiksi asuinrakennuksiksi. KVA Liite 72/2019: Lausunnot

76 KAARINAN KAUPUNKI Ympäristölautakunta Ote pöytäkirjasta Kokouspäivämäärä Sivu 2 Kuusisto on nimetty yleiskaavalliseksi kehittämiskohteeksi, jonka yhdeksi teemaksi on juuri tämä rantojen rakentamisen ohjaamistarkastelu nimetty. Harvaluodon osayleiskaavaa tulisi tarkastella vastaavasti, jonka johdosta myös se tulisi nostaa ohjelman kehittämiskohteeksi. 4) Keskusliikuntapuiston alueen käyttöä olisi hyvä myös tarkastella, jotta liikunnalle osoitettuja alueita ja rakentamismahdollisuuksia voitaisiin osoittaa monipuolisemmin. Käsittely Päätös 19 Aaro Kiuru ehdotti päätösehdotukseen seuraavaa lisäystä: 5) Maankäytön ohjelmasta lautakunta toteaa yleisesti seuraavaa: Kaarina ei kaavoittaisi pelkästään pientaloasutusta eri puolille kaupunkia vastoin ilmastomuutoksen torjumisen edellyttämää suhteellisen tiivistä kaupunkirakennetta. Infratekniikan ja kaikkien yhteiskuntapalvelujen (päiväkodit, koulut jne) toteuttaminen tulee kalliiksi harvaan asutuilla alueilla, joilla asukkaiden liikkuminen perustuu pakosta yksityisautoon. Se on kallista ja autoa vailla olevilla, nuorilla sekä vanhuksilla on usein pitkä matka joukkoliikennepysäkille. Kaupunkisuunnittelun tulisi olla ekologisesti järkevää. Timo Kirjonen kannatti Kiurun ehdotusta. Koska Kiurun ehdotuksesta ei oltu yksimielisiä, todettiin asiasta jouduttavan äänestämään. Aaro Kiurun lisäyksen kannalla oli Timo Kirjonen, muut olivat alkuperäisen päätösehdotuksen kannalla. Lautakunta hyväksyi äänin 9-2 alkuperäisen päätösehdotuksen. Aaro Kiuru ja Timo Kirjonen jättivät päätöksestä eriävän mielipiteen: Maankäytön ohjelmassa on perustavaa laatua oleva NIMBYongelma (Not In My Back Yard): Pääosin näin hajautettu kaupunkisuunnittelu ei ole ekologisesti kestävällä pohjalla, kun Kaarina kaavoittaa pientaloasutusta ympäri laajaa kaupunkia; yhteensä 8 kaupunkiosakartasta 4-5 alueilta on reilusti matkaa palvelujen pariin. Tulevien vuosien aikana olisi toteutettava ilmastomuutoksen torjumisen edellyttävää tiiviimpää kaupunkisuunnittelua ja -rakennetta. Infratekniikan ja kaikkien yhteiskuntapalvelujen toteuttaminen tulee kalliimmaksi harvaan asutuilla alueilla. Kun päiväkoteja ja kouluja ei perusteta kovin pieninä, venyvät mm. lasten päivittäiset matkat välttämättä pitkiksi. Kaarina hajottaa taloudellisia resurssejaan aikana, jolloin mm. useiden koulujen uudelleenrakentaminen on tehtävänä. Laajojen luontoalueiden ja ekokäytävien pirstominen on myös merkittävä näkökohta, toki kiitos Kaarinan kaupunkipuisto- ja rantaraittisuunnitelmista. Asukkaiden kulkeminen pientaloalueilta perustuu pakosta yksityisautoon. Päivittäinen liikkuminen harvaan asutuilta, näin etäällä toistaan sijaitsevilta rivitalo- ja omakotialueilta on ympäristön kannalta huomattavan kuormittavaa verrattuna matkoihin selvien joukkoliikenneväylien läheisyydestä. Autoa vailla KVA Liite 72/2019: Lausunnot

77 KAARINAN KAUPUNKI Ympäristölautakunta Ote pöytäkirjasta Kokouspäivämäärä Sivu 3 olevilla, nuorilla ja vanhuksilla on usein kohtuuttomasti matkaa joukkoliikennepysäkille. Ohjelmassa on Piikkiön kohdalla (Piikkiön taajamakartta 3(10)) todettu Tavoitteena on kehittää yhtenäinen Uudenmaantien varren taajama Piispanristiltä Piikkiöön. Sen mukainen kaavoitus tulisi olla vielä korostetumpaa, liittyyhän se oleellisesti seudullisiin joukkoliikenneratkaisuihin yhteistyössä Turun ja Raision kanssa. Suunnitelman strateginen tavoite turvalliset ja sujuvat arjen palvelut läheltä kuulostaa sanahelinältä monella kahdeksalla asumisen kartta-alueella Ote kaupunginhallitus Otteen oikeaksi todistaa ympäristönsuojelusihteeri Carmen Rapp Kaarinassa KVA Liite 72/2019: Lausunnot

78 KAARINAN KAUPUNKI Sivistyslautakunnan lausunto maankäytön ohjelmasta Diaarinumero Tiivistelmä KNA/95/ /2019 Kaupunginhallitus pyytää sivistyslautakunnan lausuntoa Maankäytön ohjelmasta Lausunto ottaa kantaa varhaiskasvatuksen ja koulujen tilojen riittävyyteen maankäytön ohjelman perusteella. Sivistyslautakunta Valmistelija Vs. sivistysjohtaja Mika Rantanen p Selostus asiasta Kaupunginhallitus pyytää sivistyslautakunnan lausuntoa Maankäytön ohjelmasta mennessä. Lausuntojen jälkeen ohjelma muokataan lopulliseen muotoon. Ohjelman hyväksyy kaupunginvaltuusto. Lausuntopyyntö koskee varsinaista ohjelmaosaa eli oheisen raportin sivuja Sen jälkeen olevat selvitykset ovat taustamateriaalia. Maankäytön ohjelman tarkoituksena on määritellä strategiakauden keskeiset maankäytön kehittämiskohteet. Maankäytön ohjelma muodostuu valikoimasta kehittämiskohteita. Keskeistä on kaikissa olemassa olevan taajaman kehittäminen sekä asumisen että yrittämisen kannalta. Alkupään kohteet ovat yleiskaavoittamista, jälkimmäiset asemakaavoittamista. Maapolitiikan keinoja käytetään usealla alueella. Kaksi viimeistä kohdetta ovat ulkoilureittien ja virkistysalueiden kehittämistä. Kohteita on runsaasti. Välttämättä kaikki esitetyt hankkeet eivät toteudu vuoteen 2025 mennessä. Tarkempi ohjelmointi tehdään kaavoitusohjelmissa. Painotukset voivat myös muuttua. Lausunto: Ohjelmassa on huomioitu sivistyslautakunnan alaisten palveluiden varhaiskasvatuksen ja koulutuksen näkökulma. Valmisteilla ollutta ohjelman materiaalia on käytetty jo hyväksi Sivistyslautakunnan hyväksyessä Keskustan koulurakentamisen ohjelman , Varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvityksen sekä asemakaavalausunnoissa (Paltta , Runko-Rojola ), Auvaisten laajennus , Ala-Lemun niemi ). Maankäytön ohjelma koulutuksen näkökulmasta: Mikäli ohjelma toteutuu vuoteen 2025 mennessä, niin koulutilaongelmia saattaa tulla Kotimäen koulun osalta. Toteutuessaan suunnitelmien mukaan Auranlaakson ja Littoisten alueitten koululaisten määrä kasvaa yli koulujen maksimioppilasmäärän. Kotimäen koulun oppilasmäärätilannetta on seurattava tarkkaan. Rungon koulu on toinen koulu, jonka tilat uhkaavat loppua kesken alueen voimakkaan kasvun vuoksi. Mikäli keskustan alueella olevat koulurakentamishankkeet toteutuvat suunnitellun kokoisina, ei Maankäytön ohjelman mukaiset oppilasmääräkasvut tuota oppilaita yli keskustan koulujen maksimioppilasmäärän. Toisaalta keskustan päätaajaman kouluihin ei ole jäämässä tarpeettomiakaan tiloja. KVA Liite 72/2019: Lausunnot

79 KAARINAN KAUPUNKI Koulutilojen riittävyyden näkökulmasta Kuusiston ja Niemenkulman koulujen alueet kestäisivät Maankäytön ohjelmaa suurempia oppilasmääriä. Maankäytön ohjelma varhaiskasvatuksen näkökulmasta: Maankäytön ohjelman toteutumista palvelutarpeeseen nähden ei voi varhaiskasvatuksessa tarkastella samalla tavoin kuin koulutuksessa. Varhaiskasvatuksessa yhteiskunnallinen tilanne vaikuttaa hoidon tarpeeseen ja huoltajien työssäkäymiseen sekä lasten varhaiskasvatuksen osallistumisasteessa. Varhaiskasvatuksen palveluita tuottaa kaupungin lisäksiä yksityiset toimijat. Kunnallisen ja yksityisen päiväkotituotannon suhdetta määritellään Kaarinan kaupungin palvelustrategiassa. Perhepäivähoitajien jatkuva väheneminen tuottaa myös tarvetta päiväkotipaikkojen perustamiseen. Maankäytöllisesti tulee varata tontteja päiväkodeille eri alueilla lähipalvelun näkökulmasta. Maankäytön ohjelman perusteella päivähoidon palvelutarpeet määritettiin alueittain vuoteen 2025 mennessä sivistyslautakunnassa (Varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvitys, Sivistyslautakunta ). Sen jälkeen on hoitoon osallistumisaste noussut huomattavasti joten silloisia arvioita palvelutarpeesta on syytä nostaa hieman suuremmiksi: - Auranlaakso - Littoinen: noin 120 lisähoitopaikkaa - Kesämäki Voivala Kuusisto: noin 170 lisähoitopaikkaa - Keskusta Nummenniitty: noin 100 lisähoitopaikkaa - Piispanristi: noin 180 lisähoitopaikkaa - Piikkiö: noin 70 lisähoitopaikkaa Kaarinastrategian toteutuminen Strategiset päämäärät: - Viihtyisä, turvallinen ja toimiva lähiympäristö - Sujuvat ja turvalliset arjen palvelut läheltä Liitteet Maankäytön ohjelma /2019 Oheismateriaali Esittelijä Päätösehdotus Vs. sivistysjohtaja Mika Rantanen Sivistyslautakunta päättää antaa edellä olevan lausunnon maankäytön ohjelmasta Kaarinan kaupunginhallitukselle. Päätös 20 Ote Päätösehdotus hyväksyttiin. kaupunginhallitus KVA Liite 72/2019: Lausunnot

80 KAARINAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Ote pöytäkirjasta Kokouspäivämäärä Sivu 1 23 Diaarinumero Maankäytön ohjelma KNA/95/ /2019 Tiivistelmä - Sosiaali- ja terveyslautakunta Valmistelija Sosiaali- ja terveysjohtaja Anna Arola-Järvi, puh Selostus asiasta Kaupunginhallitus pyytää sosiaali- ja terveyslautakunnan lausuntoa Maankäytön ohjelmasta Lausuntojen jälkeen ohjelma muokataan lopulliseen muotoonsa. Ohjelman hyväksyy kaupunginvaltuusto. Lausuntopyyntö koskee varsinaista ohjelmaosaa eli oheisen raportin sivuja Sen jälkeen olevat selvitykset ovat taustamateriaalia. Maankäytön ohjelman tarkoituksena on määritellä strategiakauden keskeiset maankäytön kehittämiskohteet. Maankäytön ohjelma muodostuu valikoimasta kehittämiskohteita. Keskeistä on kaikissa olemassa olevan taajaman kehittäminen sekä asumisen että yrittämisen kannalta. Alkupään kohteet ovat yleiskaavoittamista, jälkimmäiset asemakaavoittamista. Maapolitiikan keinoja käytetään usealla alueella. Kaksi viimeistä kohdetta ovat ulkoilureittien ja virkistysalueiden kehittämistä. Kohteita on runsaasti. Välttämättä kaikki esitetyt hankkeet eivät toteudu vuoteen 2025 mennessä. Tarkempi ohjelmointi tehdään kaavoitusohjelmissa. Painotukset voivat myös muuttua. Ehdotus sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunnoksi: Lautakunta katsoo, että maankäyttöä suunniteltaessa tärkeänä tavoitteena on tarjota kuntalaisille sujuva arki viihtyisässä, terveellisessä ja turvallisessa ympäristössä. On välttämätöntä, että maankäyttöprosessien kaikissa vaiheissa arvioidaan eri vaihtoehtojen vaikutuksia kuntalaisten arkeen. Ratkaisuilla voidaan vaikuttaa mm. siihen, miten ympäristö tukee terveellisiin elämäntapoihin, tarjoaa mahdollisuuksia esimerkiksi liikuntaan ja ulkoiluun ja rohkaisee kuntalaisia käyttämään näitä mahdollisuuksia. Tätä kautta maankäyttöratkaisuilla on suuri merkitys kansanterveyden näkökulmasta. Autoilun vähentäminen ja vastaavasti arkiliikunnan lisääminen esteettömässä, turvalliseksi koetussa ympäristössä edistää terveyttä kaikissa ikäryhmissä ja siksi maankäyttöratkaisujenkin tulisi pyrkiä tähän. Maankäytön ratkaisuilla tulisi pyrkiä kaikin keinoin estämään niin demografista, sosiaalista kuin etnistäkin segregaatiota. Sosiaali- ja terveyslautakunnassa on aiemmin, muita asioita käsiteltäessä kiinnitetty huomiota siihen, että etenkin pienituloinen ja maahanmuuttajaväestö näyttää jo nyt Kaarinassakin keskittyvän tietyille alueille, mikä ei ole toivottavaa. Tutkimustieto siitä, että asuinalueen sosioekonominen huono-osaisuus on yhteydessä turvattomuuden KVA Liite 72/2019: Lausunnot

81 KAARINAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Ote pöytäkirjasta Kokouspäivämäärä Sivu 2 kokemuksiin, on tärkeää ottaa huomioon uusia asuinalueita ja täydennysrakentamista suunniteltaessa. Huoltosuhteen muutoksen myötä esteettömyyden merkitys kasvaa entisestään. ASKEL-hankkeen myötä käynnistyneen aluetyön tavoitteena on kehittää kullakin Kaarinan alueella ympäristöä, palveluita ja erilaista toimintaa alueen asukkaiden toiveiden mukaisesti. Onkin suotavaa, että aluetyöryhmät ovat aktiivisessa roolissa Maankäytön ohjelmaa toteutettaessa. Kaarinastrategian toteutuminen - Liitteet - Oheismateriaali Maankäytön ohjelma Esittelijä Sosiaali- ja terveysjohtaja Anna Arola-Järvi Päätösehdotus Sosiaali- ja terveyslautakunta antaa Maankäytön ohjelmasta esittelyosassa kerrotun lausunnon. Päätös 23 Ote Ehdotus hyväksyttiin. Kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki Otteen oikeaksi todistaa toimistosihteeri Tarja Huhtinen Kaarinassa KVA Liite 72/2019: Lausunnot

82 KAARINAN KEHITYS Oy Kaarinan Kehitys Oy:n lausunto maankäytön ohjelmasta vuosille Maankäytön ohjelman tavoitteena on määritellä keskeiset maankäytön kehittämiskohteet. Keskeistä on olemassa olevan taajaman kehittäminen sekä asumisen että yrittämisen kannalta. Kaarina houkuttelee jatkuvasti uusia yrittäjiä yritysalueilleen ja näiden alueiden vetovoimaisuus, toimivuus sekä riittävä tonttimaan tarjonta on tärkeää. Kaarinan yritysalueet ovat tällä hetkellä logistisesti erittäin hyviä moottoritien tai 110-tien läheisyydessä olevia alueita, mutta Turun kehätien varren mahdollisuudet tulee ottaa huomioon. Uusi Pukkilan liittymä luo mahdollisuuksia uusille kehätien varren yritysalueille, jotka voisivat ulottua moottoritien ja kehätien risteyksestä Tuulissuolle saakka. Nykyinen Kirismäen uusi alue moottoritien 8-liittymän ja kehätien läheisyydessä on ollut hyvän sijaintinsa vuoksi kysytty alue. Tällä hetkellä siellä on ilmeisesti enää yksi 6000 neliön kortteli vapaana. Kehätien parannushanke lisää kehätien varren kysyntää. Maankäytön ohjelmassa on hyvin todettu kehätien varren tavoitteet sekä yhteistyö Liedon kanssa. Krossin alue on edelleen kysytyin yritysalue ja Krossin laajeneminen Raadelman suuntaan tulee yhdistämään nämä kaksi yritysaluetta jossain vaiheessa. Maankäytön ohjelmassa on huomioitu Krossin kehittämistarpeet hyvin, erityisesti Krossin liittymän pysäkit sekä rakentamattomien tonttien saaminen käyttöön ovat asioita, joista tulee paljon palautetta. Krossin aluetta on mahdollisuus tiivistää mikäli maan ostaminen tai lunastaminen on mahdollista. Suunnitellut kokoojakadut helpottavat Kaarinantien ruuhkaa ja helpottavat kulkua Raadelmaan. Uudet kokoojakadut moottoritien pohjoispuolella lisäisivät Lakarin alueen tonttien kysyntää. Tällä hetkellä kulku sinne on hankalaa, eivätkä tontit ole sen vuoksi kovinkaan houkuttelevia. Länsi-Krossin yrittäjiltä saadun palautteen mukaan Autoilijankadun-Lakimiehenkadun kokoojatie on tärkeä kulkuväylä. Palautetta on tullut myös Leipurinkadun ja Formaalintien kapeudesta ja huonosta kunnosta, mutta tiet tulevat luultavasti parantumaan kehitettävien kokoojakatujen myötä. Autolijankadun, Lämmittäjänkadun, Rakentajantien ja Lakimiehenkadun yrittäjiltä on tullut palautetta myös siitä, että asuinalue ja yritysalue olisi hyvä saada selkeämmin erotettua omiksi alueikseen. Jostain syystä ilkivalta on lisääntynyt näillä alueilla ja yrittäjät ovat joutuneet aitaamaan tonttinsa. Keskusta-alueen kehittäminen ja mahdolliset kehittämisalueet on hyvin huomioitu maankäytön ohjelmassa. Nykyiset rakennushankkeet ovat lisänneet keskustan toimitilojen kysyntää. Keskustaan olisi hyvä saada myös toimistotiloja esimerkiksi rakennettaviin kerrostaloihin. Kaarinan Kehitys Oy Kyynäräkatu Kaarina www. kaarinankehitys. f1 KVA Liite 72/2019: Lausunnot

83 KAARINAN KEHITYS Oy Kaarina on houkutteleva myös asuinpaikkana ja maankäytön ohjelmassa on huomioitu monipuolisten asuinalueiden tarjonta myös tulevaisuudessa. Vanhojen asuinalueiden täydennysrakentaminen tukee alueiden kulkuyhteyksien ja palveluiden kehittämistä. Uudenmaantien varren kehittäminen yhtenäisenä taajamana on hyvä kehittämiskohde. Piikkiön taajaman täydennysrakentamisen kehittäminen tukee nykyisten palveluiden säilymistä sekä houkuttelee mahdollisesti uutta yritystoimintaa Piikkiön keskustaan. Kansallisen kaupunkipuiston ja rantaraitin kehittämissuunnitelmat tukevat käynnissä olevia retkeilyreitistö- ja matkailuhankkeita. Maankäytön ohjelmaan voisi sisällyttää keskusliikuntapuiston kehittämisen monipuolisena yksityisten liikuntapalveluiden ja tapahtumien paikkana. Kun varsinaisia kaavoja tehdään, tulisi muistaa yritysvaikutusten arviointi. Kaarinassa r-, ^^ /^^. ^' Jlytfa Poijärvi-Miil^ulainen Kaarinan Kehitys Oy k. ]. ' l 1!1. III K-. '' '['. -. (ll f'^ h:l" kj ' h, i r i [i. l II \i" 'l v v.. '. kl. r r r'ki 'i r ' KVA Liite 72/2019: Lausunnot

84 KAARINAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä Sivu Diaarinumero Tiivistelmä Vastaukset tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen KNA/117/ /2019 Tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessaan nostanut esille kaupungin eri toimintoja koskevia arviointihavaintoja. Palvelualueet ovat valmistelleet selvityksensä tarkastuslautakunnan arviointihavaintoihin. Kaupunginhallitus Valmistelija Talousjohtaja Sinikka Sinervuo-Koskinen, p Selostus asiasta Kuntalaki 113 :ssä säädetään tilinpäätöksestä. Kaupungin tilikausi on kalenterivuosi. Kaupunginhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajien on tarkastettava tilinpäätös toukokuun loppuun mennessä. Kaupunginhallituksen on saatettava tilinpäätös tilintarkastuksen jälkeen valtuuston käsiteltäväksi. Valtuuston on käsiteltävä tilinpäätös kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kaupungin tuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoituksesta sekä toiminnasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kaupunginhallituksen jäsenet ja kaupunginjohtaja. Kuntalaki 114 :ssä säädetään konsernitilinpäätöksestä. Kaupungin, joka tytäryhteisöineen muodostaa kaupunkikonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä, konsernitilinpäätös. Kirjanpidossa ja tilinpäätöksen laadinnassa on noudatettu kuntalakia sekä kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain ja kuntalain soveltamisesta. Kaupungin tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilinpäätöksen toimintakate oli 162,5 milj. euroa (2017: - 154,1 milj. euroa). Toimintakate kuvaa nettokäyttömenojen määrää, jotka jäävät rahoitettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate heikkeni edellisestä tilinpäätöksestä 5,5 %. Toimintatuotot olivat 33,3 milj. euroa (2017: 33,6 milj. euroa). Laskua edelliseen vuoteen oli 0,3 milj. euroa (1,0 %). Kaupungin toimintakulut olivat 196,2 milj. euroa (2017: 188,1 milj. euroa). Toimintatuotoilla katettiin 17,0 % toimintakuluista (2017: 17,9 %). Toimintakuluista 40,1 % (2017: 39,6 %) on henkilöstökuluja ja 43,9 % (2017: 43,1 %) palvelujen ostoja. Toimintakuluihin sisältyvät investointeihin liittyvät valmistusmenot on käsitelty oikaisueränä tuloslaskelman rivillä valmistus omaan käyttöön. Sen tarkoitus on vähentää

85 KAARINAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä Sivu 84 investointeihin kuuluvat kustannukset toimintakuluista. Toimintakulut oikaistuna valmistus omaan käyttöön erällä olivat 195,8 milj. euroa (2017: 187,7 milj. euroa), nousua edelliseen vuoteen 8,1 milj. euroa (4,3 %). Verotulot ja valtionosuudet toteutuivat 166,9 milj. euron suuruisina (2017: 166,0 milj. euroa). Nousua edelliseen vuoteen 0,9 milj. euroa (0,6 %). Kunnallisverokertymä toteutui 2,0 milj. euroa suurempana kuin edellisenä vuonna ja talousarvioon nähden 1,4 milj. euroa pienempänä. Verokertymä yhteensä toteutui 1,5 milj. euroa talousarviota huonommin ja valtionosuudet 0,5 milj. euroa talousarviota huonommin. Rahoitustuotot olivat 0,4 milj. euroa rahoituskuluja suuremmat. Vuosikate 4,9 milj. euroa (2016: 13,2 milj. euroa) ei riittänyt poistojen 8,8 milj. euroa (2017: 9,1 milj. euroa) kattamiseen. Kaupungin tilinpäätös on 3,9 milj. euroa alijäämäinen (2017: 4,0 milj. euroa ylijäämäinen). Kaupungin taseessa kertynyttä ylijäämää on päättyneen tilikauden jälkeen 27,4 milj. euroa (2017: 31,2 milj. euroa). Kaupunki pystyi rahoittamaan vuosikatteellaan vain 24 % 16,2 milj. euron investoinneistaan. Lainaa ei lisätty tilikauden aikana, loput investoinneista rahoitettiin lyhytaikaisesti kassavaroista ja käyttöpääoman muutoksella. Alkuvuodesta 2019 lainaa lisättiin 5,0 milj. euroa, joka tarvittiin edellisvuoden investointien rahoittamiseen. Maksuvalmius laski loppuvuodesta ja kassan riittävyys -tunnusluku putosi hetkellisesti 15 päivään. Kaupungin rahoitukseen käytettiin kuntatodistuslainaa kuten aikaisempinakin vuosina. Kuntatodistusten määrä oli tilikauden lopussa 69 milj. euroa (2017: 69 milj. euroa). Yhteensä korollista vierasta pääomaa kaupungilla oli tilinpäätöshetkellä 69,3 milj. euroa (2016: 63,6 milj. euroa). Korollinen vieras pääoma asukasta kohden oli 2068 e/as (2017: 2093 e/as). Valtakunnallinen keskiarvo vuodelta 2017 oli 2933 eur/as. Taseen loppusumma oli 219,1 milj. euroa (2017: 219,0 milj. euroa). Oma pääoma pieneni 3,9 milj. euroa ja lainakanta pysyi ennallaan. Omavaraisuusaste heikkeni ollen 47,6 prosenttia (2017: 49,4 %). Investoinneista suurimmat koskivat tilikauden aikana valmistuneita talonrakennusprojekteja, Piikkiökoti ja Kaarina-talo, rakennuskannan peruskorjauksia, liikennealueita ja vesilaitoksen hankkeita. Investoinnit toteutuivat noin 16,2 milj. eurona, noin 5 milj. euroa muutettua talousarviota pienempänä (2017: 22,1 milj. euroa). Investointeja siirtyi aiemmista vuosista toteutuneelle tilikaudelle ja niitä siirtyi myös tilikaudelta seuraaville vuosille. Investoinneista 24 % rahoitettiin omarahoituksella. Konsernitilinpäätös Kaarinan kaupunkikonserniin kuuluu 7 tytäryhteisöä, 2 osakkuusyhteisöä ja 5 kuntayhtymää. Konsernin tilinpäätös oli alijäämäinen - 3,8 milj. euroa (2017: 3,9 milj. euroa ylijäämäinen). Konsernin toimintatuotot kasvoivat 1,4 % ja toimintakulut 4,1 % edellisestä tilikaudesta. Konsernin toimintatuotot olivat 83,8 milj. euroa ja

86 KAARINAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä Sivu 85 toimintakulut 246,0 milj. euroa (vähennetty valmistus omaan käyttöön -erä). Toimintakate heikkeni 5,6 % (8,6 milj. euroa) edelliseen vuoteen verrattuna. Konsernin nettorahoituskulut kasvoivat 0,6 milj. euroa edellisvuoteen nähden. Vuosikate oli 9,3 milj. euroa, laskua edelliseen vuoteen - 8,1 milj. euroa, - 53,5 %. Konsernin tilikauden tulos oli 3,8 milj. euroa alijäämäinen (2017: 3,9 milj. euroa ylijäämäinen). Konsernin vieras pääoma nousi edelliseen vuoteen verrattuna noin 16,4 milj. euroa ja korollinen lainakanta oli 121,7 milj. euroa (2017: 118,5 milj. euroa). Omavaraisuusaste oli tilinpäätöstietojen mukaan 36,5 % (2017: 38,1%) ja lainojen määrä konsernissa asukaslukuun verrattuna euroa/asukas (2017: e/as). Koko maan keskiarvo kuntakonserneissa vuodelta 2017 oli eur/asukas. Tavoitteiden toteutuminen Tilinpäätöskirjassa on selvitetty toimialoittain, miten valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen on toteutunut. Talousarviovertailussa on esitetty myös valtuuston tilikauden aikana päättämät muutokset. Sivistyslautakunnan toukokuun määrärahamuutokset maksutuottojen vähenemistä varten 0,7 milj. euroa ja kulujen nousua varten 0,4 milj. euroa heikensivät toimintakatetta 1,1 milj. euroa. Sosiaali- ja terveyslautakunnan muutokset joulukuussa toimintakulujen nousua varten 1,4 milj. euroa ja toimintatulojen vähennys 0,1 milj. euroa heikensivät muutettua toimintakatetta 1,5 milj. euroa. Henkilöstölautakunnalle tammikuussa myönnetty ja myöhemmin syyskuussa lautakunnille jaettu 0,2 milj. euron lisämääräraha heikensi toimintakatetta 0,2 milj. euroa. Muutosten yhteisvaikutuksena talousarvion mukainen toimintakate heikentyi 2,8 milj. euroa. Toimintakate toteutui 0,3 milj. euroa muutettua talousarviota parempana. Tilinpäätöskirja sisältää kirjanpitolautakunnan kuntajaoston suosituksen mukaan toimintakertomuksen, talousarvion toteutumisvertailut ja tilinpäätöslaskelmat kaupungin ja konsernin osalta sekä kaupunginhallituksen esityksen kaupunginvaltuustolle tilikauden tuloksen kirjanpidollisesta käsittelystä. Kaarinastrategian toteutuminen Kaarinan kaupungin tilinpäätös on sidottu Kaarina-strategiaan ja sen strategisiin päämääriin ja kriittisiin menestystekijöihin. Liitteet Kaarinan kaupungin tilinpäätöskirja /2019 Oheismateriaali - Esittelijä Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Harri Virta: Kaupunginhallitus päättää

87 KAARINAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä Sivu allekirjoittaa Kaarinan kaupungin tilinpäätöskirjan tilivuodelta 2018, joka sisältää kaupunginhallituksen esityksen kaupunginvaltuustolle tilikauden tuloksen käsittelystä sekä 2. lähettää tilinpäätöskirjan tarkastuslautakunnalle käsiteltäväksi ja edelleen kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi. Käsittely Päätös 101 Ote Todettiin tekniset korjaukset tilinpäätöskirjaan. Ehdotus hyväksyttiin. Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Valmistelija Hallinnon asiantuntija Juuso Alatalo, p Selostus asiasta Kaupunginhallitus on allekirjoittanut Kaarinan kaupungin tilinpäätöskirjan tilivuodelta 2018, joka sisältää kaupunginhallituksen esityksen kaupunginvaltuustolle tilikauden tuloksen käsittelystä sekä päättänyt lähettää tilinpäätöskirjan tarkastuslautakunnalle käsiteltäväksi ja edelleen kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi. Tarkastuslautakunta on kokouksessaan tutustunut vuoden 2018 tilinpäätöskirjaan. Tarkastuslautakunta on valmistellut vuoden 2018 arviointikertomusta alkuvuoden 2019 kokouksissaan. Arviointikertomus hyväksytään tarkastuslautakunnan kokouksessa ja se liitetään pöytäkirjaan tulevia käsittelyvaiheita varten. Vuoden 2018 arviointikertomus julkaistaan kaupunginvaltuuston käsittelyn yhteydessä. Kaarinastrategian toteutuminen Tilintarkastaja Sinikka Niitynperä esittelee vuoden 2018 tilintarkastusasiakirjat kokouksessa. Tilintarkastusasiakirjat liitetään pöytäkirjaan tulevia käsittelyvaiheita varten. - Liitteet Kaarinan kaupungin tilinpäätöskirja /2019 Tilintarkastuskertomus 3/2019 Tilintarkastusmuistio 4/2019

88 KAARINAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä Sivu 87 Arviointikertomus 5/2019 Oheismateriaali - Esittelijä Päätösehdotus Puheenjohtaja Hannu Hurme: Tarkastuslautakunta päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto 1. merkitsee tiedoksi tilintarkastaja Sinikka Niitynperän tilintarkastuskertomuksen tilivuodelta hyväksyy tilinpäätöksen tilikaudelta myöntää kaupungin hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja johtaville viranhaltijoille vastuuvapauden ajalta merkitsee tiedoksi tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta edellyttää, että kaupunginhallituksen arviointikertomukseen antamat vastaukset tuodaan kaupunginvaltuuston käsittelyyn syyskuun 2019 kokoukseen. Tarkastuslautakunta käsittelee annetut vastaukset lokakuun 2019 kokouksessaan. Päätös Ote Ehdotus hyväksyttiin. Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Valmistelija Vs. hallinnon asiantuntija Katariin Wirén, p Selostus asiasta Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt tilinpäätöksen vuodelta 2018 sekä myöntänyt vastuuvapauden kaupungin hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja johtaville viranhaltijoille ajalta Samalla on merkitty tiedoksi tilintarkastuskertomus ja tarkastuslautakunnan arviointikertomus. Tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessaan nostanut esille kaupungin eri toimintoja koskevia arviointihavaintoja. Kaupunginvaltuusto on edellyttänyt, että kaupunginhallituksen arviointikertomukseen antamat vastaukset tuodaan valtuuston käsittelyyn syyskuun 2019 kokoukseen. Palvelualueet ovat valmistelleet selvityksensä tarkastuslautakunnan arviointihavaintoihin. Oheismateriaalina ovat vastaukset tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen. Vastaukset löytyvät tekstiin upotetuista harmaista laatikoista Vastaus arviointikertomukseen -otsikon alta. Oheismateriaali Vastaukset tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen.

89 KAARINAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä Sivu 88 Esittelijä Päätösehdotus Päätös 282 Ote Kaupunginjohtaja Harri Virta: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto merkitsee tiedokseen vastaukset tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen. Ehdotus hyväksyttiin. Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto Liitteet Päätösehdotus Vastaukset tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen. Vastaukset löytyvät tekstiin upotetuista harmaista laatikoista Vastaus arviointikertomukseen -otsikon alta. Liite 73/2019 Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto merkitsee tiedokseen vastaukset tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen. Päätös 76 Ote Tarkastuslautakunta Palvelualuejohtajat Talousjohtaja Sinikka Sinervuo-Koskinen

90 TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA TARKASTUSLAUTAKUNNAN TOIMINTA 1.1. TARKASTUSLAUTAKUNNAN TEHTÄVÄT 1.2. TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOONPANO 1.3. TARKASTUSLAUTAKUNNAN TOIMINTA 1.4. TILINTARKASTUS 1.5. SIDONNAISUUKSIEN SEURANTA 1.6. VUODEN 2017 ARVIOINTIKERTOMUKSESTA SAADUT VASTAUKSET 2. TARKASTUSKOHTEENA KAUPUNGIN VIESTINTÄ 2.1. VIESTINTÄÄ ON PALJON, MUTTA SE ON HAJANAISTA 2.2. VIESTINNÄN VÄLINEET 2.3. SISÄISEN VIESTINNÄN TEHOSTAMISEN HAASTE 2.4. KAUPUNGIN JA MEDIAN VÄLINEN YHTEISTYÖ 2.5. ERITYINEN HUOMIO KRIISIVIESTINNÄN KEHITTÄMISEEN 2.6. AJATUKSIA VIESTINNÄN KEHITTÄMISEKSI 3. ARVIOT KONSERNIN TOIMINNASTA 4. TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 5. HUOMIOITA KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTÄ 6. ERITYISET HUOMIOT 6.1. HUOMION KIINNITTÄMINEN MYÖS ALKUPERÄISEEN TALOUSARVIOON 6.2. KONSERNIOHJEEN PELISÄÄNTÖJEN SELVENTÄMINEN 6.3. TIETOTURVAN YLLÄPITO ON JATKUVA PROSESSI 6.4. INVESTOINTIEN TALOUDELLINEN VALMISTELUN JA SEURANNAN KEHITTÄMINEN 6.5. SISÄISTEN JA ULKOISTEN TULOJEN ERIYTTÄMINEN? 6.6. HANKINTA-ASIOIDEN OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ ON JATKETTAVA 6.7. HUOMIOTA ULKOISTEN PALVELUIDEN VALVONTAAN 7. MAHDOLLISET TOIMINNAN JA TALOUDEN UHAT 8. TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI 9. TILINPÄÄTÖKSEN VAHVISTAMINEN JA VASTUUVAPAUS KVA Liite 73/2019: Vastaukset arviointikertomukseen

91 1. TARKASTUSLAUTAKUNNAN TOIMINTA 1.1. TARKASTUSLAUTAKUNNAN TEHTÄVÄT Kaarinan kaupungin hallintosääntö määrittelee tarkastuslautakunnan yksityiskohtaiset tehtävät luvun 9 (Ulkoinen valvonta) pykälissä (Vuoden 2019 alussa päivitetyssä hallintosäännössä pykälät ovat 79-86). Niiden mukaan kaupungin toimivasta johdosta riippumattomasta hallinnon ja talouden ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja. Tarkastuslautakunnan riippumattomuuden takaamiseksi tehdään lautakunnan päätökset ilman viranhaltijaesittelyä puheenjohtajan selostuksen pohjalta. Lautakunnalla on kuitenkin oikeus viranhaltijasihteeriin, joka pääosin teknisesti avustaa puheenjohtajaa lautakunnan asioiden valmistelussa. Tarkastuslautakunnan lakisääteiset tehtävät on kirjattu kuntalain :än 121: 1) valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat; 2) arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla; 3) arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyyttä, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää; 4) huolehtia kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta; 5) valvoa 84 :ssä säädetyn sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuustolle tiedoksi; 6) valmistella kunnanhallitukselle esitys tehtäviään koskeviksi hallintosäännön määräyksiksi sekä arvioinnin ja tarkastuksen talousarvioksi. Kuntalain määräyksiä täsmennetään Kaarinan kaupungin hallintosäännössä. Sen mukaan tarkastuslautakunnan on: seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajien tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi. Huolehdittava, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen julkishallinnon hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa sekä tehtävä aloitteita ja esityksiä tarkastuslautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen tarkastuksen tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Saatettava sidonnaisuusilmoitukset valtuustolle kerran vuodessa. Valittava tilintarkastusyhteisö enintään kuuden tilikauden hallinnon ja talouden tarkastamista varten. Arvioinnin tulokset raportoidaan vuosittain valtuustolle annettavassa arviointikertomuksessa. KVA Liite 73/2019: Vastaukset arviointikertomukseen

92 1.2. TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOONPANO Vuonna 2018 tarkastuslautakuntaan kuuluivat: Puheenjohtaja Hannu Hurme, varajäsen Petri Kannisto. Varapuheenjohtaja Aki Vänskä, varajäsen Lauri Lempiäinen. Jäsen Henrik Jalo, varajäsen Jukka Sirén. Jäsen Jånna Koivunen, varajäsen Sirpa Viherkoski. Jäsen Jari Lehtonen, varajäsen Kalle Rainio. Jäsen Marja-Helena Salmio, varajäsen Heidi Saario. Jäsen Anna Tonttila, varajäsen Eeva Hummelholm. Tarkastuslautakunnan sihteerinä on toiminut hallinnon asiantuntija Juuso Alatalo TARKASTUSLAUTAKUNNAN TOIMINTA Tarkastuslautakunta kokoontui vuonna 2018 yhteensä 10 kertaa. Lisäksi järjestettiin erillinen arviointikertomuksen luovutustilaisuus Villa Wolaxissa 8.5. Lautakunta tutustui Piikkiökotiin ja vieraili Raisiossa Lautakunta osallistui Kaarinan kaupungin uuden strategian valmisteluun ja antoi lausunnon Kaarinan kaupungin hankintasääntöluonnoksesta. Tarkastuslautakunta on seurannut kaupungin talouden kehittymistä talousraporttien ja talousjohtaja Sinikka Sinervuo-Koskisen selostusten perusteella. Lautakunnan vuoden 2018 tavoitteena oli saada kokonaiskuva kaupungin ja kaupunkikonsernin viestinnästä ja sen tavoitteista. Tätä selvitettiin kahdella kaupungin asukkaille ja henkilöstölle tehdyllä kyselyllä, toimialojen vastuuhenkilöiden viestintää koskevilla esityksillä ja heidän haastatteluillaan sekä kuulemalla Turun Sanomien toimittaja Jenni Lepänrinteen ja Turun kaupungin viestintäjohtaja Saara Malilan esitykset. Kaupungin palvelu- ja toiminta-alueiden vastuuhenkilöinä toimivat hallintopalveluiden osalta Jari Lehtonen, kaupunkikehityspalveluiden osalta Marja-Helena Salmio, teknisten palvelujen osalta Jånna Koivunen, sivistyspalvelujen osalta Anna Tonttila, sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta Aki Vänskä sekä konsernitoimijoiden (Kaarinan Kehitys ja Kaarinan Vuokratalot) osalta Henrik Jalo. Lautakunnan pitkäaikaiseen toiveeseen vastuuhenkilöiden kutsumisesta nimikkolautakuntiensa kokouksiin saatiin vuoden aikana periaatteessa myönteinen vastaus. Käytännössä vierailujen toteutuminen kuitenkin jäi vähäiseksi. Vuoden viimeisessä kokouksessaan lautakunta hyväksyi arviointisuunnitelman vuodelle Tavoitteena on saada kokonaiskuva nuorisovaltuuston, vammaisneuvoston sekä vanhus- ja veteraanineuvoston vaikuttamismahdollisuuksista kaupungin poliittiseen päätöksentekoon. Tarkastuslautakunnan pöytäkirjat on julkaistu muiden toimielinten tapaan kaupungin verkkosivuilla TILINTARKASTUS Kertomusvuonna tarkastuspalveluiden toimittajana oli BDO Audiator Oy. Vastuullisena tilintarkastajana toimi JHTT, HTM Sinikka Niitynperä. Muina tilintarkastajina toimivat JHTT, KHT Sari Isaksson, KTM Mark Lassfolk ja HTM Minna Isomaa. KVA Liite 73/2019: Vastaukset arviointikertomukseen

93 Kaarinan kaupungin tilintarkastus vuosille ja optio vuosille kilpailutettiin. Kaupunginvaltuusto valitsi kokouksessaan tarkastuslautakunnan valmistelun ja esityksen mukaisesti tilintarkastusyhteisöksi ainoana tarjouksen jättäneen BDO Audiator Oy:n. Vastuunalainen tilintarkastaja JHT, HT Sinikka Niitynperä. Mukana tilintarkastuksessa toimivat lisäksi JHT, KHT Sari Isaksson, JHTT Hannu Laurila ja tarkastaja Mark Lassfolk. Tarkastuslautakunnan tuki- ja asiantuntijapalveluihin nimettiin JHT, KHT Sari Isaksson. Kertomusvuoden aikana tilintarkastusyhteisö on säännöllisesti raportoinut tarkastuslautakunnalle tilintarkastuksen tavoitteista ja toteutumisesta SIDONNAISUUKSIEN SEURANTA Tarkastuslautakunnan lakisääteisiin tehtäviin kuuluu kuntalain määrittelemien henkilöiden sidonnaisuusrekisterin perustaminen, ylläpito, valvonta ja raportointi valtuustolle kerran vuodessa. Kuntalain 84 mukaan kunnanhallituksen ja maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuja tehtäviä hoitavan toimielimen jäsenten, valtuuston ja lautakunnan puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien, kunnanjohtajan, pormestarin ja apulaispormestarin sekä kunnanhallituksen ja lautakuntien esittelijöiden on tehtävä sidonnaisuusilmoitus johtotehtävistään sekä luottamustoimistaan elinkeinotoimintaa harjoittavissa yrityksissä ja muissa yhteisössä, merkittävästä varallisuudestaan sekä muistakin sidonnaisuuksista, joilla voi olla merkitystä luottamus- ja virkatehtävien hoidossa. Ilmoitus tulee tehdä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun henkilö on tehtäväänsä valittu. Henkilön on myös ilmoitettava viivytyksettä sidonnaisuuksissa tapahtuneet muutokset. Yleisessä tietoverkossa ylläpidettävää rekisteriä valvoo kunnan tarkastuslautakunta. Ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvan luottamustoimen tai tehtävän päättyessä henkilöä koskevat tiedot on poistettava rekisteristä ja tietoverkosta. Poistamisen mahdollistamiseksi tarkastuslautakunta ilmoitti hallinto-osastolle edellyttävänsä, että se saa tietoonsa kaikki sidonnaisuusilmoitusvelvollisuuden parissa olevia henkilöitä koskevat muutokset. Kaarinan kaupunki käyttää Suomen Sidonnaisuusratkaisut Oy:n sidonnaisuusrekisteri.fi palvelua sidonnaisuusilmoitusten käsittelyyn ja rekisterin ylläpitoon. Kuntaliiton ohjeen mukaan velvollisuus sidonnaisuusilmoituksen tekemiseen koskee sinällään myös vaalilautakuntien puheenjohtajistoa. Käytännössä on kuitenkin erittäin epätodennäköistä, että vaalilautakuntien puheenjohtajilla olisi lain tarkoittamia kyseisen luottamustehtävän hoitamisen kannalta merkityksellisiä sidonnaisuuksia. Vaalilautakunnan toimintaan ja tehtäviin ei lähtökohtaisesti liity sellaista päätöksentekovaltaa, mihin sidonnaissääntelyssä viitataan. Tarkastuslautakunta totesi edellä todetun pohjalta, ettei se pidä tarpeellisena edellyttää sidonnaisuusilmoitusten tekemistä vaalilautakuntien puheenjohtajistoilta. Sidonnaisuusrekisteri perustettiin vuoden 2017 vaalien jälkeisen vaalikauden alkaessa. Syksyllä 2017 valtuustolle tehtyyn ilmoitukseen mennessä oli ilmoitus saatu kaikilta niiltä henkilöiltä, joilta se oli pyydetty. Tarkastuslautakunta on tehtävänsä mukaisesti seurannut ja päivittänyt rekisteriä. Loppuvuodesta 2018 huomattiin, että teknisen lautakunnan jäsenille ja varajäsenille ei oltu lähetetty sidonnaisuusilmoituspyyntöä, vaikka Kaarinan kaupungin hallintosäännön mukaan tekniselle lautakunnalle kuuluu maankäyttö- ja rakennuslaissa(132/1999) tarkoitettuja tehtäviä. Tarkistuksen jälkeen ilmoitusvelvollisuuden KVA Liite 73/2019: Vastaukset arviointikertomukseen

94 piirissä Kaarinassa on yhteensä 109 henkilöä. Kun raportti sidonnaisuusilmoituksista saatettiin valtuuston tiedoksi alkuvuodesta 2019, olivat kaikki siihen velvoitetut tehneet ilmoituksensa VUODEN 2017 ARVIOINTIKERTOMUKSESTA SAADUT VASTAUKSET Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan merkitä tiedokseen palvelualueiden vastaukset tarkastuslautakunnan vuoden 2017 arviointikertomukseen. Vastauksista kävi ilmi, että lautakunnan huomioihin oli paneuduttu huolella ja että huomiot olivat myös johtaneet konkreettisiin toimenpiteisiin. Tarkastuslautakunnan pitkäaikaiseen toiveeseen lautakunnan jäsenen osallistumisesta lautakuntansa kokoukseen suhtauduttiin myönteisesti. Vastauksissa suositellaan, että tarkastuslautakunnan jäseniä kutsutaan kokouksiin keskustelemaan lautakunnan ajankohtaisista asioista tavoitteiden toteutumisen arvioinnin näkökulmasta. Käytännössä vierailujen määrä jäi kuitenkin vähäiseksi. Sidonnaisuusrekisterin ylläpidon kannalta on hyvä, että tarkastuslautakunnalle raportoidaan puolivuosittain sidonnaisuusilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvista luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista ja näissä tapahtuneista muutoksista. Soten mahdollisen tulon mukana kaupungille jäävä kiinteistökanta on haastava. Vaikka toimivien kiinteistöratkaisujen löytäminen on vaikeaa, on hyvä, että asia on kuitenkin jatkuvassa pohdinnassa. Tilintarkastusyhteisö BDO Audiator Oy:n suorittaman tarkastuksen mukaan Kaarinan kaupungin tietoturvassa ja tietosuojassa ei ole havaittu merkittäviä riskejä tai puutteita ja sen voidaan sanoa täyttävän perustason vaatimukset. Tarkastuslautakunnan esitykset tilinpäätösasiakirjan luettavuuden kehittämiseksi realisoituivat jo vuoden 2019 talousarviokirjassa, jossa luvussa 9 esitettiin vertailuhinnat keskeisille toiminnoille toimintakatteena/asukas. Siinä kun huleveden vertailuhinta vuonna 2019 on ennakoitu 3 euroon asukkaalta, maksaa joukkoliikenne 45, perusopetus 908 ja erikoissairaanhoito Luvut auttavat hahmottamaan kaupungin menokartan kokonaisuutta. Talousarvion toteutumisen seuraamista helpottavat liikennevalot ovat tulleet käyttöön kaupungin kuukausittaisissa talousraporteissa. Asiakaslähtöisemmän viestinnän kehittämistä on jatkettu. Tärkeä päätös oli vuoden 2019 talousarviossa varattu määräraha kaupungin kotisivujen uusimisen projektihenkilön palkkaamiseksi. Osana uudistusta tullaan erityistä huomiota kiinnittämään kotisivujen hakutoimintojen käytettävyyteen. Hankintasäännön uudistamista jatkettiin, mutta se ei valmistunut kertomusvuoden aikana. Tarkastuslautakunnan suosituksen mukaisesti ollaan edessä oleviin mittaviin investointihankkeisiin varaamassa riittävät valvontaresurssit. Joskin uuden työterveyspalvelun (Mehiläinen) myötä sairauspoissaolojen määrä on lisääntyneen palvelun myötä jossain määrin kasvanut, muodostavat suurimman osan poissaoloista kuitenkin pitkät sairauspoissaolot. Sairauspoissaoloista suurimman osan muodostavat pitkät sairauspoissaolot. Tästä syystä ei koeta tarvetta puuttua viiden päivän omailmoituspoissaolojen supistamiseen. Huomionarvoista on myös se, että kaupungin 3,8 prosentin sairauspoissaoloprosentti on lähialueen kunnista pienin. KVA Liite 73/2019: Vastaukset arviointikertomukseen

95 Kaiken kaikkiaan valtuuston tiedokseen merkitsemistä vastauksista välittyy mielikuva, jonka mukaan tarkastuslautakunta ja virkamiehet ovat toisiaan sparraten soutamassa yhteistä Kaarina-venettä samaan suuntaan. 2. TARKASTUSKOHTEENA KAUPUNGIN VIESTINTÄ Kertomusvuoden erityiseksi tarkastuskohteeksi tarkastuslautakunta otti kaupungin viestinnän. Aiheeseen perehdyttiin kaupungin viestintämateriaaleihin tutustumalla sekä hallintokuntien esittelyjen, kyselyjen ja vierailujen välityksellä. Hallinto-osaston viestinnästä olivat kertomassa kaupunginjohtaja Harri Virta, hallintojohtaja Päivi Antola ja tiedottaja Heli Lempa, sivistyspalveluista johtava rehtori Mika Rantanen ja varhaiskasvatuksen johtaja Päivi Kemppainen, sosiaali- ja terveyspalveluista sosiaali- ja terveysjohtaja Anna Arola-Järvi ja johtava ylilääkäri Erkki Tuomaala sekä kaupunkikehitys- ja teknisistä palveluista kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki ja tekninen johtaja Jyrki Haapasaari. Kansalaisopiston rehtori Risto Jaakkola toimitti kirjallisen selvityksen kansalaisopiston viestinnästä. Turun kaupungin viestinnästä oli kertomassa Turun kaupungin viestintäjohtaja Saara Malila ja lehdistön näkemyksistä kaupungin viestintään Turun Sanomien toimittaja Jenni Lepänrinne. Lautakunta suoritti kaupungin viestinnästä kaksi yleisökyselyä joista toinen keskittyi viestintään yleensä ja toinen erityisesti sosiaaliseen mediaan. Lautakunta tutustui myös seuraaviin viestintää koskeviin tutkimuksiin: Matti Autio: Helsingin kaupunginosat Facebookissa, Pekka Sauri: Julkishallinto ja sosiaalinen media sekä Torsti Hyyryläinen ja Sofia Tuisku: Sosiaalisesta mediasta ratkaisuja paikalliseen vaikuttamiseen VIESTINTÄÄ ON PALJON, MUTTA SE ON HAJANAISTA HALLINTOPALVELUT Kertomusvuoden aikana kaupungin palveluksessa on ollut yksi tiedottaja. Hänen työkuvansa on ollut varsin laaja tiedotteista sosiaalisen median vastuuseen, kotisivuista palveluhakemiston työstämiseen, markkinointikampanjoihin, kuulutusten ja ilmoitusten laadintaan. Kaupungin yhteisen viestinnän merkittävimmät kanavat ovat olleet jokaiseen talouteen jaettava Kaarina tiedottaa ilmoituslehti ja kaupungin internet-kotisivut. SIVISTYSPALVELUT Sivistyspalveluiden tärkein yhteydenpidon väline kaupungin ja kotien välillä on sähköinen Wilma. Sivistyspalveluiden viestinnän osalta erityisen haastavan ryhmän muodostavat vieraskieliset vanhemmat. Kaupungin kouluissa käytetään noin 20 eri kieltä. Kaarinan lukio käyttää sisäiseen viestintään viikkokirjettä. Kansalaisopiston tärkein viestintäväline on opinto-ohjelma, joka painettuna jaetaan kaarinalaistalouksiin ja on näköisversiona luettavissa kaupungin kotisivuilla. Kansalaisopiston viestintää täydennetään kaupungin tiedotuslehteä ja sosiaalisen median kanavia hyödyntäen. KVA Liite 73/2019: Vastaukset arviointikertomukseen

96 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Toimiala viestittää palveluistaan yleisesti ja laajasti kaupungin kotisivuilla. Hyödyllistä tietoa on saatavilla myös uusista sähköisistä palveluista, jos niiden olemassaolosta sattuu olemaan tietoinen. Tällaisia ovat esimerkiksi: Kotisivujen lisäksi räätälöityä viestintää suunnataan tarpeen mukaan yksilöille, ryhmille ja yhteistyökumppaneille. Viestinnällisesti haastavana koetaan niiden ryhmien tavoittaminen, joilla on vähiten edellytyksiä tiedon saantiin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden, kuten muidenkin henkilötietoja käsittelevien toimialojen, on viestinnässään otettava huomioon henkilötietojen käytön tiukat rajoitteet. KAUPUNKIKEHITYSPALVELUT JA TEKNISET PALVELUT Kaupunkikehityspalvelujen työ edellyttää jo lainsäädännön perusteella jatkuvaa yhteydenpitoa kaupunkilaisiin. Siksi työalalla viestintään on kiinnitetty aivan erityistä huomiota. Tiedot kaupungin kaavoitustilanteesta löytyvät huolella laaditusta kaavoituskatsauksesta ja kaksi kertaa vuodessa laadittavasta kaavoitusohjelmasta. Maalis-huhtikuussa ilmestyvä kaavoituskatsaus jaetaan paperisena jokaiseen kaarinalaiseen talouteen ja se on saatavilla myös kaupungin palvelupisteessä. Molemmat asiakirjat löytyvät sähköisinä kaupungin kotisivuilta muutaman klikkauksen takaa: ja Kaavoitusohjelma syksy 2018.pdf. Kaavatyön aikana siihen osalliset huomioidaan osallistumiskokouksin, kirjein ja virallisin kuulutuksin. Tiedotusvälineisiin pidetään yhteyksiä. Voimassa oleva yleiskaava ja asemakaava on nähtävissä Turun seudun karttapalvelussa, Myös maaomaisuuden hallinnan osalta viestintä on laajaa ja monipuolista. Myytävät tontit ja rakennukset löytyvät verkosta: ja Mainonnan kanavina hyödynnetään Google- ja Facebook-mainontaa, osallistumista messuille, infotilaisuuksilla ja -materiaaleilla rakennusliikkeille, esiteitä ja lehti-ilmoituksia. Rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun materiaalia löytyy sekä painettuna että sähköisessä muodossa. Tosin käytössä olevan organisaatiomalliin perustuvien kotisivujen rakenteen vuoksi niitä ei ole kovin helppoa löytää, ellei niiden olemassaoloa tiedä tai vaikka tietäisikin. Opas rakentajalle kun löytyy asumisen ja rakentamisen alla olevan rakennusvalvonnan sivuilta ja Kaarina kaupunki luonnon helmassa ympäristön ja luonnon alla olevalta julkaisut ja oppaat sivulta. Jos sivulle löytää, löytää samalla valtavan määrän kaupungin ympäristöstä laadittuja mielenkiintoisia raportteja. Myös rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun viestintävalikoimaan kuuluvat lainsäädännön edellyttämät kuulutukset lehdissä, kirjeet osallisille kuulemisasioissa ja yhteistyö tiedotusvälineiden kanssa. Kiinteistö- ja paikkatietopalvelut löytyvät Turun seudun karttapalvelusta, ja kiinteistötoimitusten osallisiin ollaan yhteydessä kirjeitse. * * * Toimialojen vastuulle hajautettua kaupungin viestintää yhdistää kaupungin vasta uusittu graafinen ilme. Pääosin hajautettu viestintä tavoittaa kaupunkilaiset riittävän hyvin. Kaikille tärkeää tietoa löytyy niin Kaarinan ilmoituslehdestä kuin kotisivuiltakin, sivistyksen asiakaskontaktit toimivat Wilman kautta, sosiaali- ja terveyspalveluissa verkon yleisen materiaalin ja henkilökohtaisten kontaktien kautta ja kaupunkikehitys- ja teknisissä palveluissa laadukkaiden printti- ja verkkoesitteiden sekä henkilökohtaisten kontaktien välityksellä. KVA Liite 73/2019: Vastaukset arviointikertomukseen

97 Eräissä viestinnän tilanteissa hajautettu malli näyttäisi kuitenkin aiheuttavan ongelmia. Viestitettävien asioiden koskiessa useampia toimialoja yhtä aikaa, saattaa, ellei viestintävastuullista ole osoitettu, jäädä tiedottaminen ohueksi tai kokonaan tekemättä. Näin on käynyt muun muassa paljon poliittisten päättäjien taholta kritiikkiä saaneiden koulujen sisäilmakysymysten tai korvaavien opetustilojen hankintaan liittyvien asioiden kohdalla, jolloin toimijoina ovat olleet sekä sivistys-, että tekniset palvelut. Teknisen puolen asiat olisi toki mahdollista julkaista Wilmassa, kunhan tiedot toimitettaisiin Wilman käyttöön. Mutta käytännössä voi käydä niin, että toinen luulee, että toinen tekee, eikä kukaan lopulta tee mitään. Hajautettu malli ei myöskään näytä toimivan kovinkaan hyvin silloin, kun on kyse kriisiviestinnästä. Näiden haasteiden vastaamiseksi saattaisi olla tarpeen kehittää hajautetun mallin rinnalle myös jonkinlainen keskitetyn viestinnän malli VIESTINNÄN VÄLINEET Kaarinan kaupunki käyttää ulkoisessa viestinnässään omaa Kaarina tiedottaa lehteä, kotisivuja sekä vaihtelevassa määrin sosiaalisen median alustoja, joista keskeisin on Facebook. Tarkastuslautakunta suoritti vuoden aikana kaksi yleisökyselyä viestintävälineistä ja viestinnän toimivuudesta. Vastausten kohtuullisen vähäisen määrän tulokset ovat vain suuntaa antavia. Niiden perusteella kaupungin käyttämät viestintävälineet tavoittavat kaupunkilaiset varsin hyvin. Kyselyjen mukaan eniten tietoa haetaan kaupungin www-sivuilta, seuraavaksi tärkein tiedonlähde on oma tiedotuslehti. Organisaatiorakenteeseen perustuvilta kotisivuilta ja sen hakumoottorin toimimattomuuden vuoksi tiedon hankinta koetaan kuitenkin jossain määrin hankalaksi. Omia www-sivuja nopeammaksi välineeksi on koettu googlen hakutoiminto. Sosiaalisen median käyttö osana kaupungin virallista viestintää on haasteellista. Toisaalta kaupunkilaiset kyllä toimivat erilaisissa vertaisverkostoissaan, kuten Reko Kaarina, Wanha Kaarina, Littoinen City, Kaarinan äidit, Littoisten lumoavat pihat, Littoisten kasvatit, Kuusiston ilmoitustaulu, Piikkiön ilmoitustaulu, Kaarinan kaupunki, Kaarinan kulttuuri ja kirjastot sekä Nunnan seudun omakotiyhdistys. Toisaalta erilaisten vertaisverkostojen ja sosiaalisen median alustojen määrä on niin suuri ja niitten suosio niin nopeasti muuttuvaa, että kaupunki ei siellä nykyisillä resursseillaan pysty toimimaan. Facebookissa, jonka seuraaja Turun tietojen mukaan on vuotias nainen, on kaupungilla runsaat tykkääjää ja Instagramissa, jonka seuraaja vastaavasti vuotias nainen, seuraajia on Turun tiedot sosiaalisen median käyttäjäryhmistä vastaavat hyvin tarkastuslautakunnan kyselyn tuloksia. Vastaajista noin 87 prosenttia oli naisia ja vastaajista vain 12 prosenttia alle 30-vuotiaita. Nuorison tavoittamisen erityisestä haasteellisuudesta kertovat myös nuorison kanssa työskentelevät. Heidän kokemuksensa siitä, että nuorisoa ei oikein pysty tavoittamaan minkään nykyisen viestintämuodon välityksellä, on mielenkiintoinen, kun kyseessä on kuitenkin ikäryhmä, joka on syntynyt sosiaalisen median maailmaan. Mikäli kaupunki nykyistä laajemmin ryhtyisi käyttämään sosiaalista mediaa, pitäisi valittavat alustat valita huolellisesti, keskittyä yhteen, mahdollisesti muutamaan, resursoida toimintaan riittävästi henkilöstöä ja laatia toimintaa varten selkeä suunnitelma. Lautakunnan kyselyn perusteella kaupunkilaisilla ei kuitenkaan ole vallan suuria toiveita sosiaalisen median käytön lisäämisestä osana kaupungin viestintää. Lähinnä sieltä toivottaisiin löytyvän tapahtumailmoituksia ja tietoa palveluista. Nopeana informaatiovälineenä sosiaalinen media kuitenkin nähdään mahdollisena informaatiokanavana häiriötilanteissa ja huhujen siipien leikkaajana. KVA Liite 73/2019: Vastaukset arviointikertomukseen

98 2.3. SISÄISEN VIESTINNÄN TEHOSTAMISEN HAASTE Kaupungin työntekijöiden näkökulmasta kaupungin tärkein viestinnän kohde on kaupungin henkilöstö. Kyselyn mukaan sisäinen viestintä on keskimäärin riittävää, mutta parannettavaa riittää silti. Tärkeimpinä viestinnän välineinä pidettiin sähköpostia ja Wilmaa. Vapaissa kommenteissa nostettiin esiin myös työpalaverit ja henkilökohtaiset tapaamiset. Oman haasteensa sisäisen viestinnän tehokkaalle järjestämiselle aiheuttaa se, ettei koko, noin henkilön suuruinen henkilöstö ole sähköisen viestinnän piirissä. Arjen rutiineissa tämä tuskin on ongelma. Koko työyhteisöä koskevien, äkillisten ja kriisiluonteisten viestien osalta on syytä pohtia, miten oikeellinen tieto asioista saadaan mahdollisimman nopeasti välitettyä yksikköihin, ettei omaa työtä koskevia uutisia tarvitse lukea lehdistä. Onnistuessaan nopea ja avoin sisäinen tiedotus katkaisee siivet organisaatiolle haitallisilta vääriltä huhuilta KAUPUNGIN JA MEDIAN VÄLINEN YHTEISTYÖ Kaupunkiorganisaation ulkopuolinen media pystyy voimakkaasti muokkaamaan sekä kaupungin asukkaiden että koko levikkialueensa lukijoiden mielikuvaa kaupungin toiminnasta. Siksi kaupungin viestinnälle on tärkeää pitää yllä kiinteitä ja luottamuksellisia yhteyksiä mediaan. Joskin lehdistö helposti nostaa esiin asioita, joiden suhteen kaupunki ei ole onnistunut, voidaan hyvällä yhteistyöllä mahdollistaa myös positiivisten uutisten julkaiseminen. Luottamuksellisten suhteiden rakentamista edesauttavat keskeisten virkamiesten matalan kynnyksen yhteydenotot, tavoitettavuus ja avoin kommunikointi myös kaupungin kannalta ikävistä asioista ERITYINEN HUOMIO KRIISIVIESTINNÄN KEHITTÄMISEEN Kaupungissa on kertomusvuoden aikana ollut tarvetta kriisiviestintään. Lukion musiikinopetukseen liittyvien henkilöstöongelmien osalta puutteita ilmeni sekä sisäisessä, että ulkoisessa viestinnässä. Viestintä oli haastavaa henkilösuojakysymysten takia. Koska media pääsi käsittelemään asiaa ennen kaupungin virallista viestintää, muodostui se, sisällöllisestä asiallisuudestaan huolimatta, lähinnä korjaavaksi. Tällaisena viestintä ei täyttänyt toimivan kriisiviestinnän periaatteita. Kaupungin kriisiviestintäohjeisto on ollut päivitettävänä. Pelkkä ohjeen olemassaolo ei kuitenkaan riitä. Oleellista on huolehtia siitä, että koko henkilökunta on siitä tietoinen ja osaa toimia sen edellyttämällä tavalla. Myös tarkastuslautakunnan viestintäkyselyissä nostettiin kriisiviestinnän toimivuus esiin. Kaupunkilaiset toivoivat nopeaa, selkeää ja reilua tiedottamista varsinkin vaikeista asioista. Tärkeänä pidettiin myös selkeää vastuunjakoa: kuka kertoo ja miten. Erityisen huolestuttavaa kyselytulos oli se, että kaupungin työntekijöistä suurin osa oli tietämätön kaupungin kriisiviestintäsuunnitelmasta, vain noin 1/3 kertoi osaavansa toimia kriisitilanteessa oikein. Toimivan kriisiviestinnän ja edellä mainitun, toimialat ylittävän, erityisen haastavan viestinnän, mahdollistamiseksi, olisi syytä, nykyisten resurssien puitteissa, harkita nykyisen hajautetun viestinnän mallin täydentämistä kaarinalaisen ketterällä keskitetyn viestinnän mallilla, jossa selkeästi määriteltäisiin kenen vastuulla on keskitetty viestintä, milloin sitä käytetään, millaisella organisaatiolla se mahdollistuisi, kenelle näissä tilanteissa kuuluu kaupungin äänen käyttäminen ja missä järjestyksessä viestintä tulisi hoitaa. Tärkeää on myös saada koko henkilöstö sekä tietoiseksi kriisiviestinnän mallista että kouluttaa se sen käyttöön. Kriisiviestinnän kehittämisessä kannattaa hyödyntää jo olemassa olevia malleja, joista esimerkiksi Turun kaupungin kriisiviestintäjärjestys tuntuu toimivalta: KVA Liite 73/2019: Vastaukset arviointikertomukseen

99 1. Häiriötilanteesta tiedottaminen kaupungin johdolle 2. Kriisitilannetta johtaa kaupunginjohtaja, kriisiviestintää viestintäjohtaja 3. Tieto henkilöstölle (sisäinen kriisiviesti, sisäinen uutinen, vaihde) 4. Tieto sosiaaliseen mediaan Facebook ja Twitter 5. Tieto verkkosivulle ja toimialan sivulle 6. Tieto kaupungin muihin viestikanaviin (tienvarsien digitaulut) 7. Tieto medialle 8. Mahdollisen tiedotustilanteen järjestelyt käyntiin AJATUKSIA VIESTINNÄN KEHITTÄMISEKSI Tarkastuslautakunta on kertomusvuoden aikana perehtynyt laajasti kaupungin viestinnän nykyisyyteen ja tulevaisuuden haasteisiin. Selvitysten perusteella voidaan todeta, että kaupungin viestintä, sen nykyiset resurssit huomioon ottaen, on kohtuullisen hyvällä tasolla. Printtimedian, internet-kotisivujen ja Facebookin muodostaman rungon ja sitä täydentävien työalojen omien viestintätoimien kokonaisuus tarjoaa kaupunkilaisille riittävän mahdollisuuden tiedon saantiin. Tarkastuslautakunta haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota muutamiin yksityiskohtiin: 1. Kotisivujen rakenne. Vielä kertomusvuoden aikana kotisivujen rakenne organisaatiolähtöisenä oli käyttäjän kannalta haastava. Käynnissä olevan kotisivu-uudistuksen tavoitteena on luoda asiakaslähtöiset sivut, joiden käyttö on nykyistä sujuvampaa ja joiden hakutoimintojen avulla käyttäjä pystyy google-tapaan helposti löytämään hakemansa asian tai palvelun. Tarkastuslautakunta rohkaisee kaupunkia hankkeen onnistuneeseen toteuttamiseen. 2. Kaarina tiedottaa lehti. Kaupunki alkoi vuoden 2018 alussa julkaista omaa tiedotuslehteään. Lehden tarjoamaa informaatiota on pidetty hyvänä. Kritiikkiä on kohdistunut jossain määrin lehden ulkoasuun, mutta ennen muuta sen jakeluongelmiin. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että joka talouteen tarkoitettu esite myös jaetaan kaikkiin kaarinalaistalouksiin. 3. Sosiaalinen media. Sosiaalinen media on laaja ja vaikeasti hallittava kokonaisuus, jossa alustojen suosio vaihtuu nopeasti. Nykyisillä viestintäresursseilla laajaan läsnäoloon sosiaalisessa mediassa ei ole mahdollisuuksia. Tarkastuslautakunta suosittelee, että, mikäli kaupunki aikoo toimia sosiaalisessa mediassa, se rajoittaisi toimintansa vain muutamalle alustalle. 4. Sisäinen viestintä. Kaupungin sisäinen viestintä ei kaikilta osiltaan ole onnistunut tehtävässään. On ilmennyt tilanteita, joissa työntekijät ovat ennen sisäistä informaatiota saaneet tietoa työalaansa koskevista asioista lehdistön kautta. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä toimivan sisäisen viestinnän kehittämistä. 5. Toimialojen ulkoisessa viestinnässä kaupungissa on käytössä hajautettu malli, jossa jokainen toimiala vastaa itse omasta viestinnästään. Tarkastuslautakunta pitää mallia käytössä olevien resurssien puitteissa toimivana. Lautakunta haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että toiminta-alojen sisällä tiedotusvastuun tulee olla selkeästi määritelty. On tiedettävä kuka tai ketkä käyttävät toimialan ääntä. 6. Ulkoisen viestinnän yleisen ilmeen ja yhtenäisten periaatteiden luomiseksi suosittelee tarkastuslautakunta yhteisiä kokoontumisia ja koulutuksia toimialojen viestintävastaaville. 7. Toimialat ylittävä viestintä. Tarkastuslautakunnan saaman käsityksen mukaan toimialojen oma viestintä toimii kohtuullisen hyvin. Sen sijaan tilanteissa, joissa asia koskee useampaa toimialaa, on viestintävastuissa ollut epäselvyyksiä. Tarkastuslautakunta näkee tarpeelliseksi kehittää hajautetun viestintämallin rinnalle sellainen yhteisen viestinnän malli, jonka avulla useamman toimialan kattavien asioiden viestinnän onnistuminen voidaan varmistaa. KVA Liite 73/2019: Vastaukset arviointikertomukseen

100 8. Kriisiviestintä. Tarkastuslautakunnan saaman käsityksen mukaan suurimmat puutteet kaupungin viestinnässä löytyvät kriisiviestinnän sektorilta. Saadun selvityksen mukaan kaupungin kriisiviestintäohjetta ollaan päivittämässä. Päivitystä suuremmaksi ongelmaksi on osoittautunut se, että kovin pieni osa kaupungin työntekijöistä on tietoinen kriisiviestintäohjeesta tai siitä, miten kriisin syntyessä tulee viestinnällisesti toimia. Tarkastuslautakunta suosittelee, että kriisiviestintäohjeiston tultua päivitetyksi siitä laaditaan jokaiselle työntekijälle jaettava kriisiviestinnän muistikortti, josta ilmenee kuka kriisin sattuessa vastaa mistäkin tiedottamisen sektorista ja missä järjestyksessä viestintä toteutetaan. Vastaus arviointikertomukseen: Viestinnän suunnittelu, johtaminen ja työnjako Kaarinan kaupunginhallituksen hyväksymässä viestinnän ja markkinoinnin toimintasuunnitelmassa on määritelty yhteiset periaatteet, käytännön toimet ja vastuut viestinnän toteuttamisessa. Arviointikertomuksesta käy kuitenkin ilmi, että viestintä on usein organisaatiossa mielletty irralliseksi toiminnaksi. Sen tulee kuitenkin olla osa jokaisen työnkuvaa ja johtamista. Viestinnän ja markkinoinnin toimintasuunnitelman mukaan kaupungin viestintää ja markkinointia johtaa kaupunginjohtaja. Palvelualueiden viestintää johtaa palvelualuejohtaja ja työyhteisönsä viestintää yksikön esimies. Viestintää tulee suunnitella ennakkoon toimintasuunnitelmassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Tällöin määritellään viestinnän kohderyhmät, sisällöt sekä keinot ja kanavat. Samalla sovitaan työnjohdosta ja -jaosta sekä ja aikataulusta. Suunnitteluun löytyy yksinkertainen pohja Kantrista. Tiedottaja avustaa tarvittaessa suunnittelussa. Useita palvelualueita / yksiköitä koskevan viestinnän erillisen mallin luomiseen ei täten ole tarvetta. Sisäilma-asiat nousivat raportissa esille erityisenä esimerkkinä yksiköiden välisestä viestinnästä. Sisäilma-asioiden viestintää on kehitetty ja kehitetään edelleen. Kokonaisvastuu viestinnästä on määritelty sisäilmatyöryhmälle. Kaikki raportit ja muistiot julkaistaan kotisivuilla omassa osiossa osoitteessa: Viestintäasioita käsitellään jokaisessa palvelualueiden rajat ylittävässä sisäilmatyöryhmän kokouksessa. Sisäilma-asioiden ilmoittamiseen ja niiden käsittelyyn on laadittu kevään 2019 aikana uudistetut ohjeet. Viestintäsuunnitelman pohjana on käytetty edellä mainittua Kantrista löytyvää pohjaa. Viestintätoimenpiteitä tulee suunnitella myös yksiköiden sisällä. Esimerkiksi ikäihmisten palveluissa tämä toimii esimerkillisesti. Jokaiselle palvelualueelle on nimetty vähintään yksi edustaja viestintäverkostoon, joka kokoontuu joka toinen kuukausi. Verkostolaisen tehtävänä on tuoda esille oman alueensa asioita, esimerkiksi positiivisten mediatiedotteiden aiheita. Vastaavasti verkostolainen viestii palvelualueelle verkostossa käsitellyistä asioista. Lisäksi verkko- ja sosiaalisen median viestintä on hajautettu nimetyille henkilöille. Tiedottaja toimii asiantuntijana, valmentajana ja taustatukena. Viestinnän ja markkinoinnin toimintasuunnitelmaan tehdään pieniä päivityksiä syksyn 2019 aikana aiemmin toteutetun kaupunkistrategian päivittämisen johdosta. Samassa yhteydessä suunnitelman jalkauttamista tulee tehostaa ja eri toimijoiden roolia korostaa entistä enemmän. KVA Liite 73/2019: Vastaukset arviointikertomukseen

101 Kaarinan verkkopalvelu-uudistus 2019 Kaarinan verkkopalvelu-uudistus on käynnistynyt vuoden 2019 alussa. Uudistuksen myötä verkkosivujen julkaisujärjestelmä vaihtuu, hakutoiminto paranee, sivuston rakenne muuttuu organisaatiolähtöisestä asiakaslähtöiseksi, ja sivustosta tulee aidosti mobiilikäyttöinen sekä saavutettava. Kaupungin tarjoamat tai välittämät sähköisen asioinnin mahdollisuudet tulevat uudessa verkkopalvelussa näkyvämmin esille, jotta asukkaat voivat hyödyntää niitä entistä sujuvammin ja laajemmin. Sähköisen asioinnin sujuvuutta edistää myös uudistuksen osaprojektina toteutettava kaupungilla käytössä olevien pdf-lomakkeiden muuttaminen aidosti sähköisiksi html-lomakkeiksi. Kaarina hyödyntää Naantalin ja Raision ratkaisuja Verkkopalvelu-uudistusta koordinoi hallintopalveluihin/kanslia- ja viestintäpalveluihin vuoden määräajaksi palkattu verkkotoimittaja, jonka työskentelyä tukee projektiryhmä. Toimittajaksi on valittu Wunder Finland Oy, joka toteutti alkuvuonna 2019 julkaistut Naantalin ja Raision verkkopalvelu-uudistukset, missä yhteydessä luotua verkkopalvelun pohjaa hyödynnetään Kaarinan uudistuksessa kuntien välisen yhteistyön merkeissä. Yhteistyö jatkuu myös tulevina vuosina kussakin kumppanikunnassa kehitettyjen teknisten ratkaisujen hyödyntämisenä vastavuoroisesti myös muiden kuntien verkkopalveluissa. Uudeksi julkaisujärjestelmäksi on valittu Drupal 8, joka on nykyaikainen nk. avoimen lähdekoodin järjestelmä. Drupal 8 on käytössä myös Naantalissa ja Raisiossa. Syksyllä ahkeroidaan Syksy 2019 on Kaarinan verkkopalvelu-uudistuksen tiiviin työskentelyn aikaa sekä palvelun teknisen rakentamisen, projektin koordinoinnin että palvelualueiden sisältötyöskentelyn kannalta. Palvelualueet käyvät syksyn aikana omat nykyiset verkkosisältönsä kriittisesti läpi ja kokoavat sisältöjä uuteen verkkopalveluun. Tämä tapahtuu sekä vanhoja sisältöjä editoinnin kautta hyödyntäen että uusia sisältöjä kirjoittaen. Suoraa sisällön siirtoa vanhoilta sivuilta uusille ei tehdä, vaan koko nykyinen sisältö joutuu tarkastelun ja karsinnan kohteeksi. Uuteen verkkopalveluun tulee siten vain tarkoituksenmukaista ja harkittua sisältöä, joka käyttäjän on mahdollisimman helppo löytää ja omaksua. Sekä kaupungin virkamiesjohto että palvelualueiden sisällöntuottajat osallistuvat syksyn aikana myös uuden verkkopalvelun rakenteen suunnitteluun työpajojen muodossa. Sisällöntuottajien osalta syksyn 2019 työskentelyyn kuuluvat myös saavutettavuus- ja uuden julkaisujärjestelmän käyttökoulutukset. Viimeisenä ponnistuksena ennen julkaisua on sisältöjen vieminen uuteen julkaisujärjestelmään ja näiden sisältöjen hionta julkaisukuntoon. Riittävät resurssit onnistumisen edellytyksenä Uudistuksen onnistumisen edellytyksenä on, että palvelualueet sitoutuvat aika- ja henkilöresurssein uudistuksen toteuttamiseen tiiviistä aikataulusta huolimatta. Tämä on projektin suurin haaste. Lisäksi kriittistä uuden verkkopalvelun onnistuneen julkaisun ja sujuvan jatkon kannalta on verkkopalvelun "siirtäminen" riittävän ajoissa määräaikaiselta verkkotoimittajalta tiedottajalle, joka on viestinnän ainoa vakituinen työntekijä. KVA Liite 73/2019: Vastaukset arviointikertomukseen

102 Kaarinan uusi verkkopalvelu on tarkoitus julkaista tammi - helmikuussa Verkkopalvelun kehitysversio (nk. beta) tulee käyttäjien testattavaksi jo tätä ennen loppuvuonna Testivaiheessa näkemyksiään pääsevät kertomaan satunnaiset käyttäjät, kaupungin työntekijät ja luottamushenkilöt, sekä organisoidusti kootut testaajaryhmät, joita ovat mm. vanhus- ja veteraanineuvosto, vammaisneuvosto ja nuorisovaltuusto. lisäksi uudistus koskee myös ja mahdollisesti myös joiden osalta työskentely alkaa alustavan suunnitelman mukaan loppuvuonna Internetsivujen lisäksi myös intrasivut (Kantri) ovat uudistuksen tarpeessa (myös sisäisen viestinnän kehittämisen näkökulmasta). Kantrin uudistus voi alkaa aikaisintaan vuonna Työyhteisöviestintä Työyhteisöjen viestinnästä vastaa kunkin yksikön esimies ja palvelualueiden osalta palvelualuejohtaja. Koko kaupungin henkilöstölle suunnattua viestintää suunnitellaan asiasta riippuen joko johtoryhmässä tai henkilöstöpalveluissa. Esimiehille ja johdolle järjestetään esimiesinfoja ja -treffejä. Palvelualueilla on omat henkilöstötilaisuutensa ja johtoryhmänsä. Lisäksi yksiköillä on työpaikkakokouksia. Henkilöstöpalvelut lähettää lisäksi sähköpostitse uutiskirjeitä ja tiedottaa Kantrissa. Lyhyitä sijaisuuksia lukuun ottamatta kaikki saavat käyttöönsä käyttäjätunnukset sähköpostiin ja pääsevät täten Kantriin, myös yhteisiltä päätelaitteilta tai kotoa käsin. Toimiva työyhteisön viestintä edistää työhyvinvointia sekä vahvistaa luottamusta, yhteisöllisyyttä ja osallisuuden toteutumista. Äkillisten tilanteiden osalta tilanne voi olla haasteellinen, kuten arviointikertomuksessa todetaan. Kriisiviestintäohjeistuksen päivittämisessä tämä osaalue tullaan käsittelemään erityisen huolellisesti. Esimerkiksi kriisihavainnon ilmoittamisen rohkaistaan matalan kynnyksen -periaatteella. Intranetin uudistaminen on tulossa kotisivu-uudistuksen jälkeen. Tässä yhteydessä vuorovaikutus- ja osallistumismahdollisuuksia pyritään lisäämään. Nykyisessä Kantrissa julkaisuista ei voi keskustella tai niitä ei voi kommentoida teknisistä syistä. Aloitetoimintaan käytetyssä blogisovelluksessa voidaan jo nyt käydä keskustelua annetuista aloitteista. Aloitteet listautuvat Kantrin etusivulle, josta niitä voi käydä lukemassa ja kommentoimassa. Tiedotuslehti Tiedotuslehteä on julkaistu jo yli 10 vuotta, mutta ennen vuotta 2018 se ilmestyi Kaarina-lehden välissä. Jakelu muuttui tämän jälkeen kilpailutuksen seurauksena. Sopimuskausi päättyy vuoden 2019 loppuun, jolloin Kaarina tiedottaa -lehti uudistuu ja se ilmestyy paksumpana nykyistä harvemmin. Uuden konseptin myötä lehti muuttuu myös sisällön osalta. Vanha lehti on koostunut pääosin tapahtumien ja ajankohtaisten asioiden tiedottamisesta. Sivumäärien lisääntyessä on mahdollista lisätä toimitettujen juttujen määrää. Sisältökonsepti toteuttaa myös kaupunkistrategiaa. Tarkempi konsepti suunnitellaan yhteistyössä viestintäverkoston ja lehden visuaalisen suunnittelijan ja taittajan kanssa. Uudistuksen yhteydessä toimitusvarmuutta pyritään parantamaan käytettävissä olevien keinoin. Ilmenneiden jakeluhaasteiden korjaamiseksi on jo nykyisellä sopimuskaudella tehty useita toimenpiteitä ja se on osin korjaantunut. KVA Liite 73/2019: Vastaukset arviointikertomukseen

103 Sosiaalinen media Vuonna toteutettiin vuoden mittainen sosiaalisen median sparraus sosiaalisen median konsultointi- ja koulutusyritys Somecon kanssa, jota jatkettiin omatoimisesti järjestetyin säännöllisin kokoontumisin. Sosiaalisen median kanavat on määritelty kaupungin sosiaalisen median ohjeissa, joista valitaan tilanteeseen, käyttötarkoitukseen ja kohderyhmälle parhaiten sopiva. Kuitenkin esimerkiksi nuorten kanssa jokin muu kanava voi toimia näitä paremmin, jolloin käyttöönotto voi olla perusteltua. Tilien perustamista on niin ikään ohjeistettu kaupungin sosiaalisen median ohjeissa. Eri yksiköiden tilejä on lopetettu tai yhdistetty, jos erillisen tilin käyttö on osoittautunut vähäiseksi. Sosiaalisen median myötä kriisiviestintä on noussut entistä näkyvämmäksi, mikä ilmeni myös arviointikertomuksesta. Kriisiviestintä Arviointikertomuksen mukaan organisaation kriisiviestintätaidot eivät ole ajan tasalla, eikä tieto nykyisistä oheista ole tavoittanut kaikkia henkilöstöryhmiä. Ohjeistusta tullaan uusimaan käyttäjälähtöisemmäksi ja selkeämmäksi. Ohjeistukseen laaditaan selkeät yleisohjeet työntekijälle ja esimiehelle. Lisäksi ohjeistukset sisältävät tarkempia käytännön ohjeita kriisitilanteiden viestinnän toteuttamiseen, esimerkiksi mediapalvelun tai käännösten järjestämiseen. Kriisiviestintäohjeiden läpi käyminen on syytä kirjata uusien työntekijöiden perehdyttämisohjelmaan ja ohjeistuksia tulee kerrata yksiköissä tarpeen mukaan esimerkiksi kehittämispäivien yhteydessä. Kriisitilanteissa käytämme myös tarvittaessa ulkopuolista konsultointiapua. Julkisuuskriisien, etenkin sosiaalisen median kriisien hallintaan tarvitaan lisäksi tarkempi ohjeistus sekä lisää koulutusta. Kohuja voidaan laimentaa, mikäli asioista tiedotetaan avoimesti ja oikea-aikaisesti. Haasteita voivat kuitenkin aiheuttaa mm. tietosuojarajoitukset sekä sosiaalisen median toimintakulttuuri, jossa keskustelu ei aina ole rakentavaa ja ratkaisukeskeistä. Tällöin kaupungin maine vahingoittua. Lisäksi henkilöstön työterveys ja -kyky voivat vaarantua. Hyvä yhteistyö virkamiesjohdon ja luottamushenkilöiden välillä sekä eri luottamushenkilöiden välillä on tärkeää positiivisen imagon luomisessa ja ylläpitämisessä, vaikka asioista oltaisiinkin eri mieltä. Viestinnän toimenpiteet tiivistetysti: 1. Viestinnän ja markkinoinnin toimintasuunnitelman päivittäminen ja tehokas viestiminen o ohjeistus päivitetään syksyllä 2019 o tiedottaja kouluttaa esimiehet, jotka perehdyttävät työntekijänsä o ohjeistus käydään läpi myös viestintäverkostossa o läpikäynti osaksi perehdyttämissuunnitelmaa, vastuu esimiehillä 2. Kriisiviestintäsuunnitelman uudistaminen ja tehokas viestiminen o tiedottaja valmistelee suunnitelman syksyn 2019 aikana o koulutukset esimiehille alkavat viimeistään vuoden 2020 alussa o esimiehet vastaavat työpaikkakohtaisesta suunnittelusta ja perehdyttävät työntekijät o läpikäynti osaksi perehdyttämissuunnitelmaa, vastuu esimiehillä 3. Mediaseurantapalvelun käyttöönoton selvittäminen Julkisuuskriisien ja muidenkin kriisien tehokas hallinta edellyttää mediaseurantapalvelun käyttöönottoa. Selvitetään mahdollisuus palvelun hankkimiseksi talousarvion laadinnan yhteydessä. Seurannan avulla voidaan seurata myös muun viestinnän onnistumista. 4. Verkkosivujen uudistaminen KVA Liite 73/2019: Vastaukset arviointikertomukseen

104 5. Tiedotuslehden uudistaminen o kilpailutus syksyn 2019 aikana o ilmestyy vuodesta 2020 alkaen. 3. ARVIOT KONSERNIN TOIMINNASTA Kaarinan kaupunkikonserniin kuuluu seitsemän tytäryhteisöä: Kaarinan Vuokratalot, Asunto Oy Orakas, Kiinteistö Oy Satontori, Kaarinan Palvelutalot Oy, Kaarinan Kehitys Oy, Kaarinan Palvelukiinteistöt ja Kiinteistö Oy Katariinantie, viisi kuntayhtymää: Peimarin koulutuskuntayhtymä, Varsinais-Suomen lastensuojelu ky, Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri ja Varsinais-Suomen Erityishuoltopiiri sekä kaksi osakkuusyhteisöä: Littoisenjärven säännöstely-yhtiö ja Tilikunta Oy. Kaarinan Vuokratalojen käyttöaste oli 94 % ( %) ja keskivuokra 11,23 (2017:11,08). As Oy Katariinankulma Kaarinan senioreille suunnitellut uudet talot valmistuivat, A-talo helmikuussa ja B-talo elokuussa. Kiinteistöissä sijaitsee asuntojen lisäksi Kaarinan kaupungin vanhustyön toimistotiloja sekä palvelutori Eerikki. Kaarinan Kehitys Oy oli osaltaan tukemassa uusien yritysten perustamista, joita Kaarinaan toimintavuoden aikana syntyi 226 kappaletta. Vanhoista yrityksistä arviolta 136 lopetti toimintansa. Eri tutkimuksissa Kaarina on edelleen säilyttänyt yritysilmapiirimittauksissa vetovoimaisuutensa. Tilikunta Oy:n yhtiöittämistä valmisteltiin kuntayhteistyöllä, jossa Kaarina toimi isäntäkuntana. Tilikunta Oy aloitti toimintansa ja Kaarinalla on yhtiön kanssa laskentapalvelusopimus. Konsernin taloudellinen tulos on kaupungin tavoin heikentynyt edellisestä vuodesta. Vuosikate prosenttia poistoista on edellisestä vuodesta laskenut 128,9 prosentista 71,2 prosenttiin, kun ollakseen riittävä sen tulisi olla 100 %. Toiminnan ja investointien rahavirran negatiivinen kertymä on edellisestä vuodesta kasvanut, investointien tulorahoituksen prosentuaalinen määrä laskenut samoin kuin kassan riittävyys. 4. TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Talousarviossa asetetut toiminnalliset tavoitteet toteutuivat pääosin hyvin. Jotkin tavoitteista siirtyivät kuitenkin eteenpäin. Kiinteistöstrategian laadinta siirtyi vuoteen 2019, mutta sen pohjaksi laadittu tilankäyttöraportti valmistui. Henkilöhallintajärjestelmän käyttöönotto siirtyi osaksi vuonna 2020 käyttöönotettavaa uutta palkkajärjestelmää. Kertomusvuoden aikana toteutettiin monia kaupunkilaisten kannalta myönteisiä asioita. Kaarina-talo otettiin hyvin vastaan, kirjaston lainausluvut nousivat ja kaupunkilaisille tarjottiin kirjaston ohella monimuotoista kulttuuritoimintaa taidenäyttelyistä konsertteihin ja tapahtumiin. Liikkuva koulu ajattelu laajeni ja on nyt osana koulun arkea kaikissa kouluissa. Kaupunkilaisten viihtyvyyttä ja ulkoilumahdollisuuksia parannettiin kevyen liikenteen väyliä parantamalla ja luontopolut listaamalla. Rauvolanlahden pitkospuut ja Lausteen luontopolun pitkospuut korjattiin- Ikäihmisten palvelutori Eerikki avautui, Katariinankulman senioritalon yhteisökotien Onnelan ja Ilonan KVA Liite 73/2019: Vastaukset arviointikertomukseen

105 tilat valmistuivat ja Piikkiökodin saneeraus valmistui. Keskustan yleisilmeen muuttuminen jatkui kun vanha liiketalo purettiin ja asuin- ja liiketalojen rakentaminen Oskarinaukiolla käynnistyi. Uudistettu keskusta valmistunee vuoden 2020 paikkeilla, jolloin myös uuden torin pitäisi olla valmis. Liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta parannettiin Kurkelantien/ Pyhän Katariinantien liikennevaloilla ja Paraistentien/Voivalantien kiertoliittymällä. 5. HUOMIOITA KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTÄ Kaupungin henkilöstön määrää voidaan esittää useilla eri mittareilla. Useimmiten mittareina käytetään joko palvelussuhteiden määrää tai henkilötyövuosia. Koska palvelussuhteisiin sisältyvät myös esimerkiksi palkattomalla vapaalla olevat ja heidän sijaisensa sekä lyhytaikaiset sijaiset, on henkilötyövuosi mittarina luotettavampi. Henkilötyövuosi on yksinkertaisimmillaan yhden terveenä pysyvän työntekijän työvuosi lomineen. Laskennallisesti henkilötyövuosi on myös kahden puolen vuoden työntekijän tai neljän kolmen kuukauden työntekijän työpanos lomineen. Näiden henkilötyövuosien määrä oli kertomusvuoden aikana hienoisessa nousussa. Kasvua vuoteen 2017 verrattuna oli 1,9 % ja henkilötyövuosia kaikkiaan Valtaosa työntekijöistä (90,4 %) on kokoaikaisessa työssä. Osa-aikaisuuden syinä ovat osa-aikainen tehtävä tai henkilöstä itsestään johtuvat syyt, kuten osittainen hoitovapaa tai muu oma pyyntö. Yhteiskuntavastuutaan kaupunki toteutti palkkaamalla 47 työllistettyä ja 111 kesänuorta. Kaupungin henkilöstö on naisvaltaista (84 %) ja melko iäkästä (keski-ikä 49,6 vuotta). Laskennallisesti vanhuuseläkkeelle lähtijöitä vakituisista palvelussuhteista tulee olemaan vuosina yhteensä 284 henkilöä, joka on noin 19 % kaupungin nykyisestä vakituisesta henkilöstöstä. Samalla kun tämä edellyttää mittavaan rekrytointiprosessiin valmistautumista, on hyvä miettiä, missä määrin tätä tilannetta voidaan hyödyntää henkilökunnan määrän kasvun hillitsemiseen tai jopa karsimiseen. Eräät henkilöstöraportissa esiin nousevat luvut pistävät pohtimaan henkilökunnan motivaatiota ja jaksamista. Kun kaupungin palveluksesta lähteneistä eläkkeelle vuonna 2016 lähti 62 % oli lähtijöistä eläkkeelle siirtyviä vuonna 2018 enää 25 %. Avoimia työpaikkoja oli 190 mutta rekrytointeja vain 160. Sairauspoissaoloprosentti ja työterveyshuollon kustannukset nousivat. Työhyvinvointikyselyn perusteella kehityskeskusteluja kaivataan nykyistä enemmän. Toisaalta varhe- ja eläkeperusteiset maksut ovat laskussa ja työhyvinvointia pyritään ylläpitämään monin eri tavoin muun muassa tukemalla liikuntaa ja opiskelua ja tarjoamalla kulttuuritapahtumia. Mikäli edellä mainitut indikaattorit kertovat motivaatioja jaksamisongelmista, tulee henkilöstön hyvinvointiin kiinnittää entistä suurempaa huomiota. Kaupungin kannalta, jonka toimintakuluista 40,1 % (78,5 miljoonaa euroa) kohdistuu henkilöstöön, se on järkevää sekä taloudellisesti että toiminnallisesti. Vastaus arviointikertomukseen: Eläköitymisten (kuten myös muusta syystä palvelussuhteen päättymisten) yhteydessä arvioidaan kriittisesti vapautuneen vakanssin täyttötarve täyttölupaprosessin mukaisesti. Henkilöstöpalveluissa myös seurataan eläköityvien vakanssien täyttöä. Esimerkiksi vuonna 2018 vapautuneista tehtävistä täytettiin vakituisesti n. 80 %, koska suurin osa näistä oli joko lakisääteisiä tai henkilöstömitoitukseen perustuvia (lehtori/luokanopettaja, hammashoitaja, ruokapalvelu-työntekijä, laitoshuoltaja, lastenhoitaja/lastentarhanopettaja). Vakanssien vapautumisten yhteydessä tulee yhä enemmän käydä keskustelua yli palvelualueiden mm. mahdollisten tehtävien synkronoinnin näkökulmasta. KVA Liite 73/2019: Vastaukset arviointikertomukseen

106 Henkilöstön työhyvinvointia tuetaan eri keinoin, mm. työterveyshuollon edustaja(t) ja työnhyvinvointipäällikkö vierailevat palvelualueiden johtoryhmissä kerran vuodessa ja sovittaessa lähiesimiestapaamisissa. Työpaikkakäyntejä, joihin liittyy työterveyshuollon tekemä esikysely, tehdään säännöllisesti. Uusia esimiehiä perehdytetään henkilöstöpalveluissa muun muassa esimiehen työsuojeluvelvoitteisiin ja esimiehen rooliin työkyvyn edistäjänä. Kaupungin omat KIILA-kuntoutukset (Kelan) on otettu uudelleen käyttöön vuonna Kuntoudu työssä -ohjelman käyttöönotto on alkamassa (= korvaava työ). Henkilöstöpalveluilla on mahdollisuus sijoittaa muutamia työntekijöitä ns. resurssityöntekijöiksi, jolloin vältetään työkyvyttömyyseläköityminen. Henkilöstölle tarjotaan mahdollisuus osallistua työstressistä palautumista tutkivaan valmennukseen. Lisäksi joka vuosi järjestetään retriitti-ryhmät. Esimiestyötä tuetaan ja kehitetään erilaisin menetelmin (mm. 360-arviointi, koulutukset, mentorointiryhmä). Kaupungin yleisohjeita vartu-mallista ja epäasiallisesta kohtelusta on päivitetty. Vuonna 2019 järjestetään taas koko henkilöstölle tarkoitettu henkilöstöjuhla. Henkilöstökoulutuksia, kuten myös esimieskoulutuksia, on viime vuosina järjestetty yhteistyössä itäisten kuntien kanssa ja tänä vuonna aiheena on työyhteisön vuorovaikutustaidot. Lisäksi yhteistyötä on tehty ja tehdään edelleen tiiviisti työterveyshuollon, Kevan ja myös Kelan kanssa. Henkilöstöpalveluista myös tuetaan ja etsitään ratkaisuja yksilöllisesti työkyvyn heikkenemisen tilanteissa. Edellä esitettyjen lisäksi on tulossa tai selvityksessä seuraavia toimia: työterveyshuollon EsimiesKompassin käyttöönotto varhaisen tuen -toimintamallin tehostamiseksi syksyllä -19, työhyvinvointikortti-koulutus kaikille esimiehille, kohdennettua ryhmätoimintaa työkyvyn ylläpitämiseen, maksuton uimahallin ja kuntosalin ja kuntokoulun käyttö, kannustuspalkkiomallin päivittäminen, kulttuuritilaisuuteen lippuja, enemmän säännöllisiä yhteiskeskusteluja työnantajan ja työntekijän edustajien kanssa työhyvinvoinnista (esim. johtoryhmissä), kehityskeskusteluiden kehittäminen, työnohjauspalveluiden puitesopimuskilpailutus, henkilöstökoulutukset, tapaturmailmoituskäsittelyn tehostaminen (sähköinen järjestelmä), selvennetään ohjeistuksia ja yhteistyömalleja erilaisiin työkyvyttömyyden heikkenemisen tilanteisiin ja lisäksi kehitetään perehdytystä ottamalla käyttöön sähköinen järjestelmä. Psykososiaalisen kuormituksen vähentämiseen kohdennettuja tukitoimia tulisi löytää tänä päivänä yhä enemmän. Työhyvinvointia mitataan koko kaupungin tasoisesti työhyvinvointikyselyllä (Kevan kysely) seuraavan kerran alkuvuonna 2020 (edellinen oli 2018). Tämän ohessa tulee jälleen laadittavaksi yksikkökohtaiset työhyvinvointisuunnitelmat. Kaarinassa, kuten yleisestikin kunta-alalla, sairauspoissaolot ovat hieman lisääntyneet. Kunta10-tutkimuksen mukaan vuonna 2018 kuntatyöntekijät olivat poissa työstä oman sairauden takia keskimäärin 17 päivää. Kaarinan kaupungissa sairauspoissaolopäiviä kertyi 15,6 päivää työntekijää kohden. Sairauspoissaolojen vähentämiseen vaikuttavat useat työhyvinvoinnilliset toimenpiteet ja käytänteet työpaikoilla. Kaarinan kaupunki pyrkii osaltaan vaikuttamaan näihin muun muassa edellä esitetyillä toimenpiteillä. 6. ERITYISET HUOMIOT 6.1. HUOMION KIINNITTÄMINEN MYÖS ALKUPERÄISEEN TALOUSARVIOON KVA Liite 73/2019: Vastaukset arviointikertomukseen

107 Vuoden tuloksen ilmoittaminen perustuu muutetun talousarvion (MTA) lukuihin. Muutetussa talousarviossa ovat mukana valtuuston alkuperäiseen talousarvioon vuoden aikana hyväksymät lisäykset. Tuloksen tarkastelu MTA:n mukaan antaa siis alkuperäiseen talousarvioon verrattuna taloudesta jossain määrin myönteisemmän kuvan. Niinpä vuoden 2018 tulos MTA:n mukaan oli 3,9 miljoonaa alijäämäinen, mutta verrattuna talousarvion euron ylijäämään, oli tulos runsaat 4 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tarkastuslautakunta ei esitä muutoksia tilinpäätöksen tekotapaan, mutta haluaa kiinnittää huomiota valtuuston alun perin hyväksymän talousarvion ja valtuuston hyväksyttäväksi tulevan tilinpäätöksen todellisen eron huomioimiseen seuraavien vuosien talousarvioita valmisteltaessa. Vastaus arviointikertomukseen: Kaupunginhallituksen kuukausittain käsittelemällä talousraportilla on lueteltu valtuuston alkuperäiseen talousarvioon vuoden aikana tehdyt lisäykset käyttötalouden ja investointien osalta erikseen. Valtuusto hyväksyy marraskuussa talousarvion ja vuoden aikana lisämäärärahat, jolloin sitova talousarvio on aina muutettu talousarvio. Toteumaa verrataan raportilla sitovaan tasoon eli muutettuun talousarvioon. Huomiota tulee kiinnittää enemmän lisämäärärahoihin ja etenkin siihen, miksi niitä tulee hyväksyttäväksi vuoden mittaan aika runsaasti. Palvelualueiden tulisi ensisijaisesti etsiä kustannusten ylityksiä vastaavat säästöt palvelualueelta ja vasta ne keinot käytettynä hakea lisämäärärahaa. Talousarvion ja hyväksytyn tilinpäätöksen todellisen eron huomioiminen talousarviovalmistelussa tullaan lisäämään vuoden 2021 talousarvion valmistelua koskevaan ohjeeseen KONSERNIOHJEEN PELISÄÄNTÖJEN SELVENTÄMINEN Konserniohjeen käytöstä on toimintavuoden aikana ollut epäselvyyttä. Milloin sitä voidaan käyttää ja miten sitä tulee noudattaa. Kuntalain 47 :n kirjausten mukaan kunnan tytäryhteisön toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu ja että konserniohjeessa annetaan määräykset mm. velvollisuudesta hankkia kunnan kanta asiaan ennen päätöksentekoa. Kuntaliitto puolestaan toteaa, että valmista mallia konserniohjeeksi ei anneta, vaan jokainen kunta laatii konserniohjeensa oman konsernin tarpeista ja tilanteesta käsin. Konserniohjeesta poikkeamista ei ole sanktioitu. Kaarinan kaupungin konserniohje on otettu käyttöön Ohjeen mukaan kaupungilla on määräämisvalta yhteisössä, kun sillä on enemmistö tai niin on muuten sovittu. Lisäksi todetaan, että tytäryhteisöjen tulee edistää kaupungin strategian toteutumista ja niiden toiminta-ajatusten tulee olla linjassa koko konsernin toiminta-ajatuksen kanssa. Kaupunginjohtajan tehtävänä on harkita milloin tytäryhteisön tulee ennalta hankkia kaupunginhallituksen kannanotto, joka kannanoton saatuaan antaa asiasta ohjeen tytäryhteisölle, jonka tulee käsitellä ja hyväksyä konserniohje yhteisöä sitovaksi. Ohje sinällään on selvä. Ongelmana on ollut toiminta ylikunnallisissa yhteisöissä, joissa kaupunki on mukana ilman enemmistöön oikeuttavaa määräämisvaltaa. Lisäongelman tällöin saattaa tuottaa se, että kaupungin edustaja on puolueen nimeämä, jolloin hän voi perustellusti katsoa edustavansa kaupungin näkemyksen sijaan omaa puoluettaan ja sen linjaa. KVA Liite 73/2019: Vastaukset arviointikertomukseen

108 Tarkastuslautakunta suosittelee selvittämään mahdollisuuksia konserniohjeen päivittämiseksi edellä esitetyn ongelman ratkaisemiseksi. On siis selvitettävä, missä määrin konserniohje koskee ylikunnallisia yhteisöjä, milloin konserniohjeen antaminen näiden osalta on mahdollista ja miten konserniohjeeseen sitoutuminen voidaan varmistaa. Koska konserniohjeen noudattamatta jättämistä ei ole sanktioitu, edellyttää ohjeen laadinta siten, että sen noudattamiseen kaikki voivat sitoutua, poliittista yksimielisyyttä. Ilman yhteisesti sovittua ja hyväksyttyä toimintaohjetta voi vahvakin kunnan sisäinen poliittinen vääntö äänestyksineen osoittautua turhaksi. Vastaus arviointikertomukseen: Osana Kaarina-strategian jalkauttamistyötä Kaarinan kaupungin konserniohje ja omistajapolitiikan periaatteet on määrä päivittää. Työ on vielä kesken. Tavoitteena on saada ohje valmiiksi ja päätöksentekoon vielä tämän vuoden aikana hyödyntäen Kuntaliiton tuoreinta konserniohjeen laatimista koskevaa suositusta. Kuntaliitto on vuonna 2017 uudistanut konserniohjeen laatimista koskevaa suositusta. Ohjeessa on otettu huomioon uudistettu kuntalaki. Aikaisemmasta poiketen konserniohjeen vähimmäissisältö on määritelty kuntalaissa. Vähimmäissisältö on hieman aiempaa suositusta laajempi. Ohjetta on täsmennetty kauttaaltaan vastaamaan kuntalain konserniohjeelle asetettuja vaatimuksia ja rakennetta. Suosituksessa tuodaan esiin keskeiset asiat, jotka kunnan konserniohjetta laatiessaan tulee ottaa huomioon. Kuten tarkastuslautakunta toteaakin, Kuntaliitto ei vanna valmista mallia konserniohjeeksi, vaan jokainen kunta laatii konserniohjeensa oman konsernin tarpeista ja tilanteesta käsin. Kyseessä on siis suositus, jonka tarkoituksena on auttaa kuntia toimivan ja kuntalain vaatimukset täyttävän ohjausjärjestelmän valmistelussa. Konserniohjetta koskevat suositukset soveltuvat erityisesti kunnan kokonaan omistamiin tytäryhteisöihin. Muihin kunnan tytäryhteisöihin suosituksia sovellettaessa tulee huomiota kiinnittää yhteisön omistajien yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumiseen TIETOTURVAN YLLÄPITO ON JATKUVA PROSESSI Tilintarkastusyhteisön selvityksen mukaan Kaarinan kaupungin tietoturvassa ja tietosuojassa ei ole havaittu merkittäviä riskejä tai puutteita ja sen voidaan sanoa täyttävän perustason vaatimukset. It-riskejä tulisi, niiden hallitsemiseksi, arvioida aika ajoin. Hyväksi arvioidusta tilanteesta huolimatta kaupungissa kuitenkin tapahtui tietovuoto, jonka seurauksena suuri määrä arkaluontoista tietoa pääsi julkisuuteen. Inhimillisestä erehdyksestä johtunut virhe korjattiin heti kun se oli havaittu eikä tiettävästi kukaan asiaankuulumaton päässyt tietoja tarkastelemaan. Vuodosta myös informoitiin laajasti heti ongelman korjaamisen jälkeen. Mitä laajemmin tietoja käsitellään sähköisesti, sitä suuremmiksi kasvavat myös tietovuotojen mahdollisuudet. Virheiden välttämiseksi tulee tietoturvan teknistä toteutusta kehittää ja valvoa jatkuvasti. Yhtä tärkeää on jatkuvan koulutuksen avulla ylläpitää työntekijäkunnan tietoturvaosaamista. KVA Liite 73/2019: Vastaukset arviointikertomukseen

109 Vastaus arviointikertomukseen: Kaupungin tietoturvallisuudesta vastaa tietoturvavastaava. Tietoturvavastaavan koulutussuunnitelmaan on kiinnitetty erityistä huomiota, ettei tietoturvallisuuden taso jäisi kiinni osaamisesta. Tietosuojan ja tietoturvan tasoa on lisätty käyttäjän verkkokirjautumisen yhteydessä nostetulla muutaman sivun ohjeella. Ohjeen ohi pääsee vain hyväksymällä ohjeen luetuksi. Kaupungin tietosuojavastaavan tehtävään on liitetty tietosuoja-asiantuntemuksen lisäksi vastuu kaupungin digiturvallisuudesta, joka käsittää mm. kyberuhkiin varautumisen ja niistä toipumisen. Tietosuojavastaava on kouluttanut tietosuojaa ja tietoturvaa kaupungin eri yksiköissä ja esimiesinfoissa. Tietosuoja- ja tietoturvanäkökohdat on huomioitu myös kaikissa uusissa toimittajasopimuksissa. Tietosuojavastaava tulee syksyllä mukaan kaupungin johtoryhmän kehittämispäivään, jossa aiheena on riskien arviointi ja riskeihin varautuminen INVESTOINTIEN TALOUDELLINEN VALMISTELUN JA SEURANNAN KEHITTÄMI- NEN Kaarinan kaupungilla on lähivuosina edessään mittavien kiinteistöinvestointien rypäs. Hyvien ja toimivien teknisten ratkaisujen ohella on tärkeää hankkeiden pitäminen niille osoitettujen taloudellisten raamien puitteissa. Tarkastuslautakunta suosittelee, että hankkeiden todellisten kustannusvaikutusten hahmottamiseksi niille laaditaan kokonaisbudjetti, joka ottaa huomioon kaikki hankkeeseen liittyvät menot kalustoineen ja pihatöineen. Hankkeiden lopullinen hinta ylittää helposti sille määritellyn talousarvion, johtuen muun muassa siitä, että arvio on tehty tarjousten sijaan hankesuunnitelman teoreettisella pohjalla. Mikäli mahdollista, tähän olisi syytä varautua laskemalla talousarviolle myös ennakoiva tasapainotus haarukka, jonka sisällä lopullinen hinta todennäköisesti tulee asettumaan. Edelleen olisi hankkeiden taloudellisen toteutumisen kannalta informoivaa niiden seuraaminen kaupungin talouden seurannassa jo tutuksi tulleiden liikennevalojen avulla, jolloin kustannusten nousuun mahdollisesti voitaisiin puuttua jo silloin, kun mittari alkaa näyttää keltaista. Vastaus arviointikertomukseen: Investointihankkeiden määrärahat päätetään hyvin aikaisessa vaiheessa, monesti jo ennen kuin taloudellisia laskelmia on oikealla tiedolla pystytty tekemään. Pitäisikö hankkeille hyväksyä ensin suunnittelumääräraha ja vasta kunnollisen suunnitelman perusteella varsinainen määräraha? Hankkeen ns. oheiskustannukset (kalusto, pihatyöt yms.) budjetoidaan erillisinä kohtina. Niillä voisi olla kustannusten seurannassa yhteinen tunniste, jolla saataisiin seurantaan koko investointi. Tosin nämä oheiskustannukset usein toteutuvat vasta varsinaisen investoinnin valmistuessa. Liikennevaloseurantaa kehitetään ja pyritään saamaan osaksi kuukausittaista talousraportointia ensi vuoden alusta alkaen. KVA Liite 73/2019: Vastaukset arviointikertomukseen

110 Tulevien vuosien investoinnit, erityisesti sivistystoimen talonrakennusinvestointeihin ovat huomattavat, noin 80 miljoonan euron arvoiset. Mikäli suunnitellut koulurakennushankkeet toteutetaan, saavat puolet kaarinalaisista oppilaista uudet koulutilat vuoteen 2026 mennessä. Kuntien hankkeiden budjettiylitykset voivat johtua alibudjetoinnista. Toisena merkittävänä tekijänä on liian varhaisessa vaiheessa vaadittu kustannusarvio, jota ei ole korjattu sen jälkeen, kun on selvinnyt, että alkuperäisen kustannusarvion lähtöolettamat eivät enää olekaan sisällön tai laajuuden osalta paikkansa pitäviä. Kolmantena tekijänä on hankkeen laajuuden ja laatutason kasvu eri intressitahojen vaikutuksesta vielä suunnitteluvaiheissa. Neljäntenä voidaan mainita kustannusten yleinen ja mahdollisesti korkeasuhdanteen vielä erikseen kiihdyttämä nousu hankkeen ensimmäisen kerran talousarvioon ottamisen ja varsinaisen rakentamisajankohdan välillä. Lisäksi viime vuosikymmenten ajan jatkuneelle rakennusmääräysten kiristymiselle ja sitäkin kautta tapahtuvalle rakentamisen kustannusten nousulle ei näy loppua. Kaarinan tapauksessa oman ongelmansa on tuonut myös hankevalmisteluita tehneiden viranhaltijoiden runsas vaihtuvuus aivan viime vuosina, aina ei esim. ole tiedossa mihin talousarvioissa olevat budjettisummat perustuvat. Hankevalmistelussa on yhtä helppo tai vaikea asettaa arvioitu hankkeen kokonaiskustannusten haarukka, kuin varsinainen kustannusarvion mukainen hintakin. Nykykäytännössä viimeistään ennen hallintosäännön mukaista teknisen lautakunnan pääpiirustusten hyväksyntää teetetään suunnitelmien pohjalta rakentamisen kustannusarvio. Kustannusarvion pohjalta voidaan hanketta suunnitella uudelleen edullisemmilla ratkaisuilla tai kertoa hankesuunnitelmassa kuvatun laajuus- ja laatutason välinen ristiriita suhteessa suunnitelmista arvioituihin rakentamiskustannuksiin (ns. liikennevalot). Suunnitelmista laskettujen kustannusarvioiden tarkkuus on luokkaa +/- 15 % todellisesta rakentamiskustannuksesta. Vaihteluväli muodostuu markkinatilanteesta (tarjoajien määrä ja aito kiinnostus hanketta kohtaan), tarjoajien arvioimasta hankkeen riskisyydestä, näköpiirissä olevasta suhdanne-, materiaali- ja palkkakehityksestä, käytettävästä urakkamuodosta sekä tilaajan rakennuttajamaineesta SISÄISTEN JA ULKOISTEN TULOJEN ERIYTTÄMINEN Tilinpäätöksessä tulos esitetään kaavalla tuotot kulut = kate. Tuotoissa ovat mukana sekä ulkoiset että sisäiset tuotot. Esimerkiksi teknisen lautakunnan toimintatuottojen ilmoitetaan vuoden aikana nousseen 1,05 miljoona euroa (3,3%), josta sisäisten vuokratuottojen osuus oli euroa. Koska sisäiset tuotot ovat valtuuston myöntämän kokonaismäärärahan siirtämistä taskusta toiseen, saattaisi paremman kuvan tuottojen kertymästä saada, jos se olisi jaettu ulkoisiin ja sisäisiin tuottoihin. Vastaus arviointikertomukseen: Raporteissa pystytään erottelemaan sisäiset ja ulkoiset tuotot ja kulut. Talousraporteissa kaupungin tuloslaskelmassa ei ole sisäiset erät mukana. Sitovuustasoittain olevassa raportissa on sisäiset erät mukana. Ne eliminoituvat koko kaupungin tasolla toimintakatteen kohdalla. Huomioitavaa on, että tukitoimintojen tuotot ovat yleensä aina sisäistä tuottoa, koska palvelua tuotetaan juuri palvelualueiden tarpeita varten. Sisäisten tuottojen kasvu saattaa kuitenkin olla vain kustannusten nousua. Kustannusten seuraaminen on olennaista KVA Liite 73/2019: Vastaukset arviointikertomukseen

111 ja lautakunnan olisi syytä antaa myös selvitys sisäisten tuottojen noususta. Onko kyseessä palvelujen suurempi tarjonta ja/tai kustannusten nousu. Talousosasto selvittää, miten asian saisi vuoden 2020 talousarviossa ja lautakunnan raporteissa selkeämmin näkyviin HANKINTA-ASIOIDEN OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ ON JATKETTAVA Vuoden 2017 kertomuksessa kiinnitettiin huomiota hankintaosaamisen kehittämiseen. Tämä tarve on edelleen olemassa. Ongelmia on ollut muun muassa väistötilahankintojen ja puitesopimusten kohdalla. Väistötilahankintaratkaisuja on jouduttu selvittämään viranomaisille. Puitesopimusten sisällön laajuudesta on ollut epäselvyyttä. Hankinta-ohje on kertomusvuoden aikana ollut työn alla, mutta ei ole vielä valmistunut. Sen kohdalla on keskusteltu hankintajärjestelmän käytöstä kilpailutusta edellyttämättömien, alle euron hankintojen kohdalla. Hankintasääntöluonnoksessa esitettiin, että hankinnan arvon jäädessä alle euron, olisi hankintajärjestelmän käyttö vapaaehtoista. Koska hankinnalliset epäselvyydet ovat koskeneet juuri tällaisia, usein kiireellisesti tehtyjä, alle euron hankintoja, on tarkastuslautakunta esittänyt harkittavaksi joko vapaaehtoisuudesta luopumista tai aukottoman kontrollin varmistamiseksi kaikkien hankintojen tallentamista järjestelmään. Vastaus arviointikertomukseen: Kaupungin hankintapalvelut neuvoo ja opastaa hankintojen suorittamisessa ja Cloudian käytössä. Tarvittaessa järjestetään ulkopuolista koulutusta. Teknisillä palveluilla on suuri määrä hankintoja, joten siellä tulisi olla henkilökunnalla hyvä hankintaosaaminen. Kaupungin uudistettu hankintasääntö tuli voimaan Sitä täydentää käytännönläheisemmät hankintaohjeet, joita tarvittaessa ylläpidetään ja päivitetään kaupungin intrassa. Hankintasääntö edellyttää sähköisen hankintajärjestelmän Cloudian käyttöä kaikissa yli euron hankinnoissa ja suosittaa sen käyttöä myös alittavissa hankinnoissa sen käytön helppouden ja hyvän dokumentoinnin ansioista HUOMIOTA ULKOISTEN PALVELUIDEN VALVONTAAN Vuodenvaihteessa ovat keskusteluun nousseet erityisesti vanhustenhoidon ulkopuolisten palvelujen ongelmat. Sopimuksen mukaisen palvelun laadusta on tingitty muun muassa henkilömitoitusten kohdalla. Myös Kaarinan kaupungilla on runsaasti tällaista ulkoistettua toimintaa. Joskaan Kaarinan palveluntuottajien osalta ei laiminlyöntejä toistaiseksi ole ilmennyt, tulee myös Kaarinan, palvelujen hankkijana ja niiden sopimuksenmukaisuudesta vastaavana, huolehtia ulkoistettujen palvelujen riittävästä valvonnasta. KVA Liite 73/2019: Vastaukset arviointikertomukseen

112 Vastaus arviointikertomukseen: Kaarinan sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt yksityisen sosiaalipalveluiden valvontasuunnitelman vuosille Valvontasuunnitelmassa kuvataan valvontaan liittyviä käytäntöjä ja prosesseja sekä mahdollisia toimenpiteitä, joilla yksityisiä sosiaalipalveluita valvotaan Kaarinan kaupungin alueella sekä muualle sijoitettujen kaarinalaisten sosiaalipalveluiden asiakkaiden saamaa palvelua. Valvontaa on ennakoiva valvonta luvan myöntämisen yhteydessä, suunnitelmallinen valvonta (ohjaus- ja valvontakäynti) ja reaktiivinen valvonta sekä ennalta ilmoittamattomat käynnit. Lisäksi valvotaan ostopalvelusopimusten ja palvelusetelin perusteella annettua sosiaalihuoltoa. Valvontasuunnitelmaa on tarkoitus päivittää ja täydentää esim. luomalla yhtenäiset lomakkeet ja käytännöt tarkastuskäynneille. Laitosten valvonnassa hyödynnetään kaupungin sisäistä sekä kuntien välistä yhteistyötä. Kaupunki tekee yhteistyötä valvonnassa Lounais-Suomen aluehallintoviraston kanssa. Yhteisen seudullisen valvontaorganisaation käynnistämisen selvittäminen tulisi käynnistää. 7. MAHDOLLISET TOIMINNAN JA TALOUDEN UHAT Kaarinan kaupungin lähitulevaisuuden toiminnan ja talouden uhkatekijöistä on syytä kiinnittää huomiota sekä lähivuosien kokonaistalouden kehitykseen että henkilöstötilanteeseen. Kaupungin taloudellinen tilanne vuonna 2018 toteutui kaikkien keskeisten mittareiden osalta edellistä vuotta heikommin. Huomio kiinnittyy alijäämäisen tilinpäätöksen ohella ennen muuta toimintakulujen huomattavaan kasvuun; 8,1 miljoonan euron lisäyksen kattaminen verotuloilla edellyttäisi veroprosentin korottamista yli 1 %:lla. Kun kaupunki samaan aikaan on valmistautumassa Hovirinnan, Valkeavuoren ja Piispanristin koulujen sekä näihin liittyvän liikuntahallin kymmenien miljoonien eurojen suuruiseen investointikokonaisuuteen, tulee kaupungin talous olemaan erittäin suurten haasteiden edessä. Tässä tilanteessa on erittäin tärkeää suunnitella kaupungin talouden kehittyminen pitkällä aikavälillä. Taloudellisesti kestävää tulevaisuutta on syytä etsiä miettimällä tarkasti investointihankkeiden rakentamis- ja rahoitusvaihtoehtoja. Samalla on käyttötaloutta pyrittävä sopeuttamaan niin, että nyt alijäämäiseksi muodostunut tilinpäätös jää poikkeukseksi. Myös henkilöstön ikääntyminen saattaa sisältää toiminnallisen uhan. Kaupungin nykyinen henkilöstö on koko maan keskiarvoa iäkkäämpää, keski-iän ollessa 49,6 vuotta. Vanhuuseläkkeelle lähtijöitä on lähimmän viiden vuoden aikana noin viidennes kaupungin henkilöstöstä. Kun jo nyt avoinna olleista paikoista ei kaikkia ole saatu täytettyä, on pelättävissä, että suuren eläköitymisaallon aikana ei kaupunkiin saada palkattua riittävästi pätevää työvoimaa. Pätevästä työvoimasta on erityisesti pulaa sote-sektorilla, joka nyt, soten kaaduttua, näyttää jäävän kaupungin vastuulle. Tilanne edellyttää paitsi hyvää valmistautumista edessä olevaan rekrytointiprosessiin, myös hyvää huolenpitoa nykyisistä työntekijöistä, jotta he pysyisivät Kaarinan kaupungin palveluksessa. KVA Liite 73/2019: Vastaukset arviointikertomukseen

113 Vastaus arviointikertomukseen: Kaupungin taloudesta on tehty talouden tasapainottamissuunnitelma vuosille , joka menee lautakuntien käsittelyyn samanaikaisesti vuoden 2020 talousarvion käsittelyn yhteydessä. Talouden tasapainottamissuunnitelmaa noudatetaan jo vuoden 2020 talousarvioraamin hyväksymisen edellytyksien saavuttamisessa. Kaupunginhallitus vaati tekemään talousarvion, jossa ehdotettu 0,5 prosentin nousu vältetään ja vaadittu summa saadaan toimintaa kehittämällä ja tehostamalla. Talouden tasapainottamissuunnitelma hyväksytään talousarvion 2020 ja taloussuunnitelman yhteydessä. Kaupungin investointeja, velkaantumista ja eri rahoitusvaihtoehtojen käyttöä on esitelty luottamushenkilöille tammikuun lopulla. Hallitus päätti Valkeavuoren lasten ja nuortentalon rahoitustavaksi kiinteistöleasingin, jolla kevennetään omaan taseeseen investointia ja velkaantumista. Talouden tasapainoa voivat tulevaisuudessa uhata erilaiset ulkoiset seikat. Tällaisia ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, haja-asutukseen liittyvät seikat ja sote-uudistus, joka toisaalta voi olla myös mahdollisuus. Sosiaalityöntekijät, lastentarhanopettajat ja erikoislääkärit ovat olleet jo pitkään haasteellisia rekrytoitavia. Kiristyneet henkilöstön kelpoisuusvaatimukset (lakeihin perustuvia) ja henkilöstömitoitukset entisestään vaikeuttaa henkilöstön saatavuutta. Uusia osaamispolkuja ja kaupungin monipuolista rekrytointia tarvitaan. Kaupunki on tehnyt oppilaitosten ja tepalveluiden kanssa yhteistyötä ennakoivassa rekrytoinnissa. Kaupunki on tarjonnut opiskelijoille mahdollisuuksia niin työharjoitteluihin, opinnäytetöiden tekemiseen kuin sijaisuuksienkin tekemiseen. Teknisellä palvelualueella on koulutettu oppisopimuksella osaavia ammattihenkilöitä jo pidempään. Vastaavaa oppisopimusopiskelun ja täydennyskoulutusten mahdollisuuksia tulee lisätä myös muilla palvelualueilla. Tämä kuitenkin useimmin vaatii avustavan tehtävän, jossa voidaan henkilöstömitoitettuun tehtävään opiskella. Esimiesten tietoisuutta palkkatuesta ja oppisopimuskoulutuksesta lisätään henkilöstöpalveluiden tiedotuksella ja henkilökohtaisella opastuksella. Työharjoittelupaikkojen tarjoamista pyritään lisäämään ja kaupungin työnantajakuvaa pyritään tuomaan esiin eri kanavissa. Työantajakuvaan vaikuttaa myös merkittävästi oma hyvinvoiva ja tyytyväinen henkilöstö, jolloin myös työhyvinvoinnin lisääminen on ennakoivassa rekrytoinnissa tärkeää. Oppilaitosyhteistyötä jatketaan niin palvelualueilla kuin henkilöstöpalveluissa. Henkilöstöpalveluista osallistutaan aktiivisesti sote-alan rekrytointitapahtumiin ja käydään oppilaitosvierailuilla. Sosiaalisen median markkinointikanavia hyödynnetään aktiivisesti ja monipuolisesti. Kaupungin videomarkkinointia pyritään aktiivisesti lisäämään. Työnhakijoiden kokemusta rekrytoinneista kerätään ja tehdään sen pohjalta tarvittaessa muutoksia rekrytoinnin ilmeeseen ja työnhakijan kokemukseen. Rekrytoinnissa panostetaan myös henkilöarvioinnin monipuoliseen tekemiseen omana työnä. Soveltuvimman ja osaavimman työntekijän löytäminen on keskeistä ja tähän on otettu uusia menetelmiä kaupungin esimiesten käyttöön. Videohaastattelut, ennakkotehtävät ja monipuoliset haastattelu sekä hakulomakkeen kysymykset auttavat henkilöarvioinnin tekemisessä. KVA Liite 73/2019: Vastaukset arviointikertomukseen

114 Henkilöstöpalvelut tukevat esimiesten rekrytointiprosessia monin tavoin aina ilmoituksen luomisesta rekrytoinnin sulkemiseen liittyviin toimenpiteisiin. Lisäksi esimiehille on ollut tarjolla rekrytointikoulutusta. Työntekijöiden kokemuksia työtehtävistä ja työnantajasta tiedustellaan palvelussuhteensa päättäviltä, jotta saadaan "ruusujen ja risujen" avulla kehityttyä työnantajana. Suunnitteilla on myös ns. vinkkipalkkio työntekijälle, jonka vinkistä kaupungille rekrytoidaan uusi työntekijä. Yhtenä tekijänä on otettu huomioon myös erilaiset tukikeinot työssä jaksamisen suhteen työkyvyn heikkenemisen tilanteissa. Työntekijöitä tuetaan ja heille etsitään yksilöllisiä ratkaisuja työssä jatkamiseen varhaisen eläköitymisen tilalle (mm. työkokeilu, kuntoudu työssä -malli, kevennetty työ, resurssityöntekijät, osa-aikainen sairausloma tai eläke + Kevan ja Kelan tarjoamat palvelut). 8. TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Kaarinan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätöksen tulos jäi 3,9 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Tulos pienentää taseen edellisten tilikausien ylijäämän 27,4 miljoonaan euroon. Edessä olevina vuosina tulos on pyrittävä pitämään vähintään nollassa. Tavoite on haastava edessä olevien suurten investointihankkeiden ja jatkuvasti kohoavien käyttötalousmenojen vuoksi. Pitkäjänteiset toimenpiteet kaupungin talouden tasapainottamiseksi ovat välttämättömät. Talousarvion käyttötalouteen tehtiin vuoden aikana muutoksia yhteensä 2,9 miljoona euroa. Tilivuosi toteutui verotulojen ja valtionosuuksien osalta suunniteltua huonommin ja edelliseen vuoteen verrattuna toimintakulujen kasvu, 8,1 miljoonaa euroa, on merkittävä. Vuosikate heikkeni edellisestä vuodesta 8,3 miljoonaa euroa. Tilikauden investoinnit toteutuivat 16,2 miljoonana eurona. Investoinneista vain 24 % rahoitettiin tulorahoituksella. Kaupungin lainakanta laski edellisestä vuodesta hieman, ollen asukasta kohden euroa. Konsernin osalta tilinpäätös muodostui 3,8 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Tulos pienentää taseen edellisten tilikausien ylijäämän 25,2 miljoonaan euroon. Konsernin lainakanta kasvoi 3,1 miljoonalla eurolla ollen asukasta kohden euroa. KVA Liite 73/2019: Vastaukset arviointikertomukseen

115 9. TILINPÄÄTÖKSEN VAHVISTAMINEN JA VASTUUVAPAUS Tarkastuslautakunta on tutustunut päivättyyn tilintarkastuskertomukseen ja antaa sen kaupunginvaltuustolle. Lautakunta esittää, että kaupungin hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja johtaville viranhaltijoille myönnetään vastuuvapaus tilikaudelta Kaarinassa Hannu Hurme puheenjohtaja Jånna Koivunen jäsen Henrik Jalo jäsen Heidi Saario varajäsen Jari Lehtonen jäsen Lauri Lempiäinen varajäsen Anna Tonttila jäsen KVA Liite 73/2019: Vastaukset arviointikertomukseen

116 KAARINAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä Sivu Diaarinumero Tiivistelmä Kaarinan kaupungin osavuosiraportti KNA/664/ /2019 Osavuosiraportissa raportoidaan tavoitteiden ja toiminnan toteutumista ajalta 1-6/2019. Osavuosiraporttiin on myös päivitetty ennuste vuodelle Kaupungin tulos on ennusteen mukaan 7,6 milj. euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitus Valmistelija Talousjohtaja Sinikka Sinervuo-Koskinen, p Controller Vilma Tikakoski, p Selostus asiasta Kaupungin osavuosiraportti kuluvalta vuodelta on valmistunut. Osavuosiraportin perusteella on arvioitu kaupungin talouden kokonaistilannetta ja vuoden lopun ennustetta. Kaupungin ensimmäinen puolivuosi on toteutunut muutettua talousarviota heikommin. Toimintatuotot ovat kertyneet tasaista kertymää ja vuotta 2018 paremmin. Toimintakulut ovat nousseet 6,1 % (5,9 milj. euroa) edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstökulut nousivat 3,7 % ja palvelujen ostot 8,4 % edellisestä vuodesta. Toimintakate -84,2 milj. euroa oli kesäkuun lopussa edellisvuotta 4,1 milj. euroa heikompi. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt talousarvion käyttötalouteen määrärahamuutoksia yhteensä 0,7 milj. euroa ja investointeihin yhteensä 3,0 milj. euroa. Verotulot ovat kehittyneet alkuvuodesta edellisvuotta heikommin ja valtionosuudet talousarvioon nähden etupainotteisesti. Kunnallisveron tilitykset ovat jääneet alkuvuoden aikana odotettua alhaisemmiksi johtuen Tulorekisterin ilmoitusongelmista. Verotulot on päivitetty ennusteeseen toukokuun verotuloennusteen mukaisesti. Rahoitustulot ovat talousarvioon nähden ylittyneet johtuen TSE:n osinkojen suuruudesta. Kaupungin puolen vuoden vuosikate on 5,3 milj. euroa ja tulos 0,7 milj. euroa ylijäämäinen. Muutetun talousarvion tulos on alijäämäinen 4,2 milj. euroa ja ennusteen tulos 7,6 milj. euroa alijäämäinen. Ennustettu toimintakate on 4 milj. euroa muutettua talousarviota heikompi. Suurimpina kustannusten ylitysvarauksina ovat erikoissairaanhoito (2,4 milj.) ja varhaiskasvatuksen ostopalvelut (1,2 milj.). Kaupungin investoinnit ovat toteutuneet talousarviota selvästi pienempänä. Tähän on vaikuttanut mm. kouluinvestointien lykkääntyminen, virastotalon remontin ja Hovirinnan rantasaunan rakentamisen viivästyminen alkuperäisestä aikataulusta. Investointien ennuste vuodelle 2019 on 18,7 milj. euroa. Kaupungin velka on kasvanut alkuvuonna 9 milj. eurolla.

117 KAARINAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä Sivu 116 Kaupungin velka oli kesäkuun lopussa 78,2 milj. euroa, euroa per asukas. Kaupungin asukasmäärä oli kesäkuun lopussa asukasta, kasvua vuoden alusta lukien 202 henkilöä ja vuotuinen kasvu on 1,2 %. Talousarvion kasvutavoite on 1,1 %. Kaarinastrategian toteutuminen Kaarina-strategian strateginen päämäärä vastuullinen johtaminen ja sen kriittinen menestystekijä kustannus- ja laatutietoinen johtaminen. Liitteet Osavuosiraportti Liite 171/2019 Oheismateriaali - Esittelijä Päätösehdotus Päätös 283 Ote Kaupunginjohtaja Harri Virta Kaupunginhallitus päättää merkitä liitteenä olevan osavuosiraportin tiedokseen ja lähettää edelleen kaupunginvaltuustolle. Ehdotus hyväksyttiin. Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto Liitteet Osavuosiraportti Liite 74/2019 Päätösehdotus Kaupunginhallitus lähettää liitteenä olevan osavuosiraportin tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Päätös 77 Ote Talousjohtaja Sinikka Sinervuo-Koskinen Palvelualuejohtajat

118 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

119 kaarina.fi Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

120 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Yleiskatsaus talouteen Projektiyhteenveto Väestön muutos Tuloslaskelma, rahoitus ja investoinnit Tulos sitovuustasoittain Kaupunkikonserni Konsernijohto: kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja ja elinkeinopolitiikka Kaarinan Kehitys Oy Muut keskeiset konserniyhteisöt KOy Kaarinan Vuokratalot As Oy Katariinankulma Kaarina Tarkastuslautakunta Hallintopalvelut Hallinnon tukipalvelut Henkilöstölautakunta Sivistyspalvelut Sivistyslautakunta Yleishallinto Koulutus Varhaiskasvatus Vapaa-ajan lautakunta Vapaa-ajan palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyspalvelujen yleishallinto Perhe- ja sosiaalipalvelut Ikäihmisten palvelut Terveyspalvelut Erikoissairaanhoito Sisällys KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

121 11. Tekniset palvelut Tekninen lautakunta Teknisten palveluiden yleishallinto Infrapalvelut Vesihuoltolaitos Tila- ja ravintopalvelut Liikunta- ja viherpalvelut Kaupunkikehityspalvelut Kaupunkikehityslautakunta Maankäyttö ja elinvoima Ympäristölautakunta Ympäristönsuojelu ja rakennusvalvonta Investoinnit Sisällys KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

122 1. Yleiskatsaus talouteen Kaupungin ensimmäinen puolivuosi on toteutunut hieman talousarviota paremmin ja tulos on 0,7 milj. euroa positiivinen. Toimintatuotot ylittivät talousarvion 1,2 milj. eurolla (7%). Toimintakulut ovat nousseet edellisestä vuodesta 5,9 milj. euroa (6,1 %) ja ylittivät hieman talousarvion. Henkilöstökulut ovat pysyneet talousarviossa ja nousseet edellisestä vuodesta 3,7 %. Muut toimintakulut ovat nousseet 7,7 %. Toimintakate on -84,2 milj. euroa ja se on 4,1 milj. euroa huonompi kuin edellisenä vuonna ja ylitti hieman (0,2 milj. eur) muutetun talousarvion. Valtuustoon nähden sitovissa määrärahoissa toimialueilla ei ollut merkittäviä ylityksiä. Valtuusto on hyväksynyt ensimmäisellä puolivuotena lisämäärärahaa yhteensä 0,7 miljoonaa euroa käyttötalouteen ja investointeihin 3 miljoonaa euroa. Verotulot ovat jääneet alkuvuodesta hieman alle edellisvuoden tason. Valtionosuudet ovat talousarvion mukaiset. Verotulojen laskun syynä arvellaan olevan vuoden alusta käyttöön otetun Tulorekisterin ongelmia. Ongelma koskettaa kaikkia kuntia. Kaupungin rahoituskulut ovat kasvaneet merkittävästi edellisvuodesta korkosuojien vuoksi. Korkotulot ovat myös poikkeuksellisen hyvät osinkotuottojen vuoksi. Vuosikate jäi 5,3 milj. euroon, joka kuitenkin yli koko vuoden muutetun talousarvion, mutta 4,7 milj. euroa huonompi kuin edellisvuonna. Kaupunki on ottanut lisää lainaa alkuvuoden aikana 9 milj. euroa, josta tammikuun alussa otettu 5 milj. euroa kohdistui edellisen vuoden investointeihin. Alkuvuoden toteutuneet investoinnit, 4,7 miljoonaa euroa, on katettu lähes kokonaan tulorahoituksella.. Ennustettu toimintakate on 4 milj. euroa muutettua talousarviota heikompi. Suurimpina kustannusten ylitysvarauksina on erikoissairaanhoito (2,4 milj.) ja varhaiskasvatuksen ostopalvelut (1,2 milj.). Asukasmäärä on noussut vuoden alusta 202 henkilöllä, joka on 1,2 % kasvuvauhti. TALOUSARVIOMUUTOKSET Kaupunginvaltuusto on käsitellyt talousarvion määrärahamuutoksia kokouksissaan , , ja Päätösten mukaan on käyttötalouteen lisätty: 1) henkilöstölautakunnalle 16 teuroa kesätyöntekijöiden määrän lisäämiseksi 2) sivistyslautakunnalle 108 teuroa, josta 15 teuroa Valkeavuoren uuden väistötilan vuokrakustannuksiin, 32,5 teuroa asiantuntijarehtorin määräaikaiseen palkkaukseen ja 60 teuroa kahden erityisluokanopettajan palkkaukseen alkaen 3) sosiaali- ja terveyslautakunnalle 140 teuroa kuuden lähihoitajan palkkaamiseksi kotihoistoon alkaen 4) tekniselle lautakunnalle 398 teuroa, josta 113 teuroa Valkeavuoren väistötilan muutoksiin, 250 teuroa Hovirinnan vuokrattavien väistötilojen perustusten, liittymien ja pihojen toteutukseen ja 35 teuroa hankejohtajan palkkaukseen ja investointiosaan: 1) myönnettiin lisämääräraha Hovirintaan rakennettavaan siirtokelpoiseen väistötilaan 3 milj. euroa vuodelle 2019 (hankkeen kokonaiskustannus 4,3 milj. euroa) 5 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

123 Käyttötalous (1000 euroa) TA 2019 MTA 2019 Muutos % Henkilöstölautakunta Tuotot ,0 % Kulut ,9 % Kate ,0 % Sivistyslautakunta Tuotot ,0 % Kulut ,2 % Kate ,2 % Sosiaali- ja terveyslautakunta Tuotot ,0 % Kulut ,2 % Kate ,2 % Tekninen lautakunta Tuotot ,0 % Kulut ,3 % Kate ,6 % Käyttötalous yht. Tuotot ,0 % Kulut ,3 % Kate ,4 % Investoinnit (1000 euroa) TA 2019 Talousarviomuutokset Talousarviomuutokset MTA 2019 Muutos % Hovirinnan väistötilayksikkö Investoinnit Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

124 2. Projektiyhteenveto Kehittämisprojektit Aihe Tavoitteet Kesto Myönnetty avustus Kokonaismääräraha t Vastuuhen kilö Toteutun eet kustannu kset Tulokset Sivistyspalvelut Tutka II - Tutorit toimintakulttuurin uudistamisen agentteina Ihan pihalla! - oppilaat ympäristön tutkijoina Kerhotoiminnan kehittäminen lv Kielen opetuksen varhentaminen - Kielikaruselli Liikkuva koulu - Sykettä kouluihin! Esi- ja perusopetuksen tasaarvoa edistävät toimenpiteet lv Käyttäjälähtöinen oppimisympäristösuu nnittelu Opetushallituksen Kärkihanke 1:n Tutoropettajien toimintaan liittyvät valtionavustukset Opetushallituksen Kärkihanke 1:n Uusi peruskoulu - ohjelmaan liittyvät valtionavustukset kokeilu-, kehittämisja innovaatiotoimintaan Opetushallituksen valtionavustus koulun kerhotoiminnan tukemiseen Valtionavustus kielten opiskelun varhentamiseen, kehittämiseen ja lisäämiseen Aluehallintoviraston avustus Liikkuva-koulu -hankkeeseen Valtion erityisavustus esi- ja perusopetuksen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin Opetushallituksen Kärkihanke 1:n Uusi peruskoulu - ohjelmaan liittyvät valtionavustukset perusopetuksen kokeiluihin ja kehittämiseen Koulujen toimintakulttuurin uudistaminen digitalisaation myötävaikutuksella Tavoitteena on levittää toiminta- ja opetusmalleja tutkivaan, ilmiöpohjaiseen ja monialaiseen oppimiseen, joissa hyödynnetään avointa tutkimustietoa ja mobiileja digitaalisia palveluita. Kerhotoiminnalla halutaan huolehtia oppilaiden henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista ja johdattaa oppilaita erilaisten ja uusien harrastuksien pariin. Tavoitteena on hyödyntää lapsen herkkyyskautta kielen oppimiselle alkuopetuksen aikana sekä tuodaan kielen opiskelu tutuksi lasten toimintaan leikkien, pelien ja laulujen avulla. Tavoitteena on sitoa liikunta yhä kiinteämmäksi osaksi koulujen arkea. Sykettä kouluihin hankkeen tavoitteena on erityisesti lisätä toiminnallisuutta ja liikettä koulupäivään ja koulumatkoihin sekä edistää opetusmenetelmien toiminnallisuutta, kouluttaa henkilöstöä ja oppilaita toiminnallisiin menetelmiin, edistää koulumatkaliikuntaa ja tehdä seurayhteistyötä paikallisten liikuntaseurojen kanssa aamu- ja iltapäivien kerhotoiminnassa. Hovirinnan esi- ja perusopetuksen tuen tarpeisten - ja S2- oppilaiden tukeminen. Tavoitteena on kehittää koulun toimintakulttuuria ja opetusta lisätyn todellisuuden avulla osallistamalla oppijat oman toimintaympäristön suunnitteluun ja muokkaamiseen Vs. johtava rehtori Kaj Kanervavuori Vs. johtava rehtori Kaj Kanervavuori Vs. johtava rehtori Kaj Kanervavuori Digikehittämis päällikkö Keijo Sipilä Digikehittämis päällikkö Keijo Sipilä Hyvinvointikoordinaattori Hanna Inkeroinen Digikehittämis päällikkö Keijo Sipilä Tavoitetta on pystytty hankkeen avulla edistämään ja ylläpitämään koko perusopetuksen tasolla. Hanke onnistui tuomaan tutkimuksellisuutta ja ulkona oppimista mukana olleiden koulujen ohjelmaan. Arviointiaineiston perusteella hanke edisti pelillisen ja tutkivan laḧestymistavan kaÿttoö nottoa hankekouluissa Hanke on kesken Hanke on kesken Hankkeen raportointi on kesken Hanke on kesken Hanke on kesken 7 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

125 Esi- ja perusopetuksen tasaarvoa edistävät toimenpiteet lv Esi- ja perusopetuksen tasaarvoa edistävät toimenpiteet lv Tutka III Kerhotoiminnan kehittäminen lv Lukiouudistus - Paras paikka sivistykselle Liikkuva opiskelu - Liikettä lukioon! Varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelman jalkauttaminen 2019 Perhepäivähoidon innovatiiviset oppimisympäristöt Valtion erityisavutus koulutuksellisen tasaarvo edistämiseen sekä siihen liittyviin kokeiluihin Valtion erityisavustus esi- ja perusopetuksen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin Valtion erityisavustus tutoropettajien toimintaan ja osaamisen kehittämiseen Opetushallituksen valtionavustus koulun kerhotoiminnan tukemiseen Valtion erityisavustus lukiouudistuksen toimenpanon tukemiseen 2019 Aluehallintoviraston avustus lukio- ja ammatillsien koulutuksen järjestäjille Aluehallintoviraston avustus liikunnallisen elämäntavan paikalliseen kehittämiseen Opetushallituksen valtionavustus innovatiivisten oppimisympäristöjen edistämiseen varhaiskasvatuksessa Tavoitteena on kehittää yhteisöllisyyttä ja oppilaan itsetuntoa vahvistavaa pedagogiikkaa sekä esi- ja alkuopetuksen välistä nivelvaihetta. Tavoitteena on tukea oppilaan henkilökohtaisen oppimissuunnitelman laatimista ja toteuttamista valmistavan opetuksen piirissä. Tavoitteena on jatkaa Tutka II-hankkeen viitoittamaa koulun toimintakulttuurin muutostyötä. Kerhotoiminnalla halutaan huolehtia oppilaiden henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista ja johdattaa oppilaita erilaisten ja uusien harrastuksien pariin. Tavoitteena on opintojaksojen rakentaminen monitieteisesti oppirajat ylittäen, lukion johtamisen yhteisöllistäminen, korkeakoulukokemuk sen arkipäiväistäminen, erityisopetuksen aloittaminen, yhteiskunnallisen osallistuminen vahvistaminen ja opiskelutilan toiminnallisuuden parantaminen. Tavoite on sitoa liikkumminen kiinteämmäksi osaksi lukion arkea ja edistää nuorten liikuntaa ja hyvinvointia kehittämällä oppimisympäristöjä ja opetusmenetelmien toiminnallisuutta. Tavoitteena on yhtenäistää liikunnan käytäntöjä eri varhaiskasvatusyksikö issä Kaarinan kaupungin varhaiskasvatussuunn itelman mukaiseksi. Hankkeen tavoitteena on monipuolistaa Kaarinan perhepäivähoidon oppimisympäristöjä ja tarjota perhepäivähoidossa käyville lapsille laajempi toiminnallinen, pedagogisesti oppimista tukeva toimintaympäristö Vs. johtava rehtori Kaj Kanervavuori Vs. johtava rehtori Kaj Kanervavuori Vs. johtava rehtori Kaj Kanervavuori Vs. johtava rehtori Kaj Kanervavuori Digikehittämis päällikkö Keijo Sipilä Hyvinvointikoordinaattori Hanna Inkeroinen Varhaiskasvatuksen liikuntakoordinaattori Terhi Heimo Perhepäivähoidon ohjaaja Terhi Kuusinen - Hanke on kesken - Hanke on kesken - Hanke on kesken - Hanke on kesken - Hanke on kesken - Hanke on kesken Hanke on kesken - Hanke on kesken Hallintopalvelut Elintapaohjauksen kehittäminen Ravitsemusterapiapal veluiden saatavuus ja kehittäminen Tarjota ravitsemusterapiapalv eluita osana elintapaohjausta sekä kouluttaa ikäihmisten ja terveyspalveluiden henkilöstöä. Ravitsemusterapeutti rekrytoitiin kesäkuussa 2019 ja hän aloittaa tehtävässään Hyvinvointikoordinaattori Hanna Inkeroinen 0 8 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

126 Sähköinen asiakirjahallinto Sähköisen asiakirjahallinnon kehittäminen Luoda edellytykset sähköisten toimintatapojen käyttöönotolle asiakirjahallinnossa. Hanke käynnistyi vuonna 2014 sähköisen arkistoinnin kehittämisellä ja laajeni vähitellen koko asiakirjahallinnon kehittämishankkeeksi. Hanke päättyy projektiluonteisena vuoden 2019 lopussa ja jatkuu normaalina kehittämistoimintana Hallintojohtaja Päivi Antola/ projektinvetäjä Piija Huhtala Kehitetty sähköisen asiakirjahallinnan prosesseja, pilotoitu sähköisen arkistoinnin järjestelmää (SARKK), laadittu uusi tehtäväluokitus Kaarinan kaupungin asianhallinnalle, valmisteltu tiedonohjaussuunnit elmia ja otettu käyttöön uusi asianja asiakirjanhallintajärje stelmä, joka mahdollistaa sähköisen toimintatavan käyttöönoton. 9 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

127 3. Väestön muutos Kaarinan kaupungin väestömäärä on vuoden 2019 kesäkuun loppuun mennessä kasvanut 202 henkilöllä. Edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna väestön määrä on 1,2 % suurempi. Tammi - kesäkuu Muutos Elävänä syntyneet ,2 % Kuolleet ,1 % Syntyneiden enemmyys ,0 % Kuntien välinen tulomuutto ,9 % Kuntien välinen lähtömuutto ,4 % Kuntien välinen nettomuutto ,6 % Maahanmuutto ,9 % Maastamuutto ,3 % Nettomaahanmuutto ,0 % VÄESTÖN MUUTOS ,8 % Väestö yht ,2 % Lähde: tilastokeskus, lopulliset väestönmuutokset 06/2018 ja ennakkotieto 06/2019 Väestön ikäjakauman kehitys Asukasmäärä Yht /2019 TA Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

128 4. Tuloslaskelma, rahoitus ja investoinnit (1000 ) TOT 6/2019 MTA 2019 TOT %/ TA 2019 TOT 6/2018 TP 2018 TOT%/ TP 2018 TOT 19/ TOT 18 ENN 19 Myyntituotot ,7 % ,8 % 5,8 % Maksutuotot ,8 % ,1 % 10,7 % Tuet ja avustukset ,6 % ,2 % 33,4 % Vuokratuotot ,1 % ,6 % 1,5 % Muut toimintatuotot ,3 % ,3 % 31,5 % Toimintatuotot yhteensä ,7 % ,7 % 11,3 % Valmistus omaan käyttöön ,1 % ,4 % 9,7 % 378 Henkilöstökulut ,9 % ,0 % 3,7 % Palvelujen ostot ,9 % ,3 % 8,4 % Aineet, tarv. Ja tavarat ,5 % ,7 % 8,4 % Avustukset ,1 % ,5 % 3,1 % Vuokrat ,5 % ,1 % 10,5 % Muut kulut ,4 % ,6 % -41,6 % -42 Toimintakulut yhteensä ,7 % ,8 % 6,1 % TOIMINTAKATE ,1 % ,3 % 5,1 % Kunnallisvero ,2 % ,8 % -0,5 % Yhteisövero ,9 % ,1 % 11,1 % Kiinteistövero ,2 % ,3 % -8,4 % Verotulot yhteensä ,8 % ,9 % -0,1 % Valtionosuudet ,4 % ,5 % -2,7 % Verot ja valtionosuudet ,2 % ,4 % -0,5 % Korkotuotot ,7 % ,9 % -79,7 % 50 Muut rahoitustuotot ,6 % ,0 % 89,0 % Korkokulut ,5 % ,0 % 1942,4 % Muut rahoituskulut ,5 % ,1 % 52,0 % -40 Rahoitustuotot ja -kulut ,5 % ,1 % -19,7 % 210 VUOSIKATE ,0 % ,1 % -47,2 % Poistot ,1 % ,8 % 7,2 % TULOS ,5 % ,6 % -87,9 % Korolliset lainat ,3 % ,1 % 12,9 % Rahat ja pankkisaamiset ,6 % ,3 % 4,8 % Nettovelat ,5 % ,1 % 15,7 % Investoinnit ,5 % ,5 % -29,1 % Velka euroa per asukas ,7 % ,6 % 11,6 % Asukasmäärä ,5 % ,4 % 1,2 % Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

129 5. Tulos sitovuustasoittain (1000 ) TOT 6/2019 MTA 2019 TOT %/ TA 2019 TOT 6/2018 TP 2018 TOT%/ TP 2018 TOT 19/ TOT 18 ENN 19 Konsernijohto Tuotot 2 6 Kulut ,0 % ,5 % -5,7 % Kate ,0 % ,5 % -5,6 % Tarkastuslautakunta Tuotot Kulut ,3 % ,0 % -13,1 % -52 Kate ,3 % ,0 % -13,1 % -52 Hallintopalvelut Tuotot ,7 % ,5 % -23,0 % Kulut ,1 % ,8 % -7,9 % Kate ,7 % ,3 % 20,8 % Henkilöstölautakunta Tuotot ,2 % ,5 % 6,5 % Kulut ,8 % ,5 % 14,7 % Kate ,0 % ,5 % -293,0 % -20 Sivistyslautakunta Tuotot ,1 % ,9 % 16,3 % Kulut ,4 % ,3 % 5,3 % Kate ,6 % ,7 % 4,2 % Vapaa-ajan lautakunta Tuotot ,1 % ,7 % 0,4 % 349 Kulut ,6 % ,2 % 3,9 % Kate ,2 % ,3 % 4,2 % Sosiaali- ja terveyslautakunta Tuotot ,5 % ,2 % 1,1 % Kulut ,8 % ,8 % 6,9 % Kate ,5 % ,6 % 7,9 % Erikoissairaanhoito Tuotot Kulut ,6 % ,0 % 6,5 % Kate ,6 % ,0 % 6,5 % Tekninen lautakunta Tuotot ,5 % ,5 % 10,2 % Kulut ,9 % ,5 % 9,8 % Kate ,8 % ,7 % 18,4 % Kaupunkikehityslautakunta Tuotot ,6 % ,8 % 31,1 % Kulut ,4 % ,3 % -6,0 % Kate ,8 % ,1 % 58,9 % Ympäristölautakunta Tuotot ,0 % ,4 % -3,1 % 483 Kulut ,4 % ,6 % -1,8 % -959 Kate ,3 % ,8 % 9,1 % -476 Yhteensä Tuotot ,4 % ,7 % 8,4 % Kulut ,9 % ,9 % 6,0 % Toimintakate ,1 % ,3 % 5,1 % Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

130 Käyttötalousosa Käyttötalousosan menot 1-6/2019, 1000 euroa Sosiaali- ja terveyspalvelut Tekniset palvelut Kaupunkikehitys -palvelut Sivistyspalvelut Konsernijohto ja hallintopalvelut KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

131 6. Kaupunkikonserni 6.1. Konsernijohto: kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja ja elinkeinopolitiikka KONSERNIJOHTO Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Elinkeinopolitiikka kaupunginjohtaja Harri Virta kaupunginjohtaja Harri Virta kaupunginjohtaja Harri Virta, kaupunginhallituksen pj. kaupunginjohtaja Harri Virta TOIMINTA-AJATUS Konsernijohtoon lukeutuvat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja sekä elinkeinopolitiikka. Kaupunginvaltuusto päättää voimavarojen käytöstä, strategiasta ja kaupungin toimintaan keskeisemmin vaikuttavista asioista. Kaupunginhallitus yhdessä kaupunginjohtajan kanssa johtaa kaupungin käytännön toimintaa ja valmistelee kaupunginvaltuustolle menevät asiat. VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Vastuullinen johtaminen Kokonaisvaltainen tarkastelu valmisteltaviin ja päätettäviin asioihin Toteutuminen 1-6/2019: Tavoite Kaarina-strategian arviointi Mittarin tavoitearvo Strategia on päivitetty arvioinnin pohjalta kesäkuu 2019 loppuun mennessä ja strategiaa on toteutettu viestintä- ja jalkautussuunnitelman mukaisesti Kaupunginhallitus hyväksyi Kaarina-strategian viestintä- ja jalkautussuunnitelman Strategiaa on jalkautettu tämän suunnitelman mukaisesti. Koska Kaarina-strategia hyväksyttiin vain runsas vuosi sitten kesäkuussa, on arvioitu, ettei tässä vaiheessa päivittäminen ole tarkoituksenmukaista. Strategian juurruttaminen osaksi toimintaa on vasta käynnistynyt. TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 1-6/2019 Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto osallistuu aktiivisesti ja ohjaa Kaarina-strategian toteutumista. Valtuusto ohjaa aktiivisesti mahdollisen maakuntauudistukseen valmistautumista. Valtuusto seuraa toiminnan kehittämis- ja talouden tasapainottamissuunnitelman pohjalta päätettyjen toimenpiteiden toteutumista. Kaupunginvaltuusto luo edellytyksiä asukasluvun kasvulle. Toteutuminen: Suunnitelma on toteutunut. 14 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

132 Kaupunginhallitus Kuntalain velvoittamana kaupunginhallitus vastaa muun muassa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta,valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta sekä edustaa kuntaa työnantajana, vastaa kunnan toiminnan yhteensovittamisesta ja omistajaohjauksesta sekä huolehtii kunnan toiminnan omistajaohjauksesta sekä huolehtii kunnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Kaupunginhallitus vastaa Kaarina-strategian jalkauttamisesta. Kaupunginhallitus valmistautuu sote-uudistukseen. Toimintaa sopeutetaan niin, että uudistuksen jälkeenkin Kaarina on elinvoimainen kaupunki. Toiminnan kehittämis- ja talouden tasapainottamissuunnitelman toteutumisen seurannan ohjaamista varten perustettu erillinen taloustyöryhmä jatkaa työtään. Talouden tasapainottamistyötä jatketaan ja käynnistetään toiminnan kehittämis- ja talouden tasapainottamissuunnitelman valmistelu. Uusien merkittävien investointien osalta selvitetään eri rahoitusvaihtoehdot. Kaupunginhallitus ohjaa aktiivisesti kiinteistöstrategian tekemistä. Toteutuminen: Toiminnan kehittämis- ja talouden tasapainottamissunnitelman tekeminen on edennyt suunnitellun mukaisesti. Kaupunginjohtaja Kaupunginjohtajan tavoitteet määritetään Kuntalain edellyttämässä johtajasopimuksessa ja siinä sovitussa vuosittaisessa kehityskeskustelussa kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen puheenjohtajiston kanssa. Toteutuminen: Kaupunginhallituksen puheenjohtajiston ja kaupunginjohtajan välisessä kehityskeskustelussa sovittiin seuraavat tavoitteet: Johtajasopimuksesta ja talousarviosta tulevat tavoitteet Kaupungin talouden tasapainottaminen ja kohdentaminen muuttuvassa tilanteessa Keskeisiin rekrytointeihin osallistuminen ja valittujen perehdyttäminen ja tukeminen Vastuullisen johtamisen kehittäminen Byrokratian tarpeen tutkiminen ja mahdollinen vähentäminen Viestinnän avoimuuden lisääminen ja selkeyden vahvistaminen Konserni- ja hankintaohjeiden päivittäminen ja käytön seuranta Lautakuntien valmistelu ja päätöksenteko Henkilökohtainen kehittyminen 360 analyysin palautteen perusteella Henkilöstön hyvinvoinnin ja osaamisen edistäminen Henkilöstön keskuudessa näkyminen Ilmastomuutokseen varautuminen ja sen torjuminen Johtoryhmätyöskentelyn kehittäminen Kouluhankkeiden seuranta, ohjaus ja tukeminen 15 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

133 Elinkeinopolitiikka Kaarinan Kehitys Oy Kaarinan kaupungin ja Kaarinan Kehitys Oy:n välisen ostopalvelusopimuksen kokonaisarvo on euroa. Tästä yhtiön perustoimintojen hoitamiseen varataan euroa. Loppu euroa varataan seuraavasti: Yrityspalveluiden ja työllistämisen tehostaminen ja elinkeino-ohjelman toteuttaminen euroa Toteutuminen: Yritysasiamies/työllisyyskoordinaattori on kiertänyt aktiivisesti yrityksiä sekä auttanut yritysten rekrytointitarpeissa ja muissa kehittämisasioissa. Helmikuussa järjestetyille Rekrymessuille osallistui kymmeniä näytteilleasettajia ja satoja kävijöitä. Yritysasiamies/työllisyyskoordinaattori toimii myös työllisyystoimikunnan esittelijänä ja aktiivisesti kaupungin työllistämispalveluiden sekä TE-toimiston kanssa yhteistyössä. Kaarinan Kehitys Oy toteutti tyytyväisyyskyselyn yrityksille osana elinkeino-ohjelman päivitystä. Turun seudun kehitys Oy ja Turku Science Park Oy Turun seudun kuntien omistama Turun seudun kehitys Oy ostaa kuntien elinkeinopalvelut ostopalvelusopimuksen mukaisesti Turku Science Park Oy:ltä. Kaarinan Kehitys Oy tarjoaa Turun seudun kehitys Oy:lle toimitusjohtajapalvelut erikseen sovitun mukaisesti. Turku Science Park Oy tuottaa Turun seudun kunnille yrityspalveluita ja toimii myös korkeakoulujen innovaatioiden kaupallistajana ja liiketoiminnan kehittäjänä. Yrityksille tuotetaan lisäarvoa tarjoamalla Suomen parhaat tukipalvelut liiketoiminnan aloittamiselle, kehittämiselle, verkostoitumiselle, kasvulle ja kansainvälistymiselle. Turku Science Park Oy tarjoaa alueen yrityksille monitasoisesti uusia verkostoja ja kasvamisen mahdollisuuksia, tukien erityisesti korkean teknologian yritysten toimintaa. Turku Science Park yhdistää yritysten strategiset kehitys- ja tutkimustarpeet erityisesti alueen korkeakouluihin, mutta myös esimerkiksi kaikkien Suomen teknillisiin korkeakouluihin, nopeuttaen tuote-, tuotanto-, liiketoiminta- ja osaamiskehitystä ja markkinoille tuloa. Yhtiö mahdollistaa oppilaitoksen tutkijoiden ja yritysten saumattoman yhteistoiminnan, mikä johtaa yritysvetoiseen, monialaiseen ja tuloksekkaaseen innovaatioyhteistyöhön. Life Science kiihdyttämö, Smart Chemistry Park, Spark up, Turku Future Technologies sekä uusi meri- ja valmistavan teollisuuden kiihdyttämö toimivat uusien liiketoimintakonseptien kiihdyttäjinä, joiden toimintaa vakiinnutetaan. Toimintaa tehdään yhteistyössä laajojen sidosryhmien kanssa. Rahoituksen hakeminen yrityksille on keskeisessä asemassa. Kaarinan kaupungin maksuosuus seudulliseen elinkeinotoimintaan on 9,85 /asukas eli vuonna 2019 ( asukasluvun mukaan) Tämän lisäksi seudulliseen elinkeinotoimeen esitetään lisäkehitysinvestointia lentokenttätoimintojen tukemiseksi Toteutuminen: Seudullinen elinkeinotoiminta toteutuu talousarvion mukaisesti. Potkurissa on ollut 74 kaarinalaista asiakasta ja uusia yrityksiä on perustettu 24 kappaletta. Turku Science Park Oy on tehostanut organisaatiotaan sekä selkeyttänyt yrityksille suunnattuja palveluita. Seutuyhtiö on panostanut kansainvälisten osaajien houkuttelemiseen yhteistyössä ministeriön kanssa. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit Toimiva ja tuloksellinen omistajaohjaus edellyttää, että konsernijohto seuraa ja valvoo aktiivisesti konserniyhteisöille asetettujen tavoitteiden sekä omistajapoliittisten linjausten toteutumista. Konsernijohdolle tuleekin taata riittävät voimavarat seurantaan ja valvontaan. Konserniyhteisöjen tulee osaltaan sitoutua raportoimaan esimerkiksi tavoitteiden toteutumisesta, toiminnan tuloksellisuudesta ja taloudellisen aseman kehittymisestä sekä 16 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

134 toiminnan kestävyyteen ja omaisuuden arvon kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä. Kuntakonserniin kuuluvien yhtiöiden yhtiöjärjestyksiin tulee sisällyttää määräykset, jotka varmistavat kunnan omistajaohjauksen toteutumisen tytäryhtiössä. Talouden tasapainotavoitteen toteutumisen uhkana on kaupungin väestönkasvun pysähtyminen, työttömyyden lisääntyminen, yritysten kilpailukyvyn heikkeneminen ja kaupungin hyvinvoinnin huonontuminen. Seurauksena on kaupungin verotulojen pieneneminen, kulujen kasvaminen ja palvelutarpeen lisääntyminen. Koska sote- ja maakuntauudistus vähentää merkittävästi kaupungin verotulojen määrää ja samanaikaisesti investointitarpeet ovat kasvussa, kaupungin rahoitusvaje saattaa kasvaa ennakoitua suuremmaksi. Tämän riskin pienentämiseksi laadittua talouden tasapainotussuunnitelmaa tulee seurata tiiviisti ja reagoida aktiivisesti ja riittävän ajoissa mahdollisesti muuttuviin talousnäkymiin. Väestön kasvulle luodaan edellytyksiä elinkeinoelämän toimintaympäristön kehittämisellä ja maankäytön hyvällä suunnittelulla. Talousraportointia parannetaan edelleen niin, että raportointi on ajantasaista ja raportoinnissa keskitytään päätöksenteon kannalta olennaisiin asioihin. TALOUS 1000 euroa 1-6/19 1-6/18 Tot 19/18 Enn 2019 MTA 2019 TP 2018 Tuotot 0 2 0,0 % Kulut ,7 % Kate ,6 % ARVIO VUODEN 2019 TALOUSARVION TOTEUTUMISESTA Toteutuu talousarvion mukaisesti Kaarinan Kehitys Oy TOIMINTA-AJATUS Kaarinan Kehitys Oy on kaupungin ja yrittäjien yhteinen elinkeinoyhtiö, jonka tehtävänä on osallistua kaupungin elinkeinopolitiikan suunnitteluun sekä kaupungin elinkeino-ohjelmassa määriteltyjen tavoitteiden toteuttamiseen. Toiminnan tavoitteena on: olla Turun seudun vetovoimaisin kaupunki yrittäjien ja yritysten sekä niiden henkilöstön näkökulmasta parantaa yrittämisen edellytyksiä Kaarinassa siten, että jo olemassa olevat yritykset menestyvät ja uusia yrityksiä syntyy elinkeinoelämän tarpeiden ymmärtäminen ja niihin vastaaminen luomalla tiivis ja säännöllinen yhteistyö yrittäjien sekä muiden seudullisten yhteistyötahojen kanssa. Kaarinan kaupungin elinkeino-ohjelman strategiset tavoitteet ovat seuraavat: 1. Yritysystävällisin kaupunki, 2. Aktiivinen yhteistyö ja 3. Vetovoimainen Kaarina. Tavoitteiden mukaan vahvistetaan kaupungin yrityslähtöistä toimintaa, kehitetään laaja-alaista yhteistyötä seudun eri toimijoiden kanssa ja lisätään Kaarinan houkuttelevuutta vahvistamalla kaupungin vetovoimatekijöitä. 17 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

135 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Elinkeino-ohjelman tavoitteisiin sitoutuminen ja niiden edistäminen* Toteutuminen 1-6/2019: Tavoite Yritysystävällisin kaupunki Aktiivinen yhteistyö Vetovoimainen Kaarina Mittarin tavoitearvo Kaarina sijoittuu yritysilmapiirimittauksissa kärkisijoille Kaupungin yrittäjät ovat tyytyväisiä kaupungin yritysmyönteiseen toimintaan sekä yrityspalveluihin. Kaarinaan tulee uusia yrityksiä ja asukkaita. Varsinais-Suomen Yrittäjien Maakuntaennusteessa Kaarina nousi taas ykköseksi yrittäjyysilmapiirissä. Uusia yrityksiä on perustettu 1-6/ kpl. Muutosten ennakointi ja muutoksiin reagointi Toteutuminen 1-6/2019: Kaupungin elinvoimaa tukevat julkiset hankinnat * Yritysten kasvun tukeminen Pienhankintajärjestelmän ja hankintaosaamisen kehittäminen. Uusi hankintaohjeistus. Kasvua ja kehittämistä tukevat toimenpiteet yhdessä seudullisten toimijoiden kanssa Kaarina on mukana seudullisissa toimenpiteissä, mm. sekä kansallisten että kansainvälisten osaajien houkuttelussa Turun seudulle. *) tavoitteena myös edellisenä vuonna 18 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

136 TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 1-6/2019 Kaarinan Kehitys Oy:n toiminnan perustana ovat kaupungin ja yritysten välisenä linkkinä toimiminen, verkostoituminen ja tapahtumat yritysten kanssa, yhteistyö seudullisen kehittämisyhtiön kanssa sekä yritysten tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen. Elinkeino-ohjelmassa on määritelty kaupungin elinkeinopoliittiset tavoitteet, painotukset ja resurssit lähivuosille ( ). Kaarinan Kehitys Oy:n vuoden 2019 toiminnan keskeisiksi kärjiksi on valittu yritysten kasvun ja kehittymisen tukeminen, nuoret yrittäjät ja yrittäjyyttä suunnittelevat, kaarinalaisten yritysten ja menestystarinoiden esilletuominen, yhteistyö ja tapahtumat yritysten kanssa, yritysten verkostoitumisen lisääminen, yritysten ja kaupungin välisen vuoropuhelun tiivistäminen ja aktivoiminen sekä elinkeino-ohjelman päivittäminen. Kaarinan Kehitys Oy:n työllisyyskoordinaattori/yritysasiamies jatkaa vuoden 2019 loppuun ja hän tekee tiivistä yhteistyötä TE-toimiston sekä kaupungin hyvinvointitoimialan kanssa. Osaajien houkuttelua ja yritysten työvoimatarpeisiin vastaamista pyritään tehostamaan myös seudun yhteisillä toimilla. Yritysten kasvuhalukkuus näkyy myös sijoittumiskyselyiden määrässä ja yhdessä maankäytön kanssa tehdään yritysalueiden markkinointia. Hyvä yritysilmapiiri edellyttää kokonaisvaltaista yrittäjämyönteisyyttä sekä ruohonjuuritasolla että kaikessa päätöksenteossa. Kaupungin työntekijöiden asenne ja joustavuus ovat yritysmyönteisyyden perusta. Hyvä ja toimiva yhteistyö kaupungin eri toimialojen kanssa on tärkeää. Yritysmyönteisyyteen tarvitaan tiivistä vuorovaikutusta yritysten ja yrittäjäyhteisöjen kanssa. Kaarinan Kehitys Oy:n työntekijöiden tehtävänkuvassa aktiivinen yhteydenpito yrityksiin korostuu. Yritysasiamies/toimitusjohtaja on oikeutettu osallistumaan Kaarinan Yrittäjien hallituksen kokouksiin sekä Krossin jaoston kokouksiin. Asiakastyytyväisyyttä seurataan maakunnallisten ja kansallisten tutkimusten kautta. Tavoitteena on Kaarinan sijoittuminen mittauksissa edelleen kärkisijoille Suomen 50 suurimman kaupungin joukossa. Toteutuminen: Osaajien houkuttelua ja yritysten työvoimatarpeisiin vastaamisen tehostamista on tehty sekä omana työnä että osana seudullisia toimenpiteitä, kuten Töihin tänne- ja Talent Callkokonaisuudet. Työllisyyskoordinaattori on osallistunut työllisyystoimikunnan toimintaan esittelijänä sekä tehnyt aktiivista yhteistyötä työllisyyspalvelutiimin kanssa. Rekrymessut järjestettiin helmikuussa ja siellä oli lähes 40 näytteilleasettajaa ja kävijöitä useampia satoja. Nuorten yrittäjien aktivointia on tehty yhdessä Kaarinan Yrittäjien kanssa. Yläkoulun kahdeksasluokkalaisille järjestettiin kesätyöhön ja yrittäjyyteen liittyvä infotilaisuus. Yhteistyötä on lisätty esimerkiksi starttirahoja ja yritysten kehittämisavustuksia myöntävien tahojen kanssa ja rahoituksista on järjestetty infotilaisuuksia. Kaarinan Kehitys Oy järjesti kuuden kunnan yhteisen elinvoimaseminaarin huhtikuussa. Varsinais-Suomen Maakuntaennusteessa Kaarina oli jälleen yritysilmapiiriltään ykkönen. Tuusulan kaupunginhallitus ja johtoryhmä olivat 19 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

137 tutustumassa Kaarinan yritysmyönteiseen toimintaan helmikuussa. Yrityksille järjestettiin työpaja kaupungin palvelustrategiaan vaikuttamiseksi. Kaarinan Kehitys on ottanut käyttöön uuden asiakashallintajärjestelmän ja samassa yhteydessä yrityshakemisto on uudistettu automaattisesti päivittyväksi yritys- ja palveluhakemistoksi. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Kaarinan Kehitys Oy:n tavoitteiden toteuttamisen kannalta merkittävimmiksi riskeiksi on tunnistettu seuraavat: 1. Myönteisen yritysimagon (ja asiakastyytyväisyyden) rapautuminen a. Yritykset ja sidosryhmät otetaan tiiviimmin mukaan kehittämisyhteistyöhön. b. Vahvistetaan vuorovaikutusta kaupungin päättäjien ja yritysten kanssa c. Vahvistetaan vuorovaikutusta kaupungin eri toimialojen kanssa 2. Toiminnan riittävä resursointi ja rahoituspohjan kapeus a. Pienen (3 henkeä) organisaation palvelukyky on rajallinen ja henkilöriski korostuu. Yhtiössä pyritään vahvistamaan verkostoitumiseen perustuvaa toimintamallia panostamalla henkilöstön osaamistason kehittämiseen, tietotekniikan parempaan hyödyntämiseen ja viestintään. b. Yhtiöllä ei ole aina välttämättä mahdollisuuksia reagoida muuttuviin tilanteisiin tai tarpeisiin niukan resursoinnin vuoksi 3. Epäonnistuminen verkostoitumisessa ja sidosryhmäyhteistyössä a. Investointi- ja sijoittumispäätöksiä tehtäessä yritysten asiointikokemuksella on merkittävä vaikutus kaupungin yritysimagoon. Yhtiö pyrkii vaikuttamaan siihen, että koko kaupunkiorganisaatiossa noudatetaan asiakaslähtöisyyttä ja yritysystävällisyyttä b. Elinkeino-ohjelman päivityksessä esiin nousseet kehittämiskohteet huomioidaan yhtiön toiminnassa. 4. Tulipalo, sähkökatkot ja tietoliikenneongelmat a. Lamauttaa käytännön toiminnan vaikeuttaen normaalia asiakaspalvelua ja viestintää. Lyhytkestoisina vaikutus ei merkittävä. b. Varmistetaan asiakasrekisterien ja tiedostojen varmuuskopiot ja sijainti. 20 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

138 6.3. Muut keskeiset konserniyhteisöt Muut keskeiset konserniyhteisöt kaupunginjohtaja Harri Virta KOy Kaarinan Vuokratalot TOIMINTA-AJATUS Tytäryhteisöjen tulee toiminnassaan edistää kaupungin strategian toteutumista. Tytäryhteisöjen toiminta-ajatusten tulee olla linjassa koko konsernin toiminta-ajatuksen kanssa. Kiinteistö Oy Kaarinan Vuokratalojen toiminta-ajatuksena on tarjota kohtuuhintaisia vuokraasuntoja. VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Ekologisesti viihtyisä ympäristö Energiatehokkuuden parantaminen Tavoite Energiatehokkuuden parantaminen vuokrataloissa* Mittarin tavoitearvo Energiatehokkuuden III vaiheen toteuttaminen. Toteutuminen 1-6/2019: Toteutunut suunnitellusti. *) tavoitteena myös edellisenä vuonna TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 1-6/2019: Yhtiö omistaa ja vuokraa kohtuuhintaisia asuinhuoneistoja Kaarinan kaupungissa. Yhtiö jatkaa kiinteistöjensä energiatehokkuuden parantamista laaditun suunnitelman mukaisesti. Toteutuminen: Yhtiö kantaa vastuuta etenkin kaupungin sosiaalisesta vuokra-asumisesta noudattaen omakustannusperiaatetta. Energiatehokkuuden parantamisella yhtiö pienentää ilmasto- ja ympäristökuormitusta. Pehtorinkadun matalalämpörengaslinjahanke on saatu valmiiksi. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Yhtiö on laatinut pelastussuunnitelmat kaikkiin kiinteistöihin. Suunnitelmasta on tiedotettu asukkaita. Pelastussuunnitelmassa on kiinnitetty huomiota varautumiseen sähkön- tai vedenjakelun häiriötilanteissa. Yhtiö salkuttaa kiinteistönsä. 21 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

139 6.3.2 As Oy Katariinankulma Kaarina TOIMINTA-AJATUS Yhtiön toiminta-ajatuksena on vuokrata senioreille suunniteltuja asuntoja niitä tarvitseville ja Kaarinan kaupungille vanhustyön toimistotiloja sekä palvelutori-tila. Vuokrilla katetaan yhtiön hoito- ja pääomakulut. TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 1-6/2019 Yhtiö valmistui vuonna Toteutuminen: Kaarinan kaupungin vanhustyöntoimistotilat ja Palvelutori Eerikki ovat käytössä. Senioreille tarkoitetut asunnot ovat täyttyneet ja yhteisöllinen asuminen saatu käyntiin. 22 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

140 7. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta tarkastuslautakunnan pj Hannu Hurme TOIMINTA-AJATUS Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkastuslautakunta huolehtii kunnan ja sen tytäryhteisöjen tilintarkastuksen yhteensovittamisesta. Tarkastuslautakunta antaa vuosittain kaupunginvaltuustolle arviointikertomuksen, jossa arvioidaan edellinen päättynyt tilikausi. VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite Mittarin tavoitearvo Vastuullinen johtaminen Henkilöstön ja luottamushenkilöiden toimiva vuorovaikutus Selvittää nuorisovaltuuston, vammaisneuvoston sekä vanhus- ja veteraanineuvoston vaikuttamismahdollisuudet poliittiseen päätöksentekoon mennessä on saatu kokonaiskuva tarkasteltavien vaikuttamistoimielinten vaikutusmahdollisuuksista kaupungin poliittiseen päätöksentekoon. Toteutuminen 1-6/2019: Vammaisneuvoston puheenjohtaja Riitta Nissilä ja hyvinvointikoordinaattori Hanna Inkeroinen esittelivät vammaisneuvoston ja vammaispalveluyksikön toimintaa Nuorisovaltuuston toimintaan tutustutaan ja Vanhus- ja veteraanineuvoston toimintaan TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 1-6/2019: Tarkastuslautakunta luovutti vuoden 2018 arviointikertomuksensa Villa Wolaxissa pidetyssä tilaisuudessa 7.5. ja kertomus käsiteltiin valtuustossa Tarkastuslautakunta on jatkanut sidonnaisuuksien valvontatehtäväänsä. Sidonnaisuuksien osalta ei ole ollut huomautettavaa. Tarkastuslautakunta on lisäksi tutustunut Kaarinan Kehityksen toimintaan 22.1., saanut tietosuoja- ja tietoturvakatsauksen sekä selvityksen yksityisten sosiaalipalvelujen valvontasuunnitelmasta TALOUS 1000 euroa 1-6/19 1-6/18 Tot 19/18 Enn 2019 MTA 2019 TP 2018 Tuotot 0 0 0,0 % Kulut ,1 % Kate ,1 % Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

141 8. Hallintopalvelut Hallintopalvelut hallintojohtaja Päivi Antola 8.1. Hallinnon tukipalvelut Hallinnon tukipalvelut Kanslia- ja viestintäpalvelut Talous- ja hankintapalvelut Tietohallinto Keskusvaalilautakunta Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen hallintojohtaja Päivi Antola hallintojohtaja Päivi Antola talousjohtaja Sinikka Sinervuo-Koskinen tietohallintojohtaja Kari Hölsö hallinnon asiantuntija Juuso Alatalo hyvinvointikoordinaattori Hanna Inkeroinen TOIMINTA-AJATUS Hyvin hoidettu hallinto on kaiken toiminnan perusta. Hallintopalveluiden toimialue huolehtii kaupungin kanslia- ja viestintäpalveluista talous- ja hankintapalveluista henkilöstöpalveluista tietohallinnosta niin, että johto ja palvelutuotannosta vastaavat yksiköt saavat asiantuntevaa ja luotettavaa palvelua. Hallintopalvelut vastaa osana kanslia- ja viestintäpalveluita terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yksikön toiminnasta. Yksikön toiminnan keskiössä on Kaarina-strategian päämäärä "hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti" ja osittain myös "viihtyisä, turvallinen ja toimiva lähiympäristö". Yksikkö tuottaa koko kaupunkiorganisaation, yhdistysten ja muiden kumppanien kanssa yhteistyössä tietoa, palveluita ja olosuhteita, jotka aktivoivat kuntalaisia oman ja lähipiirinsä hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen. Hallintopalveluiden toimialue palvelee kaarinalaisia ja muita ulkoisia asiakkaita sekä konsernin sisäisiä asiakkaita joustavasti, nopeasti ja laadukkaasti. 24 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

142 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Vastuullinen johtaminen Kokonaisvaltainen tarkastelu valmisteltaviin ja päätettäviin asioihin Toteutuminen 1-6/2019: Tavoite Sähköisen asiakirjahallinnan kehittämisen jatkaminen* Mittarin tavoitearvo Uuden asianhallintajärjestelmän käyttöönottaminen sekä siirtyminen kohti sähköistä toimintatapaa Uuden asianhallintajärjestelmän ( Taawi ) käyttöönotto aloitettiin 11/2018, jolloin WebArkkisovellukseen ryhdyttiin tallentamaan tiedonohjaussuunnitelmia (TOS). Tiedonohjaussuunnitelmat ovat edellytys mm. tulevalle sähköisen arkistoinnin käyttöönotolle ja ohjaavat Taawi -asianhallintajärjestelmää. Taawilla diarioidaan asiat asiakirjoineen ja toimenpiteineen, valmistelijat valmistelevat toimielimien esitykset ja toimielinten esityslistoja ja pöytäkirjoja laaditaan Taawissa. Syksyn aikana otetaan käyttöön muita uuden asianhallintajärjestelmän ominaisuuksia. Mm. viranhaltijapäätöksiä ryhdytään tekemään uudella ohjelmalla erikseen päätettävän aikataulun mukaan: Mm sopimukset siirretään ja Kuntatoimiston vanha materiaali konvertoidaan Taawiin. Vastuullinen johtaminen Kustannus- ja laatutietoinen johtaminen Toteutuminen 1-6/2019: Kaarinan laskentapalvelujen hankkiminen Tilikunta Oy:ltä. Tietojen siirto kaupungin järjestelmistä Tilikunta Oy:n uusiin järjestelmiin vuoden 2019 aikana. Laskentapalvelujen saatavuus ja häiriöttömyys. Onnistunut uusien ohjelmien installointi yhteistyössä kaupungin tietohallinnon kanssa. Tilikunta Oy aloitti toimintansa suunnitelman mukaisesti tuottaen laskentapalvelut osakaskunnille tehdyn sopimuksen mukaisesti. Kaarinan kaupunki on saanut tilatut palvelut sopimuksen mukaan. Tilikunnan ohjelmistokilpailutuksen tuloksena osakaskuntien kirjanpito ja oheistoiminnot tuotetaan Abilita Oy:n Unit4 -ohjelmalla. Ohjelman installointi on alkanut. Palkanlaskennan osa-alueen toimittajan, CGI Oy, kanssa vielä hiottiin sopimuksen yksityiskohtia ja projekti alkoi elokuussa. Vastuullinen johtaminen Kustannus- ja laatutietoinen johtaminen Toteutuminen 1-6/2019: Rahoitusriskien hallinta* Lainasalkku ja suojaukset ovat tasapainossa. Kaupungin lainoista 78,2 milj. eur on korkosuojattu 50 milj. euroa (64%). Tulevien korkosuojausten muutostarpeesta on alustavasti neuvoteltu pankin kanssa. Tulevaa lainamäärää alentaa päätös Valkeavuoren lasten ja nuortentalon toteuttaminen kiinteistöleasingillä. 25 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

143 Vastuullinen johtaminen Kustannus- ja laatutietoinen johtaminen Uudistetun hankintasäännön koulutus kaupungin hankintoja suorittaville sekä hankintajärjestelmän käyttöönotto vuoden 2019 alusta Hankintasääntöä noudatetaan ja hankintajärjestelmää käytetään kilpailutuksissa Toteutuminen 1-6/2019: Hankintasääntöä on valmisteltu ja se on käynyt lausunnoilla lautakunnissa. Lausunnot on huomioitu valmistelussa. Hankintasääntö hyväksyttiin elokuussa ja se astui voimaan Hankintasääntö edellyttää sähköisen kilpailutusjärjestelmän Cloudian käyttöä yli euron hankinnoissa ja suosittaa käyttöä muissakin hankinnoissa hyvän dokumentoinnin ja helppokäyttöisyyden ansioista. Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti Palvelutarpeiden kartoittaminen ja varhainen puuttuminen ongelmiin Elintapaohjauksen (mm. liikunta, ravinto) kehittäminen yhteistyössä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikön, liikuntapalveluiden sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa. Puhtila järjestää kaksi elintapaohjauksen ryhmää vuoden 2019 aikana osana elintapasairauksien hoitona. Toteutuminen 1-6/2019: Puhtilassa toteutettiin yksi elintapaohjauksen ryhmä kevään 2019 aikana. Syksyllä aloittaa uusi ryhmä. Kesäkuussa 2019 suunniteltiin Puhtilan toiminnan kehittämistä vuoden 2020 alusta lähtien. Alustavia kehittämistoimenpiteitä ovat mm. ryhmien kohdentaminen nuoriin, äitiysneuvolan asiakkaisiin ja kutsuntaikäisille. Sujuvat ja turvalliset arjen palvelut lähellä Eri väestöryhmien tarpeisiin vastaaminen kysynnän mukaan Aktiivinen tiedottaminen palveluista ja niihin liittyvistä muutoksista Sähköisten palveluiden mahdollistaminen ja kehittäminen vastaamaan kuntalaisten tarpeita Toteutuminen 1-6/2019: Verkkopalveluiden kehittäminen, kotisivujen uudistaminen Uusien verkkosivujen käyttöönotto vuonna Verkkosivukyselyn uusiminen, kun uudet sivut ovat olleet jonkin aikaa käytössä. Uudeksi julkaisujärjestelmäksi on valittu Drupal 8 eri vaihtoehtojen vertailun ja esiselvityksen perusteella. Uuden verkkopalvelun pohjaksi on valittu Naantalin ja Raision alkuvuonna 2019 julkaistujen uudistettujen verkkopalvelujen lähdekoodi, jota kehitetään ja muokataan edelleen Kaarinan tarpeita vastaavaksi. Kaarinan verkkopalvelun suunnittelijaksi ja tekniseksi rakentajaksi on valittu Naantalin ja Raision verkkopalvelu-uudistusten toimittaja Wunder Finland Oy, jolla on ylivertainen tietämys ja kokemus Naantalin ja Raision lähdekoodista. *) tavoitteena myös edellisenä vuonna 26 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

144 TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 1-6/2019 Kanslia- ja viestintäpalvelut Kaupungin verkkosivu-uudistuksen tekninen toteutus käynnistetään. Verkkosivut uudistetaan vastaamaan nykyajan tarpeita ja vaatimuksia. Lisäksi sisisältöjä muokataan asiakaslähtöisemmiksi ja sisältöjen ja tekniikan toteutuksessa huomioidaan mm. uudet esteettömyysvaatimukset, mobiilikäytettävyys, PTV-integrointi sekä sähköisten palveluiden tarpeet nyt ja tulevaisuudessa. Vuonna 2017 alkanutta kaupungin verkkosivujen sisältöjen kehittämistä on jatkettu vuonna Tavoitteena on julkaista uusi sivusto vuoden 2019 aikana. Uuden sivuston ulkoasu suunnitellaan vastaamaan kaupungin uudistettua brändiä ja ilmettä. Kaarinan kaupungin viestintää vahvistetaan palkkaamalla määräaikainen verkkotoimittaja. Verkkotoimittaja vastaa verkkosivuprojektista sekä kaupungin verkkoviestinnän kehittämisestä. Vuodelle 2018 suunniteltua asukaslehteä ei toteutettu, vaan kuukausittain ilmestyvä tiedotuslehti laajennettiin kahdesti vuodessa asukaslehtimäiseksi, toimitettua sisältöä sisältäväksi 8-sivuiseksi julkaisuksi. Asiakaslähtöistä yhden lehden periaatetta jatketaan vuonna Laajennettu tiedotuslehti tarjoaa riittävän mahdollisuuden kertoa nykyistä laajemmin kaupungin palveluista, niiden tekijöistä ja muista ajankohtaisista asioista. Tulevaan kilpailutukseen (v. 2019) mietitään kaupungin tiedotuslehden konsepti uudelleen. Vuoden 2019 alussa otetaan käyttöön uusi asianhallintajärjestelmä ja tiedonohjausjärjestelmä. Uusi järjestelmä selkeyttää ja tehostaa kirjaamista, tiedonhallintaa, asiakirjojen säilyttämistä ja löytymistä. Kirjaamisen selkeyttämisen edellytyksenä on henkilöstön kouluttaminen ja motivointi yli palvelualuerajojen. Uusi järjestelmä luo mahdollisuuksia jakaa tietoa luottamushenkilöille oman portaalin kautta. Luottamushenkilöiden portaalin sisältö suunnitellaan yhdessä luottamushenkilöiden kanssa vuonna Uusien toimintatapojen ja järjestelmien käyttöönotto vaatii henkilöstön ja luottamushenkilöiden sitoutumista ja kouluttamista. Koulutuksen järjestämisestä vastaa kanslia- ja viestintäpalvelut. Sähköiseen käytäntöön siirtymistä pilotoidaan toimielimien pöytäkirjojen osalta 2019 ja tavoitteena on, että vuonna 2020 pöytäkirjoja ei enää tulostettaisi. Muiden tietojärjestelmien integraatiota suunnitellaan asianhallintajärjestelmään ja vuonna 2020 käynnistetään muiden tietojärjestelmien integraatio asianhallintajärjestelmään. Asiakirjahallinnan kehittämistä jatketaan huomioiden vuonna 2019 mahdollisesti voimaan tulevan tiedonhallintalain mukanaan tuomat vaatimukset uusien käytäntöjen ja toimintatapojen toteuttamiseksi sekä jalkauttamiseksi eri palvelualueille. Vuonna 2019 järjestetään useat vaalit. Eduskuntavaalit järjestetään ja Europarlamenttivaalit Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamista sekä maakuntauudistusta ohjaavan lainsäädännön eduskuntakäsittely on viivästynyt alkuperäisestä tavoitteestaan. Maakuntavaalien ajankohta on tästä syystä johtuen siirtynyt eteenpäin eikä vielä ole varmuutta niiden järjestämisajankohdasta. Vaalijärjestelyissä on kaikilta osin kuitenkin huomioitava ja varauduttava mahdollisiin maakuntavaaleihin. Vuoden 2019 aikana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamista kehitetään liittämällä hyvinvointikertomus ja -suunnitelma aikataulullisesti yhteen tilinpäätöksen ja talousarvion käsittelyn kanssa. Elintapaohjauksen kehittämisen päätavoitteena on Puhtilan (elintapaohjauksen palveluketjun) toiminnan elvyttäminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikön, liikuntapalveluiden ja terveyspalveluiden yhteistyönä. Järjestöyhteistyötä uudistetaan kumppanuussopimuksella MLL:n Varsinais-Suomen piirin kanssa. Kumppanuussopimuksen osapuolina kaupungissa ovat sosiaalipalvelut, neuvola ja kouluterveydenhuolto, sivistyspalvelut ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yksikkö. Aiemmin nuorisotilana toiminut, Piikkiössä sijaitseva Pontela siirtyi hallintopalveluiden hallinnoitavaksi osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yksikköä. 27 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

145 Toteutuminen: Kaarinan verkkopalvelu-uudistus on käynnistynyt vuoden 2019 alussa. Uudistuksen myötä verkkosivujen julkaisujärjestelmä vaihtuu, hakutoiminto paranee, sivuston rakenne muuttuu organisaatiolähtöisestä asiakaslähtöiseksi, ja sivustosta tulee aidosti mobiilikäyttöinen sekä saavutettava. Kaupungin tarjoamat tai välittämät sähköisen asioinnin mahdollisuudet tulevat uudessa verkkopalvelussa näkyvämmin esille, jotta asukkaat voivat hyödyntää niitä entistä sujuvammin ja laajemmin. Sähköisen asioinnin sujuvuutta edistää myös uudistuksen osaprojektina toteutettava kaupungilla käytössä olevien pdf-lomakkeiden muuttaminen aidosti sähköisiksi html-lomakkeiksi. PTV-integraatio toteutetaan uuden verkkopalvelun jatkokehitysvaiheessa. Kaarina hyödyntää Naantalin ja Raision ratkaisuja Verkkopalvelu-uudistusta koordinoi hallintopalveluihin/kanslia- ja viestintäpalveluihin vuoden määräajaksi palkattu verkkotoimittaja, jonka työskentelyä tukee projektiryhmä. Toimittajaksi on valittu Wunder Finland Oy, joka toteutti alkuvuonna 2019 julkaistut Naantalin ja Raision verkkopalvelu-uudistukset, missä yhteydessä luotua verkkopalvelun pohjaa hyödynnetään Kaarinan uudistuksessa kuntien välisen yhteistyön merkeissä. Yhteistyö jatkuu myös tulevina vuosina kussakin kumppanikunnassa kehitettyjen teknisten ratkaisujen hyödyntämisenä vastavuoroisesti myös muiden kuntien verkkopalveluissa. Uudeksi julkaisujärjestelmäksi on valittu Drupal 8, joka on nykyaikainen nk. avoimen lähdekoodin järjestelmä. Drupal 8 on käytössä myös Naantalissa ja Raisiossa. Syksyllä ahkeroidaan Syksy 2019 on Kaarinan verkkopalvelu-uudistuksen tiiviin työskentelyn aikaa sekä palvelun teknisen rakentamisen, projektin koordinoinnin että palvelualueiden sisältötyöskentelyn kannalta. Palvelualueet käyvät syksyn aikana omat nykyiset verkkosisältönsä kriittisesti läpi ja kokoavat sisältöjä uuteen verkkopalveluun. Tämä tapahtuu sekä vanhoja sisältöjä editoinnin kautta hyödyntäen että uusia sisältöjä kirjoittaen. Suoraa sisällön siirtoa vanhoilta sivuilta uusille ei tehdä, vaan koko nykyinen sisältö joutuu tarkastelun ja karsinnan kohteeksi. Uuteen verkkopalveluun tulee siten vain tarkoituksenmukaista ja harkittua sisältöä, joka käyttäjän on mahdollisimman helppo löytää ja omaksua. Sekä kaupungin virkamiesjohto että palvelualueiden sisällöntuottajat osallistuvat syksyn aikana myös uuden verkkopalvelun rakenteen suunnitteluun työpajojen muodossa. Sisällöntuottajien osalta syksyn 2019 työskentelyyn kuuluvat myös saavutettavuus- ja uuden julkaisujärjestelmän käyttökoulutukset. Viimeisenä ponnistuksena ennen julkaisua on sisältöjen vieminen uuteen julkaisujärjestelmään ja näiden sisältöjen hionta julkaisukuntoon. Riittävät resurssit onnistumisen edellytyksenä Uudistuksen onnistumisen edellytyksenä on, että palvelualueet sitoutuvat aika- ja henkilöresurssein uudistuksen toteuttamiseen tiiviistä aikataulusta huolimatta. Tämä on projektin suurin haaste. Lisäksi kriittistä uuden verkkopalvelun onnistuneen julkaisun ja sujuvan jatkon kannalta on verkkopalvelun "siirtäminen" riittävän ajoissa määräaikaiselta verkkotoimittajalta tiedottajalle, joka on viestinnän ainoa vakituinen työntekijä. Kaarinan uusi verkkopalvelu on tarkoitus julkaista tammi - helmikuussa Verkkopalvelun kehitysversio (nk. beta) tulee käyttäjien testattavaksi jo tätä ennen loppuvuonna Testivaiheessa näkemyksiään pääsevät kertomaan satunnaiset käyttäjät, kaupungin työntekijät ja luottamushenkilöt, sekä organisoidusti kootut testaajaryhmät, joita ovat mm. vanhus- ja veteraanineuvosto, vammaisneuvosto ja nuorisovaltuusto. lisäksi uudistus koskee myös ja joiden osalta työskentely alkaa alustavan suunnitelman mukaan loppuvuonna Internetsivujen lisäksi myös intrasivut (Kantri) ovat uudistuksen 28 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

146 tarpeessa (myös sisäisen viestinnän kehittämisen näkökulmasta). Kantrin uudistus voi alkaa aikaisintaan vuonna Asukaslehti on ilmestynyt kaudella 1 6/2019 viisi kertaa 4-sivuisena ja kerran 8-sivuisena. Haasteeksi on osoittautunut lehden jakelun toimintavarmuus sekä kustannukset suhteessa käytettävissä olevaan määrärahaan. Vuonna 2020 lehden olisi tarkoitus laajentua ja samalla sisältää nykyistä enemmän toimituksellista aineistoa. Lehti kilpaulutetaan syksyn 2019 aikana. Tarjoajien tasapuolisen kohtelun vuoksi tässä vaiheessa uuden konseptin tarkempi kuvaaminen ei ole mahdollista. Uuden lehden toimitusvarmuus otetaan huomioon käytettävissä olevin keinoin. Kustannuksia voidaan vähentää osin jakelutiheyttä harventamalla. Toisaalta samalla taitto- ja painokustannukset lisääntyvät, mikä asettaa haasteita asukalähtöisen julkaisun toteuttamiselle. Taawin käyttöönotto tehtiin vaiheittain ja toimielimet valmistelijoineen sekä kirjaajineen käyttävät järjestelmää. Tämän lisäksi tiedonohjaussuunnitelman WebArkki -ohjelmaa päivitetään viikoittain. Viranhaltijapäätössovellukseen siirtymisessä otettiin aikalisää ja pyritään sen käyttöönotto toteuttamaan lokakuussa Taawin on hankittu Tweb kuulututusten julkaisu, jonka käyttöönotto pyritään ottamaan joko loppuvuodesta 2019 tai vuonna Taawiin konvertoidaan syksyllä 2019 Kuntatoimiston vanhat diaarikortit käsittelyvaiheineen ja liitteineen. Tämän lisäksi tullaan siirtäämään Kuntatoimistossa olevat vanhat toimielimien pöytäkirjat kokonaisuudessaan Taawiin kuten myös VIPS (viranhaltijapäätös)-ohjelman päätökset. Taawiin tullaan syksyllä siirtämään myös vanhan sopimuksenhallintaohjelman valmiit sopimukset. Vuoden 2020 aikana tullaan tekemään sopimustenhallinnan kehittämiseen liittyvä suunnitelma. Arkki -ohjelma, joka on paperiaineiston arkistonmuodostussuunnitelman ohjelma, päivitetään WebArkki -paperiaineiston tuki-ohjelmaan syksyllä 2019 tai viimeistään alkuvuonna Luottamushenkilöportaaalin ja sähköisen arkiston hankinta ja käyttöönotto on siirretty vuodelle Eduskuntavaalit toimitettiin Äänestysaktiivisuus oli valtakunnallisesti 72,1 % ja Kaarinan kaupungissa äänestysaktiivisuus oli 77,2 % eli valtakunnallista tasoa korkeampi. Hallituksen antama esitys eduskunnalle koskien sote - ja maakuntauudistusta raukesi eduskunnassa vaalikauden päättyessä. Tästä syystä maakuntavaaleja ei järjestetty ja siten maakuntavaalien ajankohta on edelleen avoinna. Europarlamenttivaalit toimitettiin Äänestysaktiivisuus oli valtakunnallisesti 42,7 % ja Kaarinan kaupungissa äänestysaktiivisuus oli 46,5 % eli valtakunnallista tasoa korkeampi. Hyvinvointikertomus vuodelta 2018 valmisteltiin alkuvuoden 2019 aikana. Huhti-toukokuussa 2019 lautakunnat, kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto käsittelivät ja hyväksyivät hyvinvointikertomuksen vuodelta Kaupunginvaltuusto hyväksyi hyvinvointikertomuksen tilinpäätöksen kanssa samassa kokouksessa Elintapaohjauksen palveluketju Puhtilassa on ollut kevään aikana yksi ryhmä suunnitelman mukaisesti ja kesäkuussa päätettiin syksyn uudesta ryhmästä. Puhtilan toiminta on käynnistynyt uudelleen hyvin vuoden 2018 ja kevään 2019 aikana. Kesäkuussa 2019 Puhtilan ohjausryhmä teki alustavia suunnitelmia Puhtilan kehittämisestä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikön, liikuntapalveluiden ja terveyspalveluiden yhteistyönä. Tavoitteena on jatkossa kohdentaa Puhtilan toimintaa valituille kohderyhmille. Kaarinan kaupunki (sosiaalipalvelut, neuvola ja kouluterveydenhuolto, sivistyspalvelut ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö) ja MLL:n Varsinais-Suomen piiri tekivät kumppanuussopimuksen keväällä Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

147 Talous- ja hankintapalvelut Talouspalvelut Kaarina on hoitanut vastuukuntamallilla itäisten kuntien (Lieto, Kaarina, Paimio ja Sauvo) laskentapalvelut vuoden 2017 alusta vuoden 2018 loppuun asti. Yhteistyösopimuksen mukaan toiminta muutetaan osakeyhtiömalliin viimeistään Kaarina ostaa kaupungin laskentapalvelut in-house osakkuusyhtiöltään, Tilikunta Oy:ltä, vuoden 2019 alusta alkaen. Tilikunta Oy hankkii uudet taloushallinnon ohjelmat ja ottaa ne tuotantokäyttöön vuoden 2020 alusta. Siihen asti Tilikunta Oy käyttää kaupungin vanhoja ohjelmia. Tulevien vuosien investointien rahoitus kaupungin rahoitusriskit huomioiden pidetään kaupungin tase terveellä pohjalla. Investoinneissa myös muut rahoitusvaihtoehdot kuin taserahoitus analysoidaan jokaisen suuremman investoinnin kohdalla. Taloushallinnon tehokuutta edelleen parannetaan organisaatiolla, jossa kaupungin controllerit toimivat talousjohtajan alaisuudessa hoitaen kaupungin palvelualueiden talous- ja hallintoasioita. Tämä vähentää päällekkäistä työtä, resurssit ovat paremmin käytössä ja lisää osaamista. Myös kaupungin kokonaisetu tulee näin paremmin huomioitua. Toteutuminen: Tilikunta Oy aloitti laskentapalvelujen tuottamisen sovitusti vuoden alusta osakaskunnilleen. Tilikunta kilpailutti uudet ohjelmat ja niiden installointi alkoi kirjanpidon (Abilita) osalta jo keväällä ja palkanlaskennan ja HR:n (CGI) osalta kesälomien jälkeen. Ohjelmat otetaan käyttöön vuoden 2020 alusta suunnitelman mukaan. Investointien rahoituksessa on analysoitu myös muita vaihtoehtoja taserahoituksen sijaan. Päätös Valkeavuoren koulun rahoituksesta kiinteistöleasingillä tehtiin kaupunginhallituksessa Taloushallinto palvelee palvelualueita suunnitellusti. Hankintapalvelut Hankinnan ja logistiikan osaamista on keskitetty kaupungissa. Hankinta- ja logistiikkapäällikkö hoitaa palvelualueiden pyynnöstä hankintojen kilpailutuksia sekä neuvoo ja ohjeistaa hankintoja tekeviä asiantuntijan roolissa. Hankinnoissa ja käytännön vakuutusasioissa palvelee myös hankintasihteeri. Kesällä 2018 kaupunkiin hankittiin kilpailutus- ja pienhankintaohjelma. Hankintasääntö uudistetaan ja hyväksytään syksyn ja loppuvuoden aikana. Vuoden 2019 alusta ohjelma tulee kaikille hankintoja tekeville käyttöön. Hankinnoissa noudatetaan hankintalakia ja kaupungin hyväksyttyä hankintasääntöä. Toteutuminen: Uusi hankintasääntö hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa ja tulee voimaan Cloudia -ohjelmaa on koulutettu ja se on aktiivisessa käytössä. Tietohallinto Kaupungin toiminnan digitalisoinnissa edetään määrätietoisesti eteenpäin. Vuonna 2019 asiakirjahallinnon sähköistäminen etenee järjestelmien uusinnan myötä, mikä taas edellyttää sähköisen allekirjoituksen käyttöönottoa. Tietohallinto ottaa aktiivisesti osaa SoTe -maakuntien käynnistämiseen tähtääviin seudullisiin työryhmiin. Kaarina voi toimia pilottina SoTe -järjestelmien teknisessä siirrossa maakunnalliselle toimijalle. Kyberturvallisuuteen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota, koska kyberhyökkäykset voivat lamaannuttaa kaupungin ict-palvelutuotannon. Vuoden 2019 alussa toimintansa aloittava Tilikunta Oy hankkii tarvitsemansa sovelluspalvelut avoimella kilpailutuksella. Tietohallinto tukee Tilikunta Oy:tä sovelluspalveluiden 30 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

148 käyttöönotossa ja varmistaa liittymien toiminnan Tilikunnan sovelluksien ja kuntiin jäävien sovelluksien välillä. Suurin kertamuutos tapahtuu vuodenvaihteessa 2019/2020. Toteutuminen: Toiminnan digitalisointia on edistetty vanhoja järjestelmiä uusimalla ja kokonaan uusia järjestelmiä hankkimalla. Tarkemmin toiminnan digitalisointian on kuvattu kanslian osuudessa. SoTe maakuntien perustamiseen liittyvät valmistelutyöt keskeytettiin keväällä Kesäkuussa kaupungin tietojärjestelmien kyberturvallisuutta testattiin ulkoapäin tulevilta hyökkäyksiltä. Testi tilattiin ict toimittajalta. Vuoden 2018 lopulla rekrytoidun kaupungin tietosuojavastaavan tehtäkuvaukseen on liitetty vastuu koko kaupungin digitaalisesta turvallisuudesta. Tietosuojavastaava ja ict-pääsuunnittelija tekevät erittäin tiivistä yhteistyötä kyberturvallisuuden osa-alueella. Tilikunta Oy:n järjestelmäuudistuksen toteutusvaihe käynnistyi keväällä Tietohallinto on tarjonnut apuaa Tilikunta Oy:lle järjestelmäuudistuksen läpiviemiseksi. Järjestelmäuudistuksen ohjausryhmässä on tietohallintojohtaja ja projektiryhmässä ict-pääsuunnittelija. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Kaupungin perustehtävää uhkaavat riskit Hallinnon tukipalveluiden toimintaa uhkaavat erityisesti mahdollinen suuri sähkökatkos sekä rahoitukseen liittyvät korkoriskit. Hallintopalveluissa on laadittu vuonna 2010 suunnitelma, jossa on tarkasteltu mm. sähkökatkon vaikutuksia hallintopalveluissa sekä toimenpiteitä, joilla sähkökatkoihin varaudutaan. Tietojärjestelmien toiminta on varmistettu sähkökatkojen varalta, sillä palvelimet toimivat Tieran sähkövarmistetussa konesalissa. Laajassa sähkökatkossa työasemien sähköä ei ole varmistettu, joten Tieran konesalissa toimia palvelimia ei kuitenkaan pysty käyttämään. Tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit Sähköisen asiakirjahallinnan edistämisen ja verkkopalvelu-uudistuksen haasteena on riittävien resurssien kohdentaminen palvelualueilla kehittämistyöhön. Kanslia- ja viestintäpalvelut koordinoi kumpaakin hanketta ja osoittaa resurssit hankkeiden johtamiseen, mutta kummankin hankkeen toteuttaminen edellyttää saumatonta ja tiivistä yhteistyötä palvelualuiden kanssa. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteiden onnistumista haastavat taloudelliset tekijät ja yhteistyökysymykset. Mikäli rahoitusta ravitsemusterapeutin rekrytointiin ei ole, vaikeutuu elintapasairauksien edullisempi hoito ravitsemuksen ja osittain myös liikunnan avulla. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kokonaisuudessaan on yhteistyötä yli palvelualueiden. Työssä onnistuminen vaatii asukaslähtöistä yhdessätekemistä. Taloudelliset riskit aiheutuvat lähinnä vieraan pääoman saatavuus- ja hintariskistä sekä tehtyjen johdannaissopimusten suojaavuudesta nykyiseen ja tulevaan velkapääomaan nähden. Korkosuojausten suunnittelussa tehdään yhteistyötä riippumattoman asiantuntijaorganisaation kanssa. Muutoksia suojauksiin ollaan valmiina tekemään markkinatilanteen muuttuessa. Kaupungin tulee arvioida velkaantumisastettaan kriittisesti, jotta toimintaa ei vaaranneta tulevaisuudessa. Erityisesti kaupungin korjausvelkaan ja siihen liittyviin riskeihin tulee kiinnittää huomiota. TALOUS 1000 euroa 1-6/19 1-6/18 Tot 19/18 Enn 2019 MTA 2019 TP 2018 Tuotot ,0 % Kulut ,9 % Kate ,8 % Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

149 ARVIO VUODEN 2019 TALOUSARVION TOTEUTUMISESTA Talousarvio etenee suunnitellusti. Edellisen vuoden toteuma ei ole vertailukelpoinen kuluvaan vuoteen, koska edellisvuonna laskentapalvelut toteutettiin Kaarinan vastuukuntamallilla, jolloin toimintatuotot ja kulut olivat suuremmat. Tämän vuoden laskentapalvelujen kustannustenjako toteutuu teknisesti eri tavalla kuin talousarviossa oli suunniteltu. 32 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

150 8.2. Henkilöstölautakunta Henkilöstölautakunta Henkilöstön kehittäminen Työterveyshuolto Henkilöstöpalvelut ja koulutus Työyhteisön kehittämisryhmä TOIMINTA-AJATUS hallintojohtaja Päivi Antola henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala Henkilöstöpalveluiden tehtävänä on ohjata ja kehittää sekä henkilöstöresurssien suunnittelua että henkilöstöpolitiikkaa niin, että Kaarinan kaupungin palvelutarjonnasta vastaa osaava, sitoutunut sekä työ- ja uudistumiskykyinen henkilöstö. VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite Mittarin tavoitearvo Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti Hyvinvointia tukevien mallien tunteminen ja oman roolin tunnistaminen niissä Vartu-mallin tunnettavuuden ja käytön lisääminen Korvaavan työn toimintamalli tehty ja käyttöönotto aloitettu Vartu-mallin esittely tehty vähintään 30 työyksikössä Esimiesvalmennus varhaisesta tuesta Vartu-keskusteluita käyty 20 % enemmän kuin vuonna 2018 Korvaavan työn toimintamalli valmis ja pilotointi alkanut Toteutuminen 1-6/2019: Kuntoudu työssä -ohjelma (=korvaavan työn ohjelma) on valmis ja ohjelmaa on jo muutamissa tilanteissa käytetty. Syksyllä -19 tuetaan yksiköitä valmistautumaan ao. tilanteisiin ennakoivasti. Vartu-mallin esittely on valmisteltu yhdessä henkilöstön edustajien kanssa. Työyksikkökierrokset ovat syksyllä ja tavoiteltu 30 työyksikköä on realistinen. Esimiesvalmennus vartu-mallista yhdistetään EsimiesKompassin käyttöönottokoulutukseen lokakuussa. Vartu-keskusteluita on puolessa vuodessa käyty jo 75 % vuoden 2018 kokonaismäärästä, joten keskustelumäärä noussee viime vuodesta. TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 1-6/2019 Jotta sairauspoissaolojen määrä pysyy maltillisella tasolla ja henkilöstön työkuntoa pystytään tukemaan parhailla mahdollisilla toimintamalleilla oikea aikaisesti, henkilöstölautakunnan päämäärä on hyvinvointia tukevien mallien tunteminen ja oman roolin tunnistaminen niissä. Kaarinassa on laadittu hyvä malli varhaisen tuen keskustelulle. Mallin tunteminen ja käyttö vaikuttaa kuitenkin olevan liian alhaista. Vartu-mallin tunnettavuutta ja käytön lisäämistä tuetaan työyksikkökohtaisilla esittelyillä ja esimiehille suunnatulla valmennuksella. Työyksikkökohtaiset esittelyt on tarkoitus toteuttaa yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa. Lisäksi työterveyshuolto tukee esimiehiä ja työntekijöitä vartu-mallin mukaiseen toimintaan. 33 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

151 Vartu-keskustelulomakkeet kuuluu täyttää ja tallentaa KuntaHR-järjestelmään. Näin dokumentit tallentuvat järjestelmällisesti yhteen paikkaan ja lisäksi keskusteluiden käyntimäärää pystytään seuraamaan. KuntaHR:n keskustelulomakkeiden käyttämistä tulee vielä aktiivisemmin ohjeistaa. Myös lomakepohjan sisältöä tulee taas arvioida, jotta se tukee parhaalla mahdollisella tavalla vartu-keskusteluita. Työntekijän sairaus tai tapaturma ei aina vaadi työpaikalta poissaoloa, vaan työntekijä voi tiettyjen edellytysten täyttyessä antaa työpanoksensa korvaavan työn mallin mukaan. Korvaavan työn toimintamalli tulee suunnitella huolella yhteistyössä (henkilöstöpalvelut, henkilöstön edustajat, esimiesten edustajat, työterveyshuolto). Yhteistyöhön otetaan Kaarinassa mukaan myös asiantuntijaroolissa Keva (kuntien eläkevakuutuslaitos). Korvaavan työn mukainen toiminta vaatii uudenlaista näkökantaa ja toimenpiteitä työyhteisöissä. Tämän vuoksi uuden toimintamallin jalkauttaminen on perusteltua tehdä vaiheittain esim. pilotointi yhdellä vastuualueella / palvelualueella. Toteutuminen: Työyksiköille esitettävä Kaarinan kaupungin vartu-mallin esitys on valmisteltu yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa. Syksyn aikana toteutetaan yksikkökierros, jolloin mallia esitellään yksikkökohtaisesti henkilöstölle. Tavoiteltu vähintään 30 työyksikkövierailua uskotaan toteutuvan. Syksyllä otetaan myös käyttöön työterveyshuollon EsimiesKompassi, jonka avulla esimiesten on helpompi seurata poissaoloja ja toimia varhaisen tuen mukaisesti. Tarkoituksena on myös siirtää vartu-keskustelulomakkeet järjestelmään, jolloin yhteydenpito työterveyshuollon kanssa tehostuu. Samalla päivittyy lomakepohja paremmaksi. EsimiesKompassin käyttöönottokoulutuksen yhteydessä esimiehiä myös valmennetaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa varhaiseen puuttumiseen ja siihen liittyvään keskusteluun. Kuntoudu työssä -ohjelma (=korvaavan työn malli) on valmis ja ohjelmaa on jo muutamissa tilanteissa käytetty. Ohjelman käyttöä tuetaan ja seurataan Henkilöstöpalveluissa. Työterveyshuollon kanssa valmistellaan syksyllä työyksiköille tuki valmistautua ao. tilanteisiin jo ennakoivasti. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Varhaisen tuen toimintamallin tunnettavuutta saadaan lisättyä parhaiten henkilökohtaisilla kontaktoinneilla ja keskusteluilla. Tässä haasteena on aikaresurssin riittävyys. Suunnitelmallinen työ ja aikataulutus tukevat onnistumista. Lisäksi hyvä yhteistyö henkilöstön edustajien kanssa tukee tavoitteen toteutumista. Korvaavan työn toimintamallin osalta riskinä ei tunnu olevan mallin luominen vaan sen ns. jalkauttaminen koko organisaatioon. Korvaava työ on vaihtoehto sairauspoissaololle ja tämä vaatii koko henkilöstöltä toimintamallin ymmärrystä ja hyväksyntää. Tähän toimenpiteenä on mallin riittävä tunnetuksi tekeminen ja sen tuomien positiivisten vaikutusten selkeä esittäminen. Käyttöönotto pilotoinnin avulla auttanee myös toimintamallin hyväksymistä. Lisäksi tiivis yhteistyö työterveyshuollon ja henkilöstön edustajien kanssa on tässä ensiarvoista. TALOUS 1000 euroa 1-6/19 1-6/18 Tot 19/18 Enn 2019 MTA 2019 TP 2018 Tuotot ,5 % Kulut ,7 % Kate ,0 % ARVIO VUODEN 2019 TALOUSARVION TOTEUTUMISESTA Talousarvio toteutunee suunnitellusti. 34 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

152 9. Sivistyspalvelut Sivistyspalvelut vs. sivistysjohtaja Mika Rantanen 9.1. Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta vs. sivistysjohtaja Mika Rantanen TOIMINTA-AJATUS Koulutus- ja varhaiskasvatuspalveluilla luodaan edellytykset kasvulle, kehitykselle ja elinikäiselle oppimiselle Kaarinassa. VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite Mittarin tavoitearvo Vastuullinen johtaminen Kokonaisvaltainen tarkastelu valmisteltaviin ja päätettäviin asioihin Kustannus- ja laatutietoinen johtaminen Kehitetään Valkeavuoren alueen oppimisympäristö varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukion, vapaaajan palveluiden ja liikuntapalveluiden käyttöön. Valmistelussa hyödynnetään oppimisympäristöasiantuntijaa mennessä on laadittu kokonaisvaltainen suunnitelma Valkeavuoren alueen käytöstä ja toiminnasta Toteutuminen 1-6/2019: Työ on vielä kesken. Hankesuunnitelma on hyväksytty KVA Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti Palvelutarpeiden kartoittaminen ja varhainen puuttuminen ongelmiin Ennaltaehkäisevien palvelujen kehittäminen Varhainen puuttuminen ja palvelutarpeessa olevien perheiden tukeminen ennakoivasti varhaisen yhteistyön keinoin varhaiskasvatuksen, sosiaali- ja perhetyön sekä neuvolan kesken. Varhaiskasvatuksen, sosiaalija perhetyön sekä lastenneuvolan välinen yhteistyön jatkaminen ja laajentaminen kaikkia yksiköitä koskevaksi. Yhteistyöryhmän koordinoivan työskentelyn jatkaminen vielä vuoden 2019 ajan. Yhteisen koulutuksen järjestäminen. Toteutuminen 1-6/2019: Yhteistyöryhmä on kokoontunut ja kokouksiin on osallistunut varhaiskasvatuksen työntekijöitä. Kokoontumisissa on suunniteltu mm. koulutusta. Yhteinen koulutus on järjestetty ja varhaiskasvatuksen yksiköille on nimetty omat yhteistyötä tekevät työntekijät. Osa perhetyöntekijöitä on jo jalkautunut päiväkoteihin ja tavannut lasten vanhempia. 35 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

153 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Koulutus- ja varhaiskasvatuspalveluilla luodaan edellytykset kasvulle, kehitykselle ja elinikäiselle oppimiselle. Sivistyslautakunnan vuoden 2019 tavoitteet ja toiminta liittyvät erityisesti kolmeen pääkohtaan: palveluiden tuottaminen oikea-aikaisesti ja tarvetta vastaavasti, sektorien välisen yhteistyön ja prosessien kehittäminen sekä omien palveluiden positiiviseen markkinointiin ja esilletuontiin. Sivistyslautakunnan tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että käytettävissä ovat riittävät resurssit perustehtävän hoitamiseen. Johdon ja esimiesten tulee pitää huolta siitä, että henkilöstöllä on osaaminen ja motivaatio työn tekemiseen asiakkaan paras huomioiden. Osaamisesta huolehditaan koulutuksella ja hyvällä rekrytoinnilla. Sivistyspalveluiden tavoitteiden toteutuminen on riippuvainen myös henkilöstön saatavuudesta. Rekrytointitilanteissa on ilmennyt vaikeuksia saada lastentarhanopettajia ja ruotsinkielisiä opettajia. Tavoitteiden toteutuminen edellyttää toimivien ja terveiden tilojen olemassaoloa. Toiminta vaarantuu vakavasti mikäli yhteiskunnallisten palveluissa kuten sähkö, vesi, jätevesi tai tietoliikenneyhteydet on merkittäviä katkoksia. TALOUS 1000 euroa 1-6/19 1-6/18 Tot 19/18 Enn 2019 MTA 2019 TP 2018 Tuotot ,3 % Kulut ,3 % Kate ,2 % ARVIO VUODEN 2019 TALOUSARVION TOTEUTUMISESTA Alkuvuoden 2019 aikana sivistyslautakunnan talousarviota on muutettu kolme kertaa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi , että sivistyslautakunnan vuoden 2019 talousarvioon lisätään euron lisämääräraha Valkeavuoren väistötilan vuokrakustannuksiin. Kaupunginvaltuusto hyväksyi , että talousarvioon myönnetään euron lisämääräraha asiantuntijarehtorin palkkaukseen vuoden 2019 loppuun saakka. Kaupungivaltuustossa sivistyslautakunnalle myönnettiin euron lisämääräraha kahden erityisluokanopettajan palkkaukseen perusopetukseen. Mainitut muutokset toteutettiin lisäämällä sivistyslautakunnan toimintakuluja euroa. Toimintatuotot Sivistyslautakunnan toimintatuotot ylittävät talousarvion eurolla. Koulutus Sivistyslautakunnan toimintatuotot ovat kertyneet alkuvuoden aikana talousarviota edellä. Koulutuksen vastuualueelle on tullut kevään aikana useita hankeavustuksia, mitkä kohentavat vastuualueen kertymää merkittävästi. Hankeavustuksille kohdistuu saman verran kustannuksia, joten vaikutusta toimintakatteeseen ei ole. Hankeavustuksia on saatu esimerkiksi kerhotoiminnan kehittämiseen, käyttäjälähtöisen oppimisympäristön kehittämiseen, koulutukselliseen tasa-arvoon, Liikkuva opiskelu hankkeeseen, kielen opetuksen varhentamiseen sekä lukion opetussuunnitelman kehittämiseen. Näiltä osin talousarvion ennustetaan ylittyvän euroa. Kotikuntakorvaustulot ovat lisääntyneet 16% vuodesta Laskennan perusteena oleva perusosa on kasvanut ja ulkopaikkakuntalaisten määrä perusopetuksessa on myös lisääntynyt. Iltapäiväkerhojen maksut ja lasten määrä toiminnan piirissä ovat samalla tasolla kuin vuonna Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

154 Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen hoitopäivämaksut ovat kertyneet talousarviota paremmin. Ennusteen mukaan tuotot ylittävät talousarvion noin euroa. Syynä tähän on lasten lisääntynyt määrä varhaiskasvatuksen piirissä. Syynä lisääntyneeseen määrään on ennen kaikkea työllisyystilanteen paraneminen, mikä on nostanut varhaiskasvatuksen osallistumisprosenttia. Myös osa-aikaisia lapsia on siirtynyt kokoaikaiseksi aiempaa enemmän. Alle 3-vuotiaiden lasten määrä varhaiskasvatuksessa on lisääntynyt. Toimintakulut Sivistyslautakunnan toimintakulut ylittävät talousarvion eurolla. Sivistyspalvelujen yleishallinto Sivistyspalvelujen yleishallinnon talousarvio on toteutunut suunnitellusti. Säästöä näyttää syntyvän hieman kaikissa kululajeissa. Koulutus Koulutuksen vastuualueen toimintakulut ovat kertyneet talousarvion mukaisesti. Henkilöstökulujen kertymä on noin 6,2 % ( euroa) korkeampi kuin vuoden Elokuusta 2018 alkaen on opetuksen tuntimäärää lisätty noin 200 tunnilla. Tämän lisäyksen vaikutus näkyy nyt koko vuoden osalta, ollen suurin syy kasvaneisiin henkilöstökuluihin. Oppilasmäärä on kasvanut 71 oppilaalla perusopetuksessa (1,9 %). Erityisen tuen oppilaiden määrä on myös kasvanut 16,2 % vuosien 2018 ja 2019 välillä. Asiakaspalvelujen ostot ovat samalla tasolla kuin vuonna Väistötilojen kustannukset ovat nostaneet kokonaisuutena vastuualueen kulujen kokonaiskertymää sekä palvelujen ostoissa että vuokrissa. Talousarvioon varatut vuokrakustannukset alittuvat kulujen kasvusta huolimatta noin eurolla. Näillä näkymin koulutuksen vastuualue pysyy muilta osin budjetissaan, mutta haasteita tuovat kasvava ohjaajatarve ja oppilasmäärän kasvu. Ohjaajatarve on kasvanut oppilaiden lisääntyneiden henkilökohtaisten tuen tarpeiden vuoksi. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen toimintakulut ylittävät talousarvion 1,4 miljoonalla eurolla. Perhepäivähoidon piirissä olevien lasten määrä on vähentynyt ja samoin siihen liittyvät kustannukset. Ennusteen mukaan perhepäivähoito alittaa talousarvion eurolla. Päiväja vuorohoidon piirissä olevien lasten määrä on sen sijaan noussut. Muutoksia ryhmien rakenteessa on tapahtunut alle 3-vuotiaiden ja erityisen tuen lasten lisääntyessä kunnallisessa päivähoidossa. Omien päiväkotien ja vuorohoidon henkilöstökulut ylittävät talousarvion eurolla. Ostopalvelupaikoilla olevien lasten määrä on lisääntynyt merkittävästi ja sen seurauksena myös kustannukset ( euroa, 11,3 %). Ennusteen mukaan ostopalvelupaikkoihin varatut määrärahat tulevat ylittymään euroa. Kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen piirissä olevien lasten määrä on vähentynyt ja näiltä osin säästöä syntyy euroa (kotihoidon tuki euroa ja yksityisen hoidon tuki euroa). 37 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

155 9.1.1 Yleishallinto Yleishallinto vs. sivistysjohtaja Mika Rantanen TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 1-6/2019 Sivistyspalveluiden yleishallintoon kuuluvat palvelualueen johto sekä keskitetyt toimistopalvelut. Yleishallinnossa osallistutaan aktiivisesti sivistyspalveluiden sähköisen toimintaympäristön kehittämiseen ja tuetaan vastuualueita kehittämistyössä. Asiakkaiden tyytyväisyyttä perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja varhaiskasvatuksen palveluihin selvitetään jälleen vuonna Vuorossa on kysely, jolla selvitetään palveluiden sisältöön liittyvää tyytyväisyyttä kaikilla vastuualueilla omilla kysymyksillä. Kyselyiden tulokset, vertailu vuoteen 2017 ja kehittämistavoitteet raportoidaan lautakunnalle syyskuussa. Vuodelle 2018 suunniteltu yhdenvertaisuussuunnitelman laatiminen siirtyy vuodelle Suunnitelma laaditaan koko kaupungin yhteisenä eikä vain sivistys- sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnitelmana kuten vuodelle 2018 oli suunniteltu. Tavoitteena on yhdenvertaisuuden lisääminen kaupungin palveluissa ja kaupunkilaisten arkisissa ympäristöissä. Palvelualueella osallistutaan aktiivisesti valtakunnalliseen ja maakunnan omaan lapsi- ja perhepalveluiden uudistamistyöhön. Sivistyspalvelut ottaa ennakkoluulottomasti käyttöön hankkeessa esille nostettavia toimintamalleja ja kehittää prosesseja ja palveluita entistä asiakaslähtöisemmiksi yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Muutoksella valmistaudutaan tulevaan sote-uudistukseen. Palvelualueella kiinnitetään edelleen huomiota Askel-hankkeen etenemiseen. Henkilöstö sitoutuu työhön organisaation kaikilla tasoilla. Perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa teetetään opinnäytetyönä selvitys siitä, millaisista ennaltaehkäisevistä ja matalan kynnyksen palveluista heidän asiakkaansa olisivat hyötyneet ennen ajautumista raskaisiin ja korjaaviin palveluihin. Tietoa hyödynnetään sosiaali- ja terveyssekä sivistyspalveluiden yhteisessä kehittämisessä. Seudullista yhteistyötä kehitetään aktiivisesti etenkin itäisten kuntien kanssa. Koulukuljetukset kilpailutetaan vuonna Elokuussa 2018 työnsä aloittanut oppimisympäristöasiantuntija on mukana koulujen rakentamishankkeiden suunnitteluprosessissa mukana tehden yhteistyötä koulujen, suunnittelijoiden sekä tila- ja ravintopalveluiden kanssa. Lautakunta tekee opintomatkan littyyen palvelualueen ajankohtaisiin asioihin. Sivistyspalveluiden johtamisjärjestelmää tarkastellaan kokonaisuutena ja tehdään tarvittavat päätökset järjestelmän uudistamiseksi lukukauden 2019 alusta. Toteutuminen: Asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin huhtikuussa Tulokset ja toimenpideohjelmat ovat lautakuntakäsittelyssä elokuussa. Sote-uudistuksen kariutuminen vaikutti lamaannuttavasti maakunnalliseen lapsi- ja perhepalveluiden uudistamistyöhön. Asiakaslähtöisyyttä pyritään tuomaan jatkuvasti esillä ilman varsinaista Askel-hanketta, onhan Kaarinan yhtenä arvona asiakaslähtöisyys. Elokuussa 2018 työnsä aloittanut oppimisympäristöasiantuntija jatkaa työtään vuoden 2019 loppuun asti. Hänen johdollaan on valmisteltu Valkeavuoren ja Piispanlähteen hankesuunnitelmia, koulu- ja päiväkotihankkeiden pedagogisia suunnitelmia, toteutettu useita tutustumiskäyntejä ja koulurakentamiseen liittyviä tilaisuuksia.. Sivistyslautakunta teki yhdessä vapaa-ajan lautakunnan kanssa opintomatkan Hämeenlinnan seudulle ja Vihtiin tehtyyn matkaan osallistui 11 lautakuntien jäsentä. Johtamisjärjestelmän tarkasteluun liittyen on tehty valmistelutyötä virka-apulaisrehtoraattien perustamiseksi yhtemäiskouluihin. Asiaa käsitellään laadittaessa vuoden 2020 talousarviota. 38 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

156 9.1.2 Koulutus Koulutus vs. johtava rehtori Kaj Kanervavuori TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 1-6/2019 Opetussuunnitelma: Perusopetuksen ja lukion uudistuneet opetussuunnitelmat koskevat syksyllä 2019 koko peruskoulua ja lukiota. Perusopetuksen opetussuunnitelman uudistamisessa keskeisimpiä asioita ovat arviointi, monialaiset aihekokonaisuudet sekä koko kouluyhteisön osallistaminen. Kehittyvän opetussuunnitelmatyön avulla vuosittain arvioidaan opetussuunnitelman toteutumista ja oppilaiden monipuolista oppimisen arviointia sekä yhtenäisyyttä Kaarinassa. Kahden ikäluokan osaaminen arvioidaan yhdessä aineessa yhteisellä kokeella. Liikkuva koulu hankkeella toiminnallistetaan koulupäivää monipuolisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään oppituntien aikaiseen liikkumiseen, oppitunnit ovat entistä toiminnallisempia. Kaikissa kouluissa toimivat välituntiliikuttajat sekä jonkinlainen liikuntavälinelainaamo. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrän kasvu lisää edelleen palvelutarpeita esim. S2- opetuksen, kotikielen opetuksen, erityisopetuksen ja vieraiden uskontojen osalta. Lukion tavoitteena on vetovoimaisuuden ja ensisijaisten hakijoiden määrän lisääminen, johon yhtenä keinona on monipuolinen tiedottaminen ja markkinointi. Sähköinen ylioppilastutkinto laajenee keväällä 2019 koko tutkintoon. Lukiossa pyritään tarjoamaan syksystä 2019 alkaen myös erityisopetusta. Pakolliseksi tämä tulee lukuvuonna Henkilöstö ja johtaminen: Henkilöstön koulutuksen painopisteenä on uusien opetussuunnitelmien toteuttaminen ja suunnitelmien toteutumisen arviointi. Lisäksi koulutuksissa painotetaan erilaisten oppimisympäristöjen käyttöä oppijan näkökulmasta. Jokainen koulu järjestää lukuvuoden aikana ainakin yhden pedagogisen kahvilan, jossa käsitellään ajankohtaisia oppimiseen liittyviä asioita. Teemoja ovat esim. sähköiset ja fyysiset oppimisympäristöt, pedagogiset ratkaisut eri tilanteissa ja tiloissa, arjen haastavat tilanteet. Jokaisessa koulussa järjestetään yhteisöllisesti työntekijöiden hyvinvointiin liittyviä tapahtumia. Yhteisön hyvinvointa viedään eteenpäin myös osallistamalla oppilaita yhdessä työntekijöiden kanssa enemmän toteuttamaan koulun arjen tapahtumia. Rehtorit ottavat entistä enemmän vastuuta yksikkönsä taloussuunnittelusta ja -seurannasta. Tieto- ja viestintätekniikka: Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään aktiivisesti, monipuolisesti ja oppijalähtöisesti. Perusopetuksessa henkilökohtaisten mobiililaitteiden käyttö jatkuu luokilla luokkalaisten päätelaiteformaatin mahdollista vaihtoa kartoitetaan ja pilotoidaan v aikana. Loput vanhemmat henkilökohtaisessa käytössä olevat tablet-laitteet päivitetään uusiin malleihin leasing-palvelumallilla. Oppilaat: Oppilaiden osallisuuden lisäämisellä parannetaan työskentelyilmapiiriä ja parannetaan koulumotivaatiota, tässä tärkeänä tukena ovat oppilaskuntien, tukioppilaiden, välkkäriliikuttajien, hyvinvointiryhmien ja vanhempainyhdistysten panokset. Huoltajien osallistuminen ja vanhempainyhdistysten toiminta tukee koulujen kasvatustyötä. Lisätään yhteistyötä kaupungin lasten ja nuorten palveluissa: poissaolojen seurannalla ja varhaisella puuttumisella estetään syrjäytymistä. Erityisen tuen piirissä olevien lasten määrä kasvaa. Rakentaminen ja peruskorjaukset: 39 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

157 Opetustyön arjessa näkyy monessa koulussa väliaikaisuus väistötilojen vuoksi. Uudet oppimisympäristöt suunnitellaan monikäyttöisiksi ja muuntojoustaviksi uuden opetussuunnitelman vaatimusten mukaisesti. Väliaikaisten tilojen suunnittelussa ja hankinnassa tehdään yhteistyötä teknisten palveluiden kanssa. Mahdollisuuksien mukaan lisätään myös tilojen yhteiskäyttöä muiden käyttäjien kanssa. Koulujen pieniä hankkeita tuetaan omalla pienellä hankerahoituksella vuoden 2018 tapaan. Toteutuminen: Opetussuunnitelma: Opetussuunnitelman toteutumista ja oppilaiden monipuolista oppimisen arviointia sekä yhtenäisyyttä Kaarinassa on arvioitu ja arvioidaan osallistumalla KARVI:n (Kansallinen arviointikeskus) toteuttamiin koulutuksen järjestäjän arviointeihin. Keväällä 2019 Kaarinassa kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisten osaamistasoa äidinkielessä ja kirjallisuudessa arvioitiin yhteisellä (valtakunnallinen) kokeella. Kokeiden tuloksia arvioitiin koulukohtaisesti ja niitä vertailtiin kouluissa valtakunnalliseen tasoon. Kaupungin sisällä koulujen välistä vertailua ei tehty. Kevään 2019 aikana Sykettä kouluihin! hankkeessa tehtiin välituntiliikuttajien välinehankintoja, suunniteltiin ja toteutettiin polkupyöräkouluja sekä osallistuttiin valtakunnalliseen pyöräilyviikkoon viettämällä autotonta viikkoa kaikissa hankkeeseen osallistuvissa kouluissa. Lisäksi koulujen henkilöstölle järjestettiin toiminnallisuuden lisäämiseen liittyvää koulutusta ja oppilaille välituntiliikuttajakoulutusta. Hankkeen ohjausryhmä kokoontui kahdesti, joista toinen kokous käytettiin kokemusten vaihtamiseen ja vertaisoppimiseen. Kevään aikana lukion markkinointiin panostettiin uusimalla esitemateriaali ja promovideo. Opiskelijat kävivät opinto-ohjaajan johdolla esittelemässä koulutusta yseille. Esittelyilta huoltajille ja opiskelijoille järjestettiin tammikuussa. Ensisijaisten hakijoiden määrä yleislinjalle kasvoi edellisvuotisesta (90 hakijaa, edellisvuonna 60). Focus-linjan hakijoita ei ollut riittävästi aloituspaikkoihin nähden (7 hakijaa). Musiikkiteatterilinjalle järjestettiin täydennyshaku kesäkuussa ja linjan aloitti 16 opiskelijaa. Sähköinen ylioppilastutkinto toteutettiin onnistuneesti ilman teknisiä häiriöitä. Yhteistyö tietohallinnon kanssa on ollut joustavaa ja tehokasta koko sähköistysprojektin ajan. Keväällä päätettiin lukiossa erityisopettajasta, jonka palvelut ovat saatavilla kolmena päivänä viikossa syyslukukaudesta 2019 alkaen. Henkilöstö ja johtaminen: Henkilöstön koulutuksen painopisteenä on ollut uusien opetussuunnitelmien toteuttaminen ja suunnitelmien toteutumisen arviointi. Koulutuksen arvioinnin ohjausryhmä kokoontui kevätlukukauden aikana 3 kertaa. Lisäksi koulutuksissa on huomioitu erilaisten oppimisympäristöjen käyttöä oppijan näkökulmasta. Kevälukukaudella kouluissa on pidetty pedagogisia kahviloita eri teemoilla. Teemoina on ollu mm. sähköiset ja fyysiset oppimisympäristöt, erilaiset pedagogiset ratkaisut, arjen haastavat tilanteet. Kouluissa on järjestetty laaja-alaisesti erilaisia työntekijöiden ja oppilaiden hyvinvointiin liittyviä tapahtumia. Rehtorit vastaavat yksikkönsä taloussuunnittelusta ja -seurannasta. Koulujen resurssijako suoritettiin helmikuussa uudella tavalla. Tieto- ja viestintätekniikka: Tieto- ja viestintätekniikkaa on käytetty kouluissa aktiivisesti, monipuolisesti ja oppijalähtöisesti. Perusopetuksessa luokkalaisten päätelaiteformaatin mahdollista vaihtoa on pilotoitu kevään v aikana. Loput vanhemmat henkilökohtaisessa käytössä olevat tablet-laitteet päivitettiin uusiin malleihin leasing-palvelumallilla. 40 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

158 Oppilaat: Oppilaiden osallisuutta on edelleen lisätty ja tämä on tukenut koulujen yhteisöllisyyttä. Kaikissa kouluissa toimii oppilaskunta, tukioppilaat, välkkäriliikuttajat. Lisäksi jokaisessa koulussa on hyvinvointiryhmä sekä vanhempainyhdistys. Keväällä 2019 herätettiin muutaman vuoden tauon jälkeen henkiin myös vanhempainyhdistysten "kattoyhdistys" Kaavary. Sen puheenjohtajana aloitti Lasse Palken. Poissaolojen aktiivista ja järjestelmällistä seurantaa on jatkettu Kaarinan mallin mukaan. Poissaolot ovat edelleen vähentyneet edelliseen lukuvuoteen nähden. Rakentaminen ja peruskorjaukset: Koulurakennusten oppimisympäristöjen monikäyttöisyyden ja muuntojoutavuuden parantamiseksi koulut anoivat suunnitelmiinsa perustuen erillisen hankerahan koulutuksen järjestäjältä. Tavoitteena oli lisätä opetustilojen monikäyttöisyyttä ja muuntojoustavuutta. Kaikkiaan rahaa kouluille myönnettiin Koulujen antamien toteuttamisselvitysten mukaisesti myönnetyt kehittämisrahat on käytetty suunnitelmissa kuvatuin tavoin. Noin kymmentä opetustilaa koskevat tilamuutostyöt on saatettu loppuun, mutta osa kalustamiseen liittyvistä hankkeista on vielä kesken. Tilamuutoksissa on toteutettu tilojen opetusteknologisten ratkaisuja, monikäyttöisyyden parantamista sekä tilojen yhdistelyä toisiinsa muuntojoustavuuden lisäämiseksi. Kalustamisen osalta painopiste on ollut helposti siirreltävien ja säädeltävien oppilaskalusteiden hankinnassa. Tavoitteena on ollut parantaa opetustilojen sisäistä muuntojoustavuutta, missä on onnistuttu. Kun kalusteita voidaan oppilaiden toimesta liikutella helposti, myös erilaisten opetusjärjestelyjen toteuttaminekin on luontevampaa. Yleisesti rehtorit ovat olleet tyytyväisiä tapaan, jolla oppimisympäristöjen kehittämisrahaa on ollut haettavissa ja kuinka hankkeet on saanut toteuttaa koulukohtaiset tarpeet huomioiden. Tätä toimintatapaa toivotaan jatkossakin. 41 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

159 9.1.3 Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus varhaiskasvatuksen johtaja Päivi Kemppainen TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 1-6/2019 Varhaiskasvatuksen ja perhekeskuksen välisen yhteistyön parantaminen ja yhteisten työkäytäntöjen luominen on vuonna 2019 erityisen mielenkiinnon ja kehittämisen kohteena. Haastavissa asiakastilanteissa voidaan säästää aikaa ja rahaa ja parantaa asiakaspalvelua, kun on yhteinen tapa toimia. Erityisesti lasten kannalta on merkityksellistä, että tukitoimet voidaan kohdistaa lapseen ja perheeseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lasten liikunta on varhaiskasvatuksen toiminnan kehittämisen tärkeä painopiste vuonna Aluehallintoviraston tukeman hankerahoituksen avulla varhaiskasvatukseen on palkattu määräaikainen liikuntakoordinaattori, jonka kiertää varhaiskasvatuksen toimipisteissä. Hän kannustaa lapsia liikkumaan, antaa vinkkejä liikunnan toteuttamiseen sekä ohjaa lapsia ja työntekijöitä Ilo kasvaa liikkuen -ohjelman pariin. Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehditaan järjestämällä tarvittaessa ammatillista koulutusta, skeemavalmennusta ja mahdollisuus osallistua liikuntaharrastusta kannustaviin tapahtumiin esim. Kunnon Eväät -tapahtuma. Työssä jaksamista tuetaan myös ikäohjelman keinoin. Päiväkotien turvallisuuteen kiinnitetään huomiota mm. päiväkotien ulko-ovien lukituksia uusimalla ja valvontakameroita hankkimalla. Varhaiskasvatuksen palvelujärjestelmän toimivuutta ja palvelun laatua arvioidaan itsearvioinnin, vertaisarvioinnin ja asiakaspalautteiden sekä ulkopuolisen auditoinnin avulla. Varhaiskasvatuksen kustannuksia voidaan alentaa luopumalla hajasijoitetuista yksiköistä ja keskittämällä toimintoja laajempiin, toiminnallisiin kokonaisuuksiin. Toteutuminen: Perhe- ja sosiaalipalveluiden sekä varhaiskasvatuksen yhteinen koulutus- ja kehittämispäivä on toteutettu. Päivän aikana sovittiin yhteistyökumppaneiksi nimetyt perheohjaajat ja työntekijät eri varhaiskasvatuksen yksiköille. Työntekijöiden jalkautuminen päiväkoteihin on tärkeä yhteistyömuoto ja palvelee varhaiskasvatuksessa olevia lapsiperheitä sekä edistää perhe- ja sosiaalipalveluiden ja varhaiskasvatuksen välistä yhteistyötä. Liikuntakoordinaattori on kiertänyt eri varhaiskasvatuksen yksiköissä ja kannustanut lapsia ja työntekijöitä lisäämään liikuntaa. Hankkimalla laadukkaita ja tarkoituksenmukaisia liikuntavälineitä liikuntakoordinaattori on luonut lapsille mahdollisuuksia kokeilla monia eri liikunnan muotoja esim. talvella lumikenkäily ja hiihto. Jokainen yksikkö on asettanut omat liikunnalliset tavoitteensa, joita on pyritty pienin askelin saavuttamaan. Henkilökunnalle on järjestetty ammattitaitoa tukevaa koulutusta. Skeemavalmennuksen kohteena on nyt lastenhoitajien ryhmä. Varhaiskasvatuksen palvelujärjestelmää on arvioitu itsearvioinnin, vertaisarvioinnin sekä asiakaspalautteen avulla. Ulkopuolinen auditointi ei ole toistaiseksi toteutunut. Kuovinkadun päiväkodin toiminta on sisäilmasta johtuvien ongelmien vuoksi hajautettu eri päiväkoteihin Kaarinassa kesäkuun alusta lähtien. 42 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

160 9.2. Vapaa-ajan lautakunta Vapaa-ajan lautakunta kansalaisopiston rehtori Risto Jaakola TOIMINTA-AJATUS Vapaa-ajan palvelut tuottavat kuntalaisten hyvinvointia edistäviä palveluita. Vastuualue tarjoaa kaupungin eri palvelualueiden, yhdistysten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa yhteistyössä tietoa, palveluita ja olosuhteita, jotka aktivoivat kuntalaisia oman hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämiseen kirjaston, kulttuurin, palvelupisteiden sekä nuorisotyön ja kansalaisopiston monipuolisella tarjonnalla. VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Sujuvat ja turvalliset arjen palvelut läheltä Eri väestöryhmien tarpeisiin vastaaminen kysynnän mukaan Toteutuminen 1-6/2019: Tavoite Palveluita tarjotaan eri kaupunginosissa monipuolisesti Mittarin tavoitearvo Toimipisteiden määrä säilyy ennallaan ja niitä kehitetään Kansalaisopisto: Kansalaisopiston kurssit saatiin suunniteltua ja tila-anomukset lähetettyä määräajassa. Kurssiohjelma valmistui ja lähetettiin painoon juhannukseen mennessä. Kevään toimipaikkamuutos ja siitä aiheutuneet järjestelyt myöhästyttivät mielikuvakyselyn tekemistä syksylle. Kulttuuri- ja kirjastopalvelut: Monipuolinen kulttuuritarjonta on selvästi lisääntynyt eri puolilla kaupunkia. Kaarina-talosta on tullut kulttuuritapahtumien keskus tavalla, jota ei osattu odottaa. Littoisten kirjastopalveluihin valmisteltiin parannusta omatoimikirjaston rakentamisella. Arvioitu avaamisajankohta on heinäkuussa. Nuorisopalvelut: Nuorisotilojen määrä ja sijainti ovat pysyneet ennallaan, joten toimintaa on voitu järjestää eri kaupunginosissa. Nuorisotilat ovat olleet suunnitellusti auki. Nugipagun ajoja on lisätty. Nugipagu on ollut liikenteessä touko- ja kesäkuussa ja näin on tavoitettu enemmän nuoria eri puolilla Kaarinaa. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Kansalaisopisto: Kurssien suunnittelu saadaan valmiiksi huhtikuun loppuun mennessä, jotta tila-anomukset saadaan ajoissa käsiteltäväksi kouluille ja liikuntapalveluihin. Tämän perusteella saadaan varmistus kurssien toteuttamisesta ajoissa myös tuntiopettajille. Suurimpana riskinä kurssien toteuttamisessa on se, että kurssitiloja otetaan muuhun käyttöön kesken lukuvuotta. Palvelun laadun säilyttämisen varmistamiseksi kansalaisopisto toteuttaa internetissä mielikuvakyselyn kuntalaisille sekä jatkaa kurssilaisten tyytyväisyyskyselyjen tekemistä Kulttuuri- ja kirjastopalvelut: Kaarina-talon kulttuuripalvelujen ja palvelupisteen toiminnan monipuolisuus tunnetaan kaupungissa hyvin. 43 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

161 Lasten ja nuorten lukutaidon ylläpitäminen ja parantaminen on kirjastotoiminnan tärkein painopiste, johon suunnataan merkittävä osa kirjaston resursseista. Nuorisopalvelut: Kesäleiritoiminta suunnitellaan hyvissä ajoin, jotta leirien markkinointiin jää riittävästi aikaa. Nuorisopalveluissa palvelut saadaan toteutettua määrärahojen puitteissa. TALOUS 1000 euroa 1-6/19 1-6/18 Tot 19/18 Enn 2019 MTA 2019 TP 2018 Tuotot ,4 % Kulut ,9 % Kate ,2 % ARVIO VUODEN 2019 TALOUSARVION TOTEUTUMISESTA Toimintatuotot Kulttuuri ja kirjastopalvelujen sekä palvelupisteiden toimintatuotot ovat kertyneet hieman talousarviota paremmin. Erityisesti kirjaston varausmaksut ovat kertyneet talousarviota edellä. Kansalaisopiston toimintatuotot ovat kertyneet totuttuun tapaan. Lukukausimaksut laskutetaan enimmäkseen syys- lokakuussa ja toimintatuottojen todellinen kertymä näkyy vasta silloin. Nuorisopalvelujen toimintatuotot ovat kertyneet talousarvion mukaisesti. Toimintakulut Vapaa-ajan lautakunnan toimintakulut toteutuvat talousarvion mukaisesti. Vapaa-ajan palvelujen yleishallinto Vapaa-ajan palvelujen yleishallinnon toimintakulut toteutunevat suunnitellusti. Kulttuuri ja kirjasto Kulttuuri- ja kirjastopalvelujen sekä palvelupisteen talousarvio toteutuu kokonaisuudessaan suunnitellusti. Kirjasto- ja kulttuuripalvelujen toimintakulut ovat vuoden 2018 tasolla. Kirjaston sijaiskulut ovat lisääntyneet ja ylittävät tältä osin talousarvion. Kulttuuritapahtumien lisääntyminen on hieman lisännyt palvelujen ostojen kertymää vuosien välillä. Kansalaisopisto Kansalaisopiston toimintakulut ovat toteutumassa suunnitellusti ja ovat viime vuoden tasolla. Kansalaisopiston toiminta on hyvin rahoitettu valtion toimesta. Toimintakatteesta noin 58 % rahoitetaan Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksien kautta. Nuorisopalvelut Nuorisopalveluiden toimintakulut ovat vuoden 2018 tasolla. Toimintakulut ovat ylittymässä jonkin verran johtuen koko kesän kestävän toiminnan lisäämisestä ja toteutettavien toimintojen vaatimasta ohjaajaresurssin lisäämisestä. Tilanne pyritään tasapainottamaan syksyn 2019 aikana vähentämällä tuntityöntekijöiden käyttöä. 44 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

162 9.2.1 Vapaa-ajan palvelut Vapaa-ajan palvelut kansalaisopiston rehtori Risto Jaakola TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 1-6/2019 Vastuualueen toiminnan päätarkoituksena on edistää kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä: Tuotamme monipuolisia kirjasto-, kulttuuri- ja nuorisopalveluja sekä kansalaisopiston kursseja kuntalaisille. Uusi Kaarina-talo tarjoaa monipuolisia tiloja kuntalaisten kokoontumiseen. Palveluiden monipuolisuutta, tarvelähtöisyyttä ja hyvää kohdentumista tavoitellaan asiakaslähtöisesti laajan ja aktiivisen yhteistyön avulla. Tärkeimpina tavoitteina ovat sujuvat arjen palvelut ja hyvinvoinnin edistäminen. Tätä toteutetaan talousarviossa kehittämällä sähköisiä palveluja, turvaamalla kansalaisopiston resurssit ja esittämällä lisäresurssia asukasluvun kasvaessa, varmistamalla riittävät nuorisotyön resurssit, avaamalla omatoimikirjaston Littoisissa, harkitsemalla lauantaiaukioloaikaa Kaarinatalossa myös elokuussa ja huomioimalla vapaa-ajan palveluiden tarpeet koulurakentamisessa. Toteutuminen: Toimintasuunnitelma on onnistunut vuoden alkupuoliskolla hyvin: Kansalaisopiston resurssit ovat säilyneet ja kursseja on suunniteltu tälle vuodelle viime vuotinen määrä. Myös nuorisopalvelujen resurssit ovat säilyneet ennallaan. Koko kesän kestäviin toimintoihin palkattiin kesätyöntekijöitä. Kulttuuri- ja kirjastopalveluissa Littoisten omatoimikirjaston avaamista valmisteltiin, siten että arvioitu avaamisajankohta on heinäkuun alussa. Pääkirjaston kesäaukiolot ovat olleet kokonaisuudessaan edellisiä kesiä hiukan pidemmät, mutta henkilökunnan lomien vuoksi pääkirjasto on ollut suljettuna kesälauantaisin. Kaarina-talon palvepisteen kesäaukiolo on ollut kaksi tuntia lyhyempi kuin muuna aikana vuodessa. 45 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

163 10. Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut va. sosiaali- ja terveysjohtaja Elina Heikkilä Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta va. sosiaali- ja terveysjohtaja Elina Heikkilä TOIMINTA-AJATUS Järjestää kaarinalaisille arkielämän sujumisen turvaavia, hyvinvointia edistäviä sosiaali- ja terveyspalveluja. VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti Sujuvat ja turvalliset arjen palvelut läheltä Vastuullinen johtaminen Toteutuminen 1-6/2019: Tavoite 1) Tuotamme vaikuttavia, oikea-aikaisia ja asiakaslähtöisiä palveluita niin, että asiakkaan kokemus palvelukokonaisuudesta on myönteinen ja hän haluaa jatkossakin käyttää palveluitamme. Mittarin tavoitearvo Mitattava asiakastyytyväisyys pysyy vähintäänkin hyvällä tasolla ja poikkeamiin reagoidaan viipymättä. Asiakkaita kuullaan palvelutuotannon muutostilanteissa esimerkiksi asiakasraatien, omaisten iltojen tms. välityksellä. Kaikki muistutukset ja kantelut käsitellään ao. yksikön henkilöstön kanssa. Vuoden 2019 aikana tehtävissä rekrytoinneissa tarkastellaan asiakaspalveluasennetta ja - taitoa yhtenä keskeisenä osaamisalueena. Asiakastyytyväisyyskyselyjen tulokset valmistuvat syksyn aikana. Omaisten iltoja on järjestetty eri yksiköissä. Muistutuksia on käsitelty henkilöstön kanssa tilannekohtaisesti aina, kun se on katsottu tarpeelliseksi. Useissa rekrytoinneissa on mallinnettu asiakaspalvelutilannetta haastattelun yhteydessä. 46 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

164 Sujuvat ja turvalliset arjen palvelut läheltä Yhden luukun periaatteen toteuttaminen Vastuullinen johtaminen Kustannus- ja laatutietoinen johtaminen Toteutuminen 1-6/2019: 2) Paljon ja/tai kalliita palveluita käyttävien kaupunkilaisten palveluketjuja muokataan uusien kustannustehokkaiden toimintatapojen käyttöönottamiseksi. Eri asiakasryhmien palvelukokonaisuuksien kehittämistä jatketaan soteuudistuksen tavoitteiden mukaisesti. Kaarinan kaupunki on aktiivisesti mukana niin palvelutuotannon kuin palveluiden järjestämisenkin suunnittelussa. Kokeillaan toimintatapaa, jossa paljon ja / tai kalliita palveluita tarvitseville asiakkaille, joiden palvelutarve on pitkäaikainen ja monimutkainen, tarjotaan yksilöllisen palveluohjaajan palvelua. Työmuotoa arvioidaan jatkuvasti. Palvelujenjärjestämishankkeita on jatkettu mahdollisuuksien mukaan soteuudistuksen viivästymisestä huolimatta. Yksilöllistä palveluohjausta on tarjottu kotiutushoitajan ja terveyskeskuksen sosiaaliohjaajan tekemänä sekä Kompassihankkeen kautta. Puhelinneuvontaa on kehitetty. Omaishoidon palveluohjaaja on panostanut erityisesti huoliasiakkaisiin. Vastuullinen johtaminen Työyhteisötaitojen kehittäminen, oman vastuun kantaminen ja vastuun ottaminen omissa tehtävissä Esimiestyön seuranta, arviointi ja jatkuva parantaminen Toteutuminen 1-6/2019: 3) Huolehdimme siitä, että meillä on ammattitaitoista henkilökuntaa riittävästi. Tarjoamme ammattilaisille kiinnostavia työtehtäviä, hyvän työilmapiirin ja mahdollisuudet kehittää itseään ja työtään. Selvitetään, voitaisiinko joissakin yksiköissä kokeilla jatkuvaa työtyytyväisyyden ja -innostuksen mittaamista. Työyhteisön ristiriitoihin puututaan viiveettä. Kaikki vakinaisesta tehtävästä vuonna 2019 irtisanoutuvat haastatellaan. Henkilökunta saa riittävästi tietoa sote-uudistuksen etenemisestä ja sen paikallisista vaikutuksista. Jatkuvan työtyytyväisyyden selvittäminen on kesken. Irtisanoutuneita on pääosin haastateltu. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Sosiaali- ja terveyspalvelujen näkökulmasta merkittävimmät riskit liittyvät toisaalta työn tekemisen edellytyksiin, toisaalta perustehtävässä onnistumiseen. Laajat sähkökatkokset ja vesihuoltoverkoston saastuminen voivat pahimmillaan johtaa ihmishenkien menettämiseen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminta on tietojärjestelmistä ja -liikenteestä hyvin riippuvaista. Monet asiakkaat tarvitsevat poikkeustilanteissa apua. Kaikissa kaupungin alueella toimivissa asuin- tai hoitoyksiköissä ei ole varavoimaa. Myös pitkään jatkuva hellejakso, jollainen koettiin 47 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

165 kesällä 2018, vaikeuttaa etenkin sairaiden ja ikääntyneiden elämää. Erityisenä riskiryhmänä voidaan pitää sellaisia yksin eläviä liikunta- ja muistirajoitteisia, kroonisesti sairaita ja huonokuntoisia ihmisiä, jotka eivät ole kaupungin palveluiden piirissä. Sähkön ja veden saantiin liittyvissä poikkeustilanteissa on varauduttava mm. evakuointeihin. Kiinteistöjen viilennysmahdollisuuksia on parannettava. Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualueen tehtävä on tuottaa vaikuttavia, oikea-aikaisia ja tarpeisiin perustuvia palveluita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Mikäli siinä ei onnistuta, kalliiden korjaavien palveluiden tarve kasvaa ja samalla osa asiakkaista jää vaille tarvitsemaansa tukea ja apua. Pahimmillaan huono-osaisuus, sairastavuus ja syrjäytymisen ylisukupolvisuus lisääntyvät, mikä on kestämätöntä niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin. Jotta tavoitteessa onnistutaan, tarvitaan ammattitaitoista, motivoitunutta henkilökuntaa, rohkeutta muuttaa toimintatapoja ja taitavaa johtamis- ja esimiestyötä. Sosiaali- ja terveydenhuollon johtamista hankaloittaa se, että käytettävissä oleva tieto on taaksepäin katsovaa ja seurantamittaristot ovat puutteelliset. Tieto on hajautunut useisiin tietojärjestelmiin, jotka eivät ole yhteydessä toisiinsa. Kun oikeaa ja riittävää tietoa päätösten tueksi ei ole saatavilla, riskinä on, että resursseja ei käytetä tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti. Vaikka Kaarina on keskisuuri kaupunki ja Varsinais-Suomen mittakaavassa yksi "suurista", jotkut tärkeät toiminnot ovat haavoittuvia, koska osaavan henkilökunnan määrä on hyvin pieni. Kaikkiin toimintoihin ei kyetä luomaan sellaista varamies- tai sijaisjärjestelmää, että palvelutuotanto voitaisiin turvata kaikissa tilanteissa. Muissa, pienemmissä kunnissa tämä ongelma on merkittävämpi, ja se näyttäytyy Kaarinassa siten, että muilla kunnilla olisi halua ostaa palvelua Kaarinan kaupungilta. Sote-uudistuksen tilanne on ollut pitkään epävarma. Samalla kun valmistellaan tulevaa, vielä epävarmaa uudistusta, on huolehdittava laadukkaasta palvelutuotannosta niin kauan kuin se on kaupungin vastuulla. TALOUS 1000 euroa 1-6/19 1-6/18 Tot 19/18 Enn 2019 MTA 2019 TP 2018 Tuotot ,1 % Kulut ,9 % Kate ,9 % ARVIO VUODEN 2019 TALOUSARVION TOTEUTUMISESTA Kesäkuun tilanteessa toimintatuottojen toteutuma on 47 % (v oli 43 % tilinpäätöksestä), toimintakulujen toteutuma 51 % (48 %) ja toimintakatteen toteutuma 52 % (49 %). Perhe- ja sosiaalipalveluiden vammaispalvelujen yksikössä talousarvion kulut ja sitä myöten toimintakate tulee ennusteen mukaan ylittymään 500 t. Kulujen arvioitua suurempi kasvu johtuu vaativan hoitotarpeen asiakkaiden akuuttien sijoitusten lisääntymisestä. Ikäihmisten palveluissa erityisesti kotihoidon kulut ovat asiakasmäärän paineessa ylittämässä talousarvion. Toisaalta omaishoidossa kulut ovat jäämässä talousarvion alle. Kokonaisuudessaan ennuste ikäihmisten palveluiden toimintakatteen ylitykselle on 200 t. Terveyspalveluissa henkilöstön sijaiskustannukset sekä hoitotarvikekustannukset varsinkin diabeteksen osalta ylittävät varatut määrärahat. Terveyspalveluiden talousarvion toimintakatteen ennustetaan ylittyvän 500 t. 48 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

166 Sosiaali- ja terveyspalvelujen yleishallinto Sosiaali- ja terveyspalvelujen yleishallinto va. sosiaali- ja terveysjohtaja Elina Heikkilä TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 1-6/2019 Yleishallinnon talousarvioon sisältyvät palvelualueen johto, sosiaali- ja terveyslautakunnan toiminta, sosiaaliasiamiespalvelut, seudullinen sosiaalipäivystys, seudullisten ja muiden kehittämishankkeiden maksuosuudet sekä ympäristöterveydenhuolto. Seudullisesta sosiaalipäivystyksestä on tekeillä uusi yhteistyösopimus 19 muun kunnan kanssa, jonka on tarkoitus astua voimaan Sosiaalipäivystys huolehtii virka-ajan ulkopuolella kiireellisistä sosiaalityön palveluja vaativista kriisi- ja hätätilanteista. Kaarinan talousarviovaraus on Ympäristöterveydenhuolto on järjestetty 13 kunnan osalta seudullisesti vuoden 2009 alusta Liedon kunnan toimiessa isäntäkuntana. Talousarviovaraus on Varaus perustuu Liedon ympäristöterveyslautakunnan talousarvioehdotukseen. Laskutuksesta 80 % tapahtuu suoriteperusteisesti ja 20 % väestön suhteessa. Sosiaaliasiamiestoiminta on ostettu vuodesta 2011 alkaen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Vasso Ab:ltä, joka tuottaa palvelun myös 10 muulle kunnalle. Toteutuminen: Seudullisen sosiaalipäivystyksen yhteistyösopimus on hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa ( 87). Virka-ajan ulkopuolisen sosiaalipäivystyksen toimintamallia on muutettu niin, että Turussa toimiva sosiaalipäivystysyksikkö vastaa sekä puhelimitse tapahtuvasta päivystyksestä että jalkautumista vaativista tehtävistä sopijapuolten edustamissa kunnissa. Päivystysyksikköön saa jatkossakin yhteyden hätäkeskuksen kautta. Tämän lisäksi on uudeksi yhteydenottokanavaksi avattu suora, kaikille kuntalaisille avoin puhelinnumero. 49 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

167 Perhe- ja sosiaalipalvelut Perhe- ja sosiaalipalvelut Perhe- ja sosiaalipalvelujohtaja Emilia Heikkilä TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 1-6/2019 Perhe- ja sosiaalipalveluita tarjotaan kuntalaisten arkisissa ympäristöissä ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Perhe- ja sosiaalipalvelujen, varhaiskasvatuksen ja koulun tiivistä yhteistyötä ja palveluiden kehittämistä jatketaan, jotta riittävät ja oikea-aikaiset palvelut ovat mahdollisimman helposti saatavilla. Kaikessa työskentelyssä otetaan huomioon palvelujen kustannusvaikuttavuus ja työntekijöiden kustannustietoisuutta lisätään. Palveluiden järjestämisessä suositaan ryhmämuotoisia toimintoja ja yhteistyötä järjestöjen kanssa. Aktiivista työtä peruspalveluiden kehittämiseksi jatketaan, jotta asiakkaat saisivat riittävän avun peruspalveluista ilman tai ennen erityislakien nojalla järjestettäviin palveluihin siirtymistä. Koko vastuualuetta koskevaa yhdennettyä palvelutarpeen arviointia eli nk. YPA-tiimin kehittämistä jatketaan vastaamaan kuntalaisten palvelutarpeeseen oikea-aikaisesti, joustavasti ja kustannustehokkaasti. Perhe- ja sosiaalipalveluissa tehdään yhteistyötä muiden kuntien kanssa käytäntöjen ja palveluiden seudulliseksi kehittämiseksi. Toteutuminen: Perhepalveluiden ja sivistyspalveluiden (varhaiskasvatus ja koulu) kanssa on jatkettu yhteistä kehittämistä ja palveluiden suuntaamista asiakkaiden arkiseen ympäristöön (esim. perhetyöntekijät päiväkotiin). Ypa-tiimin toimintaa on kehitetty vastaamaan niiden asiakkaiden palvelutarpeen arviointia, joissa palvelujen tarve koskettaa useita yksikköjä. Lastensuojelun systeemisen työotteen käyttöönotto on alkanut ja laajenee loppuvuoden aikana. Systeemisellä työotteella asiakkaat saavat oikea-aikaista ja laaja-alaista palvelua, jolla pyritään myös kustannustehokkuuteen. Kuntayhteistyötä palveluiden kehittämiseksi on tehty eritavoilla kaikissa yksiköissä (mm. ITKU-verkosto vammaispalveluissa). 50 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

168 Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut ikäihmisten palvelujohtaja Seija Sjöblom TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 1-6/2019 Kokonaisvaltaisen asiakasohjauksen sekä riittävien ja oikea-aikaisten palveluiden avulla turvataan ikäihmisille mahdollisuus asua omassa kodissaan mahdollisimman kauan Ikäystävällinen Kaarina - ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Asiakkaiden toimintakykyä edistämällä ja ylläpitämällä varmistetaan koti- ja omaishoidon jatkuvuutta (ikäihmisten palvelujen varhaisen tuen mallin vahvistaminen, painopiste yleispalveluihin). Ikäihmisten palvelujen palvelurakennetta kehitetään vastaamaan laatusuosituksen valtakunnallisia tavoitteita (palvelurakenneindikaattoriseuranta). Palveluiden vaikuttavuutta ja taloudellisuutta kehitetään panostamalla poikkihallinnollisella yhteistyöllä paljon palveluita tarvitsevien riskiryhmien, etenkin muistisairautta sairastavien palveluiden kehittämiseen. Palveluinnovaatioiden, mm. uusien välimuotoisten asumispalveluiden ja palvelusetelijärjestelmän kehittäminen lisäävät asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia ja korostavat asiakaslähtöistä palvelua. Toteutuminen: Kokonaisvaltaista palveluohjausta on kehitetty (ikäihmisten palvelutori Eerikin, keskitetyn palveluohjauksen yksikön toimintakäytäntöjen kehittäminen, kotiuttamisprosessin kehittäminen). Asiakkaiden toimintakykyä on edistetty koti- ja omaishoidon jatkuvuuden varmistamiseksi (ikäihmisten kuntoutuspalveluiden kehittäminen yhteistyössä terveyspalveluiden kanssa, päiväkuntoutukseen kuntoutusohjaajan toimi). Ikäystävällinen Kaarina - ohjelma on päivitetty. Palvelurakeneindikaattorin seurannan mukaan ikäihmisten palvelurakenne on kehittynyt laatusuositusten linjausten mukaisesti (kotihoidon ja omaishoidon kehittämiseen tulee vielä panostaa). Kotihoidon asiakaslukumäärän merkittävän kasvun takia tarvittiin kevään aikana lisää hoitajia kotihoitoon. Paljon palveluita tarvitsevien riskiryhmien, etenkin muistisairautta sairastavien palveluita on kehitetty yhteistyössä terveyspalveluiden kanssa (muistisairauden diagnosointi, neuvontapalvelut, lyhytaikaishoito Tupasvillassa). Palveluinnovaation (välimuotoisen asumispalvelun) yhteisökotien arjen toimintamalleja on kehitetty. Asiakkaiden valinnanmahdollisuuksien, asiakaslähtöisen palvelun kehittämiseksi palvelusetelijärjestelmää on kehitetty yhteistyössä perhe- ja sosiaalipalvelujen vastuualueen ja muiden kuntien kanssa. Vanhustenhuollon valtakunnallisen kriisiytymisen takia valvontatehtävät lisääntyivät merkittävästi kevään aikana, mikä lisäsi merkittävästi palvelutori Eerikin yksityisistä asumispalveluista vastaavien työntekijöiden työtä. 51 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

169 Terveyspalvelut Terveyspalvelut johtava ylilääkäri Erkki Tuomaala TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 1-6/2019 Perusterveydenhuollossa palvelutarve kasvaa, koska kunnan väkimäärä kasvaa, Kela ja sairaanhoitopiiri siirtävät tehtäviä perusterveydenhuoltoon. Lakiin perustuva valinnanvapaus lisää kysyntää, kun muiden kuntien alueella asuvat haluavat käyttää Kaarinan palveluita. Kustannusten kasvua hillitään parantamalla paljon palveluita käyttävien tutkimusten ja hoidon jatkuvuutta ja suunnitelmallisuutta yhdessä sosiaalipalveluiden kanssa. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tuettua asumista järjestetään yhä enemmän avohoitopainotteisesti itsenäisenä asumisena laitosasumisen sijaan. Terveyspalvelut jatkaa yhdessä liikuntapalveluiden kanssa kuntalaisten hyvinvoinnin kohentamista hyvinvoinnin palveluketjun avulla. Pyrkimyksenä on aktivoida erityisesti sellaisia kuntalaisia, jotka perussairauksiensa vuoksi hyötyisivät arkiliikunnan lisäämisestä. Yhdessä ikäihmisten palveluiden kanssa jatketaan yhteistyötä vanhusten kaatumisvammojen vähentämiseksi ja kuntoutuksen monipuolistamiseksi. Terveyskeskussairaalan kehittämisessä painopistealueita ovat kuntoutus ja saattohoito sekä nykyistä sujuvamman palveluketjun luominen sairaalasta kotiutumiseen. Toteutuminen: Perusterveydenhuollon palvelutarve on voimakkaassa kasvussa koska Kaarina on muuttovoittokunta, valinnanvapauden perusteella kysyntä lisääntyy ja Kelan sekä sairaanhoitopiirin suunnasta palveluvelvoitteet kasvavat. Terveyspalveluihin sijoitettu sosiaaliohjaaja on lyhyessä ajassa osoittautunut korvaamattomaksi työntekijäksi paljon palveluita tarvitsevien kuntalaisten palvelukokonaisuuksien suunnittelussa. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tuetun asumisen muuttaminen itsenäisen asumisen suuntaan laitosasumisen sijaan ei ole edennyt toivotulla tavalla. Hyvinvoinnin palveluketjun tärkein työmuoto Puhtila on on ollut aktiivisesti toiminnassa. Terveyskeskussairaalan ja kotisairaalan saattohoitovalmius on parantunut merkittävästi. Alkuvuoden aikana Karinakodin saattohoitopalvelut olivat vielä kuntalaisten valittavissa, mutta halukkuus Karinakodin palveluiden käyttöön on ollut vähäistä omien palveluiden paranemisen myötä. Kotiutushoitaja on merkittävällä tavalla jäntevöittänyt kotiutusprosessia. Kotiuttamisen suunnittelu alkaa useimmissa tapauksissa jo tulopäivänä. 52 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

170 10.2. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoito johtava ylilääkäri Erkki Tuomaala TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 1-6/2019 Erikoissairaanhoidon kustannukset muodostuvat pääosin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin toiminnasta. Omia ostopalveluita kustannuksissa on noin 0,5 milj.. (ns. täydentävä erikoissairaanhoito, KTO). Kuntalaisilla on jo nyt varsin laaja valinnanvapaus erikoissairaanhoidon palveluiden osalta. Tämän oikeuden käyttö ohjaa jonkin verran erikoissairaanhoitoa hankittavaksi muilta julkisilta tahoilta kuin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriltä. Virka-ajan ulkopuolinen päivystys- ja ensihoitopalvelu sisältyvät edelleen erikoissairaanhoidon palvelukokonaisuuteen. Huolehtimalla keskeisten kansansairauksien mahdollisimman hyvästä diagnostiikasta ja hoidosta perustasolla voidaan hillitä erikoissairaanhoidon kulukehitystä. Toteutuminen: Erikoissairaanhoidon kustannuksen muodostuvat pääosin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin toiminnasta.kustannukset ovat nousseet merkittävästi, vaikka alkuvuoden lähetteiden määrä on jonkin verran pudonnut. Terveyskeskuksesta tehtyjen lähetteiden määrä on vähentynyt noin 10%, mutta sairaanhoitopiirin sisäisten lähetteiden ja yksityisten tahojen lähetemäärän kasvu nostaa lähetteiden yhteismäärän lähelle vuoden takaista tasoa. Sairaanhoitopiirin materiaalin perusteella voidaan todeta, että vaikka lähetemäärä on aavistuksen vähentynyt, lähetteiden perusteella tehtyjä poliklinikkakäyntejä on selvästi aiempaa enemmän. TALOUS 1000 euroa 1-6/19 1-6/18 Tot 19/18 Enn 2019 MTA 2019 TP 2018 Tuotot Kulut ,5 % Kate ,5 % ARVIO VUODEN 2019 TALOUSARVION TOTEUTUMISESTA Edellä taulukossa olevat toteutumaluvut ovat kirjanpidon mukaiset sairaanhoitopiirin tasaerälaskutukseen perustuvat sisältäen myös Kaarinan omat erikoissairaanhoidon ostopalvelut. Todellinen, käyttöön perustuva kustannus, mukaan lukien kalliin hoidon tasausmaksu ja erityisvelvoitemaksu, on kesäkuun loppuun mennessä sairaanhoitopiirin osalta selvästi tasaerälaskutusta suurempi. Kuluvan vuoden talousarvio tulee ylittymään huomattavasti, alkuvuoden kehityksen perusteella arviolta 2,4 M, jolloin kasvua vuoteen 2018 verrattuna tulisi noin 6-7 %. 53 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

171 11. Tekniset palvelut Tekniset palvelut tekninen johtaja Jyrki Haapasaari Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta tekninen johtaja Jyrki Haapasaari TOIMINTA-AJATUS Tekninen lautakunta tuottaa kaupungin asukkaiden, yritysten ja kaupungin oman toiminnan tarvitsemat ympäristö-, yhdyskuntatekniset- ja tilapalvelut tehokkaasti ja oikea-aikaisesti hyvässä yhteistyössä kumppaneiden kanssa siten, että palvelujen käyttäjät ovat tyytyväisiä. VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite Mittarin tavoitearvo Vastuullinen johtaminen Kokonaisvaltainen tarkastelu valmisteltaviin ja päätettäviin asioihin Työyhteisötaitojen kehittäminen, oman vastuun kantaminen ja vastuun ottaminen omissa tehtävissä Kustannus- ja laatutietoinen johtaminen 1. Vastuualueiden esimiesten ja yksiköiden esimiesten yhteiset kokoukset. Mukana myös muiden palvelualueiden edustajat. 2. Kiinteistöjohtamisessa, erityisesti ylläpidossa on lähdetty tavoittelemaan ennakoivampaa työotetta. 3. Puhtaus- ja ravintopalveluiden toimintatapojen yhdistäminen ja tiimimallin kehittäminen puhtauspalveluiden osalta. 4. Kiinteistöjen energianhallintajärjestelmän käyttöönotto. 5. Arvioidaan teknisten palveluiden suunnittelun ja palveluntuotannon tarkoituksenmukaisimmat toteuttamismallit. 1. Kokouksia pidetään vähintään kaksi vuodessa. 2. Vuoden 2019 aikana kartoitetaan ja pisteytetään 6 kiinteistöä. 3. Työ on valmis Järjestelmän käyttöönotto jatkuu alkuvuoden 2019 ajan. 5. Arviointi on tehty Toteutuminen 1-6/2019: 1. Ensimmäinen työpaikkakokous pidettiin ja toinen on suunniteltu pidettävän loppuvuoden aikana. 2. Tavoite on toteutunut. 3. Työ on kesken. 4. Työ on valmis. 54 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

172 5. Tekninen lautakunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteluun niin, että asiaa käsitellään uudelleen syksyllä palvelustrategian ja talouden tasapainottamistyön käsittelyjen jälkeen. Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti Monipuoliset ulkoilu-, liikunta- ja kulttuurimahdollisuudet, jotka mahdollistavat itsestään huolehtimisen Toteutuminen 1-6/2019: Suunnitelma ei vielä valmis. Lähi- ja luontoliikuntapaikkojen sekä pyöräilyreittien kehittäminen sekä niistä tiedottaminen kaupungin internet-sivujen ja sosiaalisen median kautta. Viestintäsuunnitelma valmis mennessä. Viihtyisä, turvallinen ja toimiva lähiympäristö Hyvä, toimiva ja terveellinen ympäristö 1. Viheralueiden kunnossapidon hoitoluokituksen päivittäminen ja laadunvalvonnan kehittäminen. 2. Vesihuollon ja erityisesti käyttöveden jakelun varmuus 1. Laadunvalvonnan käytänteet valmiit mennessä. 2. Jakeluvarmuuden säilyttäminen nykyisellä tasolla, alle 10. Toteutuminen 1-6/2019: 1. Työ jatkuu syyskuussa 2. Toistaiseksi toteutunut. Sujuvat ja turvalliset arjen palvelut läheltä Sähköisten palveluiden mahdollistaminen ja kehittäminen vastaamaan kuntalaisten tarpeita Palvelurakenteen selkeytys ulospäin. Nettisivuille selkeät yhteystieto- ja palauteohjeet Uudet nettisivut julkaistaan uudella, aiempaa paremmin kuntalaista palvelevalla rakenteella. Toteutuminen 1-6/2019: Nettisivujen uudistustyö on hallintopalveluiden johtamana käynnissä. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Valtuuston asettamien sitovien tavoitteiden osalta asetettaviin tavoitteisiin sisältyy lähinnä henkilöistä riippuvaa osaamisriskiä. Tätä pyritään eliminoimaan soveltuvilta osin lisäkoulutuksin. Kaikille tavoitteille ei ole helposti löydettävissä numeerisesti tai muuten absoluuttisesti mitattavia arvoja. Teknisiä palveluita en kehitetty jo vuosia ja suurimmat kehitysloikat ovat yhä hankalempia, niinpä olemme siirtyneet pitkäjänteisempään kehitysvaiheeseen. 55 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

173 TALOUS 1000 euroa 1-6/19 1-6/18 Tot 19/18 Enn 2019 MTA 2019 TP 2018 Tuotot ,2 % Kulut ,8 % Kate ,4 % ARVIO VUODEN 2019 TALOUSARVION TOTEUTUMISESTA Alkuvuoden 2019 aikana teknisen lautakunnan talousarviota on muutettu kolme kertaa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi , että teknisen lautakunnan vuoden 2019 talousarvioon lisätään euron lisämääräraha Valkeavuoren väistötilan perustuskustannuksiin. Kaupunginvaltuusto hyväksyi , että talousarvioon myönnetään euron lisämääräraha Hovirinnan vuokrattavan väistötilan perustusten, liittymien ja pihojen toteutukseen. Samassa kokouksessa myönnettiin myös lisämääräraha investointeihin Hovirinnan omaksi hankittavaan väistötilaan. Kaupungivaltuustossa tekniselle lautakunnalle myönnettiin euron lisämääräraha hankejohtajan palkkaukseen. Mainitut muutokset toteutettiin lisäämällä teknisen lautakunnan käyttötalouden toimintakuluja euroa sekä investointeihin tehtiin euron varaus. Teknisten palvelujen yleishallinnon talousarvio toteutuu suunnitellusti. Infrapalvelujen käyttötaloudessa merkittävää osaa näyttelee osakkuus Turun seudun energiantuotanto Oy:ssa. Tätä myötä toimintatuotot ovat kertyneet talousarviota ja kesäkuuta 2018 ( euroa) korkeampana johtuen sähkön myynnin kasvaneista tuloista. Vastaavasti kulut ovat nousseet eurolla. Kokonaisvaikutus toimintakatteeseen on positiivinen eurolla. Turun seudun energiantuotanto Oy:n (TSE) sähköntuotannon ja sitä seuraavan myyntikaupan tappio on sähkönhinnan noususta johtuen pienentynyt. Toimintatuotot ovat kertyneet hyvin myös kadunrakentamiskorvausten osalta. Infrapalveluissa toimintakulut ovat kasvaneet merkittävästi talvikunnossanpidon osalta. Kustannukset nousivat eurolla verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan (+93 %). Lisäksi on tiedossa joukkoliikennekulujen kasvu kustannusten jakoperusteen muutoksen vuoksi heinäkuun alusta lukien. Kustannusten jakomallin muutoksesta sovittiin Fölin osakaskuntien kesken vasta syksyllä 2018 talousarvion valmistelun jälkeen. Jatkossa kalenterivuoden kustannusvaikutus on noin euroa. Lisäksi alkuvuoden 2019 aikana matkustajamäärät ovat olleet alle vertailuvuoden sekä alle budjetoidun. Ennusteen mukaan infrapalveluiden toimintakate ylittyy eurolla. Vesihuoltolaitoksen toimintatuotot ovat kertyneet talousarviota jäljessä. Vesimaksutulot ovat lisääntyneet vuoteen 2018 verrattuna noin euroa (4,1%). Tuotot tulevat ennusteen mukaan jäämään talousarviosta noin euroa. Kaupungin veden hankintakustannukset ovat noin euroa korkeammat kuin viime vuoden kesäkuussa. Toimintakulut tulevat ylittymään tältä osin eurolla. Muilta osin toimintakulut ovat toteutuneet talousarvion mukaisesti. Tila-ja ravintopalveluiden toimintatuotoissa on merkittävä lisäys vuoteen 2018 verrattuna. Sisäiset vuokrat ja muut liiketoiminnan tuotot ovat noin euroa suuremmat kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Käynnissä olevat hankkeet ovat lisänneet sisäisen laskutuksen tarvetta. Toimintakulut ovat kasvaneet vastaavasti euroa (5,4%) vuoden 2018 kesäkuuhun verrattuna. Kustannusten nousu johtuu vuokratilojen lisääntymisestä sekä rakentamisen ja kunnossapidon palvelujen ostojen kasvusta. Toimintakatteen osalta tila- ja ravintopalvelujen toteuma on talousarvion mukainen. 56 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

174 Liikunta- ja viherpalvelujen toimintatuotot ovat toteutuneet likimain talousarvion mukaisesti. Myynti- ja maksutuottojen lisäksi vastuualue on saanut hankeavustuksen reitistöhankkeelle. Toimintakulut ovat hieman vuotta 2018 korkeammat, mutta talousarvion mukaiset. Teknisen lautakunnan toimintakate toteutuu kokonaisuutena ennusteen mukaan noin euroa talousarviota heikompana Teknisten palveluiden yleishallinto Teknisten palveluiden yleishallinto tekninen johtaja Jyrki Haapasaari TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 1-6/2019 Yleispalvelut vastaavat teknisten palveluiden palvelualueen yleishallinnosta. Vuoden 2019 aikana keskeisenä tavoitteena on madaltaa teknisten palvekuiden neljän vastuualueen välistä yhteistyötä ja parantaa kekinäistätä tiedonvaihtoa. Edistää kaupungin strategisia tavoitteita, erityisesti osallistumalla kaikkeen kunnossapitoon, rakentamiseen ja vuokraukseen liittyvään toimintaan palvelun a niin kaupungin sisäisille toimijoille kuin ulkosillekin. Lisäksi jatketaan erilaisiin hankinta, tuotanto ja urakkamuotoihin perehtymistä ja mahdollsita kokeilua. Toteutuminen: Vastuualuepäälliköt ovat katsauskauden aikana kokoontuneet muutaman kerran eri yhteyksissä, mm. johtoryhmänä, talousarvio- ja tasapainotusseminaarissa, työpaikkakokouksessa, lautakunnan asuntomessumatkalla sekä investointihankkeiden parissa. Tämä kaikki on omiaan helpottamaan kanssakäymistä ja yksiköiden välistä yhteistyötä. Valkeavuoren liikuntahallin toteutukseen lähdettiin ns. ranskalaisella kvr-urakkakilpailulla, jossa tarjoajat tarjoavat parasta mahdollista laatutasoaan ennalta tilaajan asettamaan kattohintaan avaimet-käteen periaatteella sisälteän kaikki suunnittelu- ja rekennustyöt. Valittuun menettelyyn voidaan saatujen tarjousten perusteella olla tyytyväisiä. Kaikilla vastuualueilla on ollut käynnissä huomattavia investointihankkeita sekä yksittäisiä pieniä riita-asioita. Nämä ovat tarjonneet mahdollisuuksia uuden oppimiseen. 57 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

175 Infrapalvelut Infrapalvelut kaupungininsinööri Risto Saari TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 1-6/2019 Liikenneväylillä kiinnitetään erityistä huomiota kevyen liikenteen turvallisuuteen. Panostusta liikenneväylien korjauspäällystyksiin jatketaan, ja samoin jatketaan katuvalaistuksen osalta energiaa syövien lamppujen korvaamista vähän energiaa kuluttavilla LED -valaisimilla. Talvikautena otettiin käyttöön reaaliaikainen katujen kunnossapidon näkymä kaupungin nettisivuilla. Palvelun tunnettavuutta on tarkoitus tulevan talvikauden aikana lisätä. Sähkökauppa on jo useamman vuoden ajan ollut tappiollista, johtuen pääasiassa säkön myyntihinnan alhaisesta tasosta. Sähkökaupassa on varauduttu nykyistä suurempaan tappioon vuonna Arvioitu tappio on euroa. Vuonna 2018 sähkökauppa tuottaa näillä näkymin vielä selkeästi suuremman tappion. Kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmä Föli aloitti toimintansa Toiminta on vakiintunut ja vuoden 2018 käyttäjämäärien ja kustannusten pohjalta tehdään tarvittaessa pienimuotoisia tarkistuksia aikatauluihin ja palvelutarjontaan. Reittejä tarkistetaan ja tarvittaessa muutetaan vastaamaan palvelun kysyntää. Seutulinjojen kustannusjakomallista on muutosehdotus, jonka mukaan kustannusjako muutuisi vuoden 2019 alusta matkustajakuormitukseen matka-aikaa kohden perustuvaksi. Tämä kustannusjakomalli lisäisi Kaarinan joukkoliikennekustannuksia /vuosi (4,14 /asukas). Yksityistieavustuksiin on varattu aiempia vuosia vastaavasti euroa. Toteutuminen: Liikenneväylillä on kiinnitetty erityistä huomiota kevyen liikenteen turvallisuuteen. Panostusta liikenneväylien korjauspäällystyksiin on jatkettu, ja samoin on jatkettu katuvalaistuksen osalta energiaa syövien lamppujen korvaamista vähän energiaa kuluttavilla LED -valaisimilla. Sähkökaupan tappioksi on vuonna 2019 arvioitu euroa. Alkuvuonna sähkökaupan tappio noudattelee arviota. Yksityistieavustuksia on jaettu aiempia vuosia vastaavasti euroa. Investointikohteeet ovat pääosin käynnistyneet. Kohteita ei kuitenkaan ole vielä ehtinyt valmistumisvaiheeseen. 58 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

176 Vesihuoltolaitos Vesihuoltolaitos vesihuoltopäällikkö Pirkkoliisa Heinonen VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Vesihuoltolaitos on lain perusteella muodostettu erillinen taseyksikkö kaupungin koko talouden sisällä. Vesihuoltolaitoksen luvut sisältyvät teknisen lautakunnan lukuihin. Teknisen lautakunnan toimintakatteen lisäksi valtuustoon nähden sitova taloudellinen tavoite on vesihuoltolaitoksen kohdalla liikeylijäämä. Taloudellisesti eriytetty Vesihuoltolaitos sisältää vesilaitoksen ja viemärilaitoksen kustannukset. Vesihuoltolaitosten sitovana tavoitteena on maksaa kaupungin laitokseen sijoitetulle pääomalle korkoa 6 %. Lisäksi vesihuoltolaitokset maksavat lainapääomalle 4,5 %:in korkoa. Toteutuminen: Vesihuoltolaitoksen ostama veden määrä on lisääntynyt ja osin ylittänyt kapasiteettivarauksen, siksi olemme joutuneet maksamaan lisähintaa vedestä. & kk menot ovat ylittäneet budjetin. TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 1-6/2019 Vesihuoltolaitos huolehtii kokonaisvaltaisesti kaupungin vesihuoltoverkosta. Verkosto käsittää 378 km käyttövesiverkostoa ja 352 km jätevesiverkostoa. Verkostosta noin 80 % on jo muovia ja loput 20 % saneerausta kaipaavia valurautaa tai betoni putkia. Lisäksi verkostoon kuuluu kaksi vesitornia, 78 jäteveden pumppaamoa, 21 ilmanpoistokaivoa ja 89 palovesiasemaa. Kaupunki on eriyttänyt hulevesiverkoston pois vesihuoltolaitoksen toiminnasta, kaupungin hoidettavaksi. Veden kaupungille toimittaa Turun Seudun Vesi Oy. Jätevedet johdetaan Turun Seudun Puhdistamo Oy:n jätevedenpuhdistamolle Kakolaan. Vesihuoltolaitos tekee vesihuoltoverkoston asennus-, huolto-, korjaus- ja kunnossapitotyöt sekä pumppaamoiden hoito-, korjaus- ja huoltotyöt. Vuotovesien määrän vähentäminen edellyttää verkoston suunnitelmallista kunnossapitämistä ja saneerausohjelman toteuttamista. Vesihuollon saneerauksia jatketaan tehdyn saneeraussuunnitelman mukaan. NImettyinä saneeraushankkeina on Kesämäessä Suvitie-Usvatie, Silvolassa Touvikatu-Vanttikatu ja Koristossa Vaakunatie-Korikatu. Lisäksi Puostan pumppaamon saneeraus siirtyy vuodelle 2019, koska on tarkoituksenmukaista toteuttaa hanke kerralla, samalla kuin uudet tonttiyhteydet ja kadut toteutetaan. Talousarvioesitys ei sisällä korotuksia vesihuollon maksuihin. Toteutuminen: Suunnitelmien mukaan. 59 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

177 Tila- ja ravintopalvelut Tila- ja ravintopalvelut va. tilakeskuksen päällikkö Heidi Paju TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 1-6/2019 Tila- ja ravintopalveluissa kehityksen painopiste on edelleen sähköisten palveluiden hyödyntämisessä, sekä uusiutuvien energioiden käyttöönotossa (maa- ja aurinkolämpö). Kaupungin energiastrategian mukaan kiinteistöjen lämmitysenergian kulutus pitäisi vähentyä 10 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Lähtötasona pidetään vuosien keskimääräistä lämmitysenergian ominaiskulutusta, joka on 42,93 kwh/rm³. Lämmitysenergian kulutus on laskenut vuosittain, mutta sisäilmaongelmien ehkäisemiseksi ilmanvaihtokoneiden käyttöaikoja on tarkennettu, tämän vuoksi kiinteistöjen energiankulutus on kasvanut takaisin vuoden keskimääräiselle tasolle ja tulee vielä nousemaan edellä mainitusta syystä vuonna 2018 joskin vähemmän. Lämmitysenergian kulutuksen säästötavoite määritellään uudelleen kun on tiedossa toteuma vuodelle Kiinteistöjen (varsinkin kaukolämpö) uusituvan energian osuus tulee nykyisestä kasvamaan mikä osaltaa on mahdollista Naantalin uuden monipolttolaitoksen, vuoden 2019 alusta kasvavasta biopolttoaineen käytöstä. Kaupungin energiastrategian mukaan 15 prosenttia kiinteistöistä tulee olla uusiutuvaa energiaa käyttävää vuoteen 2020 mennessä. Kaupungin energiastrategian ja uusiutuvan energian tavoitteeseen pääsemiseksi investoidaan energiaa säästäviin toimiin, joita on mm. aurinkosähkökalvot ja aurinkosähköpaneelit, liikuntasalien varustamien vaiheittain led-valaisimilla, samoin kaikki uudistettavat muut valaisimet ovat ledvaloja, mikäli vain mahdollista. Lisäksi tehdään lukuisia pienempiä energiansäästötoimia ja kerätään käyttökokemuksia asennetuista aurinkosähkökalvoista. Ruokapalveluiden järjestämä työpaikkaruokailu päättyi vuoden 2018 alussa Kaarina-talon lounaskahvila aloitti toimintansa. Kaupungin järjestämä työpaikka ruokailu on edelleen mahdollista Kaarinan pääterveysasemalla ja Kaarinakodissa. Myös uusi toiminnanharjoittaja Kaarina talossa tarjoaa lounasta henkilökuntahintaan. Isännöinnin toimintaa kehitetään ja vuoden 2018 loppupuolella otettiin käyttöön vuokranhallintajärjestelmä, joka mahdollistaa vuokrauksen ajantasatiedon paremman hallinnan. Järjestelmän sisäänajo jatketaan alkuvuoden aikana Järjestelmällinen PTS suunnitelmien tekeminen aloitettiin vuoden 2018 jälkipuoliskolla ja sitä jatketaan edellleen vuonna Tarkoituksena on laatia PTS kaikista kaupungin akntiivisessa käytössä olevista kiinteistöistä. Ruoka- ja siivouspalvelut yhdistyivät Puhtaus- ja ravintopalveluiksi. Uuden organisaation kehittäminen jatkuu vuoden 2019 aikana ottamalla myös puhtauspalveluiden puolella käyttöön tiimimalli. Myös yhdistelmätyön kehittämistä ja siihen liittyvää koulutusta lisätään. Ruokapalveluiden osalta on mahdollista panostaa entistä laadukkaampien elintarvikkeiden käyttöön uuden hankintasopimuksen myötä. Pyritään hyödyntämään rakennuttamisen ja kunnossapidon organisaatiouudistuksen mahdollistavat parhaat toimintatavat. Rakennuttamisessa selvitetään erilaisten toimintamallien käyttöä uudiskohteissa. Kiinteistönhoidon työnjohdon organisaatiouudistuksen jalkauttamista ja uuden palvelupyyntö järjestelmän sisäänajoa jatketaan. Myynnissä tai myyntiin tulevia kiinteistöjä: Furubergin kiinteistöjä ja Salvelan kartano. Toteutuminen: Energiankulutuksen toteuma on 2018 on noin 50 kwh/rm3, ollen sunnilleen samalla tasolla kuin vuonna Energiankulutuksen nousu vuoden 2015 jälkeen johtuu pääosin ilmanvaihtojen käytöstä täydellä teholla 24/7, säästöä saadaan käyttämällä ilmanvaihtoja ½ tehoilla kiinteistön käyttöajan ulkopuolella. Lämmitysenergian kulutusta ei saada laskemaan 10 prosenttia, 60 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

178 nykyisellä ilmanvaihdon käytöllä. Valaisinten vaihdon yhteydessä led valoja on asennettu soveltuvin osin. Esim. leikkipuistojen valaistuksia uusittu keväisen katselmuksen mukaan. Lisäksi on kartoitettu linjasäätöjen tarpeellisuutta lämmitysverkostoissa ja neuvoteltu energiansäästökonsulttien kanssa mahdollisista projekteista, jossa rakennuksia muokataan energiapiheiksi. Kaarina-talon aurinkosähkön tuotto on ylittämässä tuotannon odotusarvon. Tuotanto on kuluneena vuonna elokuun puoleen väliin mennessä ollut 73 MWh. Isännöinnin vuokrahallintajärjestelmä on käyttöönotettu keväällä Järjestelmän ominaisuuksien hyödyntäminen ja niiden kehittäminen isännöinnin tarpeita vastaavaksi jatkuu edelleen. Puhtaus- ja ravintopalveluiden yhteistyötä on kehitetty lisäämällä kaksi yhdistelmätyöntekijän tehtävää pieniin päiväkoteihin. Tiimimallin käyttöönotto ei ole vielä toteutunut, mutta toiminta on aloitettu uuden siivoustyönohjaajan tehtävänkuvan myötä. Ruokapalveluissa on uuden elintarvikesopimuksen mukaan ollut mahdollista tarjota laadukkaita kotimaisia tuotteita mm. lihan osalta. Rakennuttamisen ja kunnossapidon toiminnassa on tehty aiempaa enemmän yhteistyötä, mutta saadun kokemuksen pohjalta voidaan todeta, että yhteinen organisaatio ei ole toiminnan kannalta paras mahdollinen. Syksyn 2019 aikana tehdään organisaatiomuutos selvitys kiinteistönhoidon ja kunnossapidon yhdistämisestä. Erilaisiin toimintamalleihin on tutustuttu mm. kuntien kokemuksia selvittämällä, konsultteja haastattelemalla ja osallistumalla asiaan liittyviin webinaareihin. Uusia malleja on otettu käyttöön mm. KVR-kilpailutus, käänteinen kilpailutus ja konsulttien käyttö. PTS suunnitelmien laatiminen on edennyt suunnitelmien mukaisesti ja alkuvuoden aikana on laadittu jo kuusi suunnitelmaa. Furubergin ja Salvelan kiinteistöt on edelleen myynnissä. 61 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

179 Liikunta- ja viherpalvelut Liikunta- ja viherpalvelut viheraluepäällikkö Ossi Vesalainen TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 1-6/2018 Vastuualueen toiminnan keskiössä ovat Kaarinan uuden strategian tavoitteet "hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti" ja "viihtyisä, toimiva ja turvallinen lähiympäristö". Vastuualueen henkilöstöresurssit ja osaamistarpeet tullaan vuoden aikana selvittämään tulevaisuuden toimintaamme vastaavaksi. Kaarinan kaupungin liikunta- ja viherpalveluiden keskeisin tehtävä on tuottaa kaupunkilaisille, yrityksille ja yhdistyksille monipuolisia liikunta- ja viherpalveluita niin toiminnan, olosuhteiden kuin tiedottamisenkin osalta. Näitä palveluita tuotetaan yhdessä muun kaupunkiorganisaation, yritysten, yhdistyksien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tavoitteena monipuolinen ja laadukas liikunnanohjaustoiminta sekä viihtyisät, toimivat ja turvalliset virkistys- ja liikuntaalueet monimuotoista kaarinalaista luontoa unohtamatta. Itäisten kuntien reitistöhanke jatkuu hankkeen 2-vaiheella. Hankkeen edellisessä vaiheessa suunnitellut reitit tullaan merkitsemään maastoon. Reittikarttojen valmistus kuuluu myös hankkeen 2-vaiheeseen. 2-vaihe alkoi ja se loppuu Myös 2-vaihe sai hankeavustusta Varsin Hyvä ry:ltä. Itäisten kuntien reitistöhankkeen 2-vaiheessa ovat mukana Lieto, Paimio ja Sauvo sekä hankkeen isäntäkunta Kaarina. Toteutuminen: Kaarinan kaupungin liikunta- ja viherpalvelut on peruskunnostanut alkuvuoden aikana useita lähiliikuntapaikkoja. Hovirinnan rantaan on rakentunut uusi komea uimaranta, Empon kentälle BMX-rata, Kuusiston koulun pihalle valmistui uusi lähiliikuntapaikka, Kuusiston ja Empon koulun välille rakennettiin Kuusiston koulupolku ja Piikkiön Tupasvillan pihalle rakennettiin boccia-kenttä. Näiden hankkeiden lisäksi vastuualueemme on vetänyt erilaisia puistojumppia, suunnistus- ja pesäpallo-opetusta sekä ehkä hienoimpana yksittäisenä tapahtumana Unelmien liikuntapäivän Hovirinnan rantapuistossa. Liikuntapaikkojen ja viheralueiden kunnossapidossa on ollut kiireinen alkuvuosi. Uusia toimintatapoja ja uusia tehtävänkuvia on sovitettu uuden organisaatiomme tarpeisiin. Piikkiön ulkoliikuntapaikat siirtyivät Keskusliikuntapuiston hoitoalueelle, jota vetää uutena esimiehenä alkaen Jyrki Ilkka. Sisäliikuntatilojen ja Littoisten ulkoalueiden hoidosta vastaa myös esimiehenä aloittanut Kari Nikkonen. Viheralueiden hoidossa yksi puutarhuri irtisanoitui toukokuussa 2019 ja paikka täytettiin määräaikaisella kausityöntekijällä. Puutarhurin vakanssille rekrytointilupaa on tarkoitus hakea syksyllä, koska hyviä työntekijöitä on silloin eniten saatavilla työn kausiluonteisuuden takia. Viheralueiden hoidon yksikkö on ansiokkaasti hoitanut niin puistoalueita kuin kiinteistöpihojakin. Myös terveyskeskuksen autokuljetusta olemme hoitaneet. Liikunnan ohjauksen arki pyörii totutusti uimahallin, soveltavan liikunnan ja seurojen liikuntapaikkavuorojen järjestelyissä. Lasten Lystikäs ja Mini Lystikäs -tapahtumat ovat pyörineet normaalisti. Itäisten kuntien reitistöhankkeen 2-vaihe on loppusuoralla. Reittimerkinnät ja opastaulut hoidetaan kunnittain syksyn aikana ja hanke loppuu Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

180 12. Kaupunkikehityspalvelut Kaupunkikehityspalvelut kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki Kaupunkikehityslautakunta Kaupunkikehityslautakunta kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki TOIMINTA-AJATUS Kaupunkikehityslautakunta tuottaa kaupungin asukkaille hyvän asuin-, työ- ja vapaa-ajan ympäristön suunnittelemalla ja ohjaamalla alueiden rakentamista avoimesti ja tasapuolisesti. Lisäksi toiminnalla tarjotaan houkuttelevia tontteja asuntorakentamiseen ja elinkeinoelämän tarpeisiin. VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Strateginen päämäärä ja kriittinen menestystekijä Tavoite Mittarin tavoitearvo Vastuullinen johtaminen Kustannus- ja laatutietoinen johtaminen Toteutuminen 1-6/2019: Tavoite toteutuu suunnitellusti Sujuvat ja turvalliset arjen palvelut läheltä Yhden luukun periaatteen toteuttaminen Toteutuminen 1-6/2019: Uudistettu maankäyttö ja elinvoima -vastuualue on toimintavalmis vuoden 20 alusta Teknisen sektorin palvelut saa peruskorjattuun Oskarintaloon tulevasta palvelupisteestä Toimintatapoja ja henkilöstöä koskevat suunnitelmat ovat valmiit ja toteutettu mahdollisuuksien mukaan. Palvelupisteen henkilöstö ja toiminta on suunniteltu yhdessä teknisten palveluiden kanssa Tavoite ei ole toteutumassa Oskarintalon epäselvän tilanteen vuoksi Viihtyisä, turvallinen ja toimiva lähiympäristö Kaupunkirakenteen kehittämisen perustuminen olemassa olevan taajaman täydentämiseen ja laajentamiseen Asuinalueiden asemakaavoituksen painopiste on Rauhalinnassa Rauhalinnan asemakaavoitus on valmis Toteutuminen 1-6/2019: Tavoite toteutuu pääosin. 63 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

181 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Kaavoituksessa liittyy ennalta arvioituun aikatauluun aina epävarmuutta. Kaavaprosessiin vaikuttavat sekä kaupungin oma päätöksenteko, että kaupunkilaisten ja viranomaisten esille tuomat kysymykset. Varmuutta lisäävät vaihtoehtojen suunnittelu sekä eri osapuolten osallistuminen kaavatyöhön. Maaomaisuuden hallintaan ja kiinteistökauppoihin liittyy teknisiä ja ympäristöllisiä riskejä. Riskejä ei voida poistaa kokonaan, mutta toiminnassa huomioidaan niiden olemassaolo. Negatiivisia vaikutuksia voidaan pienentää ennakkoselvityksillä sekä asiantuntemuksen kehittämisellä. Ohuen organisaation vuoksi sisältyy toimintaan henkilöriskiä. TALOUS 1000 euroa 1-6/19 1-6/18 Tot 19/18 Enn 2019 MTA 2019 TP 2018 Tuotot ,1 % Kulut ,0 % Kate ,9 % ARVIO VUODEN 2019 TALOUSARVION TOTEUTUMISESTA Talouarvio on toteutumassa suunnitellusti. Epävarmuus liittyy lähinnä syksyn tontinmyyntiin Maankäyttö ja elinvoima Maankäyttö kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 1-6/2019 Maankäyttö ja elinvoima -vastuualueella tapahtuu merkittäviä muutoksia eläköitymisten vuoksi vuosina 19 ja 20. Organisaatiouudistuksen tarkoituksena on korostaa strategista suunnittelua. Uusi organisaatio on vähentänyt kaupunginarkkitehdin yleiskaavoitukseen käytettävissä olevaa työaikaa. Talousarviossa esitetään, että toinen eläköitymisen myötä vapautuvista kaavoitusavustajan tehtävistä muutetaan yleiskaava-arkkitehdin tehtäväksi. Tämä vaatii lisärahoitusta, mutta ei lisää henkilöstön määrää. Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus sisältää Suomen kaavajärjestelmän uudistamisen. Tämä saattaa vaikuttaa merkittävästi kunnan kaavoituksen työskentelyyn. Maankäyttö ja elinvoima -vastuualueen muutokset voidaan suunnitella loppuun vasta, kun tuleva kaavajärjestelmä tai muutoksen aikataulu on tiedossa. Oskarintalon peruskorjausvuosi on poikkeuksellinen työtilojen osalta. Korjatussa Oskarintalossa keskitetään koko teknisen sektorin asiakaspalvelu kolmannen kerroksen keskelle. Toimintatapojen muutokset suunnitellaan yhdessä teknisten palveluiden kanssa. Kaavoitus Kaupungin uudessa strategiassa on useita ympäristön laatua koskevia kriittisiä menestystekijöitä. Strategia painottaa muun muassa osallistumismahdollisuuksien monipuolistamista. Kaupunkirakenteen kehittäminen perustuu olemassa olevan taajaman täydentämiseen ja laajentamiseen. Kaavoitusohjelman puolesta mahdollistetaan Turun kaupunkiseudun rakennemallin mukainen noin 1,3 prosentin vuotuinen väestön kasvu. Kaarinan kasvu on ollut pitkään runsaan prosentin luokkaa vuodessa. Alueiden toteutuminen saattaa kestää arvoitua kauemmin. Maankäytön ohjelma tulee sisältämään strategiakauden tärkeimmät kehittämiskohteet eri kaupunginosissa. Piikkiön taajaman osayleiskaavan luonnos laaditaan. Kaavatyössä kehitetään kaupunkilaisten osallistumismahdollisuuksia. Kuusiston osayleiskaavan uusiminen on seuraavana kiireellisyysjärjestyksessä. Työ pyritään mahdollisuuksien mukaan käynnistämään. Kuusiston suunnittelun ongelma on, että uuden Saaristotien toteuttamisesta ei ole valtion puolelta varmaa tietoa. 64 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

182 Asemakaavoituksen painopiste on asumisen suunnittelussa. Tavoitteena on, että Rauhalinnan asemakaavasuunnittelu valmistuu vuoden 19 aikana. Tämän jälkeen siirtyy asemakaavoituksen painopiste Yli-Lemun alueelle. Vuoden aikana on käynnissä Rauhalinnan länsiosan suunnittelu Ladjapuron ja Saaristotien välillä. Rauhalinnan talouskeskuksen alueen asemakaavatyö käsittää myös kaupungin omistaman ranta-alueen. Maankäyttösopimuksilla tehdään Ala-Lemun niemen, Auvaisten eteläosan ja Verkakylän asemakaavoja. Piispanristin maankäyttöä uudistavia asemakaavoja on mahdollista käynnistää, kun Lemunniemen ja Piispanristin osayleiskaava on valmistunut. Uusina hankkeina ovat tulossa Torppalan ekokylä, Avantin katuyhteys Hämeentielle, sekä Toivonlinnan asemakaavan uusiminen. Krossin yritysalueen maankäyttöä kehitetään usealla eri keinolla. Lakarintien ja Krossinkaaren välisen katuyhteyden asemakaava on vireillä. Asemakaavoja muutetaan ja laajennetaan Krossinkadun, Laasmäenkadun sekä Autoilijankadun varrella. Katuverkkoa on tarkoitus kehittää yhdistämällä Lakarintie ja Krossinkaari sekä jatkamalla Laasmäenkatua Autoilijankadulta Lakimiehenkadulle. Maapoliittisia keinoja käytetään rakennusmaan saamiseksi käyttöön. Kiinteistö- ja paikkatietopalvelut Oskarintalon remontti alkaa vuoden 19 alussa. Tämä tulee aiheuttamaan häiriötä työn tekemiseen. Häiriötä pyritään minimoimaan kannustamalla työntekijötä etätyöhön. Etätyön mahdollistaminen vaatii muutaman uuden kannettavan työaseman hankkimista. Sähköisten palveluiden parantamista jatketaan. Tonttien laskutusohjelma saadaan tehokäyttöön vuoden 19 aikana. Ohjelman käyttöönottoa on hidastanut kaupungin yleislaskutus- ja reskontraohjelman suunniteltu vaihto uuteen. Maastomittauksen tilat sijaitsevat kaupungin varikolla. Toimistona toimiva vanha kivinavetta on tarkoitus myydä. Varikon uusi sijoituspaikka suunnitellaan vuoden 19 aikana teknisten palveluiden kanssa. Muutto ja uusien tilojen käyttöönotto vaatii suunnittelua ja työpanosta sekä mahdollisesti kalustehankintoja. Autojen päivitys aloitettiin vuonna 18 vaihtamalla huonoin auto uuteen. Kaksi muuta autoa on tarkoitus vaihtaa vuosina 19 ja 20. Maaomaisuuden hallinta Maan myynnin tavoite on 3,1 Me. Myynnin tulee olla silloin noin 3,5 Me. Myytävien alueiden tasearvo on noin 0,1 Me. Uusien alueiden katujen rakentamiseen menee myyntituloista noin 0,3 Me. Tontteja esitellään rakentajamessuilla. Rakennusliikkeille järjestetään oma tonttitapahtuma loppukeväästä. Markkinointiin käytetään myös kaupungin uudistettavia tonttisivuja sekä hakupalveluita ja kampanjoita internetissä. Uusia omakotitontteja myydään Silvolanmetsän, Kultanummen ja Pontelan alueilta. Tonttivarantoa on jatkuvassa myynnissä usealta alueelta. Rauhalinnan keskiosan asemakaavan rivitaloja kerrostalotonteista on järjestetty suunnitteluvarauskilpailu syksyllä 18. Näitä tontteja myydään myös vuonna 19. Salvelan kartano sekä Furubergin rakennukset myydään. Pontela-rakennuksen käyttöä selvitetään ja samalla muutetaan tarvittavin osin asemakaavaa. Vanhojen rakennusten myynnissä on saatu hyvää palautetta kaupungin omien edustajien asiantuntemuksesta, jota hyödynnetään jatkossakin. Osaamista täydennetään ostopalveluilla. Myytävien rakennusten sähkö-, lämmitys- ja vesihuoltoverkostojen eriyttäminen ovat merkittäviä kustannuseriä. Omakotitontteja vuokrataan Rauhalinnan Morsinkokujalta, Hiiskanmäestä, Untolasta, Nunnasta, Piikkiön keskustasta ja Kirismäestä. Yristystontteja vuokrataan Krossista, Raadelmasta ja Kirismäestä. Maanvuokratuloja arvioidaan saatavan 0,6 Me. Vuokratuloihin vaikuttaa korkotaso. Vuokratonttien lunastukset pienentävät toisaalta vuokra-alueiden määrää. Sähköisten palveluiden parantamista jatketaan. Tonttien sähköinen hakeminen, maanvuokralaskutuksen uusi ohjelma sekä sähköinen maanvuokrasopimusten tekeminen vakiinnutetaan toimintatavaksi. 65 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

183 Yritysvaikutukset: Monia maankäytön alueen asioita voi jatkossa hoitaa sähköisesti. Esimerkiksi yritystonttien hakeminen ja sopimusten tekeminen sähköisesti helpottavat ja nopeuttavat asioiden hoitamista. Krossin aluetta kehitetään eri keinoilla. Kaavahankkeet tukevat olemassa olevien yritysten asemaa ja luovat uusia mahdollisuuksia muun muassa Rauhalinnassa. Toteutuminen: Maankäyttö ja elinvoima -vastuualueen suunnitellut muutokset ovat toteutumassa. Yleiskaavaarkkitehdin rekrytointi tapahtui alkukesällä. Suunniteltujen muutosten lisäksi maankäyttöinsinööri irtisanoutui keväällä. Uuden maankäyttöinsinöörin rekrytointi tapahtui myös alkukesällä. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos on hyvin keskeneräinen valtion hallinnossa. Sen vaikutuksista kuntien kaavoitukseen ei ole vielä tietoa. Oskarintalon tulevaisuudesta ei ole vielä päätöstä. Peruskorjaamiseen liittynyt toiminnan kehittäminen ei ole ainakaan vielä toteutumassa. Maankäytön ohjelmasta pyydettiin lautakuntien lausunnot. Ohjelma on viimeistelty hyväksymiskäsittelyä varten. Hyväksytty Lemunniemen ja Piispanristin osayleiskaava määrättiin voimaan Piispanristin osalta. Osayleiskaavasta on valitettu Turun hallinto-oikeuteen Lemunniemen osalta. Muuten on yleiskaavoitus ollut kevätkaudella pysähdyksissä. Edellä mainituista uusista asemakaavoista ei laadita Avantin ja Hämeentien välisen katuyhteyden asemakaavaa. Yhteys toteutetaan yksityistiejärjestelynä. Toimitasuunnitelma on toteutumassa muuten ajatellulla tavalla. 66 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

184 12.2. Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta johtava rakennustarkastaja Jukka Latokylä TOIMINTA-AJATUS Kaupunkilaisille turvataan terveellinen, viihtyisä ja virikkeitä antava kestävän kehityksen mukainen elinympäristö kehittämällä, hoitamalla ja suojelemalla luontoa ja muuta ympäristöä sekä hyvää rakentamistapaa edistämällä. Ympäristölautakunta toimii rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomaisena. Littoistenjärven neuvottelukunta edistää järven suojelua, valvoo järveen ja sen valumaalueeseen liittyviä hankkeita ja suunnitelmia. Neuvottelukunta vastaa myös säännöstely-yhtiön kustannuksista. VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite Mittarin tavoitearvo Viihtyisä, turvallinen ja toimiva lähiympäristö Hyvä, toimiva, terveellinen ja viihtyisä ympäristö Luontopolkujen ja - kohteiden tunnettavuuden edistäminen Luontopolkujen kunnossapitoja opastusviitoitustöiden toteutussuunnitelma valmis Toteutuminen 1-6/2019: Tavoite toteutuu suunnitellusti Sujuvat ja turvalliset arjen palvelut Sähköisten palveluiden mahdollistaminen Toteutuminen 1-6/2019: Tavoite toteutuu vuoden loppuun mennessä Sähköisen asiointipalvelun käynnistäminen Lupahakemukset sähköisesti vastaanotettavissa alkaen. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Vilkas rakentaminen ja ympäristöön vaikuttavien toimenpiteiden runsaus kuormittaa henkilöstöä huomattavasti tavanomaista enemmän ja siksi henkilöstön resurssit on kohdennettu perustehtävistä selviytymiseen. Uudet työympäristömuutokset luovat lisähaastetta, jonka johdosta henkilöstön jaksamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. TALOUS 1000 euroa 1-6/19 1-6/18 Tot 19/18 Enn 2019 MTA 2019 TP 2018 Tuotot ,1 % Kulut ,8 % Kate ,1 % Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

185 ARVIO VUODEN 2019 TALOUSARVION TOTEUTUMISESTA Talous toteutuu suunnitellusti. Loppuvuoden maksutuottojen ennustettavuus peilaa rakentamisen volyymia Ympäristönsuojelu ja rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu ja rakennusvalvonta johtava rakennustarkastaja Jukka Latokylä TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 1-6/2019 Ympäristönsuojelu ja rakennusvalvonta -vastuualueen keskeisiä tehtäviä ovat rakentamiseen ja ympäristöön liittyvät luvat, valvonta, ympäristöä koskevan tiedon tuottaminen sekä ympäristöasiantuntijana toimiminen. Rakennusvalvonnan tärkein työkalu on rakennusvalvontaohjelma, jonne tallennetaan kaikki tiedot rakennushankkeesta, lupapäätös, lupaehdot ja katselmukset ym. Ennen sähköiseen asiointiin siirtymistä on tehty laaja ja seikkaperäinen uudelleen tarkastelu rakennusvalvontaohjelmien toiminnallisista ominaisuuksista vertaillen niitä rakennusvalvonnan työ- ja prosessiympäristöön. Ratkaisu rakennusvalvontaohjelmasta tehdään loppuvuoden 2018 aikana. Alkuvuonna 2019 ohjelmaan integroidaan sähköinen lupa-asiontipalvelu ja käynnistetään rakentajien/suunnittelijoiden käyttöön opastaminen. Rakennusvalvonnassa on tilapäistyövoimin suoritettu vanhojen lupakuvien skannaamista sähköiseen muotoon. Tehtävän jatkaminen on tärkeätä, jotta lähitulevaisuudessa vanhoja aineistoja olisi mahdollista toimittaa/tilata suoraan sähköisen palvelun kautta. Luontopolkujen kunnostusprojektia jatketaan. Kunnostustyöna toteutetaan Rauhalinnan luontopolun reititys ja opastustaulut. Talousarviossa on aiemman mukaisesti varattu määrärahat Littoistenjärven neuvottelukunnan ja säännöstely-yhtiön tehtävien hoitamiseen sekä eläinsuojelutoimintaan. Toteutuminen: Toimintasuunnitelma on toteutumassa lähes suunnitellun mukaisesti. Rakennusvalvontaohjelman vaihtumisaikataulu viivästyi ja hanke siirtyi loppuvuoden puolelle. Viivästys johtui nykyisen ohjelmistotalon tietokannan siirtoresursseista sekä uuden ohjelmatalon avainhenkilön poissaolosta. Projektin aloituskokous ja tietokanta-aineiston konversioon liittyvät palaverit kuitenkin ehdittiin pitää keväällä toukokuussa. Uuden ohjelmiston suunniteltu testausaika on syys-joulukuu. Positiivista asiassa on ollut se, että siirtyminen helpotti rakennusvalvonnan henkilöstön jaksamista. Lupamäärien suhteen alkuvuosi oli ennätyksellisen suuri. Vanhojen lupakuvien skannausprojektia suoritettiin talousarviomäärärahan puitteissa tammikuusta elokuun loppuun. Luontopolkujen kunnostusprojekti etenee Rauhalinnan luontopolun osalta. Reitti on suunniteltu maastoon ja täysin uudet luontotaulut on valmistumassa yhteistyössä Mökki Gallerian kanssa. 68 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

186 Investointiosa Investointimenot, 1000 euroa TP 2018 TA 2019 MTA 2019 ENN 2019 TOT 1-6/2019 Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

187 13. Investoinnit TOT 06/2019 MTA 2019 ERO TOT/ MTA ERO TOT/ MTA % TA 2019 ENN INVESTOINNIT YHTEENSÄ Tulot Menot ,6 % Netto ,3 % Aineettomat oikeudet, Tulot tietohallinnon ohjelmistot Menot ,6 % Netto ,6 % Konsernijohto Tulot Menot ,0 % Netto ,0 % Osakkeiden osto Tulot Menot ,0 % 0 0 Netto ,0 % Osakkeiden myynti Tulot ,0 % Menot ,0 % 0 0 Netto ,0 % Sivistyslautakunta Tulot Menot ,7 % Netto ,7 % Vapaa-ajan lautakunta Tulot Menot ,3 % Netto ,3 % Sosiaali- ja terveyslautakunta Tulot Menot ,2 % Netto ,2 % Talonrakentamisen investoinnit Tulot 0 Menot ,6 % Netto ,6 % Rakennuskannan peruskorjaus Tulot 0 Menot ,6 % Netto ,6 % Valkeavuoren koulu Tulot Menot ,4 % Netto ,4 % Hovirinnan rantasauna Tulot 0 Menot ,2 % Netto ,2 % Hovirinnan koulu Tulot Menot ,0 % Netto ,0 % Valkeavuoren liikuntahalli Tulot Menot ,6 % Netto ,6 % Lukion vesikatto Tulot Menot ,6 % Netto ,6 % Virastotalon peruskorjaus Tulot Menot ,6 % Netto ,6 % Piispanlähteen alakoulun korjaus Tulot Menot ,0 % Netto ,0 % Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

188 TOT 06/2019 MTA 2019 ERO TOT/ MTA ERO TOT/ MTA % TA 2019 ENN Hovirinnan väistötilayksikkö Tulot Menot ,8 % Netto ,8 % Liikennealueet Tulot Menot ,8 % Netto ,8 % Viheralueet, muut hankkeet Tulot Menot ,9 % Netto ,9 % Vesilaitos, muut hankkeet Tulot Menot ,2 % Netto ,2 % Viemärilaitos, muut hankkeet Tulot 0 Menot ,5 % Netto ,5 % Satamat Tulot Menot ,0 % Netto ,0 % Urheilu- ja ulkoilualueet Tulot Menot ,6 % Netto ,6 % Kiinteistöjen myynti Tulot ,0 % Menot ,0 % 0 0 Netto ,0 % Kiinteistöjen osto Tulot Menot ,0 % Netto ,0 % Tekninen lautakunta Tulot Menot ,0 % Netto ,0 % Kaupunkikehityslautakunta Tulot Menot ,0 % Netto ,0 % Hulevesi Tulot 0 Menot ,5 % Netto ,5 % Joukkoliikenne Tulot Menot ,6 % Netto ,6 % Osavuosiraportti KVA Liite 74/2019: Kaarinan kaupungin osavuosiraportti

189 KAARINAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä Sivu Diaarinumero Palvelustrategian hyväksyminen vuosille KNA/25/ /2019 Tiivistelmä Ehdotus uudeksi Kaarinan kaupungin palvelustrategiaksi on valmistunut. Valmistelu on ollut vuorovaikutteista ja siihen ovat osallistuneet niin kaupungin henkilöstö, yrittäjät kuin vaikuttamistoimielimet. Palvelustrategian toteutumista seurataan talousarviossa. Seuraavan kerran palvelustrategia päivitetään vuonna Kaupunginhallitus Valmistelija Hallintojohtaja Päivi Antola, p Selostus asiasta Kaarina-strategian jatkotyön ja jalkauttamisen yksi vaiheista on palvelustrategian laadinta. Kaarina-strategian mukaan palvelustrategian tulee olla valmis kesäkuussa Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunta selviää palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista. Palvelustrategiassa linjataan, kuinka kuntapalvelut järjestetään tulevina vuosina eri palvelualueilla. Palvelustrategia antaa tietoa siitä, mitä toimintoja ja palveluja Kaarinan kaupunki aikoo kehittää omana toimintanaan. Sen avulla asukkaat saavat tietoa ja voivat varautua palvelutarjonnan muutoksiin kunnan henkilöstö voi varautua palvelujen järjestämisen muutoksiin ulkopuoliset toimijat, esim. yritykset, voivat valmistautua palveluiden kysynnän muutoksiin. Palvelustrategian perustana ovat kuntalaisten elinolojen ja palvelutarpeiden kehittyminen, kunnan käytettävissä olevat taloudelliset resurssit, henkilöstön saatavuus, yhteistyömahdollisuudet muiden kuntien ja yritysten kanssa sekä ulkopuolisen palvelutarjonnan vaihtoehdot ja markkinoiden kehitysnäkymät. Kaarinan kaupunki hyväksyi vuonna 2007 ensimmäisen palvelustrategiansa. Viimeksi palvelustrategiaa on päivitetty vuonna Ehdotuksena on, että nyt laadittavassa palvelustrategiassa noudatetaan pitkälle edellisen päivityskierroksen 2016

190 KAARINAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä Sivu 189 periaatteita. Palvelustrategian uudistamisen pääperiaatteet ovat seuraavat: uudistettava palvelustrategia valmistellaan vuosille , jolloin palvelustrategian voimassaoloaika päättyy samaan aikaan Kaarina-strategian kanssa palvelustrategia on osa toiminnan kehittämis- ja talouden tasapainotussuunnitelmaa ja valmistellaan samanaikaisesti suunnitelman kanssa palvelut luokitellaan elämänkaarimallin mukaisesti lasten ja nuorten palveluihin ikäihmisten palveluihin ja terveyden ja toimintakyvyn palveluihin sekä kaikille yhteisiin palveluihin (tukipalvelut) palveluita luokiteltaessa pyritään löytämään yhteiset prosessit vastuualuerajoista riippumatta palvelustrategian tulee ohjata vahvasti toimintaa ja osoittaa suunnan, jota kohti edetään palvelustrategiaa laadittaessa keskitytään olennaisiin ja taloudellisesti merkittäviin palveluihin. Mm. lakisääteiset palvelut, jotka kunnan tulee lainsäädännön tai muulla erityisellä perusteella tuottaa itse, jätetään kokonaan yksityiskohtaisen tarkastelun ulkopuolelle. Nämä palvelut kuitenkin listataan luettelomaisesti näkyviin palvelustrategiaan palveluiden järjestämistapoja arvioitaessa tuodaan esille perusteluja, mitä palvelujen järjestämistavan valintaan vaikuttavia muutoksia toimintaympäristössä arvioidaan tapahtuvan ja miksi ehdotuksessa on päädytty tiettyyn järjestämistapaan (esim. tutkimustulokset, hinta, vaikuttavuus, laatu) palvelustrategian lisätään yhteenveto strategian henkilöstö- ja yritysvaikutuksista Palvelustrategian valmisteluaikataulu on liitteenä. Alla olevasta linkistä on luettavissa voimassaoleva palvelustrategia:

191 KAARINAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä Sivu Kaarina-strategian toteutuminen Liitteet Palvelustrategia toteuttaa ensisijaisesti kahta Kaarinan kaupungin strategista päämäärää: vastuullinen johtaminen sekä sujuvat ja turvalliset arjen palvelut läheltä. Vastuullinen johtaminen edellyttää, että valmisteltavia ja päätettäviä asioita tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Samoin henkilöstön ja luottamushenkilöiden vuorovaikutus ja yhteistyö on tärkeää. Päämäärä "Sujuvat ja turvalliset arjen palvelut läheltä" korostaa eri väestöryhmien tarpeisiin vastaamista kysynnän mukaan. Kaikki edellä kerrotut asiat ovat olennaisia palvelustrategian valmistelussa. Palvelustrategian valmisteluaikataulu Liite 2/2019 Oheismateriaali - Esittelijä Päätösehdotus Käsittely Kaupunginjohtaja Harri Virta: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä palvelustrategian valmistelun periaatteet ja aikataulun sekä antaa tarvittaessa ohjeita asian valmistelua varten. Niina Alho esitti, että palvelustrategian valmisteluaikataulua täydennetään seuraavasti: Lautakuntien lähetekeskustelu/ maaliskuu Luottamushenkilöseminaariin kutsutaan myös lautakuntien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. Kari Nikkonen kannatti Niina Alhon esitystä. Puheenjohtaja tiedusteli, hyväksyykö kaupunginhallitus yksimielisesti Niina Alhon esityksen. Kukaan ei tätä vastustanut. Palvelustrategian valmisteluaikataulu Korjattu liite 2a/2019 Päätös 2 Ote Kaupunginhallitus päätti hyväksyä palvelustrategian valmistelun periaatteet ja aikataulun (liite 2a/2019). Kaupunginjohtaja Harri Virta Hallintojohtaja Päivi Antola Kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki Vs. sivistysjohtaja Mika Rantanen Sosiaali- ja terveysjohtaja Anna Arola-Järvi Tekninen johtaja Jyrki Haapasaari Talousjohtaja Sinikka Sinervuo-Koskinen

192 KAARINAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä Sivu 191 Kaupunginhallitus Valmistelija Hallintojohtaja Päivi Antola, p Selostus asiasta Palvelustrategiaehdotusta on valmisteltu vuorovaikutteisesti Ehdotus Kaarinan kaupungin uudeksi palvelustrategiaksi on valmistunut. Palvelustrategiaa on valmisteltu kaupunginhallituksen tammikuussa 2019 määrittelemän aikataulun mukaisesti. Palvelustrategiaa on käsitelty säännöllisesti työyhteisön kehittämisryhmässä Kehryssä, lautakunnat ovat käyneet aiheesta sekä lähetekeskustelun että tehneet esityksensä palvelustrategiaksi, Kaarinan Kehitys Oy:ltä ja vaikuttamistoimielimiltä on pyydetty lausunnot palvelustrategialuonnokseen ja luottamushenkilöille palvelustrategian valmistelutilannetta on esitelty kahdessa eri tilaisuudessa. Myös kaupungin henkilöstö sekä kaarinalaiset yrittäjät ovat työpajoissaan pohtineet palvelustrategian tulevia linjauksia. Lausunnoissa ei välittömiä muutosehdotuksia Kaarinan Kehitys Oy, pääluottamusmiehet sekä vanhus- ja veteraanineuvosto antoivat lausunnon palvelustrategialuonnokseen. Lausuntopyynnössä toivottiin, että lausunnon antajat ottavat erityisesti kantaa seuraaviin asioihin: Ovatko nyt ehdotetut muutokset oikeansuuntaisia? Mitä muutoksia palvelustrategialuonnokseen tulisi tehdä? Miten palvelustrategian henkilöstövaikutuksia tulisi täydentää/ mitä asioita henkilöstövaikutuksissa tulee huomioida? Miten palvelustrategian yritysvaikutuksia tulisi täydentää/ mitä asioita yritysvaikutuksissa tulee huomioida? Annetuissa lausunnoissa ei esitetty suoraan ehdotettujen linjausten muuttamista. Lausunnot olivat luonteeltaan suurimmaksi osaksi toteavia kommentteja tai havaintoja palvelustrategian kirjauksiin. Palvelustrategian toteutumista seurataan talousarviossa Palvelustrategiassa palveluille määritellyt tuottamistavat ja niiden suhteelliset prosenttiosuudet ovat tavoitteellisia. Palvelustrategian mukaisesta prosenttiluvusta voidaan poiketa viisi prosenttiyksikköä suuntaan tai toiseen. Palvelustrategian linjaukset ovat perusta talousarviolle ja -suunnitelmalle. Talousarviossa raportoidaankin jatkossa otsikon "Palvelustrategian toteutuminen" alla, miten palvelustrategian linjaukset vaikuttavat talousarvioon. Palvelustrategia päivitetään uuden valtuustokauden käynnistymisen jälkeen alkuvuonna Liitteet Ehdotus Kaarinan kaupungin palvelustrategiaksi vuosille Liite 116/2019

193 KAARINAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä Sivu 192 Oheismateriaali Yhteenveto palvelustrategialausunnoista Yhteenveto suurimmista muutoksista nykyiseen palvelustrategiaan verrattuna Esittelijä Päätösehdotus Käsittely Kaupunginjohtaja Harri Virta: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy Kaarinan kaupungin palvelustrategian liitteen mukaan. Sanna Vauranoja esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun ja että palvelustrategia käsitellään talouden tasapainotusohjelman hyväksymisen jälkeen. Pentti Kallio ja Matti Alander kannattivat Sanna Vauranojan esitystä. Puheenjohtaja tiedusteli, hyväksyykö kaupunginhallitus esityksen yksimielisesti. Kukaan ei tätä vastustanut. Pasi Aromäki poistui klo Päätös 198 Ote Kaupunginhallitus päätti, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun ja että palvelustrategia käsitellään talouden tasapainotusohjelman hyväksymisen jälkeen. Kaupunginhallitus/ hallintojohtaja Päivi Antola Kaupunginhallitus Valmistelija Hallintojohtaja Päivi Antola, p Selostus asiasta Kaupunginhallitus palautti kesäkuussa palvelustrategian uudelleen valmisteluun ja ohjeisti, että palvelustrategia käsitellään talouden tasapainotusohjelman hyväksymisen jälkeen. Viranhaltijavalmistelussa on nähty tärkeäksi, että palvelustrategia hyväksytään mahdollisimman pian, jotta tuottamistavan valintaan liittyvät selvitykset ja arvioinnit saadaan käyntiin. Palvelustrategiassa määritelty tuottamistapa on tavoitteellinen ja uuden tuottamistavan valinta edellyttää aina erillistä arviointia ja euromäärältään merkittävien palveluiden osalta myös erillistä päätöstä. Hyväksytty palvelustrategia osoittaa siis suunnan, jota kohti ollaan menossa, mutta lopullinen päätöksenteko yksittäisen palvelun tuottamistavasta tehdään erikseen myöhemmin. Palvelustrategiaehdotusta ei ole muutettu kesäkuussa kaupunginhallituksessa käsittelyssä olleesta versiosta. Liitteet Ehdotus Kaarinan kaupungin palvelustrategiaksi vuosille Liite 172/2019 Oheismateriaali Yhteenveto palvelustrategialausunnoista Yhteenveto suurimmista muutoksista nykyiseen palvelustrategiaan

194 KAARINAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä Sivu 193 verrattuna Esittelijä Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Harri Virta: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto 1. hyväksyy Kaarinan kaupungin palvelustrategian liitteen mukaan 2. toteaa, että palvelustrategiaa päivitetään tarvittaessa toiminnan kehittämis- ja talouden tasapainotussuunnitelman hyväksymisen jälkeen. Käsittely Niina Alho esitti, että kohdassa Yhteiset palvelut/ uimahalli ja kuntokoulu/ tavoitteellinen tuottamistapa muutetaan seuraavasti: Nykymuotoilu Uimahallin/kuntokoulun käyttötarkoitus suunnitellaan uudelleen ikäihmisille ja erityisryhmille. Uusi muotoilu Uimahallin/ kuntokoulun käyttötarkoitus suunnitellaan uudelleen soveltuvaksi paremmin myös ikäihmisille ja erityisryhmille. Kari Nikkonen kannatti Niina Alhon esitystä. Puheenjohtaja tiedusteli, hyväksyykö kaupunginhallitus yksimielisesti Niina Alhon esityksen. Kukaan ei tätä vastustanut Liitteenä on kaupunginhallituksen päätöksen mukainen palvelustrategia Liite 172a/2019 Päätös 284 Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto 1. hyväksyy Kaarinan kaupungin palvelustrategian liitteen 172 a/2019 mukaan 2. toteaa, että palvelustrategiaa päivitetään tarvittaessa toiminnan kehittämis- ja talouden tasapainotussuunnitelman hyväksymisen jälkeen. Ote Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto

195 KAARINAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä Sivu 194 Liitteet Ehdotus Kaarinan kaupungin palvelustrategiaksi vuosille Liite 75/2019 Oheismateriaali Yhteenveto palvelustrategialausunnoista Yhteenveto suurimmista muutoksista nykyiseen palvelustrategiaan verrattuna Päätösehdotus Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto 1. hyväksyy Kaarinan kaupungin palvelustrategian liitteen 75/2019 mukaan 2. toteaa, että palvelustrategiaa päivitetään tarvittaessa toiminnan kehittämis- ja talouden tasapainotussuunnitelman hyväksymisen jälkeen. Päätös 78 Ote Kaupunginjohtaja Harri Virta Hallintojohtaja Päivi Antola Kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki Vs. sivistysjohtaja Mika Rantanen Va. sosiaali- ja terveysjohtaja Elina Heikkilä Tekninen johtaja Jyrki Haapasaari Talousjohtaja Sinikka Sinervuo-Koskinen

196 Kaarinan kaupungin palvelustrategia Kaarina KVA Liite 75/2019: Palvelustrategiaehdotus

197 2 KVA Liite 75/2019: Palvelustrategiaehdotus

198 1. Palvelustrategian valmistelu Palvelustrategiassa linjataan. kuinka kuntapalvelut järjestetään vuosiksi eteenpäin eri palvelualueilla hyödyntäen sekä omaa tuotantoa että yhteistyömahdollisuuksia muiden kuntien ja yritysten kanssa. Palvelustrategian määrittäminen edellyttää Kaarinan kaupungin toimintaympäristön arviointia- sitä millaisia muutoksia on tapahtunut. millaisia muutoksia on nähtävissä ja miten ne vaikuttavat kaupungin toimintaan jatkossa. Palvelustrategia onkin varautumista tuleviin palvelutarvemuutoksiin. Palvelustrategian laatimisen tavoitteena on turvata kaupungin palvelujen saatavuus ja laatu. Palvelustrategia antaa tietoa siitä. mitä toimintoja ja palveluja Kaarinan kaupunki aikoo kehittää omana toimintanaan. Sen avulla kuntalaiset saavat tietoa ja voivat varautua palvelutarjonnan muutoksiin. Myös kaupungin henkilöstö osaa varautua palvelutarjonnan muutosten edellyttämiin vaatimuksiin. joita aiheutuu kaupungin tarjoamien palvelujen lisäämisestä tai supistamisesta taikka yhteistoiminnasta muiden toimijoiden kanssa. Samoin ulkopuoliset toimijat. mm. yksityiset yritykset. voivat vai mistautua mm. investointitarpeisiin.joita tarvitaan palvelutoimintojen käynnistämiseen. mikäli kaupunki siirtää palvelutuotantoaan osittain tai kokonaan ulkopuolisten toimijoiden hoidettavaksi. Palvelustrategia on myös osa Kaarina-strategian jalkauttamista. Samoin palvelustrategia liittyy kiinteästi kaupungissa käynnissä olevaan toiminnan kehittämis- ja talouden tasapainotusohjelmaan. Kaarinan kaupunki hyväksyi vuonna 2007 ensimmäisen palvelustrategiansa. Viimeksi palvelustrategiaa on päivitetty vuonna Palvelustrategian valmistelu käynnistyi tammikuussa jolloin kaupunginhallitus hyväksyi palvelustrategian vai mistelun periaatteet. Lautakunnat ovat tehneet ehdotuksensa palvelustrategiaksi huhtikuussa Luottamushenkilöseminaarit aiheesta pidettiin maalis- ja toukokuussa. Kaupunginhallituksessa palvelustrategia käsiteltiin ensimmäisen kerran kesäkuussa 2019.jolloin kaupunginhallitus palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. Uudelleen palvelustrategia tuotiin kaupunginhallitukselle syyskuussa Kaupunginvaltuuston kannanotto palvelustrategiaan saataneen syksyn 2019 aikana. Edellisen palvelustrategian mukaisesti palvelut on ryhmitelty elämänkaarimallin mukaisesti lasten ja nuorten palveluihin. terveyden ja toimintakyvyn palveluihin sekä ikäihmisten palveluihin. Konsernijohdon palvelut. hallintopalvelut. tekniset palvelut sekä kaupunkikehityspalvelut on koottu yhteen Yhteisiin palveluihin. 3 KVA Liite 75/2019: Palvelustrategiaehdotus