SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUDET. Harri Niemelä Kardiologian erikoislääkäri Osastonylilääkäri

Transkriptio

1 SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUDET VOIMAA ARKEEN LUENTO Harri Niemelä Kardiologian erikoislääkäri Osastonylilääkäri

2 LUENNON RUNKO 1. Yleistä kardiovaskulaarisairauksien sairastavuudesta 2. Sydän- ja verisuonisairauksien yhteiset riskitekijät 3. Sepelvaltimotauti 4. Sydämen vajaatoiminta 5. Eteisvärinä

3

4 Miehet (15-64 v/lkm, tilastokeskus) Naiset (15-64 v/lkm, tilastokeskus) Sepelvaltimotautikuolleisuus

5

6

7

8 SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSIEN RISKITEKIJÄT Tupakka Verenpaine Kolesteroli Diabetes Sukurasite Lihavuus Tärkeimmät Muut Korkea veren LDL-pitoisuus Kohonnut verenpaine Tupakointi Diabetes Pieni veren HDL-pitoisuus Suuri veren TRIGLY-pitoisuus Insuliiniresistenssi Lihavuus Vähäinen liikunta Perintötekijät Tromboosiin ja verenvirtaukseen liittyvät tekijät Psyykkiset tekijät Sosioekonomiset tekijät Infektio Lähde: Duodecim, Kardiologia 2008

9 TUPAKOINTI Tupakoinnin sairastuvuutta lisäävä vaikutus johtuu pääasiassa sen ateroskleroosia kiihdyttävästä ominaisuudesta (eritoten häkä, mutta myös muut savun osaset) Lisääntynyt tromboosialttius ja verihiutaleiden aggregaatiotaipumus Tupakoinnin intensiivisyys on suorassa suhteessa sepelvaltimotautiin sairastumiseen (sillä mitä poltat ei ole kuitenkaan väliä) Riskitekijöiden yhteisvaikutus tulee tupakoinnin osalta selvästi esiin Tupakoinnin lopettaminen pienentää ateroskleroottisista sydän- ja verisuonisairauksista aiheutuvaa kuolemanriskiä jopa 36%

10 VERENPAINE Kohonnut verenpaine on maailmanlaajuisesti tärkein terveitä elinvuosia vähentävä riskitekijä ja aiheuttaa vuosittain 9,4 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa Perinnöllinen alttius ja elintavat Tärkeimmät muokattavissa olevat riskitekijät: liiallinen suolan saanti, runsas alkoholin käyttö, vähäinen fyysinen aktiivisuus ja ylipaino

11 VERENPAINE Suomalaisten verenpainetaso on laskenut merkittävästi 1970-luvun alusta, mutta 2000-luvulla myönteinen kehitys on hidastunut ja diastolinen paine on kääntynyt viime vuosina nousuun 30-vuotiaista miehistä 50%:lla ja naisista 40%:lla verenpaine on koholla Vuonna 2012 noin suomalaista käytti verenpainetta alentavia lääkkeitä 40-50% verenpainepotilaista ei edelleenkään ole hoitotavoitteessa

12 VERENPAINE Sairastuvuus ja kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin lisääntyvät verenpaineen nousun myötä Sepelvaltimo- ja aivohalvauskuolleisuus 2-3 kertaistuvat verenpaineen kohotessa 20/10 mmhg Odotettavissa oleva elinaika lyhenee, mikäli verenpaine on koholla Muut sydän- ja verisuonitautien riskitekijät moninkertaistavat kohonneen verenpaineen haitat

13 KOLESTEROLI Jo kauan on osattu yhdistää kokonaiskolesterolin yhteys sepelvaltimotautiin 1980-luvulla MRFIT-tutkimus Keskeisin merkitys ateroskleroosin synnyn kannalta on LDL-kolesterolilla Myös HDL-kolesterolin merkitys on viime vuosina korostunut Keski-iän kokonaiskolesterolipitoisuus ennustaa vahvasti kuolleisuutta myöhäisellä iällä suomalaisen tutkimuksen mukaan (Strandberg TE et.al, Kolesteroli, kuolemanvaara ja elämänlaatu vanhuusiässä Helsingin johtajatutkimuksen 39 vuoden seuranta. Suom lääkäril 2005;60:4963-7)

14 KOLESTEROLI Kovat rasvat eli tyydyttyneet rasvahapot vs. pehmeät tyydyttymättömät rasvahapot Tärkein LDL-kolesterolia suurentava ravintotekijä on liian suuri kovan rasvan osuus Kovia rasvoja etenkin eläinperäisissä rasvoissa, kun taas kasviöljyissä kovia rasvoja on vähemmän (esim. rypsiöljyssä vain 5% kovia rasvoja) Suomalaisten kovien rasvojen käyttö on selvästi vähentynyt viimeisten 30 vuoden aikana väestön keskimääräin kolesterolipitoisuus on pienentynyt arvosta yli 6,5 mmol/l nykyisen arvoon 5,3 mmol/l eli 20 prosenttia Ravintokuidut (kasvikset, marjat, hedelmät, täysjyväviljatuotteet) pienentävät kokonais- ja LDL-kolesterolia 3-5%; runsas ravintokuidun saanti on yhteydessä pienempään valtimotautiriskiin

15 KOLESTEROLI HDL-kolesterolin pitoisuuteen ei ravinnon laatu vaikuta suoraan Vyötärölihavuus laskee HDL-pitoisuutta laihdutuksella suotuisa vaikutus Liikunnan on osoitettu nostavan HDL-pitoisuutta Kohtuullinen alkoholin käyttö suurentaa HDLpitoisuutta (ei kuitenkaan suositella hoidoksi) Anaboliset steroidit laskevat HDL ja nostavat LDL valtimotaudin riski Jos seerumin suurentuneeseen triglyseridipitoisuuteen liittyy seerumin pieni HDL-pitoisuus, on sepelvaltimotaudin riski merkittävästi suurentunut

16 KOLESTEROLI Laboratoriomittaus 8-12 h paaston jälkeen Kansalliset viitearvot perusterveellä: KOL 5,0 LDL 3,0 TRIGLY 2,0 HDL 1,0 Dyslipidemiassa joku tai jotkut viitearvoista rikkoontuvat Perinnöllisessä ns. familiaarisessa hyperkolesterolemiassa sepelvaltimotaudin riski on yli 10- kertainen muuhun väestöön verrattuna (Kol > 8 mmol/l ja/tai LDL > 5 mmol/l)

17 KOLESTEROLI Hoidon tavoitteet (Käypä hoito suositus) : 1. Pienen (FINRISKI < 2%) ja kohtalaisen (FINRISKI 2-10%) riskin potilailla tavoitteena on KOL < 5.0 mmol/l ja LDL < 3.0 mmol/l 2. Suuren riskin potilailla (FH-potilaat, diabeetikot, keskivaikeaa munuaisten vajaatoimintaa sairastavat ja FINRISKI 10-15%) tavoitteena on KOL < 4.0-4,5 mmol/l ja LDL < 2,0-2,5 mmol/l 3. Erityisen suuren riskin potilailla (todettu sepelvaltimotauti tai muu valtimotauti, diabeetikot, joilla kohde-elinvaurio sekä vaikea munuaisten vajaatoiminta; lisäksi FINRISKI > 15%) tavoitteena LDL < 1,8 mmol/l Pieni HDL- ja suuri TRIGLY-pitoisuus ovat merkkejä lisääntyneestä riskistä

18 Kelan vuosittaiset diabeteksen 103 erityiskorvattavuudet DIABETES Erityisesti aikuistyypin diabetes on yleistymässä ja yhä nuoremmat sairastuvat siihen Diabetesta sairastaa jo yli suomalaista ja tauti vie 15 % terveydenhuollon menoista; ennusteen mukaan sairastuneiden määrä voi jopa kaksinkertaistua seuraavien vuoden aikana Etelä-Pohjanmaa Koko maa

19 DIABETES Tyypin I diabeteksen ilmaantuvuus on Suomessa suurin koko maailmassa (2005 se oli alle 15-vuotiailla 62/ ) Diabeetikoilla sepelvaltimotauti on yleinen ja sen ennuste on huonompi kuin muilla (Sairastumisriski on 2 4-kertainen ei-diabeetikoihin verrattuna) Tyypin 2 diabeetikoiden kuolinsyistä 85 % liittyy kardiovaskulaarisairauksiin Huom! Diabeetikon riski sairastua sydäninfarktiin on yhtä suuri kuin ei-diabeetikon, joka on aiemmin sairastanut infarktin

20 DIABEETIKON SYDÄN Kardiovaskulaarisairauksien esiintyvyys ja kuolleisuus on diabeetikoilla 2-8 kertainen verrattuna muuhun väestöön; 85% kuolemista selittyy sydän- ja verisuonitaudeilla Toisaalta 20-30%:lla akuutin koronaaritapahtuman sairastaneista on diabetes ja 40%:lla IGT Diabeetikoilla sairaala- ja puolen vuoden kuolleisuus 2-kertainen muuhun väestöön nähden; ero on suurempi naisilla (3-6x) kuin miehillä (2-3x) Diabeetikon sydäninfarkti on vaikeampi ja siinä on useammin komplikaatioita (sydämen vajaatoiminta, rytmihäiriöt ja AVsolmukkeen ongelmat) Uusia sydäninfarkteja esiintyy diabeetikoilla useammin kuin ei-diabeetikoilla Tyypin 1 diabeteksessa sepelvaltimotaudin riski suurenee merkittäväksi, kun potilaalle on kehittynyt mikroalbuminuria tai nefropatia Tyypin 2 diabeteksessa riski on suuri jo diabeteksen toteamisvaiheessa

21 DIABETES Ylipaino on tyypin II diabeteksen tärkein vaaratekijä FINRISKI-tutkimuksessa työikäisten miesten painoindeksi oli keskimäärin 27.2 kg/m 2 ja naisten 26.3 kg/m 2 ; miehistä 21 % ja naisista 20 % oli merkittävästi lihavia (painoindeksi yli 30 kg/m 2 ) Yksi tärkeimmistä syistä ylipainon lisääntymiseen on fyysisen aktiivisuuden väheneminen Valtimosairauksien riskitekijöiden kartoitus ja tehokas hoito on diabeetikolla olennaisen tärkeää sepelvaltimotaudin ilmaantumisen estämisen ja/tai sen ennusteen parantamisen kannalta (tupakka, verenpaine ja kolesterolit) Sydäntapahtuman sairastaneen potilaan riskitekijöiden selvittämiseen kuuluu aktiivinen diabeteksen ja sen esiasteiden (kohonnut paastosokeri l. IFG ja heikentynyt sokerinsieto IGT) kartoittaminen

22 SUKURASITE Lähisukulaisen (vanhemmat tai sisarukset) sairastuminen nuorena (miehet < 60v ja naiset < 65v) valtimotautiin on itsenäinen riskitekijä Tutkimuksen (Nasir et al, Circulation 2007) mukaan suurin riski on potilaalla, jonka sekä vanhempi että sisarus ovat sairastuneet nuorena valtimotautiin (vs. joko vanhempi tai sisarus) Suora lainaus lähetteestä muutaman vuoden takaa: Potilaan suvussa runsaasti sydänsairauksia. Isä kuoli 90-vuotiaana sydäninfarktiin, isän serkulla oli myöskin sydänsairauksia ja kuoli 91-vuotiaana, potilaan äiti on 92-vuotias, elossa, hänellä myöskin todettu sydänvika

23 LIHAVUUS Vuonna 2007 Finriski 2007 aineistoon perustuen Suomessa oli yli 2 miljoonaa liikapainoista (BMI > 25 kg/m2) työikäistä, joista noin oli lihavaa (BMI > 30 kg/m2)

24 LIHAVUUS SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSIEN NÄKÖKULMASTA Riskiä suurentaa erityisesti vyötäröpainotteinen ja varhain alkanut lihavuus Diabeteksen riski on suorassa suhteessa painoon DM2-riski liikapainoisilla 2-4 kertainen ja lihavilla 7-20-kertainen Suurentunut verenpainetaudin vaara Riski liikapainoisilla 1,3-1,6 -kertainen ja lihavilla 1,8-2,5 kertainen Dyslipidemia Lihavuuteen liittyvä dyslipidemia + RR-tauti sydän- ja verisuonisairauksien suurentunut riski Suurentunut sepelvaltimotaudin ja aivoinfarktin riski Alistaa eteisvärinälle sekä laskimotukoksille (ml keuhkoembolia) Riski erityisen suuri ehkäisypillereiden käyttäjillä

25 Tupakka Lihavuus Sepelvaltimotauti Sydämen vajaatoiminta Kolesteroli Diabetes Eteisvärinä Verenpainetauti Suku Kaikkien tavallisimpien sydän- ja verisuonisairauksien hoito perustuu pitkälti yhteisten riskitekijöiden hoitoon

26 SEPELVALTIMOTAUTI Kansanterveydellisesti yksi merkittävimmistä kansansairauksista, jonka epidemiologiasta tiedetään poikkeuksellisen paljon ~ suomalaista sairastaa sepelvaltimotautia Keskeisimmät ilmenemismuodot äkkikuolema, sydäninfarkti ja rasitusrintakipu (angina pectoris)

27 EPIDEMIOLOGIA Sepelvaltimotautia sairastavien kokonaismäärässä ei viime vuosien aikana ole tapahtunut kovinkaan suuria muutoksia, koska yhteiskunnan ikärakenne vanhenee SEPELVALTIMOTAUDIN VUOKSI LÄÄKITYKSEN ERITYISKORVAUSOIKEUDEN (206) SAANEET VUODEN 2001 LOPUSSA JA ENNUSTELASKELMAT VUOSILLE 2010 JA Sukupuoli Vuosi Lääkekorvaukseen oikeutetut Miehet Sairastuneiden ikäjakauma on kuitenkin muuttunut radikaalisti ja painottunut iäkkäämpien suuntaan; nuoremmat ikäluokat sairastuvat entistä harvemmin Naiset Muutoksen takana riskitekijöiden tunnistaminen ja elintapojen paraneminen sekä huomattavasti kehittyneet hoitomuodot Ikärakenteen muutos vanhempaan suuntaan ja sairastuneiden elinennusteen paraneminen johtavat kuitenkin vastaisuudessa siihen, että sairastuneiden kokonaismäärä suurenee Yhteensä

28 SEPELVALTIMOTAUTI Sepelvaltimotaudilla tarkoitetaan tilaa, jossa happeutunutta verta sydänlihakseen tuovat sepelvaltimot ovat vaurioituneet (ahtautuneet) sydänlihaksen hapensaanti heikkenee ja kuormitustilassa sydänlihakseen ilmaantuu hapenpuute (iskemia) Yleisin syy sepelvaltimon vaurioitumiselle on ateroskleroosi ei valtimokovettumatauti sepelvaltimoiden seinämiin muodostuu rasvakertymiä eli plakkeja Jos suonen sisämitta ahtautuu > 70%, potilas alkaa kärsiä oireista

29 ATEROSKLEROOSI Ateroskleroosi alkaa muodostua jo 10 vuoden iässä Herbert Staryn (yhdysvaltalainen patologi) tutkimusten mukaan 30 vuotiaista joka kolmannelle muodostuu aterooma sepelvaltimoiden haarautumien paksuuntumiskohtiin

30

31 ATEROSKLEROOSI Tärkeimmät itsenäiset vaaratekijät: LDL kolesteroli HDL kolesteroli Tupakointi Verenpaine Diabetes Ikääntyminen Ateroskleroosia ei kehity, jos LDL-kolesterolia ei kerry sepelvaltimon seinämään (ensisijainen riskitekijä) Erittäin matala LDL riittää yksinään suojaamaan tehokkaasti sepelvaltimoiden ateroskleroosilta Erittäin korkea LDL riittää yksinään aiheuttamaan sepelvaltimoiden ateroskleroosin

32 ATEROSKLEROOSI VS. SEPELVALTIMOTAUTI Sepelvaltimoiden ateroskleroosi on patologisanatominen diagnoosi Sepelvaltimotauti on kliininen diagnoosi (= oireita aiheuttava tauti) Sepelvaltimoiden ateroskleroosi Sepelvaltimotauti (toisaalta sepelvaltimotautia sairastavalla potilaalla on sepelvaltimoiden ateroskleroosi)

33 SEPELVALTIMOTAUDIN ILMENEMISMUODOT 1. Stabiili sepelvaltimotauti = sydänperäinen iskemia (hapenpuute) aiheuttaa useiden viikkojen aikana samankaltaisena toistuvan rintakivun tai muun epämiellyttävän rintatuntemuksen ruumiillisessa tai henkisessä rasituksessa 2. Epästabiili angina pectoris = vähäisessäkin rasituksessa tai levossa pitkäkestoisena tai taajaan toistuvana ja pahenevana esiintyvä rintakipu, jossa sydäninfarkti on uhkaamassa 3. Akuutti sydäninfarkti = sydänlihaksen hapenpuutteesta aiheutuva palautumaton sydänlihasvaurio 4. Äkkikuolema = Sepelvaltimotauti on yleisin äkkikuoleman syy, ja toisaalta noin 20%:lla potilaista äkkikuolema on ensimmäinen ja luonnollisesti ainoa sepelvaltimotaudin ilmenemismuoto

34 Rintakivun tyypin määrittely (Duodecim, Kardiologia 2008) Ei-anginaalisen rintakivun ominaisuuksia (Duodecim, Kardiologia 2008) OIREET Pääkriteerit Kipu tuntuu puristavana tai epämiellyttävänä rintalastan takana (usein vasenvoittoisesti) Kipu alkaa tai pahenee rasituksessa Kipu syntyy levossa, mutta rasituksensieto on hyvä Kipu alkaa salamannopeasti Kipu helpottaa levossa tai nitrolla minuuteissa Kipu on terävää tai pistävää Kipu säteilee vasempaan yläraajaan tai muualle (kaulalle, lapojen väliin, joskus oikea yläraaja) Kipukohdassa on painoarkuus Kipua esiintyy ruokailun jälkeen Kivun voimakkuus riippuu hengityksestä Lisäkriteerit Kipu toistuu samanlaisena Kivun voimakkuus riippuu asennosta Kipuun liittyy hengenahdistuksen tunne Kipuun liittyy hyperventilaation tarvetta, raajojen puutumista ja vapinaa Rintakipu on tyypillinen, jos kaikki pääkriteerit täyttyvät Määrittely Rintakipu on epätyypillinen, jos jokin pääkriteereistä ei täyty Rintakipu on ei-anginaalinen, jos vain yksi pääkriteeri täyttyy

35 DIAGNOSTIIKKA Jos potilaan oireet ja riskitekijät viittaavat sepelvaltimotautiin, tutkimusten tarkoituksena on saada näyttö rasituksessa provosoituvasta hapenpuutteesta joko EKG:ssä tai kuvantamistutkimuksissa Rasituskoe usein ensilinjan tutkimus Muita: isotooppirasituskoe ja sepelvaltimoiden tietokonekuvaus Sepelvaltimoiden varjoainetutkimus ensimmisenä tutkimuksena vain harvoin Hyvin iäkkäillä lieväoireisilla rasitusrintakipupotilailla anamneesi, kliininen löydös ja lepo-ekg riittävät joskus diagnoosin tekoon ja konservatiivisen lääkehoidon toteutukseen Oireettomien potilaiden seulontatutkimukset eivät yleensä ole hyödyllisiä

36 SEPELVALTIMOIDEN VARJOAINEKUVAUS Invasiivinen tutkimus Diagnostinen koronaarien angiografia on aiheellinen silloin, kun sepelvaltimotautia ei voida halutulla todennäköisyydellä osoittaa tai sulkea pois kajoamattomilla eli noninvasiivisilla tutkimuksilla

37 SEPELVALTIMOIDEN VARJOAINEKUVAUS Tutkimus tehdään punktiotekniikalla paikallispuudutuksessa joko värttinävaltimon (a. radialis) tai reisivaltimon (a. femoralis) kautta Katetri uitetaan valtimoa pitkin nousevaan aorttaan ja aivan aorttaläpän yläpuolelle, josta sepelvaltimot lähtevät Varjoaineruiskutuksen aikana läpivalaistaan reaaliajassa, jolloin sepelvaltimot kuvautuvat näyttöpäätteelle Samassa istunnossa voidaan tehdä pallolaajennustoimenpiteet Toimenpiteessä on lääkärin mukana yksi sairaanhoitaja avustajana Toimenpiteitä tehdään polikliinisesti eli potilaat kotiutuvat samana päivänä, jos kaikki menee hyvin

38 SEPELVALTIMOTAUDIN HOITO

39 YLEISET ELÄMÄNTAPAOHJEET Pyritään vaikuttamaan todettuihin sepelvaltimotaudin riskitekijöihin elämäntapoja muuttamalla Tupakoinnin lopettaminen Terveellinen ruokavalio Liikunta Painonhallinta Verenpaineen ja diabeteksen hyvä hoito Säännölliset kontrollit 1-2 vuoden välein yleensä terveyskeskuksessa (verenpaineen kotimittaukset, kolesterolit, verensokerit ja elämäntavat)

40 Vakaaoireisen sepelvaltimotaudin lääkehoidon aloitus ja toteutus LÄÄKEHOITO Sulje pois muut rintakivun syyt Arvioi taudin ja oireiden vaikeus, ennuste ja angiografian tarve Anna elämäntapaohjeet 1. Ennustetta parantava lääkehoito Aspiriini Kolesterolilääkitys (statiini) ACE:n estäjät tai AT-salpaajat Beetasalpaajat (sydäninfarktin jälkeen) 2. Oireita helpottava lääkehoito Nitraatit Aloita lyhytvaikutteinen nitraattilääkitys Aloita ennusteeseen vaikuttava lääkehoito: ASA 100 mg x 1 (vaihtoehtoisesti klopidogreeli) Statiini Beetasalpaaja ACE-estäjä (vaihtoehtoisesti sartaani) Jos oireet jatkuvat haittaavina tai beetasalpaaja ei sovi, lisää pitkävaikutteinen nitraatti tai kalsiumsalpaaja Jos oireet jatkuvat haittaavina, harkitse revaskularisaatiota

41 SEPELVALTIMON PALLOLAAJENNUS Indikaatio: elämää haittaavat oireet asianmukaisesta lääkityksestä huolimatta, angiografisesti merkittävä sepelvaltimon ahtauma sekä objektiivinen osoitus sydänlihaksen iskemiasta HUOM! Vakaaoireista sepelvaltimotautia sairastavan potilaan ennustetta ei voida merkittävästi parantaa revaskularisaatiotoimenpiteillä Potilasvalinta olennainen osa, koska kyseessä ei ole riskitön toimenpide Pallolaajennuksen jälkeen veren hyytymistä estävän lääkehoidon toteutuminen erityisen tärkeää (aspiriini + klopidogreeli/tikagrelori 3-12kk)

42 OHITUSLEIKKAUS Tehdään potilaille, joiden sepelvaltimotauti ei sovellu pallolaajennustoimenpiteeseen Avosydänleikkaus Pitkä toipumisaika Erilainen komplikaatioprofiili pallolaajennukseen verrattuna

43 SYDÄMEN VAJAATOIMINTA

44 Sydämen vajaatoiminnan esiintyvyys Väestössä 1-2%:lla 10%:lla 70-vuotiaista Väestön ikääntyessä vajaatoimintapotilaiden määrä tulee kasvamaan SUOMEN SYDÄNLIITTO RY 44

45 lkm/1000 asukasta Ilmaantuvuus kasvaa jyrkästi iän myötä harvoin <50-vuotiailla, mutta yli 65-vuotiasta 1% ja yli 80- vuotiaista 5-9% sairastuu vuosittain Sairastuvien keski-ikä on 75 vuotta Kaiken kaikkiaan 1-2% koko väestöstä sairastaa sydämen vajaatoimintaa (5% yli 65-vuotiasta ja 8-10% yli 75-vuotiaista) Sydämen vajaatoiminnan vuosittainen ilmaantuvuus Suomessa 1000 asukasta kohden Miehet Naiset Ikä (vuosia)

46 Keuhkosyöpä Sydämen vajaatoiminta Paksusuolen syöpä Eturauhassyöpä Kohtusyöpä Rintasyöpä vuotiseloonjääminen (%)

47 ENNUSTE Syöpäsairauksista ainoastaan keuhkosyövän 1-vuotisennuste on huonompi kuin sydämen vajaatoiminnan Huonoin ennuste sydänperäisen sokin yhteydessä Paras ennuste verenpainetaudin aiheuttamassa hypertensiivisessä vasemman kammion diastolisessa vajaatoiminnassa Stabiilissa kroonisessa sydämen vajaatoiminnassa vuotuinen kuolleisuus on noin 10% Sairauteen ja sen hoitoon täytyy suhtautua vakavuudella!

48 Kun sydän ihmisen moottori ei pysty pumppaamaan verta eteenpäin niin tehokkaasti kuin elimistö sitä tarvitsisi, syntyy tila jota kutsutaan sydämen vajaatoiminnaksi. Sydämen vajaatoiminta ei ole itsenäinen sairaus, vaan seuraus jostakin sydänsairaudesta. Sydämen vajaatoiminnalle täytyy aina löytyä selitys. 48

49 Sydämen vajaatoiminnan kaksi mekanismia Sydämen pumppauskyky eli supistuminen on heikentynyt (systolinen vajaatoiminta) Sydänlihas on jäykistynyt eli laajentuminen on heikentynyt (diastolinen vajaatoiminta) Tavallisin potilas: Sydäninfarktin sairastanut sepelvaltimotautipotilas Tavallisin potilas: Ikääntynyt verenpainepotilas Samalla potilaalla voi olla molempia piirteitä 49

50 Sydämen vajaatoiminnan syitä: Sepelvaltimotauti Tavallisin syy Kun sepelvaltimo tukkeutuu, osa sydänlihaksesta jää ilman happea. Jos suonta ei saada nopeasti avattua, syntyy sydäninfarkti. Kuollut sydänlihas menettää pumppauskykynsä. Jos sepelvaltimo on ahtautunut, sydänlihas voi kärsiä ajoittaisesta hapenpuutteesta, joka heikentää sydämen pumppaustehoa. 50

51 Sydämen vajaatoiminnan syitä: Korkea verenpaine ja läppäviat Korkea verenpaine aiheuttaa sydänlihaksen paksuuntumisen Myös ylipaino, diabetes, ikääntyminen, liikkumattomuus altistavat Aiheuttaa erityisesti jähmeyttävää (diastolista) vajaatoimintaa Vaikea läppävika, erityisesti aorttaläpän ahtauma ja hiippaläpän vuoto Voivat johtaa sekä pumppausvoimaa heikentävään (systoliseen) että jähmeyttävään (diastoliseen) vajaatoimintaan 51

52 Harvinaisempia sydämen vajaatoiminnan syitä (loput 10% tapauksista): Sydänlihassairaudet eli kardiomyopatiat Sydänlihastulehdus Synnynnäinen sydänvika Rytmihäiriöt Toksinen sydänvaurio (esim. alkoholi) Infektiot Suuren minuuttivirtauksen vajaatoiminta Sydänpussin sairaudet Primaari oikean puolen vajaatoiminta (esim. sairastetun keuhkoveritulpan tai keuhkoverenpainetaudin johdosta) 52

53 Sydämen vajaatoiminnan oireet Tyypillisiä oireita: Mutta samoja oireita esiintyy myös: Hengenahdistus Väsyminen, uupumus rasituksessa Nilkkaturvotukset Keuhkosairauksissa Jos on ylipainoa, heikko fyysinen kunto Suonikohjutaudissa Vain 30%:lla potilaista, joilla on tyypillisiä oireita ja kliinisiä löydöksiä, on sydämen vajaatoiminta 53

54 Sydämen vajaatoiminnan tutkiminen Epäily Oireet Kliininen tutkimus Poikkeava EKG THX Verikoe Natriureettinen peptidi (BNP) Muut taustasyitä selvittävät verikokeet Sydämen ultraäänitutkimus Diagnoosin varmistaminen Vajaatoiminnan mekanismin selvittely 54

55 Sydämen vajaatoiminnan hoito Sydämen vajaatoiminnan syyn hoito Lääkehoito Elintavat Laitteet Sydämensiirto 55

56 SYDÄMEN VAJAATOIMINNAN HOITO Oleellista hoidon kannalta on taustalla olevan syysairauden hoito! TAULUKKO. Sydämen vajaatoimintaa aiheuttavien ja pahentavien tekijöiden hoito. Syysairaus Iskemia Läppävika Kohonnut verenpaine Rytmihäiriö Asynkroninen kammiosupistus Sydänlihastulehdus Oikovirtaus vasemmalta oikealle Synnynnäinen sydänvika Sydänpussin konstriktio Endokrinologiset syyt Hoitotoimenpiteet Pallolaajennus tai ohitusleikkaus Kirurginen korjaus Lääkehoito Sinusrytmin palautus Rytmihäiriölääkitys Elektrofysiologinen selvitys ja hoito Tahdistinhoito Rytmihäiriötahdistinhoito Biventrikulaarinen tahdistinhoito Lääkehoito Korjaus katetrin avulla tai kirurgisesti Kirurginen korjaus Perikardiektomia Lääkehoito, kirurgia

57 LÄÄKEHOITO 1. Ennustetta parantava lääkehoito ACE:n estäjät tai AT-salpaajat Beetasalpaajat Spironolaktoni ATR-salpaajan ja neprilysiiniestäjän yhdistelmävalmiste (Entresto) 2. Oireita helpottava lääkehoito Nesteenpoistolääkkeet Ivabradiini Digoksiini

58 ELÄMÄNTAPAHOITO Nestebalanssin noudattaminen Suolan välttäminen Säännöllinen ja riittävä liikunta

59 Liitännäissairauksien hoito Munuaisten vajaatoiminta Anemia Raudanpuutetta esiintyy jopa 30-40%:lla systolista vajaatoimintaa sairastavista potilaista Raudanpuute korjataan antamalla rautaa suonensisäisesti tiputuksella Eteisvärinä Pysyvässä eteisvärinässä leposykkeen tavoitetaso on /min. Diabetes Depressio Kihti Nesteenpoistolääkitys altistaa kihtikohtaukselle Perinteisiä tulehduskipulääkkeitä tulisi välttää 59

60 ETEISVÄRINÄ Eteisvärinä on rytmihäiriö, jossa normaalin supistumisen sijaan sydämen eteiset värisevät, ja hyvin nopean eteistaajuuden vuoksi syke on säännöllisen epäsäännöllinen ja usein selvästi normaalia leposykettä nopeampi Eteisvärinä voi olla oireinen tai oireeton; hoidon valinta riippuu usein nimenomaan rytmihäiriön oireisuudesta ja syketason hallittavuudesta Eteisvärinä ei ole rytmihäiriönä vaarallinen eikä se johda kammioperäisiin vakaviin rytmihäiriöihin eikä sydämenpysähdykseen

61 MIKSI ETEISVÄRINÄ KIINNOSTAA? Potilaita on paljon Tromboemboliset komplikaatiot Vaikutus elämänlaatuun Assosiaatio muihin sairauksiin ja vaikutus ennusteeseen

62 EPIDEMIOLOGIA Vuonna 2010 eteisvärinää sairasti arviolta 20,9 miljoonaa miestä ja 12,6 miljoonaa naista maailmanlaajuisesti Euroopassa 25% keski-ikäisistä ihmisistä sairastuu eteisvärinään Vuoteen 2030 mennessä Euroopassa miljoonaa eteisvärinäpotilasta ( uutta diagnoosia/v) Esiintyvyys painottuu iäkkäisiin ja tiettyihin perussairauksiin (verenpainetauti, sydämen vajaatoiminta, sepelvaltimotauti, läppäsairaudet, lihavuus, diabetes ja munuaisten vajaatoiminta)

63 Elämäntapojen ja eteisvärinään assosioituvien sairauksien ehkäisy ja hoito tärkeää Ylipaino lisää eteisvärinän riskiä ja riski kasvaa progressiivisesti BMI:n myötä Painon pudotuksella on suotuisa vaikutus eteisvärinäkohtausten ilmaantumiseen ja oireisiin; samoin kardiorespiratorisen suorituskyvyn petraantumisella Säännöllisesti tupakoitsevilla suurentunut riski, samoin alkoholin suurkuluttajilla sekä pitkään kilpaurheilumaisesti treenanneilla

64 ETEISVÄRINÄ JA AIVOINFARKTI Keskimäärin 15-20% aivoinfarkteista liittyy eteisvärinään, ja suurin vaara on 1-2 viikon sisällä kardioversiosta 2-7 -kertainen aivoinfarktiriski verrattuna sinusrytmiin; eritoten riskissä eteisvärinäpotilaat, joilla reumaattinen läppävika tai HCM Merkittävimmät riskitekijät: korkea ikä (>75v), sairastettu stroke/tia ja mitraalistenoosi sekä tekoläppä Muita riskitekijöitä: sydämen vajaatoiminta, DM, RR, naissukupuoli, korkeahko ikä (65-75v), valtimosairaus, dyslipidemia, tupakointi, munuaisten vajaatoiminta

65 VERENOHENNUSLÄÄKKEET Eteisvärinään liittyvää aivoinfarktiriskiä hoidetaan verenohennuslääkkein Lääkitystarpeen arvioimiseen käytetään riskipistetaulukkoa Käytössä on nykyään perinteisen varfariinin (Marevan) lisäksi uudempia ns. suoria antikoagulantteja, joiden käyttö on vakiintunut 2 vuoden aikana

66 HOITOLINJAN VALINTA 1. Rytminhallintalinja Pyrkimyksenä säilyttää normaali sinusrytmi tarvittaessa rytmihäiriölääkkein tai katetriablaatiolla Rytmi voidaan palauttaa eteisvärinästä sinusrytmiin lääkkeellisellä tai sähköisellä rytminsiirrolla 2. Sykkeenhallintalinja Pyrkimyksenä hidastaa eteisvärinän syketaso taloudelliseksi eikä enää aktiivisesti pyrkiä sinusrytmiin Lieväoireisen potilaan ennuste sykehallintalinjalla on yhtä hyvä kuin lääkkeellisellä rytminhallintalinjalla Elimistö usein tottuu eteisvärinään syketason taloudellistuttua Hoitolinjan valinta perustuu moneen seikkaan: ikä ja perussairaudet, rytmihäiriön kesto ja oireisuus, syketason hallittavuus ja sydämen vasemman eteisen koko

67 YHTEENVETO Perinteisiä sydän- ja verisuonisairauksia yhdistävät samat riskitekijät, ja näiden tehokas ja tavoitteellinen hoito on tärkeää niin sepelvaltimotaudissa, sydämen vajaatoiminnassa kuin eteisvärinässäkin Sepelvaltimotaudin riskitekijöiden tunnistaminen ja hoito, sekä itse sairauden hoito on kehittynyt ja ennuste huomattavasti parantunut viimeisen 50 vuoden aikana Sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoito perustuu tutkimuksissa potilaiden ennustetta parantaneisiin lääkkeisiin