Maailma muuttuu Kaarina toimii! Kaarinan kaupungin strategia. Strategia
|
|
- Pekka Auvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Maailma muuttuu Kaarina toimii! Kaarinan kaupungin strategia
2 Sisällys Arvot... 3 Toiminta-ajatus... 3 Kaarina-visio Strategiset päämäärät... 3 Kriittiset menestystekijät... 4 n taustaksi... 5 n valmistelu... 6 Arvot Kaarinan kaupungin toiminnan pohjana... 7 Lähtökohdat vuosille... 8 Vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat Yhteenveto strategisista päämääristä, kriittisistä menestystekijöistä ja toimenpiteistä
3 Arvot MITKÄ PERIAATTEET OHJAAVAT MEITÄ? Asukaslähtöisyys ja yritysystävällisyys Avoimuus Rohkeus Oikeudenmukaisuus Toiminta-ajatus MIKSI OLEMME OLEMASSA? Järjestämme kaarinalaisten hyvinvointia edistävät, hyvät kunnalliset palvelut oikeudenmukaisesti ja oikea-aikaisesti. Tuemme kaarinalaisten yhteisöllisyyttä ja omatoimisuutta sekä yrittäjyyttä ketterästi toimien. Huolehdimme vehreästä ja merellisestä ympäristöstämme. Kaarina-visio 2020 MITÄ HALUAMME OLLA? Maailma muuttuu Kaarina toimii! Strategiset päämäärät MITÄ ASIOITA MEIDÄN TULEE TAVOITELLA, JOTTA VISIOMME TOTEUTUU? 1. Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti 2. Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen 3. Ekologisesti viihtyisä ympäristö 4. Luova Kaarina 3
4 Kriittiset menestystekijät Strategiset päämäärät on purettu kriittisiin menestystekijöihin eli asioihin, joissa meidän tulee onnistua, jotta pääsemme tavoitteisiimme. 1. HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN ENNAKOIVASTI Kaupunkilaisten tietoisuuden ja vastuun lisääminen omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan Palveluketjun toimivuus Organisaation kehittäminen niin, että se vastaa kaupunkilaisten palvelutarpeita Riskiryhmissä olevien löytäminen Työhyvinvointitoimenpiteiden vaikuttavuus 2. LAATU- JA KUSTANNUSTIETOINEN JOHTAMINEN Elinkaarikustannusten selvittäminen Toimiva johtaminen Seudullisissa yhteistyöhankkeissa onnistuminen Toimivat työskentelyketjut ja selkeät vastuusuhteet Ajantasainen palvelustrategia Talouden tasapaino Esimiesten aktiivinen ja osaava tietohallintojohtaminen 3. EKOLOGISESTI VIIHTYISÄ YMPÄRISTÖ Ranta-alueiden saavutettavuuden parantaminen Olemassa olevan taajaman kehittymistä tukeva alueiden rakentaminen Energiatehokkuuden parantaminen Kyky investoida uusiutuviin energiamuotoihin Joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen ratkaisujen etusija yhdyskuntarakennetta kehitettäessä Virkistysalueiden sekä luontokohteiden hyödyntäminen ja niiden tuntemisen edistäminen Ympäristövastuun kasvattaminen 4. LUOVA KAARINA Innovatiivisuuden tukeminen Elinkeino-ohjelman tavoitteisiin sitoutuminen ja niiden edistäminen Onnistumisten markkinointi ja aktiivinen esilletuonti Muutosherkkyyden edistäminen Jokaiselle kriittiselle menestystekijälle on määritelty käytännön toimenpiteet, toteutumista mittaava tavoite, aikataulu ja vastuutaho. Yhdistelmä näistä löytyy strategian lopusta, sivulta 19 alkaen. 4
5 n taustaksi n valmistelu Arvot Kaarinan kaupungin toiminnan pohjana Lähtökohdat vuosille Vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat Yhdistelmä strategisista päämääristä, kriittisistä menestystekijöistä ja toimenpiteistä. 5
6 n valmistelu Laajentuneen Kaarinan ensimmäinen kaupunkistrategia hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa syntyi tuolloin laajan vuoropuhelun tuloksena. Valmistelussa haluttiin saada mahdollisimman monen sidosryhmän ääni kuuluviin. n sisältöön ja valittuihin painotuksiin vaikuttivat niin kuntalaiset, luottamushenkilöt, yrittäjät kuin Kaarinan kaupungin henkilöstökin. Päästrategiaa täydensivät palvelustrategia ja neljä alastrategiaa (henkilöstö-, talous- ja hankinta-, tietohallinto- sekä viestintä- ja markkinointistrategiat). Valtuustokauden vaihtuessa Kaarina-strategian päivittäminen tuli ajankohtaiseksi. Johtoajatuksena on ollut vähentää strategiaähkyä ja nostaa ala-strategioista päästrategiaan keskeisimpiä tavoitteita. Nykyiset alastrategiat ovat jatkossa suunnitelmia ja ohjelmia, joilla päästrategiaa toteutetaan. n päivitys käynnistyi vuoden 2013 alussa, jolloin toimialat arvioivat nykystrategian toteutumista, strategian muutostarpeita ja tulevien vuosien painopisteitä. Lisäksi keskusteltiin siitä, mitkä asiat tulisi nostaa alastrategiasta päästrategiaan. Luottamushenkilöiden ensimmäinen uuden strategian valmisteluun liittyvä seminaari pidettiin huhtikuussa Valmistelua tukemaan perustettiin myös henkilöstön edustajista koostuva strategiaraati. Asiaa työstettiin eteenpäin myös ryhmäpuheenjohtajien toimikunnassa toukokuussa Saatujen evästysten pohjalta päädyttiin seuraaviin valmisteluperiaatteisiin: nykyistä Kaarina-strategiaa tiivistetään strategiaprosessin kuvaus, taustatiedot ja SWOT-analyysi esitetään liiteaineistona kaupungin nykyistä visiota tiivistetään niin, että siihen kirjataan vain ne asiat, joissa Kaarina haluaa erottautua muista Suomen kunnista ja jotka ovat Kaarinan kaupungin tietoisia valintoja tulevaisuuden linjauksiksi uudistettavassa visiossa tulee näkyä ketteryys, luovuus, rohkeus, yhteisöllisyys. Lautakunnat listasivat syksyn 2013 aikana toimenpiteitä, joilla ketteryyttä, luovuutta, rohkeutta ja yhteisöllisyyttä voitaisiin toimialoilla toteuttaa. Lautakuntien vastaukset olivat käytettävissä tammikuun 2014 hallitusseminaarissa, jonka tulosten perusteella nyt käsissänne oleva strategia on muotoutunut. Päivitetty Kaarina-strategia perustuu edelleen vahvasti vuonna 2010 hyväksyttyyn strategiaan. Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti, laatu- ja kustannustietoinen johtaminen, ekologisesti viihtyisä ympäristö sekä luova Kaarina ovat yhä päämääriä, joiden eteen Kaarinan kaupunki tekee lähivuosina työtä. 6
7 Arvot Kaarinan kaupungin toiminnan pohjana Arvot näkyvät Kaarinan kaupungin toiminnassa, päätöksenteossa ja palveluissa seuraavasti: ASUKASLÄHTÖISYYS JA YRITYSYSTÄVÄLLISYYS Vastaamme nopeasti saamiimme yhteydenottoihin Säilytämme kohtuulliset ja kilpailukykyiset asiakasmaksut sekä verotuksen Toteutamme taloutta vastuullisesti Tarjoamme oikeita palveluita oikeaan aikaan Kuuntelemme aidosti asukkaita ja yrityksiä sekä heidän tarpeitaan Palvelemme asukkaita ja yrityksiä ymmärrettävästi Tarjoamme matalan kynnyksen palveluita Säilytämme hyvän elinympäristön yhdessä kuntalaisten kanssa AVOIMUUS Tarjoamme vuorovaikutusmahdollisuuksia Kannustamme aloitteellisuuteen Kehitämme kaupungin viestintää eri sidosryhmien tarpeita vastaavaksi Päätöksenteko on läpinäkyvää ja tieto helposti saatavilla Perustelemme päätökset selkeästi Tarjoamme tasapuolisesti ja ajantasaisesti tietoa eri sidosryhmille ROHKEUS Verkostoidumme, haemme uusia mahdollisuuksia ja olemme siellä, missä tapahtuu Kannustamme uusien vaihtoehtoisten toimintatapojen käyttöönottoon ja ideointiin Olemme edelläkävijä uuden tekniikan hyödyntämisessä ja edistämme uusia elinkeinoja Kannustamme eri lautakuntia yhteistyöhön OIKEUDENMUKAISUUS Kohtelemme asukkaita, yrityksiä ja henkilöstöä tasavertaisesti Noudatamme yhteisiä pelisääntöjä Panostamme osaavaan ja ammatilliseen henkilöstöön ja tuemme johtajuutta Noudatamme oikeudenmukaista henkilöstöpolitiikkaa 7
8 Lähtökohdat vuosille Seuraavassa on arvioitu tärkeimpiä toimintaympäristön muutokseen liittyviä asioita, jotka on huomioitu strategiaa laadittaessa ja strategiaan liittyviä valintoja tehdessä. Nämä tiedot päivitetään vuosittain strategiaan. VÄESTÖ Kaupunkiseudun rakennemalli 2035 hyväksyttiin Kaarinassa keväällä Rakennemalli on laadittu edistämään kaupunkirakenteen kestävää kehitystä sekä alueen vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä. Rakennemallialueen tavoitteena on asukkaan väestönkasvu koko seudulla vuoteen 2035 mennessä. Tarkoituksena on, että seudun kasvusta neljäviidesosaa sijoittuu ydinkaupunkialueelle. Viidennes kasvusta sijoitetaan ydinkaupunkialueen ulkopuolisiin keskuksiin. Kaarinan ydinkaupunkialueella tavoitteena on asukkaan lisäys vuoteen 2035 mennessä, mikä tarkoittaa noin 550 asukkaan vuosittaista väestönkasvua. Piikkiön keskeistä taajamaa kehitetään edullisen sijaintinsa vuoksi kasvavana keskuksena, jonka asukasluku kasvaa asukkaalla vuoteen 2035 mennessä. Jotta rakennemallin väestötavoitteet saavutetaan, Kaarinan kaupungin kokonaisväestömäärän ennustetaan kasvavan strategiakaudella 1,8 prosentin vuosivauhtia. Menneinä vuosina väkiluku on kasvanut parhaimmillaan 2,0 %:a vuodessa. Väestön kehitystä leimaa tällä hetkellä ikärakenteen vanheneminen. Vuodesta 2013 vuoteen 2020 yli 75-vuotiaiden määrän odotetaan kasvavan yli 45 prosenttia. Lasten ja koululaisten ( vuotiaat) määrä on myös kasvussa, mutta nousu jää noin 10 prosenttiin. Taulukko 1. Kaarinan väestön ikärakenne ja ennuste vuosille Ikäryhmä muutos/vuosi ,1 % ,4 % ,5 % ,9 % ,1 % ,1 % ,4 % ,8 % ,4 % ,3 % ,0 % ,3 % ,3 % ,0 % ,4 % ,9 % ,3 % ,8 % ,1 % ,9 % ,8 % ,3 % ,5 % ,5 % ,9 % ,7 % ,3 % ,2 % ,5 % ,3 % ,7 % ,3 % ,6 % ,8 % ,6 % ,6 % ,3 % ,3 % ,7 % ,1 % 29 1,0 % 64 1,8 % 207 1,1 % 159 4,6 % 146 6,5 % Yht Lähde: Ennuste perustuu arvioon, jonka mukaan väestön keskimääräinen kasvu on 1,8 % vuodessa. Arvio kokonaisväestömäärän kehityksestä on Kaarinan kaupungin oma, väestön suhteellinen jakautuminen eri ikäryhmiin perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen. 8
9 KAUPUNKILAISTEN HYVINVOINTI Kaarinan kaupunki seuraa kaarinalaisten hyvinvoinnin kehitystä muun muassa kerran valtuustokaudessa tehtävällä sähköisellä hyvinvointikertomuksella ja vuosittain tehtävällä hyvinvointikertomuksen seurannalla. Taulukko 2. Hyvinvointikertomuksen tunnuslukuja Kaarinan kaupungin osalta Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet vuoden aikana, % asukkaista Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat/ asukasta ,6 2,9 2,9 2,9 3,0 23,2 23,1 23,1 22, ,9-8 11,2 11,6 11, ,6 0,9 1 1,2-90,8 91,4 91,3 89,5-9,9 9,1 9,1 13,5 13,9 1,6 1,5 1,9 2,2 - Lähde: SOTKAnet 9
10 ELINKEINOT JA YRITTÄMINEN Kaarinan kaupungin elinkeinorakenne ei poikkea merkittävästi Turun seudun tai Varsinais-Suomen tilanteesta: alkutuotannossa työskentelee alle prosentti väestöstä, noin neljännes jalostuksessa ja runsas 70 prosenttia palvelualalla. Kaavio 1. Kaarinan elinkeinorakenne verrattuna koko maan, Varsinais-Suomen ja Turun seutukunnan tilanteeseen. Koko maa % 3,66% 22,14% 72,90% 1,30% Varsinais-Suomi % 3,52% 24,12% 71,13% 1,22% Turun seutukunta % 1,54% 20,85% 76,45% 1,16% Kaarina % 0,93% 23,28% 74,71% 1,09% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Alkutuotanto Jalostus Palvelut Tuntematon Lähde: Tilastokeskus Yritysten toimipaikkojen määrä on kasvanut Kaarinassa viime vuosina hyvin. Vuonna 2013 toimipaikkoja oli 1920, lähes sata enemmän kuin vuonna Henkilöstön määrä sen sijaan on kääntynyt vuoden 2010 jälkeen laskuun. Vuonna 2012 työpaikkoja oli Kaarinassa 6063, eli melkein 200 työpaikkaa vähemmän kuin aiempana vuonna. Henkilöstön määrän väheneminen, huolimatta toimipaikkojen määrän kasvusta, kertonee siitä, että yritykset ovat irtisanoneet henkilöstöään ja toisaalta uudet perustetut tai paikkakunnalle siirtyneet yritykset ovat olleet pieniä, muutaman työntekijän mikroyrityksiä. Kaavio 2. Yritysten toimipaikkojen ja henkilöstön määrän kehitys Kaarinassa toimipaikat henkilöstö toimipaikat henkilöstö Lähde: Tilastokeskus. Vuoden 2013 henkilöstömäärätieto puuttuu. 10
11 TYÖPAIKAT Neljännes kaarinalaisista työpaikoista on teollisuudessa. Myös terveys- ja sosiaalipalvelut sekä kauppa ovat merkittäviä työllistäjiä. Niin sanottujen tietotyöläisten osuus on kasvanut selvästi viime vuosina. Hallinto, hallinnon tukipalvelut sekä informaatioon ja viestintään liittyvät toimialat työllistävätkin jo enemmän kuin rakentaminen ja sähkö, lämpö- ja vesihuolto. Kaavio 3. Yritysten toimipaikkojen jakautuminen toimialoittain Kaarinassa vuonna 2011 Taiteet, viihde ja virkistys, muu palvelutoiminta 3 % Toimiala tuntematon 2 % Maa-, metsä ja kalatalous 2 % Terveys- ja sosiaalipalvelut 16 % Teollisuus, kaivostoiminta 23 % Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (mm. laki- ja arkkitehtipalvelut) 7 % Koulutus 6 % Hallinto, hallinnon tukipalvelut, informaatio ja viestintä 9 % Rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöala 2 % Rakentaminen, sähkö-, lämpö- ja vesihuolto 8 % Kauppa, majoitus- ja ravitsemustoiminta 17 % Kuljetus ja varastointi 5 % Lähde: Tilastokeskus 11
12 TYÖLLISYYS Kaarinan kaupungin työllisyystilanne on ollut viime vuosina hyvä verrattuna sekä valtakunnalliseen että seudulliseen tasoon. Vuonna 2013 työttömyysaste oli 8,1 %, kun se Turun seudulla oli 11,7 % ja koko maassa 11,3 %. Kaarinassakin työttömien määrä on kuitenkin kasvanut vuodesta 2012 lähes kahdella prosenttiyksiköllä. Työllisyystilanteen heikkeneminen aiheuttaa paineita mm. toimeentulotukimenojen kasvuun ja edellyttää toimenpiteitä erityisesti pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi. Lisäksi vuoden 2015 alusta on suunniteltu, että nykyisen 500 päivän rajan sijasta kunnat velvoitettaisiin järjestämään aktivointitoimenpiteitä jo 300 työttömyyspäivän jälkeen. Kaavio 4. Työttömyysaste Kaarinassa, Turun seudulla ja Suomessa (Työttömät, osuus työvoimasta %) Kaarina Turun seutu Koko maa Kaarina 6,5 11, ,5 13,9 13,7 12,6 11,1 9,6 8,7 7,8 7,6 7,4 7,4 6,4 5,3 4,4 4,1 6,2 6,7 6,1 6,4 8,1 Turun seutu 8, ,2 19,7 18,2 17,1 15, ,5 11,1 11,1 10,5 10,7 9,8 8,4 7,3 6,9 9,3 10, ,1 11,7 Koko maa 8,6 14,7 19,5 20,1 19,3 18, ,4 14,2 12, ,5 11,3 11,3 10,8 9,7 8,4 8 10,2 10,2 9,4 9,8 11,3 Lähde: Tilastokeskus 12
13 YMPÄRISTÖN TILA Merialueen tila Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy tekee velvoitetarkkailututkimuksia Kaarinan vesialueilla seitsemässä paikassa. Tarkemmat tutkimustiedot on esitetty vuosittain Turun ympäristön merialueen velvoitetarkkailututkimuksen vuosiraportissa ja Paimionlahden ja Piikkiönlahden tarkkailututkimuksen vuosiraportissa. Merialueen tilaan vaikuttavat sekä alueen jätevedenpuhdistuslaitokset että ojien ja jokien tuomat maatalouden ja hajakuormituksen ravinteet. Ilmanlaatu Kaarinassa on ilmanlaatua tarkkaileva oma mittauspiste, jonka reaaliaikaiset seurantatiedot löytyvät ympäristönsuojelun kotisivuilta. Yleisesti ottaen kaupunkiseudun ilmanlaatu on parantunut huomattavasti viimeisen 30 vuoden aikana lainsäädännöllisin keinoin, erilaisten päästöihin vaikuttavien puhdistuslaitteiden ansiosta ja katupölyn parantuneen käsittelyn seurauksena. Taulukko 3. Ympäristön tilaa kuvaavia tunnuslukuja Klorofyllipitoisuus kesällä Pitkäsalmessa ug/l , Klorofyllipitoisuus kesällä Voivalan ja Kuusiston linnanraunion edusta ug/l 7,0-11 7,0-15 7,1-11 6, Ilman typpidioksidipitoisuus vuosikeskiarvo ug/ m Ilmanlaatu indeksillä mitattuna - huonojen vrk:ien määrä Hiilidioksidipäästöjen määrä Kaarinassa/as. ilman teollisuutta *Vuoden 2013 luku on arvio ,2t 5,6t 5,8t* 13
14 KAUPUNGIN TALOUS Kaupungin talous on tasapainossa, kun sen resurssit riittävät velvoitteiden hoitamiseen niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Kaupungin talouden tasapaino järkkyy, jos sen tilinpäätöksen alijäämä on yli 1000 /asukas ja samalla edellisen tilinpäätöksen alijäämä on yli 500 /asukas kaupungin kahden viimeisen tilinpäätöksen vuosikate on negatiivinen ja samalla veroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin koko maan keskimääräinen painotettu veroprosentti lainamäärä/asukas ylittää koko maan tunnusluvun keskiarvon vähintään 50 prosentilla ja sen taseessa on kertynyttä alijäämää omavaraisuusaste on alle 50 % suhteellinen velkaantuneisuus on yli 50 % Näillä kriteereillä määritellään valtionosuuslain mukaan kriisikunnan tunnusmerkit. Kaarinan kaupungin päämääränä on rahoittaa käyttötalousmenot, rahoitusmenot ja investoinneista vähintään korvausinvestoinnit toiminta-, vero- ja valtionosuustuloilla. Tuottavat uudisinvestoinnit voidaan rahoittaa vieraan pääoman avulla. Kaupungin tavoitteena on pitää asukaskohtainen velkamäärä valtakunnan keskitasoa alempana. Kaupungin talousarviokirjassa ja tilinpäätöksessä seurataan palvelujen suoritekohtaisia tuotantokustannuksia. Kaupungin tavoitteena on pyrkiä tuottamaan palvelut kilpailukykyisillä hinnoilla ottaen huomioon palveluille määritelty laatutaso. Kaupunki pyrkii pitämään veroprosentit kilpailukykyisinä verrattuna naapurikuntien veroprosentteihin. Kuntien valtionosuuslain uudistus tuo tähän haastetta, sillä tämän hetkisten tietojen mukaan Kaarinan valtionosuudet tulevat vähenemään vuodesta 2015 alkaen yhteensä 3,5 miljoonaa euroa (111 /asukas). Kuntien tehtävien lisääminen ja rahoituksen kiristäminen vähentävät talouden strategista liikkumavaraa ja kyseenalaistavat kuntien ja valtion välisen rahoitusperiaatteen toteutumisen. Kuntien talouteen vaikuttavia haasteita aiheuttavat myös väestön ikääntyminen, työllisyys ja julkisen kestävyysvajeen sekä korjausvelan hallinta. 14
15 KUNTAUUDISTUS Vuonna 2011 toimintansa aloittanut hallitus käynnisti kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Kuntauudistuksen keskeisiä elementtejä ovat kuntarakennelaki, sosiaali- ja terveydenhuollonjärjestämislaki, kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistus, kuntalain kokonaisuudistus, kuntien tehtävien arviointi sekä metropolialueen hallintoratkaisut. Kuntarakennelaki tuli voimaan heinäkuussa Laki velvoitti kunnat selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa uuden kunnan muodostamista ja ilmoittamaan valtiovarainministeriölle mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää kuntien yhdistymistä. Valtiovarainministeriö määräsi joulukuussa 2013 Kaarina kaupungin osallistumaan Turun selvitysalueen 17 kunnan erityiseen kuntajakoselvitykseen. Tätä kirjoitettaessa kuntajakoselvittäjät ovat tehneet esityksensä viidestä kuntarakennevaihtoehdosta, joita Turun selvitysalueella tulisi selvittää. Selvityksen perusteella syyskuun 2014 loppuun mennessä valmistuu yhdistymisesitys ja -sopimus valituille yhdistymisvaihtoehdoille. Selvityksen valmistuminen jälkeen kuntien valtuustot ottavat kantaa asiaan. Hallituspuolueet sopivat maaliskuussa 2014 yhdessä oppositiopuolueiden kanssa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta. Tarkoitus on, että viisi vahvaa alueellista tahoa järjestää jatkossa kaikki sosiaali- ja terveydenhuollonpalvelut. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta, ja ne tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin. Linjauksen käytännön toteutus ja vaikutukset nykyisiin palveluihin ovat tässä vaiheessa vielä avoinna. Kaarinan kaupungin strategia on laadittu siitä lähtökohdasta, että kaupunki jatkaa itsenäisenä, vahvana ja elinvoimaisena peruskuntana koko strategiakauden ajan. 15
16 KAUPUNGIN ORGANISAATIO Kaarinan kaupunki uudisti organisaatiotaan kuntaliitoksen yhteydessä vuonna Keskeisin muutos oli uuden Hyvinvointipalvelut -toimialan perustaminen. Tämän alaisuudessa toimii sosiaalija terveyspalvelut kokonaisuudessaan samoin nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalvelut sekä kansalaisopisto, jotka aiemmin olivat osa sivistyspalveluja. Vuoden 2014 talousarvion tavoitteena on arvioida kaupunkiorganisaation toimivuutta. Arvioinnissa tarkastellaan mm. elämänkaarimallin laajentamista sekä hyvinvoinnin edistämisen merkitystä osana hyvinvointipalveluja. Kuvio 1. Kaarinan kaupungin organisaatio
17 Vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat Seuraavassa analyysissä (SWOT) listaamme Kaarinan kaupungin vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Analyysin avulla voimme tehdä päätelmiä siitä, miten vahvuuksia voidaan käyttää hyväksi, miten heikkoudet muutetaan vahvuuksiksi, miten tulevaisuuden mahdollisuuksia hyödynnetään ja miten uhkiin varaudutaan. Vahvuudet Miten hyödynnämme? Heikkoudet Miten korjaamme? Luovuus ja innovatiivisuus Palvelujen hyvä saatavuus ja laatu imagomarkkinoinnissa rekrytoinnissa uusien yritysten houkuttelussa ja olemassa olevien pitämisessä nykyisten palveluiden ja tuotantotapojen kehittämisessä tietotekniikkaa hyödyntäen korkeatasoisessa tutkimuksessa, koulutuksessa ja kehittämishankkeissa asukkaiden ja yritysten houkuttelussa arjen sujuvuudessa kustannustehokkuudessa uuden laaja-alaisen yhteispalvelupisteen toiminnassa perhelähtöisessä toiminnassa Muutoksen hallinta Työn mitoitus ja resursointi päivittämällä tehtävänkuvat muutostilanteissa ennakoimalla muutoksia ja ottamalla ne haltuun suunnitelmallisuudella karsimalla päällekkäisiä toimintoja vähentämällä palaveri- ja seminaarisukkulointia kehittämällä esimiestyötä kuvaamalla ja kehittämällä tehtävien ydinprosesseja keskittymällä olennaiseen hyödyntämällä nykyteknologiaa huolehtimalla osaamisesta Toimiva työyhteisö Ketterä kuntakoko Merellinen, viihtyisä ja kaunis luonnonympäristö Hyvä maine ja yritysmyönteisyys Turvallinen elinympäristö laadukkaiden palveluiden tuottamisessa työkyvyn ylläpitämisessä nykyisen henkilöstön sitouttamisessa uuden henkilöstön rekrytoinnissa nopeassa päätöksenteossa ja toimeenpanossa yritysten houkuttelussa ja pitämisessä yhteisöllisyyden luomisessa ketterän (tehokkaan ja taloudellisen) toimintakulttuurin luomisessa houkuttelevan ja kiinnostavan asuinympäristön tarjoamisessa asukkaiden ja yritysten houkuttelussa jatkuvassa vuoropuhelussa sidosryhmien kanssa uuden henkilöstön rekrytoinnissa yhteistyökumppanien houkuttelussa asukkaiden ja yritysten houkuttelussa ja pitämisessä arjen sujuvuudessa Riittämätön esteettömyyden huomioiminen Heikko tunnettavuus Riittämättömät korvausinvestoinnit Hajanainen kuntarakenne Heikko merellisyyden hyödyntäminen investointisuunnittelulla kotisivujen selkokielisyydellä toteuttamalla vammaispoliittista ohjelmaa tehostamalla kuntamarkkinointia hyödyntämällä Suomen luovimman kunnan arvonimeä osallistumalla aktiivisesti valtakunnallisiin tapahtumiin verkostoitumalla aktiivisesti investointisuunnittelulla ja -toteutuksella yhteistyöllä yritysten kanssa kaavoitusta edistämällä vahvistamalla taajamia täydennysrakentamisella lisäämällä virkistysmahdollisuuksia meren läheisyyteen parantamalla kaupungin keskeisten merenrantojen saavutettavuutta Heikko seudullinen ja valtakunnallinen edunvalvonta kannustamalla luottamushenkilöitä ja henkilöstöä osallistumaan tehtäviin, jotka edistävät Kaarinan kaupungin ja Turun seudun etua ja edunvalvontaa. Alhainen työpaikkaomavaraisuusaste ja korkea pendelöintiaste luomalla houkuttelevia yritysalueita kaavoituksen avulla tehostamalla yritystonttimarkkinointia 17
18 Mahdollisuudet Miten hyödynnämme? Uhat Miten varaudumme? panostamalla tonttimarkkinointiin ja lisäämällä Pitkittyvä taantuma tai pitkän tähtäimen taloudellisella suunnittelulla yhteistyötä muiden maanomistajien kanssa talouden pitkäaikainen edistämällä monipuolista elinkeinorakennetta henkilöstön rekrytoinnissa muutos kehittämällä "matalan kynnyksen" ja "yhden luukun" palveluja Hyvä sijainti ja toimivat yritysten houkuttelussa tunnistamalla omien taloudellisten panostusten vaikutukset yhteydet matkailumarkkinoinnissa sopeuttamalla taloutta palvelurakenteita kriittisesti yhteistyössä naapurikuntien ja oppilaitosten kanssa tarkastelemalla Monipuolinen elin- ja yritysympäristö merineen, maa-alueineen ja moottoriteineen asunto- ja yritysalueiden suunnittelussa ja markkinoinnissa matkailumarkkinoinnissa Ikääntyvän väestön, erityisopetuksen sekä päivähoidon lisääntyvä palvelutarve panostamalla ennaltaehkäisevään toimintaan tarjoamalla palveluita monipuolisesti huomioiden ihmisten erilaiset tarpeet Kasvava ympäristövastuullisuus Hyvin toimiva ja tehokas organisaatio tonttimarkkinoinnissa puutarhakaupunki-imagon kehittämisessä kaavoituksessa vaihtoehtoisissa energiantuotantotavoissa luomalla edellytyksiä yrityksille, jotka hyödyntävät ympäristövastuullisuutta toiminnassaan henkilöstörekrytoinnissa päätöksenteon ketteryydessä Kohoavat erikoissairaanhoidon kustannukset Muuttuva valtionosuusjärjestelmä kehittämällä konserniohjausta panostamalla kuntien yhteiseen edunvalvontaan lisäämällä ennaltaehkäisevää toimintaa kehittämällä hoitoketjun toimivuutta tunnistamalla omien taloudellisten panostusten vaikutukset (myös tieto siitä, mitä seuraa säästämisestä väärässä paikassa) pitkän tähtäimen taloudellisella suunnittelulla tunnistamalla omien taloudellisten panostusten vaikutukset Väestönkasvu Toimiva poliittinen yhteistyö eri ryhmien välillä (konsensushakuisuus) Keskusta-alueen kehittäminen palvelurakenteen turvaamisessa monipuolisten palveluiden tarjoamisessa yritysten toimintaedellytysten kehittymisessä verotulojen lisääntymisessä ja rahoituksen varmistumisessa päätöksenteon ketteryydessä päätöksenteon ennakoitavuudessa kaupungin markkinoinnissa ja houkuttavuudessa palvelujen saatavuuden kautta kysynnän turvaamisessa Nousevat energia- ja materiaalikustannukset Osaavan henkilöstön saatavuus Epävarmuus tulevasta (kuntarakenneuudistus, sote-uudistus, ruotsinkieliset palvelut, talouden ja elinkeinorakenteen muutos) Emme uskalla suunnitella toimintaa kokonaisuutena ja etsiä rohkeita vaihtoehtoja (esim. maankäyttö ja liikenne, Krossin alueen vetovoiman heikkeneminen, Kaarinan keskustan elinvoimaisuus) toteuttamalla matalaenergiaratkaisuja rakennusinvestoinneissa monipuolistamalla energiantuotantoa tunnistamalla omien taloudellisten panostusten vaikutukset hyödyntämällä julkisissa hankinnoissa innovatiivisia menettelyjä paikallisten yritysten tukemiseksi työnantajakuvasta huolehtiminen hoitamalla hyvin sijaisuuksia (työnantajakuva, myöhempi vakinaistaminen) edistämällä konkreettisia yhteistyöhankkeita tunnistamalla omat prosessit ja eri asioiden vaikutukset niihin olemalla haaskaamatta resursseja maailman muuttumisen estämiseen olemalla askeleen edellä tunnistamalla uusia mahdollisuuksia esimerkiksi uudenlaisen yritystoiminnan osalta tekemällä enemmän suunnittelua sektorien välillä pitämällä aktiivisesti yhteyttä nykyisiin ja uusiin yrityksiin 18
19 Yhteenveto strategisista päämääristä, kriittisistä menestystekijöistä ja toimenpiteistä STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN ENNAKOIVASTI Hyvinvointikertomus Mittari Mittarin tavoitearvo 2020 Kaupunkilaisten hyvinvointi kohentunut hyvinvointiraportin mittareiden mukaan Kriittinen menestystekijä: missä asioissa meidän on ainakin onnistuttava Kaupunkilaisten tietoisuuden ja vastuun lisääminen omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan Toimenpiteet: mitä meidän tulee tehdä, jotta onnistumme Kaupunkilaisten kannustaminen liikkumaan ja liikuntamahdollisuuksien lisääminen Aikataulu: kesto Vastuutaho: kuka vastaa toimenpiteestä Kansalaistoiminnan johtaja Vaikuttavuus järjestötukien perusteena Yhteisöllisyyden vahvistaminen ja lähidemokratian edistäminen sekä omatoimisuuteen kannustaminen Kansalaistoiminnan johtaja Kansalaistoiminnan johtaja Kaupunkilaisten hyvinvointi kohentunut hyvinvointiraportin mittareiden mukaan Kaupunkilaisten hyvinvointi kohentunut hyvinvointiraportin mittareiden mukaan Palveluketjun toimivuus Organisaation kehittäminen niin, että se vastaa kaupunkilaisten palvelutarpeita Riskiryhmissä olevien löytäminen Hyvinvointia edistävien ohjelmien toteuttaminen Tiukasta sektorimallista luopuminen Riskiryhmien tunnistaminen ja heille suunnattujen palvelujen kehittäminen Varhaisen tuen tarjoaminen lapsiperheille Avoimen päivätoiminnan kehittäminen yhdessä järjestöjen kanssa Hyvinvointipalveluiden johtaja Kansalaistoiminnan johtaja Kaupunginjohtaja Sivistysjohtaja Hyvinvointipalveluiden johtaja Hyvinvointipalveluiden johtaja Sivistysjohtaja Varhaiskasvatuksen johtaja Palvelujohtaja Johtava rehtori Kansalaistoiminnan johtaja Henkilöstön työhyvinvointitutkimuksen tulokset Työhyvinvointitutkimuksen Työhyvinvointitoimenpiteiden kokonaisarvosana (asteikko vaikuttavuus 0-5) pysyy hyvällä tasoilla edelliseen tutkimukseen verrattuna 19 Henkilöstön työhyvinvointia tukevat hankkeet ja käytännöt osaksi toimialojen arkipäivää Esimiehet Työhyvinvointipäällikkö
20 STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ LAATU- JA KUSTANNUSTIETOINEN JOHTAMINEN Mittari Mittarin tavoitearvo 2020 Kriittinen menestystekijä: missä asioissa meidän on ainakin onnistuttava Toimenpiteet: mitä meidän tulee tehdä, jotta onnistumme Aikataulu: kesto Vastuutaho: kuka vastaa toimenpiteestä Toiminnan kustannusmuutosten seuranta Olemassaolevan toiminnan kustannusnousu alle inflaation Elinkaarikustannusten selvittäminen Elinkaarikustannusten laskentamallien laatiminen Talousjohtaja Toimialajohtajat Koko kaupungin työhyvinvointitutkimuksen tulokset Työhyvinvointitutkimuksen tulokset pysyvät hyvällä tasolla: Toimiva johtaminen Hyvän johtamisosaamisen takaaminen esimiehille Toimialajohtajat Henkilöstöjohtaja - arviot työssä viihtymisessä - työyhteisön ilmapiirin kannustavuudessa - tehtävien ja vastuualueiden määrittelyn selkeydessä - työntekijöiden tasapuolisessa kohtelussa Viestinnän ja vuorovaikutuksen kehittäminen Henkilöstöjohtaja Tiedottaja Valmentavan johtamisen kehittäminen Esimiehet Henkilöstöjohtaja Panostaminen laadukkaaseen rekrytointiin Henkilöstöjohtaja Esimiehet Seudullisten yhteistyömuotojen vaikutusten tuntemus Seudullisten yhteistyömuotojen vaikutukset arvioitu useammasta kuin yhdestä näkökulmasta Seudullisissa yhteistyöhankkeissa onnistuminen Seudullisten yhteistyöhankkeiden vaikutusten arviointi Kaupunginjohtaja Toimialajohtajat Koko kaupungin työhyvinvointikyselyn tulokset, luottamushenkilöiden itsearviointi Tulokset pysyvät hyvällä tasolla kyselyn kohdassa "Tehtävät ja vastuualueet on määritelty selkeästi" Toimivat työskentelyketjut ja selkeät vastuusuhteet Palvelu- ja johtamisprosessien läpikäynti ja toimivuuden arviointi sekä tehottomien toimintatapojen poistaminen Toimialajohtajat Organisaation toimivuuden jatkuva arviointi Kaupunginjohtaja Toimialajohtajat Tavoitteiden asettaminen ja seuranta sekä tehtäväkuvausten päivittäminen ja työtehtävien priorisointi Esimiehet Palvelustrategian toteutumisaste Palvelustrategia on toteutunut suunnitellusti Ajantasainen palvelustrategia Palvelustrategian toteuttaminen ja päivittäminen sekä selkeyttäminen Vuosikate /asukas Rahoituksen riskien määrä ja vaikutukset Vuosikate on vähintään korvausinvestointien suuruinen Riskit vähenevät ja riskien vaikutukset pienenevät Talouden tasapaino Vuosikate riittää kattamaan korvausinvestoinnit suunnittelukaudella Rahoituksen riskienhallinnan toimivuus ja tietoisuus riskitasosta Kaupunginjohtaja Toimialajohtajat Kaupunginjohtaja Toimialajohtajat Talousjohtaja Talousjohtaja Innovatiivisten hankintojen määrä Vuosittain käynnistetään 2-3 innovatiivista hankintaprosessia Hankintojen innovatiivisuus, suunnitelmallisuus ja elinkaarikustannusten huomiointi Hankintapäällikkö Toimialajohtajat Tietojärjestelmähankintojen aktiivinen analysointi johtoryhmätasolla Merkittävät tietojärjestelmähankkeet analysoidaan hyväksytyn arviointimallin mukaisesti. Malli sisältää mm. takaisinmaksusuunnitelman (ROIlaskelman). Esimiesten aktiivinen ja osaava tietohallintojohtaminen Merkittävät tietojärjestelmähankkeet analysoidaan hyväksytyn arviointimallin mukaisesti. Malli sisältää mm. takaisinmaksusuunnitelman (ROI-laskelman) Tietojärjestelmien omistajat Toimialajohtajat Tietohallintojohtaja 20
21 STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ EKOLOGISESTI VIIHTYISÄ YMPÄRISTÖ Mittari Mittarin tavoitearvo 2020 Kriittinen menestystekijä: missä asioissa meidän on ainakin onnistuttava Toimenpiteet: mitä meidän tulee tehdä, jotta onnistumme Aikataulu: kesto Vastuutaho: kuka vastaa toimenpiteestä Hoidetun/kuntalaisten käytössä olevan rantaviivan pituus lisääntyy Käytettävissä olevan rantaviivan pituus 15 % suurempi kuin 2009 Ranta-alueiden saavutettavuuden parantaminen Ranta-alueiden suuntaiset kevyen liikenteen yhteydet Kaupugininsinööri Poukamien ja oleskelulaiturien toteuttaminen Kaupugininsinööri Verkostojen suhteellinen tehokkuus Asukkaiden määrä/viemäri-kilometri kasvaa Olemassa olevan taajaman kehittymistä tukeva alueiden rakentaminen Täytetään rakenteessa olevia aukkoja ja rakennetaan laajentamalla olemassa olevaa taajamaa tai muutetaan alueen vanhentunutta käyttötarkoitusta Kaupunginarkkitehti Kaupungin energiankulutus Kaupungin energiankulutus vähentynyt 10 % Energiatehokkuuden parantaminen Tekniikan mahdollisuuksien hyödyntäminen Tekninen johtaja Maalämmön tai muun uusiutuvan energiamuodon osuus Vähintään 15 % kaupungin kiinteistöjen lämmitysenergiasta on tuotettu maalämmöllä tai muulla uusiutuvalla energiamuodolla Kyky investoida uusiutuviin energiamuotoihin Uusiutuviin energiamuotoihin panostaminen Tilakeskuksen päällikkö Kevyen liikenteen sekä joukkoliikenteen käyttäjämäärien kasvu Kulttuuri- ja luontokohteiden tunnettuuden ja palvelutarjonnan kehittäminen Käyttäjämäärä kasvanut 10 % vuoden 2014 tasosta Kohteiden tunnettuus ja palvelutarjonta on lisääntynyt Joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen ratkaisujen etusija yhdyskuntarakennetta kehitettäessä Virkistysalueiden ja luontokohteiden hyödyntäminen ja niiden tuntemisen edistäminen Joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä tukevien liikennejärjestelmien luominen Olemassa olevien luontokohteiden säilyttäminen, hyödyntäminen ja kehittäminen Kaupungininsinööri Ympäristöpäällikkö Asukaskyselyn tulokset Parantuneet arvosanat kyselyn kohdissa -asuinalueen kadun kunto -asuinalueen puistojen hoito Ympäristövastuun kasvattaminen Asukkaiden osallistaminen oman asuinympäristön parantamiseen vaikutusmahdollisuuksia lisäämällä ja vastuuttamalla Kaupungininsinööri 21
22 STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ LUOVA KAARINA Mittari Mittarin tavoitearvo 2020 Kriittinen menestystekijä: missä asioissa meidän on ainakin onnistuttava Toimenpiteet: mitä meidän tulee tehdä, jotta onnistumme Aikataulu: kesto Vastuutaho: kuka vastaa toimenpiteestä Toimitilojen, työtapojen ja välineiden määrä Innovatiivisten toimitilojen, työtapojen ja välineiden käyttö lisääntynyt Innovatiivisuuden tukeminen Luovuutta, innovatiivisuutta sekä uuden oppimista edistävien toimitilojen, välineiden ja työtapojen käyttöönotto Toimialajohtajat Luovien ratkaisujen määrä Luovien ratkaisujen määrä lisääntynyt Luova kaarinalainen -palkinnon jakaminen kerran valtuustokaudessa Kansalaistoiminnan johtaja Ennakkoluuloton suhtautuminen uusiin ideoihin ja innovaatioihin Toimialajohtajat Fyysisten ja virtuaalisten osaamis- ja oppimisympäristöjen määrä Fyysiset ja virtuaaliset osaamisja oppimisympäristöt lisääntyneet Fyysisten ja virtuaalisten osaamis- ja oppimisympäristöjen luominen Toimialajohtajat Yritysilmapiiri-/ yritysyhteistyökysely (maakuntaennuste) Kaarinan kaupunki säilyttää kyselyssä asemansa kolmen parhaan joukossa Elinkeino-ohjelman tavoitteisiin sitoutuminen ja niiden edistäminen Elinkeino-ohjelman toteuttaminen Kaupunginjohtaja Toimialajohtajat Kaarinan Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Monitoimijamallin laajentaminen Toimialajohtajat, Kaarinan Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Viestintä- ja markkinointistrategian toimivuus n toimenpiteisiin on sitouduttu ja sitä noudatetaan Onnistumisten markkinointi ja aktiiviinen esilletuonti Toimialat viestivät aktiviisesti omista vahvuuksistaan Toimialajohtajat Toimintaympäristön muutosten ennakointi ja muutoksiin reagointi Muutokset kyetty ennakoimaan riittävän tarkasti ja niihin reagoidaan riittävän ajoissa Muutosherkkyyden edistäminen Nopea reagointi muutoksiin Toimialajohtajat 22 Asukkaiden ja yrittäjien tulevien tarpeiden ennakoiminen Asiakasnäkökulman hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä Toimialajohtajat Kaarinan Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Toimialajohtajat
Maailma muuttuu Kaarina toimii! Kaarinan kaupungin strategia 2014 2020. Tiivistelmä
Maailma muuttuu Kaarina toimii! Kaarinan kaupungin strategia 2014 2020 Tiivistelmä Kaarina-visio 2020 MITÄ HALUAMME OLLA? Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus MIKSI OLEMME OLEMASSA? Järjestämme
LisätiedotIHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020
IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti
LisätiedotInkoo 2020 18.6.2015
Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut
LisätiedotHOLLOLAN KUNTASTRATEGIA
HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky
LisätiedotTyöpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014
Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597
LisätiedotKAARINAN KAUPUNGIN STRATEGIA
KAARINAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2010 2016 Kaupunginvaltuusto 24.5.2010 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä...1 1. Strategian valmistelu...3 2. Lähtökohdat vuosille 2009 2016...6 2.1 Kuntaliitos...6 2.2 Väestö...7
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN STRATEGIA
UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA #UKI2O3OO Tavoitteena 20300 asukasta vuonna 2030 Oikeenlaista kemiaa korostaa uusikaupunkilaista asukasnäkökulmaa ja yhteisöllisyyttä. Autotehtaan ja muiden yritysten työpaikkojen
LisätiedotVetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle
Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 - hyvinvointia koko alueelle -kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana
LisätiedotAsiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan
Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi
LisätiedotElinkeinopoliittinen ohjelma
Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa
LisätiedotLAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN
LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.
LisätiedotPyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia
Pyhäjoella virtaa 2030 Pyhäjoen kuntastrategia Toimintaympäristömme VAHVUUDET 1. Hanhikivi 1-investoinnit alueelle ja liikenneyhteyksiin 2. Kunnan talous on vakaa 3. Hyvät ja toimivat peruspalvelut 4.
LisätiedotPirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA
Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2017 2021 KUNTASTRATEGIA KUNNAN TOIMINNAN OHJENUORANA MERKITYS JA OHJAUSVAIKUTUS Kuntalain (410/2015) 37 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan
LisätiedotElinvoimainen Ylivieska 2021
Elinvoimainen Ylivieska 2021 Elinvoimainen Ylivieska 2021- kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana keskuksena. Kaupunki edistää asukkaidensa hyvinvointia
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotKaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä
LisätiedotTavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,
SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan
LisätiedotKoulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa
Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme
LisätiedotOulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013
Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina
LisätiedotKuopion työpaikat 2016
Kuopion työpaikat 2016 Tilastokeskuksen julkistus 09/2018 Tilastotiedote 13/2018, 26.9.2018 Kuopion työpaikat vuonna 2016 - Kuopiossa oli vuoden 2016 lopussa noin 51 000 työpaikkaa. - Vuonna 2016 Kuopion
Lisätiedot2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen
Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden
LisätiedotLIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa
strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten
LisätiedotMissio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA
1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,
LisätiedotYHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI
YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO
HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO Irmeli Leino, Turun AMK, Salon toimipiste Marita Päivärinne, Salon terveyskeskus 28-29.3 2011 Esityksen sisältö } Miten hyvinvoinnin seurantajärjestelmä Salossa syntyi
LisätiedotKainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen
Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon
LisätiedotTARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA
KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa
Lisätiedot1.! " # $ # % " & ' (
1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset
LisätiedotMaaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta
Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Tietoa Luumäen kunnasta Vajaa 5000 asukasta 3000 vapaa-ajan asuntoa Useita kyliä, 2 isompaa taajamaa, hallinnollinen keskus
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
LisätiedotHallintopalveluiden talousarvio Kaupunginhallituksen ja -valtuuston talousarvioseminaari
Hallintopalveluiden talousarvio 2017 Kaupunginhallituksen ja -valtuuston talousarvioseminaari 3.10.2016 Hallinnon tukipalveluiden sitovat tavoitteet Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite
LisätiedotPalvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä
Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Tampere-talo 4.5.2015 Kari Hakari johtaja tilaajaryhmä
LisätiedotJyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet
Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman
LisätiedotRauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto
Rauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto 27.11.2017 Rauman Tarina 2, 2018-2021 2 Hyvinvointia ja elinvoimaa tukevat linjaukset Terveellinen, turvallinen ja palveleva Rauma Vireän elinkeinoelämän Rauma Hyvien
LisätiedotKuopion työpaikat 2017
Kuopion työpaikat 2017 Tilastokeskuksen julkistus 10/2019 Tilastotiedote 18/2019, 18.10.2019 Kuopion kaupunki, talous- ja omistajaohjaus KUOPION TYÖPAIKAT 2017 Kuopiossa oli vuoden 2017 lopussa noin 51
LisätiedotKAUPUNKISTRATEGIA
KAUPUNKISTRATEGIA 2017-2025 VISIO 2025 - Hulluna Huittisiin! Huittinen on turvallinen ja kehittyvä lapsiystävällinen kaupunki, jossa on yhteisöllisyyden ja hyvän ilmapiirin myötä hyvä elää ja yrittää.
LisätiedotJUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA
JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA SISÄLTÖ Visio 2017 2 Päästrategia 3 Painopistealueet Painopistealueiden kehityssuunnitelmat 4 5-9 VISIO 2017 Itsenäinen Juuka- parasta Pielistä Visio tarkoittaa mm. - avaraa
LisätiedotVANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1
VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2
LisätiedotTalousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide
Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa
LisätiedotKUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.
KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5
LisätiedotKunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö
Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan
LisätiedotIISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010
IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT perusturvallisuus tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus asiakaslähtöisyys omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu avoimuus ympäristön kunnioitus
LisätiedotCase Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon
Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 3.-4.10.2012 Kuntatalo Ismo Korhonen, sivistysjohtaja Kouvolan
LisätiedotTilastokatsaus 12:2010
Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.
LisätiedotAikaansaavuutta kuntalaisten hyväksi! Kangasniemen kuntastrategia
Aikaansaavuutta kuntalaisten hyväksi! Kangasniemen kuntastrategia 2017-2021 KUNTASTRATEGIA MISTÄ SIINÄ ON KYSE? ELÄVÄ ASIAKIRJA Strategia on kunnan pitkän aikavälin kehittämissuunnitelma, jota pidetään
LisätiedotEspoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit. Päivitetty 15.4.2016
Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Päivitetty 15.4.2016 Espoo-tarinan indikaattorit Espoo-tarinan toteutumisen arvioinnissa käytetään indikaattoreita, joilla kuvataan näkökulmittain päämäärän
LisätiedotLOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1
LOIMAAN JUTTU 2020 + Strategian uudistaminen / päivitys 2017- Kh 14.8.2017 oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 Strategia-uudistaminen/päivitys 2017- Uusi valtuustokausi 1.6.2017 2020 Sote-uudistus
LisätiedotSalon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu
Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011
23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi
LisätiedotORIMATTILA. Kaupunkistrategia
ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
Lisätiedotƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ)
ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± )± Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± ) ± ƒ) ± ± ± ) ± ± ± ƒ ) ± ± ƒ) ± ± ± ) ± ± ± ± ± Ò ± ± ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ)
LisätiedotÄänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016
Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on
LisätiedotTalousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet
Talousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet Kaupunginhallitus 26.6.2017 1 21.6.2017 Uusi strategia ja talousarvio 2018 Tampereen uutta strategiaa laaditaan parhaillaan. Strategia ulottuu vuoteen
LisätiedotKeski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen
Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys
LisätiedotYhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015. näköalojen kaupunki
Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015 näköalojen kaupunki Pormestari Anna-Kaisa Ikosen esitys vuoden 2015 talousarvioksi Tampereen kaupunkistrategia 2025 27.10.2014 Tampere 2015 talousarvion lähtökohdat
LisätiedotKuntarakennelain mukainen selvitys
Kuntarakennelain mukainen selvitys Forssan kaupunki, Humppilan kunta, Jokioisten kunta ja Tammelan kunta Esko Tonteri 6.8.2014 Eerikkilä Valtuutettujen seminaari 6.8.2014 klo 14.45 Eerikkilän Urheiluopistolla
Lisätiedotjoensuun kaupunkistrategia
Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,
LisätiedotPalveluverkkotyö Jyväskylässä
Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS
MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu
LisätiedotLÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA
LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Terveysakatemia 24.8.2010 Päivi Sillanaukee Lääkehuoltoon kuuluvat mm. Lääkekehitys ja -tutkimus, lääketuotanto, lääkkeiden tukkujakelu, lääkkeiden vähittäisjakelu, lääkkeiden
LisätiedotKOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA
KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian
LisätiedotKuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia
Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä
LisätiedotIisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015
Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.
NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät
LisätiedotUtta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun.
Utta r asiaan 2, 1 / 6 5.6.2013 HE INOL AN E L INKE I NOT OIM IKUNN AN NÄ KE MYS HEINOLAN ELINKE INOSTRATE GIAN PERUSTE ET Heinolan elinkeinopolitiikka muutosten keskellä Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 25.10.2018 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
LisätiedotElinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen
Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio
LisätiedotSosiaalilautakunta 4.2.2004 16
1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
LisätiedotKaarina-strategian valmistelu
Kaarinastrategia Kaarina-strategian valmistelu Valmisteluprosessi Vanhan kaupunginhallituksen evästykset strategiatyöhön 3/2017 Henkilöstö-, asukas- ja luottamushenkilökyselyt 10/2017 Nykytilanteen kartoittaminen
LisätiedotTAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012
Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,
LisätiedotMuuttuva maakunta muuttuvassa maailmassa
Muuttuva maakunta muuttuvassa maailmassa 3.11.2017 Omistajapoliittiset linjaukset Hämeenlinna kaupunkistrategia Kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus Visio Hämeenlinna on uudistuva, elinvoimainen, turvallinen
LisätiedotKilpailukyky ja työmarkkinat
Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
LisätiedotKaupunkistrategia, strategiaprosessi 2013. Kehittämisjohtaja Timo Nousiainen ja Strategiapäällikkö Kari-Pekka Kronqvist
Kaupunkistrategia, strategiaprosessi 2013 Kehittämisjohtaja Timo Nousiainen ja Strategiapäällikkö Kari-Pekka Kronqvist Strategian tausta sodankäynnissä - Sodankäynnissä kyky käyttää sotilaallisia, taloudellisia,
LisätiedotToholammin kuntastrategia 2016-2020
Toholammin kuntastrategia 2016-2020 1. LÄHTÖKOHTA Lamppilaisen strategian tavoitteena on varmistaa itsenäisen kunnan elinkelpoisuus. Väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden
LisätiedotHENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!
HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme
LisätiedotKangasalan onnistumissuunnitelma Kuntastrategia vuoteen 2020
2015 Kangasalan onnistumissuunnitelma Kuntastrategia vuoteen 2020 KANGASALAN KUNTA 2 Kangasalan onnistumissuunnitelma Kuntastrategia vuoteen 2020 1. Johdanto Valtuusto hyväksyi kuntastrategian 9.9.2014.
LisätiedotPalvelustrategia Helsingissä
Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin
LisätiedotORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA
TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.
LisätiedotSAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä
SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE 2018 2021 Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä SISÄLLYS S. 2-3 S. 4-5 S. 6-7 S. 8-9 S. 10-11 S. 12-13 Yleinen strateginen päämäärä Visio
LisätiedotENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti
LisätiedotTILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. kesäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen
TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset kesäkuu 2017 Salo / Salon seutukunta Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT TILANNE VERRATTUNA VUODENTAKAISEEN KESÄKUU 2017 VÄKILUKU 53 418-391 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI
LisätiedotKUOPION TYÖPAIKAT
KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Kaupunginhallitus 27.11.2017 Kaupunginvaltuusto 4.12.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki VETOVOIMA JA KASVU TOIMIVA KAUPUNKIYMPÄRISTÖ JA RAKENTAMINEN Strategiset
LisätiedotHenkilöstösuunnitelma 2016
Henkilöstösuunnitelma 2016 Yt-toimikunta 16.11.2015 Kunnahallitus 16.11.2015 Kunnanvaltuusto 30.11.2015 1 SISÄLLYS 1. Henkilöstösuunnitelman tavoite... 3 2. Henkilöstöpoliittiset linjaukset... 3 3. Työvoimatarpeen
LisätiedotTILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. kesä-/heinäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen
TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset kesä-/heinäkuu 2017 Salo / Salon seutukunta Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT TILANNE VERRATTUNA VUODENTAKAISEEN KESÄKUU 2017 VÄKILUKU 53 367-447 TYÖTTÖMYYS-
LisätiedotLAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT
LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004
LisätiedotPORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS
Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014
LisätiedotElinvoimaa lähiöihin klinikka
Elinvoimaa lähiöihin klinikka Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLI ja klinikat 2 Missio Arvot Kivijalka
LisätiedotRovaniemen koulutuskuntayhtymä
Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Arto Ylitalo Kuntayhtymän johtaja Luottamushenkilöiden koulutus- ja perehdytysohjelma Rovaniemen kaupunki 11.4.2013 Omistajat - koko Lapin asialla Organisaation tehtävät
LisätiedotKuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016
Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion
LisätiedotVASTAVIRTAAN KULKIJAT
VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto
LisätiedotKOKKOLAN STRATEGIA. Sisältöluonnos
KOKKOLAN STRATEGIA Sisältöluonnos 5.9.2017 5.9.2017 Mitä kuuluu Kokkola? Kokkolan keskeiset kehitysmittarit ovat kansallisessa vertailussa erittäin hyvät taloutta lukuun ottamatta. Toimintaympäristö muuttuu
LisätiedotKestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella
Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle
LisätiedotTerveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?
Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011
LisätiedotPalvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen
Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-
Lisätiedot