kohti maailman parasta korkeakoululaitosta

Transkriptio

1 kohti maailman parasta korkeakoululaitosta

2 Tutustu koko raporttiin Arenen Rakenteellisen kehittämisen työryhmän raportti saatavissa kokonaisuudessaan osoitteessa: Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry 2016

3 Korkeakoulupolitiikan suunta arvovalintana Maailman parhaan korkeakoululaitoksen kehittäminen Yhteiskunnallinen vaikutus Tieteen, tiedon soveltamisen ja uuden osaamisen tasapaino valtakunnan eri osissa Ammatillisen osaamisen opintopolkujen varmistaminen korkeakouluihin Maailmanluokan yliopisto Nykytila Korkeakoulupoliittinen vaikutus Kansainvälisesti kilpailukykyisen korkeakouluverkon kehittäminen korkeakoulujen keskinäisen profilaation ja työnjaon avulla Professional Higher Education sekä Science education -toiminnan vahvistuminen (duaalimallin terävöittäminen) Korkeakoulujen lukumäärä on nykyistä pienempi. Ratkaisut uusista korkeakoulukokonaisuuksista ovat syntyneet autonomisten korkeakoulujen omista lähtökohdista työnjaon ja uudenlaisten yhteistyörakenteiden tuloksina Hallinnollisen ja toiminnallisen yhteistyön avulla on parannettu kustannustehokkuutta ja resurssien käyttöä Alue- ja elinkeinopoliittinen vaikutus Alueellisen elinvoiman ja tasa-arvon edellytysten varmistaminen Korkeakoulut varmistavat elinikäisen oppimisen mahdollisuudet (mm. YAMK) Vaikutus AMKeihin Aito mahdollisuus profiloitua, verkostoitua ja kehittyä kansainvälisiksi korkeakoulutoimijoiksi Yhteistyön ja työnjaon avulla korkeakoulut löytävät oman merkittävän profiloituneen roolinsa osana korkeakoululaitosta Korkeakoulupolitiikan skenaario maailman parhaan korkeakoululaitoksen kehittäminen ja sen vaikutus AMK-sektoriin (Arenen RAKE-työryhmän tulkinta). 1

4 Vahvat ja vaikuttavat ammattikorkeakoulut Suomen kilpailukyky edellyttää vahvaa maailmanluokan korkeakoululaitosta: ammattikorkeakoulut ovat sen olennainen osa. Ammattikorkeakoulut ovat vetovoimaisia, proaktiivisia ja kustannustehokkaita osaamisen ja tutkintojen tuottajia. Ammattikorkeakoulujen toiminta on dynaamista, mistä esimerkkinä ovat muun muassa työelämän haasteisiin vastaavat ja monipuoliset ilmiöpohjaiset ammattikorkeakoulujen strategiset painoalat. Suomalaiset ammattikorkeakoulut ovat kansainvälisesti kiinnostavia korkeakouluosaamisen tuottajia sekä Bachelor että Master -tutkinnoissa. Ammatillinen korkea-asteen opettajankoulutus kiinnostaa koulutusviennin osalta erityisesti kasvavia talouksia. Ammattikorkeakoulututkinto tuottaa ammatin ja sellaista osaamista, jolla työllistytään hyvin. Ammattikorkeakoulut ovat kehittäneet monipuolisesti tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan osaamista. Se onkin vahva osa suomalaista tutkimus- ja innovaatiojärjestelmää. Yritys- ja työelämäyhteistyö on vakiintunut osaksi ammattikorkeakoulujen toimintakulttuuria. Ammattikorkeakoulut ovat kehittäneet monipuolisia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan toimintamalleja, joilla on tiivistetty yhteistyötä korkeakoulujen sekä työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Ammattikorkeakoulujen painoalavalinnoilla on tiivis kytkentä alueellisiin ja kansallisiin strategioihin. Ne kohdistuvat yhteiskunnallisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Ammattikorkeakoulut kehittävät keskinäistä yhteistyötä tavoitteena nykyistä vahvemmat osaamiskeskittymät sekä osaamistarpeeseen vastaaminen. Ammattikorkeakoulutusten erilaiset toteutukset mahdollistavat resurssien tehokkaan hyödyntämisen ja palvelevat opiskelijan tarpeita joustavasti. Ammattikorkeakoulut ovat tiivistäneet toimintojaan ja rakenteitaan. Toimipisteverkko on tiivistynyt vuoden 2004 jälkeen kaikkiaan 85 toimipisteestä 54 toimipisteeseen. Korkeakouluverkko on silti edelleen laaja. Korkeakoulujen yhteistyö on edennyt, mutta niiden toiminnassa ja eri aloilla on edelleen selkeitä kehittämiskohteita. 2

5 Keskeiset suositukset maailman parhaan korkeakoululaitoksen kehittämiseksi Arene esittää seuraavia suosituksia ja niiden vastuutahoja Korkeakoulupolitiikka Arene suosittelee korkeakoulupolitiikan visioksi maailman parhaan korkeakoululaitoksen kehittämistä Suomeen. Koulutussäästöjen tilanteessa korkeakoulupoliittisten toimijoiden on kyettävä ottamaan kantaa ja määrittelemään tulevaisuuden korkeakoulupoliittinen visio hallitusohjelmaa pidemmäksi ajaksi. Maailmanluokan korkeakoululaitos tarvitsee ennakoitavissa olevat toiminnalliset ja taloudelliset puitteet ja resurssit. (Valtioneuvosto, poliittiset puolueet, OKM) Korkeakoulujen työnjakoa on edelleen selkeytettävä ja rakenteellista uudistamista jatkettava, jotta Suomeen syntyy kattava, diversiteettiin perustuva ja uudistumiseen kykenevä tehokas korkeakoulukokonaisuus. (Valtioneuvosto, OKM, ammattikorkeakoulut, yliopistot) Maailmanluokan korkeakoululaitos -visiossa korkeakoulujen lukumäärä on nykyistä pienempi. Ratkaisut uusista korkeakoulukokonaisuuksista ovat syntyneet autonomisten korkeakoulujen omista lähtökohdista työnjaon ja uudenlaisten yhteistyörakenteiden tuloksina. (OKM, ammattikorkeakoulut, yliopistot) Maailmanluokan korkeakoululaitoksen rakentaminen vaatii laajapohjaisen parlamentaarisen valmistelun. Korkeakoulurakenteiden omatoimista kehittymistä tulee tarvittaessa tukea yhteistyötä mahdollistavilla lainsäädäntömuutoksilla. (Valtioneuvosto, OKM) Korkeakoulujen rakenteiden uudistamisessa eivät pelkästään korkeakoulufuusiot ja korkeakoulujen määrä ole ratkaisuja. Tarvitaan laadullista ja rohkeaa alueellista tarkastelua, jossa tehtäviä voidaan sopien siirtää myös korkeakoulusektorilta toiselle. Muutosajurina ovat laatu ja kehittymispotentiaali, ei menneisyys. Autonomisten korkeakoulujen ohjaus ja resursointi on syytä säilyttää jatkossakin kansallisella tasolla. (Valtioneuvosto, OKM) Ammattikorkeakoulujen viralliset englanninkieliset nimet on vahvistettava muotoon University of Applied Sciences. Nyt ministeriön virallisessa informaatiossa käyttämän Polytechnic ei kuvaa ammattikorkeakoulujen osaamista ja roolia, mikä luo epäselvän kuvan suomalaisesta koulutusjärjestelmästä kansainvälisessä viestinnässä. (OKM) 3

6 Korkeakoulut Ammattikorkeakoulut edistävät valtakunnallisesti keskinäistä työnjakoa ja yhteistyötä tavoitteena nykyistä vahvemmat ja profiloituneemmat osaamiskeskittymät sekä osaamistarpeeseen vastaaminen. Esimerkiksi verkostojen avulla voidaan järjestää yhteistoteutuksena erikoistunutta korkeakoulutusta kansallisella koulutusvastuulla. (Ammattikorkeakoulut, yliopistot, tutkimuslaitokset) Ammattikorkeakoulujen on tehtävä näkyväksi osaamistaan ja kehitettävä perustehtäviensä innovatiivisia toimintamalleja, kuten esimerkiksi vahvaa yhteyttä toisen asteen koulutukseen sekä yrittäjyyttä edistävää innovaatiotoimintaa. (Ammattikorkeakoulut) Ammattikorkeakoulujen TKI-infrastruktuurit ja oppimisympäristöt sekä digitalisoituminen antavat hyvän ja laajemmin hyödynnettävän perustan monipuolisille innovaatioverkostoille. (Ammattikorkeakoulut, yliopistot, toisen asteen koulutusorganisaatiot) Muuttuva työelämä vaatii monialaista osaamista. Ammattikorkeakoulujen on rohkeasti hyödynnettävä koulutusvastuita koulutussisältöjen ja tutkintojen uudistamisessa esimerkiksi profiloituen painoalojensa mukaisesti. Ammattikorkeakoulujen on hyödynnettävä yhteistyötä myös kansainvälistymisessä ja koulutusviennissä. (Ammattikorkeakoulut) Opiskelijoiden erilaiset polut korkeakouluopintoihin on avattava rohkeammin ja joustavammin sekä kotimaisille että kansainvälisille opiskelijoille. (Korkeakoulut, 2. aste, OKM) Työ- ja elinkeinoelämä Työ- ja elinkeinoelämän ja korkeakoulujen yhteistyöhön erityisesti innovaatiotoiminnassa on löydettävä uusia kannusteita ja toimintamalleja, kuten pk-yrityksille suunnattava innovaatioseteli. (TEM, OKM, ammattikorkeakoulut, yliopistot) Yritys- ja työelämäyhteistyö on muodostunut ammattikorkeakoulujen vahvuudeksi ja osaksi toimintakulttuuria. Toimintatapa mahdollistaa osaamistarpeiden tunnistamisen ja ennakoinnin pitkällä ja lyhyellä aikavälillä. Toimintatapaa ja sen hyödyntämistä on vahvistettava edelleen erityisesti pk-yritysten osalta. (Ammattikorkeakoulut, työelämä) Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat kehittyneet työelämän osaamista edistäväksi koulutusinnovaatioksi. Niiden roolia on vahvistettava maisterikoulutuksen kansallisessa kokonaisuudessa, erityisesti aikuisväestön korkean osaamisen vahvistamiseksi. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen nimikkeet ovat epäjohdonmukaisia ja työ- ja elinkeinoelämä kokee ne epäselviksi erityisesti monialaisten tutkintojen osalta. Tutkintonimike tulisi yhdenmukaistaa muotoon maisteri (AMK). (OKM, poliittiset puolueet, ammattikorkeakoulut) Ammattikorkeakoulut on otettava vahvasti mukaan SOTE-uudistuksen monialaisiksi kehittämiskumppaneiksi sekä tulevan SOTE-palvelurakenteen toteuttajiksi niin koulutuksessa kuin TKI-toiminnassa. (Valtioneuvosto, STM, Maakunnat, Ammattikorkeakoulut, työelämä) Ammattikorkeakoulujen roolia alueiden kansainvälisten osaamiskeskittymien kehittäjinä tulee vahvistaa. (OKM, Ammattikorkeakoulut, yliopistot) 4

7 Korkeakoulupolitiikka ja korkeakoulujen uudistaminen Korkeakoulupolitiikan suuntaviivat kytkeytyvät vahvasti Suomen ennakoituihin kehitystrendeihin ja visioihin vuosina Työ- ja elinkeinoelämän rakennemuutoksesta johtuen korkeamman osaamisen tarve on tunnistettu ja tunnustettu. Samalla Suomi on leikannut muun muassa ammattikorkeakoulutuksesta viimeisen kuuden vuoden aikana yli 120 miljoonaa euroa. Yliopistosektorin kohdistuvat suuremmat leikkaukset käynnistyivät vuonna Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan julkinen ja yksityinen rahoitus on myös heikentynyt. Kun toimintaa mitoittavat resurssit vähenevät merkittävästi, on juustohöylämäinen leikkaaminen huonoin ratkaisu. Juustohöylämäisen säästämisen toimintamalli ei luo kestävää pohjaa korkeakoulupolitiikan strategisille valinnoille. Osaamisemme laadullinen taso ei voi laskea, vaan korkeakoulujen on kyettävä edelleen uudistumaan ja rakentamaan vahvaa asiantuntijaosaamista. Tarvitaankin vahvaa kansallista visiota suomalaisesta korkeakoulukokonaisuudesta, jotta Suomi säilyttää ja vahvistaa kansallisen osaamisensa ja menestyy myös jatkossa kansainvälisessä korkeakoulujen kilpailussa. Kansallisen osaamisen kehittymisen ja korkeakoulupoliittisen vision kannalta ovat strategiset valinnat tärkeitä. Ammattikorkeakoulut ovat määrittäneet omia strategisia painoalojaan pääasiassa ilmiöpohjaisesti pyrkien vastaamaan nykyisiin ja tuleviin yhteiskunnallisiin haasteisiin sekä työelämän ja osaamisen kehityksiin. Ammattikorkeakoulut profiloituvat omiin vahvuuksiinsa alueellisten tarpeiden, strategioiden sekä yhteiskunnallisen työnjaon mukaisesti. 5

8 Lapin AMK: Palveluliiketoiminta ja yrittäjyys, Luonnonvarojen älykkään käytön edistäminen, Etäisyyksien hallinta, Turvallisuusosaaminen, Arktinen yhteistyö ja pohjoinen rajaosaaminen OAMK: Tulevaisuuden terveys ja hyvinvointi, Energia, luonnonvarat ja ympäristö, Älykäs oppiminen, Innovatiiviset tuotteet ja palvelut, Yrittäjyys ja uusi liiketoiminta Centria: Monialainen palvelu- ja liiketoimintaosaaminen, Teollisuusprosessien ja tuotantoteknologioiden kehittäminen, Tietoverkot ja niihin liittyvä sisällöntuotanto VAMK: Vientiteollisuuden liiketoimintaosaaminen, Sähkötekniikan älykkäät koneet, laitteet ja järjestelmät, Väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. KAMK: Älykkäät ratkaisut: (älykäs) Kotihoito, (älykkäät) Elämykselliset aktiviteetit, (älykäs) Liiketoiminta/potentiaali, (älykkäät) Tuotanto-järjestelmät, (älykkäät) Peli- ja mittaus-sovellukset JAMK: Koulutusosaaminen ja -liiketoiminta, Biotalous, Soveltava kyberturvallisuus, Monialainen kuntoutus. Savonia: Uudistuva kone- ja energiateollisuus, Vesiturvallisuus, Vastuullinen ruoantuotanto, Soveltava hyvinvointiteknologia MAMK: kestävä hyvinvointi, metsä, ympäristö ja energia, digitaalinen talous Novia: Äldres hälsa och livsvillkor, Hållbar energiteknik, Naturresursförvaltning, Fartygssimulation, Kultur och entreprenörskap SeAMK: Ruokaratkaisut, Älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät, Osallistavat hyvinvointipalvelut, Yrittäjyys ja kasvu SAMK: Ikääntyvien palvelut. Merenkulku. Automaatio ja Teollisuus 4.0 TAMK: Yrittäjyys ja uusi liiketoiminta, Älykkäät koneet ja laitteet, Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudet toimintamallit, Energiatehokkaat ja terveelliset rakennukset, Pedagoginen TKI PolAMK: Sisäinen turvallisuus TuAMK: Hyvinvoinnin kehittäminen, Tulevaisuuden teknillinen innovaatiokorkeakoulu, Innovaatiopedagogiikka. HAMK: Ohutlevyosaaminen, Biotalous, Älykkäät palvelut, Ammatillinen osaaminen Laurea: Palveluliiketoiminta, Terveys ja yhteiskunnallinen eheys, Yhtenäinen turvallisuus HAAGA-HELIA: Palvelu, Myynti, Yrittäjyys Karelia: Uudistuvat hyvinvointipalvelut, Kestävät energiaratkaisut ja materiaalit LAMK: Hyvinvointi ja uudistava kasvu, Älykäs teollisuus, Elinvoimainen ympäristö, Muotoilu Saimia: Innovaatioista liiketoimintaa, PK-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen, Asiakaslähtöiset sosiaali- ja terveyspalvelut KyAMK: Kestävä hyvinvointi, Metsä, energia ja ympäristö, Logistiikka ja merenkulku, Digitaalinen talous Diak: Kestävä hyvinvointi ja terveys, tulkkausala, kirkon ammatit, maahanmuutto ja monikulttuurisuus Metropolia: Cleantech ja biotalous, Hyvinvointi ja kuntoutus, Luova talous ja kaupunkikulttuuri, Terveellinen rakentaminen, Älykäs teknologia Arcada: Nordiskt samarbete, Hälsofrämjande och patientsäkerhet, Funktionellamaterial för smarta lösningar, Informationsanalys (Big Data), Berättelsekultur Humak: Yhteisöt ja kotoutus-osaaminen, Nuorisotyö ja ohjausosaaminen,tulkkaus ja kommunikaatio-asiantuntijuus, Tuottajuus ja kulttuurin välittäjätoiminta Kuva 1. Ammattikorkeakoulujen strategialähtöiset painoalat/vahvuusalueet. Lähde: Arenen kyselyt ammattikorkeakouluille. Tilanne tammikuussa Ammattikorkeakoulut vastaavat laajasti erilaisiin tarpeisiin. Osa kuvassa 1. esitetyistä painoaloista pohjautuu meneillään olevaan strategiatyöhön ja niiden nimet saattavat tarkentua. Painoaloissa on läsnä vahva työja elinkeinoelämäyhteys. Monet painoalat osoittavatkin ammattikorkeakoulujen reagointia ja ennakointia toimintaympäristön muutoksiin, tarpeisiin sekä uusiin ilmiöihin. Toisaalta monet piirteet, kuten kansainvälisyyden vahvistaminen, ovat osa kaikkea toimintaa eikä niitä koeta samalla tavalla profiileiksi tai painoaloiksi kuin ilmiöpohjaiset painoalat. Tarkemmasta ilmiöpohjaisesta ja ammattikorkeakoulukohtaisesta profiloitumisesta on saatavana tietoa raportista: rake-selvitys. 6

9 Millaiseen toimintaympäristöön korkeakoulutusta rakennamme? Ja mitä haluamme sillä saavuttaa? Korkeakoulujen ja ammattikorkeakouluverkoston rakenteellista kehittämistä on tässä peilattu tulevaisuuden skenaarioihin, joihin erilaiset koulutuspoliittiset valinnat voivat johtaa. RAKE-työryhmä on hahmotellut kolme mahdollista korkeakoulupolitiikan suuntaa (Kuva 2). Niiden taustalla ovat olemassa olevat kehityskulut ja muutospaineet. Poliittisessa päätöksenteossa on tällä hetkellä läsnä vahva säästämisen ja tehostamisen diskurssi, joten työryhmä lähestyi visioita leikkauksista ja rakenteellisesta kehittämisestä käsin. Visioiden taustalla on myös selkeä arvovalintakysymys siitä, mitä lopulta halutaan ja millaisin kansallisin ratkaisuin siihen pyritään. Vaihtoehtoiset skenaariot ja suunnat ovat a) maailmanluokan yliopiston kehittäminen vahvalla keskittämispolitiikalla, b) nykytilan säilyttäminen nykyistä kehitystä jatkamalla sekä c) maailman parhaan korkeakoululaitoksen luominen. Rahoitusleikkaukset RAKEpaineet Korkeakoulupolitiikan suunta arvovalintana Maailmanluokan yliopisto Nykytila Maailman paras korkeakoululaitos Korkeakoulutuksen keskittäminen muutamaan (3 5) kasvukeskukseen Korkeakoulujen määrän radikaali vähentäminen Vaikutukset? Juustohöylääminen kestämätön tilanne Keskinäinen kilpailu Fuusioita sektoreiden sisällä ja välillä Vaikutukset? Kattava, profiloitunut ja yhteistyötä tekevä korkeakouluverkosto Vaikutukset? Kuva 2. Korkeakoulupolitiikan skenaariot ja niiden vaikutus AMK-sektoriin (Arenen RAKE-työryhmän tulkinta). Nykytilan kaltaisen kehityksen jatkaminen johtaisi yksinkertaisesti esitettynä tasaiseen leikkaamiseen kaikesta toiminnasta, jolloin kilpailu resursseista kiristyisi ja lähes kaikki toiminnot kärsisivät. Maailmanluokan yliopiston skenaario johtaisi korkeakoulujen vahvaan karsimiseen ja toimintojen keskittämiseen kasvukeskuksissa toimiviin huipputason tiedeyliopistoihin. Vaikka huippuyksiköiksi valikoituvien korkeakouluyksiköiden toiminta kehittyisi, tämä johtaisi kuitenkin varsin nopeasti osaamisen ja koulutustason hiipumiseen niillä alueilla, joihin leikkaukset kohdistuisivat. Maailman paras korkeakoululaitos pystyisi puolestaan samoihin tuloksiin säilyttämällä nykyistä tehokkaamman ja kattavan korkeakouluverkon toiminnan, mutta kehittämällä edelleen vahvasti profiloitunutta ja yhteistyötä tekevää korkeakoululaitosta. Tämä vaatii valintojen tekemistä, mutta niiden ansiosta leikkaukset eivät kohdistuisi kaikkeen toimintaan. 7

10 Nykytilan ylläpitäminen Korkeakoulupolitiikan suunta arvovalintana Nykytilan ylläpitäminen Maailmanluokan yliopisto Yhteiskunnallinen vaikutus Osaamisen edelleen sirpaloituminen Korkeakoulupoliittinen vaikutus Korkeakoulupolitiikan suunnattomuus sekä duaalimallin hallitsematon kehittyminen Yleinen luottamuspula ja kilpailun kiristyminen Alue- ja elinkeinopoliittinen vaikutus Lakisääteisten perustehtävien vaikuttavuuden ja laadun heikentyminen Vaikutus AMKeihin Kurjistuvan kehityksen kierre Evoluutio karsii heikoimmat korkeakoulut Selviytymistaistelu vs. aito kehittyminen Maailman paras korkeakoululaitos Kuva 3. Korkeakoulupolitiikan nykytilan ylläpitämisen skenaario ja sen vaikutus AMK-sektoriin (Arenen RAKE-työryhmän tulkinta). Mikäli korkeakoulupolitiikan suuntana ja skenaariona on nykytilan ylläpitäminen, merkitsee se ammattikorkeakoulujen ja nähdäksemme myös yliopistojen kannalta kurjistuvaa kehityksen kierrettä, jossa evoluutio, sisältäen rahoitusmallin, karsiin heikoimmat korkeakoulut (Kuva 3). Ajan kuvana on selviytymistaistelu, jossa aito korkeakoulutuksen uudistaminen ja kehittäminen jäävät taka-alalle. Korkeakoulujen yhteistyö toteutuu erilaisista omistajien ja alueiden intresseistä lähtien, jolloin duaalimallin hallitsematon kehittyminen on mahdollista ja jopa todennäköistä. Koska ammattikorkeakoulujen toiminta on jo tehostunut merkittävästi viimeisten vuosien aikana, esiin nousee väistämättä kysymys, kuinka paljon toimintaa voidaan tehostaa juustohöylämäisellä leikkaamisella ilman, että koulutus ja sitä myöten osaaminen kärsisi. Tämä johtaa väistämättä kurjistumisen kierteeseen, kun selviytymistaistelu vie korkeakouluilta mahdollisuudet ja resurssit aidolta kehittymiseltä. Sen negatiiviset vaikutukset näkyisivät myös korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tasossa. 8

11 Maailmanluokan yliopiston kehittäminen Korkeakoulupolitiikan suunta arvovalintana Maailmanluokan yliopiston kehittäminen Yhteiskunnallinen vaikutus Suomen tieteen tulevaisuuden varmistaminen Korkeakoulupoliittinen vaikutus Keskitetään korkeakoulutus 3 5 kasvukeskuksessa toimivaan yliopistokonserniin Duaalimallin purkaminen Alue- ja elinkeinopoliittinen vaikutus Alueiden eriarvoisuuden merkittävä kasvu Heikkenevä kyky palvella kansallisia työelämän osaamistarpeita Vaikutus AMKeihin Roolin muutos University College -toimijoiksi TKI-toiminnan siirtyminen yliopistoille ja Master-tason koulutuksen loppuminen Nykytila Maailman paras korkeakoululaitos Kuva 3. Korkeakoulupolitiikan skenaario maailmanluokan yliopiston kehittäminen ja sen vaikutus AMK-sektoriin (Arenen RAKE-työryhmän tulkinta). Maailmanluokan yliopiston kehittäminen Suomen tulevana arvovalintana ja suuntana tarkoittaisi olettavasti sitä, että ammattikorkeakoulujen rooli määriteltäisiin tässä yhteydessä uudelleen esimerkiksi niin sanotun Tanskan mallin mukaisesti (Kuva 3). Ammattikorkeakoulututkinnot jäisivät todennäköisesti joiltakin osin vielä Bachelor-tason, korkeakoulututkinnoiksi. Keskusteluun saattaisi nousta myös koulutusaikojen lyhentäminen sekä ylempien ammattikorkeakoulututkintojen poistaminen koulutusjärjestelmästä master-tason koulutusmallina. Tässä skenaariossa vahvana arvovalintana olisi Suomen tieteen ja tutkimuksen tason vahvistaminen, jolloin korkeakoulutuksen saatavuus alueiden ja opiskelijoiden näkökulmasta heikkenisi. Ennen pitkää myös duaalimalli olisi purettu ja ammattikorkeakoulut toimisivat University-college tyyppisinä oppilaitoksina, joiden päätehtävänä olisi kandidaatti-tasoisen syöttökoulutuksen toteuttaminen yliopistojen maisteriohjelmiin. Myös ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta ajettaisiin todennäköisesti vähitellen alas, jotta se ei kilpailisi yliopistojen tutkimusrahoituksen hankinnan kanssa. Tämä puolestaan veisi huomattavasti osaamista ja resursseja alueellisesta työelämäyhteistyöstä ja kehittämisestä. Haasteeksi maailman paras yliopisto -kehityksessä tulisi, kuinka pystyttäisiin vastaamaan alueellisiin ja kansallisiin koulutustarpeisiin sekä nostamaan väestön koulutustasoa. 9

12 Maailman parhaan korkeakoululaitoksen kehittäminen Maailman parhaan korkeakoululaitoksen kehittäminen -skenaario merkitsisi yhteiskunnan ja Suomen kannalta tieteen tason sekä uuden tiedon ja osaamisen vahvistamisen tasapainoa (Kuva 4). Duaalimallin parhaat käytänteet, kuten erilainen osaaminen (Professional Higher Education ja Science Education), vahvempi korkeakoulujen välinen työnjako ja osaamisen joustava yhdistäminen korkeakoulutuksessa olisi otettu nykyistä tehokkaammin käyttöön. Kansallisen koulutuksen kokonaiskuva ja elinikäinen oppiminen on tehty näkyväksi kansainvälisille kumppaneille muun muassa osaamisen ja tutkintojen viitekehyksen avulla. Ammattikorkeakoulujen kannalta skenaario merkitsee aitoa mahdollisuutta kehittyä, ottaa vastaan jopa uusia ammatilliseen korkeakoulutukseen perustuvia koulutusvastuita. Kansallisesti toimintaa ohjaisi mahdollisesti jossain vaiheessa yksi yhtenäinen korkeakoululainsäädäntö, joka mahdollistaisi erilaisen osaamisen ja korkeakoulujen profilaation strategioidensa mukaisesti alueelliset, kansalliset ja kansainväliset osaamistarpeet huomioiden. Maailman paras korkeakoululaitos -visiossa korkeakoulujen lukumäärä on nykyistä pienempi. Ratkaisut uusista korkeakoulukokonaisuuksista ovat syntyneet autonomisten korkeakoulujen omista lähtökohdista työnjaon ja uudenlaisten yhteistyörakenteiden tuloksina. Rakenteelliset uudistukset ovat tuoneet toimintaan aitoa tehokkuutta ja laaja-alaisuutta sekä synnyttäneet uudentyyppisiä osaamiskeskittymiä, jotka eivät ole digitaalisten ratkaisujen ansiosta vain aluerakenteissa kiinniolevia keskuksia vaan palvelevat tehokkaasti toimialakohtaista kehitystä eri alueilla korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten osaamista hyödyntäen. Maahamme syntyisi hyvin erilaisilla toimintaprofiileilla toimivia ja myös erikokoisia korkeakouluja, joiden työnjako ja yhteistyö olisivat nykytilanteeseen verrattuna selvästi kehittyneempiä. Työjako ei koske vain hallintoa, vaan lähtökohtana on osaamista kehittävä laadukas toiminta. Työnjakoa on mahdollistettava paremmin myös rahoitusmallilla. Ammattikorkeakoulujen yamk-tutkinnoista on kehittynyt joustava ja tehokas korkeakoulutuksen muoto työelämän osaamisen uudistamiseen ja elinikäisen oppimisen toteuttamiseen. Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan vaikuttavuutta ja volyymia on saatu nostettua erityisesti pk-yritysten suuntaan kehittämällä joustavia toimintamalleja, esimerkiksi innovaatioseteli. Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan tehtävänä on myös ennakoida työelämälähtöisen asiantuntijaosaamisen muutosta ja uudistaa korkeakoulutusta, mikä tukee työnjakoa. Monilla korkeakouluilla on kansainvälisiä koulutuksen akkreditointeja sekä laatuleimoja. Oleellista maailman parhaan korkeakoululaitoksen visiossa on, ettei se sulje pois huipputieteen kehitystä, kun taas maailmanluokan yliopisto -kehitys sulkee pääsääntöisesti pois maailman parhaan korkeakoululaitoksen kehittymisen. Maailman parhaassa korkeakoululaitoksessa autonomiset korkeakoulut kykenevät kehittämään työnjakoa omilla vastuualueillaan myös yhteistyörakenteita hyödyntäen ja elinikäistä oppimista kunnioittaen. Ammattikorkeakoulut ovat tässä kokonaisuudessa tasavertaisia equal but different korkeakouluja, jotka tarjoavat sekä bachelorettä master- tason korkeakouluosaamista, ja tekevät vaikuttavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Työ- ja elinkeinoelämän kehittämiseen perustuvista ylemmistä ammattikorkeakoulututkinnoista valmistuneet aikuiset löytävät myös Suomesta jatkoväylän osaamisen kehittämiseen. Tohtorikoulutuksen erilaiset yhteistyömallit ja profiilit ovat myös saaneet rohkaisua kansainvälisistä verkostoista ja toimintamalleista. Tutkimuksen hyvällä yhteistyöllä ja työnjaolla voidaan koota korkeakoulujen TKI-toiminnan resursseja ja osaamista parhaaseen käyttöön. 10

13 Korkeakoulupolitiikan suunta arvovalintana Maailman parhaan korkeakoululaitoksen kehittäminen Yhteiskunnallinen vaikutus Tieteen, tiedon soveltamisen ja uuden osaamisen tasapaino valtakunnan eri osissa Ammatillisen osaamisen opintopolkujen varmistaminen korkeakouluihin Maailmanluokan yliopisto Nykytila Korkeakoulupoliittinen vaikutus Kansainvälisesti kilpailukykyisen korkeakouluverkon kehittäminen korkeakoulujen keskinäisen profilaation ja työnjaon avulla Professional Higher Education sekä Science education -toiminnan vahvistuminen (duaalimallin terävöittäminen) Korkeakoulujen lukumäärä on nykyistä pienempi. Ratkaisut uusista korkeakoulukokonaisuuksista ovat syntyneet autonomisten korkeakoulujen omista lähtökohdista työnjaon ja uudenlaisten yhteistyörakenteiden tuloksina Hallinnollisen ja toiminnallisen yhteistyön avulla on parannettu kustannustehokkuutta ja resurssien käyttöä Alue- ja elinkeinopoliittinen vaikutus Alueellisen elinvoiman ja tasa-arvon edellytysten varmistaminen Korkeakoulut varmistavat elinikäisen oppimisen mahdollisuudet (mm. YAMK) Vaikutus AMKeihin Aito mahdollisuus profiloitua, verkostoitua ja kehittyä kansainvälisiksi korkeakoulutoimijoiksi Yhteistyön ja työnjaon avulla korkeakoulut löytävät oman merkittävän profiloituneen roolinsa osana korkeakoululaitosta Kuva 4. Korkeakoulupolitiikan skenaario maailman parhaan korkeakoululaitoksen kehittäminen ja sen vaikutus AMK-sektoriin (Arenen RAKE-työryhmän tulkinta). 11

14 Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta Maailman paras korkeakoululaitos vaatii vahvaa kansallista visiota, korkeakoulujen strategista profiloitumista sekä yhteistyötä ja työnjakoa. Arene esittää, että rakenteellisen kehittämisen tavoitetilana tulee olla maailmanluokan korkeakoululaitos. Tavoitetila olisi mahdollista saavuttaa Suomessa vuoteen 2025 mennessä, mikäli peruslähtökohdat ja kehityksen suunta on parlamentaarisesti jaettu. Maailman parhaassa korkeakoululaitoksessa omaehtoinen yhteistyö ja työnjako on tuonut hyötyjä, joihin ammattikorkeakoulu pelkästään omin resurssein ei olisi yltänyt. Ammattikorkeakoulut ovat toimineet tehokkaasti, ja ovat olleet rohkeita uudistumaan. Kansainvälisesti katsoen suomalaiset ammattikorkeakoulut ovat perustehtävien näkökulmasta myös kiinnostavia. Suomalaisissa ammattikorkeakouluissa on sekä bachelor- että master-tason tutkintoja ja näyttöjä kehittyvästä TKI- toiminnasta. Näin ei ole kaikissa vahvemmin resursoiduissakaan korkeakoulumaissa, kuten esimerkiksi Tanskassa. Maailma paras korkeakoululaitos skenaariossa korkeakoulukokonaisuus rakentuu vahvoista ammatti- ja tiedekorkeakouluista, joiden englanninkielinen virallinen nimi on korkeakoulun profiilista riippuen XXX University of Applied Sciences tai University of XXX. EU ja ETA- maiden ulkopuolisille opiskelijoille käynnistyvä koulutusvienti edellyttää myös yhtenäisisä käsitteitä koko korkeakoululaitoksesta. Suomi ei ole vieläkään vahvistanut kansallista osaamisen ja tutkintojen viitekehystä suhteessa eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen. Sen luonteva ajankohta on nyt, kun korkeakouluosaamisen nykykuvaa ja tulevaisuutta rakennetaan. Miksi maailman paras korkeakoululaitos on Suomelle paras vaihtoehto korkeakoululaitoksen uudistamisessa? Kansainvälinen kehitys osoittaa, että korkeakoulutason osaamiselle on kysyntää ja osaajista tarjontaa. Selvää on, että myös Suomi tarvitsee korkeatasoista osaamista, tutkimusta sekä edelleen osaamisen tason kohottamista, jotta yhteiskunnan kehitys, globaali talouskasvu ja yksilön hyvinvointi voidaan turvata. Pienenä kansakuntana emme voi panostaa vain eliittien kouluttautumiseen ja huipputieteeseen, vaan tarvitsemme tehokkaan ja uudistuvan korkeakoululaitoksen, joka luo uutta tietoja ja antaa mahdollisuuden kaikille kansalaisille hankkia korkeakouluosaamista elämän eri vaiheissa. Oppiminen ja osaaminen ovat murroksessa digitaalisuuden ja uusien tarpeiden myötä. Ammatillisen korkeakouluosaamisen tarve korostuu yhteiskunnassa erityisesti silloin, kun työn sisällön ja osaamisen perinteet ovat voimakkaassa muutoksessa. Uusi kasvu ja työ vaativat uudenlaista osaamista. Ammattikorkeakouluista valmistutaankin nopeasti ja siirrytään tehokkaasti työelämään, mikä palvelee osaamistarpeita ja työelämän kehittymistä. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat työ- ja elinkeinoelämän osaamistarpeista lähtöisin ja palvelevat siten osaamisen siirtymistä käytäntöön. 12

15 Elinkeino- ja työelämässä tarvitaan entistä enemmän soveltavaa tutkimustietoa sekä kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Ilman vahvaa yrittäjyyttä ja pk-sektoria, emme pysty luomaan uutta työtä. Ammattikorkeakoulujen vahvuutena on jo nyt tiivis yhteistyö pk-sektorin kanssa sekä yrittäjyysosaamisen kehittäminen osana korkeakouluopintoja. Korkeakouluilla on myös erittäin tärkeä tehtävä julkisen sektorin uudistamisessa, erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen innovaatioiden kaupallistamiseksi on globaali haaste, johon on reagoitava. Maailman parhaan korkeakoululaitoksen kehittäminen tukee tätä tavoitetta ja sen sisältöjä. Maailman paras korkeakoululaitos kykenee proaktiivisesti ratkaisemaan tunnistettuja pitkän ja lyhyen aikavälin globaaleja haasteita ja muutostrendien tuomia tarpeita. Tunnistettuina osaamistakin haastavina ilmiöinä ovat esimerkiksi digitalisoituminen, ilmastonmuutos, energiakysymykset, väestönkasvu, maahanmuutto ja pakolaisuus. Lisäksi korkeakouluilla on kyky reagoida uusina nouseviin osaamistarpeisiin. Maailman parhaan korkeakoululaitoksen profiloitunut yhteistyö ja työnjako mahdollistavat vahvan osaamisen kehittämisen ja innovoinnin, joiden avulla vastataan tuleviin ja vielä tuntemattomiinkin muutostarpeisiin. Maailma parhaan korkeakoululaitoksen luominen edellyttää, että kansallista korkeakoulukenttää tarkastellaan kokonaisuutena ja yhteisen kansallisesti julkilausutun vision voimalla. Duaalimallin keskeisin vahvuus erilainen korkeakouluosaaminen ja osaamiseen perustuva tutkintorakenne ohjaavat kokonaisuuden tarkastelua alueelliset ja kansalliset koulutustehtävät sekä tutkimus huomioiden. Yhteistyörakenteet esimerkiksi koulutuksessa sekä yhteiset ja alueelliset erikoistuneet yksiköt, kuten TKI-osaamiskeskittymät, on otettava rohkeasti käyttöön. Yhteistyön mahdolliset lainsäädännölliset esteet on purettava. Korkeakoulufuusiot eivät ole kaikkialla toimivia ratkaisuja, vaan muutosajureina tulee olla toiminnallinen laatu, profiloituminen ja strategisesti muodostunut korkeakoulukokonaisuus. 13

16 RAKE-Työryhmä: Aloite ja impulssi RAKE-selvityksen laatimiselle ovat lähtöisin Arenen hallituksen ja OKM:n johtavien virkamiesten välisissä keskusteluissa keväällä Arenen hallitus asetti RAKE-työryhmän syksyllä RAKE-prosessi eteni tiiviissä yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa. Työryhmän raportti Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta julkaistiin helmikuussa Puheenjohtaja Jussi Halttunen, JAMK (Keski-Suomi) Riitta Konkola, Metropolia (Etelä-Suomi) Juha Kämäri, SAMK (Länsi-Suomi) Jouko Paaso, OAMK (Pohjois-Suomi) Petri Raivo, Karelia (Itä-Suomi) Markku Lahtinen, TAMK Arenen puheenjohtaja Tapio Varmola, SeAMK Arenen puheenjohtaja Turo Kilpeläinen, KAMK menetelmäasiantuntija Työryhmän sihteeristö Riitta Rissanen, Arene Juha Viitasaari, Arene/SeAMK Taitto: Valovirta Design Tutustu koko raporttiin Arenen Rakenteellisen kehittämisen työryhmän raportti saatavissa kokonaisuudessaan osoitteessa: Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry 2016