Symmetr.io - Loppuraportti

Transkriptio

1 Symmetr.io - Loppuraportti SCI-C SCI-projektikurssi Antti Hatanmaa Juho Piikki Niklas Hellström Tatu Hyytiäinen Sowrov Doha

2 Sisällysluettelo 1 Haaste 2 2 Ratkaisumme Lopullinen ratkaisu Mitä eroja ratkaisussa on suunnitelmaan 3 3 Ryhmän työskentelyn kehitys 3 4 Mitä opimme Projektimme aiheet Liiketoiminnan konseptointi Projekti- ja ryhmätyöskentely 6 5 Henkilökohtaiset pohdinnat projektista Antti Hatanmaa, Pääarkkitehti Juho Piikki, Visuaalisuus ja käyttöliittymä Niklas Hellström, Projektijohtaja ja liiketoiminta Tatu Hyytiäinen, Liiketoiminta ja käyttäjätestaus Sowrov Doha, Ohjelmoija ja tutkimus 9 6 Loppupäätelmät 10 1

3 1 Haaste Projektin alussa saimme ratkaistavaksi haasteeksi luoda ohjelma tai muu työkalu, joka auttaisi erilaisten symmetrioiden hyödyntämisessä kuosisuunnittelussa. Haasteemme antaja oli Kirsi Peltonen, joka työskentelee Aalto-yliopiston Matematiikan laitoksella. Kirsi on työskennellyt paljon eri taiteilijoiden kanssa, ja heidän työskentelyään seuratessa hän olikin tullut siihen tulokseen, että matematiikalla olisi taiteilijoille paljon annettavaa, kunhan se esitettäisiin sopivammassa muodossa. Hänen mukaansa kuviosuunnittelussa usein hyödynnetään vain harvoja olemassa olevista symmetrioista. Monimutkaisempia symmetrioita onkin todella vaikea hahmottaa, joten on luonnollista, että ilman apuvälineitä tai opetusta ne jäävätkin vähemmälle käytölle. Tällä tehtävänkuvauksella lähdimme eteenpäin ja aloimme rajaamaan ongelmaa. Rajasimmekin ongelmaksi aluksi tekstiilisuunnittelijoiden symmetrioiden hyödyntämisen rajallisuuden, ja aloimme kehittää ratkaisua, jolla he voisivat saada uusia ulottuvuuksia työhönsä. 2 Ratkaisumme 2.1 Lopullinen ratkaisu Päädyimme siihen tulokseen, että paras ratkaisu ongelmaamme on kehittää ohjelma symmetriakuvien luomiseen. Olemmekin luoneet ohjelman, johon voi tuoda minkä vain valmiin kuvan ja luoda sitä perusalueessa käyttämällä uusia symmetrioiden avulla tuotettuja kuvia. Ohjelmalla voi käyttää kaikkia mahdollisia seitsemäätoista tason symmetriaa kuvien luomiseen. Näin käyttäjän on helppo kokeilla luoda kuvioita käyttäen monimutkaisempiakin symmetrioita. Kehittämiämme ominaisuuksia ohjelmassa on muun muassa useiden kuvien käyttö, eri layerien käyttö kuville, kuvan muokkaus, skaalaus, liikuttaminen symmetrian perusalueen suhteen, monipuoliset export-ominaisuudet ja paljon muuta. Kaiken lisäksi ohjelman käyttön on nopeaa ja sen käyttö on helppo oppia. Ratkaisu palvelee suunnittelijoita etenkin helpottamalla eri symmetrioilla kokeilua. Ohjelmalla on nopea kokeilla eri vaihtoehtoja ja 2

4 tämä helpottaakin suunnittelijoiden työtä, sillä se mahdollistaa sellaiset kuvien asettelut, jotka olisivat liian monimutkaisia kokeilla esimerkiksi piirtämällä. 2.2 Mitä eroja ratkaisussa on suunnitelmaan Loppuratkaisumme muistuttaa melko paljon sitä, mitä olimme suunnitelleet alussa tehdyssä työsuunnitelmassa. Olemme toteuttaneet perinteisen työpöytäsovelluksen, jossa on suunnitellut symmetriaominaisuudet ja hieman lisäominaisuuksiakin. Työpöytäsovelluksen koimme mielekkäämmäksi ja kohderyhmäämme paremmin palvelevaksi kuin mobiilisovelluksen, joten mobiiliappi jätettiin suunnitteluvaiheeseen. Alussa suunniteltu kohderyhmäkin on pysynyt samana, suuntaamme ohjelmamme erityisesti taiteilijoille ja suunnittelijoille, vaikka uskomme siitä olevan hyötyä myös monilla muilla aloilla. 3 Ryhmän työskentelyn kehitys Ryhmän työskentely on kehittynyt projektin aikana jatkuvasti. Näin loppua kohden työskentelytavat ovat hioutuneet ja vakiintuneet, samoin ryhmän jäsenten roolit. Jokaiselle on löydetty omat vastuualueensa. On ollut myös ilo huomata, kuinka ryhmätyöskentely on kehittynyt senkin osalta, että kaikkien vahvuusalueiden hyödyntäminen on tehostunut. Kehitystä on tapahtunut myös ryhmän jäsenten keskinäisten työskentelytapojen yhteensovittamisessa, ja kukin on varmasti oppinut muiden työskentelystä. Ryhmän sisäinen kommunikaatio osoittautui todella tärkeäksi projektin edistymisen kannalta. Projektin alussa suunnittelimme hyödyntävämme projektinhallintatyökalu Trelloa, mutta sen käyttäminen tuntui ryhmäläisistä liian jäykältä ja projektimme kokoon nähden ylimitoitetulta. Trellon käyttö jäikin pois ensimmäisten viikkojen jälkeen, ja ryhmä on kommunikoinut keskenään Telegram-ryhmällä. Kommunikaatio toimi mielestämme hyvin ja luontevasti. Ryhmällemme vakiintui tavaksi tavata kerran tai kahdesti viikossa. Tapaamiset olivat yleensä parin tunnin mittaisia, ja niissä käytiin läpi viime tapaamisen jälkeen tapahtunut eteneminen. Lisäksi pohdittiin usein isompia linjoja ja päätettiin tulevista tehtävistä ja niiden jaosta. Mielestämme oli hyvä, että tapasimme fyysisesti viikoittain eikä kaikki kommunikointi jäänyt sähköiseksi. Näin ryhmämme ryhmähenki kehittyi hyvin ja oli helppo kehitellä ideoita 3

5 myös epämuodollisemmin. Toisinaan pidimme pidempiä yhteistyösessioita joko koko ryhmällä tai pienemmällä joukolla. Yleensä näissä oli tarkoitus keskittyä johonkin yhteen isompaan tehtävään, kuten käyttäjätestauksen suunnitteluun tai posterin tekemiseen. Varsinaisia konflikteja ryhmän jäsenten välille ei projektin aikana juuri syntynyt. Alussa projektin suunnan valinta oli haastavaa, sillä erilaisia näkemyksiä parhaasta suunnasta oli monia ja silloin ryhmän jäsenten välinen luottamus ei ollut vielä suurta. Pääsimme kuitenkin melko vaivattomasti kaikkia tyydyttävään ratkaisuun. Joitakin pieniä näkemyseroja tuli vastaan silloin tällöin. Tällaisia olivat esimerkiksi symmetriaryhmien asettelu ohjelmassa tai käyttäjätestausten tarkka toteutustapa. Näissä tilanteissa etenimme neuvottelemalla ja kenellekään ei jäänyt mitään hampaankoloon. Kaikki ryhmän jäsenet saivat omat tehtävänsä tehtyä hyvin ryhmän sisäisissä deadlineissa pysyen ja näin ollen kunkin itsenäinen työskentely sujui hyvin. Tapanamme oli sopia ryhmän sisäinen deadline isompiin raportteihin tai palautuksiin muutama päivä ennen varsinaista palautusta, ja sitten kaikkien tuotokset käytiin läpi ja palautettiin yhdessä. Tämä työskentelytapa toimi hyvin. Sovimme myös aikarajoja prototyyppiin liittyen, esimerkiksi tavoiteet milloin kaikkien toiminnallisuuksien tulee toimia. Varsinaisia pelisääntöjä emme ryhmällemme linjanneet, sillä luotimme siihen, että kaikki pystyvät suoriutumaan omista tehtävistään ja kaikilla tuntui olevan samat tavoitteet kurssin suhteen ja kaikinpuolinen luottamus syntyi nopeasti. Kaikki tekivät vastuulleen sovitut tehtävät ajoissa, mikä lisäsi luottamusta. Yleisesti voidaan sanoa, että kaikki ryhmän jäsenet osasivat olla ihmisiksi, hoitivat omat tehtävänsä ja toimivat muita kunnioittaen, joten ryhmän sisäisiä ongelmia ei oikeastaan ollut. 4

6 4 Mitä opimme 4.1 Projektimme aiheet Kurssille lähdettäessä monelle meistä taide oli alana täysin tuntematon ja erityisesti se, miten sitä voisi lähestyä enemmän liiketoiminnan näkökulmasta. Opimmekin paljon suunnittelijoiden työstä ja erityisesti, miten tekstiilisuunnittelussa prosessi etenee ideasta kankaaksi. Tämä oli mielenkiintoista ja oli innostavaa päästä esimerkiksi Marimekon tehtaalle vierailulle. Lisäksi ymmärsimme tekniikan opiskelijoina, että elämme ns. tekniikkakuplassa ja monilla alueilla teknologian hyödyntäminen on vielä varsin rajallista. Opimme kurssin aikana myös paljon tason symmetrioista ja niiden sovellusmahdollisuuksista. Ennen kurssia ryhmällämme oli vaihteleva tietotaso tason symmetrioista, mutta kurssin aikana kaikkien ymmärrys niistä syveni merkittävästi. Projektissamme keskeistä oli luoda käyttäjäystävällinen ohjelma, jotta suunnittelijat voisivat hyödyntää symmetrioita ilman matemaattista taustaa. Täten toteutimme paljon erilaisia käyttäjätestauksia ja opimmekin kurssin aikana paljon niistä. Ymmärsimme myös, että ohjelmien loppukäyttäjät ovat usein ei tekniikasta ymmärtäviä, jolloin käyttäjäystävällisyys on monille ohjelmille usein jopa keskeisempää kuin kehittyneet toiminnallisuudet. 4.2 Liiketoiminnan konseptointi Kurssin yksi teemoista on ollut oman prototyypin liiketoimintamahollisuutten kartoittaminen. Ryhmämme jäsenillä oli kurssin alussa erilaisia lähtötasoja liiketoimintaosaaminen suhteen ja toiset tekivät enemmän töitä liiketoiminnan konseptoinnin parissa. Kuitenkin koemme, että kaikille ryhmän jäsenille on jäänyt jotain käteen kurssin jälkeen myös tältä osa-alueelta. Huomasimme kurssin edetessä, että on oleellista, että suunnitelma on selkeä ja tarkka. Lisäksi loppukäyttäjä kannattaa määritellä mahdollisimman aikaisin mahdollisimman tarkkaan. Huomasimme myös, miten monenlaisia liiketoimintamalleja on olemassa ja, että ei ole todellakaan yksinkertainen kysymys, mikä on paras liiketoimintamalli kuhunkin tilanteeseen. Oli myös kiinnostavaa ymmärtää, miten firmoilla eri toiminnot saattavat tavoitella aivan eri asioita eivätkä pelkästään kassavirtaa. Esimerkiksi meidän projektimme jatkuessa 5

7 suunnitteilla olisi ilmainen mobiiliapplikaatio, jolla saavutettaisiin puhtaasti pelkästään näkyvyyttä rahan sijasta. Projektin kuluessa meille valkeni ihmisten tärkeys ja aivan alkuvaiheessa jopa yksilöiden tärkeys liiketoiminnan konseptoinnin ja aloittamisen kannalta. Jos ryhmän työskentely ei toimi sulavasti tai henkilöiden kemiat eivät kohtaa, on sille väistämättä tehtävä jotain. Pohdittavia asioita on niin paljon, että konsepti tuskin etenee menestyksekkäästi, jos ryhmän välillä on jännitteitä. Lisäksi neuvonantajat ja uskallus pyytää muilta neuvoa ja näkemystä ovat kriittisiä onnistumisen kannalta. Esimerkiksi meidän projektissa, mikäli emme olisi päässeet keskustelemaan Petri Juslinin (Marimekon tekninen asiantuntija) kanssa, meidän olisi ollut erittäin haasteellista luoda toimiva konsepti. 4.3 Projekti- ja ryhmätyöskentely Monelle ryhmämme jäsenistä projekti oli opintojen aikana ensimmäinen, jossa ei tuntenut entuudestaan yhtään projektin muita jäseniä. Alussa kävi selväksi avoimuuden ja kommunikaation tärkeys ja lisäksi tarve erilaisille alustoille kommunikaation ja työskentelyyn. Esimerkiksi meille Google docs ja versionhallintatyökalu Git ohjelmointia varten olivat välttämättömiä. Havaitsimme myös, että ns. yhtä oikeaa kommunikointialustaa ei ole vaan, se riippuu ryhmän koosta, fyysisten tapaamisten mahdollisuudesta ja muista vastaavanlaisista tekijöistä. Oli myös hyvä, että projektilla oli projektijohtaja, joka muistutteli deadlineista ja teki aloitteen esim. tapaamisesta sopimiseen. Muuten projektijohtajalla ei ollut juuri isompaa roolia kuin muilla, mikä oli meistä hyvä ja mitään tarkkaa hierarkiaa ei syntynyt. Yksi kurssin tavoitteista rajata hämärä ja epäselvä aihe kävi meille ilmi nopeasti. Huomasimme, että jotta projektin kanssa työskentely on mielekästä ja jotta se etenee johonkin selkeään suuntaan, aiheen rajaaminen on tärkeää. Ymmärsimme myös, että aiheen rajaaminen tarkasti on oleellista, jotta projektista saa jonkin hyödyllisen lopputuloksen projektin resurssien puitteissa. Tämä oli varsin opettavaista, vaikka sitä oli aikaisemminkin lukenut ja opiskellut. 6

8 5 Henkilökohtaiset pohdinnat projektista Tässä osiossa jokainen ryhmän jäsen pohtii kurssia omasta näkökulmastaan, mitä kurssilla on oppinut henkilökohtaisella tasolla ja miten työskentely ja projekti eteni omalta osalta. 5.1 Antti Hatanmaa, Pääarkkitehti Kurssin aikana käsittelemistämme asioista keskeisimmäksi nousi osittain aihevalinnastammekin johtuen asiakkaan vaatimusten ja toiveiden kartoitus, joka osoittautui odotetusti melko monimutkaiseksi tehtäväksi. Kuten tunnettua, ei riitä vain kysyä asiakkaalta parannus- ja korjausehdotuksia olemassa oleviin prosesseihin ja niiden ongelmiin, vaan on sen sijaan yritettävä nähdä ja tarvittaessa muuttaa niitä taustalla vaikuttavia suurempia rakenteita, jotka muovaavat prosessin sellaiseksi kuin se on. Konkreettisemmin: asiakkaat eivät välttämättä itse osaa kiinnittää huomiota kokemiinsa käytettävyysongelmiin tai prosessin (epäolennaisten) yksityiskohtien luomiin rajoitteisiin, tai vaihtoehtoisesti eivät näe itse ongelmaa vaan siitä seuraavia johdannaisongelmia, oireita. Juuri tällaisten asioiden setvimisestä koen kevään aikana oppineeni paljon. Ryhmätyöskentely ja siihen liittyvät asiat sujuivat tässä tiimissä hyvinkin kitkattomasti jokainen ryhmän jäsen pystyi keskittymään omaan työhönsä ja oman vastuualueen ulkopuolisest häiriötekijät pysyivät minimissä. Tämä osoittanee ainakin projektipäällikön olleen tehtäviensä tasalla ja ilmeisesti olimme kaikki näin kandiopintojemme loppupuolella olevina opiskelijoina jo aiemmissa ryhmätöissä tehneet ne tavallisimmat virheet ja oppineet niistä. Omana vastuualueenani oli prototyyppimme konkreettinen toteutus, minkä vuoksi paneuduin käyttämiimme teknologioihin entistä syvemmin ja opin niistä luonnollisesti paljon sellaista käytännön tietoa, joka ei välttämättä vain dokumentaatiota lukemalla avaudu. Koen olevani kurssin seurauksena parempi ohjelmoija, ja lisäksi tulin luoneeksi merkittävän määrän tulevaisuudessakin käyttökelpoista koodia, vaikka tämä ei kurssin ensisijaisiin tavoitteisiin välttämättä kuulunutkaan. 7

9 5.2 Juho Piikki, Visuaalisuus ja käyttöliittymä Kaiken kaikkiaan SCI projektikurssi oli antoisa ryhmätyökurssi, jolla sekä pääsi hyödyntämään omaa erikoisosaamistaan, että tutustumaan muiden tekniikan alojen ihmisiin. Hienoa oli myös nähdä kuinka jokainen ryhmän jäsen kantoi vastuuta omalla osa-alueella kuten oli luvannut. Ryhmän jäsenenä opin myös antamaan tilaa muiden omille vastuualueille. Huomasin kurssin aikana, kuinka paljon vähänkään suuremmassa ryhmässä aikaa menee erilaisten asioiden sopimiseen ja suunnitteluun. Pienienkin yksityiskohtien sopimiseen saattaa mennä yllättävän paljon aikaa. Toisaalta tämä johtuu siitä että ryhmässä on enemmän kokemusta ja näkemystä erilaisiin asioihin, ja asiat hiotaan kohti täydellisyyttä suuremmalla tarkkuudella kuin yksilötöissä, mikä on vain hyvä asia. Symmetriat ovat mielenkiintoinen teema, ja koen oppineeni niistä paljon työn aikana. Aihe oli myös ensisijainen projektivaihtoehtoni. Kaiken hyvän lisäksi nyt minulla on työkalu, jolla voin tuottaa symmetriateoksia käden käänteessä! 5.3 Niklas Hellström, Projektijohtaja ja liiketoiminta Minulla ei ollut ennen projektia juuri yhtään tietämystä aiheestamme ja lisäksi olin ensimmäistä kertaa virallisen projektijohtajan roolissa. Niinpä haasteita alussa kyllä riitti, mutta mielestämme selvisimme niistä ryhmänä hienosti ja myös minä yksilötasolla. Opin kurssin aikana symmetrioista, liiketoiminnan konseptoinnista, paljon suunnittelijoiden työprosessista ja projektin johtamisesta. Käyttäjätestaus oli minulle entuudestaan tuttua opintojeni ansiosta, mutta erityisesti käytännön toteutuksen liittyvistä seikoista koin saaneeni paljon uutta kokemusta. Henkilökohtaisesti koen, että haastavin osa minulle oli juuri projektinjohtajan roolissa toimiminen. En tällä tarkoita, että jouduin tekemään juurikaan enempää kuin muut tai että projekti olisi ollut vain minun varassa, mutta virallinen vastuuasema, että kaikki tehdään ajallaan ja hyvin aiheutti jonkin verran stressiä. Oli kuitenkin erittäin palkitsevaa aina, kun näki, että kaikki tehtävät on hyvin hoidettu. Myös se, että ryhmä on vaikuttanut nyt kurssin lähestyessä loppuaan melko tyytyväiseltä, saa tuntemaan, että on hoitanut omat tehtävät hyvin. Kurssi on todella ollut tehtävänannon mukaisesti aluksi melko hämärä, mutta 8

10 mielestämme prototyyppimme on resursseihin nähden oikein onnistunut. On ollut myös innostavaa nähdä, että muita ihmisiä on kiinnostanut projektimme. Kokonaisuudessa kurssista ja projektista jää ainakin minulle onnistunut ja hyvä kokemus. 5.4 Tatu Hyytiäinen, Liiketoiminta ja käyttäjätestaus Kurssin luonteesta johtuen vastaan tuli monenlaisia haasteita, jotka olivat enemmän tai vähemmän huonosti määriteltyjä. Näiden haasteiden kanssa toimiminen ja niiden ratkaisu on ollut mielenkiintoista ja opettavaista. Parasta oppia kurssin aikana on varmasti tarjonnut se, että on ollut pakko yrittää astua totaalisesti toisen alan ihmisten saappaisiin ja koittaa keksiä tapoja parantaa alan työtapoja tai kehittää työprosessia helpottavaa työkalua. Tässä tapauksessa siis vieraana alana on ollut taide ja suunnittelu, joka ainakin minulle on ollut tähän mennessä melko tuntematon. On ollut hyvä kokemus myös toimia ennestään tuntemattomien ihmisten kanssa uudessa ryhmässä. Tulevaisuudessa onkin varmasti helpompi toimia vastaavassa tilanteessa. Lisäksi eri toimintatapojen oppiminen muilta ihmisiltä esimerkiksi esityksiä hiottaessa on ollut opettavaista. Kurssi on myös auttanut määrittämään niitä asioita, joita olisi mielekästä tehdä tulevaisuudessa. 5.5 Sowrov Doha, Ohjelmoija ja tutkimus Kurssin aikana tuli tutustuttua asiakaslähtöiseen tuotekehitykseen, jossa tehdään työtä kohdeasiakas-segmentin määrittelemiseksi koko tuotekehityksen ajan. Yllättävää oli oivallus se, että kohdeasiakas-segmentin pitäisi olla se, jossa on suurin kasvumahdollisuus. Usein tämä koostui segmenteistä, joissa on hyvin vähän kilpailijoita ja joissa on niche, johon voi paneutua. Tämä sopii pienelle yritykselle, joilla ei ole samankaltaista tutkimusresursseja kuin mitä isolla yrityksellä on. Toinen merkittävä havainto oli, kuinka vaikeaa oli tehdä tulkintoja mahdollisten kohderyhmien kommenteista, koska niitä ei pitänyt hyväksyä sellaiseen vaan jotenkin piti tulkita ne ja luoda ratkaisu mitä sinä luulet heidän haluavan. Toisaalta teknisesti optimaalisin ratkaisu ei ollutkaan usein se mitä asiakas halusi, vaikkakin hän olisikin näin ilmaissut asiakkaan tekninen optimaalisuus ei ollut se, mitä insinöörit ymmärtävät tekniseksi 9

11 optimaalisiksi. Huomasin, että tahot joihin meillä oli kontakteja, syntyivät edellisten kontaktien kautta. Ihmetyttää se, että miten asiakastutkimusta voisi tehdä ammattilaisten kanssa, jos ei olen sen alan kontakteja alun perinkään. Kuinka lähteä nollasta; mistä löytää sen avuliaan arkkitehdin, lääkärin, juristin tai mikä tahansa muun alan edustajan, joka on itselleen vieras. Ehkä kurssissa voisi paneutua, miten kohdata toisen alan edustajan, joka ei kuulu omaan opiskelu- tai työpiiriin ja voisi alansa puolesta auttaa tuotekehityksessä. 6 Loppupäätelmät Kurssi tarjosi meille kaikille uudenlaisia haasteita verrattuna aikaisempiin opintoihin. Täysin tuntemattomien eri pääaineesta tulevien ihmisten kanssa ryhmätyön tekeminen aiheesta, joka ei ollut kenellekkään aluksi tuttu, oli varsinkin aluksi haastavaa. Pääsimme kuitenkin nopeasti ryhmänä työskentelyn vauhtiin ja omat vastuualueet selkenivät melko nopeasti. Kuitenkin kaikki hahmottivat projektin myös kokonaisuutena koko ajan, mikä näimme varsin hyvänä asiana. Uusien ihmisten tapaaminen ja uuten alaan tutustuminen on ollut mielenkiintoista ja opettavaista. Opimme paljon eri aiheista kuten käyttäjätestaus, taide liiketoimintana ja yleisesti liiketoimminnan konseptointi ja mahdollisuuksien kartoitus. Meistä on myös jälkikäteen katsottuna hyvä, että meidät pakotettiin Otaniemikuplan ulkopuolelle. Opimme, kuinka erilaisia teknologiatuotteiden käyttäjät saattavat olla verrattuna niiden suunnittelijoihin ja toteuttajiin. Kurssin lähestyessä loppuaan tunnelma ryhmässämme on ollut toki helpottunut. Kevät on ollut haastava ja työläs. Kuitenkin moni on maininnut, että hiukan myös harmittaa, jos nyt jätämme projektin eikä kukaan enään koske siihen. Koemme, että olemme onnistuneet luomaan melko lupaavan ja jo pitkällä olevan prototyypin. Onkin mahdollista, että projekti jatkuu jollain kokoonpanolla vielä kurssin jälkeenkin. Tapaamme tulevina viikkoina yhteyshenkilömme Kirsi Peltosen ja keskustelemme jatkosta. Yleisesti nyt kurssin loppuessa haluaisimme myös kiittää Kirsiä. Meistä tuntuu, että hän auttanut meitä paljon ja ollut monien muiden ryhmien kontakihenkilöihin verrattuna varsin aktiivinen. Kurssista ja projektista jää koko ryhmällemme lopulta hyvä kokemus alun haasteista huolimatta. Ehkä juuri sen takia, että koemme, että selvisimme kaikista näistä haasteita melko onnistuneesti. 10