Käyttäjätestauksen raportointi Symmetr.io - SCI-C1000 SCI-Projektikurssi

Transkriptio

1 Käyttäjätestauksen raportointi Symmetr.io - SCI-C1000 SCI-Projektikurssi Antti Hatanmaa Doha Sowrov Juho Piikki Niklas Hellström Tatu Hyytiäinen

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 1 2 Käyttäjätestit ja haastattelut Haastattelu tekstiilisuunnittelijan kanssa Käyttäjätestaus opiskelijoilla Ensimmäinen käyttäjätestaus Toinen käyttäjätestaus Haastattelu tekstiilialan asiantuntijan kanssa 4 3 Mitä olemme oppineet Käyttäjien halut ja tarpeet Tuotteen kysyntä Tuotteen tekniset toteutusmahdollisuudet ja haasteet Mitä seuraavaksi 7 1

3 1 Johdanto Projektimme tavoitteena on ollut kehittää symmetrian hyödyntämisessä auttava ohjelma erilaisten kuvioiden ja pintojen suunnittelijoille. Erityisesti olemme pitäneet mielessä tekstiilisuunnittelijoita, mutta uskomme että liki kaikki kuvioita tai tekstuureita suunnittelevat tahot voisivat hyötyä ohjelmastamme. Olemme pyrkineetkin saamaan palautetta juuri tekstiilisuunnittelun ammattilaisilta, kuten alempana tarkemmin kerrotaan. Toteutimme yhteensä kaksi laajempaa käyttäjätestausta ja haastattelimme kahta alan asiantuntijaa. Lisäksi olemme saaneet paljon hyödyllistä tietoa projektimme kontaktihenkilöltä. Tässä raportissa käymme läpi ensin käyttäjätestit ja haastattelut yksitellen, minkä jälkeen kerromme mitä olemme kokonaisuudessa oppineet ohjelmamme potentiaalisista käyttäjistä ja ohjelmamme mahdollisuuksista. 2 Käyttäjätestit ja haastattelut 2.1 Haastattelu tekstiilisuunnittelijan kanssa Ensimmäinen varsinaisen ammattilaisen kanssa tehty käyttäjätestaus suoritettiin taiteilija Laura Isoniemen kanssa. Laura on pitkän linjan taiteilija, jolla on kokemusta muun muassa juuri tekstiilisuunnittelusta. Hän myös opettaa tekstiilisuunnittelua Aalto-yliopiston Taiteiden ja Suunnittelun korkeakoulussa, joten hän oli ideaalinen koehenkilö tarkoituksiimme. Ennen tätä ensimmäistä kosketusta varsinaiseen kohderyhmäämme monet kysymykset olivat auki suunnitelmamme suhteen. Emme olleet varmoja, kokisivatko suunnittelijat ohjelmaamme ollenkaan hyödylliseksi tai tarpeelliseksi. Pelkäsimme jopa, että pahimmillaan kohderyhmämme saattaisi kokea meidän astuvan matematiikan kanssa heidän reviirilleen ja näin karkoittavamme mahdolliset käyttäjät jo ennen kuin he pääsevät kokeilemaan ohjelmaa. Pelkomme osoittautuivat onneksi turhiksi. Esittelimme ohjelman pikaisesti Lauralle ja päästimme hänet kokeilemaan sitä. Hän oli heti vaikuttunut ja juuri ohjelman toiminnallisuus sai paljon kehuja. Hyvää oli se, kuinka nopeasti ohjelmalla pystyy kokeilemaan erilaisia asetelmia ja eri symmetrioita. Siihen ei Lauran mukaan millään olemassa olevalla ohjelmalla pysty läheskään yhtä vaivattomasti. 2

4 Projektin alussa oli hyödyllistä kuulla, että prototyypissämme oli potentiaalia. Näin saimme varmistuksen, että valitsemamme suunta on oikea ja jatkokehitys on mielekästä. Saimme myös arvokkaita kehitysehdotuksia. Tapamme kommunikoida symmetriaryhmiä käyttäjälle orbifoldinotaatiolla (esim. *632) oli asioita turhaan monimutkaistava ja ei ainakaan tehnyt ohjelmastamme helpommin lähestyttävää. Lisäksi käyttöliittymä oli tuohon aikaan todella teknisen näköinen, joten saimme kehotuksen panostaa sen toteutukseen. Kaiken kaikkiaan saimme Lauralta arvokasta palautetta niin kehitysehdotuksien muodossa kuin myös positiivisena palautteena. Positiivista oli myös, että monet kehitysehdotukset Lauralta olivat jo aikaisemmin meidän itsekin havaitsemia kehityskohteita. 2.2 Käyttäjätestaus opiskelijoilla Ensimmäinen käyttäjätestaus Teimme projektin alussa käyttäjätestausta muilla opiskelijoilla, sillä se oli helpoin tapa saada lukuisilta ihmisiltä palautetta ohjelman käytettävyydestä, ulkoasusta ja mahdollisista bugeista. Saimme näin melko paljon arvokasta palautetta protostamme. Useat henkilöt antoivat palautetta liian herkästä reagoinnista hiiren liikkeisiin Macilla ja zoomauksen käytettävyydestä. Näin ollen testauksissa asiantuntijoiden ja oikean kohderyhmän kanssa voitiin paremmin keskittyä asioihin, jotka ovat kriittisiä nimenomaan käyttäjäryhmän kannalta ja joissa maallikko ei osaa auttaa. Emme juurikaan olleet ajatelleet näitä ongelmia itse, vaan ne olivat ryhmästä tuntuneet enemmänkin ominaisuuksilta, sillä olimme kaikki tottuneet alusta asti siihen, että ohjelma vain toimii niin. Tämä on jälleen opettavainen kokemus matalan tason protoilun ja käyttäjillä testaamisen tärkeydestä, sillä lukuisia tämänkaltaisia pikku ongelmia jää helposti korjaamatta, mikäli ei tee testejä projektin ulkopuolisilla henkilöillä Toinen käyttäjätestaus Suurin yksittäinen tekemämme käyttäjätestaus tehtiin Aallon kurssin Kristallikukkia peilisaleissa opiskelijoilla. Kurssilla opiskelijat yhdistelevät matematiikkaa ja taidetta ja kurssilla on myös opetettu tason symmetrian matematiikkaa, joten opiskelijat olivat jokseenkin perillä aiheesta. Lisäksi testaajien joukossa oli useita tekstiilisuunnittelun opiskelijoita ja muita Aalto Artsin opiskelijoita. Varsinainen testaus suoritettiin kurssin 3

5 luennon yhteydessä ja yhteensä ohjelmaamme kokeili 12 ihmistä. Kun käyttäjä kokeili ohjelmaa ryhmäämme jäsen kyseli häneltä kysymyksiä ohjelmaan liittyen, jotka olimme etukäteen sopineet. Lisäksi keskustelimme käyttäjien kanssa vapaammin ohjelmasta. Useat testaajat sanoivat ohjelman ulkoasun olevan monimutkaisen oloinen ja se tuntui olevan monelle vaikeasti lähestyttävä. Tästä oppineena olemme piilottaneet harvemmin käytettyjä toimintoja pois alkunäkymästä, minkä pitäisi yksinkertaistaa peruskäyttöä. Lisäksi symmetriatyyppien symboleina käyttämämme kuvat saivat palautetta, minkä perusteella niitä on edelleen yksinkertaistettu. Oli kiinnostavaa huomata, kuinka moni käyttäjä antoi tietyistä ominaisuuksista, kuten monimutkaisesta sivuvalikosta, samansuuntaista palautetta. Keskityimme ohjelman kehityksessä nimenomaan kohteisiin, joita mainittiin usein. Yllä olevassa kuvassa on koottu eri osa-alueista annettuja palautteita. Kuvassa palautteet on karkeasti lajiteltu eri väreihin, vihreät ovat positiivisia, oranssit kehityskohteita ja keltaiset ehdotettuja lisäominaisuuksia. Kuvan avulla pystyimme selkeästi tunnistamaan kehityskohteet ja hyvä puolet. Zoomauksen ja valikon kehittäminen olivat keskeisessä roolissa seuraavien viikkojen aikana käyttäjätestauksen jälkeen. 4

6 2.3 Haastattelu tekstiilialan asiantuntijan kanssa Kävimme haastattelemassa Marimekolla työskentelevää Petri Juslinia. Hän toimii Marimekolla studio managerina, ja hänen työtehtäviinsä kuuluu suunnitelijoiden kanssa suunnitellun kuosin työstäminen lopulliseen tuotantokelpoiseen muotoon. Tämän lisäksi hän osallistuu myös tuotteiden esteettisyyden arviointiin. Näin ollen hänellä on laaja tuntemus alalla käytettävästä tekniikasta. Hänen mukaansa mitään aivan ohjelmamme kaltaista ei ole olemassa, vaikka joitakin samankaltaisia toimintoja löytyy joistain alan ohjelmista suppeammassa muodossa. Hän uskoi, että ohjelmallamme olisi käyttöä tekstiilialalla erityisesti ns fast fashion alalla. Lisäksi ohjelmaa voisi hyödyntää vaatealan ulkopuolella kuosisuunnittelussa. Hän uskoi, että plug-in olisi paras lopputuotteen muoto, sillä tämä on alalla vallitseva trendi. Suurimpana oppina Petrin haastattelusta jäi käteen varmasti juuri kehotus mahdollisesti jatkossa kehittää plug-inia. Kuitenkin saimme häneltä paljon tietoa siitä, miten kuviosuunnittelua tehdään ja sen perusteella on helpompaa suunnata kehitystä juuri sinne, missä kysyntää olisi eniten. 3 Mitä olemme oppineet 3.1 Käyttäjien halut ja tarpeet Sen minkä olimme kuulleet jo projektimme kontaktihenkilöltä, että potentiaalisia käyttäjiä ei sinäänsä kiinnosta matematiikka niin paljoa, vahvistui käyttäjätestauksen myötä. Ohjelmaa tulee olla helppo käyttää ja ymmärtää, vaikka käyttäjä ei ymmärtäisi juurikaan matematiikasta symmetrioiden taustalla. Käyttäjien keskeisin tarve ja halu on luoda esteettisesti jotain kaunista ja pystyä toteuttamaan itseään. Vahvasti sen lisäksi, että ohjelma tulee olla helppo käyttää, nousi esille käyttäjien halu rikkoa kuvioita. Tämä on edellytys, jotta erilaiset suunnittelijat pääsevät käyttämään luovuuttaan. Eräs ehdotus oli, että symmetrioiden perusalueita voisi itse muutella. Tätä emme kurssin aikana ehdi toteuttaa, mutta tästä saimme idean luoda ohjelmaan layer-ominaisuuden, jolloin käyttäjä pystyy luomaan monimuotoisempia kuvioita. Teknisemmistä tarpeista nousi esille, että plugin olisi todennäköisesti paras lopputuote, joka projektistamme voisi syntyä. Monet suunnittelijat ovat vakiintuneita käyttämään Adoben ohjelmia, joten plugin esimerkiksi 5

7 Photoshopiin tai Illustratoriin olisi järkevin tuotteen toteutusmuoto. Lisäksi tekstiilialalla oleellista on, että käyttäjä pystyisi viemään kuvioita ulos ohjelmasta vektorimuodossa. 3.2 Tuotteen kysyntä Kaikki ohjelmaa kokeilleet käyttäjät ovat olleet innoissaan ohjelmasta ja todenneet, että sitä on hauska käyttää. Tekstiilialalla on varmasti olemassa kysyntää tuotteelle ja käyttäjätestauksemme ovat tämän validoineet. Tarkemmin esille on vielä noussut, että ns. fast fashion alalla toimivat suunnittelijat voisivat olla erityisen kiinnostuneita ohjelmasta. Ohjelma mahdollistaa nopeasti erilaisten kuosien tuottamisen, josta voi olla suurta hyötyä, kun kauppaan pitää saada esimerkiksi neljä mallistoa vuodessa. Tekstiilialan lisäksi muutkin pintasuunnittelijat voivat hyödyntää ohjelmaamme. Esim. uutta web-sisältöä tuotetaan jatkuvasti ja tässä taustojen yms. luomiseen voisi hyödyntää ohjelmaamme. Tätä emme ole ehtineet vielä tarkemmin testata käyttäjillä, kun olemme keskittyneet pääasiallisesti tekstiilialaan. Tämä on kuitenkin hyvä tiedostaa mahdollisessa kurssin jälkeisessä kehitystyössä. Ammattimaisen käytön lisäksi on noussut esille, että monista on hauska leikkiä ohjelmallamme. Täten jatkokehityksenä ilmainen yksinkertaistettu mobiiliapplikaatio voisi olla hyvä tapa rakentaa tunnettavuutta. Kokonaisuutena käyttäjätestauksen perusteella olemme vakuuttuneita, että ohjelmalle on kysyntää. 3.3 Tuotteen tekniset toteutusmahdollisuudet ja haasteet Suurimpia sovelluksen käytössä ulospäin näkyviä haasteita on toteutuksen yhteydessä ollut eri symmetria tyyppien ryhmittely ja kommunikointi. Aluksi eri symmetrioita kuvattiin orbifoldinotaatiolla, joka on yhdistelmä numeroita, sekä *-, x- ja o-merkkejä. Ryhmän jäsenille, jotka olivat valmiiksi tutustuneet symmetrioihin, tämä notaatio muodostui ajan kuluessa luonnolliseksi tavaksi kuvata symmetrioita. Ongelmana olikin, kuinka voisimme esittää eri symmetriat käyttäjille selkeässä ja havainnollistavassa muodossa. Jo heti alkuvaiheessa hylkäsimme ajatukset oman notaatiomme kehittämisestä tai nimien keksimisestä symetrioille. Päädyimme mielestämme luonnolliseen ratkaisuun, eli symmetrioiden esittämiseen pienien esimerkkikuvakkeiden avulla. Kävimme symmetriat yksitellen läpi ja piirsimme jokaisesta symmetriasta mielestämme kaikista pienimmän ja selkeimmän mahdollisen symmetriakuvan. Järkevintä oli tehdä kuvakkeet omalla sovelluksellamme. Exportatusta kuvatiedostosta tehtiin pienien kuvakäsittelyjen jälkeen 6

8 kuvakkeet symmetrioille. Nämä symmetriakuvakkeet olivat jo käytössä käyttäjätestauksessamme Kristallikukkia peilisaleissa -kurssilla. Jo heti projektin alkuvaiheessa mietimme, olisiko sovelluksemme parempi olla erillinen ohjelma, vai plugin sovellus johonkin olemassa olevaan ohjelmaan. Päädyimme kehittämään erillistä ohjelmaa, sillä sen kehittäminen prototyyppitarkoituksiin on yksinkertaisempaa. Myöhemmin on tullut ilmi, että ohjelma olisi saattanut toimia paremmin käyttäjäryhmämme tarkoituksiin, jos se olisi ollut plug in sovellus esimerkiksi Adoben Illustrator ohjelmaan. Huono puoli plugin sovelluksen kehityksessä on, että tällöin ei voi itse päättää täysin millaisen käyttöliittymän ohjelmaan tekee, koska ohjelma tulee osaksi toista ohjelmaa. Tässä vaiheessa on kuitenkin liian myöhäistä alkaa siirtää ohjelmaa plugin ohjelmaksi, mutta se on keskeinen jatkokehityksen kohde, jos kehitys jatkuu kurssin jälkeen. Ohjelma toimii ammattimaisiin tarkoituksiin varmaankin paremmin plug in sovelluksena, mutta hauskanpitoon ja kuluttajakäyttöön voisi kuitenkin erillinen desktop ohjelma olla parempi. Vektorigrafiikan käyttö oli myös yksi aihe jota kävimme läpi. Tällä hetkellä ohjelma tukee vain pikseligrafiikkaa. Totesimme, että ohjelman protoversio on helpompi ja nopeampi toteuttaa käyttäen vain tukea pikselikuville. Ajatuksena olikin, että vektorigrafiikan voi myöhemmin tuoda mukaan ohjelmaan, jos se koetaan tarpeelliseksi. Toinen tekijä joka myötävaikutti pikselien valitsemiseen, oli se että emme aio tehdä ohjelmaan piirtämistoiminnallisuutta, joka on yleensä vahvasti läsnä kun puhutaan vektorigrafiikkaa käyttävistä ohjelmista. Yhtenä ongelmana vektorigrafiikkaan liittyen on, että se toimii laskennallisesti eri tavalla kuin pikseligrafiikka. Tästä syystä vektorigrafiikan lisäys ohjelmaan tässä vaiheessa onkin liian työlästä, sillä tällöin joutuisi ison osasta ohjelmasta kirjoittamaan uudestaan huomioiden vektorigrafiikan käyttäytymisen. Onneksi tässä on kuitenkin kyse vain olemassa olevan koodin uudelleen kirjoittamisesta samalla lopputuloksella mutta hiukan eri logiikalla. 3.4 Mitä seuraavaksi Vaikka kurssia ei ole enää kauan jäljellä, on vielä mahdollista kehittää projektia eteenpäin. Erityisesti pystymme yhä oppimaan tarkemmin, mihin suuntaan sovellusta kannattaisi kehittää. Olisikin tärkeää tutkia tarkemmin esimerkiksi, millainen plug in sovelluksesta kannattaa tehdä, ja mihin ohjelmaan. Toinen asia, jota voimme vielä kehittää ja tutkia, on 7

9 sovelluksen käyttömahdollisuudet web-maailmassa. Uusien arvioiden mukaan sovelluksella olisi paljon käyttöä esimerkiksi nettisivujen laajojen ja jatkuvien taustakuvien tekemisessä. Nettisivujen lisäksi myös muunlaisissa sovelluksissa, kuten peleissä, voi olla tarvetta helposti ja nopeasti tehtäville jatkuville laatoituksille. Jäljellä olevan ajan puitteissa aiomme sovelluksen kehityksessä keskittyä käyttöliittymän kehittämiseen. Käyttöliittymää on tarkoitus uudistaa selkeämpään ja käyttäjäystävällisempään suuntaa. Värimaailmaa muutetaan kohti tutumpaa vaaleaa värimaailmaa, ja toimintopainikkeiden järjestely muutetaan tavanomaisemmaksi siten, että kaikki valinnat eivät ole koko ajan näkyvillä. Lisäksi nykyinen tapa, jossa valittavana on joko symmetroitu näkymä, tai näkymä ilman symmetrointia pelkän kuvan ja kehyksen kanssa, muutetaan siten, että näkymä symmetroidaan koko ajan, ja tämän lisäksi on erillinen ikkuna, jossa on koko ajan nähtävissä sekä valittu kuva että symmetriakehys. Peruskuvaa voi liikuttaa valitun kehyksen sisällä ja symmetria lasketaan koko ajan isompaan kuvaan. 8