Kasviekologian luennot
|
|
- Pirjo Hakala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Luentojen kirjallisuus Kasviekologian luennot Ridge, I. (toim.) Plants. Oxford University Press Kasvibiologinen perusteos, painotus fysiologisissa mekanismeissa (opettajan kirjahyllyyn!) 1. Johdanto: kasvien heterogeeniseen ympäristöön 2. Kasvien hiilitalous Larcher, W Physiological plant ecology. 3. painos. Springer. Ekofysiologinen perusteos, Luvut Säteilyn määrän ja laadun vaihtelu 2. Fotosynteesipotentiaalin vaihtelu 3. Fotosynteesiä rajoittavat ulkoiset tekijät Crawley, M.J. (toim.) Plant Ecology, 2. painos, Blackwell. Yleisekologinen näkemys kasviekologiaan Luvut 1-3, 8 (Mechanisms of competition) 3. Hiilen allokaatio kasvissa 4. Kasvien vesitalous ja maaperän ravinteet Lambers, H., Chapin, F.S. & Pons, T.L Plant physiological ecology. Springer. Ekofysiologinen syventävä oppikirja Luvut 2A(Photosynthesis), 7 (Growth and allocation) 1. Vesi- ja ravinnetalouden merkitys 2. Symbioosin merkitys kasvien ravinnetaloudessa tekijöiden vaihtelu 1. Johdanto: kasvien heterogeeniseen ympäristöön Temporaalinen vaihtelu eli vaihtelua ajassa vuorokausivaihtelu vuodenaikainen vuosien välinen Spatiaalinen vaihtelu eli vaihtelua tilassa vertikaalinen horisontaalinen Oulanka 4 3 Vaihtelua ajassa tekijöiden vaihtelu esim. ravinteiden määrä auringon säteily ilmakehän kaasut lämpötila kosteus kasvillisuus kasvinsyöjät taudit Isomatala, Hailuoto sukkession kuluessa: esim. Glacier Bay, Alaska vuoden aikana: esim. York maaperän ravineet ph vesi eliöstö 5 6 1
2 Vaihtelua tilassa Vaihtelua tilassa horisontaalinen Vertikaalinen esim. ravinteet esim. säteily metsäkasvillisuuden kerroksellisuus: - pohjakerros (sammalet, jäkälät) - kenttäkerros (ruohot, varvut, saniaiset) - pensas- ja puukerros vaihtelu kasvuston ja kasvin sisällä Kasvien strategiat ja Vaihtelu ja menestys tekijöiden temporaalinen ja spatiaalinen vaihtelu Fotosynteesin, hengityksen, veden ja ravinteiden absorption, allokaation ja kasvun vaihtelu 8 Temporaalinen vaihtelu Spatiaalinen vaihtelu eli eli vaihtelua ajassa vaihtelua tilassa Kasviyksilöiden nettotuotannon, lisääntymisen ja elossasäilymisen vaihtelu vuorokausivaihtelu vuodenaikainen vuosien välinen vertikaalinen horisontaalinen Miten hyödyntää laikuttaista ympäristöä? Kasvipopulaation kasvun vaihtelu 10 n temporaalinen vaihtelu ja kasvien elomuodot Miten hyödyntää laikuttaista ympäristöä? Raunkiaerin luokittelu: Hyvä laikku: hyödynnä laikkua mahdollisimman tehokkaasti ilmitalvehtijat l. fanerofyytit silmut > 25 cm korkeudella Fotosynteesi ja ravinteiden absorptio Kasvustrategia matalatalvehtija l. kamefyytit silmut < 25 cm kork. puolipiilijät l. hemikryptofyytit silmut maan pinnan tasalla Huono laikku: säily elossa ja pyri siirtymään parempaan Stressin sietokyky Lepovaiheet Dispersaali piilotalvehtijat l. kryptofyytit silmut maan pinnan alla kesäkasvit (terofyytit) talvehtiminen siemeninä siemenet, siemenpankki, silmupankki 11 Tunturikoivu, Utsjoki 12 2
3 n heterogeenisyys: vesi- ja rantakasvien elomuodot pohjalehtiset (isoetidit) uposlehtiset (elodeidit) irtokeijujat (keratofyllidit) ja irtokellujat (lemnidit) kelluslehtiset (nymfeidit) ilmaversoiset (helofyytit) Pikkulimaska Lumme ja sarjarimpi Ärviä n heterogeenisyys ja Grimen strategiat kilpailijat (C, competitive) stressinsietäjät (S, stress tolerant) ruderaatit (R, ruderal) Karvalehti Vesirutto (Krebs, Luku 12) Lahnaruoho n heterogeenisyys ja fenotyyppinen plastisuus Genotyyppi tuottaa eri ilmiasun (fenotyypin) eri ympäristöissä n heterogeenisyys ja fenotyyppinen plastisuus Vesitatar (Persicaria amphibia) Maalla lehdet lyhytruotisia, yleensä suippotyvisiä, karvaisia Vedessä lehdet pitkäruotisia, usein herttatyvisiä, kaljuja 15 Järvisätkimen (Ranunculus peltatus) kellus- ja uposlehdet 16 Fenotyyppinen plastisuus palautuvat fysiologiset muutokset luonnossa: akklimatisaatio; lab: akklimaatio vuorokauden sisäinen ja vuodenaikojen välinen muuntelu kylmäkaraistuminen palautumattomat muutokset yksilönkehityksen aikana kasvuympäristön vaikutus pituuskasvuun, morfologiaan ja rakenteeseen valo- ja varjolehdet, upos- ja kelluslehdet oksien epätasainen kasvu eri osissa puuta Kasvien modulaarisuus genet = geneettinen yksilö (kasvi tai klooni) moduuli = kertautuva osa ramet = kloonin jäsen, jolla on edellytykset itsenäiseen elämään Genet //// Ramet 18 3
4 Meristeemit ja modulaarisuus Meristeemit ja modulaarisuus meristeemit ovat jakautumiskykyisiä solukoita versossa versomoduuli = yhden meristeemin kasvun tulos (esim. koivun lyhyt- tai pitkäverso) Lyhytverso, jossa Kehityvä kevätlehdet ja pitkäverso eminorkko kukinta päättää meristeemin elämän versossa yksi (b) tai useampi (c) moduuli meristeemien allokaatio määrää kasvin rakenteen kuinka suuri osa meristeemeistä tuottaa esim. lyhyt- tai pitkäversoja? Betula Archantophoenix Edellisvuoden pitkäverso, jonka kärjessä hedenorkko. 20 Acer Meristeemit ja modulaarisuus kasvin osien osittainen itsenäisyys: moduulit osittain omavaraisia ja meristeemit reagoivat osittain itsenäisesti heterogeeniseen ympäristöön mutaatiot ja patogeenit voivat aiheuttaa kasvuhäiriöitä meristeemitasolla esim. puun sisäinen heterogenia Tunturikoivu, Kevo (Elokuu, 2008) Laakaversoisuus (fasciation): pihasyreeni (Oulu 2006) Sopeutuminen optimointiongelmana 1.4. Geneettinen muuntelu ja Tasapainottava valinta: optimaalisella tyypillä paras menestys (kelpoisuus, fitness) keskimäärin eniten jälkeläisiä jos erot perinnöllisiä, populaation keskiarvo muuttuu kohti optimia Esimerkkejä: perinnöllinen muuntelu kylmänkesävyydessä erilaiset hiilensidontamekanismit: C3, C4, CAM valo- ja varjokasvit Kelpoisuuden maksimi Kelpoisuus (taimituotanto) Darwin: geneettinen sukupolvesta toiseen (1) luonnonvalinta + (2) perinnöllinen muuntelu (3) populaation geenikoostumuksen muutos sukupolvesta toiseen (evoluutio) Optimityyppi Fenotyyppi (ominaisuus) 23 Kuinka monta sivuhaaraa? 4
5 Geneettinen muuntelu ja Heterogeenisessä ympäristössä optimityyppi on usein kompromissi lukuisista valintapaineista Esim: Lisääntyminen ja dispersaali à panostus vertikaaliseen kasvuun Säteilymäärä à suuri lehtibiomassa ja pinta-ala Mekaaninen kestävyys à panostus tukirakenteisiin Adaptiivinen plastisuus adaptiivinen plastisuus (adaptive plasticity) luonnonvalinta suosii genotyyppiä, joka reagoi plastisesti ympäristön muutokseen ja tuottaa eri fenotyypin eri ympäristöissä reaktionormilla (reaction norm) tarkoitetaan jonkin tietyn genotyypin fenotyyppistä plastisuutta eli fenotyypin muuttumista ympäristön mukana Ei-plastisen genotyypin fenotyyppi ei muutu ympäristön mukana Plastisen genotyyppin fenotyyppi muuttuu, esim. lehtimorfologia suhteessa kasvuympäristöön Reaktionormi Adaptiivinen plastisuus: plastisen genotyypin (A) kelpoisuus (fitness) korkeampi kuin eiplastisen genotyypin (B) Adaptiivinen plastisuus Fenotyyppi A B Fenotyyppi (lehtiruodin pituus) Kelpoisuus A B A Maa Vesi Maa Vesi B Plastinen genotyypi Kuiva maa vallitsee kasvuympäristönä: Kuiva maa ja vesi kasvuympäristönä: Vesi vallitsee kasvuympäristönä: Fenotyyppi (lehtiruodin pituus) Ei-plastinen genotyypi sukupolvi T Maa Vesi Kelpoisuus T+1 Plastisen genotyypin valintaetu riippuu siitä, kuinka usein erilaisia ympäristöoloja kohdataan! Maa Vesi 29 Kuivan maan fenotyyppi: valinta ei suosi plastisuutta. Valinta suosii plastisuutta! Vesikasvi-fenotyyppi: valinta ei suosi plastisuutta. 5
6 Johdanto: yhteenveto ympäristön heterogeenisuus: temporaalinen ja spatiaalinen vaihtelu edullisiin ja epäedullisiin olosuhteisiin fenotyyppinen plastisuus modulaarinen kasvu mahdollistaa joustavuuden geneettinen muuntelu ja optimaalinen fenotyyppi on kompromissi eri valintapaineista reaktionormi ja adaptiivinen plastisuus 31 6
III Perinnöllisyystieteen perusteita
Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 15. Populaatiogenetiikka ja evoluutio 1. Avainsanat 2. Evoluutio muuttaa geenipoolia 3. Mihin valinta kohdistuu? 4. Yksilön muuntelua
Lisätiedot8. Lehden hiilitase ja hiilen allokaatio kasvissa
8. Lehden hiilitase ja hiilen allokaatio kasvissa 1) Resurssien allokoinnin teoria ja peruskäsitteet 2) Lehden kustannukset, koko ja elinkaari 3) Korkeuskasvu, lehtibiomassan ja ravinteiden jakautuminen
LisätiedotVesikasvikurssi. Hämeen ympäristökeskus 2003, täydennetty: SATAVESI/Lounais Suomen ympäristökeskus 2005. Kuva Heini Marja Hulkko
Vesikasvikurssi Kuva Heini Marja Hulkko 1 Sisältö Mikä on vesikasvi? Dia 7 Suomen vesikasvit 8 Vesikasvien elomuodot 10 Rannan vyöhykkeet 14 Vesikasvien merkitys 17 Vesikasvien esiintymiseen vaikuttavia
Lisätiedot2.2. Fotosynteesipotentiaalin vaihtelu
2.2. Fotosynteesipotentiaalin vaihtelu 2.2.. Hiilensidontastrategiat 2.2.2. Fotosynteesipotentiaali 2.2.3. Hiilen isotooppien diskriminaatio Kasveilla useampia tapoja sitoa hiilidioksidia Eri kasvityyppien
LisätiedotPirkkalan Kotolahden vesi- ja rantakasvillisuusselvitys 2016
Pirkkalan Kotolahden vesi- ja rantakasvillisuusselvitys 2016 Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry./ Pekka Rintamäki 2016 1. Johdanto Pirkkalan Kotolahdelta ei ole
LisätiedotVesikasvien elomuodot ja vesikasvit järvien tilan seurannassa
Vesikasvien elomuodot ja vesikasvit järvien tilan seurannassa Pyhäjärvi-instituutti 23.8.2011 Jarkko Leka, VALONIA Mikä on vesikasvi? Aidot vesikasvit (hydrofyytit) kasvavat vain vedessä. Vesikasvien ja
Lisätiedot2.3.2. Lämpötila. Rajat ja optimit (C ) eri kasviryhmissä
2.3.2. Lämpötila metabolia kiihtyy T kasvaessa sekä kokonaisfotosynteesi että hengitys kylmäraja (cold limit, T min ): minimilämpötila, minkä yläpuolella nettofotosynteesi (Ph n ) on positiivinen lämpöraja
Lisätiedot8. Lehden hiilitase ja hiilen allokaatio kasvissa
8. Lehden hiilitase ja hiilen allokaatio kasvissa 1) Resurssien allokoinnin teoria ja peruskäsitteet 2) Lehden kustannukset, koko ja elinkaari 3) Korkeuskasvu, lehtibiomassan ja ravinteiden jakautuminen
LisätiedotRavinteiden merkitys ja kasvunopeus
11 9.1.3. Ravinteiden merkitys ja kasvunopeus 1) Ravinteiden välttämättömyys ja puutosoireet 2) Adaptiivinen plastisuus 9.1.4. 8.1.4. Miten muutamat välttämättömät resurssit voivat ylläpitää suurta lajimäärää?
LisätiedotSymbioosi 2 VASTAUKSET. b. Millaisia sukusoluja vanhemmat tuottavat (4 erilaista)? Vastaus: VL, vl, Vl, vl
Luku 14 Symbioosi 2 VASTAUKSET 1. Banaanikärpänen dihybridiristeytys a. Mikä on vanhempien genotyyppi? Vastaus: VvLl b. Millaisia sukusoluja vanhemmat tuottavat (4 erilaista)? Vastaus: VL, vl, Vl, vl c.
LisätiedotPutkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet ottavat vettä koko pinnallaan.
Joensuun yliopisto Metsätieteellinen tiedekunta Mallikysymyksiä ja -vastauksia valintakokeeseen 008 BIOLOGIA1. Veden kulkeutuminen kasveissa. Ydinasiat: Putkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet
LisätiedotDarwin nuorena. Darwinin syntymästä on 201 vuotta ja "Lajien synnystä" 151 vuotta.
Darwin nuorena Darwinin syntymästä on 201 vuotta ja "Lajien synnystä" 151 vuotta. Evoluutio on dynaaminen prosessi, joka pohjautuu populaatiogenetiikkaan Darwinin suurin ansio oli luonnonvalinta adaptaation
LisätiedotMiten muutamat välttämättömät resurssit voivat ylläpitää suurta lajimäärää?
11 9.1.3. Ravinteiden merkitys ja kasvunopeus 1) Ravinteiden välttämättömyys ja puutosoireet 2) Adaptiivinen plastisuus 9.1.4. Miten muutamat välttämättömät resurssit voivat ylläpitää suurta lajimäärää?
LisätiedotMetsägenetiikan sovellukset: Metsägenetiikan haasteet: geenit, geenivarat ja metsänjalostus
Katri Kärkkäinen Matti Haapanen Metsägenetiikan sovellukset: Metsägenetiikan haasteet: geenit, geenivarat ja metsänjalostus Katri Kärkkäinen ja Matti Haapanen Metsäntutkimuslaitos Vantaan tutkimuskeskus
LisätiedotEvoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma
Evoluutio BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma 1 Evoluutio lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat ja niistä voi kehittyä uusia lajeja on jatkunut elämän synnystä saakka, sillä ei ole päämäärää
LisätiedotVesikasvillisuuden niitto kunnostuskeinona ja Lopen Myllyjärven kunnostus
Vesikasvillisuuden niitto kunnostuskeinona ja Lopen Myllyjärven kunnostus 2007 1 Yleistä Järven kasvillisuus on osa sen ekologista kokonaisuutta kun rantakunnostuksilla muutetaan yhtä osaa, se vaikuttaa
Lisätiedot750367A LuK -tutkielman (10 op) aihepiirit lukuvuodelle 2009 2010
Oulun yliopisto Biologian laitos 750367A LuK -tutkielman (10 op) aihepiirit lukuvuodelle 2009 2010 ELÄINEKOLOGIA Akatemiatutk. Jukka Forsman Habitaatinvalinta Lajien rinnakkaiselo (species coexistence)
LisätiedotRauduskoivun uudet siemenviljelykset täsmäjalosteita koivunviljelyyn
Rauduskoivun uudet siemenviljelykset täsmäjalosteita koivunviljelyyn Matti Haapanen Rauduskoivun siemenviljelykset perustettiin syyskuussa 2014 kahdelle paikkakunnalle Patama / Siemen Forelia Hausjärvi
Lisätiedot13.11. Tulosten arviointi. tulosten arviointi. voimmeko luottaa saamiimme tuloksiin?
13.11. tulosten arviointi Tulosten arviointi voimmeko luottaa saamiimme tuloksiin? onko osa saaduista tuloksista sattumanvaraisia? mitkä OSAT puusta ovat luotettavimpia? 1 KONSENSUSDIAGRAMMI Useita yhtä
LisätiedotLuonnon monimuotoisuus 5 op. Korvaa soveltuvin osin entiset BIOP102 ja BIOP103, myös YMP123
Luonnon monimuotoisuus 5 op Korvaa soveltuvin osin entiset BIOP102 ja BIOP103, myös YMP123 Lähtökohdat Luopua perinteisestä tieteenalakohtaisesta opetuksesta Selittää ilmiö luonnon monimuotoisuus minimimäärällä
LisätiedotVehkakasvit heimo Araceae Kasveja, joilla on tappimainen puikelokukinto. Sitä suojaa iso, valkoinen tai värikäs tukilehti.
VESI-, RANTA- JA SUOKAS- VEJA Osmankäämikasvit heimo Typhaceae Korkeita vesi- ja rantakasveja, joilla on suuret, sikaarimaiset tähkäkukinnot. Kukat yksineuvoisia. Sukuja: osmankäämi. Palpakkokasvit heimo
LisätiedotSolun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle
Solun toiminta II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle 1. Avainsanat 2. Fotosynteesi eli yhteyttäminen 3. Viherhiukkanen eli kloroplasti 4. Fotosynteesin reaktiot 5. Mitä kasvit
LisätiedotLaboratorioanalyysit, vertailunäytteet ja tilastolliset menetelmät
Jarmo Koskiniemi Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 0504151624 jarmo.koskiniemi@helsinki.fi 03.12.2015 Kolkunjoen taimenten geneettinen analyysi Näytteet Mika Oraluoma (Vesi-Visio osk) toimitti
LisätiedotPerinnebiotooppien hoidon vaikutukset eroavat kasvien ja hyönteisten välillä
Perinnebiotooppien hoidon vaikutukset eroavat kasvien ja hyönteisten välillä Juha Pöyry SYKE / Luontoympäristökeskus Kuoriainen haastaa kyytön seminaari 10.11.2010, Turku Esityksen taustaa.. SYKEssä tutkittu
LisätiedotBroilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa. Elina Santavuori HK Agri Oy
Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa Elina Santavuori HK Agri Oy Broilerin kasvatus Kasvattamon valmistelut ennen untuvikkojen tuloa Untuvikkoaika Olosuhteet Hoitotoimet kasvatusaikana Päiväkirjan
LisätiedotHerneen kasvatus eri olosuhteissa
Herneen kasvatus eri olosuhteissa (koejärjestelyihin kuluu ensimmäisellä kerralla n. puoli tuntia, joka kerhokerran alussa n. 5 min ja viimeisellä kerralla 15-30 min) Tarvitaan: 4 astiaa kasvatukseen /
LisätiedotKPL 1.Miten luonto toimii?
https://peda.net/ohjeet/oppimateriaalit/eoppi/biologia_maantieto_5_6/eliokunta/luokittelu KPL 1.Miten luonto toimii? Ekosysteemi on luonnoltaan yhtenäinen alue, joka koostuu alueen eliöyhteisöstä=elävä
LisätiedotMetsistä saa muutakin kuin puuta
Metsistä saa muutakin kuin puuta Rainer Peltola Luonnonvarakeskus Mitä muuta? Tuotteita: Luonnontuotteita, riistaa, makeaa vettä, energiaa Säätelyä: Hengitysilmaa, ilmaston säätelyä, tulvien tasausta,
LisätiedotArkkitehtuurien tutkimus Outi Räihä. OHJ-3200 Ohjelmistoarkkitehtuurit. Darwin-projekti. Johdanto
OHJ-3200 Ohjelmistoarkkitehtuurit 1 Arkkitehtuurien tutkimus Outi Räihä 2 Darwin-projekti Darwin-projekti: Akatemian rahoitus 2009-2011 Arkkitehtuurisuunnittelu etsintäongelmana Geneettiset algoritmit
LisätiedotOULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus
OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus Puu on yksilö, lajinsa edustaja, eliöyhteisönsä jäsen, esteettinen näky ja paljon muuta. Tässä harjoituksessa lähestytään puuta monipuolisesti ja harjoitellaan
LisätiedotKoskikaltiojoen suu (länsi) /1-;p 01 0311- 3844 03 SUOJANPERÄ x= 7691 52-3, y= 3543 641~ z= n. 120 Inari ) t_/ Suojanperä. 14 f' Of o.
TARKASTUSRAPORTTI FM Tiina Äikäs tarkasti seuraavat kohteet Pohjois-, Itä- ja tunturi-lapin alueella 2.7.- 12.7.2007 osana väitöskirjaansa liittyviä kenttätöitä. Apuna kenttätöissä oli fil. yo Siiri Tolonen.
LisätiedotLuennon 2 oppimistavoitteet RUNGON RAKENNE PUU. Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia
Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 2 oppimistavoitteet Osaat nimetä ja tunnistaa puun eri osat (latvusto, runko, oksat, sisäoksat, juuret). Tunnistat ja osaat
LisätiedotMitä (biologinen) evoluutio on?
Mitä (biologinen) evoluutio on? Näinkö se menee? - (Erityisesti evoluutioteorian alkuaikoina) eliölajien muuttumista ajan kuluessa. - Nykyisin populaatioiden geenikoostumuksen muutosta ajan kuluessa (kun
LisätiedotKLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011
KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS
LisätiedotVARESJÄRVEN KASVILLISUUSKARTOITUS
VARESJÄRVEN KASVILLISUUSKARTOITUS SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 4 3. VARESJÄRVEN KASVILLISUUS... 4 3.1 KASVILLISUUDEN PÄÄPIIRTEET... 4 3.2 ILMAVERSOISKASVILLISUUS... 5 3.3
LisätiedotIlmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää
Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää METLA / MIL-tutkimusohjelma 2007-2012 Elina Vapaavuori METLA/Elina Vapaavuori: ILMASE -työpaja 06.11.2012 1 1 Nykyinen CO 2 pitoisuus, ~390 ppm, on korkeampi
LisätiedotPURO Osahanke 3 Annikki Mäkelä, HY Anu Kantola Harri Mäkinen Edistyminen -mallin adaptointi kuuselle mittaukset kuusen yleisestä rakenteesta, kilpailun vaikutus siihen Anu Kantola kuusen oksamittaukset
LisätiedotPuustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta
Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Esko Vuorinen, Silvestris luontoselvitys oy "Puustoisten perinneympäristöjen monimuotoisuuden ja monikäytön turvaaminen" maastoseminaari 31.8.-1.9.2010
LisätiedotLuennon 3 oppimistavoitteet. Solulajit PUUSOLUT. Luennon 3 oppimistavoitteet. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia
Solulajit Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 3 oppimistavoitteet Osaat luokitella puusolut ja ymmärrät niiden tehtävät ja sijainnin puusolukossa. Tunnistat havupuiden ja lehtipuiden solukot mikroskooppikuvista.
LisätiedotKierrätämme hiiltä tuottamalla puuta
Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus
LisätiedotKuivausprosessin optimointi pellettituotannossa
OULUN YLIOPISTO Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa Matti Kuokkanen Kemian laitos Oulun yliopisto 11.4.2013 TAUSTAA Kuivauksen tarve Perinteisen kuivan raaka-aineen riittämättömyys, purun kuivaus
LisätiedotPuu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta.
Puun kosteus Hygroskooppisuus Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta. Tasapainokosteus Ilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta vastaa puuaineen tasapainokosteus.
LisätiedotSiemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle
Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Hannu Känkänen MTT Kasvintuotannon tutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Kylvötiheyskoe muokatussa ja
LisätiedotMuuttuvan ympäristön vaikutusten
Muuttuvan ympäristön vaikutusten liittäminen kasvatusmalleihin Annikki Mäkelä, Eero Nikinmaa, Sanna Härkönen, Pasi Kolari, Tapio Linkosalo, Raisa Mäkipää, Mikko Peltoniemi Taustaa Kasvatusmallit (esim.
LisätiedotBIOLOGIAN YHTEISVALINTA 2011 KYSYMYS 1. Mallivastaus
KYSYMYS 1 Lepät (Alnus) ovat lehtipuita, jotka elävät symbioosissa juurinystyröitä aikaansaavan Frankia - bakteerin kanssa. A. Kerro, miten leppä ottaa ravinteita. (24 p) B. Mitä ravinteita tarvitaan ja
LisätiedotJohtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun
Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008
LisätiedotIlmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta
Ilmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta MMT Sanna Härkönen Metsäasiantuntija sanna.harkonen@bitcomp.fi Sisältö SISÄLTÖ Metsän kasvun ennustaminen: tulevaisuuden haasteita
LisätiedotTurvemaaharvennusten korjuukelpoisuusluokitus. Tore Högnäs & Teuvo Kumpare, Metsähallitus Kalle Kärhä, Metsäteho Oy
Turvemaaharvennusten korjuukelpoisuusluokitus Tore Högnäs & Teuvo Kumpare, Metsähallitus Kalle Kärhä, Metsäteho Oy 3/2011 Tausta I Turvemaasavotat on perinteisesti suunniteltu maaston heikon kantavuuden
LisätiedotMETSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL
METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa
Lisätiedot4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön
4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön Sisällys 1. Avainsanat 2. Sopeutuminen 3. Ympäristön resurssit 4. Abioottiset tekijät 1/2 5. Abioottiset tekijät 2/2 6. Optimi- ja sietoalue 7. Yhteyttäminen 8. Kasvien
LisätiedotBiologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)
Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla
LisätiedotLuomuun sopivat ohralajikkeet. Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna 2012. Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT
Luomuun sopivat ohralajikkeet Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna 2012 Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT Toimijat: Iikka Minkkinen, Poke, Tarvaala: kokeiden toteutusvastuu Markku Mononen, Otava:
Lisätiedotwww.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita
www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita 1 Vähemmän päästöjä ja miellyttävää lämpöä tulisijasta 1. Käytä kuivaa polttopuuta 2. Hanki tutkittu, tehokas ja
LisätiedotLiito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.
Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on
Lisätiedot8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)
8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan
LisätiedotARRAJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA
ARRAJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 265/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 19.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Arrajärven kunnostussuunnitelmaa.
LisätiedotUposkasvien rooli järviekosysteemissä
Uposkasvien rooli järviekosysteemissä Vesistökunnostusverkoston seminaari Lahti 16.8.13 Suvi Mäkelä Vesistöasiantuntija Vanajavesikeskus Uposkasvien elomuodot Elomuodot voivat vaihdella kasvupaikan mukaan.
Lisätiedot4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)
4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen
LisätiedotMaljalta metsään -kuusen solukkoviljely tänään. Saila Varis
Maljalta metsään -kuusen solukkoviljely tänään Saila Varis Kasvullinen lisäys osaamista ja teknologiaa biotalouden tueksi Laadukkaan kuusen siemenmateriaalin saatavuus ajoittain huono johtuen kukinnan
LisätiedotSyysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin
LisätiedotUudenmaan vesikasvikartoitukset päävyöhykemenetelmällä 2016
ALLECO RAPORTTI N:O 15/201 Uudenmaan vesikasvikartoitukset päävyöhykemenetelmällä 201 Juha Syväranta MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210 Helsinki, Finland Tel. +358
LisätiedotKIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA
KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA Tervetuloa vuonna 2000 2001 Kivimäenpuistoon rakennettuun Alppiruusutarhaan. Alppiruusutarhan tarkoituksena on esitellä kotimaisia rhododendronlajikkeita. Kanervakasviheimon
LisätiedotRiekon (Lagopus lagopus) talviravinnon käyttö ja valinta Suomen eteläisissä populaatioissa
Riekon (Lagopus lagopus) talviravinnon käyttö ja valinta Suomen eteläisissä populaatioissa Jenni Miettunen Pro gradu 2009 Ohjaaja: Prof. Heikki Roininen Biotieteiden tiedekunta Joensuun yliopisto Riekon
LisätiedotVaeltaako merelle vai ei - taimenten dilemma. Marie Nevoux, INRA, UMR Ecology and Ecosystem Health Tornionjoki Valley, June 2019
Vaeltaako merelle vai ei - taimenten dilemma Lohijokia Meritaimenjokia Ranska Ruskea taimen? Kaikkialla! Meritaimen vs. ruskea taimen? Erot: koko, väri, ruokavalio 2 lajia? (1758) Identtinen perimä 1 laji!
LisätiedotYmpäristöhallinnon pohjaeläintietojärjestelmä Versio 20041026 Pohjaeläinnäytteenoton maastolomake
Ympäristöhallinnon pohjaeläintietojärjestelmä Versio 20041026 Pohjaeläinnäytteenoton maastolomake Paikan nimi*: Paikan tyyppi*: Järvi/uoma*: Koordinaatit*: MK/PK/YK Pohj*: Itä*: Tarkkuus*: GPS: Kunta*:
LisätiedotMiellekartat. oettajan sivuã. 1 Saamelaisten ruokatalous. 2 Poro
oettajan sivuã Miellekartat Ohessa kolme miellekarttaa. Opettaja voi käyttää niitä esim. muokatessaan luokalleen tehtäviä. Niiden avulla voi myös etukäteen tutustua näyttelyssä käytettyihin, oppilaille
LisätiedotEnergiapuun puristuskuivaus
Energiapuun puristuskuivaus Laurila, J., Havimo, M. & Lauhanen, R. 2014. Compression drying of energy wood. Fuel Processing Technology. Tuomas Hakonen, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Johdanto Puun kuivuminen
LisätiedotKirkkojärven vesikasvit ja niiden muutoksista
Kirkkojärven vesikasvit ja niiden muutoksista 1947-2017 Heikki Toivonen 12.12. 2017 Kangasala Kirkkojärven kasvillisuus tunnetaan hyvin FT Uuno Perttulan tutkimukset 1947-51 Heikki Toivonen, kartoitukset
LisätiedotKuusen kasvu muuttuvassa ilmastossa
Kuusen kasvu muuttuvassa ilmastossa Harri Mäkinen Sisältö Vuosien välinen kasvunvaihtelu Muutos Etelä-Suomesta Pohjois-Suomeen Kuolevat kuuset Etelä-Suomessa Eurooppalainen perspektiivi Sädekasvu kasvukauden
LisätiedotLataa Kelpoisimman synty - Andreas Wagner. Lataa
Lataa Kelpoisimman synty - Andreas Wagner Lataa Kirjailija: Andreas Wagner ISBN: 9789525697735 Sivumäärä: 266 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 26.08 Mb Darwinin luonnonvalinnan voima on kiistaton ja se selittää,
LisätiedotSataVarMa Mansikan syyshoito. Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke)
SataVarMa Mansikan syyshoito Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke) 22.11.2017 Mansikan kukka-aiheet kehittyvät syksyllä Mansikan kausisatoiset lajikkeet ovat ehdollisia lyhyen päivän kasveja. Kesällä
LisätiedotEvoluutiovoimat. Ydinkysymykset. Mikä on mutaation, valinnan ja sattuman merkitys evoluutiossa?
Evoluutiovoimat Ydinkysymykset Mikä on mutaation, valinnan ja sattuman merkitys evoluutiossa? -sattuman sysäily: populaatiokoon vaikutus -valinta: positiivinen, tasapainottava ja negatiivinen -mutaatiot:
Lisätiedot1.6.2016. Yleiskuvaus
Toimenpidesuunnitelma paahde-elinympäristöjen kunnostamiseksi Utajärven Rokuan Natura 2000 alueella (FI1102608) tiloilla Rikkola 10:52 ja Alaperä 13:17 Yleiskuvaus Rokuanvaara on osa harjumuodostumaa,
LisätiedotAvainsanojen poimiminen Eeva Ahonen
Avainsanojen poimiminen 5.10.2004 Eeva Ahonen Sisältö Avainsanat Menetelmät C4.5 päätöspuut GenEx algoritmi Bayes malli Testit Tulokset Avainsanat Tiivistä tietoa dokumentin sisällöstä ihmislukijalle hakukoneelle
LisätiedotP ANU RAATIKAINEN. Viime vuosina ihmistieteiden kentässä on saanut osakseen paljon huomiota uusi lähestymistapa,
1 P ANU RAATIKAINEN E VOLUUTIOPSYKOLOGIA JA SEN ONGELMAT Viime vuosina ihmistieteiden kentässä on saanut osakseen paljon huomiota uusi lähestymistapa, jota kutsutaan evoluutiopsykologiaksi. Sen piiristä
LisätiedotKuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen
1/13 Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.21 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro-hankkeen rahoittamaksi 1.1.24
LisätiedotPerunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen
Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.
LisätiedotVirkaanastujaisesitelmä Anneli Hoikkala. Evoluutotutkimus: ekologiaa ja molekyyligenetiikkaa
Virkaanastujaisesitelmä 26.10.2003 Anneli Hoikkala Evoluutotutkimus: ekologiaa ja molekyyligenetiikkaa Evoluutiotutkimus on ollut kauan hyvin kiistelty tieteen ala. Evoluutioteoria on tuonut uudenlaisen
LisätiedotKvantitatiivinen genetiikka
Kvantitatiivinen genetiikka - määrällisten ominaisuuksien periytymisen hallinta - mendelismi oli aluksi vastatuulessa siksi että darwinistit, joilla oli paljon valtaa Britanniassa, olivat tottuneet määrällisen
LisätiedotDarwin: Tutkimusprojektin esittely
1 Darwin: Tutkimusprojektin esittely Tutkimusongelma: voidaanko ohjelmistoarkkitehtuuri generoida automaattisesti? Suomen Akatemian rahoittama tutkimusprojekti 2009-2011 TTY & TaY yhteistyö Ks. http://practise.cs.tut.fi/project.php?project=darwin
LisätiedotAlgoritmit 1. Luento 13 Ti 23.2.2016. Timo Männikkö
Algoritmit 1 Luento 13 Ti 23.2.2016 Timo Männikkö Luento 13 Suunnittelumenetelmät Taulukointi Kapsäkkiongelma Ahne menetelmä Verkon lyhimmät polut Dijkstran menetelmä Verkon lyhin virittävä puu Kruskalin
LisätiedotSiemenen laatu ja punahome. Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa
Siemenen laatu ja punahome Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa Suomessa tuotetuista siemeneristä tutkitaan näyte Eviran siemenlaboratoriossa tutkimukset puhtaus (puhdas siemen,
LisätiedotKuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa
Kuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa Marja Liisa Sutinen 2, Paavo Närhi 1, Maarit Middleton 1, Kari Mikkola 2, Matti Piekkari 1, Pekka Hänninen 1, Mauri Timonen 2, Raimo Sutinen 1 1 Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotPerinnöllisyyden perusteita
Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyystieteen isä on augustinolaismunkki Gregor Johann Mendel (1822-1884). Mendel kasvatti herneitä Brnon (nykyisessä Tsekissä) luostarin pihalla. 1866 julkaisu tuloksista
Lisätiedota. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla.
1. Banaanikärpänen dihybridiristeytys. Banaanikärpäsillä silmät voivat olla valkoiset (resessiivinen ominaisuus, alleeli v) tai punaiset (alleeli V). Toisessa kromosomissa oleva geeni määrittää siipien
LisätiedotSISÄLLYS. Kannen kuva makrofossiilinäytteenottoa Lohjan Haukilahdessa Kuvannut: Satu Koivisto
Kasvimakrofossiilitutkimus Lohja Haukilahti 2008 Santeri Vanhanen 2008 2 SISÄLLYS Kasvimakrofossiilitutkimus Lohja Haukilahti 2008 4 Taulukko 1. Näytteiden tiedot. 6 Taulukko 2. Hiiltyneet kasvinjäänteet.
LisätiedotMarjasinikuusama. Lonicera caerulea var. edulis. var. kamtschatica
Marjasinikuusama Lonicera caerulea var. edulis Lonicera caerulea var. kamtschatica Alkuperä ja hakusanat 2 Haskaps, Blue Honeysuckle, Honeyberry haskap Japani honeyberry Venäjä kamtschatica ja edulis Venäläiset
LisätiedotKOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA
JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien
LisätiedotRauduskoivun pystykarsintakoe
Rauduskoivun pystykarsintakoe - ensituloksia karsinta-ajankohdan ja menetelmän vaikutuksista 2006-2011 Pentti Niemistö 21.8.2012 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotKatsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin
Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Markus Kannala Järvipooliseminaari,Hulevedet 23.8.2005, Kuopio Hulevesien käsittelymenetelmät Huleveden laatu Erilaiset käsittelymenetelmät
LisätiedotKenttätyö Riekkola. Kenttälaukku ja varustus
Kenttätyö Riekkola Maanantaina 8.9. teemme mittauksia ja havaintoja Riekkolan alueen elottoman ja elollisen luonnon tekijöistä. Opimme tekemään johtopäätöksiä siitä, miten nämä tekijät ovat toisistaan
LisätiedotTeemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain
Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Pohjoismainen siemen- ja taimineuvosto NordGen Skog järjesti Oslossa maaliskuussa teemapäivän Föryngelse skogens fundament. Paikalla oli reilut viisikymmentä
LisätiedotSymbioosi 1. Selvitä, mikä merkitys evoluution ja luonnonvalinnan kannalta on seuraavilla asioilla:
Tehtävät Lukuun 12. Tehtävä 1. Luonnonvalinta. Selvitä, mikä merkitys evoluution ja luonnonvalinnan kannalta on seuraavilla asioilla: a. reviirikäyttäytyminen b. muuttoliike (migraatio) c. soidinkäyttäytyminen
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I
2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,
LisätiedotSiirtogeenisten puiden ympäristövaikutukset
Helmi Kuittinen Siirtogeenisten puiden ympäristövaikutukset e e m t a Aluksi Riskinarvioinnissa arvioidaan siirtogeenisen materiaalin käytön ympäristö-(ja terveys)vaikutuksia. Kunkin siirtogeenisen puun
LisätiedotSopimusteoria: Salanie luku 3.2
Sopimusteoria: Salanie luku 3.2 Antti Pirjetä Taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät Helsingin kauppakorkeakoulu 12.2.2008 1 Kilpaillut markkinat, yksi tai useampi päämies Agenttien 1 ja 2 tuottamat
LisätiedotKymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?
Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Harvinaiset-seminaari TYKS 29.9.2011 Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyspoliklinikka Miksi Harvinaiset-seminaarissa puhutaan
LisätiedotKuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen
Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Marjo Keskitalo ja Arjo Kangas MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminaseminaari Lepaa (7.3) Ylivoimainen kuminaketju -hanke Kesto 2010 2013 Agropolis Oy, MTT
Lisätiedot