Luennon 3 oppimistavoitteet. Solulajit PUUSOLUT. Luennon 3 oppimistavoitteet. Puu Puun rakenne ja kemia

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Luennon 3 oppimistavoitteet. Solulajit PUUSOLUT. Luennon 3 oppimistavoitteet. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia"

Pauliina Mikkonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Solulajit Puu Puun rakenne ja kemia Luennon 3 oppimistavoitteet Osaat luokitella puusolut ja ymmärrät niiden tehtävät ja sijainnin puusolukossa. Tunnistat havupuiden ja lehtipuiden solukot mikroskooppikuvista. Tunnistat erot haja- ja kehäputkiloisten lehtipuiden välillä. Pystyt kertomaan mitä soluja ydinsäteissä esiintyy ja mitkä ovat näiden tehtävät. Osaat kertoa puun huokosten tehtävät ja huokostyypit. Luennon 3 oppimistavoitteet Tunnistat huokosen eri osat ja tiedät, missä kukin huokostyyppi esiintyy (sekä havu- että lehtipuissa). Tiedät missä puissa on sydänpuuta ja kuinka se poikkeaa pintapuusta. Pystyt kuvaamaan, kuinka sydänpuuta muodostuu eli mitä fysiologisia muutoksia puuaineessa tapahtuu sydänpuun muodostumisen aikana. Ymmärrät, missä osassa puuta on eniten sydänpuuta ja miksi. PUUSOLUT Puu koostuu eri kokoisista ja muotoisista soluista, joilla on omat erityistarkoituksensa. Solujen päärooli on kuljettaa nesteitä, toimia varastoina ja antaa puulle tukea. Nesteitä kuljettavat ja puuta tukevat solut ovat kuolleita, jotka ovat täyttyneet vedellä tai ilmalla. Varastosolut ovat ohutseinäisiä soluja, jotka kuljettavat nesteitä ja varastoivat ravintoaineita.

2 PUUSOLUT PUUSOLUT Piirros eristetyistä kevätpuu- ja kesäpuutrakeidisoluista. HAVUPUUSOLUT A. Männyn kevätpuutrakeidi B. Männyn kesäpuutrakeidi C. Kuusen kevätpuutrakeidi D. Kuusen ja männyn ydinsädesoluja (ray tracheids) E. Kuusen ja männyn ydinsäteen tylppysoluja (ray parenchyma cells) HAVUPUUSOLUT Havupuissa on vähemmän erilaisia soluja kuin lehtipuissa. Trakeidien tehtävänä on kuljettaa nesteitä vertikaalisesti ja antaa puulle mekaanisen tuen.ydinsädesolut kuljettavat nesteitä horisontaalisesti ja varastoivat ravintoaineita. Trakeidit eli kuidut (fibers) pituus 2-6 mm Nesteiden kuljetus, mekaaninen tuki. Ydinsäteen tylppysolut Lyhyitä ja tiilenmuotoisia Varastoi ja kuljettaa ravintoaineita. Ydinsäteen trakeidit Nesteiden kuljetus säteen suunnassa

3 HAVUPUUKUITUJA HAVUPUUKUITUJA 100x Männyn (Pinus sylvestris) kuituja. Trakeidien välisiä huokosia (T) ja ikkunahuokosia (CF). [KCL, 2002] 100x Kuusen (Picea abies) kuituja. Trakeidien välisiä huokosia (T) ja ovaalinmuotoisia huokosia (CF). [KCL, 2002] LEHTIPUUN SOLUT LEHTIPUUSOLUT A. Koivun putkilosolu (kevät) B. Koivun putkilosolu (kesä) C. Haavan putkilosolu (kevät) D. Tammen putkilosolu (kevät) E. Tammen putkilosolu (kesä) F. Tammen pitkittäistylppysolu G. Koivun ydinsäteen tylppysoluja H. Tammen trakeidi I. Koivun trakeidi J. Koivun puusyy Lehtipuista haihtuu enemmän vettä kuin havupuusta, joten myös sen nesteenkuljetuksen täytyy olla tehokas. Lehtipuussa on enemmän ydinsädesoluja kuin havupuussa. Kuidut ja puusyyt Pituus 0,8-1,6 mm Mekaaninen tuki Putkilot nesteenkuljetus Pitkittäistylppysolut varastosoluja Ydinsäteiden tylppysolut varastosoluja

4 LEHTIPUUSOLUT LEHTIPUUKUITUJA Lehtipuun mikroskooppikuva, jossa putkilo (V), trakeidi (F) ja ydinsädesolu (R) Eukalyptuskuituja 100x Koivun (Betula verrucosa) trakeideja (kuituja) ja putkilosoluja [KCL, 2002] LEHTIPUUSOLUT LEHTIPUUSOLUT Haavassa putkilot ovat tasaisesti jakautuneina. Putkilot tammen kevätpuussa.

5 PUUSOLUT NESTEIDEN KULJETUS Solutyyppi til-%, k.a. Pituus, mm Havupuu Leveys, µm Trakeidit 93 1,4-6, Ydinsädesolut 7 0,01-0, Lehtipuu Trakeidit 50 0,4-1, Nesteiden kulun mahdollistamiseksi solut ovat yhteydessä toisiinsa huokosten kautta. Havupuussa nesteiden kuljetus tapahtuu pääasiassa ohutseinäisissä kevätpuutrakeideissä, joissa suuri ontelo. Nesteen kulkeutuminen solusta toiseen tapahtuu huokosen kautta. Ydinsädesolut 30 0,2-0, Putkilosolut 30 < 0,1 < 30 NESTEIDEN KULJETUS Lehtipuun trakeideissa on vain pieniä huokosia, koska suurin osa nesteen kuljetuksesta tapahtuu putkiloissa. Putkilot (trakeet) muodostuvat päällekkäin olevista ohutseinäisistä putkilosoluista, joiden päätuseinät ovat lähes hävinneet. Putkilosolujen seinillä on runsaasti erilaisia huokosia. Huokoset Kaikissa solutyypeissä. Yhdistävät solut toisiinsa. Mahdollistavat nesteiden kulkeutumisen solusta toiseen Donut-shaped pit borders in Engelmann spruce wood earlywood fibers

6 Huokoset Pihahuokospari, puolipihahuokospari ja pihatonhuokospari Muodostuu primääriseinästä (vettä läpäisevä venttiili ) ja välilamellista (sulkukalvo). Voidaan käyttää kuitujen tunnistamisessa. Huokoset Torus on vettä läpäisemätön paksunnos, neste virtaa margon lävitse. Kaksipihaisen trakeidin huokonen voi sulkeutua kun torus painuu jompaakumpaa huokosaukkoa (porus) vasten. A) kaksipihainen eli pihahuokospari B) yksipihainen eli puolipihahuokos pari C) pihaton huokopari Trakeidin poikkileike, jossa sekä avoin että sulkeutunut huokonen. Huokonen, jossa torus ja margo ovat selvästi havaittavissa. Huokoset - sijainti Pihahuokospari Kuolleiden vettä kuljettavien solujen välillä Trakeidien välillä (havupuut) Putkiloiden välillä (lehtipuut Puolipihahuokospari Elävän ja kuolleen solun välillä Trakeidin ja tylppysolun välillä (havupuut) Putkilosolujen ja tylppysolujen välillä (lehtipuut) Pihaton huokospari Elävien solujen välillä Tylppysolujen välillä (havupuut) Tylppysolujen välillä, tylppysolujen ja puusyiden välillä (lehtipuut) Sydänpuun muodostuminen Tietyssä vaiheessa rungon sisäosa alkaa muuttua täysin kuolleeksi sydänpuuksi, ja sen osuus rungosta kasvaa puun vanhetessa. Aluksi tylppysolut kuolevat ja sydänpuun uuteaineita alkaa saostua. Havupuissa kaksipihaiset huokoset sulkeutuvat, ja siten puun vedenpitävyys paranee. Joissakin puissa (mm. tammi) putkilot täyttyvät tylleillä eli täytesoluilla ja puun vedenpitävyys paranee.

7 Sydänpuun muodostuminen Sydänpuun muodostuminen Tyllien täyttämiä putkiloita. SYDÄNPUUN OSUUS YHTEENVETO Havupuu- ja lehtipuukuidut eroavat toisistaan muodoltaan ja kooltaan. Nesteiden kuljetus solusta toiseen tapahtuu lähinnä huokosten kautta.

Samankaltaiset tiedostot

Puusolut ja solukot. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT

Puusolut ja solukot. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT Puusolut ja solukot Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT Luennon oppimistavoitteet Osaat nimetä ja tunnistaa puun eri osat Tunnistat havupuiden ja lehtipuiden pääsolutyypit. Tiedät,