ELINKEINONEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1 (6) ELINKEINONEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Teema: Koulutus ja osaavan työvoiman saatavuus Aika tiistai klo Paikka Läsnä Kaupungintalo, kaupunginhallituksen istuntosali Puheenjohtaja kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Jäsenet kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Arto Bryggare yrittäjä Jan-Eric Danielsson, Intelligent HR Systems Finland Oy toimitusjohtaja Mari Laaksonen, Cleanmarin Oy toimitusjohtaja Matti Niemi, Helsingin Osuuskauppa Elanto toimitusjohtaja Jorma Nisula, Aro-Yhtymä Oy talous- ja rahoitusjohtaja Anders Nordström, ABB Oy toimitusjohtaja Pia Pakarinen, Helsingin Yrittäjät ry apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä toimitusjohtaja Heikki J. Perälä, Helsingin seudun kauppakamari puheenjohtaja Pentti Rantala, Helsingin Yrittäjät ry kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Rautava apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri toimitusjohtaja Erkka Valkila, Sato Oyj apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Ville Ylikahri Asiantuntijat puheenjohtaja Kari Ehari, Helsingin Yrittäjät - Lauttasaari ry opetustoimen johtaja Rauno Jarnila, opetusvirasto rehtori Riitta Konkola, Metropolia Ammattikorkeakoulu rahoitusjohtaja Tapio Korhonen, talous- ja suunnittelukeskus varatoimitusjohtaja Eero Kukkola, Eilakaisla Oy toimitusjohtaja Seppo Kuula, Siili Solutions Oyj asiamies Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi, kaupunkisuunnitteluvirasto virastopäällikkö Jaakko Stauffer, kiinteistövirasto elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva, talous- ja suunnittelukeskus elinkeinoasiamies Kimmo Heinonen, talous- ja suunnittelukeskus, sihteeri

2 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2 (6) Käsiteltävät asiat 1. Kokouksen avaus Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen avasi kokouksen klo Edellisen kokouksen pöytäkirja Hyväksyttiin pidetyn edellisen kokouksen pöytäkirja. 3. Kaupunginjohtajan katsaus ajankohtaisiin asioihin Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen kertoi kaupungin taloustilanteesta ja -näkymistä. Taloustilanne on pitkälti samankaltainen kuin toukokuun kokouksessa kuvattiin mutta kääntynyt jonkin verran negatiivisemmaksi. Kaupungin talousarviokello on edennyt siten, että kaupunginjohtaja antaa talousarvioesityksensä, jota käsitellään seuraavina viikkoina kaupunginhallituksessa ja valtuustoryhmissä ja lopuksi valtuustossa marraskuussa. Samalla päätetään kaupungin taloussuunnitelmasta vuosille Hiljattain on hyväksytty myös tärkeä asumisen ja maankäytön toteutusohjelma (AM-ohjelma). Pajunen ehdotti, että elinkeinoneuvottelukunnan keskusteltavaksi voitaisiin tuoda asumisen teema. Lisäksi valtuusto on äskettäin hyväksynyt kaupungin globaalin vastuun strategian. Tällä hetkellä odotetaan myös piakkoin pidettäviä kunnallisvaaleja. 4. Osaavan työvoiman saatavuus elinkeinoelämän tarpeisiin: Ennakointikamarin toiminnan esittely Asiamies Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista esitteli Ennakointikamarin toimintaa. Lahtinen kertoi aluksi kauppakamarin keväällä tekemästä koko maata koskevasta tutkimuksesta, jossa selvitettiin yritysten työvoimatarpeita neljän vuoden tähtäimellä. Yrityksistä keskimäärin prosenttia uskoi työpaikkamäärien kasvuun kyseisellä ajanjaksolla ja prosenttia siihen, että työpaikkamäärät pysyvät ennallaan. Tutkimuksessa selvitettiin myös rekrytointikapeikkoja. Helsingin seudulla rekrytointitarpeet ja -kapeikot kohdentuvat erityisesti ammatillista koulutusta edellyttäviin tehtäviin. Lahtinen kertoi Ennakointikamarin tavoitteista, kehitysvaiheista sekä toiminnasta ja sen organisoinnista. Ennakointikamarin tavoitteena on mm. tuottaa yritysten näkemyksiä ammatillisen koulutuksen sisältöihin ja järjestämiseen sekä toimia yritysten ja koulutuksen järjestäjien keskustelufoorumina. Ennakointikamaria ja sen toimintakonseptia on kehitetty vuodesta 2008 lähtien. Toiminta on laajentumassa vuosina maantieteellisesti koko Uudenmaan alueelle. Kauppakamarin lisäksi toiminnassa on mukana laajasti ammatillisen koulutuksen järjestäjiä ml. kaupungit. Ennakointikamarin kumppanit kattavat 75 prosenttia ammatillisen peruskoulutuksen tarjonnasta ja merkittävän osan aikuisten ja työssä olevan henkilöstön ammatillisesta lisäkoulutuksesta. Ohjausryhmään kuuluu yritysten ja koulutuksen järjestäjien edustajia. Ennakointikamarin toimintaan kuuluvat kymmenen toimialakohtaista työ-

3 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3 (6) ryhmää, erilaiset tilaisuudet ja seminaarit sekä suhdanteisiin, osaamis- ja rekrytointitarpeisiin liittyvät selvitykset. Lopuksi Lahtinen esitteli kaavion, jossa on kuvattu sekä Ennakointikamarin toimintamalli että vuonna 2013 käyttöön otettava pääkaupunkiseudun ennakointimalli. Ennakointikamari ja ennakointimalli linkittyvät tiiviisti toisiinsa. Ennakointimallin myötä mukaan tulee myös ammattikorkeakouluja. 5. Helsingin kaupunki ammatillisen koulutuksen järjestäjänä Opetustoimen johtaja Rauno Jarnila esitteli Helsingin kaupungin toimintaa ammatillisen koulutuksen järjestäjänä. Jarnila totesi, että ammatillisen peruskoulutuksen järjestäminen on kunnille nykyään vapaaehtoista. Kunnilla on kuitenkin yleinen vastuu ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksesta. Ammatillisen koulutuksen mitoituksen perusteina Helsingissä ovat mm. työelämän tarpeet. Mitoitusta rajoittavat opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) asettama opiskelijapaikkojen kokonaismäärä, määräykset koskien sallittuja koulutusaloja sekä tutkintokohtaiset rajoitukset. Säätelyjärjestelmästä johtuen Helsingissä noin 20 prosenttia hakemuksen jättäneistä nuorista jää ilman koulutuspaikkaa. Jarnila esitteli myös tietoja oppilaitoksen sijaintikunnista verrattuna opiskelijoiden kotikuntiin. Esim. vantaalaisista ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista yli puolet opiskelee kotikuntansa ulkopuolella. Helsingissä sijaitsevissa oppilaitoksissa uusista valituista opiskelijoista noin 2/3 oli helsinkiläisiä kevään 2012 yhteishaussa. Seuraavaksi Jarnila käsitteli ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusta. Jarnilan mukaan Helsinki maksaa liikaa ns. kotikuntaosuuksia erityisesti ammatillisessa koulutuksessa. Toisen asteen koulutuksessa kunnan maksuosuus perustuu kunnan valtakunnalliseen väestöosuuteen eikä siihen, kuinka paljon esim. helsinkiläisissä oppilaitoksissa on helsinkiläisiä opiskelijoita. Lopuksi Jarnila käsitteli ammatillista aikuiskoulutusta. Kaupunki on merkittävä oppisopimuskoulutuksen, oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen sekä muun ammatillisen aikuiskoulutuksen (esim. työvoimapoliittinen koulutus) järjestäjä. 6. Mitä kysytään juuri nyt ja miten työvoimatarpeeseen voidaan vastata? Yritysnäkökulma: Eilakaisla Oy Varatoimitusjohtaja Eero Kukkolan (Eilakaisla Oy) mielestä tällä hetkellä suomalaiset nuoret ikäluokat ylikoulutetaan. Tulisi olla enemmän ja nopeammin käytännön työtehtäviin valmistavaa koulutusta. Kukkolan mukaan esimerkiksi kirjanpidon, reskontran hoidon ja palkanlaskennan taitavista ns. perusmerkonomeista on pulaa. Lisäksi mm. ohjelmoijille ja ohjelmistokehittäjille on kysyntää. Kukkola kritisoi ammattikorkeakoulutuksen roolia ylipäätään, ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työelämätaitoja sekä epärealistisia odotuksia koskien palkkaa ja johtotehtäviin etenemistä. Tällä hetkellä monilla yrityksillä on rekrytointitoiminta pysähdyksissä ja keväälle 2013 ei ole näköpiirissä parempaa. Akateemisten koulutuksen saaneiden työttö-

4 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4 (6) myys on kasvussa. Kukkolan mukaan ikärasismia joutuvat kokemaan yli 45- vuotiaat. Kukkola korosti kaupungin roolia yritysten houkuttelussa. Kaupungin tulisi viestiä todella vahvasti yrityksille halunsa toivottaa uudet yritykset kaupunkiin. Kukkola piti tästä hyvänä esimerkkinä Nurmijärven toimintaa. Yritysnäkökulma: Siili Solutions Oyj Toimitusjohtaja Seppo Kuula kertoi, että Siili Solutions Oyj on tietojärjestelmäintegraattori ja ohjelmistoteknologiaan erikoistunut yritys. Siili Solutions on juuri listautumassa pörssiin. Yritys haastaa toiminnallaan isompia pelureita kuten Accenture, Logica ja Tieto. Alan osaajista suuri osa on pääkaupunkiseudulla, samoin Siilin työntekijöistä. Vuonna 2011 Siili kasvoi lähes 70 prosenttia, josta ns. orgaanista kasvua oli lähes 50 prosenttia. Siili Solutions hakee ja rekrytoi parasta saatavilla olevaa osaamista. Työntekijöillä on keskimäärin 12 vuoden työkokemus ja he ovat keski-iältään 38-vuotiaita. Alle viiden vuoden työkokemuksen (alalta) omaavia ei rekrytoida. Osaavan työvoiman saanti onkin yrityksellä selkeä kasvun haaste ja rajoite. Edellisenä vuonna yritys kävi läpi cv:tä ja rekrytoi tästä joukosta 45 osaajaa. Kuulan mielestä ICT:ssä (Information and Communication Technologies) on kiinnitetty liikaa huomiota C:hen eli kommunikaatioteknologioihin (mm. mobiiliteknologia). Suomessa on johtavaa osaamista myös informaatioteknologioissa. Kuulan mielestä Helsinki voisi olla yhtä hyvin ohjelmisto-osaamisen pääkaupunki siinä missä muotoilupääkaupunkikin. Työvoiman hinta ohjelmistoalalla Helsingissä ja Suomessa on kilpailukykyinen (noin 95 euroa / tunti) ja esim. Berliinissä hinta on lähes kaksinkertainen. Myös tehokkuus on Suomessa kärkitasoa. Osaavan työvoiman saamiseksi tarvitaan Kuulan mukaan erilaisia, myös omia kanavia. Kuula ehdotti, että kaupunki voisi harkita osallistuvansa rekrytointikanavan rakentamiseen. Lopuksi Kuula vielä toivoi kaupungilta osto-osaamisen kehittämistä ja ketterämpää hankintaa. Hankintalaki ei hänen mukaansa tätä rajoita. Kuulan mielestä esim. TIKE (maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) on osaava julkinen ostaja. Oppilaitoksen näkökulma Rehtori Riitta Konkola Metropolia Ammattikorkeakoulusta toi aiheeseen oppilaitoksen näkökulmaa. Konkola kertoi, että Metropoliassa on tarjolla kaikkiaan 68 koulutusohjelmaa. Englanninkielisiä koulutusohjelmia on ollut tarjolla jo vuodesta Metropoliasta valmistuneiden työllistyvyys on hyvä: 95 prosentilla on työpaikka, kun valmistumisesta on kulunut puolitoista vuotta. Esimerkiksi monet insinööriopiskelijat työllistyvät jo ennen valmistumistaan. Konkola toivoi, että opiskelijat malttaisivat suorittaa tutkintonsa loppuun ja että myös työnantajat antaisivat tähän mahdollisuuden. Metropoliassa tehdään myös tutkimus- ja kehittämistyötä ja siinä yhteistyötä yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Metropolia on mukana mm. Tekes-

5 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5 (6) hankkeissa. Metropolia on aktiivinen myös työvoima- ja osaamistarpeiden ennakointityössä. Konkolan mukaan ammattikorkeakouluilta ollaan leikkaamassa aloituspaikkamääriä koko Suomessa noin 9 prosentilla. Pääkaupunkiseutua koskeva leikkaus on kaksi prosenttia. Ammattikorkeakouluja koskevat säästöt koostuvat yksikköhintaleikkauksista, rakenteellisista muutoksista ja aloituspaikkojen vähentämisestä. Kaikista ammattikorkeakouluista on tulossa osakeyhtiömuotoisia. Noin vuosina kaikki ammattikorkeakoulut ovat tulossa kokonaan valtion rahoituksen piiriin. Konkolan mukaan Metropolian ja elinkeinoelämän välinen yhteistyö on tiivistä mm. ennakointityössä, opetussuunnitelmien laadinnassa, työharjoittelijaohjaajien koulutuksessa ja t&k toiminnassa (mm. asiantuntijavaihdot). Kaikissa koulutusohjelmissa on lisäksi neuvottelukunta, joissa on mukana myös yritysten edustaja. Myös opinnäytetöitä tehdään paljon eri työnantajille. Konkola oli samaa mieltä siitä, että opiskelijoiden työelämävalmiuksia on edelleen syytä parantaa. Hän toi lopuksi esille Metropolian valmiuden ja aktiivisuuden olla mukana suunnittelemassa muunto- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksia ICTyrityksistä irtisanottaville henkilöille. Aikuisille suunnatun koulutuksen ei tarvitse välttämättä olla tutkintoon johtavaa. 7. Miten yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä voidaan vahvistaa? Helsingin Yrittäjät - Lauttasaari ry:n puheenjohtaja Kari Ehari kertoi kokemuksistaan yritysten ja oppilaitosten yhteistyöstä. Hän kertoi erityisesti Lauttasaaren Yrittäjien ja Lauttasaaren yhteiskoulun (LYK) yhteistyöstä. Lauttasaaren Yrittäjät ovat järjestäneet mm. Lauttasaaren yhteiskoulun yrittäjyyspäiviä, joissa on kuultu esimerkiksi tarinoita yrittäjyydestä ja oppilaat ovat vierailleet yrityksissä. Oppilaat ovat jakaantuneet yrityksiin muutamaksi tunniksi. Viimeksi järjestetyssä yrittäjyyspäivässä oli mukana 27 yritystä ja 180 peruskoulun 9. ja lukion 1. luokan oppilasta. Jokaisesta päivästä kerätään palaute. Yhteistyön kautta on löytynyt oppilaille myös kesätyöpaikkoja. Lauttasaaren Yrittäjät ovat olleet mukana myös Lauttasaaren yhteiskoulun kansainvälisen liiketoiminnan linjan toiminnassa. Ehari kertoi palautteen olleen myönteistä ja että toimintaa jatketaan ja kehitetään koko ajan Käytiin keskustelua edellisten puheenvuorojen pohjalta. Kaupunginjohtaja totesi, että alustukset muodostivat kokonaisuuden koulutuksesta työelämään. Mukana tarkastelussa ei ollut tällä kertaa yliopistokoulutusta, joka ei kuulu kaupungin toimialaan. Koulutus-/yhteiskuntatakuu on merkittävä uudistus. Helsingissä on runsaasti nuoria, joilla on vain peruskoulututkinto tai ei edes sitä. Heikki J. Perälä kommentoi, että tärkeimmät tekijät koulutuksessa ovat vetovoima, läpäisy ja työllistyminen. Työllistyminen/kysyntä on ammatillisen ja ammattikorkeakoulutason koulutuksen osalta melko hyvä. Ammatillisen koulutuksen vetovoima on lisäksi kasvanut jonkin verran. Pahin ongelma on läpäisyssä. Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa vain puolet valmistuu tavoiteajassa. Myös ammattikorkea-

6 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6 (6) kouluissa läpäisyssä on parannettavaa. Yhtenä vaihtoehtona olisi kehittää ammatillisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen yhdistelmää läpäisyn parantamiseksi. Pia Pakarisen mukaan aloituspaikkojen vähyys Helsingissä on edelleen ongelma. Lisäksi on puutetta hyväkuntoisista tiloista. Ammatillisessa koulutuksessa aloittaneista yli 10 prosenttia keskeyttää siten, että mitään vaihtoehtoista suunnitelmaa ei ole. Eri vaiheissa tulee siis runsaasti hävikkiä. Ritva Viljanen kommentoi, että nuorison työllisyystilanne on Helsingissä parempi kuin muualla maassa keskimäärin. Hänen mukaansa yksi Helsingin erityispiirteistä on se, että syrjäytyneisyys (ml. ilman koulutuspaikkaa jääminen) kohdistuu suhteellisesti paljon useammin maahanmuuttajataustaisiin nuoriin kuin ns. kantasuomalaisiin. Helsingissä hakeudutaan lisäksi muuta maata useammin lukioon. Parin viime vuoden aikana myös ammatillisen koulutuksen suosio on kasvanut. Myös Viljanen painotti sitä, että Helsinki tarvitsee edelleen lisää aloituspaikkoja. Käytiin keskustelua suomen kielen opiskelusta ja osaamisesta. Kannettiin huolta mm. siitä, miten englanninkielisiin koulutusohjelmiin ammattikorkeakouluissa yhdistetään suomen kielen opetusta. Kuultiin, että esim. Metropoliassa sosionomin ja sairaanhoitajan englanninkielisiin ohjelmiin kuuluu suomen opetusta. Eri osapuolten intressissä on, että valmistuneet ulkomaalaiset opiskelijat työllistyisivät Suomessa. Marja-Leena Rinkineva veti keskustelua yhteen toteamalla, että työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantamiseksi tarvitaan vielä lisää keinoja mukaan lukien erilaiset täsmäkoulutukset (jotka eivät tähtää tutkintoon). Tämänhetkinen tilanne on huolestuttava johtuen mm. yt-neuvotteluista ja irtisanomisista esimerkiksi suurissa ICT- ja pankki- ja vakuutusalan yrityksissä. Tästä kehityksestä seuraa se, että työmarkkinoille on tulossa paljon korkean tason osaajia ja heistä merkittävä osa on lisäksi ulkomaalaisia. Kaupunki on ollut mukana ns. rakennemuutosryhmässä, jossa on tavoitteena saada valtion ja kaupunkien sekä elinkeinoelämän yhteisillä toimilla vapautuva osaaminen mahdollisimman hyvin hyödynnettyä muissa yrityksissä ja muilla aloilla. 8. Neuvottelukunnan seuraava kokous Aiemmin ilmoitettu seuraavan kokouksen ajankohta ( ) joudutaan muuttamaan. Kokoukselle haetaan uusi aika. 9. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo