Bioenergian ja energiatehokkuuden ajankohtaispäivä. Toimialapäällikkö Markku Alm Rovaniemi

Transkriptio

1 Bioenergian ja energiatehokkuuden ajankohtaispäivä Toimialapäällikkö Markku Alm Rovaniemi

2 Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008 toimialaluokituksessa Tähän toimialaraporttiin koottu Pk-bioenergia-ala koostuu yritysryhmittäin kootusta neljästä alatoimialasta: 1) hakkeen tuotanto 2) energiapuun korjuu 3) Lämpöyrittäjyys 4) muut bioenergiayrittäjät ryhmä (biokaasun, biodieselin ja etanolin tuotanto, peltobiomassan tuotanto, polttopuiden ja pellettien tuotanto) Suuret yritykset on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Kuhunkin yritysryhmään kuuluu vain keskisuuria, pieniä ja mikroyrityksiä. Vuoden 2008 raportti ei ole vertailukelpoinen vuoden 2009 ja 2010 raportin tilastoaineiston kanssa

3 Toimialan rakenne Yritykset ja toimipaikat 502 bioenergia-alan yritystä kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 9 prosenttia 843 toimipaikkaa Toimipaikkojen lukumäärä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2000 lähtien. Suurimman ryhmän muodostavat mikroyritykset. Mikroyrityksiä alan yrityksistä on 87,6 prosenttia, pieniä ja keskisuuria yrityksiä on 12,4 prosenttia.

4 Toimipaikkojen lukumäärän kehitys vuonna Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. 4

5 Liikevaihto kokoluokittain ja toimipaikoittain Vuonna 2009 toimialan liikevaihto oli 775 miljoonaa euroa kasvaen edellisestä vuodesta noin 5,7 prosenttia. Alan liikevaihdosta 70,2 % syntyi yli 10 henkilöä työllistävissä Pkyrityksissä ja 29,8 % alle 10 henkilöä työllistävissä mikroyrityksissä. Bioenergia-alan henkilöstön määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2001 lähtien. Vuonna 2008 bioenergian toimiala työllisti 3958 henkilöä työpaikoista 64 % on yli 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä ja 36 % alle 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä.

6 Mistä vuodesta alkaen bioenergia-alan yrityksenne on toiminut? ,8% (31) ,5% (21) luvulta 32,5% (39) luvulta 10,0% (12) luvulta 10,0% (12) luvulta 1,7% (2) luvulta 0,8% (1) luvulta 1,7% (2) 0% 20% 40% 60% 80% Lähde: Pk-yritysbarometri 2/2010, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM. 100% 6

7 Indeksi 2005=100 Liikevaihdon kehitys lämpöyrittäjäryhmässä vuosina / / / / / / / / / / /2010 Alkuperäinen Kausitasoitettu Trendi Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Lähde: Tilastokeskus asiakaskohtainen suhdannepalvelu. 7

8 Indeksi 2005=100 Liikevaihdon kehitys hakeyritysryhmässä vuosina / / / / / / / / / / /2010 Alkuperäinen Kausitasoitettu Trendi Lähde: Tilastokeskus asiakaskohtainen suhdannepalvelu. 8

9 Indeksi 2005=100 Liikevaihdon kehitys energiapuu-yritysryhmässä vuosina / / / / / / / / / / /2010 Alkuperäinen Kausitasoitettu Trendi Lähde: Tilastokeskus asiakaskohtainen suhdannepalvelu. 9

10 Indeksi 2005=100 Liikevaihdon kehitys bioenergiayritysryhmässä vuosina / / / / / / / / / / /2010 Alkuperäinen Kausitasoitettu Trendi Lähde: Tilastokeskus asiakaskohtainen suhdannepalvelu. 10

11 Indeksi 2005=100 Liikevaihdon trendivertailu toimialan eri yritysryhmissä vuosina Liikevaihdon trendivertailu / / / / / / / / / / /2010 Bio Kaikki ryhmät yhteensä Lämpö Hake Energiapuu 11

12 Pk-bioenergialan toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstön määrä yhteensä koko maassa vuonna 2008 Ryhmä Toimipaikat Liikevaihto 1000 eur Henkilöstö Bio Energiapuu Hake Lämpö Yhteensä Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. 12

13 Pk-bioenergialan toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstön määrä yhteensä ELY-keskuksittain vuonna 2008 ELY-keskus Toimipaikat Liikevaihto 1000 Henkilöstö Uudenmaan ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus Hämeen ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus Etelä-Savon ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus Pohjois-Karjalan ELY-keskus Keski-Suomen ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kainuun ELY-keskus Lapin ELY-keskus Yhteensä Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. 13

14 Kannattavuus ja taloudellinen asema, bioenergiaryhmä (1-249 henkilöä), mediaani ** Yritysten lkm jakaumassa 96, ,5 125, Liikevaihto/yritys 1000e 195,6 191,9 182,0 196,0 203,2 229,6 Henkilöstön lkm /yritys 1,0 1,0 1,2 1,3 1,1.. Liikevaihto/henkilö 1000e 93,8 95,8 92,4 99,4 109,7.. Jalostusarvo/yritys 1000e 79,9 76,3 79,3 97,6 80,4.. Jalostusarvo/henkilö 1000e 46,2 45,2 41,6 47,9 47,7.. Jalostusarvo/henkilöstökulut 1,9 1,8 1,8 1,9 1,9 1,8 Taseen loppusumma/yritys 1000e 182,1 219,5 265,9 253,2 259,6 249,3 Käyttökate/yritys 1000e 41,7 38,2 30,3 40,0 39,1 37,2 Käyttökate-% 23,0 19,4 17,7 21,8 18,5 18,7 Rahoitustulos-% 16,6 15,5 13,2 16,4 14,0 14,4 Liiketulos-% 7,3 6,0 5,0 8,2 6,7 5,8 Nettotulos-% 3,1 1,9 1,4 3,4 2,0 1,7 Kokonaistulos-% 3,4 1,9 1,7 3,4 2,2 2,3 Tilikauden tulos-% 6,1 4,4 4,8 6,9 4,8 4,7 Kokonaispääoman tuotto-% 6,5 5,0 5,9 8,2 4,8 4,3 Omistajan palkkakorjaus-% 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Omavaraisuusaste-% 25,2 22,1 22,8 18,6 15,7 17,2 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 61,0 67,7 65,5 69,6 52,4 67,1 Quick ratio 1,1 1,0 0,8 0,7 0,9.. Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, tilinpäätöstilasto,.. tietoa ei ole saatavissa, **vuoden 2009 tieto tilastokeskuksen ennakkotieto. 14

15 Kustannusrakenne, Bioenergiaryhmä (1-249 henkilöä) ** YRITYSTEN LUKUMÄÄRÄ YHTEENSÄ HENKILÖSTÖN LKM/YRITYS KESKIM. 10,0 10,0 7,6 7,1 9,0.. % % % % % % Liikevaihto, 1000 euroa/yritys keskim Liiketoiminnan muut tuotot LIIKETOIMINNAN TUOTOT YHTEENSÄ , , , , , ,0 Aine- ja tarvikekäyttö , , , , , ,3 Ulkopuoliset palvelut , , , , , ,6 Palkat ja henkilösivukulut , , , , , ,5 Laskennallinen palkkakorjaus -6-0,2-6 -0,2-7 -0,3-7 -0,3-7 -0,3-7 -0,3 Liiketoiminnan muut kulut , , , , , ,5 Valmistevarastojen lisäys/vähennys ,0 81 2, , , , ,7 KÄYTTÖKATE , , , , , ,4 Poistot ja arvonalentumiset , , , , , ,6 LIIKETULOS 187 6, , , , , ,8 Rahoitustuotot 62 2,2 50 1,7 36 1, , ,4 49 2,5 Rahoituskulut -54-1, , , , , ,7 Verot -45-1, , , , , ,2 NETTOTULOS 150 5, , , , ,5 66 3,3 Satunnaiset tuotot ja kulut -7-0,2 24 0,8 0 0,0 16 0,7 3 0,1 14 0,7 KOKONAISTULOS 144 5, , , , ,7 81 4,0 Poistoeron lisäys/vähennys -23-0, , , ,6-5 -0,3 1 0,0 Vapaaehtoisten varausten lisäys/vähennys 1 0, ,4 0 0,0 0 0,0 0 0,0 3 0,1 Laskennallinen palkkakorjaus (palautus) 6 0,2 6 0,2 7 0,3 7 0,3 7 0,3 7 0,3 TILIKAUDEN TULOS 127 4, , , , ,7 90 4,5 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, tilinpäätöstilasto,.. tietoa ei ole saatavissa, **vuoden 2009 tieto tilastokeskuksen ennakkotieto. 15

16 Investoinnit ja poistot, 1000 euroa Lähde: Tilastokeskus, tilipäätösaineisto Investoinnit, 1000 e Poistot, 1000 e 16

17 Uusiutuvien energialähteiden käytön osuus vuonna 2009, % (muutos vuodesta 2008) Muu uusiutuva 11,8 % (+4,3 %) Vesi - ja tuulivoima 13,2 % (-2,3 %) Teollisuuden ja energiantuotannon puupolttoaineet 27,9 % (+1,9 %) Puun pienkäyttö 16,6 % (+2,7 %) Metsäteollisuuden jätelimet 30,5 % (-6,1 %) Lähde: Tilastokeskus. 17

18 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa vuonna 2009, % Sähkön nettotuonti 3,3 Puupolttoaineet 19,7 Muut 3,1 Öljy 25,1 Vesi - ja tuulivoima 3,5 Turve 5,2 Ydinenergia 18,5 Maakaasu 10,1 Hiili 11,6 Lähde: Tilastokeskus, energiaennakko. 18

19 Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa vuosina Lähde: Metla. Puupoltoaine Muutos Käyttö Energiasisältö 2009/2008 kohteita 2009 milj. m³ % TWh Käyttö yhteensä 12,02 12, ,4 14,43 13,66 14,78 13,04 14,34 13, ,17 Metsähake 0,79 0,96 1,27 1,72 2,31 2,61 3,06 2,66 4,03 5, ,83 Metsäteollisuuden sivutuotepuu 11,04 10,94 11,33 11,13 11,56 10,37 11,03 10,03 9,51 7, ,15 Teollisuuden puutähdehake 0,64 0,85 0,79 0,88 0,98 1,01 0,95 0,87 0,76 0, ,63 Sahanpuru ja muut purut 2,78 2,18 2,12 2,25 2,17 1,72 1,69 1,71 1,61 1, ,72 Kuori 7,6 7,86 8,42 7,97 8,38 7,62 8,39 7,46 7,09 5, ,78 Muu puupolttoaine 0,01 0,05 0,01 0,03 0,02 0,01 0,00 0,00 0,06 0, ,03 Puupelletit ja -briketit 0,02 0,02 0,02 0,02 0,02 0,04 0,03 0,04 0,05 0, ,4 Kierrätyspuu 0,17 0,22 0,38 0,53 0,54 0,65 0,66 0,31 0,73 0, ,79 19

20 Metsähakkeen kokonaiskäyttö vuosina Muutos % Käyttö m³ 2009/2008 kohteita Kokonaiskäyttö Lämpö- ja sähkövoimalat Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Lämmöntutanto Pientalot Lähde: Metla, lämmöntuotanto kattaa myös lämpöyrittäjien hoitamat laitokset. 20

21 Metsähakkeen kokonaiskäyttö vuosina , 1000 m Pientalot Lämpö- ja sähkövoimalat Lähde: Metla. 21

22 22 Metsähakkeen käyttäjät v ja 2008

23 Lämpö- ja voimalaitosten käyttämän metsähakkeen raaka-aineet vuosina Muutos Osuus Osuus 1000 m³ 2009/ % % % Yhteensä Karsittu ranka Karsimaton pienpuu Hakkutähteet Järeä runkopuu Kannot ja juurakot Erittelemätön Lähde: Metla. 23

24 24 Puuhakkeen tuonti selvässä kasvussa Maaseudun Tulevaisuus, 13 jou 2010, s.12:- Tullitilastojen mukaan puuhakkeen tuonti on lisääntynyt huomattavasti vuonna Havupuuhakkeen tuonti on noussut 29 % ja lehtipuuhakkeen tuonti 75 %. Tuontihinta viittaa siihen, että mukana on merkittävästi myös energiahaketta. Koneyrittäjät arvioivat tuonnin vähentävän kotimaisen energiapuun menekkiä. Varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola Koneyrittäjistä sanoo, että metsähakkeen kotimainen tuotanto on saatava kestävälle pohjalle, ja hakkeen tuonti sotii sitä vastaan. Esmerk

25 25 Metsähakkeen energiakäyttö lämpö- ja voimalaitoksissa vuonna 2006 sekä maakunnallinen teknis-taloudellinen potentiaali

26 Use / Potential (TWh) Käyttö/potentiaali (TWh) Metsähakkeen toteutunut käyttö ja potentiaali Lähde: Metsäteho ja Pöyry Energy Oy Stumps Kannot Kannot Logging Korjuutähteet Residues Small-sized Pienpuu Wood 10 /t CO2 20 /t CO2 30 /t CO2 40 /t CO2 Teoreettinen 2008 Theoretical Teoreettisekologinen Technoecological Teknis-taloudellinen Techno-economical

27 Pelletin markkinat maailmalla Vuonna 2009 (2008) maailman pelletin tuotantokapasiteetti oli tonnia ja tuotanto ( ) tonnia. Pellettien kysyntä oli ( ) tonnia. Vuonna 2011 pelletin tuotannon arvioidaan olevan tonnia. Euroopan tuotanto oli vuonna 2009 vastaavasti tonnia ja kulutus tonnia. Euroopassa on yli 450 pelletin tuotantolaitosta ja Suomessa laitoksia on 24 kappaletta. Suurimmat pelletintuottajat maailmassa ovat Ruotsi 1,4 M/tn (1,6), USA 1,8 M/tn (1,6), Saksa 1,46 M/tn (1,5) ja Kanada 1,2 M/tn (1,4). Suurimmat kuluttajat ovat Ruotsi (1,85 M/tn), Italia (0,85 M/tn), USA (2,09 M/tn) ja Tanska (1,06 M/tn). USA:n kulutus on kaksinkertaistunut vuodesta 2008

28 Puupellettien kotimainen tuotanto, tuonti ja vienti vuosina Lähde: Metsäntutkimuslaitos; Tilastokeskus; Tulli, *Tullihallitus ennakkotieto Puupelletit Vuosi Tuotanto Tuonti Vienti Kotimainen kulutus Suomessa Yhteensä Koti- ja Lämpö- ja voimalaitokset maataloudet ja suurkiinteistöt t * 136* Muutos2009/2008, %

29 Pelletintuotantolaitosten sijoittuminen Suomessa vuonna Lähde: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, PELLETime hanke. Kuva: P. Anttila.

30 Pelletin, öljyn ja sähkön hintakehitys pientalossa vuosina , snt/kwh Lähde: Tilastokeskus, Pellettienergiayhdistys. 30

31 Biokaasulaitokset Suomessa Reaktorilaitoksia ovat yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesilietteitä käsittelevät laitokset, maatilojen laitokset sekä ns. yhteismädätyslaitokset, joissa voidaan käsitellä useita erilaisia raaka-aineita Vuonna 2009 Suomessa oli tällaisia laitoksia yhteensä 29, joista maatilalla toimivia laitoksia oli 11 Kaatopaikkakaasua kerättiin 33 kaatopaikalla, eli kaikkiaan Suomessa on 62 biokaasulaitosta Biokaasuteknologian hyödyntäminen Suomessa on ollut toistaiseksi melko vähäistä, mutta kiinnostus teknologiaa kohtaan on voimistunut viime vuosina.

32 Suomessa on tällä hetkellä aktiivisesti vireillä 40 biokaasulaitoshanketta, joista 20 on yhteismädättämöjä ja 18 maatilalaitoksia. Maa- ja metsätalousministeriön toteuttamaan tukihakuun jätettiin yhteensä 43 (38 kpl syksy kpl kesä 2010) kappaletta biokaasulaitoksen rakentamiseen tähtäävää suunnitelmaa. Vuonna 2009 myönteisiä rahoituspäätöksiä tehtiin 15 kappaletta. Raha on peräisin hallitusohjelman erillismomentilta, jota käytettävissä 5 miljoonaa euroa kutakin hallitusohjelmavuotta kohden. Hallituksen syöttötariffijärjestelmää koskevan esityksen ja valmistelun viivästymisen vuoksi vain kolme laitosta on aloittanut rakentamistyöt. Toteuttajat aprikoivat tariffijärjestelmän tukien vaikutusta suhteessa investointituen avulla toteutettuihin biokaasulaitoksiin. Järjestelmien edullisuuden kunkin hakijan kohdalla ratkaisee sähkön tuleva markkinahintakehitys.

33 Suomessa vuonna 2010 toiminnassa ja suunnitteilla olevat biokaasulaitokset Lähde: Suomen ympäristökeskus. Kuva: Kirsi Merilehto 33

34 Tuotantokustannus, snt/kwh Biometaanin tuotantokustannukset Varsinais-Suomessa (snt/kwh) laitoskoosta riippuen Kuljetus Työ 8 6 Peltobiomassa Sähkö 4 Huolto- ja ylläpito 2 Pääoma Biokaasulaitoksen syötevirtaus, m3/a

35 Tuotantokustannus, snt/kwh Biokaasusähkön tuotantokustannukset Varsinais-Suomessa (snt/kwh) laitoskoosta riippuen Kuljetus Työ 20 Peltobiomassa Biokaasulatoksen syötevirtaus, m3/a Sähkö Huolto- ja ylläpito Pääoma

36 36

37 37

38 EU -alueen biodieselin tuotanto jäsenmaittain vuonna 2009, 1000 tonnia Germany France Spain Italy Belgium Poland Netherlands Austria Portugal Denmark/Sweden Finland * Czech Republic UK Hungary Slovakia Lithuania Greece Latvia Romania Bulgaria Estonia Ireland * Slovenia Cyprus Malta Luxemburg Lähde: European biodiesel board.

39 /t Raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan sekä rypsin ja rapsin kotimaisen tuottajahinnan muutokset vuosina , /t Crude oil, Europe Brent Spot Price FOB Rypsi, tuottajahinta Suomessa Rehuohra, tuottajahinta Suomessa

40 RME:n tuotantokustannuksen muutokset vuosina verrattuna korvaaviin fossiilisiin polttoainesiin, snt/l. snt / l RME, tk. + valmistevero RME, tuotantokustannus Diesel + valmistevero Polttoöljy + valmistevero

41 UPM suunnittelee biodieselistä miljardien eurojen liiketoimintaa Kauppalehti, 08 lok 2010, s.12-13:- UPM:n biopolttoaineliiketoiminnan johtaja Petri Kukkonen kertoo yhtiön tavoittelevan biodieselistä miljardiliiketoimintaa. Chicagon laitoksella tehdään parhaillaan viimeisiä kokeiluja. Suunnittelu valmistuu loka-marraskuun 2010 vaihteessa, ja sitten haetaan tukirahaa. Kukkosen mukaan UPM tarvitsee ensimmäiselle jalostamolleen tukea yli 100 miljoonaa euroa. EU on luvannut erilaisille bioenergialaitoksille tukea noin 4 miljardia euroa. UPM päättää ensimmäisen laitoksen paikan, kunhan EU:n tuki selviää. Tukea aiotaan hakea sekä Suomessa että Ranskassa. Sitten katsotaan valtioiden tahtotila. Suomessa riittää hakkuutähteitä ainakin yhdelle jalostamolle, vakuuttaa Kukkonen. Suomeen mahtuu ainakin 2-4 jalostamoa. Laitoksen rakentamisesta päätetään näillä näkymin vuoden 2011 lopussa. Esmerk

42 Uudessakaupungissa alkamassa lähivuosina 300 milj. euron hankkeet Uudenkaupungin Sanomat, 15 tam 2011, s.3:- Uudenkaupungin lähivuosien yhteensä 300 milj. euron hankkeet ovat varmistumassa. Niiden myötä kaupunkiin syntyy noin 300 uutta työpaikkaa. Finnprotein Oy:n soijatehtaan rakentaminen Orivolla alkaa kevään 2011 aikana. Hangonsaaren etanolitehdas on todettu kannattavaksi, ja omistajarypäs on muotoutumassa. Lisäksi kumpikin hanke tarvitsee viereensä oman biovoimalaitoksen. Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Kari Koski muistuttaa, että kaupunki ei rakenna eikä rahoita tehtaita eikä ole menossa niiden osakkaiksi. Kaupungin tehtävä on ollut koordinoida hankkeita, kaavoittaa maata ja rakentaa kunnallistekniikkaa. Tehdashankkeiden vaikutus kaupungin talouteen tulee viiveellä ja vähitellen. Esmerk 42

43 Lapin ely-keskukselta lausunto biodieseltehtaasta Keskisuomalainen, 15 tam 2011, s.8:- Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut lausuntonsa Metsäliiton ja Vapon suunnittelemasta biodieseltehtaasta. Tehtaan sijoituspaikkavaihtoehtoja ovat Kemi ja Äänekoski. Keskus ei lausunnossaan arvioinut, kumpi vaihtoehdoista olisi parempi. Ympäristövaikutusten arviointiselostusta voidaan sen mukaan pitää pääosin riittävänä, kun otetaan huomioon hankkeen suunnitteluvaihe. Arviointiselostusta on täydennettävä metsäraakaaineen riittävyyden ja turpeen hankinnan vaikutusten osalta sitten, kun on päätetty, minkä vaihtoehdon mukaan investointisuunnitelmaa työstetään eteenpäin. Vapossa biodieselhankkeesta vastaava johtaja Mikko Kara kertoo, että suunnitelmien mukaan biodieseltehtaan raaka-aineena käytettäisiin vain puuta ja turve olisi pelkästään vararaaka-aine. Biodieseltehtaan rakentaminen maksaa arviolta puoli miljardia euroa. EU-tuen osuuden toivotaan olevan jopa 200 miljoonaa euroa. Esmerk 43

44 USA Brazil EU China Canada Other Thailand Colombia India Australia Maailman etanolin tuotanto vuonna 2008, miljoonaa litraa Miljoonaa litraa 44 Lähde: RFA, International Trade Commission.

45 EU:n etanolin tuotanto vuosina Tuotanto milj. ltr Lähde: RFA, International Trade Commission. 45

46 Etanoli Suomen viljataseen mukaan 2-3 etanolitehtaan raakaaineen tarve pystyttäisiin vuosittain täyttämään Suomessa syntyvällä ylijäämäviljalla. Suomen viljan ylituotanto ja vientitarve on vuosittain milj. kg, josta suurin osa tuotetaan Lounais- Suomessa. Viljan kotimaisen käytön lisääminen olisi perusteltua siksi, että Suomessa on selkeästi viljan ylituotantoa ja viljamarkkinat toimivat huonosti. Etanolitehdashankkeen toteuttamisen avulla voitaisiin vähentää merkittävästi myös valkuaisrehun tuontitarvetta. (Vehnä/Ohra) Kestävyyskriteerit!!! Etanolitehtaan vaikutus viljan kysyntään ja maatalouden kannattavuusedellytyksiin ristiriitainen, kohoava viljan hinta tekee etanolin tuotannon kannattamattomaksi. Viimeinen yksikkö markkinoilla määrittää hinnan

47 VEHNÄN JA RAPSIN KASVIHUONEKAASU-PÄÄSTÖT VILJELTÄESSÄ NIITÄ BIOPOLTTOAINEIDEN RAAKA-AINEEKSI SUOMESSA Direktiivin mukaan tarkastelu tulisi suorittaa NUTS 2 -aluejakoa, tai sitä alhaisempaa aluejakoa, noudattaen. NUTS 2 -alueet ovat seuraavat: Itä-Suomi (Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu) Etelä-Suomi (Uusimaa, Varsinais-Suomi, Häme, Kaakkois-Suomi) Länsi-Suomi (Satakunta, Pirkanmaa, Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa) Pohjois-Suomi (Pohjois-Pohjanmaa, Lappi) Ahvenanmaa. Taulukko 1. Eri viljelykasvien keskimääräiset sadot (kg/ha) NUTS 2 -alueittain. Alue Vehnä Rapsi Itä-Suomi Etelä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Ahvenanmaa Eritellyt oletusarvot viljelylle -otsikon alla esitetyt päästöt, jotka ovat: etanoli vehnästä 23 g CO 2 -ekv./mj - biodiesel rapsista 29 g CO 2 -ekv./mj. Vehnälle direktiivin 2009/28/EY liitteen V D osan oletusarvo 23 g CO 2 -ekv./mj alittuu seuraavilla NUTS 2- alueilla: Etelä-Suomi, Länsi-Suomi ja Ahvenanmaa. Rapsilla direktiivin 2009/28/EY liitteen V D osan oletusarvo 29 g CO 2 -ekv./mj alittuu seuraavilla NUTS 2- alueilla: Etelä-Suomi ja Länsi-Suomi.

48 1000 t/a Viljan tuotanto ja kulutus Suomessa alueittain vuonna Lähde: Senior & Sons Oy, Reijo Laine. Raaka-aineen saatavuus Viljan tuotanto ja kulutus alueittain Tase t/a Tase t/a Tase t/a Viljan tuotanto Viljan kulutus

49 snt / l Ohraetanolin tuotantokustannuksen muutos vuosina , snt/l. Lähde: Bioagre loppuraportti. 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 Ohra Sähkö Höyry Entsyymit, kemikaalit, vesi Huolto- ja ylläpito 40,0 30,0 20,0 10,0 0, Vakuutukset Muut kustannukset Huoltotyö Työ Käyttöpääoman kustannus Pääomakustannus 49

50 snt/l bensiini-ekv. Ohraetanolin tuotantokustannukset verrattuna bensiinin pumppuhintaan, snt/l bensiini-ekv Bensiinin LHV lämpöarvo on 32,3 MJ/l ja etanolin 21,2 MJ/l Ohraetanoli + valmistevero Bensiini + valmistevero Ohraetanoli, tuotantokustannus Bensiini, veroton Ohraetanolin tuotantokustannus on edelliseen verrattuna huomattavasti korkeampi, koska tarkastelussa on otettu huomioon ero tuotteiden lämpöarvossa 50

51 m i l j. m 3 Etanolin kulutuksen yli- ja alijäämät maailmalla Lähde: RFA, International Trade Commission. Y li- ja a lijä ä m ä t K a n a d a EU A a s ia y m. Y h d y s va lla t B ra s ilia

52 Polttoaine-etanolin tarve Suomessa Bensiinin kulutus 2007 oli 1861 milj. kg 2 % 2008 = n. 60 milj. kg / a 4 % 2009 = n. 120 milj. kg / a 5,75 % 2010 = n.170 milj. kg / a 10 % 2020 = n. 300 milj. kg / a Vuonna 2011 sekoitusvelvoite 6 %

53 Lämpöyrittäjälaitosten lukumäärä ja laitosten kiinteän polttoaineen kattilateho yhtiömuodoittain vuoden 2009 lopussa Lähde: Työtehoseura. Yhtiömuoto Lämpölaitosten määrä, kpl Kattilateho yhteensä, MW Kattilateho keskimäärin, MW - Yrittäjä ,5 0,40 - Yrittäjärengas 40 11,4 0,28 - Osuuskunta 93 63,5 0,68 - Osakeyhtiö ,8 0,69 - Muu 8 5,9 0,74 Yhteensä ,1 0,55 53

54 Laitosten lukumäärä, kpl Metsähakkeen käyttömäärä, 1000 i-m3 Lämpöyrittäjien hoitamien lämpölaitosten lukumäärä ja metsähakkeen käyttömäärä Lämpölaitosten lukumäärä Metsähakkeen käyttömäärä 54 Lähde: Työtehoseura.

55 55 Lämpöyrittäjien hoitamien lämpölaitosten alueellinen jakautuminen vuoden 2009 lopulla Lähde: Työtehoseura. Kuva: Kaija Laaksonen.

56 Rovaniemen Mustikkamaan biovoimalan kustannusarvio 200 milj. euroa YLE.fi, 21 tam 2011, online:- Rovaniemen Mustikkamaan biovoimalaitoksen kustannusarvio on täsmentynyt. Rovaniemen Energian hallituksen puheenjohtaja Markus Lohi kertoo, että hanke tulisi maksamaan kaikkiaan hieman yli 200 milj. euroa. Omaa pääomaa hinnasta olisi noin 50 milj. euroa, josta Rovaniemen Energian osuus olisi 75 %. Lohi toteaa, että käytännössä energiayhtiö lainaa summan markkinoilta. Hanke on kuitenkin niin suuri, että yhtiön pitää saada ensin vahvistus omistajalta lainan takauksen lisäksi myös voimalaitoksen rakentamisesta. Rovaniemen Energia voi tehdä omat päätöksensä investoinnista vasta Rovaniemen kaupunginvaltuuston päätösten jälkeen. Lohi uskoo voimalaitoksen rakennustöiden lähtevän liikkeelle kuitenkin jo vuoden 2011 aikana, jolloin laitos olisi valmis vuonna Esmerk 56

57 Taulukko 21: Uusiutuvan energian tavoitteet energialähteittäin ja loppukulutus tavoiteurassa, TWh Lähde: TEM; Pitkän aikavälin kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Perusura Tavoiteura Teollisuuden tuotannosta riippuvat polttoaineet Jäteliemet 36,7 43, Teollisuuden tähdepuu 23,1 26, Yhteensä 59,8 70, Politiikkatoimien kohteena olevat A. Ei tukitarvetta Vesivoima 13,6 11, Kierrätyspolttoaineet ja halvimmat 1,7 1,9 2 3 biokaasut B. Pieni tukitarve Metsähake (1 5,8 7, Puun pienkäyttö 13,4 13, Puupelletit ja peltobiomassat 0,1 0,1 0,7 3 Lämpöpumput 1,8 2,4 3 5 C. Korkea tukitarve Muu biokaasu 0 0 0,1 0,5 Nestemäiset biopolttoaineet (2 0,0 0,0 6 6 Tuulivoima ja aurinkoenergia 0,2 0,1 1 6 Yhteensä 94,9 102, josta puupolttoaineet yhteensä (3 19,4 19, Uusiutuvan energian loppukulutus

58 TWh Suomen kokonaisenergian käyttö, TWh, perusura

59 SÄHKÖN KULUTUS, TWh toteutunut + arvio 2009 Ilmasto- ja energiastrategian perusura Ilmasto- ja energiastrategian tavoiteura

60 Energian loppukulutus vuosina sekä perusurassa ja tavoiteurassa vuosina , TWh TWh Tilasto 100 Perusura Tavoite Visio

61 EOS skenaariot 2009: Uusiutuvan energian käyttö energialähteittäin primäärienergiana, TWh vuodessa Teollisuuden tuotannosta riippuvat polttoaineet 65,1 56, TWh Metsähake 6,1 9,4 21 Vesivoima 14,0 16,9 14 Tuulivoima 0,2 0,3 6 Muu uusiutuva energia 18,1 17,5 28 Yhteensä 103, Miten puuttuva uusiutuva energia katetaan => Kansallinen uusiutuvan energian toimintasuunnitelma 6/2010

62 EU:n uusiutuvan energian käyttövelvoitteet Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä -20 % vähennys vuoden 1990 tasosta Energiatehokkuustavoite: 20 % vuonna 2020 Uusiutuvien tavoite: uusiutuvan energian osuus EU:ssa keskimäärin 20 % loppukulutuksesta vuonna 2020: Suomen osuus taakanjaosta 38 % liikenteen biopolttoaineet: 10 % vuonna 2020, kaikille sama, Suomi 20 %

63 63

64 EU:n uusiutuvan energian käyttötavoitteet EU:n Suomelle asettama 38 prosentin uusiutuvien energialähteiden käyttötavoite vuoteen 2020 mennessä avaa kotimarkkinoilla toimiville yrityksille uusia markkinoita. Edellisenä 12 vuotena uusiutuvien energioiden käyttöä on lisätty yhteensä 30 terawattituntia. Tätä kehitystä auttoi merkittävästi metsäteollisuuden tuotannon nopea kasvu. Nyt seuraavina vuosina uusiutuvan energian lisäystarve on vielä suurempi, 38 TWh (pitkänajan ilmasto ja energiastrategia vuoden 2006 tasosta). Mutta tavoitteet on toteutettava ilman metsäteollisuuden kasvun vetoapua uusilla toimilla.

65 Tulevaisuus on täynnä biomahdollisuuksia Riippuvuus öljystä ja muista fossiilisista polttoaineista on maailman laajuinen ongelma. Fossiilisten polttoaineiden yksi merkittävimmistä ongelmista on niiden rajallisuus. Fossiiliset polttoaineet tulevat aikaa myöten loppumaan. Fossiilisten polttoaineiden toinen merkittävä yhteiskunnallinen ongelma on niiden saastuttavuus. Vaikutus kasvihuoneilmiöön on kiistaton. Pitkänajan ilmasto- ja energiastartegian toimenpidevalikko yhdistettynä uusiutuvan energian velvoitepaketin rahoitusmahdollisuuksiin luovat merkittäviä mahdollisuuksia bioenergia-alan pk-yrityksille bioenergia-alan toimijoilta edellytetään merkittävää yhteistyötä oman toimialansa kehittämisessä ja uusien toimintamallien omaksumista sekä tunnistamista. pienistä puroista muodostuvat suuret virrat

66 Mitä esimerkiksi 13,5 milj. m ³ haketta edellyttää? miljoonan euron investoinnit koneen ja autonkuljettajaa Ammattitaitoisen työvoiman saannin turvaaminen Aidosti kannattavia työkohteita pkyrityksille Koko korjuu ja hankintaketjua tehostettava Energiapuun korjuun edellytykset olemassa Alan houkuttelevuutta parannettava Kotimaisen raaka-ainehankinnan kilpailukyvyn varmistaminen, kustannustehokkuus

67 Esitetyt veronkorotukset (lämpö, sähkön kuluttaja) /2009 /MWh /MWh % POK 8,72 15, % POR 6,07 13, % Kivihiili 7,13 15, % Turve 0,00 1,90 ### % Maakaasu 2,10 9, % Sähkö, verol. II 2,63 7, % Polttoturpeelle tulee ensi vuodesta alkaen asteittain kiristyvä energiavero. Ensi ja seuraavana vuonna turvetta verotetaan 1,9 euroa megawattitunnilta, vuosina 2013 ja 2014 taso on 2,9 euroa ja vuodesta 2015 lähtien 3,9 euroa vuosittain.

68 Energiatuen myöntövaltuus ja uusiutuvan energian tuotantotuet Lähde: TEM; hallituksen esitys laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta. 68

69 Uusituvan energian velvoitepaketti perustuu omavaraisuuteen ja kotimaiseen energia-raakaaineeseen???? -Mitkä tuotantotuet edellyttävät kotimaista raakaainetta -Entä edellyttävätkö investointituet? -Miten on tariffien laita tältä osin -Veroneutraaliusperiaate EU:ssa? 69

70 nimellinen jalostusarvo, mrd Energian ja paperin tuotannon jalostusarvo, mrd. /a (Lähde: Hetemäki 2008) sellu ja paperi energia vuosi

71

72 Stora Ensolle sellutehdas Uruguayhin Helsingin Sanomat, 19 tam 2011, s.b7:- Stora Enso ja chileläinen puunjalostaja Arauco ovat ilmoittaneet, että Uruguayhin rakennettavan sellutehtaan kokonaiskustannukset ovat 1,4 mrd. euroa. Hankkeesta 40 % rahoitetaan yhteisyrityksen omistajien pääomasijoituksilla. Loput 60 % rahoitetaan yhteisyrityksen ottamilla lainoilla. Uuden tehtaan vuosikapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia sellua. Yhtiöt arvioivat sen olevan valmis vuoden 2013 maaliskuun loppuun mennessä. Tehtaan raaka-aineena käyttämä eukalyptus tulee pääasiassa Montes del Platan omilta viljelmiltä. Yhtiöllä on Uruguayssa maata hehtaaria, josta hehtaaria on istutettu, noin hehtaaria on suojeltu ja hehtaaria soveltuu istutettavaksi. Stora Enson mukaan tehtaan rakentamisella on 0,8 prosentin myönteinen vaikutus Uruguayn bruttokansantuotteeseen. Kun tehdas on käytössä, sen vaikutus bruttokansantuotteeseen on kaksi prosenttia. Esmerk 72

73 2020 puuplantaaseilta saadaan teollisuuden tarvitsema puumäärä (1,8 mrd. m 3 /a) Lähde: Metla, Asikainen