Sallatunturin asemakaavan laajennus ja muutos, Pyhäjärvenselän teollisuusalue, korttelit

Transkriptio

1 SALLAN KUNTA Sallatunturin asemakaavan laajennus ja muutos, Pyhäjärvenselän teollisuusalue, korttelit Selostus, ehdotus Asemakaavan vireille tulosta on kuulutettu Valmisteluaineisto on ollut nähtävillä Ehdotus on ollut nähtävillä xx Kunnanhallitus on hyväksynyt asemakaavan Kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P37632

2 Selostus, ehdotus Persson Puurula Eva Sisällysluettelo 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö ja suojelualueet Rakennettu ympäristö, kulttuuriympäristöt, maisema ja kaukomaisema Muinaisjäännökset Liikenne Teknisen huollon verkostot Porotalous Reitistö Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Pohjakartta Rakennusjärjestys Maanomistus Asemakaavan suunnittelun vaiheet Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Virelletulo Osallistuminen ja vuorovaikutus Viranomaisyhteistyö Suunnittelun tavoitteet Tarkennetut tavoitteet Asemakaavan kuvaus Asemakaavan laajennus ja muutos Aluevaraukset ja Merkinnät Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset Ympäristövaikutukset... 21

3 Selostus, ehdotus Persson Puurula Eva Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, maisemaan ja kaukomaisemaan Liikenteelliset vaikutukset Vaikutuksia virkistykseen ja reitistöön Vaikutukset yhdyskuntateknisiin verkostoihin ja kuntatalouteen Vaikutukset elinkeinojen toimintamahdollisuuksiin Hulevesien hallinta Vaikutuksia porotalouteen Natura-arvioinnin tarveharkinta Suhde yleiskaavaan Suhde maakuntakaavaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Nimistö Asemakaavan toteutus Liitteet: - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) - Valmisteluvaiheen vastineet kaavaluonnoksesta annettuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin. - Seurantalomake

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, ehdotus 1 (26) Sallatunturin asemakaavan laajennus ja muutos, Pyhäjärvenselän teollisuusalue, korttelit PERUS JA TUNNISTETIEDOT Selostus koskee päivättyä asemakaavaehdotusta. Kunta: Alueen nimi: Kaavan nimi: Sallan kunta Pyhäjärvenselän teollisuusalue Sallatunturin asemakaavan laajennus ja muutos, Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä 29,1140 ha, josta laajennuksen pinta-ala on 26,7333 ha ja muutettavan osan (LT-alue) pinta-ala on 2,3807 ha. Sallatunturin asemakaavan laajennuksella muodostuu korttelit ja rakennusoikeutta yhteensä 9296 k-m 2. Sallatunturin asemakaavan laajennus koskee kunnan omistaman kiinteistön 15:38 osaa ja kiinteistöä 15:39 sekä yleisen tien aluetta (maantie 950). Sallatunturin asemakaavan laajennuksella muodostuu teollisuusrakennusten korttelialuetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY), maa- ja metsätalousaluetta, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU), sekä katualuetta. Sallatunturin asemakaavan muutos koskee yleisen tien aluetta (LT), joka muuttuu siten, että liittymää osoittava nuolimerkintä siirtyy noin 100 metriä pohjoisen suuntaan. Sallan kunnan edustajana työtä on valvonut maankäyttöinsinööri Gernot Ludwig. Asemakaavan laatija on, projektinvetäjänä toimii Eva Persson Puurula, arkkit. SAFA, YKS 623.

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, ehdotus 2 (26) suunnittelualue 2 TIIVISTELMÄ Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti maastokartassa MML Kaavaprosessin vaiheet Kunnanhallitus on päättänyt käynnistää Pyhäjärvenselän teollisuusalueen asemakaavoituksen. Kaavoituksen vireille tulosta on kuulutettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä alkaen. Valmisteluaineisto (Luonnos) julkisesti nähtäville Ehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Kunnanhallituksen käsittely.. 20 Kunnanvaltuuston hyväksyminen Asemakaava Teollisuusaluevaraus oli merkitty jo vuoden 1993 osayleiskaavaan, siirtyi mukaan vuoden 2008 osayleiskaavan muutokseen ja tarkentui vuoden 2016 osayleiskaavan muutoksen yhteydessä. Alue on osayleiskaavassa määrätty asemakaavoitettavaksi. Sallatunturin asemakaavan laajennus mahdollistaa

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, ehdotus 3 (26) varasto- ja teollisuusalueen perustamisen sekä kaavatien rakentamisen osayleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Asemakaavoituksen myötä Sallatunturin asemakaava laajenee. Yleisen tien osalta yksi liittymäpaikka muuttuu (muutettava asemakaava-alue). Asemakaavan toteuttamisen edellytyksenä on, että sähkö-, vesi- ja luovuttaa tontteja loppukäyttäjille. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen alkaa heti voimaantullessaan rakentamista ohjaavana tekijänä. Toteutusta ohjaa kunnan rakennusvalvonta. 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Asemakaavoituksen kohteena on pääosin kunnan omistuksessa oleva alue, kiinteistön 15:38 osa. Suunnittelualue sijaitsee noin yksi kilometri kirkonkylän taajamasta etelään. Suunnittelualue ulottuu idässä maantielle 950 (Kuusamontie, Hautajärventie). Kiinteistö 15:39 on yksityisessä omistuksessa ja alueella toimii matkailualan yritys, joka käyttää aluetta varastoalueena mm. puutavaralle. Tontilla on aikaisemmin ollut betoniasema. Kiinteistölle johtaa olemassa oleva metsätie, joka jatkuu etelään suuntaan. 23:10 15:38 4:64 6:54 15:39 6:55 Kuva 2. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti maastokartassa MML 2019

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, ehdotus 4 (26) Kuva 3. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti ortokuvassa MML Luonnonympäristö ja suojelualueet Kunnan omistuksessa oleva kiinteistö 15:38 on rakentamaton ja enimmäkseen metsän peitossa. Keskellä on ojitettu kosteikko. Maasto vetää loivasti länteen Ruuhijoelle päin. Luontoselvitys on laadittu 2006 osayleiskaavan muutoksen perusselvitykseksi (Pöyry Oy ). Asemakaavan alueella ja sen lähiympäristössä ei ole tiedossa olevia luonnonsuojelulain (1096/1996) 42 :n koko maassa rauhoitettujen kasvilajien esiintymiä, 46 :n uhanalaisten lajien havaintopaikkoja eikä luontodirektiivin liitteiden IV a eläinlajien ja IV b kasvilajien havaintopaikkoja ( Herttarekisteri, SYKE). Asemakaavan ympäristössä ei ole suurten petolintujen pesäreviirejä. Suunnittelualue ei sijoitu pohjavesialueille.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, ehdotus 5 (26) Kuva 4. Suunnittelualueen sijainti suhteessa pohjavesialueisiin Karttalähde: paikkatietoikkuna.fi MML 2018 Suunnittelualue sijaitsee noin 3,5 kilometrin etäisyydessä Aatsinki-Onkamo Naturaalueesta (SCI FI ). Kuva 5. Suunnittelualueen sijainti suhteessa Aatsinki-Onkamo Natura-alueeseen SCI FI Karttalähde: paikkatietoikkuna.fi MML 3.3 Rakennettu ympäristö, kulttuuriympäristöt, maisema ja kaukomaisema Sallatunturin matkailukeskuksen alue on laaja ja väljästi rakennettu alue, joka ulottuu kirkonkylästä etelään Poropuistoon asti. Palvelut keskittyvät Sallatunturin laskettelukeskukseen ja loma-asutusta sijaitsee eniten tunturin läheisyydessä pohjois-, länsi- ja eteläpuolella. Loma-asutusta on myös jonkun verran Pyhäjärven pohjois- ja länsipuolella sekä Talokotajärven, Hangasjärven ja Poropuiston lähistöllä.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, ehdotus 6 (26) Maisemaa hallitsevat Sallatunturin huiput 477 m ja 461,5 m mpy, jälkimmäinen toimii laskettelukeskuksena. Tunturilakia lukuun ottamatta suurin osa Sallatunturin matkailukeskuksen alueesta on metsän peitossa olevaa suljettua maisemaa. Suunnittelualueelta ei tunneta arvokkaita kulttuuriympäristökohteita, joihin vaikutuksia voisi kohdistua. Osayleiskaavassa on merkitty Lapin ympäristökeskuksen kulttuuriympäristöt tutuksi -hankkeen inventointikohteita (LKYT). Lähimmät kohteet ovat: Tuliasema Puna-armeijan poteroita Puna-armeijan tähystystikkaat Härkinmylly Pyhäjoki Pato/silta Pyhäjoki Suunnittelualueen lähin kohde on nro 218 (neljän kilometrin etäisyydellä). 3.4 Muinaisjäännökset Kuva 6. Suunnittelualueen sijainti suhteessa osayleiskaavassa merkityt kulttuurihistorialliset kohteet ja Suunnittelualueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöskohteita. Lähimmät tunnetut muinaisjäännöskohteet sijaitsevat Pyhäjärven eteläpuolella.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, ehdotus 7 (26) 3.5 Liikenne Kuva 7. Suunnittelualueiden sijainti suhteessa tunnettuihin muinaisjäännöskohteisiin. Karttalähde: paikkatietoikkuna.fi MML (muinaisjäännösrekisteri) Suunnittelualue sijaitsee maantien 950 (Hautajärventien, Kuusamontien) varrella, joka on luokitettu seututieksi. Suurin sallittu ajonopeus suunnittelualueen kohdalla on 100 km/h. Tien itäisellä puolella on vuonna 2018 valmistunut kevyen liikenteen väylä. Keskimääräinen ajoneuvoliikenne on Pyhäjärven kohdalla 1020 (ajoneuvoa/vrk), josta raskaan liikenteen osa on 65 (Liikennevirasto 2017). Kuva 8. Liikennemäärä ja raskas liikennemäärä Lähde: Liikennevirasto

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, ehdotus 8 (26) Kuva 9. Maantie 950 (Hautajärventie, Kuusamontie) näkymä pohjoiseen, suunnittelualue on tien vasemmalla puolella. Bussipysäkit. Oikean puolen tieliittymä (itään) johtaa Pyhäjärven pohjoispuolelle. Lähde: GoogleStreetView 2019 Kuva 10. Maantien 950 vasen puolen tieliittymä (länteen) kiinteistölle 15:39. Lähde: GoogleStreetView Teknisen huollon verkostot Suunnittelualue on liitettävissä yleisiin sähkö-, vesi- ja viemäriverkostoihin. Vesihuollon runkolinja kulkee maantietä 950 pitkin. Sallatunturin vesihuoltoverkosto on yhdistetty kirkonkylän verkostoon. Kirkonkylän ja Sallatunturin asemakaava-alueiden vesihuollosta vastaa Sallan Aluelämpö Oy. Suunnittelualueen läpi kulkee pohjois-eteläsuuntainen 2 x 20 kv:n tuplavoimalinja. Yksi linja lähtee itään Pyhäjärven alueelle. Sähköverkostosta vastaa Koillis-Lapin Sähkö Oy.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, ehdotus 9 (26) suunnittelualue Kuva 11. Vesihuollon runkolinjat, paineviemärit (sin) ja tunturivesilinjat (pun). Lähde: Osayleiskaavan selostus suunnittelualue 3.7 Porotalous Kuva 12. Jakeluverkko 20 kv. Lähde: Koillis-Lapin Sähkö Oy Suunnittelualue sijaitsee poronhoitoalueella, Sallan paliskunnassa (pinta-ala km 2, eloporomäärää 5300 ja poronomistajia 144). Poronhoitolaissa (2 ja 3 ) on määritelty poronhoitoalue ja poroille vapaa laidunoikeus. Sallan kunnan alueella porotalous on peruselinkeino, jonka vaikutukset ja toiminta ulottuvat koko Sallan kunnan alueelle. Poromiehillä on oikeus liikkua alueella poronhoitotehtävissä. Alueella asustaa poroja läpi vuoden. Suoalueet ja rantaniityt ovat yleisesti porojen kesälaidunalueita, kangasmaat syksy- ja talvilaidunaluetta. Vapaa laidunnusoikeus on edellytys kannattavalle poronhoidolle.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, ehdotus 10 (26) suunnittelualue 3.8 Reitistö Kuva 13. Kiinteä erotusaita sijaitsee 2,5 kilometriä suunnittelualueesta. Maastokartta MML 2019 suunnittelualue suunnittelualue 3.9 Suunnittelutilanne Kuva 14. Latu kulkee lähimmillään 1-1,5 kilometriä suunnittelualueesta. Sallan latukartta Kelkkareitti kulkee suunnittelualueen itäpuolella maantie 950 varrella Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtionneuvoston päätöksellä voimaan tuulleet tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kaavoitukseen maakuntakaavan ja osayleiskaavan kautta.

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, ehdotus 11 (26) Maakuntakaava Valtioneuvoston päätös uudistetuista valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteista on tullut voimaan ja koskevat seuraavia kokonaisuuksia: - Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen - Tehokas liikennejärjestelmä - Terveellinen ja turvallinen elinympäristö - Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat - Uusiutumiskykyinen energiahuolto Sallan kunnan alue kuuluu Itä-Lapin maakuntakaavaan. Maakuntakaavaalueeseen kuuluvat Kemijärven kaupunki sekä Pelkosenniemen, Posion, Sallan ja Savukosken kunnat. Ympäristöministeriö on vahvistanut Itä-Lapin maakuntakaavan Maakuntakaava on saanut lainvoiman ( Suunnittelualue sijaitsee maakuntakaavassa matkailupalvelujen alueella (RM 1421, Sallatunturi). Sallatunturin alue on luokiteltu seudullisesti merkittäväksi matkailukeskukseksi, jota tulee kehittää elämys- ja luontomatkailun tukikohtana. Sallatunturin alue kuuluu maakuntakaavassa merkittyyn Itä-Lapin matkailun vetovoima-alueeseen, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen (mv 8401, vihreä rajaus). Kehittämisperiaate: Kehitetään kokonaisuuden matkailullista vetovoimaisuutta: luonto- ja kulttuurikohteet, reitit, liikenneyhteydet ja markkinointi. Erityisesti kehitetään matkailukeskusten ja reitin varrella toimivien maaseudun yritysten yhteystyötä. suunnittelualue Kuva 15. Suunnittelualueen sijainti Itä-Lapin maakuntakaavassa

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, ehdotus 12 (26)

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, ehdotus 13 (26) Maakuntakaavan uudistus on vireillä. Lapin liitto laatii Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaa, johon kuuluvat Rovaniemen ja Kemijärven kaupungit sekä Pelkosenniemen, Posion, Ranuan, Sallan ja Savukosken kunnat. Lapin liiton hallitus hyväksyi muistutuksiin laaditut vastineet, maakuntakaavaehdotuksen sekä esityksen korvaavaksi alueeksi kokouksessaan Ympäristöministeriö ei ole vielä hyväksynyt maakuntakaavaehdotusta. Uutena on kehittämiskäytävän merkintä (vaaleanpunainen reuna, LK 8452). suunnittelualue Kuva 16. Suunnittelualueen sijainti Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksessa (Lapin liitto)

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, ehdotus 14 (26) Yleiskaava Osayleiskaava on ohjeena asemakaavaa laadittaessa ja muutettaessa. Osayleiskaavaa ei voida käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena ranta- ja suunnittelutarvealueella. Valtuusto on hyväksynyt Sallatunturin alueen osayleiskaavan muutoksen oikeusvaikutteisena. Strateginen osayleiskaava luo maankäytölliset toteuttamisedellytykset Sallatunturin kehittämisohjelmassa määritellyille toimenpiteille. Asemakaavoituksen kohteena oleva alue on merkitty varasto- ja teollisuusalueeksi (T). Kunnanvaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt Sallatunturin alueen osayleiskaavan osittaisen muutoksen. Vuonna 2008 laadittu Sallatunturin alueen osayleiskaava jää voimaan muutoin, paitsi hyväksyttyjen muutosten osalta. Asemakaavoituksen kohteena oleva alue on tarkennettu ja jäsennetty Merkintä: Teollisuusrakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Määräys: Alue on tarkoitettu teollisuus- ja varastointitoiminnalle, joka ei aiheuta veden tai ilman pilaantumista ja joka ei aiheuta ympäristöhäiriötä loma-asuntoalueella. Ruuhijoen alue Merkintä: Paikallisesti arvokkaaksi luontokokonaisuudeksi (-map, viivarasteroitu alue). Määräys: Alueelle mahdollisesti toteuttavat rakennukset ja muut maisemassa näkyvät rakennelmat on toteutettava siten, etteivät ne turmele luontokokonaisuutta. Muu alue: Merkintä: Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Metsien käsittelyssä tulee noudattaa osayleiskaavan selostukseen sisältyviä ohjeita (MU). Kuva 17. Suunnittelualueen likimääräinen rajaus Sallatunturin alueen osayleiskaavassa (2016)

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, ehdotus 15 (26) Asemakaava Ensimmäinen Sallatunturin asemakaava on hyväksytty Suurimmat kaavan laajennukset on tehty vuosina , pienempiä laajennuksia luvulla pääosin keskustan ja Pyhäjärven alueille. Meneillään olevat asemakaavahankkeet ovat mm. vaiheasemakaava, ympärivuotisen asumisen helpottamiseksi sekä asemakaavamuutos kortteleissa ja 153. Sallatunturin asemakaavan laajennusalue Kuva 18. Suunnittelualueen sijainti suhteessa Sallatunturin asemakaavaa (ajantasa 2018)

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, ehdotus 16 (26) 3.10 Pohjakartta 3.11 Rakennusjärjestys 3.12 Maanomistus Pyhäjärven alueen pohjakartta on hyväksytty maanmittauslaitoksella MML 3613/ /2013. Sallatunturin asemakaavan pohjakartta on päivitetty ja hyväksytty vuonna Kunnanvaltuusto on hyväksynyt uuden rakennusjärjestyksen. Suunnittelualue on kunnan omistuksessa (kiinteistö 15:38) lukuun ottamatta kiinteistöä 15:39, joka on yksityisessä omistuksessa. Suunnittelualue ulottuu eteläreunassa pienissä määrin kiinteistöihin 6:55 ja 6:54. 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kunnanhallitus on päättänyt käynnistää Pyhäjärvenselän teollisuusalueen asemakaavoituksen. Elinkeinojen (matkailu, metsätalous, maarakentaminen ym.) myönteinen kehittyminen on synnyttänyt selkeää kysyntää erilaisten teollisuustonttien tarpeelle (varastointi, hallit ym.). Yrittäjien tahosta on tullut 2017 ja 2018 kyselyjä tonteista em. tarkoitukseen. Sallatunturin koko matkailualueen kehitys ja rakentaminen (maa- ja talorakentaminen) viimeisenä kevyen liikenteen väylän rakentaminen matkailukeskuksen ja kirkonkylän välille sekä Holiday Club Resorts Oy:n majoitusrakentamiset lisäävät selvästi palvelukysyntää erilaisille kiinteistön huoltoa ym. matkailua tukeville palveluille. Myös kasvava Venäjän tavaraliikenne lisää kysyntää erilaisille teollisuustonteille ja niille rakentuville palveluille. Alue on sijainniltaan hyvä matkailukeskuksen ja kirkonkylän välillä, alueella, mihin tulee koko ajan lisää kaavoitusta ja rakentamista. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisella tarkoitetaan alueen maanomistajia ja niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Yksityiset ja yhteisöt - maanomistajat ja -haltijat, naapurit, kunnan asukkaat, matkailukeskuksen kävijät - kirkonkylän ja matkailukeskuksen yrittäjät - Koillis-Lapin sähkö Oy - Sallan Aluelämpö Oy - Sallan Paliskunta - Suomen Metsäkeskus - Matkalle Sallaan r.y.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, ehdotus 17 (26) Virelletulo Viranomaiset - Sallan kunta - Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) - Lapin liitto - Lapin pelastuslaitos, Salla - Lapin maakuntamuseo - Museovirasto Asemakaavan vireille tulosta on kuulutettu Osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavoitushankkeen etenemisestä tiedotetaan kuulutuksella Koti-Lappi-lehdessä, kunnan tiedotuslehdessä, kunnanviraston ilmoitustaululla ja kunnan internetsivuilla osoitteella Kaava-asiakirjat asetetaan julkisesti nähtäville kunnan teknisessä toimistossa ja kunnan www-sivuilla hakupolkuina: Kunnan palvelut >> Tekniset palvelut >> Kaavoitus tai Etusivu >> Tontit ja kiinteistöt >> Kaavoitus. Alustava tielinja ja kaavarunko on esitetty yleisötilaisuudessa Aloitusvaihe: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä alkaen. Osallisilla on mahdollisuus esittää ELY-keskukselle neuvottelun käymistä OAS:n riittävyydestä ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista. - Valmisteluvaihe: Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA 30 ) mukaisesti kaavan valmisteluaineisto (kaavaluonnos) asetettiin julkisesti nähtäville Lausuntopyyntö on lähetetty Kuusi lausuntoa ja yksi mielipide on saapunut. - Ehdotusvaihe: Maankäyttö- ja rakennuslain (65 ) mukaisesti kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. - Hyväksymisvaihe: Kunnanhallituksen käsittely ja kunnanvaltuuston hyväksyminen Viranomaisyhteistyö Viranomaisilta pyydetään lausunnot sekä kaavan valmisteluaineistosta, että ehdotuksesta. Viranomaisneuvottelut/kaavaneuvottelut ELY-keskuksen ja muiden viranomaisten kanssa pidetään tarvittaessa valmisteluvaiheessa (MRL 66 ) ja/tai sen jälkeen, kun ehdotus on ollut nähtävillä ja palaute on saatu (MRA 26 ). 4.3 Suunnittelun tavoitteet Asemakaavoituksen tavoitteena on mahdollistaa varasto- ja teollisuusalueen perustamista osayleiskaavan tavoitteiden mukaisesti kunnan omistamalle maalle. Kunta luovuttaa tontteja loppukäyttäjille.

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, ehdotus 18 (26) Asemakaava tulee mahdollistamaan kaavatien rakentamisen ja vesi- ja jätevesiverkostojen laajentamisen alueelle. Suunnittelualueen läpi kulkeva sähkölinja tulee huomioida. Alustava tielinja ja kaavarunko on esitetty yleisötilaisuudessa Kuultiin yrittäjien tarpeita ja toiveita kaavan laajuuteen ja laatuun nähden ja kartoitettiin alustavasti tonttikysyntää Tarkennetut tavoitteet OYK 2008 Alustava kaavarunkoluonnos, osayleiskaavaratkaisun pohja Osayleiskaavassa (2008) oli aluevaraus teollisuusalueelle (T). Osayleiskaavan muutoksen yhteydessä (2016) aluevaraus tarkentui aikaisemmin laaditun kaavarunkoluonnokseen pohjalta (ei oikeusvaikutteinen). Tarkemmassa suunnittelussa kadun sijainti maastossa on muutettu niin, että viemärilinja voidaan rakentaa tien laitaan ja niin, että se toimii gravitaationa. Ei tarvita pumppaamoa. Katu on noin 300 metriä pitempi, mutta sen varteen mahtuu enemmän tontteja. Korttelit sijaitsevat kauempana yleiseltä tieltä, noin 15 m. Välialue toimii näköesteenä. Tiemaiseman muutos on siten vähäinen. Yleisötilaisuudessa esitetty alustava luonnos Kaavaluonnos Alueen keskellä oleva kosteikko on huomioitu paremmin. Alustava luonnos on muokattu annetun palautteen pohjalta niin, että korttelit on yhdistetty isompiin kokonaisuuksiin, mikä mahdollistaa erikokoiset tonttiratkaisut joustavasti.

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, ehdotus 19 (26) 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Asemakaavan laajennus ja muutos Kuva 19. Sallatunturin asemakaavan laajennus ja muutos, luonnos Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä 29,1140 ha, josta laajennuksen pinta-ala on 26,7333 ha ja muutettavan osan pinta-ala on 2,3807 ha. Muutettava alue, yleisen tien alue (LT) on otettu mukaan kaavan suunnittelualueeseen, koska yksi liittymää osoittavat nuoli siirtyy (pohjoinen liittymä) ja tältä osin kaava muuttuu. Mitoitus TY 9,2960 ha rakennusoikeus (e=0,10) 9296 k-m 2 MU 15,0924 ha Katu 2,3448 ha LT 2,3807 ha

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, ehdotus 20 (26) Korttelialueet Sallatunturin asemakaavan laajennuksella muodostuu teollisuusrakennusten korttelialuetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Merkintäkohtainen määräys: Alue on tarkoitettu teollisuus- ja varastointitoiminnalle. Toiminta ei saa aiheuttaa veden tai ilman pilaantumista. Toimintaa ei saa heikentää loma-asuntoalueiden viihtyisyyttä eikä matkailualan toimintaedellytyksiä. Sallatunturin asemakaavan laajennuksella muodostuu kolme korttelia, korttelit Kortteli 467 on kiinteistön 15:39 mukainen. Korttelissa 468 muodostuu kuusi tonttia ja korttelissa 467 seitsemän tonttia. Tonttijako on ohjeellinen. Tontit ovat neliömetrin kokoisia kaavassa esitetyn tonttijaon mukaan. Rakennusoikeus osoitetaan tehokkuusluvulla e=0,10. Jos tontti on esim k- m 2 suuruinen, rakennusoikeus on 500 k-m 2. Rakennusoikeutta muodostuu yhteensä 9296 k-m 2. Suurin sallittu kerrosluku on yksi. Muut aluevaraukset Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU) ympäröi kortteleita. Katualuevaraus on noin 1000 metriä pitkä ja muodostaa rengastien, joka liittyy maantiehen 950 (Kuusamontie, Hautajärventie) kahdessa paikassa. Katualuevaraus mahdollistaa uuden kadun rakentamisen (740 metriä) ja olemassa olevan tien parantamisen (260 metriä). Katualuevaraus on 20 metriä leveä uuden tien osalta ja noin 16 metriä parannettavan tien osalta. Tieleveys on alustavan luonnoksen mukaan 6 metriä. Vesihuollon linjat voidaan sijoittaa tien laitaan. Yleisen tien alue (LT). Yleisen tien alueella on kaksi liittymää osoittavaa nuolimerkintää voimassa olevassa asemakaavassa, joista yksi on siirretty noin 100 metriä pohjoisen suuntaan. Yleisen tien ulkopuolella on kaavassa varattu alueen osa näkemäalueeksi (nä). Näkemäalue on mitoitettu mitoitusnopeudelle 100 km/h Tiehallinnon suunnitteluohjeiden mukaisesti. 5.2 Aluevaraukset ja Merkinnät

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, ehdotus 21 (26) YLEISMÄÄRÄYKSET Tonttien pintavedet on ohjattava hallitusti alueelta niin, ettei kiinteistölle eikä ympäristölle aiheudu haittaa tai vahinkoa. Kuivatus- ja hulevedet tulee ensisijaisesti imeyttää maastoon kiinteistön alueella. Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä hulevesien hallinnasta. Kaikki jätevedet on johdettava yleiseen viemäriverkkoon. Kiinteistön tai rakennuspaikan omistaja tai haltija on velvollinen rakentamaan liittymisjohdon yleiseen vesi- ja viemärijohtoon. Mikäli jätevesiä ei ole mahdollista johtaa suoraan yleiseen viemäriverkkoon, tulee kiinteistönomistajan tai haltijan huolehtia jätevesien pumppauksesta. 5.3 Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset Ympäristövaikutukset Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön kohdistuvat kortteli- ja katualuevarausten alueille, jotka ovat rakentamattomia ja metsän peitossa. Kasvillisuus poistuu rakentamisen tieltä. Korttelissa 467 (kiinteistö 15:39) toimi matkailualan yritys, joka käyttää aluetta varastoalueena mm. puutavaralle. Tontilla on aikaisemmin ollut betoniasema. Kasvillisuus on enimmäkseen jo poistettu.

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, ehdotus 22 (26) Ympäristövaikutuksia on huomioitu kaavamerkinnällä (TY) ja merkintäkohtaisella määräyksellä. Yleismääräyksillä huomioidaan hulevesien hallintaa. Yleismääräyksellä määrätään kaikki jätevedet johdettavaksi yleiseen viemäriverkkoon. Asemakaavan alueella ja sen lähiympäristössä ei ole tiedossa olevia luonnonsuojelulain (1096/1996) 42 :n koko maassa rauhoitettujen kasvilajien esiintymiä, 46 :n uhanalaisten lajien havaintopaikkoja eikä luontodirektiivin liitteiden IV a eläinlajien ja IV b kasvilajien havaintopaikkoja ( Herttarekisteri, SYKE). Asemakaavan ympäristössä ei ole suurten petolintujen pesäreviirejä. Suunnittelualueelta ei tunneta luonnonsuojelukohteita, eikä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita alueita, joihin vaikutukset voisi kohdistua. Suunnittelualue ei sijoitu pohjavesialueelle. Lähin vesistö on Ruuhijoki. Asemakaavan toteuttaminen ei vaikuta merkittävästi pintavesiin Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, maisemaan ja kaukomaisemaan Asemakaavan laajennuksella muodostuu teollisuuskortteleiden ryhmä, joka sijaitsee erillään muista rakennusryhmistä Sallatunturin matkailukeskuksen alueella. Tonteille voidaan rakentaa yksikerroksisia teollisuushalleja ja tonttialuetta voidaan käyttää varastoalueena mm. puutavaralle, maarakentamisen aineistolle ja matkailuyritysten kalustoille. Kortteliryhmä on metsän ympäröimä ja siten suljetussa maisemassa. Kortteleiden ja yleisen tien välinen alue toimii näköesteenä, jolloin tiemaiseman muutos on vähäinen. Teollisuusalueen maisemavaikutukset ovat vähäiset, kun kohde ei avaudu maisemakuvassa avoimeen ympäristöön, kuten vesistöön, ja etäisyys Sallatunturin laskettelukeskuksesta on riittävä. Alueelta ei tunneta arkeologiseen kulttuuriperintöön kuuluvia kohteita. Suunnittelualueelta ei tunneta arvokkaita inventoituja kulttuuriympäristöjä, joihin vaikutuksia voisi kohdistua Liikenteelliset vaikutukset Asemakaavan toteuttaminen edellyttää uuden kadun rakentamista ja yleiselle tielle, maantielle 950 (Kuusamontie, Hautajärventie) tulee uusi liittymä. Uusi katu on kiertotie, jonka toinen pää on olemassa oleva tieliittymä. Kadun pituus on 1275 metriä, josta 1000 metriä on uutta tietä ja 275 metriä parannettavaa tietä. Suunnittelualueen kohdalla sallittu ajonopeus maantiellä on 100 km/t. Liikenneturvallisuus on huomioitu merkitsemällä Tiehallinnon suunnitteluohjeiden mukaisia näkemäalueita kaavaan. Asemakaavan toteuttaminen kasvattaa maantien 950 liikennekuormaa. Raskaan liikenteen määrä kasvaa jonkun verran. Vaikutus ei ole kokonaisuudessaan merkittävä. Liikennekuorma on suurinta kadun rakentamisen aikana ja kun tontille rakennetaan halleja ja infraa. Uusi liittymä rakennetaan tien länsipuolella. Rakentaminen ei vaikuta kevyen liikenteen väylään, joka kulkee yleisen tien itäpuolella. Yleisen tien varrella on linja-autopysäkki suunnittelualueen kohdalla. Asemakaavan toteuttamisella ei ole vaikutusta niihin.

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, ehdotus 23 (26) Vaikutuksia virkistykseen ja reitistöön Suunnittelualueen etäisyys lähimpään ulkoilureittiin on 1-1,5 kilometriä. Metsäisessä, suljetussa maisemassa näkyvyys reittiin asti on hyvin vähäinen. Alueella ei ole moottorikelkkailureittejä eikä ulkoilureittejä. Kantatie 950 varrella itäpuolella kulkee maastoliikennelain 13 :n tarkoittama moottorikelkkailureitti, johon ei kohdistu vaikutuksia asemakaavan toteuttamisesta. Ulkoilureitti, hiihtoreitti ja Sirkan laavu sijoittuvat noin 1,1 km lounaaseen. Asemakaavan toteuttamisella ei ole vaikutuksia hiihtoreitin käyttäjiin Vaikutukset yhdyskuntateknisiin verkostoihin ja kuntatalouteen Asemakaavan laajennuksen toteuttaminen edellyttää kadun rakentamista ja vesihuollon verkoston laajenemista suunnittelualueelle. Syntyy kunnan investointitarvetta. Kaavamääräyksen mukaan kaikki jätevedet on johdettava yleiseen viemäriin. Viemärilinja voidaan rakentaa uuden kadun laitaan niin, että se toimii gravitaationa. Vesihuollon runkolinja kulkee maantietä 950 pitkin, johon suunnittelualue rajautuu. Suunnittelualueen läpi kulkee kaksi 20 kv -sähkölinjaa, joihin tontit voidaan liittää Vaikutukset elinkeinojen toimintamahdollisuuksiin Asemakaavoitus vastaa esille tulleeseen teollisuustonttien kysyntään. Alue on sijainniltaan hyvä matkailukeskuksen ja kirkonkylän välillä ja on liitettävissä yhdyskuntateknisiin verkostoihin. Elinkeinojen (matkailu, metsätalous, maarakentaminen ym.) myönteinen kehittyminen on synnyttänyt selkeää kysyntää erilaisten teollisuustonttien tarpeelle (hallit ym.). Yrittäjien tahosta on tullut vuosina 2017 ja 2018 kyselyjä tonteista em. tarkoitukseen. Sallatunturin matkailukeskuksen alueella tulee koko ajan lisää kaavoitusta ja rakentamista. Sallatunturin koko matkailualueen kehitys ja rakentaminen (maa- ja talorakentaminen) viimeisenä kevyen liikenteen väylän rakentaminen matkailukeskuksen ja kirkonkylän välille sekä Holiday Club Resorts Oy:n majoitusrakentamiset lisäävät selvästi palvelukysyntää erilaisille kiinteistön huolto ym. matkailua tukeville palveluille. Myös kasvava Venäjän tavaraliikenne lisää kysyntää erilaisille teollisuustonteille ja niille rakentuville palveluille. Näin ollen, asemakaavan laajennuksella on myönteisiä vaikutuksia Sallan elinkeinot mukaan lukien matkailuelinkeinon toimintaedellytyksiin Hulevesien hallinta Suunnittelualue viettää loivasti länteen Ruuhijokea päin. Alueen keskellä oleva kosteikko on ojitettu ja johtaa vedet pääosin lounaan suuntaan Hulevesien hallinta on huomioitu kaavamääräyksellä. Olettamus on, että kuivatusja hulevedet voidaan imeyttää maastoon tontin/kiinteistön alueella tai johtaa uuden kadun ojiin.

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, ehdotus 24 (26) Vaikutuksia porotalouteen Suunnittelualue sijaitsee poronhoitoalueella, Sallan paliskunnassa ja poroilla on vapaa laidunoikeus. Poromiehillä on oikeus liikkua alueella poronhoitotehtävissä. Asemakaavan toteuttamisen myötä poroille vapaa laidunalue pienenee sen mukaan, kun alueella rakennetaan ja poistetaan kasvillisuutta. Korttelialueiden ja katualueen yhteinen pinta-ala on noin 11,7 ha. Kauttakulku suunnittelualueen keskellä olevan suoalueen kautta on mahdollista. Teollisuusalueelle ei todennäköisesti istuteta kasveja, jotka houkuttelevat poroja. Etäisyys kiinteään erotusaitaan on noin 2,5 kilometriä. Suunnittelualueella ei ole poroaitoja. Vaikutus Sallan paliskunnan porotalouteen on arvioltaan kokonaisuudessaan vähäinen Natura-arvioinnin tarveharkinta Suunnittelualue sijaitsee noin 3,5 kilometrin etäisyydessä Aatsinki-Onkamo Naturaalueesta (SCI FI ). Asemakaavan laajennuksen ja muutoksen mahdollistama rakentaminen ei merkittävästi heikennä niitä Natura-alueen luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on valittu Natura 2000 verkostoon. Asemakaavan toteuttamisen (maaston muokkaus, kaavatien ja rakennusten rakentaminen) ja käytön vaikutukset (melu) eivät yllä Natura-alueelle eivätkä alueen läheisyyteen. Näin ollen luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura-arviointia ja siihen liittyvää lausuntomenettelyä ei ole tarpeen tehdä Suhde yleiskaavaan Teollisuusaluevaraus oli merkitty jo vuoden 1993 osayleiskaavaan, siirtyi mukaan vuoden 2008 osayleiskaavan muutokseen ja tarkentui vuoden 2016 osayleiskaavan muutoksen yhteydessä. Osayleiskaava on ohjeena asemakaavaa laadittaessa ja muutettaessa. TY Teollisuusrakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Alue on tarkoitettu teollisuus- ja varastointitoiminnalle, joka ei aiheuta veden tai ilman pilaantumista ja joka ei aiheuta ympäristöhäiriötä lomaasuntoalueella. Asemakaavan merkintä on sama. Tarkemmassa suunnittelussa TYkorttelialueiden ja kadun sijainti maastossa on muutettu. Katu on noin 300 metriä pitempi kuin yleiskaavan ratkaisussa ja näin ollen sen varteen mahtuu enemmän tontteja. Uusi tielinja mahdollistaa viemärilinjan rakentamisen tien laitaan niin, että se toimii gravitaationa. Ei tarvita pumppaamoa. Kortteleiden etäisyys yleiselle tielle on kasvanut. Välialue toimii näköesteenä, jolloin tiemaiseman muutos on vähäinen.

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, ehdotus 25 (26) MU maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (-map). Paikallisesti arvokas luontokokonaisuus. Alueelle mahdollisesti toteuttavat rakennukset ja muut maisemassa näkyvät rakennelmat on toteutettava siten, etteivät ne turmele luontokokonaisuutta. Asemakaavan merkintä on sama. Suunnittelualue ei ulotu osayleiskaavassa merkittyyn Ruuhijokivarren alueeseen, ei siten turmele luontokokonaisuutta Suhde maakuntakaavaan Itä-lapin maakuntakaava on saanut lainvoiman Asemakaavan laajennus sijaitsee matkailupalvelujen alueella, (RM 1421 Sallatunturi). Sallatunturin alue on luokiteltu seudullisesti merkittäväksi matkailukeskukseksi, jota tulee kehittää elämys- ja luontomatkailun tukikohtana. Osayleiskaava on ohjeena sekä yleiskaavaa että asemakaavaa laadittaessa ja muutettaessa. Asemakaavan toteuttaminen ei ole esteenä maakuntakaavan tavoitteiden toteuttamiselle. Asemakaava edistää myös matkailuelinkeinon ja matkailua palvelevien yritysten toimintamahdollisuuksia alueella Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös uudistetuista valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteista on tullut voimaan Asemakaava edistää Sallassa toimivien matkailu-, metsätalous- ja maarakentamisen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia alueella vastaamalla teollisuustonttien kysyntään. - Suunnittelualue on osaa Sallatunturin matkailukeskustan aluetta, joka on maakuntakaavassa luokiteltu seudullisesti merkittäväksi matkailukeskukseksi, jota tulee kehittää elämys- ja luontomatkailun tukikohtana. Asemakaava edistää matkailukeskuksen kehittämistä. - Alue- ja yhdyskuntarakenne ei merkittävästi muutu. Alue voidaan liittää olemassa oleviin teknisen huollon verkostoihin ja tiestöön. - Suunnittelualueelta ei tunneta luonnonsuojelukohteita, joihin vaikutuksia voisi kohdistua. - Suunnittelualueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöskohteita. - Suunnittelualueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita inventoituja kulttuuriympäristöjä, joihin vaikutuksia voisi kohdistua. Asemakaava edistää toimivan yhdyskunnan ja terveellisen ja turvallisen elinympäristön valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista alueella.

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, ehdotus 26 (26) 5.4 Nimistö Uusi katunimi Pyhäjärvenseläntie 6 Asemakaavan toteutus Asemakaavan toteutuminen alkaa heti voimaantullessaan rakentamista ohjaavana tekijänä. Alueen toteutuksessa on otettava huomioon pelastusajoneuvojen liikkumismahdollisuudet niin että kaduille on kaikissa tilanteissa raskailla sammutusajoneuvoilla esteetön pääsy, riittävä kantavuus ja että kääntöpaikat ovat riittävät myös talviolosuhteissa. Suositus: Asemakaavan teollisuustonttien reunoille olisi hyvä jättää maisemapuita tai muodostaa kapeita metsäisiä viheralueita.

30 LIITE 1

31 SALLAN KUNTA Sallatunturin asemakaavan laajennus, Pyjäjärvenselän teollisuusalue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P37632

32 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sisällysluettelo 1 Mitä ja missä on suunnitteilla Suunnittelun tausta ja tavoitteet Suunnittelun lähtökohdat ja suunnittelutilanne Yleistä Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Pohjakartta Miten ja mitä vaikutuksia arvioidaan Ketkä ovat osallisia ja miten suunnittelussa tiedotetaan Miten työ etenee ja milloin voi osallistua Kuka valmistelee ja ohjaa... 8

33 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (8) Sallatunturin asemakaavan laajennus Sallatunturin asemakaavan laajennus, Pyjäjärvenselän teollisuusalue 1 Mitä ja missä on suunnitteilla Asemakaavoituksen kohteena on pääosin kunnan omistuksessa oleva alue, joka sijaitsee Hautajärventien (Kuusamontien, maantie 950) varrella noin yksi kilometri kirkonkylän taajamasta etelään (ks. sijaintikartta). Asemakaavoituksen myötä Sallatunturin asemakaava laajenee. 2 Suunnittelun tausta ja tavoitteet Kunnanhallitus päätti käynnistää Sallatunturin matkailualueen yleiskaavassa olevan Pyhäjärvenselän teollisuusalueen asemakaavoituksen. Elinkeinojen (matkailu, metsätalous, maarakentaminen ym.) myönteinen kehittyminen on synnyttänyt selkeää kysyntää erilaisten teollisuustonttien tarpeelle (hallit ym.) Yrittäjien tahosta on tullut 2017 ja 2018 kyselyjä tonteista em. tarkoitukseen. Sallatunturin koko matkailualueen kehitys ja rakentaminen (maa- ja talorakentaminen) viimeisenä kevyenliikenteen väylän rakentaminen matkailukeskuksen ja kirkonkylän välille sekä Holiday Club Resorts Oy:n majoitusrakentamiset lisäävät selvästi palvelukysyntää erilaisille kiinteistön huolto ym. matkailua tukeville palveluille. Myös kasvava Venäjän tavaraliikenne lisää kysyntää erilaisille teollisuustonteille ja niille rakentuville palveluille. Sallatunturin matkailualueen osayleiskaavassa on Pyhäjärvenselän alueelle teollisuusaluevaraus. Alue on sijainniltaan hyvä matkailukeskuksen ja kirkonkylän välillä, alueella, mihin tulee itsessään myös koko ajan lisää kaavoitusta ja rakentamista. Alustava tielinja ja kaavarunko on esitetty yleisötilaisuudessa Kuultiin yrittäjien tarpeita ja toiveita kaavan laajuuteen ja laatuun nähden ja kartoitettiin alustavasti tonttikysyntää. Asemakaavoituksen tavoitteena on mahdollistaa varasto- ja teollisuusalueen perustamista osayleiskaavan mukaisesti sekä kaavatien rakentamista ja sähkö-, vesi- ja jätevesiverkostojen laajentamista alueelle. Kunta luovuttaa tontteja loppukäyttäjille. 3 Suunnittelun lähtökohdat ja suunnittelutilanne 3.1 Yleistä Suunnittelualue on kunnan omistuksessa lukuun ottamatta kiinteistöä 15:39, joka on yksityisessä omistuksessa ja jossa toimi matkailualan yritys, joka käyttää aluetta varastoalueena mm. puutavaralle. Tontilla on aikaisemmin ollut betoniasema. Muu alue on rakentamaton ja metsän peitossa. Keskellä on kosteikko. Suunnittelualue sijaitsee maantien 950 (Hautajärventien, Kuusamontien) varrella. Suurin sallittu ajonopeus on 100 km/h. Tien toisella puolella on vuonna 2018 valmistunut kevyen liikenteen väylä. Suunnittelualueen läpi kulkee pohjois-eteläsuuntainen 2 x 20 kv:n tupla-voimalinja. Sähköverkostosta vastaa Koillis-Lapin Sähkö Oy.

34 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 (8) Sallatunturin asemakaavan laajennus Vesihuollon runkolinja kulkee maantien 950 ja Pyhäjärven välisellä alueella. Sallatunturin vesihuoltoverkosto on yhdistetty kirkonkylän verkostoon. Kirkonkylän ja Sallatunturin asemakaava-alueiden vesihuollosta vastaa Sallan Aluelämpö Oy. Sallatunturin matkailualue ulottuu kirkonkylästä Poropuistoon asti. Alue on luokiteltu seudulliseksi merkittäväksi matkailukeskukseksi. Kuva 1. Asemakaavoitettavan alueen alustava rajaus maastokartalla MML 2019 Kuva 2. Asemakaavoitettavan alueen alustava rajaus ortokuvalla MML 2019

35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3 (8) Sallatunturin asemakaavan laajennus 3.2 Maakuntakaava Sallan kunnan alue kuuluu Itä-Lapin maakuntakaavaan, joka on saanut lainvoiman ( Maakuntakaava-alueeseen kuuluvat Kemijärven kaupunki sekä Pelkosenniemen, Posion, Sallan ja Savukosken kunnat. Suunnittelualue sijaitsee maakuntakaavaan merkityllä matkailupalvelujen alueella (RM 1421, Sallatunturi). Sallatunturin alue on luokiteltu seudullisesti merkittäväksi matkailukeskukseksi, jota tulee kehittää elämys- ja luontomatkailun tukikohtana. Sallatunturin alue kuuluu maakuntakaavassa merkittyyn Itä-Lapin matkailun vetovoimaalueeseen, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen (mv 8401, vihreä rajaus). Kehittämisperiaate: Kehitetään kokonaisuuden matkailullista vetovoimaisuutta: luonto- ja kulttuurikohteet, reitit, liikenneyhteydet ja markkinointi. Erityisesti kehitetään matkailukeskusten ja reitin varrella toimivien maaseudun yritysten yhteystyötä. suunnittelualue Kuva 3. Suunnittelualueen sijainti Itä-Lapin maakuntakaavassa.

36 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sallatunturin asemakaavan laajennus 4 (8) Maakuntakaavan uudistus on vireillä. Lapin liitto laatii Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaa, johon kuuluvat Rovaniemen ja Kemijärven kaupungit sekä Pelkosenniemen, Posion, Ranuan, Sallan ja Savukosken kunnat. Lapin liiton hallitus hyväksyi muistutuksiin laaditut vastineet, maakuntakaavaehdotuksen sekä esityksen korvaavaksi alueeksi kokouksessaan Uutena on kehittämiskäyttävän merkintä (vaaleanpunainen reuna, LK 8452). suunnittelualue Kuva 4. Suunnittelualueen sijainti Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksessa, Lähde: Lapin liitto

37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5 (8) Sallatunturin asemakaavan laajennus 3.3 Yleiskaava Osayleiskaava on ohjeena asemakaavaa laadittaessa ja muutettaessa. Osayleiskaavaa ei voida käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena ranta- ja suunnittelutarvealueella. Valtuusto on hyväksynyt Sallatunturin alueen osayleiskaavan muutoksen oikeusvaikutteisena. Strateginen osayleiskaava luo maankäytölliset toteuttamisedellytykset Sallatunturin kehittämisohjelmassa määritellyille toimenpiteille. Asemakaavoituksen kohteena oleva alue on merkitty varasto- ja teollisuusalueeksi (T). Kunnanvaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt Sallatunturin alueen osayleiskaavan osittaisen muutoksen. Vuonna 2008 laadittu Sallatunturin alueen osayleiskaava jää voimaan muutoin, paitsi hyväksyttyjen muutosten osalta. Asemakaavoituksen kohteena oleva alue on tarkennettu ja jäsennetty Merkintä: Teollisuusrakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Merkintäkohtainen määräys: Alue on tarkoitettu teollisuus- ja varastointitoiminnalle, joka ei aiheuta veden tai ilman pilaantumista ja joka ei aiheuta ympäristöhäiriötä loma-asuntoalueella. Ruuhijoen alue on merkitty paikallisesti arvokkaaksi luontokokonaisuudeksi (map, viivarasteroitu alue). MU Kuva 5. Sunnittelualue suhteessä Sallatunturin alueen osayleiskaavan muutokseen 2016

38 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6 (8) Sallatunturin asemakaavan laajennus 3.4 Asemakaava Ensimmäinen Sallatunturin asemakaava on hyväksytty Suurimmat kaavan laajennukset on tehty vuosina , pienempiä laajennuksia luvulla pääosin keskustan ja Pyhäjärven alueille. Meneillään olevat asemakaavahankkeet ovat mm. vaiheasemakaava, ympärivuotisen asumisen helpottamiseksi sekä asemakaavamuutos kortteleissa ja 153. Sallatunturin asemakaavan laajennusalue Kuva 6. Suunnittelualueen sijainti suhteessa Sallatunturin asemakaavaan (ajantasa 2018)

39 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7 (8) Sallatunturin asemakaavan laajennus 3.5 Rakennusjärjestys 3.6 Pohjakartta Kunnanvaltuusto on hyväksynyt uuden rakennusjärjestyksen. Pyhäjärven alueen pohjakartta on hyväksytty maanmittauslaitoksella MML 3613/ /2013. Sallatunturin asemakaavan pohjakartta on päivitetty ja hyväksytty vuonna Miten ja mitä vaikutuksia arvioidaan Arvioidaan asemakaavan toteuttamisen vaikutuksia seuraavasti: - Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön - Vaikutukset maisemaan - Vaikutukset rakennettuun ympäristöön - Kulttuuriympäristövaikutuksia - Vaikutukset liikenteen, tiestöön ja reitistöihin - Vaikutukset teknisen huollon verkostoihin (sähkö, vesi, viemäri ja hulevesi) - Vaikutukset palveluihin ja yhdyskuntarakenteeseen - Taloudelliset vaikutukset Arvioinnit perustuvat nykytilanteesta tehtyihin havaintoihin ja selvityksiin ja osallisilta saatuun palautteeseen. 5 Ketkä ovat osallisia ja miten suunnittelussa tiedotetaan Osallisella tarkoitetaan alueen maanomistajia ja niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Yksityiset ja yhteisöt - maanomistajat ja -haltijat, naapurit, kunnan asukkaat, matkailukeskuksen kävijät - kirkonkylän ja matkailukeskuksen yrittäjät - Koillis-Lapin sähkö Oy - Sallan Aluelämpö Oy - Sallan Paliskunta - Suomen Metsäkeskus - Matkalle Sallaan r.y. Viranomaiset - Sallan kunta - Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) - Lapin liitto - Lapin pelastuslaitos, Salla - Lapin maakuntamuseo - Museovirasto Kaavoitushankkeen etenemisestä tiedotetaan kuulutuksella Kotikymppi-lehdessä, kunnan tiedotuslehdessä, kunnanviraston ilmoitustaululla ja kunnan internetsivuilla osoitteella

40 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8 (8) Sallatunturin asemakaavan laajennus Kaava-asiakirjat asetetaan julkisesti nähtäville kunnan teknisessä toimistossa ja kunnan www-sivuilla hakupolkuina: Kunnan palvelut >> Tekniset palvelut >> Kaavoitus tai Etusivu >> Tontit ja kiinteistöt >> Kaavoitus. 6 Miten työ etenee ja milloin voi osallistua Tavoitteellinen aikataulu: ALOITUS 2019/ 02 VALMISTELUVAIHE 2019 / 03 EHDOTUSVAIHE 2019 / HYVÄKSYMISVAIHE 2019 / 06 Asemakaavan vireilletulosta kuulutetaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetetaan julkisesti nähtäville. OAS:n riittävyydestä voi lausua. Kaavaluonnos liitteineen asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivää ja asiasta kuulutetaan. Osallisilla on nähtävilläolon aikana mahdollisuus kertoa mielipiteensä luonnoksesta Sallan kunnalle. Viranomaisilta pyydetään lausuntoja. Asemakaavaehdotus laaditaan luonnoksesta saadun palautteen pohjalta. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville 30 päivää ja asiasta kuulutetaan. Osallisilla on nähtävilläolon aikana mahdollisuus toimittaa kirjallinen muistutus kaavaehdotuksesta Sallan kunnalle. Viranomaisilta pyydetään lausuntoja. Kaava tarkistetaan tarvittaessa. Kunnanhallitus käsittelee ja kunnanvaltuusto hyväksyy kaavan, joka astuu voimaan valitusajan päättyessä kuulutuksella. Mahdolliset valitukset käsitellään hallinto-oikeudessa. Viranomaisneuvottelut tai kaavaneuvottelut ELY-keskuksen kanssa pidetään tarvittaessa valmisteluvaiheessa tai ehdotusvaiheessa sen jälkeen, kun ehdotus on ollut nähtävillä ja palaute on saatu. 7 Kuka valmistelee ja ohjaa Sallan kunnassa kaavoitusta ohjaa kunnanhallitus ja elinvoimajaosto. Lisätietoja saa Sallan kunnan teknisestä toimistosta ja kaavanlaatijalta FCG Oy:stä. Sallan kunta Gernot Ludwig maankäyttöinsinööri gernot.ludwig<a>salla.fi p Jouko Piisilä mittaustyönjohtaja jouko.piisila<a>salla.fi p Eva Persson Puurula arkkitehti SAFA, YKS 623 Ainonkatu Rovaniemi p eva.persson-puurula <a>fcg.fi Postipolku SALLA

41 LIITE 2

42 SALLAN KUNTA Sallatunturin asemakaavan laajennus ja muutos, Pyhäjärvenselän teollisuusalue Valmisteluvaiheen vastineet kaavaluonnoksesta annettuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P37632

43 Valmisteluvaiheen vastineet kaavaluonnoksesta annettuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin I (I) Sallatunturin asemakaavan laajennus ja muutos, Pyhäjärvenselän teollisuusalue Sisällysluettelo 1 Lausunnot ELY-keskus Lapin maakuntamuseo Sallan paliskunta Lapin pelastuslaitos Suomen metsäkeskus Museovirasto Mielipiteet Mielipide... 5

44 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Valmisteluvaiheen vastineet kaavaluonnoksesta annettuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin 1 (5), Pyhäjärvenselän teollisuusalue Sallatunturin asemakaavan laajennus ja muutos, Pyhäjärvenselän teollisuusalue 1 Lausunnot 1.1 ELY-keskus Valmisteluaineisto (kaavaluonnos) on ollut julkisesti nähtävillä Lausuntopyyntö on lähetetty Kuusi lausuntoa ja yksi mielipide on saapunut. Lapin liitto on ilmoittanut sähköpostitse, että Lapin liiton virastolla ei ole lausuttavaa asemakaavasta. Lausunto Lausunnon pääkohdat: 1. ELY-keskus toteaa, ettei asemakaavan alueella eikä lähiympäristössä ei ole tiedossa olevia luonnonsuojelulain (1096/1996) 42 :n koko maassa rauhoitettujen kasvilajien esiintymiä, 46 :n uhanalaisten lajien havaintopaikkoja eikä luontodirektiivin liitteiden IV a eläinlajien ja IV b kasvilajien havaintopaikkoja ( Hertta-rekisteri, SYKE). Asemakaavan ympäristössä ei ole suurten petolintujen pesäreviirejä. 2. Suunnittelualue sijaitsee noin 3,5 kilometrin etäisyydessä Aatsinki-Onkamo Natura-alueesta (SCI FI ). Kaavaselostusluonnoksessa todetaan, että asemakaavan laajennuksen ja muutoksen mahdollistama rakentaminen ei merkittävästi heikennä niitä Natura-alueen luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on valittu Natura 2000 verkostoon ja että Natura-arviointia ei tarvita. ELY-keskus katsoo, että asemakaavan toteuttamisen (maaston muokkaus, kaavatien ja rakennusten rakentaminen) ja käytön vaikutukset (melu) eivät yllä Natura-alueelle eivätkä alueen läheisyyteen. Näin ollen luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura-arviointia ja siihen liittyvää lausuntomenettelyä ei ole tarpeen tehdä. 3. ELY-keskus toteaa, että mikäli osayleiskaavassa alue on selvitetty kasvilajien ja luontotyyppien osalta, eikä alueelta ole havaittu lajeja ja luontotyyppejä, ei ole tarpeen tehdä luontoselvitystä maastossa välisenä aikana. Muutoin selvitys tulee tehdä. 4. Alueella ei ole moottorikelkkailureittejä eikä ulkoilureittejä. Kantatie 950 varrella itäpuolella kulkee maastoliikennelain 13 :n tarkoittama moottorikelkkailureitti, johon ei kohdistu vaikutuksia asemakaavan toteuttamisesta. Ulkoilureitti, hiihto-reitti ja Sirkan laavu sijoittuvat noin 1,1 km lounaaseen. Asemakaavan toteuttamisella ei ole vaikutuksia hiihtoreitin käyttäjiin. 5. Teollisuusalueen maisemavaikutukset ovat vähäiset, kun kohde ei avaudu maisemakuvassa avoimeen ympäristöön, kuten vesistöön, ja etäisyys Sallatunturin laskettelukeskuksesta on riittävä. Asemakaavan TY-alueen tonttien reunoille olisi hyvä jättää maisemapuita tai muodostaa kapeita metsäisiä EV-alueita. VU-alueelta ei tulee kaataa puustoa.