EURAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 EURAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Kasvatus- ja opetuslautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta

2 Määräys 1/011/2004 Määräys 2/011/2004 Määräys 3/011/2004 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 Määräys DNRO 50/011/2010 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2

3

4 4

5 Liite Opetushallituksen määräykseen 4/011/2009 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 9. 3 ERITYISEEN MAAILMANKATSOMUKSELLISEEN TAI KASVATUSOPILLISEEN JÄRJESTELMÄÄN PERUSTUVA OPETUS Perusteiden lähtökohdat Perusopetuslain (628/1998) 7 :n mukaan valtioneuvosto voi myöntää rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan järjestää perusopetusta. Järjestämisluvassa opetuksen järjestäjälle voidaan määrätä erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva erityinen koulutustehtävä. Erityisen maailmankatsomuksellisen koulutustehtävän mukainen opetus voi perustua esimerkiksi tiettyyn uskonnolliseen tai kulttuuriseen katsomukseen. Kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva opetus voi puolestaan olla johonkin tiettyyn pedagogiikkaan nojaavaa. Erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvassa opetuksessa noudatetaan Opetushallituksen päättämiä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita (määräys 01/11/2004) ja niihin ja tehtyjä muutoksia ja lisäyksiä (määräykset 20/11/2006 ja 7/011/2007) sekä tätä perusteita täydentävää määräystä, joka muuttaa annettujen perusteiden luvun 9 (Erityisen koulutustehtävän mukainen ja erityiseen pedagogiseen järjestelmään tai periaatteeseen perustuva opetus). Tämän määräyksen lähtökohtana on perusopetuslain 3, jonka mukaan opetuksessa noudatetaan valtakunnallisesti yhtenäisiä perusteita siten kuin kyseisessä laissa säädetään. Lisäksi lähtökohtana ovat valtioneuvoston perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta antaman asetuksen (1435/2001) 2-4 :ssä määritellyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet sekä kyseisen asetuksen 3 :n 3 momentin säännös, jonka mukaan erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvassa opetuksessa oppilaalle annetaan myös opetuksen perustana olevaan maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvia tietoja, taitoja ja valmiuksia. Erityiseen tehtävään perustuvassa opetuksessa noudatettava opetussuunnitelma voi olla omaleimainen edellä mainittujen normien ja opetuksen järjestämisluvan määrittämällä tavalla Erityiseen maailmankatsomukselliseen järjestelmään perustuva opetus Opetuksen järjestämisen lähtökohdat Kasvatuksen ja opetuksen tulee tukea valtioneuvoston perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta antaman asetuksen 2-4 :ssä määriteltyjen valtakunnallisten tavoitteiden saavuttamista. Erityisen tehtävän mukainen maailmankatsomus voi ilmetä koulun arvoissa, kasvatustavoitteissa, toimintaajatuksessa ja toimintakulttuurissa. Toiminta, kasvatus ja opetus eivät voi kuitenkaan olla ristiriidassa perusopetukselle asetettujen yleisten kasvatustavoitteiden ja opetukselle asetettujen tavoitteiden kanssa. Ne eivät voi myöskään olla lähtökohdiltaan sellaisia, että ne edellyttävät oppilaan henkilökohtaista sitoumusta tai pyrkivät vaikuttamaan siten että hän sitoutuu kyseiseen maailmankatsomukseen tai sitä edustavan yhteisön jäsenyyteen. 5

6 Koulun opetussuunnitelmassa tulee kuvata opetuksen perustana olevat yleiset ja maailmankatsomukseen perustuvat arvot ja toiminta-ajatus, kasvatustavoitteet ja toimintakulttuuri sekä niiden näkyminen koulun toiminnassa. Aihekokonaisuuksien ja eri oppiaineiden opetus Erityiseen maailmankatsomukselliseen järjestelmään perustuvassa opetuksessa noudatetaan perusopetuslain 11 :n 1 momentin määräyksiä perusopetuksen sisällöstä ellei järjestämislupa oikeuta poikkeamaan kyseisen momentin säännöksistä. Perusopetuksen yhteisten oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opetuksessa erityisen tehtävän mukainen maailmankatsomus voi ilmetä läpäisyperiaatteella katsomuksellisena aineksena, joka täydentää opetussuunnitelman perusteissa ilmaistuja tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Maailmankatsomus voi ilmetä myös mahdollisina koulukohtaisina aihekokonaisuuksina ja perusopetuslain 11 :n 2 momentissa tarkoitettujen aineiden kuten valinnaisten aineiden ja muiden paikallisessa opetussuunnitelmassa päätettävien aineiden opetuksena. Yhteisiin aineisiin, aihekokonaisuuksiin, valinnaisiin aineisiin ja muuhun opetukseen sisällytetty katsomuksellisen aines ei saa olla tavoitteiltaan ja sisällöiltään ristiriidassa valtioneuvoston perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta antaman asetuksen ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen perusopetuksen yhteisten tavoitteiden ja sisältöjen kanssa. Maailmankatsomuksellisen aineksen tulee lisäksi olla sellaista, ettei se muuta perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä yhteisten aineiden oppimääriä. Katsomuksellinen aines ei myöskään saa vaarantaa oppilaan mahdollisuuksia saavuttaa oppivelvollisuuteen kuuluvien oppimäärien mukaiset tiedot ja taidot ja hakeutua jatko-opintoihin. Perusopetuksen yhteisiä tavoitteita täydentävän katsomuksellisen aineksen tulee käydä selkeästi ilmi koulun opetussuunnitelmasta. Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnissa sekä opintojen aikana että päättöarvioinnissa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden määräyksiä. Kodin ja koulun yhteistyö Opetuksen järjestäjän on selvitettävä oppilaan huoltajalle ja oppilaalle koulun toiminnan, kasvatuksen ja opetuksen maailmankatsomukselliset lähtökohdat ja painotukset Erityiseen kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva opetus Opetuksen järjestämisen lähtökohdat Kasvatuksen ja opetuksen tulee tukea valtioneuvoston perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta antaman asetuksen 2-4 :ssä määriteltyjen valtakunnallisten tavoitteiden saavuttamista. Erityinen kasvatusopillinen tehtävä voi ilmetä koulun arvoissa, kasvatustavoitteissa, toiminta-ajatuksessa ja toimintakulttuurissa. Lisäksi se voi ilmetä pedagogisina ratkaisuina, jotka konkretisoivat oppimiskäsitystä opetusjärjestelyjen ja menetelmien sekä työtapojen ja oppimisympäristöjen avulla. 6

7 Toiminta, kasvatus ja opetus eivät voi kuitenkaan olla ristiriidassa perusopetukselle asetettujen yleisten kasvatustavoitteiden ja opetukselle asetettujen tavoitteiden kanssa. Ne eivät voi myöskään olla lähtökohdiltaan sellaisia, että edellyttävät oppilaan henkilökohtaista sitoumusta tai pyrkivät vaikuttamaan siten että hän sitoutuu kasvatusopillisen järjestelmän taustalla olevaan arvo- ja kasvatusfilosofiseen näkemykseen tai sitä edustavan yhteisön jäsenyyteen. Koulun opetussuunnitelmassa tulee kuvata opetuksen perustana olevat arvot ja toiminta-ajatus, kasvatustavoitteet ja toimintakulttuuri, kasvatusfilosofiset lähtökohdat ja pedagogiset ratkaisut sekä niiden näkyminen koulun toiminnassa. Aihekokonaisuuksien ja eri oppiaineiden opetus Erityisen kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvassa opetuksessa noudatetaan perusopetuslain 11 :n 1 momentin määräyksiä perusopetuksen oppimäärän sisällöstä ellei järjestämislupa oikeuta poikkeamaan kyseisen momentin säännöksistä. Perusopetuksen yhteisten aineiden ja aihekokonaisuuksien opetuksessa erityinen kasvatusopillinen tehtävä voi ilmetä koulukohtaisena aineksena, joka täydentää opetussuunnitelman perusteissa ilmaistuja tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Lisäksi yhteisten oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt voidaan jakaa eri vuosiluokille poiketen opetussuunnitelman perusteissa määritellyistä tuntijaon nivelkohtien mukaisista osioista. Tämä antaa mahdollisuuden siirtää oppisisältöjä opetettavaksi joko aiemmin tai myöhemmin kuin perusteissa on määritelty. Määräys ei kuitenkaan anna oikeutta poiketa valtioneuvoston päättämästä perusopetuksen tuntijaosta tai oppiaineiden opetusta koskevista opetussuunnitelman perusteiden muista määräyksistä. Erityinen kasvatusopillinen tehtävä voi ilmetä myös mahdollisina koulukohtaisina aihekokonaisuuksina ja perusopetuslain 11 :n 2 momentissa tarkoitettujen aineiden kuten valinnaisten aineiden ja muiden paikallisessa opetussuunnitelmassa päätettävien aineiden opetuksena. Yhteisiin aineisiin, aihekokonaisuuksiin, valinnaisiin aineisiin ja muuhun opetukseen sisällytetty koulukohtainen aines ei saa olla tavoitteiltaan, sisällöiltään tai toteutustavaltaan ristiriidassa valtioneuvoston perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta antaman asetuksen ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen perusopetuksen yhteisten tavoitteiden ja sisältöjen kanssa. Koulukohtainen aines ja perusopetuksen yhteisten aineiden tavoitteiden ja sisältöjen jakaminen perusteista poikkeavalla tavalla ei saa muuttaa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä eri oppiaineiden oppimääriä. Se ei myöskään saa vaarantaa oppilaan mahdollisuuksia saavuttaa oppivelvollisuuteen kuuluvien oppimäärien mukaiset tiedot ja taidot ja hakeutua jatko-opintoihin. Koulun opetussuunnitelmasta tulee käydä selkeästi ilmi oppiaineiden tavoitteiden ja sisältöjen opetussuunnitelman perusteista poikkeava jakaminen eri vuosiluokille sekä erityiseen kasvatusopilliseen tehtävään perustuva opetus. Oppilaan arviointi Erityiseen kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvassa opetuksessa ei oppilaan arvioinnissa opintojen aikana tarvitse noudattaa opetussuunnitelman perusteissa oppiaineiden nivelkohtiin määriteltyjä hyvän osaamisen kuvauksia. Hyvän osaamisen kuvauksia on kuitenkin suotavaa käyttää oppilaanarviointia linjaavana tukena. Muutoin oppilaan arvioinnissa ja todistusten antamisessa noudatetaan opetussuunnitelman perusteiden määräyksiä. Perusopetuksen päättöarvioinnissa annettujen arvosanojen tulee perustua opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin oppiainekohtaisiin päättöarvioinnin kriteereihin. 7

8 Kodin ja koulun yhteistyö Opetuksen järjestäjän on selvitettävä oppilaan huoltajalle ja oppilaalle opetuksen kasvatusfilosofiset ja pedagogiset lähtökohdat sekä poikkeaminen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista eri oppiaineiden opetuksessa ja oppilaan arvioinnissa. 8

9 9

10 10

11 11

12 Sisältö 1. OPETUSSUUNNITELMA Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman sisältö OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen tehtävä Perusopetuksen järjestäminen Perusopetuksen rakenne OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimiskäsitys Oppimisympäristö Toimintakulttuuri Opetusmenetelmät ja työtavat OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuki paikallisessa opetussuunnitelmassa Yksilölliset suunnitelmat Oppimissuunnitelma Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetus Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Pidennetty oppivelvollisuus Toiminta-alueittain opiskelu Ohjauksellinen ja muu tuki Kodin ja koulun välinen yhteistyö Ohjauksen järjestäminen Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Perusopetusta tukeva muu toiminta Joustavan perusopetuksen toiminta huolto ja turvallisuuden edistäminen huolto Turvallisuuden edistäminen Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen huollon turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Saamelaiset Romanit Viittomakieliset Maahanmuuttajat OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT Eheyttäminen ja ainekokonaisuudet

13 7.2 Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu Äidinkieli ja kirjallisuus Suomi äidinkielenä Ruotsi äidinkielenä Saame äidinkielenä Romani äidinkielenä Viittomakieli äidinkielenä Muu oppilaan äidinkieli Suomi toisena kielenä Ruotsi toisena kielenä Suomi saamenkielisille Suomi viittomakielisille Ruotsi viittomakielisille Toinen kotimainen kieli Ruotsi Suomi Vieraat kielet Matematiikka Ympäristö ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto Evankelisluterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Muut uskonnot Elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Valinnaiset aineet Oppilaanohjaus OPPILAAN ARVIOINTI Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Päättöarviointi Todistukset ERITYISEN KOULUTUSTEHTÄVÄN MUKAINEN JA ERITYISEEN PEDAGOGISEEN JÄRJESTELMÄÄN TAI PERIAATTEESEEN PERUSTUVA OPETUS Vieraskielinen opetus ja kotimaisten kielten kylpyopetus Kansainväliset kielikoulut Steinerpedagoginen opetus LIITTEET: Liite 1. Euran kunnan perusopetuksen tuntijako Liite 2. Euran alakoulujen oppilashuollon vuosikello Liite 3. Kriisisuunnitelma Liite 4. Toimintasuunnitelma kiusaamistilanteiden hoitamiseksi Liite 5. Tupakoinnin ja päihteiden vastainen suunnitelma 13

14 1. OPETUSSUUNNITELMA 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen opetussuunnitelma laaditaan. Opetuksen järjestäjällä on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä ja täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon esiopetuksen opetussuunnitelma ja perusopetuksen yhtenäisyys sekä muut kunnassa tehdyt lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat päätökset. Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat perusopetuslaki ja -asetus valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9 :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelma voidaan laatia siten, että siinä on kuntakohtainen osio, alueittaisia tai koulukohtaisia osioita sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä päättää. Perusopetuksen opetussuunnitelman yhtenäisyys edellyttää eri opettajaryhmien yhteistyötä opetussuunnitelmaa laadittaessa. Oppilaan huoltajien on voitava vaikuttaa varsinkin opetussuunnitelman kasvatustavoitteiden määrittelyyn. Myös oppilaita voidaan ottaa mukaan opetussuunnitelmatyöhön. Opetussuunnitelma tulee oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevalta osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. 14

15 EURAN KUNNAN KUNTAKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA Esiopetuksen ja alkuopetuksen yhteistyö Esiopetuksen ja perusopetuksen tulee muodostaa johdonmukaisesti etenevä kokonaisuus sekä kasvatuksellisesti että opetuksellisesti. Tavoitteena on, että lapsen siirtyminen perusopetukseen tapahtuu joustavasti. Yhteistyön tulisi olla säännöllistä, suunnitelmallista ja monentasoista niin, että siihen ottaisivat tarvittaessa osaa opetusryhmät, opettajat ja asiantuntijat. Yhteistyömuotoina esiopetuksen ja alkuopetuksen välillä voisivat olla muun muassa -opettajien keskinäinen yhteistyö -yhteiset koulutustilaisuudet -alkuopetuksen ja esiopetuksen oppilaiden yhteiset tapahtumat ja tempaukset -mahdollisuus tutustua tulevaan ensimmäisen luokan opettajaan - perusopetuksessa lapsia vastaanottavat opettajat ja esiopettajat tapaavat toisiaan varsinkin nivelvaiheessa -oppilaiden tutustumiskäynnit tulevaan kouluun -koulun aloittamisen jälkeen seurantakeskustelut esiopetuksen opettajien kanssa Kuntakohtainen opetussuunnitelma Kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa on sovittu kaikkia perusopetuskouluja koskevista asioista kuten yhteisestä, kaikkia kouluja koskevasta arvopohjasta, koulutoimen toiminta-ajatuksesta, visiosta, päämääristä, tuntijaosta (liite 1), kieliohjelmasta, oppilashuollosta ja ylläpitäjän suorittamasta arvioinnista. Lisäksi kuntakohtaisen opetussuunnitelman liitteissä on sovittu kaikille perusopetuskouluille yhteisistä oppisisällöistä ja aihekokonaisuuksista sekä niiden jakamisesta eri vuosiluokille. Euran lukion opetussuunnitelmassa on sovittu vastaavista lukio-opetusta koskevista asioista. Koulukohtainen opetussuunnitelma Paikallinen opetussuunnitelma koostuu kuntakohtaisen opetussuunnitelman lisäksi mahdollisesti koulujen laatimista koulukohtaisista opetussuunnitelmista. Ne laaditaan opetushallituksen vahvistamien opetussuunnitelmien perusteiden mukaisesti. Koulujen opetussuunnitelmat laaditaan soveltuvin osin yhteistyössä oppilaiden vanhempien ja muiden koulun kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa. Opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma Koulujen tulee laatia lukuvuosittain opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma, johon kirjataan opetustunnit, opetuksen yleinen järjestäminen, opetuksen yhteydessä järjestettävä muut toiminta, työajat, koulun ulkopuolella annettava opetus, kodin ja koulun välinen yhteistyö, oppilashuoltosuunnitelma, koulun itsearviointi ja muut tarpeelliset opetuksen järjestämiseen liittyvät asiat. Koulujen tulee tiedottaa oppilaille ja huoltajille keskeisistä työsuunnitelman asioista. 15

16 Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi Euran kunnan koulutoimessa toimintaa kehitetään jatkuvan arvioinnin avulla. Arviointi voi olla sekä itsearviointia että ulkopuolista arviointia. Opetussuunnitelman arviointi perustuu dokumentoituun materiaaliin, ennen muuta kuntakohtaiseen opetussuunnitelmaan, mahdollisiin koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin sekä vuosittaiseen opetussuunnitelmaan perustuvan suunnitelman arviointiin. Arvioinnin kohteena ovat sekä käytetyt toimintamenetelmät ja opetuksen sisällöt, että oppilaan kehitys ja saavutukset suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Kullakin yksiköllä voi olla omiin erityispiirteisiin tai painotuksiinsa liittyviä tavoitteita, joiden toteutumista on myös arvioitava. Arviointikohteet voivat myös vaihtua vuosittain. Lukuvuoden työsuunnitelmassa määritellään koulun toiminnan päämäärien arviointialueet. Arvioinnin tarkoituksena on pitää toiminnan tavoitteet ajantasaisina. Kullakin koululla on oman kehittämistyönsä tuloksena arviointimalli, eikä tämän tason itsearviointia ohjeisteta kunnan yhteisillä päätöksillä. Tästä perussäännöstä poiketen kukin koulu osallistuu kasvatus- ja opetuslautakunnan laatimien arviointikohteiden mukaiseen arviointiin. Kuntakohtainen opetussuunnitelma tarkistetaan tarpeen mukaan. Koulukohtaiset suunnitelmat päivitetään vuosittain opetussuunnitelmaan perustuvan suunnitelman yhteydessä, jolloin se toimii tärkeänä koulun kehittämisen välineenä. Koulun perustehtävän ja siitä johdettujen erityisten tehtävien ja pyrkimysten selkeyttäminen on laadullinen ominaispiirre koulun toiminnalle ja sen kehittämiselle. 1.2 Opetussuunnitelman sisältö Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan kuin opetuksen järjestäminen edellyttää: arvot ja toiminta-ajatus yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet kieliohjelma noudatettava paikallinen tuntijako toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus opetuksen mahdollinen eheyttäminen aihekokonaisuuksien toteuttaminen opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa valinnaisaineiden opetus tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa yhteistyö muiden toimijoiden kanssa 16

17 oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja tukimuodot luvuissa 4 ja 5 täsmennettyjen ohjeiden mukaisesti eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin opinnoissa etenemisen periaatteet todistukset tietostrategia toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen. 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perheelämässä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Perusopetuksen paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee tarkentaa opetuksen perustana olevia arvoja. Niiden tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä jokapäiväiseen toimintaan. EURAN KUNNAN KUNTAKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA Perusopetuksen arvopohja Eura 2010-vision mukaan kunnassa huolehditaan erityisesti lapsista ja nuorista. Toimintastrategiana painotetaan ennaltaehkäisevää työtä niin sosiaalityössä, päivähoidossa, kouluissa kuin neuvoloissa ja laaditaan koulutuksen kehittämissuunnitelma (Strategia 2010, 10 19). Euran kouluissa keskeisinä arvoina ovat toisten kunnioittaminen ja huomioon ottaminen, suvaitsevaisuus ja välittäminen sekä työn tekemisen arvostaminen. Koulujen kasvatus- ja opetustyössä arvostetaan terveitä elämäntapoja, hyviä käytöstapoja, vastuuta ympäristöstä ja kansainvälisyyttä. Kouluissa tuetaan oppilaiden yksilöllistä opiskelua. Jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen ja viihtyisään opiskeluympäristöön. 17

18 2.2 Perusopetuksen tehtävä Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. 2.3 Perusopetuksen järjestäminen Perusopetuslain mukaan opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa ja opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. 1 Oppilaalla on lain mukaan oikeus työpäivinä saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Oppilaalla on myös oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut. 2 Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella 3. Suomi on myös sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, ohjelmiin ja julistuksiin, jotka edellyttävät opetuksen järjestämistä siten, että lasten ja nuorten oppiminen voidaan turvata yhteisessä koulussa 4. Opetuksen, ohjauksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana on huolenpito hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. Koulutyö järjestetään siten, että oppilaan hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle on mahdollisimman suotuisat edellytykset. Kouluyhteisön tulee olla turvallinen, ilmapiiriltään kunnioittava sekä ystävällinen. Oppimisympäristön turvallisuutta tai terveyttä vaarantaviin tekijöihin puututaan heti. Koulupäivän tulee rakenteellaan, sisällöillään ja toimintatavoillaan luoda mahdollisuudet rauhalliseen työskentelyyn ja asioihin syventymiseen, yhdessä oppimiseen ja tekemiseen sekä oppimisen ilon ja mielekkyyden kokemuksiin. 1 Perusopetuslaki (628/1998) 3 2 mom. (477/2003), 3 3 mom. ja 29 1 mom. 2 Perusopetuslaki 30 1 mom. (642/2010), 31 1 mom. ja 31 a 1 mom. (477/2003) 3 Suomen perustuslaki (731/1999) 6 2mom. 4 YK:n Yleissopimus lapsen oikeuksista 1989, Salamancan julistus (Salamanca Statement) 1994, Luxemburgin peruskirja (The Charter of Luxemburg) 1996 ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia 18

19 koskeva sopimus 2006 Perusopetus edistää kannustavaa vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa ja osallisuutta. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan ja yhteiseen työskentelyyn sekä toimintaympäristöön. Osallisuuden kautta tuetaan oppimista, hyvinvointia sekä vastuulliseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. ta tukeva yhteisöllinen koulu arvostaa oppilaiden, opettajien, muiden kouluyhteisön jäsenten ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Koulu tekee yhteistyötä esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, muiden perusopetusta antavien koulujen, jatko-opintoja tarjoavien oppilaitosten, sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden lasten kasvua ja kehitystä tukevien toimijoiden kanssa. 2.4 Perusopetuksen rakenne Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon (A 1435/ , 6 ) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus (8.1). Taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille. Opetuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Vuosiluokkien 1 2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Mikäli opetussuunnitelmassa perusopetusasetuksen 11. :n 3. momentin mukaisesti on päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata järjestelmällisesti. Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Yhdysluokan oppimäärä voidaan opetussuunnitelmassa määritellä myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan perusopetusasetuksen 11.,:n 3. momentin säännöksiä. 19

20 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. EURAN KUNNAN KUNTAKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA Oppimiskäsitys Oppiminen on yksilöllistä ja yhteisöllistä tietojen ja taitojen rakennusprosessia, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Opitaan uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Sosiaalisten taitojen hallinta ja yleiset tapakasvatuksen periaatteet ovat keskeinen työväline sekä opetus- että kasvatustyössä. 3.2 Oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja -välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mu- 20