Best Practice tiedote KV-verkostolle

Transkriptio

1 Best Practice tiedote KV-verkostolle 3/ Sisällys 1. Selvitys: Yritykset hyötyvät yhteishankkeiden kansainvälistymisavustuksista Elinkeinoelämän kannanotto - isompi vaihde päälle yritysten kansainvälistymiseksi EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasopimusneuvottelut (TTIP); neuvottelujen yhdeksännen kierroksen anti Ulkoasiainhallinnon raportit yritysten käyttöön Selvitys: Yritykset hyötyvät yhteishankkeiden kansainvälistymisavustuksista Yritykset kokevat yritysten yhteishankkeisiin myönnettävän tuen olevan usein ratkaisevassa roolissa niiden kansainvälistymisessä. Yli puolet yrityksistä ei olisi osallistunut yhteishankkeisiin ilman julkista tukea. Lähes 80 % piti julkisen sektorin toimintaa yritysten viennin kehittämisessä erittäin hyödyllisenä tai jopa välttämättömänä. Näin todetaan Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemassa selvityksessä Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin. Selvitys arvioi TEM:n ja ELY-keskusten myöntämien yritysten yhteishankkeisiin tarkoitettujen kansainvälistymisavustusten vaikutuksia. Yritysten kansainvälistymisavustusta on käytetty pääasiassa kansainvälisiin näyttely- ja messuosallistumisiin sekä vientiverkosto- ja vientirengashankkeisiin. Suurimmiksi hyödyiksi yritykset arvioivat lisääntyneet asiakaskontaktit, yrityksen tunnettuuden ja näkyvyyden kasvun, kustannussäästöt sekä viennin kasvun, käynnistymisen tai käynnistymisen aikaistumisen. Lähes 60 prosenttia yrityksistä kertoi hankkeen synnyttäneen vientiä kohdealueille ja 33 prosenttia odotti tuloksia lähivuosina. Yli puolet yrityksistä arvioi, että avustuksella oli suuri tai erittäin suuri merkitys viennin kasvulle ja sen laajenemiselle uusille markkina-alueille, uusien tuotteiden lanseeraukselle, kansainvälisen tunnettuuden kasvulle sekä markkinatuntemuksen, kilpailutilanteen ja kilpailijoiden tuntemuksen lisääntymiselle. Yhteishankkeisiin osallistuneet yritykset ovat pääasiassa mikro- ja pkyrityksiä. Neljäsosa yhteishankkeisiin osallistuneista yrityksistä on vientiään aloittavia yrityksiä ja yritysten toimialajakauma on laaja. Kyselyyn vastasi 203 yritystä. Selvitys on luettavissa TEM:n verkkosivuilla osoitteessa: Best Practice -tiedote kv-verkostolle 1(7)

2 Kommentti: Oli tyrmäävää huomata, että tämä tukimuoto on uuden hallitusohjelman leikkauslistalla. Yhteishankkeiden rahoitus uhkaa loppua täysin. Tämä tarkoittaa, esim. sitä ettei vientirenkaisiin saada enää tukea tämän vuoden jälkeen. 2. Elinkeinoelämän kannanotto - isompi vaihde päälle yritysten kansainvälistymiseksi Suomi tarvitsee nykyistä paremmat edellytykset hyötyä kansainvälistymisen taloudellisista mahdollisuuksista. Kyse on vaativasta ja pitkäjänteisestä työstä, jossa tuloksia saadaan vain sitkeällä ja määrätietoisella työllä yli hallituskausien. Siksi elinkeinoelämän kanta yritysten kansainvälistymistä tukevaan Team Finland -toimintamalliin on selkeä: määrätietoista yritysten kansainvälistymistä vahvistavaa toimintaa tulee ehdottomasti jatkaa ja kehittää. Team Finlandin kehittämiseen on panostettu runsaasti aikaa ja resursseja, mutta nyt tarvitaan kokonaisvaltaisempi ote ja isompi vaihde päälle. Elinkeinoelämän näkökulmasta avainsanat ovat kokonaisvaltaisuus, konkretia, tehokkuus ja yrityslähtöisyys. Elinkeinoelämän keskusliiton, Teknologiateollisuus ry:n ja Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan alkavalla hallituskaudella tulisi huomioida seuraavat tavoitteet Team Finlandin jatkokehittämiseksi: Team Finland on joukkuepeliä parhaimmillaan, johon koko hallituksen ja julkisen toimeenpanokoneiston on sitouduttava. Kansainvälistymisen ohjaukseen, johtamiseen sekä käytännön toteuttamiseen tarvitaan nykyistä kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa, yhdensuuntaisuutta, tavoitteellisuutta, tehokkuutta ja tuloksellisuutta. Suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä kansainvälisessä kilpailussa on tärkeää vahvistaa. Toimialasta riippumatta kasvumarkkinat löytyvät usein Suomen ulkopuolelta. EU:n kauppapolitiikkaa on vahvistettava ja siinä on keskityttävä markkinoiden avaamiseen ja tasapuolisten kilpailuedellytysten parantamiseen keskeisillä vientimarkkinoilla vapaakauppasopimusverkostoa laajentamalla. EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa- ja investointikumppanuuden eteneminen neuvottelumandaatin mukaisesti on tärkeä tavoite. EU:n Venäjä-suhteissa on edistettävä aktiivista ja mahdollisimman laajaa vuoropuhelua ja ongelmanratkaisua. Julkisiin kansainvälistymispalveluihin on saatava kokonaisuutena lisää tehoa. Sirpaleiset palvelut on koottava ja tarjottava yrityslähtöisesti myös Suomen eri alueilla. Kohdemarkkinoilla sijaitsevien vientikeskusten ja edustustojen verkostoa ei ole varaa enää heikentää. Pääpainon tulee olla pk-yritysten tarpeissa. Nykyistä vahvempaa ja kokoavampaa strategista ohjausta ja toimeenpanoa tarvitaan myös ulkomaisten investointien houkuttelussa sekä maakuvatyössä. Ulkomaisten investointien laskeva trendi on saatava nousuun ja lähemmäs EU:n keskitasoa. Best Practice -tiedote kv-verkostolle 2(7)

3 Yritysten kansainvälistymiseen tarvitaan sellaiset julkiset panostukset, että ne ovat vertailukelpoisia kilpailijamaiden vastaaviin ohjelmiin ja resursseihin nähden. Sama koskee kehitysmaaliiketoimintaa, jossa yksityisen sektorin rahoitusmahdollisuudet on nostettava vähintään naapurimaiden tasolle. Yritysjärjestöt ja -verkostot on otettava entistä laajemmin mukaan Team Finlandin toteuttamiseen ja kehittämiseen niin eri puolilla Suomea kuin maailmallakin. Elinkeinoelämä lupaa olla talkoissa jatkossakin sataprosenttisesti mukana. 3. EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasopimusneuvottelut (TTIP); neuvottelujen yhdeksännen kierroksen anti I Markkinoillepääsy II Sääntely Tavarakauppa Julkiset hankinnat Tekniset kaupanesteet EU:n ja Yhdysvaltojen välisten vapaakauppaneuvottelujen yhdeksäs kierros järjestettiin New Yorkissa huhtikuuta Yhdeksännellä kierroksella jatkettiin markkinoillepääsyn osalta teknistä keskustelua tariffeista ja julkisista hankinnoista. Sääntelykysymyksissä keskustelua käytiin kaikista horisontaalisista sääntelykysymyksistä. Seuraavassa selostetaan yhdeksännen neuvottelukierroksen antia eri neuvottelualueilla. Osapuolet keskustelivat maatalous- ja teollisuustuotteiden tariffeista ja kävivät perusteellisen tuotekohtaisen katsauksen ensimmäisistä tariffitarjouksista. Maatalousasioista jatkettiin keskustelua muun muassa viineistä, väkijuomista ja tariffien ulkopuolisista esteistä. Tavarakaupan osalta keskustelu keskittyi tullimaksuista luopumiseen, uudelleenvalmistettuihin tuotteisiin, tuonti- ja vientirajoituksiin ja - lisensseihin, sekä tullimaksujen määritelmiin. EU:lla on vahva tahto päästä Yhdysvaltain julkisten hankintojen markkinoille myös osavaltiotasolla. Osavaltioissa ei ole olemassa yhtenäistä hankintaohjeistusta tai yhtenäistä hankintalainsäädäntöä, kuten EU:ssa. EU ja Yhdysvallat keskustelivat muun muassa teknisten kaupanesteiden osalta siitä, miten ne voisivat lisätä yhteistyötä vaatimustenmukaisuuden arviointiin (testaus ja sertifiointi) liittyvissä asioissa. Osapuolet keskusteli- Best Practice -tiedote kv-verkostolle 3(7)

4 vat myös standardeista ja sääntelyn läpinäkyvyydestä, erityisesti sidosryhmien mahdollisuuksista osallistua toisen osapuolen standardointiprosesseihin Sektorit Ajoneuvot Ajoneuvojen osalta EU ja Yhdysvallat jatkoivat keskustelua neuvottelujen neljällä osa-alueella. Edistystä tapahtui YK:n ajoneuvoalan globaalin yhdenmukaistamisen sopimuksen ja yhteisten turvallisuussääntöjen osalta. Keskustelu samanarvoisuudesta jatkui pohjautuen EU:n testitapaukseen ajoneuvojen valaistuksesta ja näkyvyydestä. Kemia Kemian sektorin kahden pilottiprojektin (kemikaalien priorisointi, sekä aineiden luokittelu ja merkinnät) osalta keskustelut edistyivät. Kosmetiikka EU:n keskeinen neuvottelutavoite kosmetiikkasektorilla on turvallisuusarviointitapojen yhdenmukaistaminen ja Yhdysvaltojen kosmetiikan ainesosien, kuten UV-filttereiden lupamenettelyjen yksinkertaistaminen. Molempien osapuolten mielestä teknisen tason keskustelua kosmetiikan ainesosien turvallisuusarvioinnista tulee vielä jatkaa, ja kansainvälisen työn tärkeyttä korostettiin jälleen. Koneet ja laitteet Koneiden ja laitteiden osalta keskustelua jatkettiin mahdollisista sääntelyyhteistyön alueista. Yhdysvallat huomautti, että tulevien keskusteluiden kannalta on välttämätöntä löytää taloudellisesti merkittävät yhteistyöalueet, joissa sääntelyn rakenne olisi samantapaista. Sekä EU että Yhdysvallat sitoutuivat miettimään mahdollisia esimerkkejä yhteistyöstä. Lääkinnälliset laitteet Keskustelut kansainvälisestä laitetunnistusjärjestelmästä (Unique Device Identifier, UDI) ja lääkinnällisten laitteiden hakumenettelystä edistyivät molempien puolelta. Informaatio- ja kommunikaatioteknologia Osapuolet vaihtoivat tietoa erilaisista meneillään olevista informaatio- ja kommunikaatiosektorin hankkeista, kuten terveysrekisterien yhdenmukaisuudesta, salauksesta, sähköisistä merkinnöistä, sekä yhteistyöstä markkinavalvonnassa ja sähköisessä saavutettavuudessa. Lääkkeet Lääkesektorin osalta tarkasteltiin työryhmän edistystä lääketehtaita koskevien hyvän tuotantotavan GMP-tarkastuksien (Good Manufacturing Practices, GMP) vastaavuuksien arvioinnissa. Best Practice -tiedote kv-verkostolle 4(7)

5 Tekstiilit ja vaatteet Tekstiilien osalta keskustelu jatkui merkinnöistä ja turvallisuusvaatimuksista. Muun muassa tekstiilikuitujen nimien merkinnöistä ja silkin paloturvallisuustesteistä keskusteltiin. Yhdysvalloilla on suuri intressi tämän sektorin sääntelyn ulkopuolisissa asioissa, kuten tulleissa ja alkuperäsäännöissä. Kasvinsuojeluaineet Keskustelu jatkui kasvinsuojeluaineiden osalta. Sovittiin, että työtä jatketaan ja samalla vahvistetaan pohjaa yhteistyölle, varsinkin kasvinsuojeluaineiden jäämien kohdalla. III Globaalit säännöt Teollis- ja tekijänoikeudet Energia ja raaka-aineet Yhdeksännen kierroksen aikana osapuolet jatkoivat edelleen keskusteluja teollis- ja tekijänoikeuksien eri osa-alueista. EU on toivonut, että IPR-luvussa päästäisiin etenemään mahdollisimman pian varsinaiseen tekstipohjaiseen neuvotteluun. Hyvähenkisestä edistymisestä huolimatta ei kuitenkaan edelleenkään ole päätetty, tuleeko sopimukseen erillinen energiaa ja raaka-aineita käsittelevä luku. Tullaus ja kaupan helpottaminen Pienet ja keskisuuret yritykset Osapuolten ehdotuksista koostetun yhteisen neuvottelutekstin osalta edistyttiin, ja neuvottelijat sopivat keskustelujen jatkamisesta pidemmälle menevästä EU:n ja Yhdysvaltojen välisestä tulliyhteistyöstä ja saavutettavista hyödyistä. Osapuolet pääsivät neuvottelukierroksen aikana periaatteelliseen yhteisymmärrykseen yhteistyötä koskevista määräyksistä. Osana neuvotteluja Washingtonissa järjestettiin pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattu seminaari, johon osallistui sekä eurooppalaisia että yhdysvaltalaisia yrityksiä. Osallistuimme seminaariin Brysselistä käsin osana Euroopan pk-yritysjärjestestön UEAPMEn neuvotteludelegaatiota. Komissio julkisti pk-yrityksille kohdistamansa kyselyn tulokset. Vastausten mukaan eurooppalaisten pk-yritysten pääsyä Yhdysvaltain markkinoille hankaloittavat erilaiset tekniset määräykset ja sektorikohtaiset säännöt, tiedon saannin vaikeudet sekä henkilöiden liikkuvuutta koskevat rajoitukset. Esille nousivat myös ongelmat julkisten hankintojen markkinoillepääsyssä. Best Practice -tiedote kv-verkostolle 5(7)

6 4. Ulkoasiainhallinnon raportit yritysten käyttöön Ulkoministeriö ja Suomen ulkomaanedustustot tuottavat runsaasti raportteja, jotka hyödyttävät suomalaisia yrityksiä niiden etsiessä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Nyt raportteja myös julkaistaan ulkoministeriön ja edustustojen verkkosivuilla. Viennin edistämistä tukevat raportit ovat merkittävä osa ulkoministeriön palvelupakettia yrityksille. Tähän mennessä suuri osa edustustoverkon tuottamasta tiedosta ei kuitenkaan ole tavoittanut suomalaisia yrityksiä, eikä ole saanut kuuluvaa näkyvyyttä. "Edustustoissa on suuri määrä tietoa ja osaamista, jota ulkoministeriö haluaa jakaa laajemmin hyödynnettäväksi", valtiosihteeri Peter Stenlund kertoo Raportoinnin avaaminen on ollut myös monen ministerin toive. Lisäksi raporttien julkaisu on luonnollinen osa edustustojen Team Finland - toimintaa. Best Practice -tiedote kv-verkostolle 6(7)

7 Tietoa liiketoimintaympäristön ja poliittisen järjestelmän muutoksista Raportit verkossa Edustustojen toivotaan julkaisevan säännöllisesti raportteja sellaisista liiketoimintaympäristön muutoksista, joilla on merkitystä suomalaisille yrityksille, jotka luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia tai tuovat mukanaan esteitä markkinoillepääsylle. Lisäksi toivotaan raportointia kohdemaan poliittisessa järjestelmässä ja päätöksenteossa tapahtuvista muutoksista, uudistuksista ja erilaisista aloitteista, joilla voi olla vaikutusta ja merkitystä yrityksille. Parhaillaan on kehitteillä Tekesin johdolla myös uusia teknisiä ratkaisuja, jotka mahdollistavat, että tuotettu tieto saavuttaa suoraan oikeat tahot. Nyt käynnissä oleva kokeilu on tärkeä vaihe, kun valmistaudutaan tulevaisuuteen. "Konkreettiselle tiedolle, josta on hyötyä suomalaiselle elinkeinoelämälle, on kysyntää. Toki kauempana Suomesta myös yleisluontoisemmilla talousraporteilla on lisäarvoa", taloudellisten ulkosuhteiden osaston päällikkö Markku Keinänen toteaa. Edustustojen raportit julkaistaan ulkoministeriön verkkosivujen ajankohtaista-osiossa ( Lisäksi raportit näkyvät Kauppapolitiikka-lehden verkkosivuilla, ja ne linkitetään Team Finland -palvelusivustolle. Lisätietoja: Kv-asioiden päällikkö Thomas Palmgren Best Practice -tiedote kv-verkostolle 7(7)