Helsingin kaupungin liikennelaitos. Henkilöstöraportti 2004

Transkriptio

1 Helsingin kaupungin liikennelaitos Henkilöstöraportti 24 D: 1/25

2 Helsingin kaupungin liikennelaitos Henkilöstöraportti 24 Lukijalle Käsitteitä Henkilöstövahvuus Henkilöstömenot Henkilöstön osaaminen Henkilöstön tila Henkilöstöpalvelut Henkilöstötuloslaskelma... 14

3 HKL:n kuudes henkilöstöraportti on valmistunut. Tiedot on koottu HKL:n omista sekä kaupungin henkilöstökeskuksen tiedostoista. Henkilöstöraportti kuvaa henkilöstön rakennetta, henkilöstöpalveluiden suoritteita ja kustannuksia sekä työhyvinvointia ja työterveyttä. Raportissa on mukana ensimmäistä kertaa henkilöstötuloslaskelma. Suurin osa sen tiedoista saadaan suoraan ehijatista ja SAP:sta ja osa on jouduttu kokoamaan eri tietolähteistä. Henkilöstötuloslaskelman kehittäminen jatkuu. Henkilöstöraportti kertoo, miten HKL:n henkilöstön työelämä sujui viime vuonna. Sairastavuusluvut aiheuttavat huolta lähes kaikissa ammattiryhmissä. Toivon, että tämä raportti osaltaan virittää keskustelua ja antaa pohjaa parannustoimenpiteille. Raportin numerotietojen takana on henkilöstöpalvelun henkilöstö. Matts Hägg on koonnut raportin ja häneltä voi myös kysyä lisätietoja. Henkilöstöraportti löytyy HKL:n intrasta ja raporttimonisteen voi pyytää myös henkilöstöpalveluista. henkilöstöpalvelupäällikkö 2

4 Henkilöstöllä tarkoitetaan tässä henkilöstöraportissa niitä HKL:n palveluksessa olevia henkilöitä, joiden viikkotyöaika on vähintään 19 tuntia ja joilla on säännöllinen palkanmaksupäivä. Työllisyysvaroin palkattuja ei ole laskettu lukuihin mukaan. Henkilöstö jakautuu kuukausipalkkaiseen ja tuntipalkkaiseen henkilöstöön. Tuntipalkkaisia ovat ne henkilöt, joiden palvelussuhteen ehdot määräytyvät tuntipalkkaisten työehtosopimuksen mukaan. Muut ovat kuukausipalkkaisia. Henkilöstö jakautuu myös vakinaiseen ja määräaikaiseen henkilöstöön. Määräaikaiset kuljettajat on kuitenkin tilastoitu vakinaisten kuljettajien lukuihin. Tiedot henkilöstön määrästä ja rakenteesta ovat vuoden viimeisen päivän mukaisia. Osa tiedoista (vaihtuvuus- ja poissaolotiedot, henkilötyövuosilaskelmat) on kuitenkin koottu koko vuodelta. HKL:n palveluksessa oli vuoden 24 lopussa 2 38 päätoimista henkilöä. Heistä oli vakinaisessa ja 41 määräaikaisessa palvelussuhteessa. Kaksi työntekijää oli palkattu työllisyysvaroin. HKL:n palveluksessa oli vuonna 24 lisäksi 17 työntekijää, joille ei ole määritelty viikkotyöaikaa. Kuva 1. Henkilöstömäärän kehitys 2 15 Henkilöä Henkilöstömäärä

5 Kuva 2. Henkilöstömäärä yksiköittäin RL 496 (+ 31) ML 189 (+ 3) RAY toteutetun rata- ja kiinteistönhoidon uudelleenorganisoinnin myötä HKL:n yksiköiden henkilöstömäärissä on tapahtunut suurehkoja muutoksia. Edelliseen vuoteen verrattuna suurin henkilöstölisäys oli HKL-Raitioliikenteessä, yhteensä 31 henkilöä. Hallinto- ja talousyksikön henkilöstö pieneni 4 henkilöllä. Organisaatiomuutoksessa HKL-Rata- ja kiinteistöpalvelut lakkautettiin ja Rakennusyksikkö perustettiin. BL 128 (- 17)!" HTY 138 (- 4) SUY 3 (- 8) BL Bussiliikenne RL Raitioliikenne ML Metroliikenne RAY Rakennusyksikkö HTY Hallinto- ja talousyksikkö SUY Suunnitteluyksikkö Henkilöstön määrä ei suoraan kerro, millä henkilöstöpanoksella toimintaa on pyöritetty. Osa henkilöstöstä on ollut pitkillä sairauslomilla, vanhempainlomilla, hoitovapailla, opintovapailla jne. tai tehtäviä on hoidettu osaaikaisen henkilöstön voimin. Todellisen työpanoksen selvittämiseksi voidaan käyttää apuna käsitettä henkilötyövuosi. Henkilötyövuodella tarkoitetaan tässä raportissa täyttä työaikaa tekevän henkilön vuoden työskentelyä, johon sisältyy vuosiloma, mutta ei muita poissaoloja. Kuvasta 3 selviävät HKL:n keskimääräinen henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet vuonna 24. Kuva 3. Henkilötyövuodet Henk.työvuodet Henk.määrä Henkilötyövuodet on laskettu siten, että palveluksessaolopäivistä on vähennetty muut poissaolopäivät kuin vuosilomapäivät ja erotus on jaettu 365:llä. Osa-aikaisen henkilön työpanos on otettu huomioon osa-aikaprosentin mukaan. Tiedot on saatu ehevy raporteista, jotka perustuvat HIJAT:iin vietyihin palvelussuhdetta kuvaaviin tietoihin (palvelussuhteen kesto, työaika jne.). Laskentatavan ja tietojärjestelmien kehittymisen vuoksi vertailu aikaisempien vuosien lukuihin ei ole tarkoituksenmukaista. Jos henkilöstön kokonaistyöajan jakaantumista vertaillaan Helsingin kaupungin keskiarvoihin, huomataan, että tehty työaika on pitempi kuin koko kaupungilla, mutta sairauspoissaoloja on HKL:llä enemmän. 4

6 Taulukko 1. Kokonaistyöajan jakauma (%) Vuosi- Sairaus- ja Perhe- Opinto- Muu Tehty loma tapaturma 1 vapaat vapaa työaika HKL 11,5 (+,3) 7,5 (+ 1,1),9 (+,1),3 (+,1) 2,4 (+,2) 77,6 (- 1,6) Helsinki 11, (+,8) 5,2 (+,3) 3,9 (+,2),6 (+,1) 4,5 (+,1) 76, (-,3) # Suurin ikäryhmä vuonna 24 olivat 57-vuotiaat (9 henkilöä). 5-vuotiaita tai sitä vanhempia oli henkilöstöstä 36,8 prosenttia (23: 37,5 prosenttia; 22: 39 prosenttia). Kuva 4. Henkilöstön ikäjakauma Miehet Naiset Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopulla 45,4 vuotta (23: 45,5 vuotta; 22: 45,7 vuotta). Kuljettajien keski-ikä oli 44, vuotta (23: 43,8 vuotta). Määräaikaisten palvelussuhteiden osuus kaikista palvelussuhteista on viimeiset viisi vuotta pysynyt suurin piirtein samalla tasolla. Vuonna 24 palvelussuhteista oli määräaikaisia vajaat kaksi prosenttia. Naisia oli HKL:n henkilöstöstä noin viidennes. Koko kaupungin henkilöstöstä naisten osuus oli 72 prosenttia. Kuvassa 6 on sukupuolijakauma esitetty yksiköittäin. Kuva 5. Päätoimisen henkilöstön sukupuolijakauma Hallinto- ja talous Suunnitteluyksikkö Rakennusyksikkö Raitioliikenne Metroliikenne Bussiliikenne Naiset Miehet Poissaolot kuntoutusloman johdosta sisältyvät lukuihin. 5

7 Kuljettajan tehtävissä toimi yhteensä 195 naista (23: 194). Suhteessa eniten naiskuljettajia on metroliikenteessä, 44 prosenttia. Naisten osuus henkilökuntamäärästä ei ole viime vuosina paljoakaan muuttunut. Monikulttuurisuus on viime vuosina lisääntynyt HKL:ssä. Karkean arvion mukaan noin 83 prosentilla henkilöstöstä oli vuonna 24 äidinkielenään suomi (23; 85 %). Ruotsinkielisiä on noin 4 prosenttia ja muiden (n. 13 prosenttia) äidinkieli on jokin muu. Edelliseen vuoteen verrattuna niiden työntekijöiden ryhmä, jonka äidinkieli oli jokin muu kuin suomi tai ruotsi, kasvoi kahdella prosenttiyksiköllä. Kuva 6. Henkilöstön äidinkieli (muu kuin suomi, %) % Muu ,2 12,9 Ruotsi ,8 $ %& Henkilöstömenoihin kuuluvat kaikki palkat ja palkkiot. Palkkoihin sisältyvät esimerkiksi sunnuntai-, ilta-, yö- ja kaksiosaisen päivän korvaukset. Muihin henkilöstömenoihin kuuluvat esimerkiksi sosiaaliturvamaksut, eläkevakuutusmaksut, kaupungin oman eläkejärjestelmän kustannukset, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut sekä työttömyysvakuutusmaksut. Kuva 7. Palkat ja muut henkilöstömenot Muut henkilöstömenot Palkat HKL:n palkkasumma kasvoi vuodesta 23 vuoteen 24 noin 3,6 prosentilla, kun keskimääräinen henkilöstömäärä samana aikana pieneni 4,8 prosentilla. Ylityökorvauksia maksettiin vuonna 24 yhteensä 2,6 miljoonaa euroa, mikä oli 635 edellistä vuotta enemmän. 6

8 HKL:n henkilöstön säännöllisen työajan keskiansio oli vuonna 24 hieman korkeampi kuin kuntasektorilla. Helsingin kaupunkiin ja kaikkiin palkansaajiin verrattuna keskiansio oli sitä vastoin matalampi. Kuvasta 8 ilmenevät palkat ovat täyttä työaikaa tekevän henkilöstön säännöllisen työajan keskiansioita. Miesten keskiansio oli euroa kuukaudessa ja naisten 2 67 euroa kuukaudessa. Määräaikaisen henkilöstön ja työllistettyjen palkat sisältyvät lukuihin. Kuva 8. Säännöllisen työajan keskiansiot HKL Helsinki Kuntasektori Kaikki palkansaajat ' &% (! #! Kuvasta 9 näkyvät miesten ja naisten koulutusasteen jakaumat. Koulutusasteen luokitus on vuoden 1997 koulutusluokituksen mukainen. Henkilöstöhallinnon tietojärjestelmään tallennettujen tietojen mukaan noin 57 prosentilla henkilöstöstä on vähintään keskiasteen koulutus (23: 55 prosentilla). Keskiasteen koulutus oli noin 54 prosentilla henkilöstöstä ja sitä korkeampi koulutus 3 prosentilla. Kuva 9. Koulutusasteen suhteellinen jakauma Miehet Naiset Tutkijakoulutus Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste,1 1,2,9 1,2,4 3,2 1, Keskiaste 32,9 59, Muut tai tuntematon 38,6 61,4 %, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 7

9 ! Henkilöstökoulutuksen kustannukset olivat vuonna 24 hieman edellistä vuotta suuremmat. Sekä oman että ulkopuolisen koulutuksen kustannukset olivat yhteensä noin 337 euroa. Kuva 1. Henkilökuntakouluksen kustannuskehitys () Yhteensä () ) Helsingin kaupungin kaikissa virastoissa ja laitoksissa toteutettiin työhyvinvointikysely syksyllä 24. Kyselyllä haluttiin saada kattava kuva kaupungin henkilöstön ja erityisesti työyhteisöjen hyvinvoinnin tilasta. Tutkimuksen tuloksia on tarkoitus käyttää johtamisen ja työyhteisöjen kehittämisen apuvälineenä. Vastaava tutkimus tehtiin ensimmäistä kertaa syksyllä 23 ja tarkoituksena on toteuttaa vastaava tutkimus vuosittain. HKL:ssä kyselyyn vastasi yhteensä 677 henkilöä, eli noin 33 prosenttia koko henkilökunnasta. Matalia indeksilukuja annettiin kysymykseen työn tavoitteiden tiedostamisesta ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön koettiin erityisesti kuljettajien keskuudessa pieniksi. Työpaikan ilmapiiri ja omat voimavarat työn suorittamiseen koettiin melko hyviksi. Kuvissa 11 ja 12 on tutkimuksen tuloksia henkilöstöryhmittäin. Työhyvinvointikyselyn tulokset olivat pääsääntöisesti viimevuotisia tuloksia paremmat. Kuva 11. Työhyvinvointikyselyn yhteenveto yksiköittäin 5, 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1, Bussi Ratikka Metro RAY HTY SUY HKL Johtaminen Työpaikan ilmapiiri Työn tavoitteet Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön 8

10 Kuva 12. Työhyvinvointikyselyn yhteenveto yksiköittäin 5, 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1, Bussi Ratikka Metro RAY HTY SUY HKL Työyhteisön toimivuus Ammatillinen osaaminen Työolot Omat voimavarat Yhteensä Työterveysasemalla oli vuonna 24 sairaanhoitoon liittyviä käyntejä yhteensä ja terveystarkastuksia tehtiin Edelliseen vuoteen verrattuna sairaanhoitoon liittyvien käyntien määrä väheni 1 316:lla ja terveystarkastuskäyntien määrä lisääntyi 122:lla. Alla olevasta taulukosta käyvät ilmi HKL:n ja Helsingin kaupungin työterveydenhuollon kustannukset viimeisten kuuden vuoden ajalta. Taulukko 2. Työterveydenhuollon kustannukset Vuosi Kokonais- Kokonais- Kokonais- Kustannukset Kustannukset kustannukset kustannukset kustannukset Kelan korvauksen Kelan korvauksen (HKL) /hlö (HKL) /hlö (Hki) jälkeen /hlö (HKL) jälkeen /hlö (Hki) ## *+##,# #,!#!! Sairaus- ja tapaturmapoissaolot vuonna 24 olivat 6,8 prosenttia kokonaistyöajasta. Kuukausipalkkaisen henkilöstön sairauspoissaolot nousivat,3 prosenttiyksiköllä edellisestä vuodesta. Tuntipalkkaisten poissaolot lisääntyivät selkeästi vuonna 24: sairauspoissaolot 2,3 prosenttiyksikköä ja tapaturmapoissaolot 1, prosenttiyksikköä. Pitkien poissaolojen osuus sairaus- ja tapaturmapoissaoloista oli huomattavan suuri. Kuva 13. Sairaus- ja tapaturmapoissaolot 1, 8, % 6, 4, 2,, HKL 2 HKL HKL HKL HKL Kp 2 Kp 21 Kp 22 Kp 23 Kp 24 Tp 2 Tp 21 Tp 22 Tp 23 tapaturma,2,3,3,2,5,2,3,2,2,3,3,3,4,2 1,2 sairaus 5,7 5, 5,4 5,6 6,3 5,5 5,1 5,3 5,6 5,9 6,4 4,8 5,8 5,6 7,9 Tp 24 9

11 Kuva 14. Sairauspoissaoloprosentti ikäryhmittäin 4 3 Henkilöt Henkilöt Poissaolo % 1, 1,6 2,5 4,3 9,1 6,6 4,3 6, 11,6 19, Sairauspoissaolo % Viime vuosina henkilöstön työssäoloprosentti on ollut hieman laskussa. Vähiten kuukausipalkkaisen henkilöstön sairaus- ja työtapaturmapoissaoloja on hallinto- ja talous- sekä suunnitteluyksiköissä. Kuvasta 15 ilmenevät kuukausipalkkaisen henkilöstön työssäoloprosentit ja kuvasta 16 liikennehenkilökunnan työssäoloprosentit vuosina Hallinto- ja talousyksikön, suunnitteluyksikön ja rakennusyksikön tiedot ovat ajalta Kuva 15. Työssäoloprosentit yksiköittäin , 95, 9, 85, 8, HKL HTY SUY RAY RL ML BL 23 93,6 93,6 95,2 92, ,9 94,5 98,7 89,3 91,6 94,4 92,3 Kuva 16. Liikennehenkilökunnan työssäoloprosentti , 95,3 94,7 94,4 94,4 94,4 93,1 93,1 93,1 93,3 92,4 91,8 91,3 89,9 88,9 94,6 93,5 93,4 92,7 92, , 94,4 93,9 93,2 92,3 91,6 9,9 9,991,1 9,7 84 Matkalippujen tarkastajat Raitiovaununkuljettajat Metrojunan kuljettajat Läntinen BL kuljettajat Pohjoinen BL kuljettajat Itäinen BL kuljettajat Tiedot sairaus- ja tapaturmapoissaoloista on saatu ehevy raporteista, jotka perustuvat HIJAT-henkilöstötietojärjestelmään viedyistä palvelussuhdetta kuvaavista tiedoista. Kuntoutuslomalla olevien poissaolot eivät sisälly yllä mainittuihin lukuihin. 1

12 &#*##+#!# Osa-aikaeläkkeelle voi siirtyä 58 vuotta täyttänyt työntekijä (vuonna 1946 tai sitä ennen syntyneillä alaikäraja on 56 vuotta), joka siirtyy jatkuvasta kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön. Työaikaa lyhennetään työnantajan ja työntekijän yhdessä sopimalla tavalla. Vuonna 24 HKL:ssä oli osa-aikaeläkkeellä 37 miestä ja 15 naista (23: 4 miestä ja 16 naista). Osatyökyvyttömyyseläke voidaan myöntää henkilölle, jonka työkyky on alentunut sairauden vuoksi. Ansiot osatyökyvyttömyyseläkkeen ajalta voivat olla enintään 6 prosenttia kokoaikatyön ansioista. HKL:n palveluksessa oli vuonna 24 yhteensä 14 miestä ja 6 naista osatyökyvyttömyyseläkkeellä (23: 26 miestä ja 11 naista). -#- Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus vuonna 24 oli 6,2 prosenttia (23: 7,4 prosenttia). Palvelussuhde päättyi 15 henkilöltä 2. Palveluksesta eronneita oli 68 ja 2 henkilön palvelussuhde päättyi muusta syystä. Eläkkeelle jäi 62 henkilöä. Taulukko 3. Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus Lähdön syy Lähteneet % Lähteneet % Lähteneet % Lähteneet % Vanhuuseläke 49 2, ,7 64 2, ,37 Yksilöllinen varhaiseläke 2,9 3,14 3,14 3,12 Varhennettu vanhuuseläke 2,9 2,9 3,12 Työkyvyttömyyseläke 17,8 23 1,5 14,65 23,96 Eläkkeet yhteensä 68 3,2 87 3, , ,83 Eronneet palvelussuhteesta 84 3, , ,2 68 2,83 Muu syy 19,9 16,74 6,32 2,84 YHTEENSÄ 171 8, , , ,24 Taulukko 4. HKL:n lähtövaihtuvuus 24 Kuljettajat Muut kk-palkkaiset_ Tuntipalkkaiset_ HKL yhteensä_ Lähdön syy Lähteneet % Lähteneet % Lähteneet % Lähteneet % Vanhuuseläke 17 1,16 1 2,43 5, ,37 Yksilöllinen varhaiseläke 1,24 2,38 3,12 Varhennettu vanhuuseläke 2,49 1,19 3,12 Työkyvyttömyyseläke 18 1,23 1,24 4,76 23,96 Eläkkeet yhteensä 35 2, ,4 12 2, ,83 Eronneet palvelussuhteesta 58 3,96 1 2, ,83 Muu syy 17 1,16 1,24 2,38 2,84 YHTEENSÄ 11 7, ,7 14 2, ,24 HKL:n henkilöstön keskimääräinen palvelusaika on viime vuosina hieman lyhentynyt. Kuvasta 19 ilmenee, että 54 prosenttia henkilöstöstä on ollut HKL:n palveluksessa vähintään 1 vuotta (23: 56 prosenttia, 22: 64 prosenttia) ja vähintään 2 vuotta HKL:n palveluksessa olleita on 32 prosenttia (23: 33 prosenttia, 22: 38 prosenttia). Alle 1 vuotta palveluksessa olleita miehiä oli vuonna 24 yhteensä 792, mikä vastaa 39 prosenttia koko henkilöstöstä. Kyseinen ryhmä kasvoi 4 henkilöllä vuonna 24. Yli 2 vuotta, mutta alle 3 vuotta palvelleiden ryhmä pieneni samana ajanjaksona 61 henkilöllä. 2 Luvuissa eivät näy määräaikaisessa työsuhteessa olleet henkilöt, joiden työsopimuksia ei jatkettu määräaikaisuuden päätyttyä. 11

13 Kuva 17. Henkilöstön palveluaika 1 8 henkilöä v v v v v. Miehet Naiset Vakinaisen henkilöstön ikärakenteesta johtuen eläkkeelle lähtevien määrä on lähivuosina korkea. Kuvasta 18 ilmenee, kuinka moni nykyhenkilöstöstä saavuttaa kunakin vuonna vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan iän. Lukuihin ei sisälly HKL-Bussiliikenteen henkilöstöä bussiliikenteen yhtiöittämisen johdosta. Eläkkeelle lähtevien tarkkaa määrää on kuitenkin uuden eläkelainsäädännön johdosta vaikea ennustaa. Kuva 18. Eläkeiän saavuttavat Henkilöä (!!# Vuonna 24 käsiteltiin yhteensä 63 aloitetta, joista palkittiin 24. Palkituista aloitteista yksi oli liikenteeseen liittyvä, 16 teknisiä ja seitsemän muita. Palkkiosumma vuonna 24 oli yhteensä euroa. Suurin palkkio vuonna 24 oli 2 euroa. Alla olevasta kuvasta käy ilmi käsiteltyjen aloitteiden määrät

14 Kuva 19. Käsiteltyjen aloitteiden määrä käsiteltyjä liikenteellisiä teknillisiä muita !,##!# Henkilöstön ruokailua on vuonna 24 tuettu yhteensä eurolla. Henkilöä kohden laskettuna kustannukset olivat noin 22 euroa. Vuosina 22 ja 23 toimipaikkaruokailun kustannukset olivat edellisten vuosien kustannuksia pienemmät Kallion virastotalon peruskorjauksen johdosta. Vuoden 24 alentuneet kustannukset selittyvät sillä, että laskutusperusteita on tarkennettu tehtäväksi henkilökuntaruokaloiden todellisten kävijämäärien perusteella. Kuva 2. Toimipaikkaruokailun kustannukset (# -"#! HKL:llä oli vuonna 24 yhteensä 23 aravalainoitettua ja 179 vapaarahoitteista palvelussuhdeasuntoa. Vuonna 24 palvelussuhdeasunto oli noin 2 prosentilla henkilöstöstä. Asukkaat vaihtuivat 11 asunnossa. HKL:n maksaman vuokrasubvention kokonaismäärä vuonna 24 oli yhteensä euroa (23: euroa). Korjauskustannukset olivat noin euroa (23: euroa) ja saamatta jääneitä vuokria oli noin euroa (23: euroa). Tyhjillä olon kustannukset olivat yhteensä euroa vuonna 24. Korjauskustannusten nousu selittyy Töölönkadun palvelussuhdeasuntojen korjauksista. 13

15 Kuva 21. Kustannukset palvelussuhdeasunnoista Vuokrasubventiot Korjauskustannukset Saamatta jääneet vuokrat Tyhjillä olon kustannukset !+#!# Henkilöstön virkistysrahat vuonna 24 olivat euroa. Vuotta aiemmin ne olivat euroa. Lukuihin sisältyvät avustukset henkilökuntakerhoille, kuntoilun tukeminen, tilojen käytöstä aiheutuneet kustannukset sekä henkiseen virkistäytymiseen ja hyvinvointiin liittyvä sosiaalitoiminta. Kuva 22. Henkilöstön virkistysrahat /hlö ## Henkilöstökassan jäsenmäärä HKL:ssä on ollut lievässä laskusuunnassa viime vuosina. HKL:n henkilöstöllä oli vuonna 24 yhteensä 1 25 käyttötiliä (23: 1 374) ja 9 (93) kerhotiliä. Tämän lisäksi henkilöstöllä oli 138 (184) määräaikaistiliä. / & % Henkilöstötuloslaskelma on virallisen tuloslaskelman muunnettu versio, jossa henkilöstömenot on eritelty yksityiskohtaisemmin kuin virallisessa tuloslaskelmassa. Henkilöstöön liittyvät kulut on ryhmitelty hieman virallisesta tuloslaskelmasta poikkeavasti, joten tiedot eivät ole henkilöstökulujen osalta täysin vertailukelpoisia. Muut menot on sitä vastoin henkilöstötuloslaskelmassa niputettu yhteen. HKL:n henkilöstötuloslaskelman laadinnassa on professori Guy Ahosen (Henkilöstötilinpäätös yrityksen ikkuna menestykselliseen tulevaisuuteen, Helsinki 2) suosituksen mukaisesti eritelty palkkojen ja palkkioiden lisäksi henkilöstön uusiutumis-, kehittämis- ja rasituskulut. 14

16 HKL:N HENKILÖSTÖTULOSLASKELMA % liike- % henkilöstö % liike- % henkilöstövaihdosta kuluista vaihdosta kuluista LIIKEVAIHTO HENKILÖSTÖKULUT Varsinaisen työajan palkat Kuukausipalkat Tuntipalkat ,7% 54,3% ,4% 54,2% Työaika- ja olosuhdekorvaukset Lisä- ja ylityökorvaukset Iltatyökorvaukset Lauantaityökorvaukset Sunnuntaityökorvaukset Erikoispyhäkorvaukset Yötyökorvaukset Kaksiosaisen päivän korvaus Nivellisät ,9% 11,7% ,6% 11,2% Palkkiot Palkkiot ja henkilökohtaiset lisät Tasken maksamat palkkiot Tulospalkkiot Liikenneturv. palkkio Rationalisointi- ja aloitepalkkiot ,2%,5% ,2%,5% PALKAT JA PALKKIOT YHTEENSÄ ,7% 66,5% ,3% 65,9% Henkilöstön uusiutumiskulut Rekrytointikulut Vuosilomapalkat, kp Vuosiloma-ajan tuntipalkat Lomarahat Lomapalkkojen jaksotus Vanhuuseläkemaksut Sosiaaliturvamaksut ,1% 26,6% ,9% 26,4% Henkilöstön kehittämiskulut Henkilöstökoulutus Koulutusajan palkat Työkykyä ylläpitävä toiminta Työterveyshuolto (ennalta ehkäisevä) Työsuojelukulut Kuntoilun tukeminen Henkilöstöruokailu Avustukset henkilökuntakerhoille Palvelussuhdeasuntokustannukset Vuokrat harrastus- ja kuntotiloista YTV henkilökunnan seutulippu Muut sosiaalitoiminnan kulut ,5% 3,6% ,6% 3,9% Henkilöstön rasituskulut Sairaus- ja tapaturma-ajan palkat, tp Sairaus- ja äitiyslomapalkat, kp Sairaus- ja äitiyspäivärahapalautukset Tapaturmavakuutusmaksut Tapaturma-ajan palkat, kp Tapaturmakorvaukset Työkyvyttömyyseläkemaksut Yksilöll. varhaiseläkemaksut Työttömyysvakuutusmaksut Työterveyshuolto (sairaanhoito) ,4% 3,4% ,6% 3,8% HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ ,7% ,4% ALIHANKINTANA TEHDYT TYÖT ,9% ,% TYÖVOIMAN VUOKRAUS ,2% ,2% ASIANTUNTIJAPALVELUT ,5% ,4% MUUT KULUT ,7% ,% TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,9%,% 15