Kihlattu ei ole kahlittu

Transkriptio

1 Kihlattu ei ole kahlittu Etelä- ja Itä-Savon sairaanhoitopiirien hallitusten seminaari Savonlinnan keskussairaala Timo Keistinen Lääkintöneuvos

2 ERIKOISSAIRAANHOITOLAKI 7 Erikoissairaanhoidon järjestämistä varten maa jaetaan sairaanhoitopiireihin seuraavasti: Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Itä-Savon sairaanhoitopiiri 12 Sairaanhoitopiirin kuntayhtymällä tulee olla erikoissairaanhoidon järjestämiseksi sairaaloita sekä tarpeen mukaan niistä erillään olevia sairaanhoidon toimintayksiköitä ja muita toimintayksiköitä. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä päättää sairaaloiden ja muiden toimintayksiköiden perustamisesta ja lakkauttamisesta.

3 TERVEYDENHUOLTOLAKI 50 Kiireellinen hoito, neljäs momentti Sairaanhoitopiirin keskussairaalan yhteydessä toimivalle yhteispäivystyksen yksikölle voidaan muodostaa sen laajuinen ja toiminnallisesti monipuolinen päivystyksen yksikkö, jota palvelujen saavutettavuus, päivystyspisteiden väliset etäisyydet ja sairaanhoitopiirin väestön kielellisten oikeuksien toteuttaminen edellyttävät.

4 TERVEYDENHUOLTOLAKI 45 Erikoissairaanhoidon työnjako ja eräiden tehtävien keskittäminen, kolmas momentti Leikkaustoiminta, joka edellyttää leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa, tulee kokonaisuudessaan koota niihin sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys.

5 VALTIONEUVOSTON ASETUS ERIKOISSAIRAANHOIDON TYÖNJAOSTA JA ERÄIDEN TEHTÄVIEN KESKITTÄMISESTÄ 7 Muu keskitettävä erikoissairaanhoito Asennettujen lonkan ja polven tekonivelten määrän tulee olla yhteensä vähintään noin 600 vuodessa Rintasyöpäleikkausten vähintään noin 150 kappaletta Paksusuolisyövän leikkausten vähintään noin 70 kappaletta

6 UUDET PAKSUSUOLEN SYÖPÄTAPAUKSET (VUOSI 2015 SYÖPÄREKISTERI) Etelä-Savo yhteensä 57 kpl Itä-Savo yhteensä 16 kpl YHDESSÄ yhteensä 73 kpl Timo Keistinen

7 UUDET RINTASYÖPÄTAPAUKSET (VUOSI 2015 SYÖPÄREKISTERI) Etelä-Savo yhteensä 121 kpl Itä-Savo yhteensä 46 kpl YHDESSÄ yhteensä 167 kpl Timo Keistinen

8 VALTIONEUVOSTON ASETUS ERIKOISSAIRAANHOIDON TYÖNJAOSTA JA ERÄIDEN TEHTÄVIEN KESKITTÄMISESTÄ 3 Valtakunnallisen kokonaisuuden suunnittelu ja yhteen sovittaminen 4 Alueellisen kokonaisuuden suunnittelu ja yhteen sovittaminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille syövän ehkäisyn, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen valtakunnallista suunnittelua ja toiminnan yhteensovittamista koskevat tehtävät, joita hoidettaessa on huolehdittava toimintojen tutkimuksellisesta. Yliopistollista sairaalaa ylläpitävän sairaanhoitopiirin huolehdittava syövän ehkäisyn, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen suunnittelua ja toiminnan yhteensovittamista koskevat tehtävät valtakunnallisessa yhteistyössä ja huolehtien toiminnan tutkimuksellisesta pohjasta

9 LONKAN JA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSET (VUOSI 2017 KUNTALIITTO) Etelä-Savo yhteensä 448 kpl Itä-Savo yhteensä 305 kpl YHDESSÄ yhteensä 753 kpl Timo Keistinen

10 LONKAN JA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSET (VUOSI 2017 KUNTALIITTO JA OECD) Etelä-Savo maakunnassa leikataan paljon tekoniveliä: Viime vuonna leikattiin yhteensä 753 kpl. Jos leikattaisiin väestöön suhteutettuna yhtä paljon kuin muilla alueilla: Helsingin ja Uudenmaan maakunnassa 367 kpl Ruotsissa 525 kpl Euroopassa keskimäärin 428 kpl Timo Keistinen

11 LEIKKAUKSET (VUOSI 2017 KUNTALIITTO) Etelä-Savo yhteensä kpl Itä-Savo yhteensä kpl YHDESSÄ yhteensä kpl Timo Keistinen

12 AVOHOITOKÄYNNIT JA HOITOPÄIVÄT (VUOSI 2017 KUNTALIITTO) AVOHOITOKÄYNNIT Etelä-Savo yhteensä kpl Itä-Savo yhteensä kpl HOITOPÄIVÄT Etelä-Savo yhteensä kpl Itä-Savo yhteensä kpl Timo Keistinen

13 KIHLAUKSEN KANSSA EI KIIREHDITÄ 1. Mitään ei muuteta Tekonivelet ja syövät alle asetusrajan molemmissa sairaaloissa. Molempien sairaaloiden pitää siirtää nämä leikkaukset oman maakunnan ulkopuolelle. Hyvää: Savonlinnan keskussairaalalle aikaa sopeutua tuleviin muutoksiin. Huonoa: Maakunnan rakentaminen vuoteen 2020 tältä osin takkuaa Timo Keistinen

14 KIHLAPARI ALKAA SUUNNITELLA YHTEISELOA 2. Jaetaan työt ja otetaan molempien lusikat käyttöön Tekonivelleikkaukset Savonlinnaan ja syövät ja päivystysleikkaukset Mikkeliin Hyvää: Molemmat pärjäävät vuoteen 2020 Savonlinnalle aikaa sopeutua tulevaan Yhteystyölle olemassa edellytyksiä Riski: Edellyttää kovaa muutosjohtamista, löytyykö siihen johtajaa? Timo Keistinen

15 HÄÄT SULHASEN TAPAAN 3. Kerralla asiat kuntoon Mikkelissä tekonivel- ja suoliston leikkaukset sekä päivystysleikkaukset. Savonlinnaan rintasyöpäleikkaukset. Hyvää: Nopea reitti 2020 vuoden sote-maakuntaan Vähän siirtoja Huonoa: Savonlinna joutuu nopeasti saneeraamaan kirurgista toimintaansa Maakunnan sisäinen tasapaino voi helposti järkkyä Uuden maakunnan rakentaminen vaikeutuu Timo Keistinen

16 LAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON SUUNNITTELUSTA JA VALTIONAVUSTUKSESTA 5 KOLMAS MOMENTTI Hankittaessa palveluja yksityiseltä palvelujen tuottajalta kunnan tai kuntayhtymän on varmistuttava siitä, että hankittavat palvelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Toisin sanoen: Kunta tai kuntayhtymä voi hankkia erikoissairaanhoidon palveluita yksityisiltä toimijoilta koskien myös operatiivisia erikoisaloja, mutta leikkaustoiminta hankintana ei ole mahdollinen, jos terveydenhuoltolain laatuehdot eivät täyty päivystyksen ja lukumäärien suhteen Timo Keistinen

17 Rakastumisessa on kysymys siitä, kuinka kahden parhaat puolet sopivat yhteen. Rakkaudessa on kyse siitä, kuinka hyvin heidän huonot puolensa sopivat yhteen Timo Keistinen

18 ENNEN KIHLAUSTA ON SYYTÄ MIETTIÄ Miten isot riidat käydään läpi Miten kumppanin kanssa selvitään yhdessä kriiseistä Tutustukaan sukulaisiin ja läheisiin Puhukaa rahasta Kokeilkaa asua yhdessä Eläkää kuten olisitte jo naimisissa Timo Keistinen

19 1 ESSOTEN JA SOSTERIN KIRURGISEN TOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN Hannu Paajanen, kirurgian ylilääkäri Professori

20 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Kirurginen päivystys 2. Keskittämisasetuksen vaikutus 3. Työnjakomallit 4. Uhkakuvat 5. Työnjakoon vaikuttavia muita tekijöitä 6. Resurssit molemmissa sairaaloissa 7. Yhteenveto

21 3 1. Kirurginen päivystys Selvityksen tekijä on toiminut kirurgina lähes 30 vuotta useassa maamme eritasoisissa kirurgian yksiköissä (mm. Kuusamon terveyskeskus, Pieksämäen aluesairaala, Satakunnan, Savonlinnan, Mikkelin, Satakunnan keskussairaalat, Tampereen ja Kuopion yliopistolliset keskussairaalat). Lisäksi olen toiminut 10 vuotta Mikkelin keskussairaalan teho-osaston vastaavana kirurgina ja kirjoittanut useita tieteellisiä julkaisuja sekä ohjannut väitöskirjoja kirurgian päivystyksen vaikuttavuudesta. Käytännön kirurgin urani aikana olen todennut, että kirurginen päivystys on oltava aina keskiössä kirurgian työnjakoa järjestettäessä se pelastaa eniten ihmishenkiä ja on arvokkainta ja tärkeintä kirurgin työtä. Siksi Etelä-Savon maakunnan kirurgisen toiminnan järjestämisen tulee kulkea päivystys edellä ja nyt tehtävien päätösten tulee kestää 5-10 vuotta erityisesti turvaamalla päivystys (Taulukko 1). Taulukko 1. Maakunnan kirurgisen työnjaon tavoitteet. Päivystys turvattava molemmissa sairaaloissa nykyisen laajuisena Huom! kir päivystys on 80 % potilaan arviointia ja vain 20 % leikkaamista Mikkelin kuuma sairaala oltava maakunnan ykkös päivystyssairaala ja Savonlinnassa 24/7 kirurginen yhteispäivystys virkatyönä asetuksen puitteissa Molemmissa sairaaloissa leikkaustoiminta ja kirurgian erikoislääkärikonsultaatiot säilytettävä virkatyönä Potilassiirrot minimoitava: hoito kotipaikkakunnan sairaalassa asetusten puitteissa Henkilökunta: ei mielellään irtisanomisia Potilasturvallisuus ja hoidon laatu maksimoitava Konsultit pois tai minimiin kirurgian hoidon järjestämisessä

22 4 Etelä-Savon maakunnassa toimii Mikkelin ja Savonlinnan keskussairaalat, joiden yhteinen väestöpohja on vajaa asukasta. Liikenteen vilkkaus erityisesti 5-tiellä ja loma-asutuksen kasvu kesäisin lisäävät kirurgisen päivystyksen tarvetta huomattavasti varsinkin Mikkelin keskussairaalan alueella. Maakunnan pitkät välimatkat laajan päivystyksen sairaaloihin (esim. Kuopio, Joensuu, Lahti) asettavat henkeä pelastavan kirurgisen päivystystoiminnan keskiöön. Varsinkin monivammoissa (liikenneonnettomuudet), runsaassa verenvuodossa (esim. pohjukaissuolen haava) tai keuhkovammoissa (paineilmarinta) yli tunnin maakuljetus lopulliseen hoitopaikkaan voi olla potilaalle kohtalokas, ellei kirurginen ensihoito (siirtokuntoon saattaminen) ole toteutettavissa molemmissa sairaaloissa. Savonlinnan keskussairaalassa on nyt yhteispäivystys eli sairaalassa on yleislääkäri ja takapäivystäjänä yksi kirurgi eli ns. jakamaton takapäivystys. Mikkelin keskussairaalassa on laajempi päivystysvalmius: yhteispäivystyksessä 1-2 yleislääkäriä, kaksi kirurgian etupäivystäjää ja lisäksi jaettu takapäivystys eli yksi pehmytkirurgi (gastrokirurgi, urologi,verisuonikirurgi) ja yksi traumakirurgi (ortopedi). Nykyaikana kirurgian päivystyspisteissä jaettu takapäivystys (pehmytkirurgi + ortopedi) on käytännössä välttämätöntä hoidon laadun ja potilasturvallisuuden takia. Lisäksi uudesta kirurgikoulutuksesta valmistuneet eri kirurgian alojen erikoislääkärit eivät suostu jakamattomaan takapäivystykseen (= eivät enää osaa laajaa päivystyskirurgiaa). Savonlinnassa on virkasuhteessa vain 1.5 ortopedia ja ensi syksystä lähtien vain 1.5 gastrokirurgia eli yhteensä kolme kirurgian erikoislääkäriä. Kolmen virkakirurgin työpanoksella kirurgista päivystystä ei voida Savonlinnassa turvallisesti hoitaa. Savonlinnassa käy ostopalveluna (konsultit) noin eri alojen kirurgia, mutta heidän valmius jäädä päivystämään on kallis vaihtoehto, eikä edes mahdollista (kaikki konsultit eivät suostu päivystämään jakamatonta takapäivystystä). Taulukosta 2 käy ilmi, että Mikkelin keskussairaalan kirurginen toiminta on syksystä 2018 pääsääntöisesti hoidettu virkatyönä ja Savonlinnassa taas konsulttitoimintana ( keikkalääkärit ).

23 5 Erikoisala Mikkeli Savonlinna Virkalääkärit: n= 16 n=3 vt. ylilääkäri (Paajanen) 1 Vatsaelinkirurgia Verisuonikirurgia 2 0 Rintaelinkirurgia 1 0 Ortopedia ja traumatologia Yleiskirurgia 1 Käsikirurgia 1.5 Urologia 2 0 Erikoistuvat Konsultit: n=2 n=17*) Plastiikkakirurgia 2 4 Vatsaelinkirurgia 0 1 Verisuonikirurgia 0 2 Rintaelinkirurgia 0 1 Ortopedia ja traumatologia 7 Käsikirurgia 1 Urologia 1 *) Savonlinnan kirurgian hankittavien asiantuntijapalvelujen luku ei kuvaa työpanosten suuruutta, vaan sitä, kuinka monesta lähteestä(kirurgilta) palveluja hankitaan, ts. yksittäinen työpanos voi olla pieni ja harvoin toteutuva. Savonlinna hankkii vuosittain 2,2 kirurgin työpanosta vastaavan määrän ulkopuolisia palveluja. Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä astui voimaan (terveydenhuoltolaki 45 ). Mikkelin keskussairaalan kirurgiseen päivystykseen uusi päivystysasetus ei tuo muutoksia. Kirurgipäivystyksen osalta Savonlinnakin täyttää vielä päivystysasetuksen vaatimukset (ympärivuorokautisen yhteispäivystysyksikkö). Savonlinnan sairaalassa on anestesiologian takapäivystys ja

24 6 ympärivuorokautinen kirurgian, sisätautien päivystys ja perusterveydenhuollon päivystys mukaan lukien kuvantamis- ja laboratoriopalvelut. Savonlinnan sairaalassa voidaan siis tehdä edelleen terveydenhuoltolain 45 :n mukaan anestesiaa vaativia suunniteltuja (elektiivisiä) leikkaustoimenpiteitä. Päivystysleikkauksia tekeville sairaaloille vaatimukset päivystysjärjestelyistä ovat tiukemmat. Asetuksen vaatimus välitön valmius vaikeasti sairaan tai loukkaantuneen potilaan hoidon tarpeen arviointiin ja välttämättömään leikkaushoitoon sekä leikkauksen jälkeiseen seurantaan ja tehohoitoon täyttyy Mikkelin keskussairaalassa, mutta ei nykyisellään täysin Savonlinnan sairaalassa. Päivystysleikkauksella tarkoitetaan leikkausta, joka on suoritettava hyvän hoitotuloksen saavuttamiseksi 24 tunnin kuluessa sairauden tai vamman tai komplikaation aiheutumisesta. Savonlinnan keskussairaalassa oli vuoden 2017 aikana n. 470 päivystysleikkauksena tehtyä toimenpidettä, mutta suurin osa näistä ei ole vaatinut 24 tunnin leikkaushoitoa eli ollut todellisia päivystysleikkauksia. Todennäköisesti 24 h päivystysleikkausten määrä on Savonlinnassa noin , jos kiireellisyysluokitus arvioidaan tapauskohtaisesti (allekirjoittaneen ja dos. Petri Juvosen selvitys ). Miten päivystysajan leikkausten lähettäminen Savonlinnasta Mikkeliin kuormittaa Mikkelin päivystystä? Jos noin 180 Savonlinnan leikkausta pitäisi leikata 24 tunnin kuluessa, tulisi Mikkeliin enintään joka toinen päivä yksi päivystysajan lisäleikkaus. Mikkelissä on ollut n. 750 päivystysajan toimenpidettä eli n. 2 päivystysajan leikkausta/ pv. Olemassa olevan Mikkelin päivystysresurssin puitteissa Savonlinnasta siirrettävät päivystysajan leikkaukset voidaan hoitaa ilman resurssin lisäystä. 2. Keskittämisasetuksen vaikutus Valtioneuvoston asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta ja keskittämisestä astui voimaan kuitenkin niin, että asetuksen 7 :ää on noudatettava viimeistään Asetuksen 6.ssä luetellut tehtävät ja niiden mukaiset toimenpiteet tulee keskittää viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan yksikköön. Muu keskitettävä erikoissairaanhoito luetellaan asetuksen 7 :ssä (Taulukko 3). Asetuksen 6 :n mukaan mm. haimasyövän, mahasyövän, peräsuolen syövän, ruokatorvisyövän, invasiivisen virtsarakon syövän sekä keuhko- ja muun rintaontelon syövän

25 7 kirurginen hoito on jo keskitetty Kuopion yliopistolliseen sairaalaan tai Mikkelistä osin Jyväskylään keski-suomen keskussairaalaan. Kaiken kaikkiaan 6 :n mukaan tapahtuva noin 100 leikkauksen keskittäminen muihin sairaaloihin lisää palveluiden ostokuluja Etelä-Savon maakunnalle euroa vuosittain. Keskittämisasetuksen 7 :n mukaan ympärivuorokautista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä ylläpitävissä sairaaloissa on mahdollista tehdä paksusuoli-, rinta-, eturauhas-, munuais-, kilpirauhassyöpien kirurgiaa sekä tekonivel- ja selkäkirurgiaa. Näille kullekin leikkaukselle on määritetty vuosittainen leikkausten minimimäärä (Taulukko 3, laatikoitu alue). Savonlinnan keskussairaalassa vuosittaiset leikkausmäärät eivät täyty missään näissä leikkauksissa. Mikkelin keskussairaalan toimenpidemäärä on riittävä selkäleikkauksissa, rintasyöpäkirurgiassa ja lähes riittävä paksusuolisyövässä (ottaen huomioon rintasyövän ja paksusuolisyövän ilmaantuvuuden kasvun lähivuosina). Molempien sairaaloiden leikkausmäärät yhteenlaskettuna päästään riittäviin lukuihin myös paksusuolen syövän kirurgiassa ja tekonivelkirurgiassa. Keskittämisasetuksen mukaiset leikkaustyypit, asetuksen minimivaatimukset (kehystys) sekä Mikkelin ja Savonlinnan keskussairaaloissa tehtyjen toimenpiteiden lukumäärät (keskiarvo v ) ovat esitetty taulukossa 3. Keltaisella varjostetut ruudut viittaavat riittäviin toimenpidemääriin. Taulukko 3. Keskittämisasetuksen kohteena olevat leikkaukset Asetuksen vaatimusmäärät on kehystetty.

26 8 Jos Etelä-Savon sairaalat yhdistävät kirurgisen toimintansa, 7 :n mukaisesti muualle siirtyvien leikkausten määrä jäisi vain n. 160 leikkaukseen. Pehmytosakirurgia Asetusvaatimus ESSOTE SOSTERI YHTEENSÄ haimasyöpä 6 yo-sairaala mahasyöpä 6 yo-sairaala gynekologinen syöpä 6 yo-sairaala peräsuolen syöpä 6 yo-sairaala ruokatorven syöpä 6 yo-sairaala rakkosyöpä 6 yo-sairaala keuhkosyöpä 6 yo-sairaala pään alueen syöpä 6 yo-sairaala neurokirurgia 6 yo-sairaala Yhteensä (pois) Pehmytosakirurgia paksusuolisyöpä rintasyöpä munuaissyöpä kilpirauhassyöpä eturauhassyöpä Ortopedia lonkan ja polven tekonivelet tekonivelrevisiot (uusintaleikkaus) olkapään tekonivel selkäkirurgia Yhteensä (pois) Työnjakomallit: Malli 1: Tekonivelet Mikkeliin ja 300 potilasta Savonlinnaan Mikkelin ja Savonlinnan sairaaloiden työnjaosta on aikaisemmin esitetty kaksi mallia (dosentti Petri Juvosen raportti ). Koska Mikkelin kuuman sairaalan asema on maakunnan kirurgisen päivystyksen keskussairaala, niin traumakirurgien määrä Mikkelissä (so. ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri) tulee turvata, ja se on Mikkelin sairaalan päivystystoiminnalle kriittistä. Tämän takia tekonivelkirurgian pysyminen Mikkelissä on välttämätöntä. Savonlinnan päivystystä on tuettava riittävästi siten, että joka päivä Mikkelistä tulee Savonlinnaan kirurgeja tekemään virkatyönä poliklinikkaa, leikkauksia ja päivystämään. Tämä tekonivelet Mikkeliin malli tarjoaa kummallekin sairaalalle parhaan päivystystä tukevan työnjaon (Taulukko 4). Mikkelistä siirretään rintasyöpäkirurgia (n=200) Savonlinnaan. Mikkelistä siirtyy rintasyöpäleikkausten lisäksi noin 100 tyrä-, jalkaterä- ja käsikirurgista potilasta Savonlinnaan. Taulukko 4. Tekonivelet Mikkeliin (650 kpl) ja rintasyöpä ( kpl) Savonlinnaan.

27 9 edut haitat Mikkeli 1. kuuman sairaalan päivystystoiminta turvattu 1. menettää 300 leikkauspot Sln:aan 2. ortopedirekrytointi helpottuu 2. menettää erikoislääkärityötä Sln:aan tekoniveltä hoidetaan hyvin (Mikkelin hyvät tulokset!) 3. lääkärit matkatyössä Mli-Sln Savonlinna rintasyöpää hoidetaan hyvin (Sln rintasyöpäkirurgia laadukasta) 6. saa 200 rintasyöpää muuta leikkausta 4. ortopedinen osaaminen kapenee 7. joka päivä Mikkelistä erikoislääkäri virkatyössä 5. enemmän pehmytkudossairaala 8. Savonlinnan ent. laajuinen leikkaussalitoiminta säilyy 6. Sln tekonivelpot matkustavat 9. vuodeosastotoiminta säilyy ennallaan 10. ei henkilökunnan irtisanomisia leikkaus- tai vuodeosastoilla Savonlinnaan tulisi siis keskittää maakunnan rintasyöpäkirurgia (n. 200 leikkausta) ja noin 100 päiväkirurgista toimenpidettä lähinnä Juvan, Pieksämäen ja Puumalan alueelta (kustannusvaikutus 1.6 milj ). Rintasyöpien hoidosta Savonlinnassa on luvannut vastata plastiikkakirurgi Helena Puonti ja konsultteina LL Tea Heiskanen (Jyväskylä), dos. Paula Mustonen (KYS), LL Tomi Tervola (KYS), LL Sarianna Joukainen (KYS) ja LL Elina Laaksonen (KYS). Rintasyövän hoito on moniammatillista ja tarvitsee patologin, radiologin, yleiskirurgin ja plastiikkakirurgin yhteistyötä ja KYS on luvannut tarjota tukea tähän. Toiminnan tulee siis olla KYS-johtoista. Mikkelissä toimii edelleen rintasyövän poliklinikka ja diagnostiset mammameetingit, joita vetää jyväkyläläinen konsultti LL Johanna Palve (kustannusvaikutus /v). Mikkelistä käy joka päivä kirurgian erikoislääkäri (Taulukko 5) Savonlinnan keskussairaalassa virkatyönä leikkaamassa, kiertämässä, konsultoimassa ja päivystämässä yön (kustannusvaikutus n /v). Tällä turvataan ja vahvistetaan Savonlinnan sairaalan kirurgian päivystystä ja konsultaatiotoimintaa mahdollisimman kattavasti:

28 10 Taulukko 5. Mikkelin erikoislääkärit, jotka lupautuneet Savonlinnaan. - gastrokirurgi 1-2 pv/viikko (Paajanen, Ilves, Song) - urologi 1-2 pv/vk (Hendolin, Huttunen) - verisuonikirurgi 1-2 pv/vk (Partio, Pitkänen) - ortopedi 1 pv/vk (Tarkiainen) + Savonlinnan omat ortopedit (Lumiaho ja Päivärinta) - käsikirurgi 1pv/viikko (Tiittanen, Laurema, Nurmenmaa) Savonlinnasta siirtyisi noin 240 tekonivelpotilasta (1.5 milj ) Mikkeliin leikattavaksi, 20 suolistosyöpää ( ) ja 70 selkäpotilasta (0.1 milj ) sekä noin päivystysasetuksen mukaista potilasta (0.6 milj ). Taulukosta 5 ja liite 1 lopussa näkyy kustannus ja henkilöstövaikutus. Mikkelin kirurgit toisivat Savonlinnaan säästöjä hoitamalla osan pieniä asetuksen mukaisia päivystysleikkauksia Savonlinnassa (0.6 milj ). Euromääräisesti potilasvaihto olisi noin 2 milj. molemmin puolin. Taulukko 6. Tekonivelet Mikkeliin (660 kpl) ja rintasyöpä (200 kpl) Savonlinnaan. Hoidon kustannus- ja henkilöstövaikutus ovat neutraaleja. * kts lopussa liite kuntalaskutushinnoista.

29 11 Malli 2: tekonivelet Savonlinnaan Toinen vaihtoehto maakunnan kirurgian työnjaolle olisi koko tekonivelkirurgian siirtäminen Savonlinnan keskussairaalaan. Maakunnan kirurgisen päivystyksen järjestäminen olisi tällöin erittäin ongelmallista (Taulukko 6). Mikkelin kuumaan sairaalaan ei riittäisi takapäivystäviä ortopedeja, jolloin ns. jaettu takapäivystys on mahdotonta järjestää. Sen jälkeen olisi myös mahdotonta rekrytoida Mikkeliin kirurgian erikoislääkäreitä. Savonlinnassa on vain 1.5 virkaortopedia ja he eivät ole halukkaita viikoittain päivystämään Mikkelissä. Ulkopuolisten ns. keikkaortopedien palkkaaminen olisi Mikkelille kallis vaihtoehto (noin /viikonloppu). Savonlinnasta tulisi kapea-alainen tekonivelsairaala, jossa keikkailevat tekonivelortopedit tekisivät päivätyötä konsulttihinnoilla, eivätkä ottaisi osaa sairaalan päivystystoimintaan. Savonlinnan omien virkalääkärien määrä (1.5 ortopedia, 1.5 gastrokirurgia) ei riitä nykyisellään edes jakamattomaan takapäivystykseen. Tämä aiheuttaisi vaaratilanteita ja turhia potilaskuljetuksia Mikkeliin ja KYS:iin, mikä lisäisi entisestään kustannuksia.

30 12 Taulukko 7. Tekonivelet Savonlinnaan (660 kpl) ja rintasyöpä (200 kpl) Mikkeliin. edut haitat Mikkeli 1. rintasyövän osaamiskeskus 1. kuuman sairaalan takapäivystys vaarantuu 2. ortopedikato Mikkelissä 3. menettää proteesilaskutuksena 2,5 milj 4. kirurgirekrytointi vaikeaa (jaettu takapäivystys) Savonlinna 2. leikkaukset turvattu (650 tekoniveltä) 5. maakunnalle kallis (keikka-ortop. 0.5 milj /v)* 3. henkilökunnan työpaikat säilyvät 6. kapea-alainen ortopedinen sairaala 4. Saa Mikkeliltä noin 2.5 milj 7. kirurginen päivystysosaaminen heikkenee 5. vuodeosastotoiminta säilyy 8. potilasturvallisuus kärsii (päivystyspotilaan ensihoito/diagnostiikka heikkenee) 9. Savonlinnan proteesikirurgian laatu heikompaa (uusintaleikk/infektiot) -> potilaita siirtyy muualle * 1 keikkaortopedin päiväpalkkio on noin euroa ja hän laittaa keskimäärin 3 tekoniveltä/pv tekoniveltä keikkatyönä maksaisi pelkkinä kirurgipalkkioina. Tekonivelet Savonlinnaan kustannus- ja henkilöstövaikutuksia on arvioitu taulukossa 8. Mikkeli on tässä vaihtoehdossa nettomenettäjä noin miljoonalla eurolla. Lisäksi Savonlinnan tekonivelkirurgia joudutaan ainakin aluksi ostamaan osin ortopedien keikkatyönä, joka lisää tuotantokustannuksia noin nykyisestään. Taulukko 8. Tekonivelet Savonlinnaan ja rintasyöpä Mikkeliin. Kustannus- ja henkilöstövaikutukset ovat Mikkelille noin milj huonommat.

31 13 Mikkelin tekonivelet (n=430) Savonlinnaan ~ 3 milj Mikkeli menettää kuntalaskutuksena 2.9 milj 400 x 430 = potilaan siirto (+ 172 t ) Mikkelistä 1-2 leikkaussalia kiinni (7 sh)? Sln:sta tulee tilalle noin potilasta päivystystä gi-syöpää selkää rintasyöpää yhteensä milj Henkilöstövaikutus molemmissa sairaaloissa lähes neutraali Nettona Mikkeli menettää noin milj 5. Uhkakuvat Tuoreen väestöennusteen mukaan Etelä-Savon maakunta on maan sisäisen muuttoliikkeen nettohäviäjä. Viime vuoden lopussa maakunnan asukkaiden määrä oli , Mikkelissä 455, Pieksämäellä ja Savonlinnassa On todennäköistä, että alueen väestön väheneminen jatkuu samanlaisena ja jopa kiihtyy. Jäljelle jäävät asukkaat ovat iäkkäitä ja monisairaita. Traumakirurgian leikkaustarpeessa se tulee näkymään 5-10% lisänä murtumien ja pehmytkirurgiassa syöpien määrän kasvussa. Nyt tehtävän työnjaon tulisi kestää ainakin 5-10 vuotta. Mikkelissä on panostettu paljon sairaalarakennusten uudistamiseen ja pian valmistuva kuuma sairaala on maakunnan päivystyksen keskus. Mikkelin väestöpohja riittää rintasyövän lukumäärän suhteen yksinäänkin (150 kpl). Tekoniveliä on Mikkelissä laitettu liian vähän viime vuosina johtuen ortopedipulasta. Keskiarvo

32 14 maassamme on noin 350 polven ja 300 lonkan tekoniveltä / asukasta eli yhteensä vaaditut 600/v täyttyisi Mikkelissä yksinkin. Mikkeli voi säilyttää tekonivelkirurgian omana tuotantonaan lisäämällä leikkausten määrää /v, jolloin ollaan maan keskiarvossa. Tämä vaatii 1-2 tekonivelkirurgin palkkaamista. Toinen mahdollisuus on siirtää rintasyövän hoito Jyväskylään ja saada sieltä tilalle 100 tekonivelpotilasta. Savonlinna menettää joka tapauksessa vähintään leikkauspotilasta, jos sopuun ei päästä (250 tekoniveltä, 50 rintasyöpää, 20 suolistosyöpää, 50 selkää, päivystysleikkausta). Vaikka Savonlinna ostaisi leikkauspalvelut yksityiseltä toimijalta, 600 tekonivelen saaminen Savonlinnan keskussairaalaan on haasteellista. Lisäksi Savonlinnan yhteispäivystyksen järjestäminen on hankalaa ja kallista yksityisen toimijan kanssa, ja joka tapauksessa huomattava osa päivystyskirurgisista potilaista pitää lähettää naapurisairaaloihin leikattavaksi. 6. Työnjakoon vaikuttavia muita tekijöitä Potilaan valinnanvapaus täytyy myös ottaa huomioon työnjaossa. Jos tekonivelkirurgia keskitetään Savonlinnaan, vaarana on maakunnan eteläosien ja länsiosien potilaiden oma valinta Lahteen tai Jyväskylään. Sama koskee luonnollisesti, jos tekonivelet leikataan Mikkelissä, mutta 600 potilaan raja ei alittuisi niin helposti, vaikka savonlinnalaisia potilaita vuotaisi KYS:iin tai Lappeenrantaan. Myös hoidon internetissä vapaasti nähtävät kirurgian laatumittarit on huomioitava: Savonlinnassa rintasyövän hoito on pitkälti LT Helena Puonnin ansiosta maankuulua ja voisimme saada rintasyöpäpotilaita sinne maakunnan ulkopuolelta. Savonlinnan tekonivelkirurgia on taas ollut kalliimpaa kuin Mikkelin (Taulukko 9), hoitoajat pitemmät ja uusintaleikkauksia (Kuva 1) sekä proteesi-infektioita enemmän kuin Mikkelissä (infektiolääkäri Sakari Vuorisen tiedonanto). Kolmen viime vuoden aikana Mikkelissä on ollut 10 syvää tekonivelinfektiota (1200 leikkauksesta) ja kahden viime vuoden aikana Savonlinnassa 17 syvää infektiota (550 leikkauksesta) Nämä tekonivelkirurgian hoidon laadun mittarit saattavat vaikuttaa potilaan valintaan. Taulukko 9. Valtakunnallinen THL:n tuottavuustietokanta tekonivelleikkausten hoitojaksoista ja kustannuksista Mikkelissä ja Savonlinnassa v Savonlinnassa tekonivelkirurgia on ollut kalliimpaa ja hoitoajat pitemmät.

33 15 DRG-ryhmä MDC-luokka MDC-nimi DRGpaino Hoito-jaksot Hoitopäivät / hoitojakso Laskennalliset kustannukset / hoitojakso Savonlinna C Lonkan tekonivelen uusintaleikkaus D Lonkan primaari tekonivelleikkaus, komplisoitunut E Lonkan primaari tekonivelleikkaus, ei komplisoitunut F Polven tai nilkan sekundarinen tekonivelleikkaus G Polven tai nilkan primaari tekonivelleikkaus 08 Tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairaudet 15, , Tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairaudet 11, , Tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairaudet 10, , Tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairaudet 15,06 5 5, Tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairaudet 9, , n=256 ka 6, Mikkeli C Lonkan tekonivelen uusintaleikkaus D Lonkan primaari tekonivelleikkaus, komplisoitunut E Lonkan primaari tekonivelleikkaus, ei komplisoitunut F Polven tai nilkan sekundarinen tekonivelleikkaus G Polven tai nilkan primaari tekonivelleikkaus 08 Tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairaudet 15, , Tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairaudet 11, , Tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairaudet 10, , Tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairaudet 15,06 5 9, Tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairaudet 9, , n=488 ka 4, Kuva 1. Tekonivelrekisterin tietokannan ( mukaan Savonlinnassa on uusintaleikkauksia ollut huomattavasti enemmän sekä polven- että lonkan tekonivelkirurgiassa.

34 prosentti 16 10,0 uusintaleikkaukset lonkka vuosia primaarileikkauksesta 8,0 6,0 4,0 2,0 0, Savonlinna n=551 Mikkeli n=972 7.Sairaaloiden resurssit molemmissa malleissa Sekä tekonivelet Mikkeliin että tekonivelet Savonlinnaan voidaan hoitaa olemassa olevilla henkilöstöresursseilla. Mikkelin välinehuolto voi hoitaa Savonlinnan ylimääräiset 200 tekoniveltä nykyisillä resursseilla (Vesa Mäkeläisen tiedonanto), mutta jos tekonivelet siirtyvät Savonlinnaan, niin SKS:n välinehuolto joutuu pidentämään henkilökunnan työaikoja (Mirja Leinikan tiedonanto). Vuodeosastojen, kuntoutuksen ja päivystyksen resurssit riittävät molemmissa malleissa ilman henkilökunnan tai vuodepaikkojen lisäystä. Toimintavolyymin lisäys tapahtuisi lähinnä erilaisilla toiminnan tehostamistavoilla. Ilman mitään työnjakoa Savonlinnan sairaalasta siirtyisi pois joka tapauksessa noin vähintään 500 elektiivistä leikkausta (25% kirurgian leikkauksesta). Lisäksi nykyisellä päivystysjärjestelyllä h-päivystysleikkausta siirtyisi Savonlinnasta pois. Tekonivelet Mikkeliin toisi kuitenkin Savonlinnaan 300 leikkauspotilasta Mikkelistä, ja Mikkelin kirurgit voisivat leikata osan (n ) Savonlinnan vihreän linjan päivystyspotilaista Savonlinnassa. Tämä mahdollistaisi parhaiten Savonlinnan leikkaustoiminnan jatkuvuuden. Savonlinnassa on lisäksi n. 350 korvatautien ja hammas-suusairauksien sekä n. 150 gynekologian alan leikkausta. Savonlinnan päivystyksen ylläpitäminen Mikkelin kirurgien avulla takaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen olemassaolon, ja turvaa parhaiten Savonlinnan asukkaiden äkillisten kirurgisten

35 17 sairauksien hoidon. Keskitettävistä leikkauksista paksusuolisyövän kirurgia on järkevää tehdä Mikkelissä, koska Mikkelissä on parempi päivystysvalmius suolistoleikkausten komplikaatioissa. Keskitettävistä leikkausryhmistä selkäkirurgiassa on myös päivystysleikkauksia ja sen vuoksi Mikkeli olisi parempi vaihtoehto. Rintasyöpä ja iso osa plastiikkakirurgiasta olisi järkevää keskittää Savonlinnaan, koska Savonlinnalla on hyvä maine rintasyövän hoidossa, eikä Mikkelissä ole virassa plastiikkakirurgia. KYS:in plastiikkakirurgit tukevat Savonlinnaa rintasyövän hoitopaikkana. Lisäksi plastiikkakirurgit hoitavat paljon erilaisia ihon painehaavaumia ja kroonisia säärihaavoja, joita Savonlinnassa on ollut ikärakenteen ja leikkaustilastojen mukaan paljon. Rintasyövän lisäksi Savonlinnaan tulisi keskittää Pieksämäeltä, Juvalta ja Puumalasta päiväkirurgista ja lyhytjälkihoitoista kirurgiaa (päiki-sappi, tyrät, käsikirurgia, niveltähystykset ym) potilasta, jos tekonivelet siirtyvät Mikkeliin. Mikkelin kirurgit leikkaavat nämä virkatyönä Savonlinnassa. 8. Yhteenveto Maakunnan kirurgisen päivystyksen järjestämisen kannalta tekonivelkirurgian keskittäminen Mikkeliin on ehdottomasti paras vaihtoehto molemmille sairaaloille tulevaisuuden kannalta. Maakunnan päivystävä ykkössairaala tulee olemaan Mikkelin kuuma sairaala ja jaettu kirurgian takapäivystys on potilasturvallisuuden kannalta välttämätöntä. Lisäksi tekonivelkirurgia on keskiraskasta kirurgiaa, ja Mikkelissä on paremmat valmiuden hoitaa tekonivelkirurgian komplikaatioita erityisesti päivystysaikaan. Vastavuoroisesti Savonlinnan päivystys- ja poliklinikkatoiminta tulee turvata virkatyönä Mikkelin kirurgien avulla. Sen lisäksi Savonlinnaan tulee keskittää maakunnan rintasyövän hoito (200 potilasta) sekä muuta päiväkirurgista leikkauspotilasta itäisistä osista maakuntaa (Pieksämäki, Juva, Puumala). Keikkalääkärien palkkaaminen pitäisi asteittain lopettaa molemmista sairaaloista ja leikkaukset suorittaa virkatyönä. Tekoniveliä tekevän kirurgitiimin tulisi toimia yhtenäisesti maakunnassa. Proteesikirurgian laadun seuranta sekä yhteinen rekisteröinti tulee aloittaa heti ja tulosten olla näkyvillä internetissä. Kirurgien erilainen palkkaus sairaaloiden välillä luo ristiriitaa ja yhteistyömallista riippumatta palkka- ja palkkiomallia tulee yhdenmukaistaa. Etelä-Savon maakunnan kirurgian työnjako kulkee päivystys ja potilasturvallisuus edellä.

36 18 Maakunnan kirurginen päivystys turvataan parhaiten sekä Mikkelissä että Savonlinnassa tekemällä tekonivelkirurgia, paksusuolen ja selän kirurgia sekä kiireellinen päivystyskirurgia Mikkelissä. Savonlinnaan siirretään Mikkelistä noin 300 leikkauspotilasta (päiväkirurgiaa) ja Mikkelin kirurgian erikoislääkärien työpanosta lisätään Savonlinnan sairaalassa. Mikkelissä Hannu Paajanen kirurgian ylilääkäri yleiskirurgian ja gastrokirurgian erikoislääkäri gastrokirurgian professori Kirjallisuus:

37 19 SELVITYSRAPORTTI ESSOTEN JA SOSTERIN KIRURGISEN TOIMINNAN YHTEISTYÖSTÄ JA TYÖJAOSTA ALKAEN PETRI JUVONEN, OYL, LT, DOS DRG Liite 1. esimerkkejä kuntalaskutushinnoista. KPL á-hinta laskutus ESSOTE yhteensä laskutus KPL á-hinta laskutus SOSTERI yhteensä laskutus 209G Polven tai nilkan primaari tekonivelleikkaus Lonkan primaari tekonivelleikkus, ei komplisoitunut Sappirakon poisto tähystyksessä Nivustyrän korjaus keinoaineella Arpityrän korjaus keinoaineella Rintarauhasen poisto maligniteetin takia, ei komplisoitunut Savonlinnasta 200 päivystysleik v2017( essote laskutus) suolistosyöpää (a' 2530 euroa Sosteri) selkäleikkausta (a' 1400 euroa Sosteri) 98000

38 Etelä-Savon maakunnan KIRURGISEN PÄIVYSTYKSEN JA LEIKKAUSTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN Hannu Paajanen, kirurgian ylilääkäri

39 1. Hoidon keskittämisasetus 2. Päivystysasetus 3. SOTE 18 maakuntaa? kirurgian päivystys turvattava maakunnassa!

40 kirurgian päivystys turvattava etelä-savossa = jaettu takapäivystys Mikkelissä on keskiössä! Golden hour 1. Vaikea vamma (kolarit) 2. Vaikea verenvuoto (esim. mahahaava) 3. Epiduraalivuoto (aivovamma) 4. Sydämen tamponaatio (vertä sydänpussissa) 5. Ilmarinta Tarkoittaa noin 100 km ambulanssilla tai potilas kuolee Turku Oulu Tampere Helsinki Kuopio

41 asetus 50 7/2017: Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä: 2 Päivystysyksiköllä tarkoitetaan asetuksessa ympärivuorokautisesti toimivaa päivystyksen toteuttamista varten suunniteltua yksikköä. Yhteispäivystyksellä tarkoitetaan päivystysyksikköä, jossa on sekä perusterveydenhuollon että eri erikoisalojen lääkäreiden palveluja. 5 Ympärivuorokautinen yhteispäivystysyksikkö (=Mikkeli ja Savonlinna) Muiden kuin terveydenhuoltolain 50 :n 3 momentissa mainittujen laajaan ympärivuorokautiseen päivystykseen velvoitettujen sairaanhoitopiirien tulee järjestää ympärivuorokautinen yhteispäivystys keskussairaalan yhteydessä. Sairaanhoitopiirin erityisvastuualueella tulee erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa sopia, minkä laajuinen ja toiminnallisesti monipuolinen päivystyksen yksikkö tulee päivystävään sairaalaan muodostaa. Sopimuksessa on otettava huomioon alueen väestön tarve, palvelujen saavutettavuus, päivystysyksiköiden väliset etäisyydet ja väestön kielelliset tarpeet. 4 Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikkö (=KYS, Jkylä ym) Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikössä tulee olla akuuttilääketieteen, anestesiologian ja tehohoidon, gastroenterologisen kirurgian, kardiologian, lastentautien, naistentautien ja synnytysten, neurologian, ortopedian ja traumatologian, psykiatrian, radiologian, sisätautien ja yleislääketieteen erikoisalojen kiireellisen hoidon ja päivystyksen edellytykset ja osaaminen sekä yöpäivystystä lukuun ottamatta hammaslääketieteen päivystys. 17 Leikkaustoiminta Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on huolehdittava, että päivystyksellisiä leikkauksia tekevässä yksikössä on välitön valmius vaikeasti sairaan tai loukkaantuneen potilaan hoidon tarpeen arviointiin ja välttämättömään leikkaushoitoon sekä leikkauksen jälkeiseen seurantaan ja tehohoitoon.. Mikkeliin kuumaan sairaalaan!

42 Taulukko 1. KESKITTÄMISASETUKSEN KOHTEENA OLEVAT LEIKKAUKSET ASETUKSEN ASETUS- PYKÄLÄ VAATIMUS ESSOTE SOSTERI ETELÄ-SAVO PEHMYTOSAKIRURGIA ka v ka v YHTEENSÄ haimasyöpäleikk. 6 yo-sairaala tms mahasyöpäleikk. 6 yo-sairaala tms gynekologinen syöpäleikk. (pl. matalan riskin endometriumsyöpä) 6 yo-sairaala tms peräsuolen syöpäleikk. 6 yo-sairaala tms ruokatorvisyöpäleikk. 6 yo-sairaala tms invasiivinen rakkosyöpäleikk. 6 yo-sairaala tms keuhkojen, keuhkopussin, henkitorven ja välikarsinan syöpäleikk. 6 yo-sairaala tms pään, kaulan, leukojen ja suun alueen syövän hoito (ml. melanooma, pl. 6 yo-sairaala tms NEUROKIRURGIA 6 yo-sairaala tms YHTEENSÄ (pois) PEHMYTOSAKIRURGIA paksusuolisyöpäleikk.(typistykset) primääri rintasyöpäleikk munuaissyöpäleikk papillaarinen kilpirauhassyöpäleikk follikulaarisen kilpirauhassyöpäleikk eturauhassyövän radikaaliprostatektomian leikkaus ORTOPEDIA lonkan ja polven tekonivelet yhteensä kiireetön lonkan ja polven tekonivelten uusintaleikkaus olkapään tekonivelten asennus kiireetön olkapään tekonivelten uusintaleikkaus selkäkirurgia YHTEENSÄ (pois)

43 Tavoitteet Päivystys turvattava molemmissa sairaaloissa ( Huom! kir päivystys on 80 % potilaan arviointia - vain 20 % leikkaamista) Mikkelin kuuma sairaala maakunnan päivystyssairaala (= asetuksen mukaiset päivystysleikkaukset) ja Savonlinnassa 24/7 yhteispäivystys, jossa kirurgin tulee olla mukana! Molemmissa sairaaloissa leikkaustoiminta toistaiseksi jatkuu ja kirurgin työt pääasiassa virkatyönä Potilassiirrot minimiin: hoito kotipaikkakunnan sairaalassa asetusten puitteissa Potilasturvallisuus ja hoidon laatu maksimoitava Valinnanvapauden huomioiminen ei-päivystysleikkauksissa virkamiehet eivät määrää 400 potilaan siirtoja!

44 Kirurgin työ keskussairaalassa ei ole pelkkää leikkaamista ja vain 5-10 % tekonivelkirurgiaa! kirurgin työ 2017 MKS/ asukasta 1. kirurgian ensiapu 8300 potilaskäyntiä 2. kirurgian pkl 8054 potilasta (käyntejä ) 3. vuodeosastot 4819 hoitojaksoa (hoitopäivät17184) 4. endoskopiat eli tähystykset leikkaukset 4394

45 Yhteistyön merkitys Potilaan näkökulma (asukkaat, loma-asukkaat, liikenne ym) Merkitys talousalueelle (esim. AMK koulutus) Henkilökunnan hyvinvointi (hoitajat/lääkärit) Koulutus: hoitajat/erikoistuvat lääkärit: rekrytointi!!! KYS-ERVA suhteet kunnossa (hoitoketjut pitää olla moitteettomat!) Valtakunnallinen MAINE ja BRANDI (rekrytointi)

46 virkakirurgien määrät Mikkeli 16 ja Savonlinna 4 (syksyllä 3) Erikoisala Mikkeli Savonlinna Virkalääkärit: n= 16 n=4 Ylilääkäri (Paajanen/Terho) 1 (gi) 1 (urologi) Vatsaelinkirurgia Verisuonikirurgia 1 0 Rintaelinkirurgia 1 0 Ortopedia ja traumatologia Käsikirurgia 1.5 Urologia 2 0 rikoistuvat Konsultit: n=2 n=17*) Plastiikkakirurgia 2 4 Vatsaelinkirurgia 0 1 Verisuonikirurgia 0 2 Rintaelinkirurgia 0 1 Ortopedia ja traumatologia 7 Käsikirurgia 1 Urologia 1 *) Savonlinnan kirurgian hankittavien asiantuntijapalvelujen luku ei kuvaa työpanosten suuruutta, vaan sitä, kuinka monesta lähteestä(kirurgilta) palveluja hankitaan, ts. yksittäinen työpanos voi olla pieni ja harvoin toteutuva. Savonlinna hankkii vuosittain 2,2 kirurgin työpanosta vastaavan määrän ulkopuolisia palveluja.

47 2 mallia maakunnan yhteistyölle: Malli 1. Mikkeliin tekonivelkirurgia ja Savonlinnaan 300 leikkausta Mikkelistä (rintasyöpä + päiväkirurgiaa) Mikkelin erikoislääkäriä virkatyönä hoitamaan Savonlinnan kirurgiaa Malli 2. Savonlinnaan tekonivelkirurgia ja Mikkeliin Sln päivystyskirurgia + syövät/selkä (asetus!) 600 tekoniveltä päivystys 150 rintasyöpää 150 selkää + 70 paksusuolisyöpää

48 MALLI 1 turvaa kuuman sairaalan traumapäivystyksen: 5-6 ERIKOISLÄÄKÄRIÄ leikkausta MIKKELI SAVONLINNA 200 TEKONIVELTÄ 200 muuta

49 MALLI 2: 400 TEKONIVELTÄ Ongelmana ortopedinen takapäivystys Mikkelissä! MIKKELI SAVONLINNA 100 päivystystä 200 asetuksen mukaista

50 MALLI 3: MUU RATKAISU? Savonlinna yksityiselle? kuka siellä päivystää 5 v päästä? MIKKELI SAVONLINNA Mikkeli vaihtaa esim. urologiaa/rintasyöpää tekonivel Jkylän kanssa?

51 Malli 1: Tekonivelet Mikkeliin (600 kpl) ja rintasyöpä (200 kpl) + kirurgit Savonlinnaan: kustannus- ja henkilöstövaikutus neutraali noin 2.3 milj kustannukset henkilöstö Mikkeli: (omat tekonivelet (420 kpl) 2.7 milj ei henkilöstövaikutuksia Savonlinnan tekonivelet (n.240 kpl) milj Savonlinnan selkäkirurgia (n. 70 kpl) milj Savonlinnan suolistosyövät (n. 20 kpl ) milj Savonlinnan päivystykset milj 2.3milj Savonlinna: 150 rintasyöpää Mikkelistä milj ei henkilöstövaikutuksia 50 plastiikkakirurgista leikkausta milj 100 pehmytkirurgista milj Mikkelin erikoislääkärit milj virkat Savonlinnaan + päivystys 150 pot milj 2.3milj

52 Malli 2: Tekonivelet Savonlinnaan (600 kpl) ja rintasyöpä (200 kpl) Mikkeliin: Mikkeli menettää noin 1-2 milj Mikkelin tekonivelet (n=430) Savonlinnaan ~ 3 milj Mikkeli menettää kuntalaskutuksena 2.9 milj 400 x 430 = potilaan siirto (+ 172 t ) Mikkelistä 1-2 leikkaussalia kiinni (7 sh)? Sln:sta tulee tilalle noin potilasta päivystystä gi-syöpää selkää rintasyöpää yhteensä 1.3 milj Henkilöstövaikutus molemmissa sairaaloissa lähes neutraali Nettona Mikkeli menettää noin milj

53 Henkilöstövaikutus molemmissa sairaaloissa: Mikkeli: tekonivelet Savonlinnaan - Jos tekonivelkirurgia siirtyy kokonaan Savonlinnaan, vähenee MKS:sta 7-8 leikkaussalipäivän tarve viikossa. 7 sairaanhoitajan henkilötyövuotta = / vuosi. 4-6 välinehuoltajaa myös pois ELI 10 HENKILÖTYÖVUOTTA Savonlinna: rintasyöpä Savonlinnaan Savonlinna saa Mikkelistä 300 leikkausta tilalle + erikoislääkäreitä virkatyönä -> ei vaikuta henkilöstöön? Jos tekonivelkirurgia siirtyy Savonlinnaan, Mikkelin ortopedit (Waris, Honkanen, Karvanen) eivät pysty menemään Savonlinnaan leikkaamaan JAETTU TAKAPÄIVYSTYS EI TOIMI!! huom! Savonlinnasta ei ortopedeja ole tulossa takapäivystämään Mikkeliin

54 Länsi-Savo Etelä-Savon asukasluku väheni viime vuonna hengellä (1.2%) Lisäystä toi vain maahanmuutto! Nyt asukasta Mikkeli Savonlinna Pieksämäki Vuonna 2016 väki väheni 1330 asukasta!

55 Etelä-Savon ja Itä-Savon terveysmenot 2016 (THL tilastot) Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot 2015 Nettomenot Nettomenot, indeksi Tarvekerroin Sairaanhoitopiiri Euroa/asukas Koko maa=100 Koko maa=1,00 Tarvevakioidut menot, indeksi Koko maa=100 Etelä-Karjala ,08 96 Etelä-Savo ,15 98 Itä-Savo , Manner-Suomen 297 kunnan sosiaali- ja terveystoiminnan nettokustannukset olivat euroa/asukas vuonna Terveydenhuollon osuus kustannuksista oli 56 %. Erikoissairaanhoidon osuus sosiaali- ja terveystoiminnasta oli 37 % eli euroa/asukas ja perusterveydenhuollon osuus 19 % eli 607 euroa/asukas. Sosiaalitoimen euromääräiset nettokustannukset olivat per asukas. Ikääntyvien ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevien osuus sosiaalitoimesta oli yhteensä 20 % eli 281 euroa/asukas. SOSTERIN JA ESSOTEN keskitettävä voimavarat HOIVAAN ja PERUSTERVEYDENHUOLTOON!

56 Polven ja lonkan tekoniveliä pitäisi laittaa yhteensä noin 600/ Mikkelissä leikattu ainakin 100 liian vähän!

57 Valtakunnallinen THL (tuottavuus/tietokanta) tilasto tekonivelleikkausten hoitojaksoista ja kustannuksista MKS vs SKS 2016: Savonlinna n tekonivelkirurgia nyt kalliimpaa, hoitoajat pitemmät ja laatu ollut huonompi (uusintaleikkauksia, infektioita enemmän) DRG-ryhmä MDC-luokka MDC-nimi DRGpaino Hoito-jaksot Hoitopäivä t / hoitojakso Laskennalliset kustannukset / hoitojakso Savonlinna C Lonkan tekonivelen uusintaleikkaus D Lonkan primaari tekonivelleikkaus, komplisoitunut E Lonkan primaari tekonivelleikkaus, ei komplisoitunut F Polven tai nilkan sekundarinen tekonivelleikkaus G Polven tai nilkan primaari tekonivelleikkaus 08 Tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairaudet 15, , Tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairaudet 11, , Tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairaudet 10, , Tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairaudet 15,06 5 5, Tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairaudet 9, , n=256 ka 6, Mikkeli C Lonkan tekonivelen uusintaleikkaus D Lonkan primaari tekonivelleikkaus, komplisoitunut E Lonkan primaari tekonivelleikkaus, ei komplisoitunut F Polven tai nilkan sekundarinen tekonivelleikkaus G Polven tai nilkan primaari tekonivelleikkaus 08 Tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairaudet 15, , Tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairaudet 11, , Tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairaudet 10, , Tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairaudet 15,06 5 9, Tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairaudet 9, , n=488 ka 4,

58 ortopedian ja traumatologian ylilääkäri Hannu Miettinen KYS: Muu yhteispäivystys (THL 50 ) Lääketieteelliset perusteet muun ortopedisen ja traumatologisen päivystyksen turvaamiseksi MKS:ssä Mikkelin alueen asukasmäärä ja maantieteellinen sijainti edellyttää THL:n perusteella 24/7 päivystyksen, jossa on turvattu ortopedinen ja traumatologinen erikoisosaaminen. Erva-alueen erikoisalakohtaiseen järjestämissopimukseen viitaten ja alueen keskussairaaloiden kanssa tehdyn työnjaon perusteella on perusteltua turvata eteläisen Savon ortopedian ja traumatologian päivystystoiminta Mikkelissä.

59 ortopedian ja traumatologian ylilääkäri Hannu Miettinen KYS: Muu yhteispäivystys (THL 50 ) Lääketieteelliset perusteet muun ortopedisen ja traumatologisen päivystyksen turvaamiseksi MKS:ssä: Saatujen selvitysten ja laskelmien perusteella, ja jotta Mikkelin keskussairaalan THL:n mukainen ortopedian ja traumatologian erikoisalakohtainen päivystys on turvattu, Mikkelissä tulee olla riittävä määrä ortopedian ja traumatolgian erikoislääkäreitä ja muu erikoisalakohtainen osaaminen. Tämä edellyttää ERVA-sopimuksessa sovitun ja riittävän elektiivisen ortopedian volyymin säilyttämistä sairaalassa. Tämä elektiivinen volyymi sisältää ne erikoisalakohtaiset toimenpiteet ja määrät, mitä ei ole sovittu keskitettäväksi THL:ssa ja sen asetuksissa joko valtakunnallisesti tai viiteen yliopistosairaalaan. KYS-ERVA-alueen sisällä mm. tekonivelkirurgia ja muut erikoisalan volyymiltään merkittävät toimenpiteet on syytä keskittää, ja luontevin sijainti tälle toiminnalle eteläisen Savon alueella on Mikkelin keskussairaala. Näin saadaan turvattua THL:n mukainen päivystysvalmius Mikkelin keskussairaalassa.

60 Yhteenveto: ainoa malli jolla turvataan Mikkelin kuuman sairaalan kirurgipäivystys on: Tekovelkirurgian jääminen Mikkeliin: 1. Turvataan molempien sairaaloiden päivystys (Mikkelin jaettu takapäivystys) 2. Potilasturvallisuus (proteesi-infektiot, muut komplikaatiot minimiin) 3. Auttaa rekrytoimaan virkalääkäreitä - ortopedeja 4. Pitää varmemmin potilaat maakunnan sisällä 5. Rintasyövät hoidetaan hyvin Savonlinnassa KYS-lääkärien toimesta (2 plast.kir el) 6. Mikkelin tekonivelkirurgian tulokset erinomaiset (uusintaleikkausten määrä, infektiot, ym: THL rekisteri)

61 Savonlinnaan 300 leikkausta + 7 kirurgia virkatyönä päästään 5-10 v eteenpäin: Päivystys turvattava AINA: - Mikkelissä pitää olla jaettu ortopedia/pehmyt 24/7 - Savonlinnassa yhteispäivystys 24/7 150 rintasyöpää+ plastiikkakirurgiaa Mikkelistä Savonlinnaan päiväkirurgista (tyrä, käsikirurgia, jalkaterä) Juvalta, Pieksämäeltä ja Puumalasta Savonlinnaan 5-6 Mikkelin erikoislääkäriä virkatyönä Savonlinnaan + 2 erikoistuvaa kerrallaan 3 kk rotaatioina Savonlinnaan (=7 kirurgin työpanos) Savonlinnassa edelleen vihreän linjan (>24-h) peruspäivystysleikkaukset (esim. haavanhoidot, appendix, nilkka, lonkkamurtumat) Vihreä linja: Mikkeli voi siirtää myös Savonlinnaan ei-kiireellisiä päivystyksiä ortop päivystyksiä (esim. Juvalta murtumapotilas)

62 Mikkelin erikoislääkärit (7-8) virkatyönä Savonlinnaan joka päivä 70-80% kirurgin työstä pkl, arviointia, konsultointia, päivystystä Leikkauksia/ yön takapäivystys/ poliklinikkaa + viikonloppu takapäivystys virkatyönä Strukturoitu erikoistuvien koulutus/kierto Savonlinnaan 2 lääkäriä/2-3 kk kerrallaan Lupautuneet: gastrokirurgit: kolme urologi: kaksi verisuonikirurgia: kaksi ortopedia: kaksi käsikirurgia: yksi 2 erikoistuvaa kerrallaan

63 Rintasyöpä ja pienennysleikkaukset (n=150) Mikkelistä Savonlinnaan noin MIKKELI v 2017 määrä ikä hoitopäivät ka. hoitoaika kuntalask/ leikkaus kustann/leikkaus kokonaishinta RINTASYÖPÄ , ,5 milj RINTOJEN PIENENNYS , ,1 milj Käsikirurgiaa ja päiki-ortopediaa (n=100) Mikkelistä Savonlinnaan noin MIKKELI määrä ikä hoitopäivät ka. hoitoaika kuntalask/ leikkaus kustann/ leikkaus kokonaishinta KÄSIKIRURGIA PÄIKI ,2 milj Pieksämäki, Juva, Puumala 100 tyrää ym Mikkelistä Savonlinnaan noin määrä ikä hoitopäivät ka hoitoaika kuntalask/ leikkaus kustann/leikkaus kok hinta Puumala 5, Pmäki 81, Juva , ,7 milj

64 POHDINTAA KIRURGIAN TYÖNJAOSTA Petri Juvonen

65 Huomioita Hannun diasarjaan yhteistyön näkökulma vajaa Mikkeli-keskeinen lähestyminen: uutta yhteistyömallia ollaan luomassa ja plussaa ja miinusta pitäisi jakaa molemmille proteesikirurgian tulosten luotettavuus kaiken kaikkiaan plus/miinus-tilaston pohdinnat huonosti paikkaansa pitäviä mitä tarkoittaa huomio savonlinnalaisten leikattujen pienestä määrästä Mikkelissä? valtimokirurgiaa (Partio) ja päivystystä on leikattu Mikkelissä laskimokirurgia (Pitkänen), gekir( Song) ja jkv urologia (Hendolin) leikattu Savonlinnassa tukenut hyvin nykyistä toimintayhteistyötä yleiskirurgisten päivystäjien lisääminen Mikkelistä Savonlinnaan? Paajanen/ Ilves/ Song/ Hendolin/ Partio ei lisää Savonlinnassa leikattavien potilaiden määrää, koska akuutit pehmytosakirurgiset ongelmat erityisesti pitää leikata päivystysleikkauksia tekevässä sairaalassa eli Mikkelissä eihän päivystys ole siirtymässä proteesikirurgeille, vaan entiset Savonlinnan takapäivystäjät jatkavat (triage toimii) sitä pitää toki tarvittaessa mikkeliläisillä täydentää (myös viikonloput ja juhlapyhät) suurin osa Savonlinnan päivystysleikkauksista on ortopediaa, joita pehmytosakirurgit eivät leikkaa: päivystystraumat jäisivät joka tapauksessa seuraavana päivänä ostopalveluortopedeille, koska Mikkelistä ei ole tulossa ortopediapuja eli Hannun modifioimassa rintasyöpämallissa ortopedikonsulteista ei kuitenkaan päästäsi eroon, koska murtumat ja PÄIKiortopedia tarvitsee leikkaajansa sen sijaan proteesimallissa murtumat ja pikkuortopediaakin menisi Mikkeliin virassa oleville ortopedeille ja etenkin jos koko maakunnan virassa olevat proteesikirurgit jatkaisivat, ostopalveluortopedien määrä oleellisesti vähenisi edelleen: Mikkelin proteesikirurgit voisivat ajaa illalla kotiinsa ja päivystää entiseen tapaan Mikkelissä (toki eri päivänä) se, että Mikkelissä olisi monipuolisempi kirurginen sairaala eri suppeiden erikoisosaajien toimesta houkuttelisi varmasti Mikkeliin paremmin uusia erikoislääkäreitä ja myös erikoistuvien koulutus olisi monipuolisempaa Savonlinnassa olisi suppeampi osaamiskeskus: tekonivelkirurgiakeskus täydennettynä eri kirurgian erikoisalojen pkl-toiminnalla ja PÄIKI/lyhytjälkihoitoisella kirurgialla; pienet, kiireettömät päivystykset hoidettaisiin osaamisen ja päivystysasetuksen mukaan erikoislääkärikoulutus pyörisi Mikkelin kautta

66 KESKITETTÄVÄT LEIKKAUKSET proteesit 600 MKS SKS rintaca 200 selkä 200 SKSpäiv +kolon 200

67 Ajatusleikkiä palloilla missä suhteessa keskitettävät 1200 leikkausta jaetaan? 1:1 eli 600:600 2:1 eli 800:400 5:1 eli 1000:200 6:0 eli 1200:0 pallojen sisältämät leikkausten lukumäärät pyöristetty lähimpään sataan huomioiden pieni potilashävikki isompiin sairaaloihin

68 PROTEESIMALLI Savonlinnasta lähtee v luvuista 160 elektiivistä keskitettävää (70 rinta+20 kolon+70 selkä) lisäksi 150 päivystystä (70 gi, 80 murtuma) Lisäksi 60 muuta rintarauhasleikkausta yhteensä 470 leikkausta Mikkelistä tilalle 400 tekonivelleikkausta Savonlinnaan jää 2000 kirurgian leikkausta eli n. 9 leikkausta/ pv = 3 leikkaustiimiä Savonlinnassa lisäksi n. 500 muuta leikkausta (korvat+ suu 350, gyne 150) eli n. 2/ leikkausta/ pv=1 tiimi Yhteensä 4 leikkaustiimin tarve leikkauksia max 12/ pv. leikkaukset tekonivelkirurgiaa (600) sekä PÄIKIÄ/ lyhytjälkihoitoista kirurgiaa Anestesialääkäritarve 3 (sali)+1(teva+päiv), hoitajia 12(sali)+4(heräämö): lisäksi lomasijaiset PÄIVYSTYS TOIMISI

69 RINTASYÖPÄMALLI Savonlinnasta lähtee v luvuista 350 elektiivistä keskitettävää (250 prot+20 kolon+80 selkä) lisäksi 150 päivystystä (70 gi, 80 murtuma) yhteensä 500 leikkausta Mikkelistä tilalle 200 rintarauhasleikkausta (140 rinta ca+60 muu) 100 yleiskirurgiaa Savonlinnaan jää 1800 kirurgian leikkausta eli n. 8 leikkausta/ pv = 2 leikkaustiimiä Savonlinnassa lisäksi n. 500 muuta leikkausta (korvat+ suu 350, gyne 150) eli n. 2/ leikkausta/ pv= 1 tiimi Yhteensä 3 leikkaustiimin tarve leikkauksia max 12/ pv. leikkaukset PÄIKIÄ/ lyhytjälkihoitoista pääsääntöisesti anestesialääkäritarve 2 (sali)+1(teva+päiv), hoitajia 9(sali)+3(heräämö): lisäksi lomasijaiset MITEN RIITTÄÄ PÄIVYSTYKSEN PYÖRITTÄMISEEN? jos päivystysasetusta ei noudateta (Hannun malli) eli leikataan itse 100 enemmän ei-päivystyksellisenä tai Mikkeli antaa 100 muuta potilasta lisää tulee vain n. 2 leikkausta/ vko uponnee tehostetussa toimintamallissa edellisiin etenkin elektiivinen PÄIKI/LYHKI TAI yksi tiimi lisää+ 1 ane-lääkäri lisää, jotta päivystys pyörisi

70 KAIKKI KESKITETTÄVÄT MIKKELIIN Savonlinnasta lähtee v luvuista 420 elektiivistä keskitettävää (250 prot+20 kolon+80 selkä+70 rintaca) lisäksi 150 päivystystä (70 gi, 80 murtuma) Yhteensä 620 leikkausta Savonlinnaan jää 1400 kirurgian leikkausta eli n. 6 leikkausta/ pv = 1,5 leikkaustiimiä Savonlinnassa lisäksi n. 500 muuta leikkausta (korvat+ suu 350, gyne 150) eli n. 2/ leikkausta/ pv= 1tiimi Yhteensä 2 leikkaustiimin tarve leikkauksia 8/ pv. leikkaukset PÄIKIÄ/ lyhytjälkihoitoista pääsääntöisesti Anestesialääkäritarve 1 (sali)+1(sali+teva+päiv), hoitajia 6(sali)+2(heräämö): lisäksi lomasijaiset EI RIITÄ PÄIVYSTYKSEN PYÖRITTÄMISEEN jos päivystysasetuksesta tingitään eli leikataan itse 100 enemmän ei-päivystyksellisenä ja/tai Mikkeli antaa PÄIKI/LYHKI potilasta: lisää tulee vain max. 300 leikkausta n. 6 leikkausta/ vko voisi lisätä yhden tiimin, mutta päivystys ei pyörisi sillä

71 Vaihtoehdot työnjakoon 1) päätös säilyttää molempien sairaaloiden yhteispäivystys ja leikkaustoiminta sekä noudattaa päivystysasetusta tiukasti: proteesimalli 2) päätös säilyttää molempien sairaaloiden yhteispäivystys ja leikkaustoiminta sekä noudattaa päivystysasetusta tulkiten: proteesimalli tai rintasyöpämalli 3) jos päätöstä molempien sairaaloiden erikoissairaanhoidon päivystämisestä ei ole tai siitä ei pidetä kiinni: Savonlinnan leikkaustoimintaa ei ole kannattavaa jatkaa: kerrannaisvaikutukset Savonlinnan kaupungin tulevaisuuteen etc.?

72 Oleellista uutta yhteistä kirurgian mallia ollaan luomassa: kilpailu ei ole sairaaloiden välillä (maakunnan liikelaitos), vaan jatkossa lähinnä liikelaitos vs. yksityiset yritykset (Terveystalo/ Ikioma/ Mehiläinen/ muut), koska maakuntaan jää pääasiassa kilpailtavaa ortopedista kirurgiaa ja yleiskirurgia: vaativampi kirurgia muihin sairaaloihin asetuksia tulisi noudattaa: määrittää keskitettävät potilasryhmät (päivystysasetus erityisesti) työnjakomalli niin, että päivystykseen riittää tekijöitä kaikista ammattiryhmistä kumpaankin sairaalaan potilaiden matkustamista ei voi välttää: merkittävää eroa eri työnjakomalleissa ei ole taustana poliittinen tahto maakunnan yhteisestä kirurgiasta ja toteutettava työnjakomalli on SOPIMUS maakunnan yhteistyö on merkityksellistä myös muiden erikoisalojen toimintaan (synnytykset Mikkelissä)

73 PÄIVYSTYSASETUS Päivystyksellistä leikkaustoimintaa toteuttavassa sairaalassa on oltava nopeasti saatavilla radiologian erikoislääkäri tai radiologiaan perehtynyt lääkäri, jolla on mahdollisuus konsultoida radiologian erikoislääkäriä. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on huolehdittava, että päivystyksellisiä leikkauksia tekevässä yksikössä on välitön valmius vaikeasti sairaan tai loukkaantuneen potilaan hoidon tarpeen arviointiin ja välttämättömään leikkaushoitoon sekä leikkauksen jälkeiseen seurantaan ja tehohoitoon. Asetuksessa päivystysleikkauksella tarkoitetaan äkillisen sairastapauksen, ulkoisen trauman tai komplikaation aiheuttamaan ongelman hoitoa leikkaustoimenpiteellä, joka hyvän hoitotuloksen saavuttamiseksi tulee tehdä 24 tunnin sisällä. Määritelmä sisältää hätäleikkaukset, jotka on tehtävä välittömästi ilman viivytystä, mutta myös leikkaukset jotka voi siirtää päiväsaikaan tehtäviksi. Päivystysyksikössä on oltava välittömästi saatavilla sairaalassa edustetun leikkaavan erikoisalan erikoislääkäri tai erikoisalan sairauksien hoitoon perehtynyt lääkäri sekä anestesiologian erikoislääkäri tai anestesiaan hyvin perehtynyt lääkäri, jolla on mahdollisuus neuvotella anestesiologian erikoislääkärin kanssa. Konsultoitava erikoislääkäri tulee tarvittaessa saada nopeasti potilasta hoitavaan yksikköön.

74 Asetuksesta erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä sekä kirurgisen toiminnan yhteistyöstä ja työnjaosta Etelä-Savon maakunnassa Jarmo J Koski