DREAM: Musiikki- ja kongressikeskus

Transkriptio

1 DREAM: Musiikki- ja kongressikeskus

2 TILANNEKATSAUS Valmistelua on tehty vain kaavallisten valmiuksien ja joidenkin verrokkikaupunkien tilanteen osalta. Kaavoituspäällikkö JP Vartiainen ( ): Sisällöltään tuntemattoman hankkeen sijainnin etsiminen on haromista.

3 MUSIIKKI- JA KONGRESSITALON KOKO, SISÄLTÖ JA LAAJUUS? Laajuudet vaihtelevat suuresti: Verkatehdas, Hämeenlinna m2 Kuopion Musiikkikeskus m2 Jyväskylän Paviljonki m2 + suunniteltu laajennus m2 Jos konservatorio suunnitellaan musiikki- ja kongressikeskuksen yhteyteen tarvitaan sitä varten kutakuinkin nykysuunnitelman mukaiset lisäneliöt (3 300 m2) Koko vaikuttaa huomattavasti sijoittelumahdollisuuksiin

4 KONGRESSI- JA MUSIIKKITALON HARIMOINTIA - SIJAINTIKRITEEREITÄ JA SIJAINTIMAHDOLLISUUKSIA- J-P Vartiainen I kaavoituspäällikkö I

5 VAIN KESKUSTA ON SAAVUTETTAVISSA KAIKILLA LIIKENNE- MUODOILLA katuverkko, pyörätieverkko ja bussireitistö ovat keskustakeskeisiä keskustassa on valmiiksi tuhansia asiointipysäköintipaikkoja kaikki muut sijaintivaihtoehdot heikentävät kohteen saavutettavuutta ja lisäävät uusien pysäköintipaikkojen ja tontin pinta-alan tarvetta bussireitit pyöräreitit

6 HARKITTAVIA SIJAINTEJA ALUSTAVASTI 1 LÄHTELÄNMÄKI 2 HASANNIEMI 3 YSTÄVYYDENPUISTO TAIDEMUSEON KORTTELI CARELICUMIN KORTTELI lisää löytyy etsimällä ESIM: - Niinivaara: Juhanalan koulun tontti, Sortavalankatu - Penttilä: Penttilänkatu Suursahankatu kulmaus - Keskusta: Koivuniemen kenttä - Linnunlahti: Koirakoulutuskenttä 2

7 ESIMERKKI CASE JYVÄSKYLÄ

8 VERKATEHDAS, HÄMEENLINNA Kaupungin osakeyhtiö Rakennettu , yht. 46,5 M. Tulossa 8 M laajennus. 14 rakennusta, m2 Isoimpia yksityisiä vuokralaisia elokuvateatteri ja ravintolat LV 2017: 3,8 M (20 htv) Vuokratuotosta 43 % julkisia maksajia (1,634M ) Kaupungin avustus 15% kokonaiskustannuksista (0,6 M ) Ei sisällä orkesterin toimintaa/kustannuksia - TA2019 JNS: Kustannukset Omat tulot VOS (39 htv)

9 CASE JYVÄSKYLÄ (1) Musiikkisalin ja paviljongin laajennuksen hankesuunnitelma valmistunut 01/2016. Kerrosalalaskelma: Uudisrakennusosuus kem², josta Kongressi 2500 kem² Musiikkisali 9520 kem² Muutosalue 2740 kem² Kustannukset jakautuvat seuraavasti: Musiikkisali ja siihen liittyvät kustannukset Kongressin ja paviljongin uusien tilojen kustannukset Yht. 43,4 M Olemassa olevat ravintola- ja aulapalvelut sekä pysäköintitilat

10 CASE JYVÄSKYLÄ (2) Rahoitus- ja toteutusmallivaihtoehtojen selvittämistä varten erillinen rahoitusryhmä Jos kokonaisuudessaan kaupungin rahoitettavaksi: vuokrakustannus käyttötalouteen on noin 4,4 M /v (52,7 M investointikustannuksella; sisältää myös Paviljongin remontoimista) Ulkopuolisen investori: noin 4,4 5,5 M pääomavuokrakustannus/v (kovempi tuottotavoite). Lisäksi ylläpitokustannukset: noin 0,75 M /v Vaikka orkesterin omat tuotot kasvaisivat huomattavasti ( ) uuden salin ansiosta, kaupungin nettokustannukset kasvavat lähes 4 M /v ilman ulkopuolista pääomaa. Asia ei ole vielä ratkennut eikä investointi alkanut

11 JOENSUUN KAUPUNGIN INVESTOINTIPAINE

12 KÄYTTÖTALOUDEN MENOKASVU Kaupungin taloudellinen tilanne heikentynyt Käyttötalouden menokasvu suhteessa tuloihin liian korkea Noin +3,5 % (2018) Taustalla korkea investointitaso, mutta muitakin tekijöitä Verotulot eivät ole kasvaneet vuoden 2014 jälkeen Uudet tilat nostavat käyttötalouden tilavuokria merkittävästi

13 INVESTOINTITARPEET Nykyiseen tulorahoituksen tasoon verrattuna investointien sopeutustarve lähtötilanteessa vähintään 230 me

14 LAINAKANNAN KEHITYS

15 KONSERVATORIO JA CARELIA-SALI HANKE- JA YLEISSUUNNITTELUOSION 1. VAIHE

16 Toiminta ja nykytilat

17 Konservatorion toiminta ja rahoitus Perustettu 1968, yksi Suomen suurimpia Ammatillinen koulutus: noin 70 opiskelijaa Musiikkiopisto noin 520 opiskelijaa Musiikkileikkikoulu: Lähes 60 ryhmää Joensuussa ja Kontiolahdella (ostopalvelu vajaa ) Vakituista henkilöstöä noin 45, lisäksi määräaikaisia Noin 200 esitystä tai tapahtumaa vuodessa Toimintamenot 3,088 M ja toimintatulot 0,485 M (TA2019) Valtionosuudet suuruusluokkaa 2,121 M (josta 56 % taiteen perusopetuksen ja loput ammatillisen koulutuksen perusteella)

18 Orkesterin toiminta ja rahoitus Ainut klassisen musiikin ammattiorkesteri Pohjois-Karjalassa 38 isoa konserttia ja myytyä lippua (TA2019) 35 päätoimista muusikkoa, muuta vakituista henkilöstöä kolme, lisäksi vierailijoita Konserttisalin harjoituskäyttö normaaleilla konserttiviikoilla käytännössä ma-to klo 8:00-15:00 Valtionosuusrahoitus (VOS) perustuu toteutuneisiin henkilötyövuosiin: 0,696 M (2018) Toimintamenot 2,299 M ja toimintatulot 0,247 M (TA2019)

19 Rantakatu 31 konservatorion päärakennus Neliömäärä m2, rakennusvuosi 1957 Peruskorjaukset: 1977, 2001 (piha), 2002 (vesikatto), 2010 (ikkunat), 2014 (julkisivu- ja pihavalaistus) Rakennus on käyttöikänsä päässä ja vaatisi täydellisen peruskorjauksen. Jäljellä oleva käyttöaika ilman peruskorjausta on hyvin rajallinen. Konservatorion lähes 300 henkeä vetävä sali on akustisesti hyvä, mutta ei täytä nykyisiä esteettömyysvaatimuksia. Kaikki salin oheistilat ovat nykytarpeisiin riittämättömät. Logistinen sijainti saattoliikenteen osalta huono, yleisöparkkipaikkojen osalta välttävä-kohtuullinen. Karkea arvio täydellisen peruskorjauksen kustannuksista on yli 10 M. Laastarikorjauksia on tehty paljon, niiden kautta ei enää voida edetä. Tontti hyödynnettävissä kaavoituksen kautta esim. asuntorakentamiseen.

20 Ent. Tyttökoulun rakennus, Sirkkalan silta (I) Neliömäärä m2, rakennusvuosi 1913 Peruskorjaukset: 1988, 1992, 2007 (julkisivut), 2009 (vesijohdot ja viemärit), 2010 (vesikatto), 2014 (pihakorjaus) Suunnitellut 1907 Magnus Scherfbeck uudenaikaiseksi koulurakennukseksi. Noudatti keskihallijärjestelmää, jonka ympärillä luokat, lisäksi ajanmukainen lämmitys- ja ilmastointi. Tyttökoulu , poikkeuksia Sotasairaalana ja puolustusvoimien käytössä Vuonna 1953 oppilaita yhteensä 575 Joensuun kaupunki hankki rakennuksen tontteineen valtiolta 1958, remontin jälkeen sinne muutti kirjasto, taidemuseo ja yleisradio.

21 Ent. Tyttökoulun rakennus, Sirkkalan silta (II) Rakennus on suojeltu vuoden 2009 asemakaavassa sr-2 merkinnällä (Kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus, jota ei saa purkaa eikä sen julkisivua saa rakennustoimenpiteillä muuttaa) Konservatoriotoimintojen vaatiman nykyaikaisen äänierityksen ja esteettömyyden kannalta tilat ovat erittäin hankalasti ja kallisti otettavissa tähän käyttöön. Upealle rakennukselle haluttaisi etsiä arvoistaan käyttöä muilla ratkaisuilla.

22 Carelia-salin tilanne Carelia-Sali valmistui Suunniteltiin luentosali- ja konserttikäyttöön, kaupunki osallistui suunnitteluun ja investointiin Tilat nykyisin Suomen yliopistokiinteistöt Oy:n (SYK) omistuksessa. Salin käytöstä ja kustannusten jaosta sopimus yliopiston kanssa, kaupunginorkesterin käyttökiintiö 976 h/vuosi. Orkesterin vuokrakustannukset edulliset (vajaa /vuosi) Carelia-salin varasto-, henkilöstö- ja huoltotilat ovat nykyaikaista konserttitoimintaa huomioiden hyvin rajalliset. Carelia-salin akustiikkaan on toivottu parannuksia erityisesti klassista musiikkia silmällä pitäen. Näyttämöä on toivottu laajennettavan isommille esityksille sopivaksi (esim. ooppera), myös lavatekniikan uudistamista toivotaan. Joitain toiveita on ollut myös salin yleisöpaikkojen lisäämisen suhteen (nyk. 599) Orkesterin konserttien keskimääräinen täyttöaste tällä hetkellä 50-60%

23 KONSERVATORIO JA ORKESTERI YHDESSÄ/ERIKSEEN Huomioita Vaikka tilat olisivat samassa yhteydessä ratkaisu olisi: erilliset tilat kummallakin ja jonkin verran yhteiskäyttötiloja Arkitoiminta erillään Yhteistyö ei riippuvaista seinistä Ison salin lisäkäyttömahdollisuus konservatoriolle positiivista Nopea ratkaisu olisi konservatorion kannalta hyvä

24 Suunnitteluprosessi

25 SUUNNITTELUPROSESSI Historia Konservatorion ja ammattikorkeakoulun musiikinopetus eriytettiin yli kymmenen vuotta sitten Karelia-ammattikorkeakoulu vetäytyi yhteisistä tiloista, tilamäärää on kuitenkin pienennetty vain -15% Konservatoriolle on 10v aikana suunniteltu uusia tiloja kahteen kertaan, mm. Tulliportinkadulle Riverian yhteyteen - mutta ratkaisua ei ole löydetty Nykyprosessi KV hyväksymä aiesopimus Kumppanuushanke SYK, UEF & kaupunki. UEF toivoo kampuksen elävöittämistä. Konservatorion tilojen suunnittelu yliopistokampukselle kytkeytyen Carelia-saliin Carelia-salin ja oheistilojen olosuhteiden parantaminen Hanke- ja yleissuunnittelun vaihe 1 toteutettu. Hankesuunnittelukustannukset ; jakoperuste SYK 50% kaupunki 40% yliopisto 10% jos hanke ei toteudu.

26 Sopimuksen mukainen aikataulu Hanke- ja yleissuunnittelu Vaihe 1 (01/2019) => tulokset esittelyssä Jatkamisesta päättää kaupunginhallitus Vaihe 2 (04/2019) Vuokrasopimukset 7-8/2019 Rakennustöiden käynnistys 08/2019 Hanke valmiina konservatorion osalta 12/2020 Carelia-salin mahdollisten muutostöiden tarkka aikataulutus erikseen

27 Kustannukset

28 KUSTANNUKSET Hankkeen kokonaiskustannus on tässä vaiheessa (alv 0 %), joka jakautuu seuraavasti: Kokonaan tai pääosin Joensuun kaupungin kustannusvastuut: Konservatorio (vrt. 10,3 M alkuperäinen arvio) Carelia-salin tukitilojen ja lavan (44,7 m2) laajennus, parvikatsomon toteuttaminen (+150 paikkaa) sekä pieniä akustisia korjauksia (2,3 M ) Pääosin yliopiston kustannusvastuut (jaetaan käytön suhteessa): Carelia aulan, keittiön, ravintolan sekä kirjaston muutostöitä ja perusparannusta 2,031 M Pysäköintialue

29 ALUSTAVA VUOKRALASKELMA Konservatorion osuus (3 356 m2): Vuokra-aika 20v Alustava arvio vuosivuokrasta noin /vuosi Konservatorion nykyinen vuosivuokra /vuosi Carelia-Sali: Muutostyöt 10v vuokra-ajalla Alustava arvio kaupungin osuudesta /vuosi/10v jakso

30 KUSTANNUSARVIO MITÄ EI SISÄLLÄ? Rakennushankkeen kustannusarvio ei sisällä: BREEAM-ympäristösertifikaatin hakemiseen liittyviä kustannuksia Carelia-salin ilmanvaihdon parantamiseen liittyviä toimenpiteitä Carelia-salin nostolavan tai näyttämötekniikan kustannuksia Käyttäjän muita hankintoja, mm. konserttisalin verhot Toiminnan väistötiloja ja muuttokustannuksia Irtokalusteita ja toiminnan kalusteita ja varusteita Av-, Kulunvalvonta-, rikosilmoitus- ja videovalvonta-järjestelmät ja laitteet Tontti- ja rahoituskustannuksia

31 Päätelmät

32 HUOMIOITA Investointien ja käyttötalouden tasapainottamisen tarve => kestävän talouden ohjelmaa valmistellaan keväällä 2019 Nopea ratkaisu konservatorion osalta olisi mahdollista Valmistelussa olevalla mallilla investoinnin toteuttaisi SYK (ei kaupungin taseeseen) Konservatorion oma tilantarve ei juurikaan pienene, vaikka se sijoitettaisi musiikki- ja kongressitaloon Jos konservatorio yhdistetään musiikki- ja kongressitaloon, sopivan sijainnin löytäminen hankaloituu Mahdollista jatkaa suunnittelua konservatoriosta ja jättää Carelia-sali nykyiselleen