Liite 1, Perusturvalautakunta KEURUUN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT

Transkriptio

1 Liite 1, Perusturvalautakunta PERUSTURVAJOHTAJAN SELVITYS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELURAKENNEUUDISTUS / JÄRJESTÄMISLAIN VALMISTELURYHMÄN VÄLIRAPORTTI 1. KEURUUN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Keuruun kaupunki järjestää sosiaalipalvelut itse. Toimielimenä on seitsemän jäseninen perusturvalautakunta. Perusturvan sosiaalitoimen kustannukset milj.e ja henkilöstö v menot tulot netto henkilöstö hallinto 0,17 0,17 2 sosiaalityö 4,41 0,68 3,73 16,85 työllisyyspalvelut 2,04 0,79 1,25 14,5 vanhuspalvelut 10,53 2,84 7, yhteensä 17,15 4,31 12,84 185,35 Keuruu myös tuottaa sosiaalipalvelut pääosin itse. Keuruu hankkii virka-ajan ulkopuolisen sosiaalipäivystyksen ja lastensuojelun sijaishuoltoyksikön palvelut Jyväskylän kaupungilta. Jyväskylä on kilpailuttanut Keski-Suomen kuntien toimeksiannosta ammatillisen perhekotitoiminnan sekä lasten ja nuorten laitoshoidon. Päihdehuollon asumispalveluja ja laitoshoitoa sekä vammaisten asumispalveluja hankitaan yksilöllisten tarpeiden mukaan ostopalveluna pääosin yksityisiltä palveluntuottajilta. Vanhuspalveluissa on oman tuotannon lisäksi käytössä palveluseteli, millä tuetaan kotihoitoa ja palveluasumista. Kuluvana vuonna asiakaspalvelujen ostoon on varattu noin 1,8 milj.e ja palveluseteliin 1,1 milj. euroa. Keuruun kaupungin perusterveydenhuollon järjestää Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja tuottaa Keski-Suomen seututerveyskeskus sairaanhoitopiirin liikelaitoksena. Keuruun lisäksi Multia, Petäjävesi, Laukaa, Konnevesi, Toivakka, Joutsa ja Luhanka ovat siirtäneet perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalitoimen palvelujen järjestämisvastuun vuoden 2011 alusta sairaanhoitopiirille. Toimieliminä ovat seututerveyskeskuksen järjestämistoimikunta, missä on edustaja kaikista kahdeksasta kunnasta sekä viisijäseninen johtokunta. Perusterveydenhuollon järjestäminen nykymuodossa perustuu Paras-lainsäädännön vaatimuksiin. Tilinpäätöksen mukaan perusterveydenhuollon nettokustannukset milj.e 2012, suoritteet ja Keuruulla työskentelevän henkilöstön vakanssit

2 nettokust. suoritteet hlöstön vakanssit avohoito 5, suun 1, terveydenhoito vuodeosastohoito 2, yhteensä 8, päivystys 0,03 eläkevastuut 0,59 yhteensä 9,48 Seututerveyskeskus ostaa sairaanhoitopiiriltä henkilöstö-, talous-, tietohallinto- ja materiaalipalvelut laboratorio- ja röntgenpalvelut lääkehuollon palvelut ja keskitetyt apuvälinepalvelut Lisäksi toimitilojen vuokraus tapahtuu shp:n kautta. Keuruu kuuluu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin ja erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu on sairaanhoitopiirillä. Tilinpäätöksen mukaan erikoissairaanhoidon nettokustannukset 2012 olivat milj.e Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 11,26 Muut sairaalat 0,06 Mt-hoitokodit 0,65 Esh:n eläkevastuut 0,17 Yhteensä 12,14 Aluetilaston mukaan v erikoissairaanhoidon palveluista Keski-Suomen sairaanhoitopiirin omaa toimintaa oli 81,8 %. Ostopalveluna hankittiin mm. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä 0,54 milj.e, Jokilaakson sairaalasta 0,34 milj.e ja Pirkanmaan shp:stä sekä Helsingin ja Uudenmaan shp:sta kummastakin 0,17 milj.euron palvelut. Keuruulla sijaitsee Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ylläpitämä Juurikkaniemen sairaala, missä työskentelee tällä hetkellä noin 80 työntekijää. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri suunnittelee Jyväskylään täysin uutta sairaalaa, jonka on tarkoitus valmistua vuosikymmenen vaihteeseen mennessä. Tilastokeskuksen/THL:n tilaston mukaan v sosiaali- ja terveydenhuollon menot olivat sos.toimi perusth erikoissh yht Keuruu Keski-Suomi Manner-Suomi (pl Kainuu)

3 Keuruun terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot v olivat: e/asukas, indeksi 124 (koko maa 100), tarvekerroin1,3 (koko maa 1) ja tarvevakioidut menot indeksi 98 (koko maa 100). Keuruulla kuten koko maassa on ollut ajoittain pulaa lääkäreistä, hammaslääkäreistä, sairaanhoitajista ja sosiaalityöntekijöistä. Lääkärivajetta on paikattu ostopalveluilla ja sosiaalityöntekijöiden tilalle on määräajaksi palkattu sosionomeja. Paikallinen lähihoitajakoulutus on turvannut lähihoitajien saatavuutta, sijaisten etsintä kuitenkin työllistää esimiehiä. 2. VALTAKUNNALLISIA LINJAUKSIA Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen keskeisiä tavoitteita Väestön terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen Yhdenvertaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen koko maassa Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen Mahdollisimman laaja integraatio, sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuus Järjestämisvastuuta keskitetään, lähipalvelut varmistetaan Aiemmat ehdotukset ja linjaukset Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lainsäädännön uudistaminen. Peruslinjauksia valmistelevan työryhmän loppuraportti 7/2011 Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma Hallituksen linjaus kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta vahvojen peruskuntien muodostamiseksi Hallituksen hyväksymä palvelurakennemalli jatkovalmistelua varten Palvelurakennetyöryhmän väliraportti 17/2012 Sosiaali- ja terveyspoliittisen ministeriryhmän esitys sosiaalija terveydenhuollon palvelurakennetta koskeviksi linjauksiksi Selvityshenkilöiden toimeksiantoa täydentävät linjaukset Palvelurakennetyöryhmän loppuraportti 30/2012 Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiseksi , Raportteja ja muistioita 7/2013 Hallituksen kunta - sote -koordinaatioryhmän linjaukset Hallituksen esitys 53/2013, Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti , Raportteja ja muistioita 15/2013

4 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportin pääesitykset - sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu jää kunnille. - palvelut järjestetään pääsääntöisesti alueellisesti joko sote-alueen tai osaksi perustason alueiden toimesta - sote-alue muodostuu maakuntien keskuskaupunkien pohjalta (vastuukunta) tai tietyin edellytyksin muun vähintään noin asukkaan kunnan pohjalle, sote-alue järjestää laajan perus- ja erityistason palvelut, myös kuntayhtymämalli on mahdollinen tietyin edellytyksin - sote-alueen vastuukunnan työssäkäyntialueen ulkopuolella olevalla vähintään noin asukkaan kunnalla on oikeus järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen, se voi toimia myös perustason alueen vastuukuntana työssäkäyntialueensa tai toiminnalliseen kokonaisuuteensa kuuluvien alle asukkaan kuntien kanssa - perustason sosiaali- ja terveyspalveluja ovat palvelut, joita terveyskeskus ja sosiaalitoimi järjestävät nykyisin, perustasolle eivät kuulu erikoissairaanhoito ja ympärivuorokautiset päivystykset ml.turvakodit, perustasolla on kuitenkin tietyin edellytyksin STM:n luvalla oikeus järjestää peruserikoissairaanhoidon palveluja - jos kunnan asukasluku on pienempi kuin vähintään noin asukasta, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestävät sote-alue tai perustason alue ja sote-alue. - vastuukunnan toimielimeen nimeävät muut kunnat ja perustason alueet edustajansa, valinnassa tulee ottaa huomioon alueen kuntien poliittiset voimasuhteet, äänimäärä toimielimessä määräytyy kuntien ja alueiden asukasluvun mukaan - toimielin päättää sille vahvistetun talousarvion rajoissa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä, vastuukunnan valtuustolla tai hallituksella ei ole otto-oikeutta yhteisen toimielimen päätöksiin - lähtökohtaisesti sote-alueen kunnat voivat sopia keskenään, miten toiminta rahoitetaan, perälautana väestön ikärakenteella ja sairastavuudella painotettu kapitaatiomalli parhaana vaihtoehtona, kun tavoitellaan alueellisesti yhtenäistä, selkeää, yhteisvastuullista, yhdenvertaista ja oikeudenmukaista koko alueen yhtenäiseen suunnitteluun ja kehittämiseen perustuvaa kokonaisuutta - suurten kustannusten tasausjärjestelmä ei käytetä, elleivät kunnat halua siitä sopia - koska perustason alue hankkisi vain osan palveluista sote-alueelta olisi pohjana tuotantokustannuksiin perustuva suoritehinta - eräistä sote-alueen yhteisistä tehtävistä vastattaisiin kapitaatiopohjalta - uuden erityisvastuualueen tehtävä olisi sote-alueiden toiminnan koordinaatio ja ohjaus sekä näihin liittyvät tukitoiminnot (yhdenvertaisuuden turvaaminen, päällekkäisyyksien, kilpavarustelun sekä palveluvajeiden välttäminen ja voimavarojen tarkoituksenmukainen ohjaus, tutkimuksen, kehittämisen ja opetuksen alueellinen koordinaatio ja erikseen säädettävät viranomaistehtävät) - ervalla on itsenäinen, lakiin perusturva päätösvalta

5 Kuntarakennelain selvitysvelvollisuus Kuntarakennelain (1698/2009) mukaan kunnan tulee selvittää yhdessä muiden kuntien kanssa kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävän uuden kunnan muodostamista, jos yksikin laissa säädetyistä selvitysperusteista osoittaa selvityksen tarvetta. Selvitysperusteet ovat palveluperuste, työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenneperuste sekä talousperuste. Lain 4 c :n mukaan kunnan, jossa on alle asukasta tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää yhdistymistä palveluperusteella alueella, jossa on 1) palveluiden järjestämisen, rahoittamisen ja kehittämisen kannalta riittävä väestöpohja sekä kyky riittävään omaan palvelutuotantoon 2) erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kannalta vähintään noin asukasta. 3) perusopetuksen laadukkaan ja yhdenvertaisen järjestämisen kannalta alle yksivuotiaiden ikäluokan koko vähintään noin 50. Edellä esitettyyn perustuu Keuruun selvitysvelvollisuus. Jos kunta katsoo tarkoituksenmukaiseksi tehdä selvityksen muulla kuin selvitysperusteiden osoittamalla alueella, sen tulee hakea valtiovarainministeriöltä poikkeusta selvitysalueesta. Liite 1, Selvitysperusteiden tarkastelua Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Etelä-Pohjanmaa Petäjävesi on määrätty mukaan Jyväskylän esityksestä tehtävään erityiseen kuntajakoselvitykseen, Keuruu ja Multia eivät ole selvityksessä mukana. Laajennettu kiireettömän hoidon hoitopaikan valinta Terveydenhuoltolain 48 :n mukaan kuntalaisella on vuoden 2014 alusta mahdollisuus kerran vuodessa valita terveyskeskus ja terveysasema, minkä palveluja käyttää. Jos lääkäri tai hammaslääkäri arvioi, että henkilö tarvitsee erikoissairaanhoidon palveluja, henkilö voi valita hoidon antavan kunnallisen erikoissairaanhoidon toimintayksikön. Hoitopaikka on valittava yhteisymmärryksessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa. Voimassa ollut terveysaseman valintaoikeus terveyskeskuksen sisällä tai erikoissairaanhoidon palvelujen valintaoikeus erva-alueelta ei ole tuonut merkittäviä siirtymiä palvelujen käyttöön. Mitä valintavapauden laajennus merkitsee, on vaikea arvioida.

6 3. KEURUUN LINJAUKSIA Keuruun kaupunginvaltuusto on Keuruu 2017 Kunta- ja palvelustrategiassa linjannut: "Keuruun kaupunki on toiminnalliseen kokonaisuuteen perustuva vahva ja elinvoimainen peruskunta, joka muodostuu työssäkäynti- ja palvelualueestaan. Keuruu tekee vahvaa ja tiivistä yhteistyötä naapureidensa kanssa. Keuruun pinta-ala voi tulevaisuudessa olla nykyistä suurempi." Vastauksessaan valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön Keuruun kaupunginvaltuusto on todennut mm. "Keuruu pystyy järjestämään lakisääteiset kuntapalvelut lukuun ottamatta erikoissairaanhoitoa. Keuruu haluaa lisätä kuntayhteistyötä alueella Keuruu, Multia, Petäjävesi, Mänttä-Vilppula, Virrat ja Ähtäri. Kunnat sopivat keskenään yhteistyön laajuuden asteikolla nykyinen tilanne - kuntaliitos." Sosiaali- ja terveydenhuollosta on todettu: Kuntien omistamat laajan väestöpohjan organisaatiot (nykyiset sairaanhoitopiirit) järjestävät tulevaisuudessakin kuntien yhteistä terveydenhuoltoa (mm. päivystys, synnytykset, syöpähoidot, pääosa leikkaustoiminnasta). Sosiaalitoimen tehtävistä laajan väestöpohjan järjestettäväksi voidaan siirtää isyyden selvittäminen, lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen sekä elatukseen liittyvät sopimukset, sosiaalipäivystys ja lastensuojelun sijaishuollon tuki. Perusterveydenhuollon järjestäminen on pystyttävä organisoimaan usealla eri tavalla: kunta, vastuukunta, alue (ilman väestöpohja-rajoja). Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kiinteä yhteistyö on tärkeää. Sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon tulee tehdä saumatonta yhteistyötä. Keuruu voi jatkossakin järjestää sosiaalitoimen lähipalvelut riippumatta kunnan tulevasta asukasluvusta. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon esitetyt asukkaan ja asukkaan sote-alueet sekä erva-alueet eivät ole tarpeellisia hallintoportaita. Julkisen terveydenhuollon tuotannossa pitää olla vain yksi valtakunnallinen tietojärjestelmä. Neuvotteluja lähikuntien kanssa Keuruun kaupungin edustajat ovat käyneet useita neuvotteluja viime vuosina naapurikuntien edustajien kanssa. Viimeksi on neuvoteltu Virtojen, Ähtärin, Multian ja Mänttä-Vilppulan edustajien kanssa.

7 Taustatietoja lähikunnista Seuraavassa eräitä taustatietoja lähikunnista: Väkiluku ja tilastokeskuksen väestöennuste 2020, 2025, 2030 ja Jyväskylä Jämsä Keuruu Multia Mänttä-Vilp pula Petäjävesi Virrat Ähtäri Väestöllisen huoltosuhde 2012 ja ennuste 2020, 2025, 2030 ja V koko maa 54,3 ja Keski-Suomi 56,0 Väestöllinen huoltosuhde on alle 15 -vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde vuotiaiden määrään Jyväskylä 46,1 55,0 58,0 60,0 59,3 Jämsä 65,7 83,1 92,6 99,7 99,6 Keuruu 67,9 90,3 99,0 103,3 99,5 Multia 82,0 101,4 110,7 114,1 108,8 Mänttä-Vilp 69,4 92,1 102,5 106,3 106,5 pula Petäjävesi 66,7 79,0 80,6 82,4 80,1 Virrat 72,7 94,5 102,1 109,3 105,7 Ähtäri 65,4 87,9 98,0 104,3 100,0 Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi 2011, koko maa Jyväskylä 99,9 Jämsä 105,4 Keuruu 111,2 Multia 117,0 Mänttä-Vilppula 108,4 Petäjävesi 108,8 Virrat 103,0 Ähtäri 112,8

8 Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset e/asukas 2011, ilman päivähoitoa ja ympäristöterveydenhoitoa sos.toim perusth erikoissh yht i Jyväskylä Jämsä Keuruu Multia Mänttä-Vilp pula Petäjävesi Virrat Ähtäri Jämsä kuuluu Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin ja pääosan perusterveydenhuollon ja Jokilaakson sairaalan palveluista tuottaa Jokilaakson Terveys Oy. Mänttä-Vilppula kuuluu Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin ja perustason sote-palvelut tuottaa tällä hetkellä Mäntänvuoren Terveys Oy lukuun ottamatta lastensuojelua, toimeentulotukea ja vammaispalvelua. Perustason sote-palvelut kilpailutetaan. Tampereen yliopistollinen sairaala vastaa Mäntän sairaalassa tuotettavasta erikoissairaanhoidosta. Sairaalassa on poliklinikkatoimintaa (sisätaudit, kirurgia, naistentaudit), sisätautiosasto 18 ss sekä laboratorio- ja kuvantamispalvelut. Virrat järjestää nykyisin myös Ruoveden sote-palvelut. Ähtärissä sijaitsee Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ylläpitämä Ähtärin sairaala.