TOIMINTASUUNNITELMA 2004

Transkriptio

1 TOIMINTASUUNNITELMA 2004 VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB

2 2 Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Toimintasuunnitelma vuodelle Yleistä Sosiaalialan osaamiskeskusten toiminta käynnistyi vuoden 2002 alusta voimaan tulleen osaamiskeskuslain myötä. Osaamiskeskuksen tarkoituksena on turvata sosiaalialan osaamisen ja palvelujen kehittyminen sekä tutkimuksen ja käytännön työn lähentyminen. Osaamiskeskusten työ on käynnistynyt nopeasti. Valtakunnallisesta linjauksesta huolehtii valtakunnallinen neuvottelukunta, jossa on kunkin osaamiskeskuksen edustus. Vuoden aikana toteutetaan osaamiskeskusten yhteinen kehittämisprosessi, jossa keskeistä on se, miten osaamiskeskus voi kehittyä alueellaan yhteistyöverkostona ja vahvistaa rooliaan ja kykyään toimialansa yhteistyö- ja kehittäjärakenteena. Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen perustivat osakeyhtiöksi alueen suurimmat kunnat ja kaupungit sekä yliopistot ja palveluverkkosäätiö. Vuoden 2003 aikana osakaspohja laajentui merkittävästi osakassopimuksen mukaan toteutetun osakeannin tuloksena. Osakkaita on nyt kaikkiaan 44, joista Varsinais-Suomen kuntia 33. Kaikki kunnat eivät ole osakkeenomistajia, mutta toiminnasta pääsevät osallisiksi kaikki kunnat. Lisäksi osakkaina on maakunnan merkittäviä järjestöjä. Liitteenä on luettelo osakkaista. Osaamiskeskuksen hallinto vakiintuu, kun loppuvuonna 2003 yhtiökokous valitsee yhtiölle uuden hallituksen siten, että kukin Varsinais-Suomen seutukunta saa edustajansa uuteen hallitukseen osakassopimuksen mukaisesti. Oy Vasso Ab:llä on 11-jäseninen hallitus. Vasson varsinainen toiminta on käynnistynyt vuoden 2003 aikana ja käytännön työ on muotoutunut vakinaisten tilojen ja henkilökunnan myötä. Toiminnan painopistealueiksi on valittu päivähoidon, erityisesti erityispäivähoidon, lastensuojelun ja vammaistyön osaamisen kehittäminen. Toimintaa joudutaan rajaamaan, koska osaamiskeskuksen perusrahoitus mahdollistaa ainoastaan 2-3 vakinaisen työntekijän palkkaamisen. Jäljempänä kerrotaan miten Vasso toteuttaa osaamiskeskuksille lain mukaan kuuluvia perustetehtäviä, jotka ovat - sosiaalialalla tarvittavan asiantuntemuksen kehittyminen ja välittyminen - perus- ja erityispalvelujen kehittyminen ja välittyminen - sosiaalialan perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen sekä käytännön työn monipuolinen yhteys - sosiaalialan tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan toteutuminen. Toimintavuoden aikana edistetään tiedon levittämistä kehittämällä mm. Vasson kotisivuja, jonne perustetaan osaajarekistereitä ja tietopankkeja. Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun asiantuntijatyöryhmiä kehitetään foorumeiksi, jotka toimivat tutkimuksen, koulutuksen ja palvelujen kehittämisen vuorovaikutteisina eliminä. Julkaisutoiminta käynnistetään vuoden aikana.

3 3 2. Osaamiskeskuksen strategian ja verkostorakenteen kehittäminen Osaamiskeskuksen arviointi toteutettiin lokakuussa Arviointi toteutettiin ns. hyvän tulevaisuuden muistelu -menetelmällä. Yhteistyötahot nostivat esille runsaasti materiaalia, keskeisiä kehittämisteemoja, joiden suuntaisesti tulevaa työtä voidaan linjata ja toimintaa kehittää. Vuoden 2004 aikana käynnistetään arvioinnista saadun materiaalin pohjalta yhtiön strategian laatiminen. Strategiaprosessin käynnistämisestä yhtiön hallitus tekee tarpeelliset päätökset. Osaamiskeskuksen sisällöllistä kehittymistä varten perustetaan lastensuojelun ja päivähoidon asiantuntijatyöryhmät. Vammaispalvelujen osalta osallistutaan maakunnallisen vammaisverkoston työskentelyyn, joka on käynnistynyt vuonna Osakassopimuksen mukaisesti perustetaan lisäksi neuvottelukunta, jossa on edustettuna alan tieteellinen ja käytännön asiantuntemus. Siihen kutsutaan jäsenet Länsi-Suomen lääninhallituksesta, Varsinais-Suomen liitosta, Turun yliopistosta, Åbo Akademista, palveluverkkosäätiöstä, Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt ry:stä, Turun sosiaalikeskuksesta ja ammattikorkeakoulusta. Lisäksi kutsutaan seutukuntakohtaiset sosiaalijohdon yhdyshenkilöt. Osaamiskeskuksen ja seutukuntien välistä yhteistyötä kehitetään sosiaalijohtajien seudullisten yhteistyörenkaitten pohjalta. Nykyisin toimivat sosiaalijohtajien työkokoukset toimivat Vasson alueellisen toiminnan pohjana. Työskentelyperiaatteista sovitaan Vasson ja seutukuntien kanssa. 3. Sosiaalialan kehittämishankkeen täytäntöönpanosuunnitelmaan osallistuminen Verkostoivat erityispalvelut -työn tuloksena on vuoden 2003 aikana valmisteltu maakunnallisia hankkeita erityispäivähoitoon, lastensuojeluun ja vammaispalveluihin. Lisäksi seutukunnat valmistelevat kehittämishankkeita keskeisten seutukunnallisten kehittämistarpeiden mukaisesti. Hankkeitten avulla voidaan palkata määräaikaisia maakunnallisia ja seudullisia kehittäjiä. Valtionavustuksen myöntämisestä hankkeisiin päättää STM. Suurimmat kaupungit toimivat hankkeissa avustuksen hakijoina ja hallinnoijina. Hankkeisiin palkattavat työntekijät työskentelevät joko kunnissa tai osaamiskeskuksessa. Vasson seutukuntaorganisaatiota tarvitaan vuoden aikana myös sosiaalialan kehittämishankkeen toimeenpanoon. Toimeenpanosuunnitelman mukaan osaamiskeskus neuvottelee alueen kuntien kanssa palvelurakenteen ja toimintojen kehittämisestä ja laatii vuosittain kattavan toimintaohjelman tarvittavista hankkeista ja rahoituksesta hankeen aikana vuosina Hankkeen organisoinnista vastaavat lääninhallitukset yhteistyössä osaamiskeskuksen kanssa. Tavoitteena on aikaansaada ja sopia pitkäjänteisestä ohjelmallisesta sosiaalialan kehittämistyöstä maakunnallisesti. Tarkoitus on myös sopia seutukunnallisista kehittämisyksiköistä niin, että jokaisessa seutukunnassa olisi pidemmällä aikavälillä pysyvästi esimerkiksi yksi päiväkoti, vanhusten palvelukeskus, sosiaalipalvelutoimisto tai

4 4 moniammatillinen erityisyksikkö, jolla asiakastyön lisäksi on erityinen tehtävä kehittää ja kouluttaa sekä arvioida uusia toimintatapoja. 4. Varhaiskasvatuksen kehittäminen Tehtävät Osaamiskeskus on varhaiskasvatuksen osalta alueellinen yhteistyörakenne perus- ja erityispalvelujen edistämiseksi sekä erityisosaamista vaativien erityispalveluiden ja asiantuntijapalveluiden turvaamiseksi. Osaamiskeskuksia koskevan lainsäädännön mukaan tehtävät voidaan jakaa kolmeen alla olevaan luokkaan. Toimintaa luodaan näiden tehtäväalueiden suunnassa. 1. Vasson tehtävänä on turvata maakunnallisesti varhaiskasvatuksen ja erityisvarhaiskasvatuksen osalta palvelujen ja asiantuntemuksen kehittyminen ja välittyminen. 2. Vasson tehtävänä on luoda yhteyksiä koulutuksen, tutkimuksen ja käytännön välille. 3. Vasson tehtävänä on edistää toteutumista tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoimintaa alueellaan. Tavoitteet ja toimenpiteet Varhaiskasvatuksen verkosto Varhaiskasvatuksen kehittämisen foorumiksi on tarkoitus luoda maakunnallinen asiantuntijaryhmä sekä seudulliset työryhmät. Maakunnallisen ryhmän tehtävä on toimia tiedon välittymisen, tiedon sekä palvelujen kehittämisen vuorovaikutuksellisena elimenä. Ryhmän tehtävänä on luoda maakunnallisesti yhteyksiä tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön välille. Tästä syystä on tärkeä saada edustajat mm. seuraavilta tahoilta: seutukuntien varhais- ja erityiskasvatuksen yhdyshenkilöt (=seutukunnallisen ryhmän puheenjohtajat),varsinais-suomen lastensuojelujärjestöt, ammattikorkeakoulu, yliopisto ja Vasso. Ryhmässä tulee olla peruspäivähoidon ja varhaiskasvatuksen, lastenneuvolatyön ja erityisvarhaiskasvatuksen asiantuntemusta. Tarkoitus on luoda verkosto, joka voi toimia avoimuus periaatteella, jolla tarkoitetaan sitä, että mukaan tarvittaessa kutsutaan myös muita alueen toimijoita. Alkuvaiheessa on hyvä, että ryhmä on niin pieni kuin mahdollista, jotta linjaukset ja keskeiset toiminnot voidaan suunnitella. Kultakin seudulta tulee ryhmään edustaja. Seutukunnittain on tarkoitus koota useista kunnista varhais- ja erityiskasvatuksen käytännön työtä tekevien yhteinen vuorovaikutus kanava. Alueellisen verkoston kokoamisen jälkeen seutukunnat voivat itsenäisesti luoda verkoston omaa tiedotusta, tiedonkulkua ja vuorovaikutusta varten. Seudulliset työryhmät suuntautuvat selkeästi palvelujen kehittämiseen. Ryhmät pitävät huolta myös seutukunnallisen asiantuntemuksen kehittämisedellytyksistä, mm. koulutustarpeiden välittämisen avulla. Seutukunnittain tulisi koota osaajaluettelo (tms.) erityisosaamisen avainhenkilöistä, joita kunnat voivat konsultoida ja joiden kanssa osaamista voidaan vaihtaa. Varsinais-Suomen alueella on luotu keltojen verkosto, jonka tavoitteena on erityisosaamisen ja palvelujen kehittäminen. Verkosto kokoontuu Vasson kutsumana noin kaksi kertaa lukukaudessa yhteisiin tilaisuuksiin, joilla on sekä palveluja arvioiva että osaamista tukeva ja

5 5 kehittävä luonne. Verkoston tilaisuuksissa on ollut (K)eltoa maakunnasta. Koulutuksen suunnittelu on noussut yhdeksi keskeiseksi teemaksi tässä ryhmässä. Verkostossa on tarkoitus käydä läpi eri kunnissa toteutuvia projekteja ja näin välittää hyviksi koettuja työtapoja ja -malleja. Kehittäminen toteutuu myös projektien välityksellä. Vuoden 2003 keväällä on alkanut Lasten sosiaalis-emotionaalisten vaikeuksien hoito ja kasvatuksen kehittäminen päivähoidossa -projekti. Hankkeen taustalla ovat peruspäivähoidon puutteet ja ongelmat sosem-lasten kasvatuksessa. Kehittämistyön välineenä käytetään päivähoidon kontekstianalyysiä, joka on suunnattu laadun varmistamiseen lasten päivähoidossa. Päivähoidon työntekijät saavat koulutusta ja konsultaatiota. Tämän lisäksi kehitetään aikuisille suunnattujen palvelujen lapsilähtöisyyden arviointimalli. Hanketta on tarkoitus levittää Salon seudulla. (Ks 8.2) Täydennyskoulutusfoorumin avulla pyritään tuomaan esille varhais- ja varhaiserityiskasvatuksen koulutustarpeet ja koordinoida alan kouluttajia yhteen. (Ks. 8.1) Vasson on tarkoitus olla mukana alueellisessa erityispäivähoidon kehittämishankkeessa, johon haetaan taloudellisia resursseja STM:ltä. Hankesuunnitelma tulee olla valmis vuoden 2003 loppuun mennessä. Koko maakunnallista erityispäivähoidon tilannetta ja kehittämisen suuntaviivoja on selvitetty VEP-hankkeen yhteydessä mm. kuntakyselyn avulla. Tästä on erillinen osio VEP-raportissa. VEP-hankkeen jatkon suunnittelua varten on myös tehty kehittämisen ideointia sekä Varsinais-Suomen keltojen yhteisissä tapaamisissa sekä kuntaryhmien kanssa eri seuduilla. Nämä ovat mukana myös VEP-raportissa. Edellä mainitun lisäksi on tarkoituksena seudullisesti anoa Länsi-Suomen lääninhallitukselta valtionapua kuntien varhaiskasvatuksen ja erityiskasvatuksen kehittämistoimintaan mm. Turun seudulla ja Loimaan seudulla. Tutkimustoiminnan edistäminen Helsingin yliopisto ja Turun yliopisto vastaavat päivähoidon erityisryhmien vaikuttavuus tutkimuksesta. Tutkimukseen tulevat kohdekunniksi, tutkimuspaikkakunniksi mukaan Turku ja Helsinki. Vasso on ollut mukana hakemassa tähän rahoitusta STM:ltä. Hakijana toimi Helsingin kaupunki, joka myös vastaa pääosin projektin taloushallinnosta. Tutkimuksesta tiedottamisessa on Vassolla rooli hankkeen päättymisessä. Keskeiset kehittämisen kohteet ja laajimmat toiminnot ovat: - varhaiskasvatussuunnitelman implementointi maakunnallisesti ja seudullisesti - erityispäivähoidon palvelurakenteen kehittäminen - erityiskasvatuksen kehittäminen Lisäksi keskeiseksi kehittämisen teemoiksi ovat nousseet: - pienten lasten kasvun ja hoidon turvaaminen päivähoidossa ja vuoropäivähoidon laatu, joista tulsii järjestää koulutusta ja/työkokouksia. Koordinointiin liittyviä tehtäviä vuodelle 2004 ovat lisäksi mm. asiantuntijapankin luominen, tietoverkkojen hyväksikäytön selvittäminen alueellisessa yhteistyössä (esim. Vasson sivut) ja kunnallisten vastuuhenkilöiden päivitys päivähoidon ja erityispäivähoidon osalta.

6 6 5. Lastensuojelun kehittäminen Tavoitteet ja suuntaviivat Lastensuojelun kehittämis- ja suunnittelutyön tavoitteena on lastensuojelupalvelujen saatavuuden edistäminen kaikilla alueilla, lapsinäkökulman ja varhaisen vastuunoton vahvistaminen, vähemmistöryhmien erityistarpeita vastaavien palvelujen kehittäminen sekä lastensuojelussa toimivien työntekijöiden osaamisen edistäminen ja välittäminen sekä ammatillisten tukirakenteiden kehittäminen. Lastensuojelun kehittämis- ja suunnittelutyön suuntaviivat: - maakunnallisen, seudullisen ja moniammatillisen yhteistyöverkoston aktivoiminen lastensuojelun palveluissa ja kehittämistyössä - käytännön asiakastyön, johtamisen, järjestötyön sekä tutkimuksen ja koulutuksen yhteyksien kehittäminen ja lastensuojelun tiedon välittyminen näissä verkostoissa - etnisten vähemmistöryhmien erityistarpeiden kartoittaminen lastensuojelu- ja perhetyössä ja työmuotojen kehittäminen näissä palveluissa - käynnissä olevien lastensuojeluhankkeiden tilanteen ja tuotosten kartoittaminen Suuntaviivoja ja toimintamalleja lastensuojelun kehittämisessä antavat Kansallinen sosiaalialan kehittämishanke, vuonna 2003 päättyneen Verkostoituvat erityispalvelut - hankkeen tulokset sekä lastensuojelulain uudistuminen vuonna Toimenpiteet Vuoden alussa perustetaan lastensuojelun asiantuntijaryhmä maakunnan lastensuojelun kehittämisen tueksi. Asiantuntijaryhmässä on seutukuntien, järjestöjen sekä koulutuksen ja tutkimuksen edustus. Näiden tahojen yhteistyötä lastensuojelun kehittämisessä tiivistetään. Kansallisen sosiaalialan kehittämishankkeen kautta haettavan ja palkattavan lastensuojelun maakunnallisen kehittäjän toimintaa käynnistetään ja tuetaan yhdessä kuntien, järjestöjen ja käynnissä olevien lastensuojelun hankeverkostojen kanssa. Lastensuojelun aluekehittäjä jatkaa Vep-selvitystyön tuloksena esille tulleiden lastensuojelun perus- ja erityisosaamisen alueiden sekä palvelujen kehittämistä yhdessä Vasson ja kuntien kanssa. Lastensuojelun lähija etäkonsultaatiomalleja kehitetään sekä lastensuojelun juridisen konsultaation toimivuutta seurataan ja toimintaa kehitetään saatujen kokemusten pohjalta. Alueella käynnissä olevien hankkeiden osaamista ja tuloksia hyödynnetään lastensuojelun kehittämistyössä: - Lastensuojelun keskusliiton Laituri-hanke: sijaishuollon prosessien mallinnus, tuloksena sijaishuollon laatukriteerit vuoden 2004 loppuun mennessä - Uudenkaupungin hallinnoima Vakasso-hanke: hankkeen kokemuksia hyödynnetään hyvien lastensuojelun toimintatapojen ja palvelujen kehittämisessä - MLL:n Varvas (varhainen vastuunotto) -hankkeen niveltymistä paikallisiin toimintaympäristöihin seurataan osallistumalla projektin tutkimusryhmään - Harava-hankkeen kokemuksia ja tuloksia hyödynnetään lastensuojelun hyvien työkäytäntöjen kehittämis- ja välittämistyössä

7 7 Lastensuojelun perus- ja erityisosaamisen tukemisen ja tiedon välittymisen muita muotoja: - käynnistetään lastensuojelussa toimivien sosiaalityöntekijöiden ja perhetyöntekijöiden työnohjauksellisia vertaiskonsultaatioryhmiä, jotka voivat toimia osaamisen ja hyvien ammattikäytäntöjen välittymisen paikkoina, koulutustarpeiden kokoajina ja vaikutuskanavina yhteiskunnalliseen keskusteluun - etnisten vähemmistöryhmien kanssa tehtävää lastensuojelu- ja perhetyötä kehitetään ja koulutussisältöjä suunnitellaan työntekijöiden vertaiskonsultaatiotoiminnan kautta, joka on alkanut vuonna moniammatillista yhteistyötä sekä tutkimustiedon ja käytännön työkentän yhteyksiä kehitetään yhdessä varhaiskasvatuksen kanssa järjestämällä monitieteinen koulutustilaisuus sekä toteuttamalla käytännön opetukseen ja opinnäytetöihin liittyvää yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. 6. Vammaispalvelujen kehittäminen Vammaispalvelujen maakunnallinen ja seudullinen kehittäminen toteutetaan kehittämishankkeen avulla. Keskeistä on parantaa vammaispalvelujen toimivuutta selkeyttämällä yhteisiä periaatteita vammaispalvelulain subjektiivisten oikeuksien osalta. Hankkeessa tehdään yhteistyötä maakunnallisen vammaisverkoston kanssa. Veturi-hanke, verkostoituvat tulkkipalvelut, tähtää vuoden aikana etätulkkauksen kehittämiseen, mikäli tulkkaukseen sopivat tekniset välineet, kuvapuhelin tai vuorovaikutteinen tv, kehittyvät siten, että etätulkkaus teknisesti onnistuu ja on kohtuuhintaista. Etätulkkauksella lisätään palvelun saatavuutta, kun laitteistoja sijoitetaan keskeisiin palvelupisteisiin, kuten terveyskeskuksiin ja sosiaalitoimistoihin. Tulkkien työ tehostuu, kun matkoihin ei kulu aikaa. 7. Muu toiminta Maakunnassa on meneillään ja pian päättymässä kaksi isoa eri toimijoita verkostoivaa sosiaalialan hanketta, joille on kertynyt runsaasti tietoa eri seutukunnista ja jotka ovat kehittäneet osaamista ja kumppanuutta erilaisin hankkein. Tärkeää olisi että verkostot ja osaaminen voitaisiin siirtää osaamiskeskukseen ja jatkaa työtä uusilla hankesisällöillä. Länsi-Suomen lääninhallituksen, Varsinais-Suomen liiton ja osaamiskeskuksen välillä on vuoden 2003 aikana neuvoteltu Syke hankkeen siirtämisestä osaksi Vasson toimintaa vuoden 2004 toukokuusta lukien. Syke -hankkeen yhdistäminen antaa osaamiskeskukselle lisää voimavaroja, kaksi työntekijää, ja toiminnan myötä vakiintuneen verkoston. Hankkeelle suunnitellaan jatkoa vuoden 2006 loppuun. Vuosittain on tarkoitus tehdä hyvinvointipoliittisia ohjelmia seutukuntiin sekä jatkaa verkostotyötä ja hyvinvointikatsausten laadintaa. Hanke rahoitetaan aluekeskusvaroilla ja maakunnan kehittämisrahalla sekä seutukuntien omarahoituksella. Lasten ja nuorten psykososiaalisia palveluja kehittävä Harava -hanke päättyy vuoden 2004 lopulla ja alustavasti on keskusteltu mahdollisuuksista jatkaa työtä osaamiskeskuksen toimintana. Jatkohankkeen sisällöstä ja rahoitusmahdollisuuksista Haravan paikalliset ja valtakunnalliset työntekijät tekevät suunnitelmat vuoden 2004 alkupuolella, jonka jälkeen asiasta voidaan käydä konkreettisemmin keskustelua osaamiskeskuksen piirissä.

8 8 Maakuntaohjelman laatiminen vuosille on käynnistynyt. Osaamiskeskuksen edustaja on mukana hyvinvointipalvelujen kehittämistavoitteita työstävässä asiantuntijaryhmässä. Maakuntaohjelmalla luodaan valtuustokauden käsittävä toteuttamisohjelma mm. hyvinvointipolitiikan toteuttamiseen. Osaamiskeskuksen työ yhteensovitetaan seutukuntien kehittämiskeskuksissa tehtävään sosiaalialan kehittämistyöhön. Esimerkiksi Turun seutukunnan yhtenä hankkeena on tarkoitus käynnistää sosiaalialan erityispalvelujen kehittäminen, joka voidaan toteuttaa myös osana Vasson toimintaa. 8. Meneillään olevat hankkeet 8.1. Täydennyskoulutushanke Keväällä 2003 valmisteltu maakunnallinen Täydennyskoulutusfoorumi -hanke sai sosiaali- ja terveysministeriöltä myönteisen rahoituspäätöksen kesäkuussa. Hankkeen toteutusaika on Tavoitteet Hankkeen tavoitteena on kehittää toimintamalli, joka - tukee kuntia pitkäjänteisen täydennyskoulutuksen suunnittelussa sosiaalialan eri ammattiryhmille, - tukee täydennyskouluttajien, työelämän, rahoittajien, opettajien, tutkijoiden ja sosiaalialan osaamiskeskusten vuorovaikutusta ja verkostoitumista ja - edistää koko toiminnan vaikuttavuuden parantamista. Uuden toimintamallin kehittelyä tuetaan pilottikoulutuksella, johon valitaan lastensuojelun ja päivähoidon työntekijöitä. Pilottikoulutuksen malli on tarkoitus vakiinnuttaa seutukunnalliseksi ja maakunnalliseksi toimintamalliksi. Eteneminen Syksyn 2003 aikana toteutetaan täydennyskoulutuksen strategiseen suunnitteluun ja tarvearviointiin keskittyvät haastattelut ja -kyselyt kolmella seutukunnalla: Vakka-Suomen, Turun ja Salon seudut. Täydennyskoulutuksen strategisen suunnittelun selvittämistä Varsinais-Suomessa tarjotaan yliopiston opiskelijatyön aiheeksi. Tammikuussa 2004 järjestetään Täydennyskoulutusfoorumi I, johon kutsutaan kuntien, täydennyskoulutuksen, tutkimuksen ja rahoittajien edustajat. Täydennyskoulutusfoorumi I on työkokous, jossa työstetään seutukunnittaisia täydennyskoulutustarpeita koulutusjakson rungoksi. Lastensuojelun ja päivähoidon työntekijöille suunnattu pilottikoulutus alkaa helmikuussa. Pilottikoulutuksen keskeisenä teemana on seudullisen täydennyskoulutuksen toimintamallin

9 9 kehittäminen. Koulutuksen aikana kehitetään sen laadun ja vaikuttavuuden arviointia, jota tarjotaan myös opinnäytetyön aiheeksi. Elokuussa järjestetään Täydennyskoulutusfoorumi II, joka on hankkeen päätös- ja arviointiseminaari. Foorumissa esitetään kehitetyn toimintamallin jatkuvuutta tukevat toimenpiteet. Hankkeen loppuraportti jätetään elokuun loppuun mennessä Lasten sosiaalis-emotionaalisten vaikeuksien hoito ja kasvatuksen kehittäminen Länsi-Suomen lääninhallitus myönsi valtionavustuksen syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palveluihin, johon Lasten sosiaalis-emotionaalisten vaikeuksien hoito ja kasvatuksen kehittäminen päivähoidossa -hanke liittyy. Hanke on alkanut keväällä 2003 kehittämistyöhön osallistuvien valinnalla ja kehittämistyöhön sitoutumisella ja päättyy jouluna Projektin hakijan Liedon kunnan lisäksi hankkeeseen valittiin Varsinais-Suomesta seuraavat kunnat: Turku, Salo ja Halikko. Hankkeessa on mukana kustakin kunnasta kaksi päiväkotia. Tavoitteet - Kehittää päivähoidon (erityis)pedagogisia valmiuksia hoitaa ja kasvattaa lapsia, joilla on sosiaalisia ja emotionaalisia vaikeuksia - Kehittää päivähoidon kasvuympäristöjä sosiaalista ja emotionaalista kehitystä tukevaksi ja ohjaavaksi kontekstiksi - Ennaltaehkäistä lasten syrjäytymistä ja puuttua varhain lasten sosiaalisiin ja emotionaalisiin vaikeuksiin - Arvioida ja kohdentaa kunnan ja kuntaverkkojen resursseja tarpeiden suunnassa - Kehittää ja yhdistää eri ammattilaisten luomia lasten yksilöllisiä tukiverkkoja sekä arvioida niiden toimivuutta (esim.päivähoito/lastensuojelu/aikuisten mielenterveyspalvelut) Eteneminen Hanke on alkanut keväällä kehittämistyöhön osallistuvien valinnalla ja kehittymis-työhön sitoutumisella. Hanke etenee siten, että arviointi ja reflektointi sekä koulutus ja konsultointi ovat rinnakkaisina prosesseina mukana alusta loppuun, kuitenkin siten, että ne muuttavat luonnettaan alkuvaiheen ulkoapäin ohjautuvasta koko ajan instituution ja työntekijän sisältä käsin ohjautuvaan prosessiin. Kontekstianalyysin avulla työntekijä arvioi pedagogisia käsityksiään ja toimintatapojaan, minkä jälkeen lapsiryhmän tiimi arvioi omaa päivähoidon kontekstiaan lasten kasvua ajatellen. Konsultaatio ja koulutus rakennetaan arviointien pohjalta ja suunnataan työntekijöiden tarpeisiin. Koulutuksen lisäksi työntekijöille annetaan etätehtäviä, jotka he suorittavat sekä yksin että oman tiiminsä kanssa. Näiden tehtävien tarkoituksena on tutustua alan kirjallisuuteen ja sitä kautta saada tukea kasvatustyöhön. Lasten tukiverkkojen arviointia varten tarvitaan arviointiväline, jota aletaan kehittää keväällä Tarkoitus on saada käytäntöjä tukeva, ongelmakohdat paljastava väline eri ammattilaisten käyttöön. Syksyllä asiasta järjestetään yhteisiä tilaisuuksia.

10 10 Syksyllä 2004 kehittämistyö päättyy toiminnan arviointiin päivähoidon ja tukiverkkojen tasolla. Keskeiset onnistumiset ja kehittämiskohteet tiedotetaan kunnille ja mietitään miten kuntien sisällä toimintaa edelleen kehitetään ja jatketaan Tietohallinnon nykytilan kartoitus Sosiaalialan yhteisen tietohallinnon näkemyksen kehittäminen on jäänyt taka-alalle. Sosiaalialan tietohallinnon nykytilan kartoituksella on tarkoitus luoda yleiskuva alan tilanteesta Varsinais-Suomessa. Hankkeessa selvitetään, miten tietohallintoa tällä hetkellä kehitetään ja kuinka hyvin nykyiset tietojärjestelmät tukevat sosiaalialan palvelutuotantoa. Kartoitus laaditaan yhteistyössä Turun kauppakorkeakoulun kanssa. Hankeen rahoittaa pääosin Varsinais-Suomen liitto maakunnan kehittämisrahoituksella. Kartoituksen pohjalta laaditaan kehittämissuunnitelma vuoden 2004 aikana. Suunnitelmassa otetaan huomioon terveydenhuollon tietohallinnon kehittäminen sairaanhoitopiirin alueella ja valtakunnalliset linjaukset osana sosiaalialan kehittämishankkeen toimeenpanoa. 9. Henkilökunta Osaamiskeskuksessa on syksyllä 2003 seuraava henkilökunta: Markus Hemmilä, toimitusjohtaja Päivi Pihlaja, kehittämispäällikkö, varhaiskasvatus Merja Anis, määräaikainen suunnittelija, lastensuojelu Tarja Kallio, projektikoordinaattori, varhaiskasvatuksen kehittämishanke Pirjo Järvi, suunnittelija, täydennyskoulutushanke Mira Halonen, määräaikainen toimistoassistentti