Suunnittelu- ja rakentamistapaohje

Transkriptio

1 Siilinjärvi Taivallahti korttelit - 66 Suunnittelu- ja rakentamistapaohje Siilinjärven kunta, konserni- ja maankäyttöpalvelut..08 (Liitteet päivitetty 8..09)

2 . YLEISTÄ Rakennusten ja rakennuspaikan suunnitteluun liittyviä kysymyksiä on käsitelty laajemmin rakentamisohjeiden yleisessä osassa. Tässä oppaassa annetaan aluekohtaiset rakentamisohjeet Taivallahden asuinkortteleiden - 66 rakentamista varten. Ohjeiden pääpaino on tiedottavassa ja opastavassa aineistossa. Asemakaavamääräyksiä täydentävät sitovat ohjeet on alleviivattu. Ohjeiden noudattamiseen sitoudutaan tontinluovuttamisen yhteydessä. Ohjeiden laatimisen tavoitteena on ohjata rakentamista viihtyisäksi ja yleisilmeeltään laadukkaaksi asuinalueeksi, jossa kuitenkin sallitaan vaihtelevat yksityiskohdat ja persoonalliset suunnitteluratkaisut annetuissa puitteissa. Rakennuspaikan haltijan tulee toimittaa tämä ohje pääsuunnittelijalle. Rakennussuunnittelun aikana on hyvä keskustella rakennusvalvontaviranomaisen kanssa suunnitteluratkaisuista varsinaisen rakennuslupamenettelyn sujuvoittamiseksi. Alueen maaperän kantavuus vaihtelee, jonka vuoksi edellytetään kairaamalla tehtävän maaperätutkimuksen tekemistä perustamisratkaisun suunnittelun pohjaksi. Pääosa rakennuspaikoista on normaalisti perustettavia, mutta lähemmäksi rantaa mentäessä maaperän kantavuus heikkenee. Ota maaston ja kadun korkeusasemat, ilmansuunnat sekä naapurit huomioon suunnittelussa. Älä tyydy yksinkertaisimpiin ratkaisuihin. Viimeistele rakennuksesi harkituilla yksityiskohdilla. Jätä pelivaraa myös tulevaisuudessa muuttuville tarpeille.. KATTOMUOTO Rakennusten kattomuodon tulee olla joko harjakatto tai lape- eli pulpettikatto. Varsinkin syvärunkoisissa taloissa voi porrastettu lapekatto olla luontevin ratkaisu. Rakennukset ovat pääosin yhtenäisissä riveissä, joten auma-, tasa- ja mansardikattoisia taloja ei niitten vahvasti erilaisen luonteen vuoksi saa rakentaa. Vältä pitkiä ja monotonisia rakennusmassoja harjaa porrastamalla. Kattokaltevuus saa vaihdella välillä : - :. Talousrakennuksissa ja päärakennuksen vähäisissä osissa voi kattokaltevuus olla kattomateriaalin salliessa loivempikin.. KERROSLUKU JA KORKEUSASEMA Alueelle voi rakentaa enintään kaksikerroksia rakennuksia. Asuinrakennuksen pitkän julkisivun räystäskorkeus ei saa ylittää m. Rakennuksissa ei sallita kellareita alueen tasaisuuden vuoksi. Rakennusten korkeusaseman huolellisella suunnittelulla voidaan välttää tukimuurien, luiskausten ja penkereiden rakentaminen. Pysäköintipaikalta tulee olla esteetön kulkutie asumiseen käytettyihin tiloihin. kerroksessa. Asuinrakennuksen lattiapinta suositellaan sijoitettavaksi vähintään 0, m maanpintaa ja 0,6-0, m lopullista kadunpintaa korkeammalle. Talousrakennus voi olla luonnollisesti lähempänä kadun tasoa (n. 0, m) kulkemisen helpottamiseksi. Rakennuspaikan rajalla ei sallita luiskauksia tai pengerryksiä ilman naapureiden yhteistä suunnittelua. Rakennuspaikkojen rajoilla on huomioitava myös kauempaa tulevien pintavesien esteetön kulku. Ohjetta täydennetään havainnekuva-aineistolla kunnallisteknisten ja katusuunnitelmien valmistuessa, jolloin esitetään mm. ohjeelliset lattiakorot rakennuspaikoittain.

3 . MATERIAALIT JA VÄRIT Rakennuskohtainen värityssuunnitelma tulee esittää rakennuslupahakemuksen yhteydessä värimalleineen. Vesikate Vesikatteen materiaaliksi käy tiili, pelti tai huopa. Tiiltä jäljittelevä pelti ei ole suositeltava ratkaisu. Katteen värin tulee olla tumma. Musta, tumman harmaa ja tumman ruskea ovat suositeltavat värit. Julkisivut Rakennuksessa tulee olla yksi selkeä päämateriaali. Ulkoverhouksena voi käyttää kuultotai peittomaalattu puuta, puhtaaksi muurattua tiiltä tai rappausta. Puuverhouksen tulee olla yhdensuuntainen tehostealueita lukuun ottamatta. Muurauksen tai rappauksen tulee ulottua pääosin vesikattoon saakka. Hirsirakennukset ovat alueella sallittuja, mutta pyöröhirsisiä tai pitkänurkkaisia hirsitaloja ei alueelle saa rakentaa. Julkisivun värinä voidaan käyttää mitä tahansa taajama-alueelle soveltuvaa väriä. Värityksen soveltuvuutta naapurirakennusten väreihin on kuitenkin hyvä pohtia. Piharakennusten väritys tulee olla samankaltainen kuin päärakennuksessa. Täydentävät rakennusosat Pääsisäänkäyntien korostamiseksi on suositeltavaa maalata ulko-ovet julkisivuista erottuvilla tummemmilla tehosteväreillä. Räystäslautojen, karmien, puitteiden ja listojen värit valitaan julkisivun pääväriin sopiviksi. Sokkeli Korkeat sokkelit verhotaan pääjulkisivumateriaalilla. Erillisen sokkelimateriaalin väri valitaan julkisivun pääväriin ja katon väriin sopivaksi. Yleensä sopivimmat sävyt ovat harmaita tai ruskeita.. TALOUSRAKENNUKSET Talousrakennuksien rakentamisessa tulee huomioida asemakaavan määräykset. Useimmilla omakotitalon rakennuspaikoilla erillinen autosuojan sisältävä talousrakennus on mahdollista toteuttaa. Autosuojan sisäänajon edessä kadun puolella tulee olla vapaata tilaa rakennuspaikalla vähintään m. Rakennettaessa talousrakennus m päähän kadun puoleisesta rajasta, autosuojan sisäänajoa ei voi toteuttaa suoraan kadulta. Autosuojan sijoittuessa päärakennuksen yhteyteen, suositellaan katon ja julkisivun porrastamista. Omakotitalon rakennuspaikalla suositellaan kahden pakollisen autopaikan lisäksi kolmannen pysäköintipaikan rakentamiseen varautumista. Omakotitalon yhteyteen tulisi rakentaa aina vähintään yksi varastotila. Se voi olla myös autosuojarakennuksen yhteydestä tai erillisessä rakennuksessa. Mikäli asuinrakennuksessa on tulisijoja, tulee myös puiden varastointitila osoittaa. Jos talousrakennusta tai autosuojaa ei heti rakenneta, tulee rakennuspaikan suunnittelussa varautua sen tekemiseen myöhemmin. 6. HULEVESIEN (SADE- JA SULAMISVEDET) JOHTAMINEN Taivallahden asemakaava-alueella kiinnitetään erityistä huomiota hulevesien hallintaan. Rakennuspaikan sade- ja hulevesien johtaminen tulee suunnitella siten, ettei valumavesistä aiheudu haittaa naapurin rakennuspaikalle. Keskeinen tavoite on säilyttää maanpinta mahdollisimman luonnonmukaisena ja vettä läpäisevänä. Ne hulevedet, jotka eivät ehdi imeytyä maaperään rakennuspaikoilla, johdetaan hulevesiviemäriä ja ojia myöten puistoalueille muodostettaviin hulevesiä puhdistaviin imeytyspainanteisiin ja niistä edelleen Kevättömään. Lopulliset kadunvarsien ojat tekee kunta kadun asfaltoinnin yhteydessä. Ojan syvyys on suunniteltu mm tien lopullista korkoa alemmaksi. Rakennuspaikkaliittymien rumpujen (halkaisija enintään 00 mm) korko tu-

4 lee suunnitella ojan lopullisen syvyyden mukaan. Ojien sadevesikaivot nostetaan viimeistelytöiden yhteydessä lopulliseen korkoonsa. Tavoitteena on myös edistää hulevesien imeytymistä rakennuspaikoilla, jotka eivät sijaitse pohjavesialueella. Piha-alueilla suositellaan käytettävän asfaltoinnin sijaan vettä läpäiseviä sora- tai reikälaattapinnoitteita. Hulevesiä voidaan kerätä pihoilla erilaisiin lapsiturvallisiin säiliöihin puutarhan ja kasvimaan kastelua varten. Kattovedet voidaan johtaa sadevesiverkon sijaan piha-alueelle muodostettavaan viherkaistaleeseen tai painanteeseen, jossa ne ehtivät suurelta osin imeytyä ennen ojiin kulkeutumista. Painanteen kasvillisuutena voidaan käyttää kosteudesta hyötyviä, mutta kuivuutta sietäviä lajikkeita kuten esim. rantakukkaa, ranta-alpia ja iiriksiä. Pensaslajeista mm. kääpiöpunapaju, kääpiökanukka ja useat pensasangervot sopivat istutettaviksi viherpainanteisiin. Pohjavesialueella rakennuspaikkojen hulevedet on johdettava kunnan hulevesiverkostoon.. ALUEELLE SUOSITELTAVAT PUU- JA PENSASLAJIT Rakennuspaikalle tulee rakentamisen yhteydessä istuttaa puustoa, joka esitetään rakennusluvan asemapiirroksessa tai erillisessä istutussuunnitelmassa. Kotimaisia puulajeja tulee suosia. Ulko-oleskelu- ja viheralueiden suunnittelussa on suositeltavaa käyttää vihersuunnittelun asiantuntijaa. Huomioi suunnitelmissa täysikasvuisen puun ja juuriston tilatarve. Puut: rauduskoivu, pihlaja, Prunus- suku (esim. tuohituomi Prunus maackii ja pilvikirsikka Prunus pensylvanica), kuusi. Korkeat pensaat: isotuomipihlaja Amelanchier spicata, kuusamat Lonicera, lännenheisiangervo Physocarpus opulifolius. Matalat pensaat: kääpiöpunapaju Salix purpurea `Nana`, pensasangervot Spiraea, suviruusu Rosa `Poppius`. Pihoille istutettavista kasveista on hyvä muodostaa ryhmiä. Kasvivalinnoissa tulee huomioida kasvupaikkatyyppi ja valoisuus. 8. JÄTTEENKERÄYS Savo-Pielisen jätelautakunta on päättänyt kokouksessaan.9.08, että Taivallahden uudella asuinalueella otetaan käyttöön asuntoaluekohtainen jätteenkeräys. Sillä tarkoitetaan tietylle alueelle luotua keskitettyä jätteenkeräysjärjestelmää, jossa useat kiinteistöt käyttävät yhteistä jätteenkeräyspistettä. Edellytyksenä käyttöönotolle on, että Jätekukko toteuttaa yhteiskäyttöiset keräyspisteet alueelle kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä. Asemakaava-alueelle on sijoitettu kuusi asuntoaluekohtaista jätteenkeräyspaikkaa. Kolme isompaa keräyspaikkaa sijaitsee alueen pääkadun varrella. Niihin on tarkoitus sijoittaa syväkeräysastiat seka- ja biojätteelle, kartongille, muoville, lasille, metallille ja keräyspaperille. Jätepisteellä varaudutaan myös tekstiilinkeräykseen. Keräyspaikkojen yhteyteen katualueelle varataan tilaa lyhytaikaiselle pysäköinnille. Kotitalouden jätejakeet on mahdollisuus palauttaa muille työ-, asiointi- tai harrastusmatkalle lähtiessä. Keräyspaikat on sijoitettu hyvin saavutettaviksi myös kevyenliikenteen väylien kautta. Kolme pienempää keräyspistettä sijoittuu asuntokatujen varteen, jotta etäisyys järjestettyyn jätteenkeräykseen pysyy jokaisesta asuinkiinteistöstä kohtuullisena. Näissä pisteissä kerätään pelkästään seka- ja biojätettä. Kaikkien kiinteistöjen tulee liittyä aluekohtaiseen jätteenkeräykseen. Alueella ei järjestetä kiinteistökohtaista jätehuoltoa vaan kaikki kiinteistöt vastaavat yhteisesti aluekohtaisen jätteenkeräyksen kuluista. Vuotuiset jätehuoltokustannukset pyritään pitämään kiinteistökohtaista jätehuoltoa vastaavalla tasolla. Aluekohtaisen jätteenkeräyspisteen hyötyjä on mm. kaikkien talousjätejakeiden hyvä saavutettavuus asuinrakennuspaikalta ja tonttikohtaisten jäteastioiden tilatarpeen poistuminen. Pidemmästä matkasta jätteenkeräyspisteelle arvioidaan aluksi olevan pientä haittaa, kunnes uuteen käytäntöön totutaan.

5 Kaavaote: Liite

6 Liite A

7

8

9

10

11 Taivallahti Korttelikartta Rakennuspaikan pinta-ala 6 m Mittakaava :00 rajamitat 6,,8 9, 6, ,8 6,6 9 0,0 0,6 6 8 m 00 m 66 r=,00 b=6,0, 6, m,6,9,6,6 6 6 m,, 6,8 r=0,00 b=,09,80,80 0, m,0 6 m m r=6,00 b=6, r=0,00 b=8, 8 8,6 9 9 m,, r=6,00 b=,68 9,86,,9 b=,6, 9 6 r=0, , 9,,0 8,9 TAVINPOLKU r=0,00 b=, 8 80, m,9,,,, m,8 8,,00,,6, m 90 m,8 9,9 8,9 88 6, 0,00 6,6,00 6, m,9,0 9,0 KURJENPOLKU,, m 90 m 8,8 00 m r=9,80 b=6,68,0 8,8,0 9,,09,00,9, 9, m,00,,0,00,,68 6,8 8 9,0 9, 6, osoitenumero Kortteli Tontti m r=9,00 b=,9 r=,00 b=,9,68 Kaavamerkinn t: 9 Virkistysalueen kuvio Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa j rjest ajoneuvoliittym. r=9,00 6 b=9, ,0 9,68 8 9,0 6, 9,0 8 90, 0,09, 8 8, m 60,9 68 SATAKIELENTIE,6 9 6, 6,9,,8 6 8,9,8,00, Liite LINNUNTIE 9,9 6,6,9, PAJUSIRKUNTIE, ,8 9 8, 6 9 m 6,8 6, 69,,0, m,0 09,99 8, 6,0,00 8, 88 8,,09,0 86,9 SILKKIUIKUNTIE,9,0 6,0 9 m, m,00,0 6,,6 90,8, , 9 80, ,0,00, ,,,

12 00.6 Taivallahti Kunnallistekniikka Jvl = J teveden liittymiskorkeus Jvp = J teveden padotuskorkeus Hvl = Huleveden liittymiskorkeus Hvp = Huleveden padotuskorkeus..09 Mittakaava :00 = Liitoskohta Jvl = 9. Jvp = 9.6 Hvl = 9. Hvp = 9.8 Jvl = 9.9 Jvp = 9.6 Hvl = 9.6 Hvp = Jvl = 9.88 Jvp = 9.9 Hvl = 9.88 Hvp = 9. Jvl = 9.8 Jvp = 9.98 Hvl = 9.8 Hvp = Jvl = 9.8 Jvp = 9.98 Hvl = 9.8 Hvp = Jvl = 9.90 Jvp = 9.9 Hvl = 9.88 Hvp = Jvl = 9.66 Jvp = 9.6 Hvl = 9. Hvp = 9.8 Jvp = 9.69 Hvl = 9.0 Hvp = Jvl = 9. Jvp = 9. Hvl = 9.90 Hvp = Jvl = 9.8 Jvp = 9. Hvl = 9. Hvp = Tavinpolku Jvl = 9.9 Jvp = 96. Hvl = 9. Hvp = 9. Jvl = 9.0 Jvp = 9. Hvl = 9. Hvp = Jvl = 9. Jvp = Hvl = 9.66 Hvp = Kurjenpolku Jvl = 96. Jvp = 9.0 Hvl = Hvp = Jvl = 9.6 Jvp = 96. Hvl = 9.80 Hvp = 9.8 Jvl = 96.6 Jvp = 9.0 Hvl = Hvp = Jvl = 9. Jvp = 96. Hvl = 9.9 Hvp = = Valaisinpylv s Kortteli Tontti Korkeusj rjestelm N000 Tasokoordinaattij rjestelm GK8 Jvl = Jvp = 99.0 Hvl = 98.9 Hvp = Jvl = 98.8 Jvp = 99.9 Hvl = 99. Hvp = Liite Linnuntie Jvl = 98. Jvp = 99.8 Hvl = 99.0 Hvp = Jvl = 99.9 Jvp = 00.6 Hvl = 99.6 Hvp = Silkkiuikuntie 0.8 Jvl = 99.6 Jvp = 00. Hvl = 99.9 Hvp = Jvl = 99. Jvp = 00.6 Hvl = 99. Hvp =

13 Liite suunnittelu- ja rakentamisohjeeseen ASEMAPIIRROKSEN SISÄLTÖVAATIMUKSET Asemapiirroksessa kuvataan rakennuspaikka ennen ja jälkeen suunnitellun rakentamisen sekä lähiympäristö. Asemapiirroksessa esitetään:. Rakennuspaikan rajat mittoineen, lähiympäristön kortteleiden tie- ja muiden alueiden rajat, rakennukset ja korkeussuhteet. Rakennuspaikan ja sitä rajoittavien alueiden tunnukset ja kaavamerkinnät.. Rakennuksen etäisyys rajoista ja muista rakennuksista, päämitat ulkoseinien ulkopinnoista mitattuna ja kerrosluvut sekä mahdolliset laajentamisvaraukset.. Korkeusluvuin ja korkeuskäyrin rakennuspaikan kulmapisteiden, rajojen, rakennuksen nurkkapisteiden, pihamaan eri kohtien suunnitellut korkeusasemat ja korkeussuhteet sekä naapurirakennusten korkeusasemat.. Kadun korkeusasema ja rakennuksen alimman viemäröidyn tason korkeusasema, yleisen viemärin padotuskorkeus ja vesimittarin sijainti. 6. Pääsy pihamaalle, aidat, portit, jalankulku- ja ajoväylät, huoltoajoväylät, jätesäiliöt, autopaikat, luiskat, portaat, tukimuurit.. Leikkipaikat ja oleskelualueet, säilytettävät istutukset ja puusto, istutettavat alueet ja kasvimaa sekä pihan pintamateriaalit rakentamisen jälkeen. 8. Kiinteistön käyttöön ja huoltoon kuuluvat tilat ja rakennelmat sekä paikat pihamaalla, väestönsuojan uloskäynnit, öljysäiliön paikka, muu polttoaineen varastointi yms. 9. Olemassa olevat ja / tai purettavat rakennukset ja rakennelmat. Lähiympäristö rakennuspaikan rajojen ulkopuolella esitetään tarpeellisessa laajuudessa, kuitenkin vähintään kymmenen metrin etäisyydeltä. Piirrokseen merkitään pohjoinen ilmansuunta sekä kaavateiden nimet. Piirustuksessa esitetään myös laskelma rakennusoikeuteen laskettavasta kerrosalasta yhteenlaskettuna ja jaoteltuna kerroksittain ja rakennuksittain sekä merkitään rakennuksen paloluokka ja tarvittaessa palotie. Vesijohdot ja viemärit kaivoineen, viemärien johtaminen yleiseen viemäriin, sadevesi- ja perusvesikaivot sekä pintavesien johtamissuunnitelma esitetään asemapiirroksessa yleispiirteisesti. Kvv-asemapiirustuksessa em. asiat täsmennetään. LIITE

14 YHTEYSHENKILÖT RAKENTAMISASIOISSA Sähköpostiosoitteet: MAANKÄYTTÖPALVELUT, kunnantalo Kasurilantie, 800 Siilinjärvi Asia Yhteyshenkilö Puhelin Rakennuspaikkatiedustelut - omakotirakentaminen Tonttisihteeri Tarja Kuvaja rivi-/kerrostalorakentaminen Maanhankintainsinööri Heikki Pietikäinen yritysrakentaminen Yritysasiamies Heikki Simonen Rakennuspaikkapäätökset - omakotirakentaminen Maankäyttöinsinööri Katja Hartikainen Vuokrasopimukset ja kauppakirjat Maankäyttöinsinööri Katja Hartikainen Tonttisihteeri Tarja Kuvaja Kaavat, kaavamuutokset ja rakentamistapaohjeet Kaavoituspäällikkö Timo Nenonen Yleiskaava-arkkitehti Juho Palviainen Kaavasuunnittelija Riikka Leskinen Kaavasuunnittelija Kati Matilainen Kaava- ja karttaotteet Kaavavalmistelija Liisa Taavitsainen Tonttisihteeri Tarja Kuvaja Numeeristen maastotietoaineistojen ja karttojen Maankäyttöinsinööri Katja Hartikainen käyttöluvat ja korvausasiat Paikkatietoteknikko Pekka Tuominen 0 0 Osoitteet Tonttisihteeri Tarja Kuvaja Maankäyttöinsinööri Katja Hartikainen Lupahakemusten vastaanotto Toimistosihteeri Anneli Parviainen 0 0 Toimistosihteeri Leena Kaitamäki 0 0 Rakennustarkastajat Suunnittelutarveratkaisut ja poikkeamishakemukset Kaavoituspäällikkö Timo Nenonen Yleiskaava-arkkitehti Juho Palviainen Rakennusluvat ja katselmukset Rakennustarkastaja Kari Nuutinen 0 0 Rakennuslupainsinööri II Aarne Hamunen LVI-suunnitelmat ja -asennustarkastukset, Rakennuslupainsinööri Timo Raatikainen 0 0 rakentamisen paloturvallisuus- ja väestönsuoja-asiat Rakennuksen paikan merkitsemisen tilaaminen Kartoittaja Risto Pääkkönen 0 0 Rakennuspaikan rajat Paikkatietoteknikko Pekka Tuominen 0 0 Numeerinen kartta-aineisto Hakemuslomaketilaukset - korkotukilainat rakentamiseen ja asuntopalvelut@siilinjarvi.fi peruskorjaukseen, korjaus- ja energia-avustukset Toimistosihteeri Maire Väänänen 0 0 Korkotuki- ja peruskorjausrahoitukseen liittyvät suunnitelmien Rakennuslupainsinööri II Aarne Hamunen ym asiantuntijatehtävät sekä valmiusastekatselmukset Kiinteistökohtaisen jätteiden ja jäteveden käsittelyn valvonta, Ympäristösuojelutark. Matti Nousiainen 0 0 meluilmoitukset Ympäristösuojelutark. Virve Suoaro 0 0 Luonnonsuojelu, ympäristöntila, ympäristöluvat Ympäristösuojelupääll. Arja Saarelainen 0 0 YMPÄRISTÖTERVEYS Isoharjantie 6,.krs, 80 Harjamäki Asumisterveys Terveystarkastaja Susanna Haatainen 0 0 Talousveden valvonta Terveystarkastaja Sirpa Hakkarainen Palotarkastus Palolaitos / P-S:n pelastuslaitos TEKNISET PALVELUT Oppipojantie, 800 Siilinjärvi Katujen, vesihuollon ja maanrakentamisen Kunn.tekn.suunnittelija suunnittelu Suunn.avustaja Maija-Liisa Korhonen 0 0 Vesihuoltolaitoksen liittymien rakentaminen sekä Maanrak.- ja verkostomestari Sari Koponen vesi- ja viemäriverkoston kunnossapito Vesihuoltolaitoksen käyttö, verkostoveden laatutiedot Vesihuoltopäällikkö Risto Pitkänen 0 0 Vesihuoltolaitoksen liittymissopimukset sekä sopimusten Toimistosihteeri Pille Somer muutokset ja vesilaskutus Katujen ja kunnallistekniikan rakentaminen Maanrakennusmestari Jyrki Korhonen 0 0 Kuntatekniikanpäällikkö Timo Korhonen Katujen, valaistuksen, vene- ja matonpesupaikkojen Kunnossapitomestari Markku Heikkinen 0 0 kunnossapito sekä jätehuolto Puistot, leikkipaikat, viheralueet ja metsät sekä Kunnanpuutarhuri Sari Riekkinen vihersuunnittelu ja neuvonta Viheralueiden kunnossapito Puistotyönjohtaja Tiina Korhonen 0 0