Ärjänsaaren kehittämissuunnitelma

Transkriptio

1 Projektisuunnitelma Ärjänsaaren kehittämissuunnitelma ÄRJÄNSAARI Laatija: Mikko Keränen Päiväys: PL 52/P.O.BOX 52, Ketunpolku Kajaani, Finland Puh./Tel (0) Faksi/Fax +358 (0)

2 Projektikoodi: TIIVISTELMÄ Kajaanin ammattikorkeakoulu laatii UPM:n omistamasta Ärjänsaaresta kehittämissuunnitelman, jossa tarkastellaan laajasti saaren infrastruktuuria sekä virkistys- ja matkailupalvelujen kehittämistarpeita. Projekti kestää vuoden 2015 loppuun. Tavoitteena, että suunnitteluvaihetta seuraa varsinainen infrastruktuurin rakentamisvaihe ja matkailu- sekä virkistyspalvelujen kasvattaminen. Projektin tavoitteena on laatia laaja ja kattava tietopaketti, jonka perusteella tämän Kajaanille tärkeän ja perinteisen saarivirkistyskohteen toiminta saadaan uudelle tasolle. Ärjänsaarella on potentiaalia nousta merkittäväksi matkailukohteeksi. Saaren omistaja UPM on sitoutunut saaren kehittämiseen. Infrastruktuurin kehittämistoimet pitävät sisällään vuoden 2014 aikana rakennusten kuntoarviot ja korjaussuunnitelmat, vesi- ja jätehuollon suunnitelmat sekä turvallisuussuunnitelman. Vuonna 2015 toteutetaan energiaselvitys, reittisuunnitelma ja venelaiturisuunnitelma sekä matkailu- ja virkistyspalvelujen kehittämissuunnitelma. Hanke on ammattikorkeakoulussa vahvasti poikkialainen projekti aktiviteettimatkailun ja rakennustekniikan välillä. Opiskelijoilla on keskeinen rooli projektissa. On kaavailtu, että projektissa toteutetaan 6-8 opinnäytettä. Lisäksi hankkeessa opiskelijat tekevät pienempiä kehittämistehtäviä. Henkilökunnan rooli on olla ohjaavana sekä toteuttaa joitakin erityisosaamista vaativia tehtäviä sekä koordinoida kokonaisuutta. Kajaanin ammattikorkeakoulun ja UPM:n välillä tehdään sopimus, jossa määritellään tarkasti ammattikorkeakoulun toimittaman suunnitelman sisältö sekä muut sopimusehdot. 2 PROJEKTIN TAUSTA JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYS Ärjänsaari on ollut merkittävä kajaanilaisten virkistyskohde vuosikymmeniä ja saarelle on rakennettu majoitus- ja muuta toiminnan tarvitsemaa kapasiteettia. Kaikkiaan saarella on rakennuksia noin 30 kappaletta, lisäksi on laitureita ja tulipaikkoja. Saari on ollut Kajaani OY hallussa vuoteen 1989 saakka ja on sittemmin omistajamuutosten jälkeen siirtynyt UPM OY:lle. Ärjänsaari on ollut avoimessa matkailukäytössä muutamia vuosia ja käyttö onkin vilkasta keskikesällä. Kehittämisen suurimpana esteenä on rakennuskannan heikko kunto, saavutettavuus ja matkailupalveluiden vähäisyys. Kuitenkin Ärjänsaarella on potentiaalia kehittyä merkittäväksi matkailukohteeksi, erityisesti kesäaikaan. Matkailupalvelujen kehittäminen ei ole metsäyhtiön perusliiketoimintaa ja tästä johtuen UPM Oy otti yhteyttä Kajaanin ammattikorkeakoulun aktiviteettimatkailuun tammikuussa Ammattikorkeakoululla on vahvaa projektiosaamista sekä tässä nimenomaisessa projektissa tarvittavaa matkailun ja rakennustekniikan osaamista. Kevään aikana on käyty yhteistyöneuvotteluja, joiden kuluessa tavoitteet ja toimenpiteet tarkentuivat. Tammi-helmikuussa 2014 käytiin läpi myös hankerahoitusvaihtoehdot, mutta aluekehitysrahoi- 2

3 Projektikoodi: tusinstrumentit eivät tule kyseeseen, koska UPM on globaali suuryritys. Toisaalta hankkeen luonteen vuoksi myös muut instrumentit päätettiin jättää syrjään. Ammattikorkeakoululla on käytettävissä strategista kehittämisrahaa, joka soveltuu hyvin tähän hankkeeseen. Kajaanin ammattikorkeakoululle Ärjänsaaren kehittämishanke tarjoaa aluetaloudellisesti merkittävän projektin, jossa yhdistyvät aktiviteettimatkailu ja rakennustekniikka. Projektin aikana pystytään luomaan ja testaamaan malli, miten kaksi erilaista osaamisaluetta toimivat yhdessä kehittämisprojektissa. Erityisen haastavaa on yhdistää opinnäytetyöprosessit toimiviksi kokonaisuuksiksi. Ärjänsaaren kehittämissuunnitelman laatiminen vie käytäntöön omalta osaltaan ammattikorkeakoulun tekevän amk:n toimintamallia. 3 PROJEKTIN YKSILÖIDYT TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA TULOKSET 3.1 Tavoitteet ja toimenpiteet Toimenpiteiden tarkastelua: Vuoden 2014 aikana toteutetaan seuraavat toimenpiteet (a - d): 3 a) Rakennusten kuntoarviointi ja korjaussuunnitelmat

4 Projektikoodi: Ärjänsaaressa on noin 30 rakennusta. Ne jakautuvat viiteen kokonaisuuteen: Teräväpään alue viisi rakennusta (kaksi mökkiä, varasto, sauna, huussi) Leirikeskus kolme rakennusta (leirikeskus, huussi, varasto) Kahvilan alue - 8 rakennusta (kahvila, talonmiehen talo, varastoja 3 kpl, huussi, 2 saunaa) Hirsimökit - 6 kpl + kaksi huussia Lautarakenteiset mökit 9 kpl+ kaksi huussia, grillikatos Jokaisesta rakennuksesta tehdään kuntoarviot, selvitetään tarvittavat kuntotutkimukset ja laaditaan kaikille rakennuksille korjaussuunnitelmat. Rakennusten kuntoarviot toteutetaan käyttämällä yhteistoimintamallin mukaista kuntoarvio menetelmää ja raportointimallia. Käytettävä malli esitellään ensimmäisessä ohjausryhmässä. Korjaussuunnitelmassa huomioidaan museoviraston asettamat suojeluvaatimukset. Korjaussuunnitelman laadinnassa noudatetaan yhteistoimintamallin laajuista raportointimallia. Siinä käsitellään rakenteittain (perustukset, alapohja, runko, vesikatto, hormit, tulipesät jne.) tarvittavat korjaustoimenpiteet. Liitteessä 2 on esitetty yhteistoimintamallin mukainen kuntoarvioinnin raportointimalli. Tämä toimii tarkemman rakenne- ja rakennussuunnittelun perustana. b) Vesi - ja jätehuoltosuunnitelma (päivitetty ) Tarkastelussa selvitetään pohjaveden pinnan taso ja veden laatu. Vaihe b1: Mitataan kairaamalla pohjavesipinnan taso ja otetaan näytteet analysoitaviksi seuraavista paikoista: Teräväpää, Leirikeskus, Kahvilan ympäristö (1-2). Lisäksi analysoidaan myös veden laatu kaivovedestä. Kairatessa tehdään samalla rakeisuuskäyrä maaperästä, jonka avulla selvitetään pohjaveden taso ja maaperän imeytyskykyä eri puolilla. Kaira vuokrataan/ kaupungin yksikkö käy tekemässä kairaukset. Ärjänsaaressa on tehty pohjavesitutkimuksia 80-luvulla, joten Kainuun vedeltä hankitaan tiedot aikaisemmasta pohjavedenottamo suunnitelmasta. Tehdään yhteistyötä ja pyydetään lausunto Kajaanin kaupungin ympäristönsuojelun yksikön kanssa. Mittaustulokset johtopäätöksineen (pohjanveden korkeus, maaperän rakeisuuskäyrä, vedenlaatu) kootaan raportiksi 2-3 sivua. Vaihe b2: Tehdään suunnitelma tarvittavista jätevesien imeytyskentistä sekä ehdotus kuivakäymäläratkaisuista (polttava, erotteleva, kemiallinen, kompostoiva) ja suunnitelma käymälöiden sijoittamisesta. Polttavan osalta selvitetään aurinkoenergian hyödyntäminen jätejärjestelmälle. Osioon pyritään saamaan rakennustekniikan opiskelija tekemään suunnitelman. Tehdään raportti 3-5 sivua. Vaihe b3: Jätteiden osalta tehdään suunnitelma kiinteän ja kompostoituvan jätteen käsittelystä ja varastoinnista sekä tarvittaessa siirtäminen talvella mantereelle. Työ tehdään yhteistyössä saaressa matkailutoimintaan harjoittavan Ärjän Onni yhtiön kanssa. Osioon pyritään saamaan rakennustekniikan opiskelija tekemään suunnitelman. Tehdään raportti 3-5 sivua. 4

5 Projektikoodi: c) Turvallisuussuunnitelma Tehdään kattava suunnitelma, määritellään pelastuspisteet ja tehdään pelastusneuvonta. Turvallisuussuunnitelma käsittää mm. seuraavat seikat: saaresta noutaminen, mökkien turvallisuus, tulipaikat ja uimarannan tarkastelu. Työ tehdään yhteistyössä saaressa matkailutoimintaan harjoittavan Ärjän Onni yhtiön kanssa. Turvallissuunnitelmaa päivitetään vuonna 2015 reitityksen valmistuttua. Esteettömyys on jätetty tarkastelun ulkopuolelle pitkien etäisyyksien vuoksi. Tilanne marraskuussa Turvallisuussuunnitelmasta toimitetaan päivitetty versio tammikuun loppuun mennessä. Monelta osin olemassa oleva turvallisuussuunnitelma on riittävä, mutta on myös hyvin paljon seikkoja, joita ei ole kirjattu mihinkään. d) Viestintäsuunnitelma (päivitetty ) Ensimmäisessä ohjausryhmässä päätetään hankkeen viestintäsuunnitelma. Projektipäällikkö valmistelee suunnitelmaesityksen kokoukseen. Hankkeen viestinässä on kolme vaihetta: 1. Syyskuussa 2014 KAMK osallistui Ärjänsaaressa järjestettyyn projektin esittelytilaisuuteen. Lisäksi hankkeesta on tiedotettu ammattikorkeakoulun nettisivuilla kohteena ulkoiset sidosryhmät sekä opiskelijat ja henkilökunta. 2. Kesällä 2015 tiedotetaan hankkeen etenemisestä sekä esitellään siihen mennessä tehtyjä tuloksia. Tiedotteen laatimisesta ja medioiden kutsumisesta vastaa UPM. Ammattikorkeakoulun toimittaa materiaalin sekä edustajansa tilaisuuteen kertomaan toimenpiteistä. Kesän 2015 tiedotustilaisuus ajoitetaan Ärjän fregatan yhteyteen mahdollisimman suuren mediahuomion aikaansaamiseksi. 3. Hankkeen päättyessä joulukuussa 2015 järjestetään tiedotustilaisuus, jossa kerrotaan hankkeen tuloksista. Ammattikorkeakoulu vastaa tekemänsä raportin tulosten esittelemisestä sekä osallistuu tiedotteen laatimiseen. Tiedotteen lähettää ja mediajaon hoitaa UPM. Vuoden 2015 aikana toteutetaan seuraavat toimenpiteet (e-h): e) Energiahuollon suunnitelma Energiaa tarvitaan mm. seuraavissa laitteissa: vesipumppu, valaistus, kylmälaitteet, lämminvesivaraaja, lämmitys). Tällä hetkellä saaren energiahuolto perustuu puuhun ja agregaatista sekä kaasusta saatavaan energiaan. Energiahuollon suunnitelmassa tarkastellaan nimenomaan uusiutuvien energiamuotojen mahdollisuuksia, hyödyntäen aurinkovoiman sekä tuulivoiman mahdollisuuksia saaressa. f) Reittisuunnitelma ja sekä tarkastelua aktiviteeteistä Reittisuunnitelmasta laadittu ensimmäinen versio marraskuussa Ks. sivu 7. Tehdään suunnitelma eri mittaisista reiteistä käyttäjille (noin 1h, 4-5 h). Suunnitelma pitää sisällään kyltityssuunnitelman, taukopaikat, reittimerkinnät sekä tarkastellaan mobiilireitityksen toteuttamisvaihtoehtoja. Varsinaisista opastetauluista tehdään alustavat versiot, niissä tarkastellaan saaren palveluja, kulttuurihistoriaa ja luontotyyppejä. Tarkastellaan saaren 5

6 Projektikoodi: karttapohjan päivittämismahdollisuutta. Reitit tehdään patikoinnin näkökulmasta, lisäksi huomioidaan saareen tulevien moottorikelkkailijoiden ja hiihtäjien tarpeet. Mutta näitä käyttömuotoja varten ei tehdä varsinaisesti reittisuunnitelmia saareen. Kaikissa reitityksissä huomioidaan kesällä 2014 tehtävän luontoinventoinnit tulokset. Aktiviteettitarkastelu tehdään opiskelijatyönä eri käyttäjäryhmät huomioiden. Keskeisiä aktiviteettejä voisivat olla esimerkiksi erilaiset pallo- ja seurapelit. Lisäksi tehdään erikseen suunnitelma virkistyskalastuksen huomioimisesta (esim. kalankäsittelytilat ja perkuujätteiden käsittely). g) Laiturirakenteet Laivalaituri Säippä, toteutuu kesällä UPM vastaa, ei kuulu tähän suunnitelmaan. Venelaiturit Terävä- ja Karkeapää sekä Kahvilan ranta- suunnitelma toteutuksesta. h) Virkistys- ja matkailupalveluiden kehittämiseen liittyvät toimenpiteet: h1) Lähtötilannetarkastelu saaren viime vuosien virkistys- ja matkailukäytöstä. h2) Ärjän virkistys- ja matkailukäytön kehittämistä koskevien mielipiteiden ja ideoiden kartoitus: Vuoreslahden/ Koutaniemen/ Ounaksen kyläläisille järjestettävät ideointitilaisuudet, joissa jaetaan kyselylomakkeita tai tehdään ryhmähaastattelut. Kaksi tilaisuutta: Vuoreslahdessa ja kaupungissa. Ärjässä paikan päällä/vesibussissa jaettavat kyselylomakkeet saaressa kävijöille kesän 2015 aikana. Matkailuyrittäjien haastattelut, keskitytään Oulujärven alueella toimiviin, mutta haastatellaan myös samantyyppisessä saarimatkailukohteessa toimivia yrittäjiä muualla Suomessa. Haastattelut toteutetaan syksyn 2015 aikana. Muiden sidosryhmien edustajien haastattelut (kaupungin viranhaltijat/luottamusmiehet, Metsähallitus, luonto-/harrastusjärjestöt, Elyn maankäytön ohjauksesta vastaavat, Kainuun liiton edustajat, tapahtuman järjestäjät yms.) Kesäsyyskuun aikana. Eri aineistoista esiin nousseista saaren virkistys- ja matkailukäytön edistämistä koskevista näkemyksistä tehdään yhteenvetoraportti, joka on osa kehittämissuunnitelmaa. 6

7 Projektikoodi: