RANTAPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (ak )

Transkriptio

1 RANTAPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (ak ) Koskee 1. kaupunginosan Rantapuiston lähivirkistysaluetta Suonenjoen itärannalla. Kaavamuutoksella muodostuu 1. kaupunginosan Rantapuiston lähivirkistysalue. ASEMAKAAVASELOSTUS Luonnos Suonenjoen kaupunki Maankäytön ja suunnittelun palvelualue Tekninen lautakunta

2 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkoitus Kaavaprosessin vaiheet Selostuksen liiteasiakirjat LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Yhdyskuntatekniikka Maanomistus Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Kiinteistörekisteri ja pohjakartta Käytettävissä olevat suunnitelmat ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve ja vireilletulo Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS Kaavaratkaisu ja muutokset nykyiseen kaavaan Kaavaratkaisun vaihtoehdot Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten vertailu kaavamuutoksen mahdollistaman tilanteen ja nykytilanteen välillä 12 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN

3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot - Nimi: Rantapuiston asemakaavan muutos, tunnus ak Koskee 1. kaupunginosan Rantapuiston lähivirkistysaluetta Suonenjoen itärannalla. - Laatija: Suonenjoen kaupungin maankäytön ja suunnittelun palvelualue, kaavoittaja Timo Kortelainen, PL 13, Suonenjoki, puh Kaupunginvaltuusto hyväksynyt: pp.kk Voimaantulo: pp.kk Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee keskustassa Suonenjoen itäpuolella. 1.3 Kaavan tarkoitus Suunnittelualueen sijainti. 1.4 Kaavaprosessin vaiheet Kaavamuutoksella tutkitaan mahdollisuus sijoittaa puistokäytävä joen varteen, Kruununsillan ja Rantakadun välille. Samalla osoitetaan rakennusoikeudet Kirkkolanniemen rannassa oleville venevajoille ja tutkitaan mahdollisuus myös uusien venevajojen sijoittamiseen joen rannalle. Kaavamuutos on vaikutukseltaan merkittävä ja sen hyväksyy kaupunginvaltuusto. - Kaavamuutoksen vireilletulo: tekninen lautakunta Vireille tulosta ja luonnoksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta ilmoitettu kuulutuksella pp.kk.2019 paikallislehti Sisä-Savossa ja kaupungin Internet sivuilla, suonenjoki.fi - Kaavaluonnoksen nähtävilläoloaika: 2

4 - Teknisen lautakunnan päätös kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta pp.kk Kaavaehdotuksen nähtävilläoloaika: Kaavaehdotuksen käsittely teknisessä lautakunnassa pp.kk Kaavaehdotuksen käsittely kaupunginhallituksessa pp.kk Hyväksyminen kaupunginvaltuustossa pp.kk Selostuksen liiteasiakirjat Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavakartta Asemakaavan seurantalomake (ehdotusvaiheessa) Venevajojen rakentamistapaohjeet 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Alue sijaitsee keskustassa Suonenjoen itärannalla. Rantapuisto rajoittuu omakoti-, kerros- ja rivitalotontteihin ja puolestavälistä alkaen Rantakatuun. Tonttien kohdalta aluetta ovat paikka paikoin ylläpitäneet tonttien omistajat, leikkaamalla rannan ruohikkoa ja pitämällä aluskasvillisuuden kurissa. Joiltakin osin alue on vieläkin luonnontilassa, kaupunki on joitakin vuosia sitten harventanut rantapuustoa Rantakadun ja joen väliseltä alueelta. Oman leimansa rantamaisemaan tuovat venevajat, joita on vielä neljä kappaletta pystyssä. Nykyisin Rantapuiston alue on siistiä, osittain luonnontilaista kaupunkimaista joenrantamaisemaa. Luonnontilaista jokirantaa. 3

5 Hoidettua jokirantaa. Venevajoja vastarannalta kuvattuna Luonnonympäristö Suonenjoen ranta on suunnittelualueen kohdalla rehevää kaislikkorantaa ja puistoalueen puusto on pääosin koivikkoa. Ranta-aluetta on vuosikymmenten saatossa muokattu, milloin tonttimaan jatkeeksi, milloin vain laiturin ja veneen pitopaikaksi. Taajama-alueen luontoselvityksen (Suunnittelukeskus Oy, 2007) mukaan Kruunusillan ja Siioninsillan välisellä jokialueella on runsaasti linnustoa. Jokialueella tavattuja lintuharvinaisuuksia ovat harmaasorsa, pikkuuikku ja kuningaskalastaja. 4

6 Kruununsillan kupeessa talvehtii noin 50 sinisorsaa. Suonenjoen virtavesiosuuksilla talvehtii koskikara. Suonenjoen eteläosa on myös vesilintujen kesäinen ruokailupaikka. Linnustoon kuuluvat mm. sinisorsa, telkkä, nokikana, lapasorsa, tukkasotka, isokoskelo ja tukkakoskelo Yhdyskuntatekniikka Maanomistus Suunnittelualueen ympäristössä on yhdyskuntatekniset verkostot rakennettuna. Lähivirkistysalue on Suonenjoen kaupungin omistuksessa ja siihen kuuluvat osa kiinteistöstä Ukkola, Anna Lyydia Vilpposen säätiöltä ostettu määräala M601 ja Hynylän osakaskunnalta ostettu määräala M601. Vesialueiden omistajat ovat Hynylän osakaskunta, kiinteistö , Jauhomäen osakaskunta, kiinteistö ja Suonenjoen itäinen osakaskunta, kiinteistö Rannassa olevat venevajat ovat aikanaan kuuluneet Kirkkolanniemen tilasta erotetuille tonteille ja ne ovat vaihtaneet aikojen kuluessa omistajaa kiinteistökauppojen yhteydessä. 2.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös uudistetuista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on tullut voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteiden avulla taitetaan yhdyskuntien ja liikenteen päästöjä, turvataan luonnon monimuotoisuutta ja kulttuuriympäristön arvoja sekä parannetaan elinkeinojen uudistumismahdollisuuksia. Niillä myös sopeudutaan ilmastonmuutoksen seurauksiin ja sään ääri-ilmiöihin. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on: - varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa, - auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys, - toimia kaavoituksen ennakoivan ja vuorovaikutteisen viranomaistyön välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä sekä - edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa. Uudistetut tavoitteet jakautuvat viiteen kokonaisuuteen: - Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen - Tehokas liikennejärjestelmä - Terveellinen ja turvallinen elinympäristö - Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat - Uusiutumiskykyinen energiahuolto Maankäyttö- ja rakennuslain (24 ) mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. 5

7 2.2.2 Maakuntakaava Suonenjoella on voimassa vahvistettu Pohjois-Savon maakuntakaava Maakuntakaavassa suunnittelualuetta koskevat seuraavat merkinnät: - Suonenjoki-Iisveden taajamatoimintojen alue (A1 001, ruskea alue), - Vesimatkailun kehittämisalue - Yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve Pohjois-Savon maakuntakaava vaihe on tullut voimaan Kaavassa Suonenjoen vesiväylä on merkitty ohjeellisen laivaväylän merkinnällä. Merkintä ei vaikuta tähän kaavatyöhön Yleiskaava Ote maakuntakaavasta. Suunnittelualueella on voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymä taajama-alueiden osayleiskaava, joka on tullut voimaan Yleiskaavan aluetta koskevat merkinnät ovat seuraavat: - VL, lähivirkistysalue, alue varataan pääasiassa ulkoiluun ja virkistykseen. - SR, Paikallinen kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde tai alue. (A2 II, Kirkkolanniemi eteläosa). Rakennukset tulee säilyttää ja kunnostuksessa tulee pyrkiä säilyttävään korjaukseen. 6

8 2.2.4 Asemakaava Suunnittelualueen yleiskaava. Alueella on voimassa vahvistettu asemakaava, aluetta koskevat seuraavat kaavamääräykset: - VL, lähivirkistysalue - LP, pysäköimispaikka 7

9 2.2.5 Rakennusjärjestys Suunnittelualueen asemakaava Suonenjoen rakennusjärjestys on tullut voimaan Alue ei ole asemakaavan laatimista varten rakennuskiellossa. 8

10 2.2.6 Kiinteistörekisteri ja pohjakartta Alue kuuluu kokonaisuudessaan kaupungin pitämään kiinteistörekisteriin. Kaavan pohjakartta on Suonenjoen kaupungin ylläpitämä, se on maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n mukainen ja täyttää JHS 185:n vaatimukset Käytettävissä olevat suunnitelmat Kaavatyössä on käytettävissä Taajaman osayleiskaavan yhteydessä laaditut seuraavat selvitykset: - Luonto- ja maisemaselvitys (Suunnittelukeskus Oy, 2007) - Rakennuskulttuurin inventointikohteet osayleiskaava-alueella, (Juha-Pekka Husso 2007) Alueen luontoselvitys tehdään kesän 2019 aikana kaavan ehdotusvaiheeseen. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaupungin halki virtaavan Suonenjoen rannat tulivat kaupunkilaisten saavutettavaksi ja virkistyskäyttöön, kun 1990-luvulla rakennettiin puistokäytävä joen itäpuolelle, Kruununsillan ja Siioninsillan välille. Tänä päivänä rantaväylä on tärkeä osa keskustan ympärivuotista ulkoilureitistöä. Nyt joen länsipuolelle suunniteltavan puistokäytävän tavoitteena on täydentää jokivarren reitistöä ja parantaa kaupunkilaisten ulkoilumahdollisuuksia keskustassa. Se yhdistää jokivarren reitin Tervalasta Rantakadulle. Venevajojen osalta kaavan tavoitteena on osoittaa rakennusalat oleville ja yhdelle viime vuonna puretulle venevajalle ja mahdollistaa kolmen uuden venevajan rakentaminen rantaalueelle. Venevajoilla on Suonenjoen rannassa vuosikymmenien perinteet, mutta koska vajojen kunnossapito on osoittautunut varsin työlääksi, nykyisin jäljellä on vain neljä vajaa luvulla otettu valokuva, jossa venevajoja näkyy suunnittelualueen pohjoisosassa. 9

11 1970-luvulla otettu valokuva, jossa näkyy siihen aikaan pystyssä olleet venevajat. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja vireilletulo Puistokäytävän saaminen myös joen länsipuolelle on ollut aika ajoin esillä sen jälkeen, kun väylä joen itäpuolelle valmistui 1990-luvulla. Osoittamalla rakennusalat venevajoille turvataan niiden olemassaolo jatkossakin ja tässä yhteydessä on hyvä tutkia myös mahdollisuus uusien vajojen rakentamiseksi. Hankkeet edellyttävät asemakaavan muutosta ja siitä on tiedotettu vuoden 2019 kaavoituskatsauksessa. Kaavahanke on tullut vireille, kun tekninen lautakunta on päättänyt asettaa hanketta koskevan kaavaluonnoksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville. Hankkeesta on tiedotettu myös vuoden 2019 kaavoituskatsauksessa. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavahankkeen osallisia ja sidosryhmiä ovat - Suonenjoen kaupunki, tekniset palvelut - Hynylän, Jauhomäen ja Suonenjoen itäinen osakaskunnat vesialueen omistajina - naapurimaanomistajat ja -haltijat - Kuopion kaupunki, alueelliset rakennusvalvontapalvelut - Kuopion kaupunki, alueelliset ympäristönsuojelupalvelut Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Valmisteluvaiheen nähtävilläolo (MRL 62, MRA 30 ) - Kaavamuutoksen vireille tulosta sekä ja kaavaluonnoksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtävilläolosta tiedotetaan paikallislehti Sisä-Savossa ja kaupungin kotisivuilla julkaistavalla kuulutuksella. Kaavaluonnoksesta pyydetään tarpeelliset lausunnot. - Kunnan jäsenillä ja osallisilla on mahdollisuus lausua tekniselle lautakunnalle mielipiteensä kaavaluonnoksesta ennen nähtävänä oloajan päättymistä. Osallisilla on mahdollisuus antaa 10

12 palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä pp.kk. - pp.kk Kaavaluonnoksesta on annettu seuraavat lausunnot ja mielipiteet: (täydennetään myöhemmin) Asemakaavaehdotuksen nähtävilläolo (MRL 65 ) - Kaavaluonnoksesta saatujen mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta valmistellaan asemakaavaehdotus, jonka tekninen lautakunta asettaa nähtäville. Kaavaehdotuksesta pyydetään tarpeelliset lausunnot. Osallisilla on mahdollista jättää muistutus kaavaehdotuksesta nähtävilläoloaikana. Asemakaavaehdotus on ollut nähtävillä pp.kk. pp.kk Asemakaavaehdotuksesta on annettu seuraavat lausunnot ja muistutukset: (täydennetään myöhemmin) Asemakaavaehdotuksen hyväksyminen - Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavamuutoksen vuoden 2019 aikana Viranomaisyhteistyö Kaavamuutoksen vireille tulosta ja kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta tiedotetaan viranomaisia. Viranomaisilta pyydetään lausunnot kaavan luonnos- ja ehdotusvaiheissa. Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita tavoitteita, joiden käsittelemiseksi tulisi järjestää viranomaisneuvottelu Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanssa (MRL 66 2 mom). 5 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Kaavaratkaisu ja muutokset nykyiseen kaavaan Asemakaavaratkaisu on yleiskaavan mukainen ja se toteuttaa yleiskaavan aluevarauksen tavoitetta ja kaavamääräystä: VL, lähivirkistysalue, alue varataan pääasiassa ulkoiluun ja virkistykseen. Lähivirkistysalueen rajat eivät muutu. Muutoksena nykyiseen kaavaan osoitetaan kevyen liikenteen kulkuyhteys ohjeellisena kiinteistöjen ja välissä olevan kevyenliikenteen väylän jatkeena Rantakadun mutkaan ja siitä edelleen venevajojen kohdalle. Oleville ja yhdelle puretulle sekä kolmelle uudelle venevajalle osoitetaan rakennusalat. 5.2 Kaavaratkaisun vaihtoehdot Niin sanottuna 0-vaihtoehtona on, että suunniteltua kaavamuutosta ei toteuteta ja kaava jää ennalleen. Asemakaavan muutoksen lähtökohtana on, että ranta-alueen käyttöä kehitetään paremmin kaupunkilaisia palvelevaksi virkistysalueeksi ja siksi tutkitaan mahdollisuus puistokäytävän sijoittamiseksi luonnoksessa esitetyllä tavalla. Puistokäytävän ulottaminen esim. Sii- 11

13 oninsillalle asti ei ole tarpeen, koska Rantakatu kulkee jo niin lähellä jokirantaa, ettei toisen samansuuntaisen väylän tekeminen viereen ole tarpeen. Venevajojen osalta tavoitteena on nykyisten vajojen säilyttäminen ja kolmen uuden venevajan osoittaminen olevien kanssa samalle alueelle. 5.3 Kaavamerkinnät ja -määräykset Lähivirkistysalue Yleinen pysäköintialue Vesialue Ohjeellinen kevyenliikenteen väylä 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva RANTAP Kadun, tien, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Ohjeellinen rakennusala, jolle saa sijoittaa venevajan. Yleiset rakentamismääräykset: Venevajojen uudisrakentamisessa tulee noudattaa tämän kaavan liitteenä olevia rakentamistapaohjeita. 5.4 Nimistö Lähivirkistysalueen nimi säilyy Rantapuistona. 6 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.1 Vaikutusten vertailu kaavamuutoksen mahdollistaman tilanteen ja nykytilanteen välillä Alla olevassa taulukossa on vertailtu kaavamuutoksen vaikutuksia nykytilanteeseen. Näkökulma Ihmisten elinolot ja elinympäristö, jokialueen reitistö 12 Kaavamuutoksen mahdollistama tilanne Nykytilanne: Alueella toimitaan nykyisen kaavan mukaan o Elinolot ja ympäristö säilyvät ennallaan. o Rantapuiston käyttöön ei tule muutosta, puistokäytävän mahdolliso Vaikuttaa puiston naapurikiinteistöjen asukkaiden elämään siten, että rauhalliselle ranta-alueelle tulee jatkossa jalankulkijoita

14 Näkökulma Ihmisten elinolot ja elinympäristö, jokialueen reitistö Nykytilanne: Alueella toimitaan nykyisen kaavan mukaan tama reitti jää toteuttamatta ja merkittävä mahdollisuus jokivarren virkistyskäytön parantamiselle jää käyttämättä. o Venevajojen uusiminen edellyttää poikkeuslupaa. Kaavamuutoksen mahdollistama tilanne o o o ja pyöräliikennettä. Toisaalta lähimmiltä tonteilta päästään jatkossa suoraan puistokäytävälle ja liikkumaan aikaisemmin saavuttamattomalle ranta-alueelle, joten naapurikiinteistöjen yhteydet rantaan paranevat. Suonenjoen rantaväylät täydentyvät merkittävällä osalla, kun siltojen välisen rengasreitin mahdollistava puistokäytävä rakennetaan. Puistokäytävän osalta vaikutus on positiivinen laajalle osalle keskustan asukkaita ja jokirannan ympärivuotinen reitistö on myös keskustan viihtyisyysja vetovoimatekijä. Venevajojen olemassaolo turvataan ja mahdollistetaan myös uusien rakentaminen. Kaupunkikuva, jokimaisema o Kaupunkikuva ei muutu, rannat säilyvät osittain hoidettuna, osittain luonnontilaisena. Venevajojen säilyminen on epävarmaa. o o Puistokäytävän rakentaminen muuttaa rantamaisemaa ja se tulee näkymään maisemassa penggerryksinä ja leikkauksina, jotka toteutusvaiheessa maisemoidaan. Venevajojen omistajat ovat tietoisia, että vajat voivat jäädä paikalle ja niitä kannatta pitää kunnossa. Perinteiseen jokimaisemaan vuosikymmeniä kuuluneet venevajat ovat käytössä ja hyvässä kunnossa. Mahdolliset uudet vajat täydentävät sopivasti maisemaa. Ympäristön häiriötekijät o Alueella ei ole erityisiä häiriötekijöitä. 13 o Kaavamuutoksen mahdollistaman puistokäytävän rakentaminen

15 Näkökulma Ympäristön häiriötekijät Nykytilanne: Alueella toimitaan nykyisen kaavan mukaan Kaavamuutoksen mahdollistama tilanne tuo ranta-alueelle liikkujia, joita ei aikaisemmin ole ollut. Tämä muuttaa ranta-alueen käyttöä oleellisesti ja ennestään rauhallinen ranta-alue saa uutta eloa. Puistokäytävän korkeusasema tulee olemaan kuitenkin suurimmaksi osaksi naapurikiinteistöjen pihamaita ja rakennuksia alempana, joten häiriö ohikulkijoista jää arvion mukaan vähäiseksi. 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteuttaminen voi alkaa puistokäytävän osalta, kun kaava on saanut lainvoiman. Uusien venevajojen rakentaminen edellyttää vesialueen omistajan kanssa tehtävää sopimusta venevaja-alueen käytöstä ja sitten rakennuslupaa. Venevajojen rakentamista ohjataan asemakaavan yhteydessä esitetyillä rakentamistapaohjeilla. Suonenjoella Timo Kortelainen kaavoittaja 14

16 VENEVAJA 9x21/V LAITURI HAVAINNEKUVIA POHJAPIIRROS 5x5 5x5 5x5 JULKISIVUMATERIAALIT JA VÄRIT julkisivun osa materiaali väri 1. kate saumapeltikate (ei tiilikuvio-) tummanharmaa tai musta 2. seinä lauta, pystysuuntainen "Faluninpunainen" + peittävä maali tai "Keltamulta" 3. räystäslauta puu taitettu valkoinen 4. ei nurkkalautoja 5. ovi lauta, pystysuuntainen harmaa 6. laituri kestopuu ei vaalea 9x20/O 5x5 JULKISIVUT Suunnittelu Arkkitehtuuritoimisto J-P Husso Paavo Kolin katu 4 B 10-11, Tampere puh Nahkurintie 1 as3, Suonenjoki s-posti jphusso@kolumbus.fi Kirkkolanniemen venevajat Uuden venevajan tyyppipiirustus 1 Rantakatu, Suonenjoki