Järvenpää Pöytäkirja 31/ ( 51) Kaupunginhallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä pöytäkirjan tarkastaminen

Transkriptio

1 Järvenpää Pöytäkirja 31/ ( 51) Aika , klo 15:00-20:43 Paikka Jä rvenpä ä - talo, Aino- kabinetti Käsitellyt asiat 287 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä pöytäkirjan tarkastaminen 288 Ilmoitusasiat 289 Kuntalaisaloite: Lastentarhanopettajien palkkojen korotus työn vaativuutta vastaavalle tasolle 290 Tekijänpuiston yritysalueen, Tuottajankatu 7, hinnoittelu ja myyntivaltuutus 291 Kuntalaisaloite: Kaupunginhallituksen luottamuksen mittaaminen 292 HI 5 Areenan takaus 293 Järvenpään lausunto Uusimaa- kaavan 2050 luonnoksesta 294 Järvenpään kaupungin talousarvio Järvenpään kaupungin investointiohjelma ja palveluverkkosuunnitelma KH 296 Hallintosäännön uudistamiseen liittyvä lautakuntien jäsenten täydentäminen 297 Omistajaohjauksen antaminen / Jatsi Oy:lle

2 Järvenpää Pöytäkirja 31/ ( 51) Saapuvilla olleet jäsenet Helinä Perttu (poissa osa :stä 294, 295, 297, klo ja ), puheenjohtaja, saapui 15:04 Ulla-Mari Karhu, puheenjohtajana 294 (poissa osa :stä 294, 295, 297), 1. varapuheenjohtaja, saapui 15:04 Mikko Taavitsainen (poissa osa :tä 294, 295, 297, klo ja ), 2. varapuheenjohtaja, saapui 15:01 Henry Berg Jarno Hautamäki Kaarina Wilskman, saapui 16:15 Katja Repo, saapui 15:20 Mikko Päivinen Petri Graeffe, saapui 15:08 Tarja Edry (poissa osa :tä 294, 295, 297), ja , saapui 15:08 Tiia Lintula, puheenjohtajana osin :ssä 294,295 ja 297, saapui 16:08 Liina-Lyydia Jämsä (varajäsen Perttu) :ssä 294, 295, klo ja , saapui 17:17, poistui 19:23 Riikka Reina (varajäsen Edry) :ssä 294, 295, saapui 19:00, poistui 19:23 Muut saapuvilla olleet Petja Harakka, kaupunginlakimies, sihteeri Eemeli Peltonen, valtuuston puheenjohtaja, saapui 15:17 Mika Gilan, valtuuston 1. varapuheenjohtaja, saapui 15:26 Tero Rantanen, valtuuston 2. varapuheenjohtaja, saapui 16:14, poistui 20:32 Marju Taurula, palvelualuejohtaja, saapui 15:40, poistui 19:47 Kristiina Kariniemi-Örmälä, terveyden edistämisen johtaja, saapui 16:35, poistui 19:37 Olli Keto-Tokoi, kaupunkikehitysjohtaja, saapui 15:15, poistui 19:48 Antti Peltola, talous- ja hallintojohtaja Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja Antti Nikkanen, hankekehityspäällikkö, saapui 15:14, poistui 19:42 Kaarina Laine, kaupunkitekniikan johtaja, saapui 15:14, poistui 19:42 Sampo Perttula, kaavoitusjohtaja, saapui 15:16, poistui 16:05 Martina Jerima, projektipäällikkö, saapui 15:14, poistui 16:05 Juhana Hiironen, kaupungingeodeetti, saapui 15:15, poistui 16:04 Marko Kauppinen tuukauppma, elinkeinopäälikkö, saapui 15:15, poistui 16:04 Virpi Kolehmainen, palvelussuhdepäällikkö, saapui 16:06, poistui 19:42 Allekirjoitukset Helinä Perttu Puheenjohtaja Petja Harakka Sihteeri

3 Järvenpää Pöytäkirja 31/ ( 51) 287 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä pöytäkirjan tarkastaminen Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen. Pöytäkirjan tarkastamisesta päättäminen. Pöytäkirja pidetään nähtävänä Järvenpään kaupungin tietoverkossa alkaen. Iltakouluasiat 1. Perhelän tilannekatsaus, Marko Kauppinen, Jerima Martina, Olli Keto- Tokoi, Sampo Perttula Iltakouluasiat koskevat pääsääntöisesti keskeneräisiä asioita, joita koskevat asiakirjat ovat lähtökohtaisesti ei- julkisia ennen päätöksentekoa (JulkL 6 1 mom 9- k). Asiakirjat saattavat myös olla joko kokonaan tai osittain salassa pidettäviä julkisuuslain tai jonkin erityislain säännöksen perusteella, jolloin ne eivät tule julkisiksi päätöksenteon jälkeenkään. Ehdotus Esittelijä: Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirja tarkastetaan kokouksessa. Käsittely: Kokouksen pykälät päätettiin yksimielisesti käsitellä seuraavassa järjestyksessä: :t 287, 293, 288, 289, 295, 294, 290, 292, 294, 296, 297, 291 Päätös Hyväksyttiin.

4 Järvenpää Pöytäkirja 31/ ( 51) 288 Ilmoitusasiat Valmistelija / lisätiedot: Petja Harakka petja.harakka@jarvenpaa.fi kaupunginlakimies Liitteet 1 Sidosryhmätiedote_ Kaupunginhallitukselle saatetaan tiedoksi uuden Itä- Uudenmaan käräjäoikeuden sidosryhmätiedote. Ehdotus Esittelijä: Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus merkitsee ilmoitusasiat tiedoksi. Päätös Hyväksyttiin.

5 Järvenpää Pöytäkirja 31/ ( 51) Henkilöstöasiainjaosto, 99, Kaupunginhallitus, 289, Kuntalaisaloite: Lastentarhanopettajien palkkojen korotus työn vaativuutta vastaavalle tasolle JARDno Henkilöstöasiainjaosto, , 99 Valmistelijat / lisätiedot: Mikko Mäkelä mikko.makela@jarvenpaa.fi varhaiskasvatusjohtaja (henkilötiedot poistettu), Järvenpää, on tehnyt kuntalaisaloitteen: Lastentarhanopettajien palkkojen korotus työn vaativuutta vastaavalle tasolle. Aloitteessa vaaditaan, että kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa KVTES (kohta päivähoidon henkilöstö) määritelty lastentarhanopettajien tehtäväkohtainen palkka nostetaan vastaamaan muiden korkeakoulutettujen ja vastuullisissa tehtävissä toimivien palkkoja, koska nykyinen palkkaus ei vastaa tehtävän vaativuutta ja vastuullisuutta. Aloitteessa todetaan, että Suomen lastentarhanopettajien palkka on poikkeuksellisen huono myös kansainvälisesti vertailtuna. Samalla kun muiden kuntatyöntekijöiden palkkoja on säännöllisesti nostettu, varhaiskasvatuksessa palkat ovat jääneet kauas jälkeen. Sen sijaan työn vaativuutta ja määrää on lisätty. vaatimuksia vastaavalle tasolle ja samalla varmistettava, että varhaiskasvatus alana vetää puoleensa koulutettuja ammattilaisia. Aloitteen vaatimuksena on, että palkat on nostettava koulutusta ja alan vaatimuksia vastaavalle tasolle ja samalla varmistettava, että varhaiskasvatus alana vetää puoleensa koulutettuja ammattilaisia. Aloitteessa vaaditaan lastentarhanopettajille 3000 euron tehtäväkohtaista palkkaa. Lausunto Lastentarhanopettajan tehtäväkohtainen kuukausipalkka Järvenpään kaupungissa on tällä hetkellä 2396, 18 euroa ja ryhmän ainoana lastentarhanopettajana tai esiopetuksesta vastaavana lastentarhanopettajana toimivan 2442, 58 euroa. Lisäksi tiimivastaavan tehtävässä toimiva lastentarhanopettaja saa 45 euron tehtävälisän. Ryhmässä toimivan varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtäväkohtainen kuukausipalkka on 2571, 39 euroa ja alueellisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan 2756, 08 euroa. Lastentarhanopettajien palkkaus on noussut tämän vuoden aikana valtakunnalliseen keskusteluun ja sekä etujärjestöt, kansanliikkeet kuin yksittäiset työntekijätkin ovat alkaneet vaatia tuntuvia palkankorotuksia. Järvenpään kaupungissa käsittelyssä olevan kuntalaisaloitteen lisäksi yli sata lastentarhanopettajaa on jättänyt työnantajalle henkilökohtaisen palkankorotusvaatimuksen. Valtakunnallisen keskustelun seurauksena moni kunta on jo päättänyt lastentarhanopettajien

6 Järvenpää Pöytäkirja 31/ ( 51) palkkojen korottamisesta vuodelle 2019, esimerkiksi Helsinki on päättänyt korottaa tehtäväkohtaisia palkkoja 175 eurolla ja Vantaa 150 eurolla. Keski- Uudenmaan kunnissa lastentarhanopettajien tehtäväkohtainen palkka vaihtelee niin, että alimmillaan palkka on noin 2343 euroa kuukaudessa ja ylimmillään noin 2700 euroa kuukaudessa. Myös monilla Keski- Uudenmaan kunnilla on palkankorotussuunnitelmia vuodelle Pätevien lastentarhanopettajien rekrytointi on ollut jo usean vuoden haastavaa eteläisessä Suomessa. Järvenpään kaupungin noin 130:sta lastentarhanopettajan vakanssista yli 20 on tällä hetkellä täyttämättä kelpoisuusvaatimukset täyttävällä opettajalla. Lokakuussa 2018 Järvenpäässä oli avoinna kolme vakituista ja viisi määräaikaista lastentarhanopettajan tehtävää ja näihin kahdeksaan avoimeen paikkaan tuli vain kaksi hakemusta, joista vain toinen hakija oli pätevä. Lastentarhanopettajan vakanssilla työskentelevien noin 130 työntekijän lisäksi alueellisia varhaiskasvatuksen erityisopettajia on kahdeksan, ryhmässä toimivia varhaiskasvatuksen erityisopettajia viisi ja S2- lastentarhanopettajia kaksi. Palkankorotusvaatimukset koskevat siis yhteensä noin 140 työntekijää. Lastentarhanopettajiksi kelpoisia tällä hetkellä ovat yliopistokoulutuksen saaneet kasvatustieteen kandidaatit sekä ammattikorkeakoulusta valmistuneet lapsiin ja nuoriin suuntautuneet sosionomit. Uuden lainsäädännön ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteista tulevien velvoitteiden myötä lastentarhanopettajien työmäärä ja vastuu ovat viime vuosina kasvaneet. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2016) mukaan kokonaisvastuu lapsiryhmän pedagogisesta toiminnasta on lastentarhanopettajalla, jonka tehtäviin kuuluvat myös toiminnan suunnittelu, arviointi ja kehittäminen. Varhaiskasvatuslain mukaan myös lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laadinnasta ja toteutumisen arvioinnista vastaa henkilö, jolla on lastentarhanopettajan kelpoisuus. Kun huomioidaan muiden kuntien tiedossa olevat esitykset palkkojen korotuksista, Järvenpään haastava rekrytointitilanne ja lastentarhanopettajien saatavuus sekä lastentarhanopettajan työn vaativuudessa tapahtuneet muutokset, on perusteltua tarkistaa heidän palkkojaan. Palkankorotuksen suuruudeksi esitetään tehtäväkohtaisiin palkkoihin 125 euroa. Korotuksen kokonaiskustannus 130 lastentarhanopettajalla laskettuna on noin Jos osa kustannuksista, esimerkiksi 50 euroa kuussa katettaisiin järjestelyerästä, jäisi lisämäärärahatarpeeksi euroa vuodessa. Lisäksi korotus koskisi varhaiskasvatuksen erityisopettajia ja suomi toisena kielenä - lastentarhanopettajia, joiden osalta lisämäärärahatarve samoilla laskentaperiaatteilla olisi noin euroa. Määrärahoissa ei ole huomioitu henkilökunnan työkokemuslisiä tai henkilökohtaisia lisiä. Palvelualueelta ei pystytä kattamaan vuonna 2019 tuota järjestelyvaran lisäksi tarvittavaa euroa, mutta siitä pystyttäneen kattamaan talousarvioesityksestä 2019 noin euroa lastentarhaopettajien suunnitteluajan uudistukseen varatusta määrärahasta sekä tarkastelemalla uudelleen esim. ryhmäavustajien määrää. Ehdotus

7 Järvenpää Pöytäkirja 31/ ( 51) Esittelijä: Virpi Kolehmainen, palvelussuhdepäällikkö Henkilöstöasiainjaosto päättää esittää, että kaupunginhallitus päättää merkitä tiedoksi edellä olevan lausunnon lastentarhanopettajien tehtäväkohtaisten palkkojen korottamista koskevasta kuntalaisaloitteesta kaupunginhallitus päättää korottaa lastentarhanopettajien sekä varhaiskasvatuksen erityisopettajien ja suomi toisena kielenä lastentarhaopettajien tehtäväkohtaisia palkkoja 125 euroa kuukaudessa alkaen edellyttäen, että kaupunginvaltuusto myöntää vuoden 2019 talousarviossa vähintään euron määräraha em. palkan korotukseen. Käsittely: Asiantuntijana asiassa oli kuultavana varhaiskasvatusjohtaja Mikko Mäkelä. Päätös Hyväksyttiin yksimielisesti asian käsittelystä kirjatulla seuraavalla lisäyksellä henkilöstön pysyvyyden ja saatavuuden sekä palveluiden laadun varmistamiseksi henkilöstöasiainjaosto pitää tärkeänä, että Järvenpään kaupunki työnantajana pitää edelleen yllä varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvoinnin hyvää tasoa ja mahdollistaa ammatillisen kehittymisen. Kaupunginhallitus, , 289 Valmistelija / lisätiedot: Mikko Mäkelä Ehdotus Esittelijä: Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja

8 Järvenpää Pöytäkirja 31/ ( 51) Kaupunginhallitus päättää merkitä tiedoksi edellä olevan lausunnon lastentarhanopettajien tehtäväkohtaisten palkkojen korottamista koskevasta kuntalaisaloitteesta korottaa lastentarhanopettajien sekä varhaiskasvatuksen erityisopettajien ja suomi toisena kielenä lastentarhanopettajien tehtäväkohtaisia palkkoja 125 euroa kuukaudessa alkaen edellyttäen, että kaupunginvaltuusto myöntää vuoden 2019 talousarviossa vähintään euron määrärahan em. palkan korotukseen todeta, että henkilöstön pysyvyyden ja saatavuuden sekä palveluiden laadun varmistamiseksi kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että Järvenpään kaupunki työnantajana pitää edelleen yllä varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvoinnin hyvää tasoa ja mahdollistaa ammatillisen kehittymisen Käsittely: Puheenjohtaja esitti asian palauttamista valmisteltavaksi, jota kannatettiin yksimielisesti. Päätös Päätettiin palauttaa asia uudelleen valmisteltavaksi. Tiedoksi vt. henkilöstöjohtaja, varhaiskasvatuspäällikkö

9 Järvenpää Pöytäkirja 31/ ( 51) 290 Tekijänpuiston yritysalueen, Tuottajankatu 7, hinnoittelu ja myyntivaltuutus JARDno Valmistelija / lisätiedot: Tarja Kariniemi Liitteet 1 Sijaintikartta Tekijänpuisto, Tuottajankatu 7 2 Asemakaava Tekijänpuisto Tuottajankatu 7 Järvenpään kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Tekijänpuiston asemakaavamuutoksen. Asemakaavamuutoksella Vähänummen teollisuusalueelle muodostetaan uudet teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueet (T- 12) 1110 ja 1111 sekä laajennetaan korttelin 1109 tontteja. Kaupunginhallitus on päättänyt Jampan ja Vähänummen 2 teollisuustonttien myyntihinnaksi 10 /m sidottuna elinkustannusindeksin pistelukuun Alueen lähes kaikki tontin on myyty em. hinnoittelun perusteella. Jotta voidaan varmistaa uusien kortteleiden 1110 ja 1111 myyntihintojen markkinaehtoinen muodostuminen on kaavamuuutosalueesta pyydetty hinta- arvio Catella Property Oy:ltä. Catella Property Oy on päivätyn arviolausunnon pohjaksi laatinut markkina- analyysin, jossa on selvitetty yleistä taloustilannetta sekä pääkaupunkiseudun teollisuus- ja varastotonttien markkinatilannetta. Kohteen markkina- arvon määrittämiseksi on käytetty kauppa- arvomenetelmää. Vertailukauppoina on käytetty Järvenpäässä; Tuusulassa, Keravalla, Sipoossa, Mäntsälässä, Hyvinkäällä ja Nurmijärvellä toteutuneita teollisuus- ja varastotonttien kauppoja. 2 Tekijänpuiston tonttien markkina- arvoksi on arvioitu noin 35 /k- m niiden tonttien osalta, jotka rajoittuvat katuun. Kirvesvarsi/rasitetietonteille joutuu ostaja rakentamaan selkeästi pidemmät vesi- ja viemärijohtolinjat ja kulkuyhteyden kuin katuun rajoittuville tonteille. Korttelien sisään jäävien, katuun rajoittumattomien tonttien hinta on arvoitu 10-15% alhaisemmaksi kuin kadunvarsitonttien, noin 30 /k- 2 m. Korttelit jaetaan tonteiksi ostajien tarpeiden mukaisesti. Tämä hinnoittelupäätös ohjaa myös alueelle aikasemmin kaavoitettujen vielä myymättömien tonttien myyntihinnoittelua. (OKT) Ehdotus Esittelijä: Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää esittää, että kaupunginvaltuusto päättää hallintosäännön 9 :n nojalla, että luovutettaessa tontteja työpaikkarakentamiseen kortteleista 1110 ja

10 Järvenpää Pöytäkirja 31/ ( 51) käytetään myyntihintana katuun rajoittuvilla tonteilla 35 /k- m ja korttelien 2 sisäosien tonteilla 30 /k- m, hinnat sidotaan lokakuun 2018 elinkustannusindeksin pistelukuun Päätös Hyväksyttiin. Tiedoksi maankäyttösihteeri, yrityspalvelupäällikkö

11 Järvenpää Pöytäkirja 31/ ( 51) 291 Kuntalaisaloite: Kaupunginhallituksen luottamuksen mittaaminen JARDno Valmistelija / lisätiedot: Laura Kattelmäki Järvenpään kaupungin kirjaamoon on saapunut kuntalaisaloiten nro 5499, joka koskee kaupunginhallituksen luottamuksen mittaamista. Aloitteen on allekirjoittanut 379 henkilöä. Aloite on luotu Kuntalaisaloite.fi- palvelussa ja julkaistu Aloitteen saate "Kaikki asiakohdat eivät täysin pidä paikkansa ja ovat jo hieman vanhentuneita, mutta sama hallitus ja jatkuvat ongelmat jatkuu yhä. On siis aika laittaa aloite valtuuston käsittellyyn nyt kun isoja ongelmia taas kasaantuu." Aloitteen sisältö "Ehdotan, että Järvenpään kaupunginhallituksen luottamus mitatataan. Kaupunginhallitus on epäonnistunut talouden tasapainottamisohjelmassa, päätöksissään ja kaupungin imagon säilyttämisessä. 1. Hallitus on tehnyt mittavia hankintoja kuten peruskorjausta vaativa Suviranta ja salaiseksi määrätty Vanhankylänniemen saunaprojekti jonka budjetti on yli kaksinkertainen budjetoituun nähden. Uusi Perhelä projekti ja Vanhan meijerin korjaus seisoo huonojen sopimuksien takia. Näidenkin tietoja on hallitus salaillut asukkailta ja valtuustolta. 2. Lisäksi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Helinä Perttu on omassa työssään ja puheenjohtajan virassa epäonnistunut ja aiheuttanut huonoa media näkyvyyttä kaupungille. Puheenjohtajan työtä ja hänen oman rehtorin viran valinnan suhmurointia arvostelleita on yritetty hiljentää perättömillä työsuojeluilmoituksillaja kuripitotoimilla. Jopa oikeustoimilla on arvostelijoita julkisesti uhkailtu. 3. Kaupungin elikeinojohtaja nimitettiin suoraan ilman avointa hakua kaupunkikehitysjohtajaksi ilman virkaan vaadittavaa pätevyyttä. Korkea virka olisi pitänyt täyttää avoimella haulla ja virkaan olisi kuulunut valita kauluksen saanut hakija. 4. Kaupunginhallitus on epäonnistunut päätöksissään eikä toimi kuten ovat äänestäjille luvanneet. Täten hallituksen luottamus on mitattava ja hallituksen jäsenet jotka eivät enää nauti valtuuston luottamusta on erotettava." Aloitteen valmistelu Kuntalain 39 :n 1 momentin mukaan kunnanhallitus vastata valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Koska valtuusaloite koskee kaupunginhallitusta, hallitus voi osallistua asian valmisteluun ainoastaan teknisiltä osin.

12 Järvenpää Pöytäkirja 31/ ( 51) Aloitteen käsittely Järvenpään kaupungin hallintosäännön 127 :n 1 momentin mukaan kaupungin asukkaalla sekä kunnassa toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä on oikeus tehdä aloitteita kaupungin toimintaa koskevissa asioissa. Hallintosäännön 128 :n 1 momentin mukaan aloitteen käsittelee se kunnan viranomainen, jolla on toimivalta tehdä päätöksiä aloitteen tarkoittamassa asiassa. Lähtökohtaisesti valtuuston toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt kaupungin toimintaa koskevat aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet käsitellään valtuustossa kootusti vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Tässä kyseisessä tapauksessa on aloitteen luonteen vuoksi katsottu kuitenkin olevan perusteltua käsitellä asia muista aloitteista erillään. Oikeasta menettelytavasta tämän kyseisen aloitteen osalta on konsultoitu myös Kuntaliiton lakimiehiä. Ehdotus Esittelijä: Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää ehdottaa, että valtuusto päättää niistä toimenpiteistä, joihin se katsoo olevan aloitteen perusteella aihetta. Päätös Hyväksyttiin. Tiedoksi KV, Aloitteen tekijä

13 Järvenpää Pöytäkirja 31/ ( 51) Talousjaosto, 23, Kaupunginhallitus, 292, HI 5 Areenan takaus JARDno Talousjaosto, , 23 Valmistelijat / lisätiedot: Antti Peltola antti.peltola@jarvenpaa.fi talous- ja hallintojohtaja Talousjaosto Konsernipalvelut sekä Sivistyksen ja vapaa- ajan palvelualue Hankkeen valmistelu on edennyt vaihtoehdon yksi (KH ) mukaisesti kohden yksityisten toimijoiden perustamaa kiinteistöosakeyhtiötä. Yhteissuunnittelussa olivat edustettuna liikuntapalvelut, kaavoitus- ja liikenneyksikkö, Mestaritoiminta, Boostbrothers, urheiluseuroista SB97, Panthers, Järvenpään yrittäjät, Järvenpään voimistelijat sekä Järvenpään yrittäjät. Suunnittelupalaveriin tuotiin yrittäjäryhmän (Jari- Pekka Immonen, Roope Autio, Tuomas Raejärvi, Jari Mäkinen ja Riku Autio) laatima luonnos HI5 Arena - nimisesta hankkeesta. Kaupungin ja Mestaritoiminnan edustajat totesivat, että hankkeen jatkovalmistelussa tulee selvittää tarkemmin hankkeen rahoituspohjaa, kannattavuuslaskelmia, kaupungin roolia hankkeessa ja ns. ankkurimallissa. Kartanon koulun kenttää sijoituspaikkana pidetään hyvänä. Kartanon sorapintaisen kentän käyttöpinta- alan rajaaminen noin puoleen nykyisestä ei edellytä uuden korvaavan kentän rakentamista tulevaisuudessa. Liikuntahallin yhteyteen Kartanon koulun kentän alueelle toteutetaan uutta pysäköintialuetta siten, että paikkamäärä riittää liikuntahallin normaaliin harrastuskäyttöön. Uusi pysäköintialue kytkeytyy nykyiseen uimahallin pysäköintialueeseen, joten ajoittaisissa ruuhkatilanteissa voidaan molempia alueita hyödyntää. Isommissa urheilutapahtumissa, esim. turnausten yhteydessä, pysäköinti voi jakautua kampusalueen pysäköintialueiden (uimahalli- liikuntahalli, jäähalli, uusi liikuntahalli) lisäksi Kartanon koulun pysäköintialueelle sekä Pajalantien toiselle puolelle lukion pysäköintialueelle. Kokonaisuutena alueen pysäköintikapasiteetti on hyvä ja kestää ajoittaiset ruuhkahuiput. Tarvittaessa alueen pysäköintimäärää voidaan lisätä esim. jäähallin/ Seutulantalon yhteyteen. HI5 Arena - työryhmän päivätty hankesuunnitelma ja esitykset ovat liitteenä. Esitetyssä suunnitelmassa kaupunki ei ole perustettavan kiinteistöyhtiön osakas. Kaupungin roolia ohjaa mm. valtiontukisäännökset. Maanvuokra ei voi olla vain nimellinen, vaan vuokran tulee olla markkinahintainen. Kaupungin takaus hankkeelle

14 Järvenpää Pöytäkirja 31/ ( 51) 80/20 säännöllä voisi olla mahdollinen, eli takaus enintään 80 % lainan (huom. velkakirja/lainakohtainen) vuotuisesta jäännöspääomasta. Kaupunki veloittaa takauksesta provision, jonka lopputulemana laina on yhtiölle markkinahintainen. Yhtiölle lankeaa maksettavaksi myös kiinteistövero. Tarveselvityksen perusteella kaupungin yksiköiden tilatarve ankkurimallin mukaisen päiväkäytön osalta on seuraava: perusopetus, varhaiskasvatus, liikuntapalvelut ja nuorisopalvelut voisivat hyödyntää suunniteltuja uusia tiloja etenkin erilaisten liikuntatapahtumien toteutuksessa muutamia kertoja vuodessa per toimija. Lähiseudun koulut tarvitsevat oppilasmäärien kasvaessa lisää liikuntatiloja liikuntatunneille. Nuorisotyö, liikuntapalvelut ja Opisto voivat hyödyntää nykyisillä ohjausresursseilla 8-12 h viikossa ja lukion tarve vaihtelee jaksoittain 5-10 viikkotuntiin. Lisäksi kaupungin vapaaaikapalveluiden kautta voidaan osoittaa erityisryhmille liikuntatilaa esim. 2-3 tuntia viikossa. Kaupungin enimmäistarve päiväkäytön osalta kouluvuoden aikana (38 viikkoa vuodessa) on selvityksen perusteella 3 päivää viikossa ja minimissään yksi päivä viikossa. Hankesuunnitelman kannattavuuslaskelmaan (Riku Aution s- posti: ) perustuen kaupungin ankkurivuorojen (sis. kaksi kenttää kolmena päivänä viikossa kouluvuoden aikana) markkinahinta on vuodessa, lisäyksenä nykyiseen talousarvioon. Koulutusjohtaja Jari Lausvaara, liikuntapäällikkö Tony Konkola ja yrittäjien edustajat esittelevät hanketta kokouksessa. Oheismateriaali: A Hankesuunnitelma B Tiivistelmä C Presentaatio Lisätietoja: liikuntapäällikkö Tony Konkola, puh koulutusjohtaja Jari Lausvaara, puh talous- ja hallintojohtaja Antti Peltola, puh Talousjaosto Ehdotus: Talousjaosto merkitsee tiedoksi hallihankkeen valmistelutilanteen ja ohjeistaa jatkovalmistelua esitetyn vaihtoehdon pohjalta. Päätös: Ehdotuksen mukaisesti. Lisäksi talousjaosto linjasi, että hanketta tulee vielä käydä läpi alueen koulujen kanssa hallin käyttötarpeisiin liittyen. _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ Talousjaosto Konsernipalvelut

15 Järvenpää Pöytäkirja 31/ ( 51) Hankkeen valmistelua on jatkettu ja perustettavan yhtiön puolesta on toimitettu päivitetty hankesuunnitelma sekä kannattavuuslaskelmat sekä pyyntö lainatakauksesta, jotka ovat liitteenä. Hankesuunnitelmassa on kuvattu hankkeen aikataulu, joka on seuraavanlainen: 03/ /2018 Sopimukset kaupungin kanssa 6/ /2018 Lopulliset suunnitelmat ja lupaukset rakennusluvista 12/2018 Valtionapuhakemus (Yhtiö hakee yhtiön nimiin) 4/2019 Rakentaminen alkaa syksy / 2019 Hanke valmistuu ja halli aukeaa Talousvaikutukset Suunnitelmissa on, että kaupunki antaa yhtiön lainalle omavelkaisen takauksen, joka on enintään 80 % lainan vuotuisesta jäännöspääomasta. Takausvastuu olisi näin ollen lainan nostohetkellä 2, 8 Me. Liiketoimintasuunnitelma lähtee siitä, että kaupunki sitoutuu vuorojen ostoon vuoteen 2024 asti. Vuotuinen käyttötalousmeno salivuorojen ostamiseksi on noin euroa vuositasolla. Tämä on lisäkulu talousarvion nykytasoon nähden. Hallin toteutus edellyttää kaupungilta investointeja Infraan. Arvio kustannuksista on yhteensä 0, 3 Me vuonna Kaupunki tulee perimään takauksesta provision. Provisio tulee märäytymään saatujen lainatarjousten perusteella. Alueen käytön näkökulma Kaupunkikehityksessä on arvioitu hanketta alueen käytön näkökulmasta. Hanke on kaupungin investointiohjelmassa ajoitettu vuodelle Arvio pysäköintialueen kustannuksista on noin 0, 3 Me. Kaupunkitekniikan johtaja Kaarina Laine esittelee infran osalta asiaa kokouksessa. Kaupungin liikuntahallitarjonnasta Lanu/siva palvelualueilla on arvioitu että, halli vastaisi hyvin kaupungin liikuntasalipulaan. Kaupungin suuntaan on oltu yhteydessä myös muiden hallihankkeiden tiimoilta mutta niiden ei uskota olevan toisiaan poissulkevia. Toiminta ei myöskään kilpaile kaupungin oman liikuntahallitarjonnan kanssa. Kyseisen liikuntahallin tarjonta on pääasiassa salibandyä varten ja sen osalta puuttuu lähes täysin harjoittelu- ja kilpailuolosuhteet tällä hetkellä. Talousjaoston kokouksessa käsiteltiin kaupungin tarvetta liikuntatilojen osalta. Koulutusjohtaja Jari Lausvaaran mukaan tarve on edelleen samaa tasoa. Lähiseudun koulut tarvitsevat oppilasmäärien kasvaessa lisää liikuntatiloja liikuntatunneille. Nuorisotyö, liikuntapalvelut ja Opisto voivat hyödyntää nykyisillä ohjausresursseilla 8-12 h viikossa ja lukion tarve vaihtelee jaksoittain 5-10 viikkotuntiin. Lisäksi kaupungin vapaa- aikapalveluiden kautta voidaan osoittaa

16 Järvenpää Pöytäkirja 31/ ( 51) erityisryhmille liikuntatilaa esim. 2-3 tuntia viikossa. Kaupungin enimmäistarve päiväkäytön osalta kouluvuoden aikana (38 viikkoa vuodessa) on selvityksen perusteella edelleen 3 päivää viikossa. Halliyhtiön edustajat esittelevät hanketta lyhyesti kokouksessa. Käsittely Halliyhtiön edustajista Roope Autio ja Jari- Pekka Immonen esittelivät hanketta kokouksessa. Koulutusjohtaja Jari Lausvaara asntoi suullisen katsaukseen palvelualueen näkökulmasta. Ehdotus Esittelijä: Antti Peltola, talous- ja hallintojohtaja Talousjaosto merkitsee tiedoksi liikuntahallin liittyvän valmistelun ja ohjeistaa tarvittaessa jatkovalmistelua. Päätös Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus, , 292 Valmistelija / lisätiedot: Antti Peltola antti.peltola@jarvenpaa.fi talous- ja hallintojohtaja Liitteet 1 Lainantakaushakemus_1.pdf 2 HI5 hankesuunnitelma.pdf 3 HI5 kannattavuuslaskelma.pdf Ehdotus Esittelijä: Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää esittää, että kaupunginvaltuusto päättää myöntää omavelkaisen takauksen Kiinteistöosakeyhtiö HI5 Arenan ottamalle enintään euron lainalle Kartanon koulun kentälle toteutettavalle liikuntahallihankkeelle

17 Järvenpää Pöytäkirja 31/ ( 51) että omavalkaisen takauksen suuruus on enintään 80 % lainan vuotuisesta jäännöspääomasta valtuuttaa kaupunginhallituksen yksilöimään lainat, johon takauspäätös kohdistuu ja päättämään perittävästä takausprovisiosta Päätös Päätettiin yksimielisesti palauttaa uudelleen valmisteltavaksi.

18 Järvenpää Pöytäkirja 31/ ( 51) 293 Järvenpään lausunto Uusimaa- kaavan 2050 luonnoksesta JARDno Valmistelija / lisätiedot: Sampo Perttula sampo.perttula@jarvenpaa.fi kaavoitusjohtaja Liitteet 1 Lausuntopyyntö 2 Oikeusvaikutteinen liitekartta Uusimaa-kaava_luonnosvaihe.pdf 3 Merkinnät ja määräykset Uusimaa-kaava_luonnosvaihe.pdf 4 Selostuksen liitekartat Uusimaa-kaava luonnosvaihe.pdf 5 KUUMA-lausunto_Uusimaa-kaava 2050.pdf 6 Selostus Uusimaa-kaava_luonnosvaihe.pdf 7 Kaavakartta Uusimaa-kaava_luonnosvaihe.pdf 8 Järvenpään lausunto Uusimaa-kaava luonnoksesta.pdf Uudenmaan liitto pyytää päivätyllä kirjeellä lausuntoa Järvenpäältä Uusimaa- kaavan 2050 luonnoksesta mennessä. Kaavaluonnos koostuu kolmen seudun vaihemaakuntakaavoista, jotka on kaikki esitetty lausuntomateriaalissa samalla kartalla. Järvenpää kuuluu Helsingin seudun vaihemaakuntakaavaan. Aikaisemmin nähtävillä (KH ) ollut rakennekaava on muutettu rakennesuunnitelmaksi, eikä sillä ole enää maakuntakaavojen tapaan oikeusvaikutuksia. Tullessaan voimaan kaava korvaa nyt Uudellamaalla voimassa olevat maakuntakaavat. Luonnoksesta annetun palautteen pohjalta Uudenmaan liitto laatii kaavaehdotuksen, joka lähetetään lausunnoille alkuvuodesta 2019 ja asetetaan nähtäville ehdotuksena alkusyksystä Uusimaa- kaava on tarkoitus hyväksyä maakuntavaltuustossa loppuvuodesta Asian liitteeksi on liitetty merkittävimmät asiakirjat. Muut kaavaa koskevat liiteaineistot ja valmistelumateriaali on ladattavissa Uudenmaan sivuilta: uudenmaanliitto.fi/aluesuunnittelu/valmistelussa_ uusimaa- kaava_ 2050/kaavaluonnos Ehdotus Esittelijä: Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää Järvenpään kaupungin lausuntona antaa Uudenmaan liitolle liitteen mukaisen lausunnon Uusimaa- kaavan 2050 luonnoksesta. Päätös Hyväksyttiin. Tiedoksi Uudenmaan liitto, kaavoitusjohtaja, yleiskaava- asiantuntija

19 Järvenpää Pöytäkirja 31/ ( 51) 294 Järvenpään kaupungin talousarvio 2019 JARDno Valmistelija / lisätiedot: Kimi Alifrosti Liitteet 1 Talousarvio 2019 KJ-esitys.pdf Konsernipalvelut Talousarvion valmistelua on jatkettu suunnitelman mukaisesti ja kaupunginjohtajan talousarvioesitys vuodelle 2019 on valmistunut. Yhteenveto talousarvioesityksestä on oheismateriaalina. Talousarvioesityksen pääkohdat ovat seuraavat: Varaudutaan Keski- Uudenmaan sote- kuntayhtymän palvelutuotannon alkamiseen alkaen. Varaudutaan maakunta- ja sote- uudistukseen siten, että palvelut siirtyvät maakuntaan vuodesta 2021 alkaen Taloussuunnitelma ei sisällä tässä vaiheessa laskentaoletuksia veroperusteiden muuttamisesta. Niistä kuitenkin päätetään erikseen vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä. Vuodesta 2021 alkaen kunnallisveroprosentti on 8, 04 %- yksikköä, (tämä saattaa vielä valtakunnallisesti muuttua suunnitelman edetessä). Talousarviossa on huomioitu kaupunginvaltuuston päätös lautakuntarakenteesta ja organisaatiosta Käyttötalous Vuonna 2019 toimintakatteen alijäämän muutos on 2, 1 % muutetusta talousarviosta ja 2, 4 % vuoden 2018 tilinpäätösennusteesta. Ilman omaisuuden myyntivoittoja toimintakatteen alijäämän kasvu on 2, 6 % muutetusta talousarviosta. Vuonna 2019 toimintakatteen alijäämän kasvu on 2, 4 % (2, 9 %), v n. 3, 3 % (1, 7 %), v n. - 60, 2 % (- 57, 1 %) ja 2022 n. 6, 5 % (4, 7 %). Sulkeissa on suunnitelmavuosien osalta kasvut ilman käyttöomaisuuden myyntivoittoja. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen mukaiset tulos- ja rahoituslaskelma on esitetty liitteessä. Investoinnit Nettoinvestointitaso vuonna 2019 on noin 73, 8 Me, (josta Kinnarin koulu 12, 7 Me). Investointiesityksellä turvataan kaupunkikehityksen kannalta keskeisten kärkihankkeiden toteutuminen ja kokonaisuus vastaa suunnitelmakauden osalta 10 vuoden investointiohjelmaa, joka on esitetty palveluverkkosuunnitelmassa. Investoinneissa varaudutaan tarvittaviin uudisinvestointeihin ja noin 6 Me:lla korjausvelan hallintaan. Lisäksi investointiohjelmassa on noin 2 Me vuotuinen varaus

20 Järvenpää Pöytäkirja 31/ ( 51) muutos- ja kehitysinvestointeihin sekä 2 Me kohdistamattoman varaus, jonka käyttöä ei ole yksilöity. Tätä voidaan käyttää esimerkiksi tuottavuuden edistämisen ja elinkeinopolitiikan toteutuksen kannalta tärkeisiin investointeihin Suunnitelmavuosien investoinnit (netto) ovat seuraavat: v. 2019: 73, 8 Me, josta kärikihankkeet 10, 4 Me v. 2020: 69, 1 Me, josta kärikihankkeet 15, 4 Me v. 2021: 60, 3 Me, josta kärikihankkeet 12, 7 Me v. 2022: 39, 4 Me, josta kärikihankkeet 15, 6 Me v. 2023: 35, 7 Me, josta kärikihankkeet 12, 2 Me Verotulot Verotuloarviot perustuvat kaupunginvaltuuston hyväksymiin veroperusteisiin. Verotuloarvioissa on huomioitu viimeisimmät ennusteet ja käytettävissä olevat tiedot valtakunnallisista linjauksista. Verotulojen lopulliseen kehitykseen tulevat vaikuttamaan oleellisesti yleinen talouden kehitys, palkkasumman kehitys ja yritysten tuloskunto. Veroperusteista päätetään erikseen vuosittain marraskuussa. Suunnitelmakauden arviot eivät sisällä oletusta veroperusteiden muuttamisesta. Vuonna 2021 verotuloihin tulee vaikuttamaan merkittävästi valtakunnallinen sote- ja maakuntauudistus. Verotulojen osalta suunnitelmakauden arviot ovat seuraavat: 2019: 200, 5 Me (+ 7, 4 %) 2020: 211, 2 Me (+7, 4 %) 2021: 108, 9 Me (- 48, 46 %) 2022: 112, 6 Me (+ 3, 4 %) 2023: 115, 8 Me (+ 2, 8 %) Verotulojen kehitystä kuvaava graafi löytyy liitteenä olevasta yhteenvetoesityksestä. Valtionosuudet Valtionosuuksien arvioissa on käytetty viimeisintä tietoa, joka on saatavilla. Todennäköistä on, että valtionosuuksiin tulee kohdistumaan leikkauksia myös tulevina vuosina. Maksettavan valtionosuuden määrään vaikuttavat laskennalliset kustannukset, mahdolliset muutokset kuntien omarahoitusosuudessa (e/asukas) sekä verotulojen tasaus. 2019: 27, 6 Me 2020: 27, 4 Me 2021: 7, 1 Me 2022: 7, 3 Me 2023: 7, 3 Me Lainamäärä ja tulorahoituksen riittävyys Vuonna 2019 kaupungin lainamäärä kasvaa n. 51, 3 Me. Lainamäärä on vuonna 2019 n. 204, 8 Me ja investointien tulorahoitusasteeksi muodostuu 25, 3 %. Suunnitelmakauden lopulla vuonna 2023 investointien tulorahoitusasteessa saavutetaan 79, 0 %:n taso, jolloin emo- kaupungin lainamäärän arvioidaan olevan noin

21 Järvenpää Pöytäkirja 31/ ( 51) 288, 1 Me. Lainarahoituksella turvataan kaupungin kärkihankkeiden toteuttaminen ja kaupungin elinvoimainen kehittyminen sekä terveet tilat koulu- ja päiväkotiverkkoinvestointien avulla. Syömävelkaa ei kuitenkaan oteta eli vuosikate pysyy positiivisena koko suunnitelmakauden ajan. Vuosikate vuonna 2019 on 19, 03 Me ja tilikauden ylijämä 0, 03 Me euroa. Vuosina tilikauden yli/alijäämä arvioidaan olevan yhteensä 5, 2 Me eli talous on uuden kuntalain edellyttämässä tasapainossa. Talouden tasapainottamistoimenpiteitä esitetään jo vuodelle 2019 ja yhteenveto niistä on oheismateriaalina. Lautakunnat saavat käyttösuunnitelmien yhteydessä yksilöidä toimenpiteet ja kohdistukset tarkemmin määrärahojensa sisällä. Kevään 2019 aikana tullaan selvittämään vaihtoehtoisia toimenpiteitä talouden tasapainon säilyttämiseen ja maanmyynnin tason hallitun laskemisen mahdollistamiseksi. Maanmyynnin korkea taso pitää sisällään riskin joka on syytä tiedostaa. Keväällä 2019 osavuosikatsauksen yhteydessä arvioidaan maanmyynnin toteutumisen taso ja tullaan linjaamaan, tuleeko käynnistää selvitetyt toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi jo loppuvuoden 2019 osalta. Tausta- aineistona on yhteenveto toimenpiteistä, joilla taloutta tasapainotetaan vuoden 2019 osalta. Toimenpiteiden vaikutusten on noin 0, 6 Me ja toimenpiteitä selvitettiin vaikutuksiltaan noin 1, 4 Me edestä. Lautakunnat voivat käyttösuunnitelmien yhteydessä yksilöidä tarkemmin mihin ne kohdistuvat. Vuonna 2019 konsernivelan arvioidaan olevan noin 422, 6 Me ja suunnitelmakauden lopulla vähintään 526, 6 Me. Konsernivelkaan on vaikuttanut merkittävästi uusi sosiaali- ja terveyskeskus, jonka kustannusarvio pysäköintilaitoksineen on 62 Me sekä JMA- konsernin vuokra- asuntotuotanto, joiden osuus konsernivelasta on noin 211 Me (49, 9 %). Yhteistoimintamenettely Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain 4 :n mukainen yhteistoimintamenettely on käyty Talousjaosto käsitteli kokouksessaan vuoden 2019 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelmaa ja linjasi, että asia voidaan tuoda kaupunginhallituksen käsittelyyn. Ehdotus Esittelijä: Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja Ehdotus Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se päättää hyväksyä vuosien talousarvion seuraavasti: - Yleisperustelut, kaupunginjohtajan katsaus, Järvenpään kaupunkistrategia, taloudelliset lähtökohdat, sivut Taloussuunnitelman perustelut, sivut 8-16

22 Järvenpää Pöytäkirja 31/ ( 51) - Talousarvion sitovuusmääräykset, sivut Konsernipalvelut, sivut Keski- Uudenmaan Sote- kuntayhtymä, sivu 28 - Opetuksen ja kasvatuksen palvelualue, sivut Hyvinvoinnin palvelualue Kaupunkikehitys, sivut Järvenpään Vesi, sivu 54 - Käyttötalousosan yhteenveto, sivut Liitteet 1-6, sivut Kaupunginhallitus päättää antaa konsernipalveluille valtuudet tehdä tarvittaessa talousarvioon teknisluoteiset korjaukset. Käsittely: Käsittelyn kuluessa Katja Repo teki ehdotuksen, koskien Talousarvion sivulla 25 kirjattuja konsernipalvelun toiminnallisia tavoitteita. Ensimmäisessä kohdassa puhutaan vaikuttamismahdollisuuksista ja mittariksi on laitettu osallisuusmallin laadinta. Ehdotuksen mukaan tavoitetta tulee muuttaa muotoon: Vahvistetaan asukkaiden, yrittäjien ja yhteisöjen osallisuutta yhteisiin asioihin ja mittarina tältä osin on: Järvenpään osallisuusohjelma on hyväksytty ja pilotoitu vuoden 2019 aikana. Muutosta kannatettiin yksimielisesti ja esittelijä totesi, ettei vastusta muutosta. Helinä Perttu, Eemeli Peltonen, Tarja Edry, Mikko Taavitsainen ja Ulla- Mari Karhu poistuivat kokoustilasta Keski- Uudenmaan sote- kuntayhtymän talousarvio- osion, s. 28, käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi ("yhteisöjäävi", hallintol 5 luku 28 ). Kokouksen tilapäiseksi puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Tiia Lintula. Paikalle tulivat varajäsenet Liina- Lyydia Jämsä (Perttu) ja Riikka Reina (Tarja Edry). Helinä Perttu ja Tarja Edry poistui kokoustilasta Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen, s , budjettiehdotuksen käsittelyn ajaksi. Puheenjohtajana toimi Ulla- Mari Karhu tämän osion käsittelyn ajan. Keskustelun aikana esitettyjen tarkennuksien ja korjausten toteuttamiseksi asia palautettiin yksimielisesti valmisteltavaksi ja tuodaan käsiteltäväksi torstain ylimääräisessä kokouksessa.

23 Järvenpää Pöytäkirja 31/ ( 51) Päätös Kaupunginhallitus päätti palauttaa asia yksimielisesti valmisteltavaksi ja että asia tuodaan käsiteltäväksi torstain ylimääräisessä kokouksessa.

24 Järvenpää Pöytäkirja 31/ ( 51) Lasten ja nuorten lautakunta, 47, Sivistys- ja vapaa- aikalautakunta, 50, Kaupunkikehityslautakunta, 99, Kaupunginhallitus, 295, Järvenpään kaupungin investointiohjelma ja palveluverkkosuunnitelma KH JARDno Lasten ja nuorten lautakunta, , 47 Valmistelijat / lisätiedot: Antti Nikkanen antti.nikkanen@jarvenpaa.fi hankekehityspäällikkö Palveluverkkosuunnitelma on rakennettu vastaamaan kaupungin nopeaan kasvuun. Vuosina on laadittu erillisselvityksiä, jotka valmistellaan päätöksentekoon vuoden 2018 aikana. Erillisselvitysten alustavien tulosten perusteella kaupungin toiminnan edellyttämien palvelurakennusten tunnistettujen kehitysinvestointien taso suunnitelmakaudella on luokkaa , 5 milj. euroa, josta suuri osa on rakennusten elinkaaren tai sisäilmaongelmien aiheuttamaa korjausvelkaa. Palveluverkon kuntoon saattaminen edellyttää merkittäviä taloudellisia panostuksia. Erityisen suuri korjausvelka on perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkossa. Palveluverkkotyöryhmä on analysoinut vaihtoehtoja ja ainoastaan kouluverkon nopealla uudistamiselle voidaan koulurakennukset korvata uudella tai uudistaa teknisen elinkaaren ja sisäilmahaasteiden edellyttämässä aikataulussa. Mikäli korjauksia ei toteuteta vaaditussa aikataulussa, syntyy riski lisäinvestoinneista sekä siitä, ettei kaikille oppilailla ja työntekijöille voida taata terveellisiä ja turvallisia oppimisympäristöjä tai työympäristöä. Palveluverkkosuunnittelun tavoitteena on löytää optimaaliset teknillistaloudelliset ratkaisut kaupungin palveluverkon kehittämiseen niin, että ratkaisut tukevat parhaalla mahdollisella tavalla elinvoima- ja hyvinvointitavoitteita, jolloin palveluverkkoinvestoinnit ovat vahvassa synergiassa kaupungin kehittämisen ja kasvun kanssa. Nykyinen palveluverkkosuunnitelma mahdollistaa kaupungin nopean kasvun seuraavien kymmenen vuoden aikana. Palveluverkon näkökulmasta turvallisen, terveellisen ja Uuden Kunnan visioiden mukaisen palveluverkon tuottamisen edellytyksenä on kaupungin taloudellisen aseman turvaaminen suunnitelmakaudella.

25 Järvenpää Pöytäkirja 31/ ( 51) Väestösuunnite ja kaupungin kasvu Kaupunki kasvaa edelleen nopeasti ja nopea kasvu jatkuu vielä pitkälle luvulle. Tämän jälkeen kaupungin kasvun vauhtia ja nopeutta määrittelevät yleiskaavan tavoitteet. Kaupungin kasvu suuntautuu yleiskaavan valitun rakennemallin mukaisesti. Keskustelu kasvun nopeudesta on vielä tämän tekstin laatimisen aikaan kesken, eikä lopullista yleiskaavan väestötavoitetta ole asetettu. Yleiskaavan laatimisen yhteydessä tehdään kaupungin pitkän tähtäimen väestösuunnite (2040 asti). Korjaus-, sisäilmaparannus- ja tilamuutosinvestoinneista Peruskorjaus-, sisäilmaparannus ja muutosinvestointien lähtökohtana on nykyisen palveluverkon ylläpito ja säilyttäminen samalla varaudutaan osittain tiedossa olevaan väestönkasvuun. Peruskorjauksia toteuttamalla hallitaan kaupungin kiinteistöjen korjausvelkaa ja ylläpidetään palvelukiinteistöt toimintakuntoisia. Mikäli peruskorjaukset viivästyvät merkittävästi esitetystä ajankohdasta, heikkenee kiinteistöjen kunto entisestään. Tämä tarkoittaa suunniteltua korkeampia korjauskustannuksia, ja pahimmassa tapauksessa huonokuntoinen kiinteistö aiheuttaa vaaran käyttäjille ja ympäristölle. Peruskorjaus-, sisäilmaparannus ja muutosinvestointeihin on budjetoitu 6, 0 milj. euroa vuositasolla, mutta tarve määrärahan kasvattamiseen 8, 0 milj. euron tasolle on tunnistettu. Investoinnit hoidetaan kiinteistöallianssin kautta. Jalostettavat kiinteistöt Jalostettavat kiinteistöt ovat kaupungin omistamia kiinteistöjä tai osakehuoneistoja joita ei enää tarvita kaupungin palvelutuotannossa tai sellaisia, että niiden omistaminen ei suoraan kuulu kaupungin ydintoimintaan. Jalostamisen lähtökohta on, että kohteet myydään markkinahinnalla käytön päätyttyä. Osa kohteista vaatii kaavamuutoksen tai muita kehittämistoimenpiteitä. Näiden kohteiden osalta jalostaminen on prosessina hitaampi kuin suoraan myytävien kohteiden osalta. Kiinteistöjen jalostaminen on edennyt siihen pisteeseen, että suuri osa kohteista odottaa kaavamuutosta tai muita kehittämistoimenpiteitä nopeasti myytävissä olevat kohteen on hyvin pitkälti jo realisoitu. Osa jalostettavista kiinteistöistä jää toistaiseksi kaupungin omistukseen. Tällaisia kohteita ovat mm. suojellut rakennukset joilla on kulttuurihistoriallista arvoa sekä kohteet joissa on kaupungille merkittävää kolmannen sektorin toimintaa.

26 Järvenpää Pöytäkirja 31/ ( 51) Erillisselvitykset Järvenpään toimitilahanke 2022 Selvityksen tuloksena esitetään kaupungin hallinto- ja toimitilojen, Mestariyhtiöiden toimitilojen sekä muiden kaupungin keskusta- alueella sijaitsevien tilojen keskittämistä uusiin toimitiloihin vuonna Uudet toimitilat toteutetaan kumppanuushankkeena ja kaupungin tiloja esitetään toteutettavaksi lähtökohtaiseksi oman taseen ulkopuolisella ratkaisulla. Hanke mahdollistaa kaupungintalon ja Seutulantalon jalostamisen. Liikuntapaikkaselvitys Yhdessä Tuusulan kunnan kanssa on tehty liikuntapaikkojen käyttöselvitys v Tämän selvityksen ja kaupunkistrategian pohjalta laaditaan v.2019 liikunnan ja liikuntapaikkojen kehittämisohjelma. Kouluinvestointien yhteydessä tarkastellaan myös liikuntasalien ja lähiliikuntapaikkojen tarve. Liikuntakenttien erillisselvitys tehtiin Kaupunkikehityksen johdolla v.2017, jonka pohjalta toteutetaan Lepolassa Juholan uudet kentät ja laaditaan tarkennettu suunnitelma Keskuskentän peruskorjauksesta huomioiden Uusi JYK - hanke. Järvenpään perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkko Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkon erillisselvitys on valmistumassa ja se viedään päätöksentekoon vuoden 2018 loppuun mennessä. Taidemuseon tilojen sijoittuminen Järvenpää- taloon ja taidemuseon nykyisten tilojen uudelleen käyttö Sivistyksen ja vapaa- ajan palvelualue tutki Järvenpään taidemuseon toimintojen siirtämistä Järvenpää- taloon ja kirjaston kiinteistön käytön kehittämistä. Selvityksen käsittely päätöksentekoelimissä on vielä kesken. Kansakoulunkadun kiinteistön jatkokäyttö Uusi JYK- hankkeen myötä opistojen toiminta pyritään siirtämään JYK Kansakoulunkadun rakennuksesta uuteen monitoimirakennuksiin. Nykyistä kiinteistöä tarvitaan isojen koulu- ja päiväkoti- investointien aikaa mahdollisena

27 Järvenpää Pöytäkirja 31/ ( 51) väistötilana lähes koko suunnitelmakauden ajan. Erillisselvityksessä selvitetään rakennuksen jatkokäytön eri vaihtoehdot Myllytien toimintakeskuksen kehitys Myllytien toimintakeskuksen rakennuksessa on tunnistettu investointitarpeita. Erillisselvityksessä selvitetään kohteen jatkokäytön eri vaihtoehdot, niiden taloudellinen kannattavuus ja muut asiaan liittyvät arvot. Keskustan pysäköintitalo Keskustan pysäköintitaloinvestointi on merkittävä panostus kaupungin elinvoimaan ja keskustan kehittämiseen. Selvityksessä tutkitaan eri vaihtoehdot hankkeen kaupalliselle mallille, toteuttamiselle, omistamiselle ja operoinnille sekä taloudelliset ja juridiset vaikutukset. Ehdotus Esittelijä: Marju Taurula, palvelualuejohtaja Lasten- ja nuorten lautakunta päättää hyväksyä osaltaan palveluverkkosuunnitelman tavoitteet ja esitykset lähtökohtana jatkovalmistelulle ja liitettäväksi osaksi kaupungin palveluverkkosuunnitelmaa Käsittely: Jenni Marttinen esitti, että palveluverkkosuunnitelmaan palvelualueen osalta sisällytetään myös lapsivaikutusten arviointi. Käsittelyn jälkeen puheenjohtaja totesi, sitä lautakunnalta kysyttyään, että lautakunta yksimielisesti keskustelun jälkeen hyväksyi palvelualueen osalta lapsivaikutusten arvioinnin sisällyttämisen palveluverkkosuunnitelmaan ehdolla, että löydetään mahdollsimman tarkoituksenmukainen ja helppo tapa sen laatimiseen.

28 Järvenpää Pöytäkirja 31/ ( 51) Päätös Lasten- ja nuorten lautakunta päätti: hyväksyä osaltaan palveluverkkosuunnitelman tavoitteet ja esitykset lähtökohtana jatkovalmistelulle ja liitettäväksi osaksi kaupungin palveluverkkosuunnitelmaa että palveluverkkosuunnitelmaan sisällytetään palvelualueen osalta lapsivaikutusten arviointi ehdolla, että löydetään mahdollsimman tarkoituksenmukainen ja helppo tapa sen laatimiseen Sivistys- ja vapaa- aikalautakunta, , 50 Valmistelijat / lisätiedot: Antti Nikkanen antti.nikkanen@jarvenpaa.fi hankekehityspäällikkö Palveluverkkosuunnitelma on rakennettu vastaamaan kaupungin nopeaan kasvuun. Vuosina on laadittu erillisselvityksiä, jotka valmistellaan päätöksentekoon vuoden 2018 aikana. Erillisselvitysten alustavien tulosten perusteella kaupungin toiminnan edellyttämien palvelurakennusten tunnistettujen kehitysinvestointien taso suunnitelmakaudella on luokkaa , 5 milj. euroa, josta suuri osa on rakennusten elinkaaren tai sisäilmaongelmien aiheuttamaa korjausvelkaa. Palveluverkon kuntoon saattaminen edellyttää merkittäviä taloudellisia panostuksia. Erityisen suuri korjausvelka on perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkossa. Palveluverkkotyöryhmä on analysoinut vaihtoehtoja ja ainoastaan kouluverkon nopealla uudistamiselle voidaan koulurakennukset korvata uudella tai uudistaa teknisen elinkaaren ja sisäilmahaasteiden edellyttämässä aikataulussa. Mikäli korjauksia ei toteuteta vaaditussa aikataulussa, syntyy riski lisäinvestoinneista sekä siitä, ettei kaikille oppilailla ja työntekijöille voida taata terveellisiä ja turvallisia oppimisympäristöjä tai työympäristöä.

29 Järvenpää Pöytäkirja 31/ ( 51) Palveluverkkosuunnittelun tavoitteena on löytää optimaaliset teknillistaloudelliset ratkaisut kaupungin palveluverkon kehittämiseen niin, että ratkaisut tukevat parhaalla mahdollisella tavalla elinvoima- ja hyvinvointitavoitteita, jolloin palveluverkkoinvestoinnit ovat vahvassa synergiassa kaupungin kehittämisen ja kasvun kanssa. Nykyinen palveluverkkosuunnitelma mahdollistaa kaupungin nopean kasvun seuraavien kymmenen vuoden aikana. Palveluverkon näkökulmasta turvallisen, terveellisen ja Uuden Kunnan visioiden mukaisen palveluverkon tuottamisen edellytyksenä on kaupungin taloudellisen aseman turvaaminen suunnitelmakaudella. Väestösuunnite ja kaupungin kasvu Kaupunki kasvaa edelleen nopeasti ja nopea kasvu jatkuu vielä pitkälle luvulle. Tämän jälkeen kaupungin kasvun vauhtia ja nopeutta määrittelevät yleiskaavan tavoitteet. Kaupungin kasvu suuntautuu yleiskaavan valitun rakennemallin mukaisesti. Keskustelu kasvun nopeudesta on vielä tämän tekstin laatimisen aikaan kesken, eikä lopullista yleiskaavan väestötavoitetta ole asetettu. Yleiskaavan laatimisen yhteydessä tehdään kaupungin pitkän tähtäimen väestösuunnite (2040 asti). Korjaus-, sisäilmaparannus- ja tilamuutosinvestoinneista Peruskorjaus-, sisäilmaparannus ja muutosinvestointien lähtökohtana on nykyisen palveluverkon ylläpito ja säilyttäminen ja samalla varaudutaan osittain tiedossa olevaan väestönkasvuun. Peruskorjauksia toteuttamalla hallitaan kaupungin kiinteistöjen korjausvelkaa ja ylläpidetään palvelukiinteistöt toimintakuntoisia. Mikäli peruskorjaukset viivästyvät merkittävästi esitetystä ajankohdasta, heikkenee kiinteistöjen kunto entisestään. Tämä tarkoittaa suunniteltua korkeampia korjauskustannuksia, ja pahimmassa tapauksessa huonokuntoinen kiinteistö aiheuttaa vaaran käyttäjille ja ympäristölle. Peruskorjaus-, sisäilmaparannus ja muutosinvestointeihin on budjetoitu 6, 0 milj. euroa vuositasolla, mutta tarve määrärahan kasvattamiseen 8, 0 milj. euron tasolle on tunnistettu. Investoinnit hoidetaan kiinteistöallianssin kautta. Jalostettavat kiinteistöt Jalostettavat kiinteistöt ovat kaupungin omistamia kiinteistöjä tai osakehuoneistoja joita ei enää tarvita kaupungin palvelutuotannossa tai sellaisia, että niiden omistaminen ei suoraan kuulu kaupungin ydintoimintaan. Jalostamisen lähtökohta on, että kohteet myydään markkinahinnalla käytön päätyttyä. Osa kohteista vaatii kaavamuutoksen tai muita kehittämistoimenpiteitä. Näiden kohteiden osalta

30 Järvenpää Pöytäkirja 31/ ( 51) jalostaminen on prosessina hitaampi kuin suoraan myytävien kohteiden osalta. Kiinteistöjen jalostaminen on edennyt siihen pisteeseen, että suuri osa kohteista odottaa kaavamuutosta tai muita kehittämistoimenpiteitä nopeasti myytävissä olevat kohteen on hyvin pitkälti jo realisoitu. Osa jalostettavista kiinteistöistä jää toistaiseksi kaupungin omistukseen. Tällaisia kohteita ovat mm. suojellut rakennukset joilla on kulttuurihistoriallista arvoa sekä kohteet joissa on kaupungille merkittävää kolmannen sektorin toimintaa. Erillisselvitykset Järvenpään toimitilahanke 2022 Selvityksen tuloksena esitetään kaupungin hallinto- ja toimitilojen, Mestariyhtiöiden toimitilojen sekä muiden kaupungin keskusta- alueella sijaitsevien tilojen keskittämistä uusiin toimitiloihin vuonna Uudet toimitilat toteutetaan kumppanuushankkeena ja kaupungin tiloja esitetään toteutettavaksi lähtökohtaiseksi oman taseen ulkopuolisella ratkaisulla. Hanke mahdollistaa kaupungintalon ja Seutulantalon jalostamisen. Liikuntapaikkaselvitys Yhdessä Tuusulan kunnan kanssa on tehty liikuntapaikkojen käyttöselvitys v Tämän selvityksen ja kaupunkistrategian pohjalta laaditaan v.2019 liikunnan ja liikuntapaikkojen kehittämisohjelma. Kouluinvestointien yhteydessä tarkastellaan myös liikuntasalien ja lähiliikuntapaikkojen tarve. Liikuntakenttien erillisselvitys tehtiin Kaupunkikehityksen johdolla v.2017, jonka pohjalta toteutetaan Lepolassa Juholan uudet kentät ja laaditaan tarkennettu suunnitelma Keskuskentän peruskorjauksesta huomioiden Uusi JYK - hanke. Järvenpään perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkko Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkon erillisselvitys on valmistumassa ja se viedään päätöksentekoon vuoden 2018 loppuun mennessä. Taidemuseon tilojen sijoittuminen Järvenpää- taloon ja taidemuseon nykyisten tilojen uudelleen käyttö