EU:n komission 5. koheesioraportti ja alueiden kuuleminen tulevaisuuden koheesiopolitiikasta ( )
|
|
- Mikael Kokkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 EU:n komission 5. koheesioraportti ja alueiden kuuleminen tulevaisuuden koheesiopolitiikasta ( ) KESKI-POHJANMAN LIITON LAUSUNTO EU:N KOMISSION 5. KOHEESIORAPORTTIIN Alueellisen koheesion keskeisenä tavoittena tulee olla kansalaisten ja yritysten yhtäläiset mahdollisuudet julkisiin ja yksityisiin palveluihin asuinpaikastaan riippumatta. Tämän varmistaminen on erityinen haaste harvaan asutuilla ja syrjäisillä alueilla kuten Pohjois-Suomessa. Alueellisen koheesion uudeksi perustehtäväksi mainitaan Lissabonin sopimuksessa erityisesti tämän kaltaiset alueet, jotka tyypillisesti myös kärsivät eniten epäsuotuisista väestökehityksen seurauksista. Keski-Pohjanmaan liitto haluaa EU:n erityisesti korostavan koheesiopolitiikassa näitä alueita, jotka kärsivät vakavista ja pysyvistä luonnonolosuhteisiin liittyvistä haitoista. Näitä alueita ovat EU:n pohjoisimmat alueet, joiden väestötiheys on alhainen. Tämä vuoksi alueperusteisessa koheesiopolitiikassa tarvitaan vahvaa paikkasidonnaista politiikkaa, jotta entistä paremmin voidaan huomioida alueellisia ja paikallisia tarpeita. Keski-Pohjanmaan maakunta osana Pohjois-Suomen suuraluetta tuo lisäarvoa unionin kehittämiseen vahvuuksillaan ja osaamisellaan. Maakunnassa tapahtuvan kehittämistyön tavoitteena on tuloksellisen Euroopan Unionin alue- ja rakennepolitiikan jatkuminen. Tutkimus, tuotekehitys ja innovaatioympäristöjen parantaminen, maantieteellisen ja virtuaalisen saavuttettavuuden turvaaminen sekä elinkeinojen kehittäminen ja kansainvälistyminen ovat avainasemissa tässä kehityksessä. Keski-Pohjanmaan liitto tukee alueellisen koheesion lisäämistä unionin toiminnoissa. Tulevaisuuden ohjelmilla on mahdollistettava alueiden tarpeista lähtevä alueellinen kehittämistyö. On tärkeää kehittää aluetasoista ja käyttäjälähtöistä innovaatiopolitiikkaa ja tukea alueiden kykyä uusiutua. Ei riitä, että maantieteellisesti syrjäisiä alueita suhteutetaan Euroopan keskusalueisiin, vaan sen sijasta tulisi keskittää huomiota alue- ja paikallistasojen maailmanlaajuisen kilpailukyvyn kehittämiseen. Mittavimmat harvaan asuttujen pohjoisten alueiden ongelmista aiheutuvat pitkistä etäisyyksistä. Pohjoisten alueiden kuljetusta ja logistiikkaa tulee voida jatkossakin edistää entistä voimakkaammin. Euroopan Unionin koheesiopolitiikka vaatii myös tuloksellisen rajat ylittävän yhteistyön jatkamista ja jatkuvaa kehittämistä. Euroopan alueellinen yhteistyö tuo selvää eurooppalaista lisäarvoa ja se on erityisen hyvin kombinoitavissa alueellisen koheesion tavoitteiden kanssa. Pohjoisen harvaan asutuilla alueilla eri maiden alueiden koheesio, yhteistyö ja yhteenkuuluvuus ovat lisääntyneet aiemmilla ja meneillään olevalla ohjelmakaudella. Uudella ohjelmakaudella ei hyviä tuloksia saa hukata, vaan muotoiltava rakenteita ja ohjelmajärjestelyjä tehokkaammiksi ja yksinkertaisemmiksi. Uutena rajat ylittävänä yhteistyösuuntana Pohjois-Suomessa on Barentsinmeren alue, minne Pohjois-Suomi muodostaa luonnollisen käytävän Itämeren ja sen korridoorien kautta. Keski-Pohjanmaa painottaa Pohjois- Suomen neuvottelukunnan kannanottoa rajayhteistyöstä Luoteis-Venäjän kanssa sekä esteettömän yhteistyön kehittämistä Barentsin alueen suuntaan sitä tukevilla ohjelmilla. Toinen rajat ylittävä yhteistyöalue on Pohjois- ja Itä-Suomen, Pohjois- ja Keski-Ruotsin sekä Pohjois-Norjan muodostama NSPA-alue (northern sparesly populated areas). Alueella on tehty hyvää yhteistyötä ja laadittu yhteinen strategia tulevalle ohjelmakaudelle. Harvaan asuttujen alueiden haasteet ovat alueilla pitkälti samanlaisia, minkä vuoksi yhteisten ratkaisujen löytyminen uuden rajat ylittävän EU:n rahoitusohjelman alla olisi luonteva jatko yhteistyön syventämiselle ja kehittämiselle. Suurten ohjelmallisten koheesiokysymysten piiriin kuuluu myös aluelähtöisen yhteisöllisen kehityksen tukeminen. Keski-Pohjanmaan liiton mielestä paikallisten ja alueellisten yhteisöjen tekemiä osallistavia ja innovaatioita edistävien toimien tukemista tulee jatkaa ja kehittää. Näin voidaan edistää kaupunkien ja
2 2 maaseudun yhteyksiä ja monipuolista vuorovaikutusta ja saada aikaan paikallista hyödyllistä sosiaalista kehitystä. 1. Miten Eurooppa 2020-strategiaa ja koheesiopolitiikkaa voidaan lähentää toisiinsa EU:n, valtioiden ja sitä pienempien hallintoyksikköjen tasolla? - eri rahoituskanavien ja -ohjelmien tulee tukea toisiaan ja olla sisällöltään, tavoitteiltaan ja rakenteeltaan yhdenmukaisia - koheesiopolitiikan hallinnoinnin yksikertaistamiseen on kiinnitelttävä huomiota jo EUasetusten tasolla - tulee luoda uusia indikaattoreita kuvaamaan kehitystä NUTS 3 ja jopa NUTS 4 -tasoilla ja lisätä laajempaa yhteiskunnan talouden, sosiaali- ja ympäristötekijöiden tarkastelua - tulee asettaa selkeät indikaattoritavoitteet, joihin EU- ja kansallisella tasolla pyritään - alueelliset strategiat ovat toteutuksen lähtökohtana ja kansallisissa strategioissa tulee huomioida alueelliset eroavaisuudet 2. Olisiko kehittämis- ja investointikumppanuussopimusten koskettava muutakin kuin koheesiopolitiikkaa, ja jos kyllä, niin mitä?? - paikallisen ja alueellisen tason edustus välttämätöntä neuvoteltaessa kehittämis- ja investointikumppanuussopimusten sisällöstä - huoli maaseuturahoituksen jäämisestä koheesiopolitiikan ulkopuolelle askarruttaa - maatalous- ja alkutuotanto sekä elintarvikkeiden jatkojalostus tulisi olla mukana mikäli haluamme varautua elintarvikeomavaraisuuteen - myös hajautettu energiantuotantojärjestelmä huomioitaisiin silloin paremmin 3. Miten Eurooppa strategian prioriteetteja voitaisiin paremmin keskittää temaattisesti? - prioriteetit ovat varsin kattavia ja laajoja - alueellisissa ohjelmissa voitaisiin prioriteettien sisällä määritellä teemoja toteutettaviksi mm. strategiselta pohjalta suuralueiden maakuntaohjelmiin pohjautuen, toteutustapa voisi olla esimerkiksi ns. reservivarauksen käyttäminen 4. Miten koheesiopolitiikkaa voidaan tehostaa ehdoilla, kannustimilla ja tulosperusteisella johtamisella? - tuen ehdollisuus ja tulosperusteisuus on neuvoteltava selkeästi jo ennen ohjelmatyön käynnistämistä - näiden käyttämiseen on sisällyttävä varaus makrotalouden aiheuttamista toimintaympäristön muutoksista ohjelman toteuttamiseen - esimerkkinä tulosperusteesta ehdosta voisi olla ehto: mikäli ohjelmien toteutuminen on hidasta ja tavoittetteiden saavuttaminen näyttää epätodennäköiseltä, on resursseja voitava ajoissa siirtää ohjelma-alueen sisällä kysynnän mukaisesti - kannustimet voisivat olla mm. tulosten saavuttamiseen liittyviää lisäresurssointia. Esim. mikäli ohjelman väliarvioinnissa ohjelma-alue saavuttaa siihen mennessä asetetut tavoitteensa, sille osoitetaan lisärahoituta ohjelman loppukaudelle. Siksipä sopiva ohjelmakauden aikajänne voisi olla 2 x 5 vuotta. 5. Miten koheesiopolitiikasta saadaan tulossuuntautuneempaa? Mitkä painopistealat olisi määriteltävä pakollisiksi? - Koheesiopolitiikkaa toteutetaan eri rahoitusohjelmien kautta, joissa painopiste on toistaiseksi ollut ohjelmien rahoituksen täysimääräisessä käyttämisessä ja rahoituksen oikeellisuuden tarkastamisessa. Se, mitä ohjelmilla ja hankkeilla on todellisuudessa saatu aikaiseksi, on jäänyt toissijaiseksi. Tulossuuntautunut koheesiopolitiikka kohdentaa mielenkiintonsa ohjelmien ja hankesuunnitelmien tulosten arviointiin, seurantaan ja tiedottamiseen.
3 3 - Pakollisia painopistealoja tulee olla kilpailukyky ja teollisuuspolitiikka sekä uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma 6. Miten koheesiopolitiikassa voidaan ottaa paremmin huomioon kaupunkialueiden ja sellaisten alueiden, joilla on kehitysprosessiin vaikuttavia maantieteellisiä erityispiirteitä. keskeinen asema sekä uudet makroaluestrategiat? - Keski-Pohjanmaan näkökulmasta myös kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus voidaan nähdä osana alueellisen koheesion tavoitetta. Tämä on linjassa Suomen kansallisen politiikan kanssa, jossa monikeskuksinen aluerakenne nähdään tasapainoisen aluekehityksen turvaajana. - Pohjois-Suomen ohjelma-alueella luontaisesti suurin osa ohjelmavaroista kohdentuu maakuntakeskuskaupunkien käyttöön, koska keskeiset maakuntatason toimijat sijaitsevat maakuntakeskuksissa. - Parhaiten koheesiopolitiikkaa voidaan toteuttaa kun ohjelma-alueella voidaan käyttää kaikkia rakennerahastoja (ml. maaseuturahasto) alueiden strategisten ohjelmien toteuttamiseen. Uusia raja-alueohjelmia tulisi perustaa makro-aluestrategioiden toteuttamisen, mm. NSPA-alue ja Barents-alue pohjoisessa. 7. Miten kumppanuusperiaatetta ja paikallisten ja alueellisten sidosryhmien, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista voitaisiin parantaa? - Suomessa kansallisella tasolla suuralueilla laaditaan keskeinen maakunnittaiset strategiaasiakirjat (= maakuntaohjelmat) aina 4 vuodeksi, joissa huomioidaan maakunnan keskeiset kehittämistarpeet - Näiden laadinnassa ovat mukana mahdollisuuksiensa mukaan keskeiset sidosryhmät - EU- ohjelma-asiakirjoja laadittaessa huomioidaan maakuntaohjelmien strategiat ja EUohjelmien toteutuksessa maakunnan yhteistyöryhmät ovat keskeinen yhteistyöelin 8. Miten tilintarkastusmenettelyä voidaan yksinkertaistaa ja miten jäsenvaltioiden ja komission tekemät tarkastukset voidaan yhdentää paremmin vaarantamatta osarahoitettujen menojen varmistuksen korkeaa tasoa? - Audit trail - periaatteesta ei tule tinkiä, jotta kustannusten jäljitettävyys ja todennettavuus säilyvät joka puolella EU:ta samanlaisena vaatimuksena - Sähköistä kirjanpitojärjestelmää tulee kehittää ja vaatia esim. tositteen otsikoinnille selkeä määrittely - Rakennerahaston uudet, komissiossa vielä hyväksyttävänä olevat erilaiset yleiskustannusten käsittelymallit yksinkertaistavat jo sinänsä kirjanpito- ja tarkastustoimintaa paljon. - Lisäksi voitaisiin määritellä jäsenmaittain saadun tuen alarajat, joiden ylittävät hankkeet tulee aina varmentaa. - Lisäksi ns. otantamenetelmää voitaisiin jatkaa ja kehittää 9. Miten suhteellisuusperiaatteen noudattamisella voitaisiin helpottaa hallinnollista taakkaa hallinnon ja valvonnan suhteen? Olisiko alueellisia yhteistyöohjelmia varten oltava erityisiä yksinkertaistamistoimenpiteitä? - Suhteellisuusperiaatteen tarkoituksena on rajoittaa unionin toimielimien toimintaa ja luoda sille puitteet. Säännön mukaan toimielimet eivät toiminnassaan saa ylittää sitä, mikä on tarpeen perustamissopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toiminnan voimakkuuden on toisin sanoen oltava suhteessa tavoiteltavaan päämäärään. Tämä tarkoittaa, että jos unionilla on mahdollisuus valita eri toimintatapojen välillä, sen on valittava yhtä tehokkaista toimenpiteistä se, jolla annetaan jäsenvaltioille ja kansalaisille eniten vapauksia - Em. mukaan ohjelmien ja hankkeiden hallintoa tulee voida muokata mahdollisimman keveäksi, kuitenkin niin, että EU:n ja kansallisen lainsäädännön ehdot täyttyvät
4 4 - Hallinto- ja valvontajärjestelmien kuvaukset on viety useissa tapauksissa äärimmäisyyksiin, jolloin mm. tiedon kulku myönnön ja maksatuksen välillä on katkennut lähes tyystin. Tämä on aiheuttanut joissakin tapauksissa mm. hakijan oikeusturvan kannalta ristiriitaisia myöntöja maksatuspäätöksiä. Hallinto- ja valvontajärjestelmiä laadittaessa tulevalle ohjelmakaudelle tehtävien eriyttäminen ei saa estää ohjelman ja hankkeiden kannalta olennaisen tiedon kulkua - Esim. Interreg- ohjelmia toimeenpantaessa on pyrittävä löytämään kaikkien osallistuvien jäsenmaiden kannalta mahdollisimman yksinkertainen hallintomalli - Mm. Suomessa rahoituspäätösten esittelijän vastuu on oikeudesta tulleiden ennakkotapausten perusteella suhteettoman suuri. Siksi hallintoviranomaisen tulee antaa mahdollisimman yksityiskohtaiset ohjeet lainsäädännön soveltamisohjeet, jotka useastikin ovat varsin merkityksettömiä hankkeen substanssin kannalta 10. Miten tukikelpoisuussääntöjä määriteltäessä löydetään oikea tasapaino kaikkia rahastoja koskevien yhteisten sääntöjen ja rahastojen erityispiirteiden huomioon ottamisen välillä? - Tukikelpoisuussäännöstö tulee yhdistää kaikkien rahastojen osalta yhtenäisellä EUtukikelpoisuus -asetuksella, näin sen ulottaminen kansalliseen lainsäädäntöön sovellettuna voisi olla helpompaa. - Ohjelmakohtaisesti mahdollisesti lisäksi muutama ohjelman kannalta tärkeä tukikelpoinen kustannus 11. Miten voidaan taata rahoituskuri niin, että samalla mahdollistetaan riittävä jousto monimutkaisten ohjelmien ja hankkeiden suunnittelussa ja täytäntöön panossa? - Mm. EAKR- ja ESR- ohjelmien yhdistäminen, niin, että ESR-tyyppinen toiminta on sisällä rakennerahasto-ohjelmassa mahdollistaa mm. liikkumavaran hankkeiden sisällä, esim. ESRhankkeessa sallia 20 % käytettäväksi EAKR- tyyppiseen toimintaan (laiteinvestoinnit tms.), tällöin ei tarvitsisi rakentaa ns. hankeviidakkoa joka koostuisi useammasta rahastosta ja hallintoon kuluisi enemmän rahaa - Rahoituskurin ylläpitämiseksi EU-osarahoituksen, valtion vastinrahoituksen sekä alueellisen kunta- ja yksityisen rahoituksen määrät ja suhteet tulee määritellä ohjelmatasolla, ei hanketasolla. EU:n tai kansallista hanketason osarahoitussuhteita määrittävää lainsäädäntöä tulee tässä suhteessa joustavoittaa niin, että mikäli joku osarahoitussuhde ohjelmatasolla on täyttynyt tai täyttymässä, voitaisiin hanketasolla osarahoitussuhteista joustaa. 12. Kuinka voidaan varmistaa, että koheesiopolitiikan rakenteessa otetaan huomioon kunkin rahaston erityispiirteet, ja erityisesti se, että Euroopan sosiaalirahaston näkyvyyttä ja varaintarpeen ennakoitavuutta parannetaan ja rahaston toimet keskitetään Eurooppa strategian tavoitteiden saavuttamiseen? - ESR-tyyppiset toimet tulee ensinnäkin erottettava kansallisista sosiaali- ja työllisyystoimenpiteistä lisäarvoperiaatteen mukaisesti ja jäsenvaltioilta vaadittava näistä toimista selkeät esitykset - ESR-tyyppinen toiminta sisällytettävä osaksi rakennerahastotoimintaa, jolloin osaamisen kehittäminen mm. kone- ja laiteinvestointeja tekemällä ja tarvittavien koulutustoimien rahoittaminen voi tapahtua saman ohjelman puitteissa yhdellä rahoituspäätöksellä - Tärkeitä ESR-tyyppisiä hankkeita ovat mm. hankkeet, joiden avulla nuorten siirtyminen koulutuksen jälkeiseen työelämään madaltuu ja jo työmarkkinoilla olevien aikuisten osaamisen nostaminen tai sieltä väliaikaisesti pudonneiden saattaminen työmarkkinoille takaisin esim. täydennys- tai uudelleen koulutuksen avulla paraneet - Lisäksi yritysten/yhteisöjen kykyä ottaa työelämäläheistä koulutusta tarvitsevat työharjoitteluun tulisi madaltaa (madaltaa yritysrahoitusosuutta) - EAKR- toimenpiteillä varmistetaan oppimisympäristöjen tarvitsemat uusinvestoinnit
5 13. Miten voitaisiin luoda uusi alueiden väliluokka niille alueille, joilla kehityserojen umpeen kurominen on vielä kesken? - BKT-mittariston tulisi tässä luokassa sisältää alueet, joiden keskimääräinen BKT/asukas on % EU:n keskiarvosta ja lisäksi otettava huomioon mm. väestötiheydestä ja pitkistä etäisyyksistä sekä pysyvistä luonnonhaitoista aiheutuvat pysyvät vaikeudet 5
Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4
Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006
LisätiedotOhjelmakausi TEM Maaliskuu 2012
Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen
LisätiedotItämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014
Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122
LisätiedotUusi koheesiokumppanuus
Uusi koheesiokumppanuus Lähentyminen kilpailukyky yhteistyö Kolmas taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevä kertomus Euroopan yhteisöt Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset
LisätiedotEU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.
EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella
LisätiedotEU:n rakennerahastokausi 2014-2020
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013
LisätiedotEU:n alue- ja rakennepolitiikan valmistelu miten alueet näkyvät. Johanna Osenius Varkaus
EU:n alue- ja rakennepolitiikan 2021-2027 valmistelu miten alueet näkyvät Johanna Osenius Varkaus 27.5.2019 Sisällöt nousevat alueiden tarpeista 1 Tavoitteena on luoda edellytyksiä alueiden omiin vahvuuksiin
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä
LisätiedotELY-keskusten puheenvuoro
ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,
LisätiedotEU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013
MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotTuleva rakennerahastokausi. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue
Tuleva rakennerahastokausi Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Taustaa Alue- ja rakennepolitiikan uudistamista koskeva keskustelu on kiinteästi sidoksissa rahoituskehyksistä
LisätiedotKatsaus tulevan ohjelmakauden valmistelun tilanteeseen
Katsaus tulevan ohjelmakauden valmistelun tilanteeseen Maakunnan yhteistyöryhmä Riitta Koskinen 14.12.2011 Esityksen sisältö: Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet Budjettileikkaukset Koheesiopolitiikka
LisätiedotEU:n ohjelmakauden linjaukset Varsinais Suomessa
EU:n ohjelmakauden linjaukset Varsinais Suomessa Maakuntajohtaja Juho Savo 19.8.2010 Yhteiset tavoitteet tulevaisuudessa? vertailu EU:n päätavoitteet 2013+ Pienentää alueellisia kehityseroja Edistää alueellista
LisätiedotSuomen vastaus Euroopan komission julkiseen kuulemiseen alueellista koheesiota käsittelevään vihreään kirjaan
27.2.2009 Suomen vastaus Euroopan komission julkiseen kuulemiseen alueellista koheesiota käsittelevään vihreään kirjaan Euroopan komissio julkaisi lokakuussa 2008 tiedonannon alueellisesta koheesiosta
LisätiedotKauden EAY tavoitteen rahoituspuitteet, säädösperusta ja ohjelmien valmistelu
Kauden 2014-2020 EAY tavoitteen rahoituspuitteet, säädösperusta ja ohjelmien valmistelu Kansallinen informaatio- ja kuulemistilaisuus 12.3.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan alueellinen
LisätiedotKOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020
YHDENNETTY ALUEELLINEN INVESTOINTI KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 virallisesti EU:n koheesiopolitiikan alalla uudet säännöt ja lainsäädännön seuraavaa
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja
LisätiedotLakiuudistuksen tilannekatsaus
Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki
LisätiedotPOHJOIS-SUOMEN KESKEISIMMÄT TAVOITTEET EUROOPAN UNIONIN OHJELMAKAUDELLE 2014-2020
LUONNOS 17.02.2010 POHJOIS-SUOMEN KESKEISIMMÄT TAVOITTEET EUROOPAN UNIONIN OHJELMAKAUDELLE 2014-2020 A. Johdanto Tämän asiakirjan tarkoitus on tuoda esiin Pohjois-Suomen - Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings
LisätiedotTalousarvioesitys 2016
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden
LisätiedotLaki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu?
Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Rakennerahastokausi 2014 2020 Päijät-Hämeessä Info- ja keskustelutilaisuus 14.3.2013 Tarja Reivonen Neuvotteleva virkamies TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJEL- MAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2019
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Alueet ja kasvupalvelut -osasto 31.1.2019 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJEL- MAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN
LisätiedotKeskustelua tukikelpoisuudesta - Välittävän toimielimen vastuu: linjan selkeytys ja sen viestiminen hakijoille
Keskustelua tukikelpoisuudesta - Välittävän toimielimen vastuu: linjan selkeytys ja sen viestiminen hakijoille Kuopio 1.9., Oulu 14.9., Seinäjoki 21.9., Helsinki 28.9.2011 Työ- ja elinkeinoministeriö Rakennerahastojen
LisätiedotJoensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Sisältörunko Ohjelman
LisätiedotPUBLIC AD 5/17 CONF-RS 5/17 1 LIMITE FI. Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA AD 5/17 LIMITE
Conseil UE KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) AD 5/17 PUBLIC LIMITE CONF-RS 5 LIITTYMISTÄ KOSKEVA ASIAKIRJA Asia: EUROOPAN UNIONIN YHTEINEN KANTA Luku
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0278/2. Tarkistus. Christel Schaldemose ja muita
6.4.2016 A8-0278/2 2 Johdanto-osan A kappale A. katsoo, että sisämarkkinat ovat keskeinen unionin talouskasvua ja työpaikkojen luomista elvyttävä väline; A. katsoo, että sisämarkkinat ovat keskeinen unionin
LisätiedotBusiness as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen
Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen
LisätiedotItämeristrategian rahoitus
Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia
LisätiedotEU:n alue- ja rakennepolitiikan alueellinen ohjelmavalmistelu. Kumppanuusvalmistelu alueilla
EU:n alue- ja rakennepolitiikan 2021-2027 alueellinen ohjelmavalmistelu Kumppanuusvalmistelu alueilla - alustavia EU:n alue- ja näkemyksiä rakennepolitiikan tavoitteista 2021-2027 alueellinen 28.1.2019
LisätiedotKansainvälinen Pohjois Savo
Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois
LisätiedotEtelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu
LisätiedotEAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa
EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Ylitarkastaja Harri Ahlgren TEM/Alueiden kehittämisyksikkö
LisätiedotAlueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR
Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet
LisätiedotTalousarvioesitys 2017
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2014
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565
LisätiedotItä-Suomen kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen konferenssi
Itä-Suomen kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen konferenssi Kuopio 4.6.2019 rahoitusasiantuntija Jaana Tuhkalainen Tulevan rakennerahasto-ohjelman valmistelu 1. ESR tilanne ja kansalaisjärjestöjen rooli
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma
EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen
LisätiedotSuomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely
Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen
LisätiedotEhdotus. Muutos komission ehdotukseen COM(2012) 496 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 12.3.2013 COM(2013) 146 final 2011/0276 (COD) Ehdotus Muutos komission ehdotukseen COM(2012) 496 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteiseen strategiakehykseen kuuluvia
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto
TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys ja alueosasto 10.3.2016 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2016 VALTION RAHOITUSOSUUDEN
LisätiedotItä-Suomi ja Etelä-Savo EU:n aluepolitiikassa 2014+ Aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen
Itä-Suomi ja Etelä-Savo EU:n aluepolitiikassa 2014+ Aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen EU-tason keskeiset taustat Koheesioraportti 9.11.2010 (komission linjaukset) Itä-Suomen kannalta keskeiset argumentit
LisätiedotKoheesiopolitiikka EU:n tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021+
Koheesiopolitiikka EU:n tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021+ Ajankohtaista EU-rahoituksesta näkymiä tulevaan ohjelmakauteen ja hankkeiden vaikuttavuuteen 9.5.2018 Neuvotteleva virkamies Petri
LisätiedotAlueiden kehittämisen tehtävät maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin
Alueiden kehittämisen tehtävät maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin 1. Mitä varten ko. tehtäväkokonaisuus on olemassa eli mikä on kokonaisuuden tärkein tavoite? Maakunnan tehtävät alueiden kehittämisessä
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. kesäkuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. kesäkuuta 2017 (OR. en) 10052/17 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Ed. asiak. nro: 8200/17, 8203/17 Asia: FIN 355 FSTR 45 FC 50
LisätiedotAluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia
Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja
LisätiedotEuroopan alueiden välisen yhteistyön (Interreg) näkymiä Aluekehitysasiantuntija Pia Pitkänen,
Euroopan alueiden välisen yhteistyön (Interreg) näkymiä 2021+ Aluekehitysasiantuntija Pia Pitkänen, 21.3.2019 Interregien historia ja nykyisyys Perustettu v.1990 Euroopan (sisä)raja-alueiden (NUTS3) geopoliittisten
LisätiedotRakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020
Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013
LisätiedotMaakuntien yhteistyöryhmien y y valtakunnalliset neuvottelupäivät Jyväskylässä 23.-24.3.2010 EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKKA VUODEN.
Maakuntien yhteistyöryhmien y y valtakunnalliset neuvottelupäivät Jyväskylässä 23.-24.3.2010 EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKKA VUODEN 2013 JÄLKEEN Paavo Mäkinen Euroopan komission i Suomen-edustusto t Eurooppa
LisätiedotUlkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1
Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,
LisätiedotEUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ
EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Euroopan alueellinen yhteistyö on koheesiopolitiikan väline, jolla pyritään ratkaisemaan ongelmia yli rajojen ja kehittämään yhdessä eri alueiden potentiaalia. Euroopan aluekehitysrahastosta
LisätiedotEtelä-Suomen EAKR. Kestävää kasvua ja työtä
Etelä-Suomen EAKR Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-toiminta Etelä-Suomessa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tavoite on parantaa työllisyyttä sekä lisätä alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta.
LisätiedotEtelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012
LisätiedotLeipzigin julistus: EU:n koheesiopolitiikan tulevaisuus
Leipzigin julistus: EU:n koheesiopolitiikan tulevaisuus Me allekirjoittaneet, alue- ja paikalliselinten edustajat kaikkialta Euroopasta pyydämme Euroopan komissiota, EU:n jäsenvaltioiden hallituksia ja
Lisätiedot8461/17 team/paf/ts 1 DGG 2B
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. huhtikuuta 2017 (OR. en) 8461/17 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 25. huhtikuuta 2017 Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed.
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0094/215. Tarkistus
20.3.2019 A8-0094/215 215 João Ferreira, Miguel Viegas, João Pimenta Lopes, Marisa Matias Johdanto-osan 9 kappale (9) Jotta voidaan tukea jäsenvaltioiden ja alueiden ponnisteluja vastata uusiin haasteisiin,
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten.
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. helmikuuta 2011 (18.02) (OR. en) 6491/11 SOC 124 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Sosiaalisen suojelun komitea Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) / Neuvosto
LisätiedotSUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA
SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,
LisätiedotLAPIN LIITTO Hallituskatu 20 B, PL Rovaniemi
Luonnos Lapin liiton lausunnoksi Työ- ja elinkeinoministeriölle hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista/ PE 12.3. 1 luku 1 Lain soveltamisala ja tavoitteet
LisätiedotOSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?
OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset
LisätiedotLausuntopyyntö ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista
LAUSUNTO 1 (5) Työ- ja elinkeinoministeriö kirjaamo@tem.fi; elina.isoksela@tem.fi Viite: TEM, lausuntopyyntö 21.11.2013, TEM/2408.03.01.02/2013 Lausuntopyyntö ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi elinkeino-,
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,
LisätiedotEU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa
EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi
LisätiedotHE 35/2012 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä heinäkuuta Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi alueiden kehittämisestä
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi alueiden kehittämisestä annetun lain 27 :n muuttamisesta ja rakennerahastolain 2 luvun kumoamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi alueiden kehittämisestä
LisätiedotINTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen
INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia
LisätiedotPaikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo
Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,
LisätiedotPirkanmaan liiton EAKR haku mennessä
Pirkanmaan liiton EAKR haku 4.3.2019 mennessä Pirkanmaan liiton hakuinfo Tiina Harala Yleistä Pirkanmaan liiton EAKR-hausta Haku päättyy 4.3.2019 Auki molemmat toimintalinjat ja kaikki EAKR:n erityistavoitteet
LisätiedotKyläverkkohankkeiden rahoittaminen. Päivitetty Pirjo Onkalo
Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen Päivitetty 8.10.2015 Pirjo Onkalo Yleistä laajakaistojen rahoittamisesta Ohjelmakaudella 2014-2020 kyläverkkoja voidaan edelleen rahoittaa Maaseuturahastosta, runkoverkkoja
LisätiedotEuroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa
Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan
LisätiedotUusmaalainen yrittäjyys kiinnostaa Euroopassa
Uusmaalainen yrittäjyys kiinnostaa Euroopassa 11.11.2010 Euroopan unionin Alueiden komitean EPP-ryhmä (The European People's Party) tapaa tänään nuoria uusmaalaisia yrittäjiä Uudellemaalle myönnetyn Euroopan
LisätiedotTulot rakennerahastohankkeissa
Tulot rakennerahastohankkeissa TEM Alueiden kehittämisen yksikkö Rakennerahastojen hallinnointiryhmä Ylitarkastaja Tuula Sarajärvi Ylitarkastaja Eliisa Hujala Tulojen käsittely EAKR- ja ESR -hankkeissa
LisätiedotMitä Itä-Suomi painottaa uudelle rakennerahastokaudelle? Vs. maakuntajohtaja Eira Varis Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Mitä Itä-Suomi painottaa uudelle rakennerahastokaudelle? Vs. maakuntajohtaja Eira Varis Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Rakennerahastot ovat merkittävässä roolissa Itä- ja Pohjois-Suomen elinvoiman kehittämisessä
LisätiedotYleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet
Yleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lokakuu 2018 Yleishyödyllisyys Yleishyödyllistä investointia voidaan tukea, jos siitä saatava hyöty
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä
LisätiedotAK:n verkkokuulemismenettely kumppanuussopimuksia ja toimenpideohjelmia koskevien neuvottelujen tuloksista
Luonnos kysymyksiksi mielipidetiedusteluun kumppanuussopimuksia ja toimenpideohjelmia koskevien neuvottelujen tuloksista Versio valmistui 20.1.2015. AK:n verkkokuulemismenettely kumppanuussopimuksia ja
LisätiedotAluekehittäminen ja TKIO
Päijät-Hämeen liitto The Regional Council of Päijät-Häme Aluekehittäminen ja TKIO Petra Stenfors 5.2.2019 Aluekehittämisen määrittely (HE alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista) Toimijoiden yhteistyö
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto 2.3.2017 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ -TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2017 VALTION RAHOITUSOSUUDEN
LisätiedotMitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen
Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 10.3.2016 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA
LisätiedotITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017
ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja
LisätiedotOhjelmankauden rakennerahastohallinnon järjestäminen maakuntauudistuksen jälkeen. Etelä-Suomi
Ohjelmankauden 2014-2020 rakennerahastohallinnon järjestäminen uudistuksen jälkeen Etelä-Suomi TAUSTAA: HVO-ohjekirje TEM/640/09.02.01/2017 Keskeiset kohdat Välittävän toimielimen tehtävistä sopiminen
LisätiedotTietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?
Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien
LisätiedotRakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö
Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,
LisätiedotMaaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella
Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Varsinais-Suomen kv-hankepäivä Loimaa 11.11.2016 Sivu 1 7.11.2016 Kansainväliset
LisätiedotEU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset
EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020
LisätiedotYhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen
Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä
LisätiedotRAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS
RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS MYR 27.1.2014 Jorma Teittinen 14.1.2014 Ohjelmakauden 2014-2020 Infotilaisuuteen ja MYR:n kokoukseen liittyvät kalvot löytyvät alla olevasta osoitteesta http://www.kainuunliitto.fi/130
LisätiedotMAKSATUSPÄÄTÖSTEN TEKEMINEN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖL- LISYYS -TAVOITTEEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMISSA JA MANNER-SUOMEN ESR TOIMENPIDEOHJELMASSA
Dnro 1107/051/2008 (SM-2007-01010-Ha63) (0/17/2007TM) Annettu Hallintoviranomaisen ohje nro 01/2008 3.4.2008 Voimassaoloaika Ohjelmakausi 2007 2013 Säädösperuste Rakennerahastolain (1401/2006) 11 :n 2
LisätiedotSATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI vt. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä, Satakuntaliitto
SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI 30.11.2018 vt. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä, Satakuntaliitto Satakunnalla menee paremmin kuin 10 vuoteen, Venator muodostaa poikkeuksen, mutta ei muuta kokonaiskuvaa Meillä
LisätiedotKainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013
Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Tuleva vuosi 2013 on tärkeä vuosi Kainuun aluekehitystyössä. Vuoden aikana uusitaan kaikki maakunnan keskeiset kehityssuunnitelmat: maakuntasuunnitelma
LisätiedotMistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto
Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)
LisätiedotEAKR-hankkeiden suunnittelu, toteuttaminen, maksatus ja jatkotoimenpiteet Keski-Pohjanmaan liitossa
EAKR-hankkeiden suunnittelu, toteuttaminen, maksatus ja jatkotoimenpiteet Keski-Pohjanmaan liitossa Keski-Pohjanmaan liitto 22.11.2018 klo 09.00 12.00 23.11.2018 1 Ohjelma 09.00-09.30 Tilaisuuden avaus,
LisätiedotKAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen
KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa 14.12.2015 Paavo Keränen Puheenjohtajuusohjelma on saatavilla kolmella kielellä: http://issuu.com/kainuunliitto/docs/kainuu_b
LisätiedotManner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotMaaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020
Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus
LisätiedotETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi
ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia
Lisätiedot