YHTEYDENOTTO JA TAPAAMINEN

Transkriptio

1 YHTEYDENOTTO JA TAPAAMINEN KUNNAN SOSIAALITOIMI Yhteydenotto Yhteydenoton Työklinikalle suorittaa pääasiassa OPPILAITOKSET TYÖKLINIKKA NUORI JA/TAI VANHEMMAT 1. Kunnan sosiaalitoimen sosiaalityöntekijä 2. Toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen edustaja 3. Nuori tai hänen vanhempansa TYÖTOIMINNAN TAI ASUMISEN OHJAAJA 4. Työtoiminnan tai asumisen ohjaaja Yhteydenoton aikana sovitaan tapaamisen ajankohta ja tilaisuuteen osallistuvat henkilöt. Tilaisuudessa tulee olla paikalla nuoren ja Työklinikan ohjaajien lisäksi aina nuoren oma sosiaalityöntekijä, jonka kautta nuori ohjataan Työklinikalle. Sosiaalityöntekijän roolina on taata nuoren tuen ja palveluiden saanti myös Työklinikka jakson jälkeen. Tämä tulee kirjata myös henkilön palvelusuunnitelmaan. Lisäksi nuori määrittelee itse muut henkilöt, jotka osallistuvat tapaamiseen. Aloitustapaaminen Tapaamisen tarkoitus jakautuu kahteen osaan, joita ovat 1. Selvitetään nuoren motivaatio osallistua Työklinikalle - nuori esittelee itsensä (ohjaajat auttavat tukikysymyksillä) - nuoren arvio omasta elämäntilanteesta (tyytyväisyys/tyytymättömyys) - nuoren itse määrittelemät unelmat ja tavoitteet 2. Toiminnan esittely - kerrotaan Työklinikan toiminnasta ja kenelle Työklinikka on tarkoitettu - jaetaan esitteet toiminnasta - esitellään toimitilat - koeaika; annetaan nuorelle mahdollisuus tutustua toimintaan esim. 2 viikon ajan, jolloin hän pystyy itse tekemään osallistumispäätöksen oman kokemuksen pohjalta. Se laskee nuoren kynnystä osallistua toimintaan ja lisää motivaatiota. - Kesäharjoittelu; nuori voi osallistua Työklinikalle kesäloman aikana. Tällöin nuorella on mahdollisuus tutustua toimintaan ja tehdä myöhemmin valmistumisen jälkeen kokemukseen perustuva päätös Työklinikan ryhmään osallistumisesta.

2 SITOUTUMINEN TYÖKLINIKALLE JA YKSILÖLLINEN SUUNNITELMA Aloitustapaaminen Osallistuminen; koeaika Osallistuminen; suoraan ryhmään osallistuminen ryhmään ja suunnitelma lopettaminen ryhmässä osallistuminen ryhmään ja suunnitelma Nuori päättää osallistua ryhmään heti aloitustapaamisessa. Nuori päättää valita koeajan. Hän on mukana ryhmässä ja tekee päätöksen Työklinikan jatkosta koeajan päättyessä. - Kynnys aloittaa ryhmässä on matalampi, kun nuori tutustuu rauhassa ryhmään ja tekee itse kokemuspohjaisen päätöksen jatkosta (oma päätös -> parempi motivaatio). - Nuoren päätöstä tuetaan ohjaajan kanssa käytävillä keskusteluilla. Keskustelujen tarkoitus on selventää nuoren toiveita, tavoitteita ja epävarmuutta aiheuttavia asioita. Ohjaajilla on käytössään ratkaisukeskeinen työmalli, jolla nuoria pyritään myös haastamaan erilaisten näkökulmien avulla. - Nuori voi päättää, ettei osallistu ryhmään. Paluu ryhmään on mahdollista myöhemmin, jos nuoren tilanne tai päätös muuttuu. - Toiminnassa korostetaan kokemusten pohjalta tehtäviä päätöksiä ja omaa motivaatiota. Nuori sitoutuu osallistumaan Työklinikalle - Laaditaan suunnitelma Työklinikka - jaksosta, joka sisältää yksilölliset tavoitteet, aikataulun, harjoittelutoiveet, säännölliset yksilöpalaverit, seurannan ja arvioinnin. - Nuori täyttää perustietolomakkeen itse tai tuetusti Suunnitelmassa kiinnitetään erityistä huomiota työllistymisen ja yksityiselämän muutosten päällekkäisyyteen. - Jos nuoren asumismuoto on muuttumassa, niin työllistymistä lykätään siihen asti, kun asumisen aiheuttamalla elämänmuutoksella ei ole suuria vaikutuksia arjen sujumiselle. - Yksi arjen muutos kerrallaan helpottaa nuoren elämänhallintaa

3 RYHMÄTOIMINTA JA VÄLIARVIOINTI Väliarviointi Sosiaaliset taidot Elämänhallinnan taidot Työklinikalle osallistuvat nuoret aloittavat ensin ryhmässä ja osallistuvat ryhmätoimintaan. Tällä tavoin uuden henkilön liittyminen ryhmään on mahdollisimman vaivatonta. Ryhmätoiminnan tarkoituksena on sekä sosiaalisten taitojen että elämänhallintaan ja arkielämään liittyvien taitojen harjoittelu ohjatusti. Ryhmäjakson päättyessä ryhmäläinen tekee väliarvioinnin yhdessä ohjaajan kanssa. Ryhmässä rakennetaan yhdessä yhteisöllisyyttä ja ME - henkeä. Toiminnassa pyritään siihen, että jokainen voi olla oma itsensä ja kaikilla on hyvä olla ryhmässä. Ryhmätoiminnan keskeinen sisältö on se, että ryhmä laatii itse toiminnan pelisäännöt. Ryhmä päättää keskusteltavat aiheet, paikat joissa käydään tutustumassa (työpaikat, kulttuurikohteet, tapahtumat, koulutustilaisuudet ym.) ja viikko-ohjelman. Työklinikan ryhmätoiminnan sisällön suunnittelun raameina ovat työ- sekä itsenäisen elämän valmiuksien lisääminen ja erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa toimiminen sekä niistä selviäminen. 1. Sosiaaliset taidot Sosiaalisia taitoja harjoitellaan ryhmässä toimimisen ja keskustelujen avulla. Keskusteluista muodostuu tärkeä kohtaamisen, oman mielipiteen/äänen esiin tulemisen, kuuntelemisen ja toisen huomioimisen foorumi. Keskustelut ryhmäyttävät, lisäävät yhteisöllisyyttä/rohkeutta, antavat uusia näkökulmia, opettavat paljon itsestä (itsereflektio) ja antavat välineitä selviytyä uusissa tilanteissa (esim. työyhteisöissä). Ryhmässä jokaisen erityistarpeet ja toiveet huomioidaan mahdollisuuksien mukaan. Ryhmään voi esim. osallistua ensin kuuntelemalla asioita viereisestä huoneesta ja siirtyä hiljalleen samaan huoneeseen toisten kanssa, kun kokee ryhmän olevan riittävän turvallinen. Nuoret rohkaistaan osallistumaan ryhmän toimintaan omien kykyjen, voimavarojen, tahdon ja tarpeiden mukaan. Ohjaajat pitävät keskusteluilmapiirin positiivisena ja käyttävät huumoria työvälineenä. Nuoria kannustetaan nostamaan esiin erilaisia näkökulmia ja väittelemään asiallisessa hengessä. Tässä mahdollistetaan oman äänen esiin tuominen ja kuulluksi tuleminen. Tällä tavoin tuetaan nuoren keskustelutaitoja.

4 Ryhmän pelisäännöt - Ryhmä laatii säännöt yhdessä (-> vahva sitoutuminen). - Kaikki ryhmän jäsenet ovat vastuussa ryhmän hyvästä hengestä. - Ryhmään rakennetaan kannustava ja rohkaiseva keskustelukulttuuri, jossa keskusteltavat teemat nousevat nuorilta itseltään. - Kaikkien mielipiteet ja puheenvuorot ovat samanarvoisia - Uudet jäsenet ovat aina tervetulleita ja heidän olonsa tehdään mukavaksi ja turvalliseksi. 2. Elämänhallinnan ja arkielämän taidot Nuoren itsenäisyyttä tukeva toiminta sisältää kaupassa käynnit, toimistotilan siivouksen, ruuan valmistuksen sekä tarjoilun ja keittiön jälkihuollon. Elämänhallintaa tukevaa toimintaa on palautteen antamisen ja saamisen harjoittelu, viranomaisten kanssa toimimisen opettelu tuetusti sekä asioiden hoitaminen tarvittaessa tuetusti (lomakkeiden täyttäminen, puhelut, viranomaistapaamiset, terveydenhuollon tarkastukset ym.) Jaksamista ja peruskuntoa parannetaan säännöllisellä liikunnalla. Ryhmän liikunta on ulkopuolisen liikuntaohjaajan vetämää. Ryhmä tutustuu uusiin urheilulajeihin, joista nuori voi löytää itselleen myös uuden harrastuksen 3. Väliarviointi Jakson puolessa välissä nuori ja ohjaajat käyvät läpi jakson alussa laaditun yksilöllisen suunnitelman toteutumisen tilaa. - Tarkastelun pohjalta nuori tarkentaa tavoitteitaan - Nuori antaa ohjaajille palautetta kuluneesta Työklinikka-jaksosta

5 TYÖHARJOITTELU Työharjoittelun alkuvalmistelu Tutustumiskäynti työpaikalla Tutustumiskäynnin läpikäynti nuoren kanssa Työharjoittelun aloitus Työhönvalmennus työharjoittelussa Työharjoittelu Työharjoittelun arviointi 1. Työharjoittelun alkuvalmistelu Nuori ja ohjaaja laativat yksilöllisen kirjallisen suunnitelman harjoittelujaksosta. Suunnitelmassa määritellään harjoittelutavoitteet ja niiden seuranta jakson aikana ja sen päättyessä. Työharjoittelu toteutetaan henkilön oman mielenkiinnon pohjalta, ei välttämättä nuoren koulutuksen mukaan, sillä osa nuorista ei halua työskennellä alalla, johon on saanut koulutuksen. 2. Tutustumiskäynti työpaikalla Harjoittelupaikkaan tehdään tutustumiskäynti, joka konkretisoi nuorelle työpaikan jo ennen harjoittelujakson alkua. Näin pyritään vähentämään nuoren epävarmuutta ja jännitystä. Käynnin aikana saavaa tietoa on - työpaikan sijainti - työpaikalle kulkeminen - työpaikkaohjaaja ja työkaverit - työpaikan tilat ja työtehtävät Käynnin aikana selvitettäviä asioita ovat - nuoren työtehtävät harjoittelun aikana - harjoittelussa käytettävät työasut ja -välineet - nuoren työaika - työharjoittelun aloitusajankohdan sopiminen Nuori, työpaikan edustaja ja omaohjaaja allekirjoittavat harjoittelusopimuksen

6 3. Tutustumiskäynnin läpikäynti nuoren kanssa Nuori ja ohjaaja läpikäyvät yhdessä tutustumiskäynnin tuntemukset Jos esiin nousee joitakin epäselviä asioita, niin nuori ja ohjaaja ovat uudestaan yhteydessä työpaikan edustajaan Pyritään selvittämään alussa kaikki harjoittelun vaikuttavat tekijät. Näin pohjustetaan harjoittelun aloitus ja loppuun saattaminen mahdollisimman perusteellisesti. 4. Työharjoittelun aloitus (Työhönvalmennus) Nuori ja ohjaaja menevät yhdessä työpaikalle Aluksi harjoitellaan yhdessä kulkemista ja aikatauluja Työpaikkaohjaaja esittäytyy vielä nuorelle ja kertoo oman roolinsa Tutustutaan yhdessä työpaikan käytäntöihin Selvitetään nuoren työtehtävät, laaditaan työtehtävistä kuvallinen työohje ja aloitetaan työn opettelu työohjeiden mukaisesti. 5. Työhönvalmennus työharjoittelussa Ohjaaja on työpaikalla niin kauan kun nuori kokee tarvitsevansa lähiohjausta. Ohjaaja varmistaa, että nuori hallitsee kaikki työtehtävät ennen, kun ohjaajan lähituki vähenee, mutta on tarvittaessa aina käytettävissä. Nuori, ohjaaja ja työpaikkaohjaaja kokoontuvat ja käyvät harjoittelun aloituksen läpi yhdessä. He listaavat nuoren osaamat ja lisää harjoitusta vaativat työtehtävät, sekä sopivat kuinka työpaikkaohjaaja jatkaa nuoren ohjausta (saattaen vaihtaminen). 6. Työharjoittelu Sovitaan yhdessä ohjaajan käyntipäivät ja käyntien sisällöt Harjoittelu pyritään toteuttamaan sovitusti, mutta joskus se joudutaan päättämään etuajassa. Tällöin käydään keskustelu nuoren, ohjaajan ja työpaikkaohjaajan kanssa ja tehdään yhteinen päätös harjoittelun päättämisestä. Nuori saa arvion päätetystä jaksosta ja antaa itse arvion harjoittelusta. 7. Työharjoittelun arviointi Sovitaan ensimmäinen arviointitapaaminen harjoittelun puoliväliin. Tällöin arvioidaan tavoitteiden toteutumista, keskustelleen harjoittelun etenemisestä ja aikataulusta. Suunnitellusti päättyneen harjoittelun lopuksi käydään palautekeskustelu ja loppuarviointi. Tapaamiseen osallistuu nuori, työpaikkaohjaaja ja ohjaaja. Keskustelussa arvioidaan harjoittelua suhteessa nuoren itse asettamiin harjoittelua koskeviin tavoitteisiin. Nuori ja työpaikkaohjaaja antavat oman arvionsa harjoittelusta.

7 ARVIOINTI JA JATKOPOLUTUS Työklinikka - jakson arvioinnit Jatkopolutus eteenpäin Työllistyminen tai paluu Työklinikalle Arviointi 1. Työharjoittelu Nuori, työpaikkaohjaaja ja Työklinikan ohjaaja arvioivat työharjoittelua harjoittelun puolivälissä ja sen päättyessä. - Harjoittelun puolivälissä arvioidaan harjoittelun aloitusta ja etenemistä. Arvioinnin kohteena ovat työtehtävät, työhönvalmennus, työpaikkaohjaus ja harjoittelijan itsearviointi. - Harjoittelun päättyessä arvioidaan harjoittelua kokonaisuutena. Tällöin arvioinnin kohteena on harjoittelijan toiminta, työtehtävät, työpaikka, työpaikkaohjaajan toiminta ja Työklinikan ohjaajan toiminta. Nuori arvioi työharjoittelua työtaitojen, jaksamisen ja motivaation suhteen. Tämän arvion perusteella hän tekee päätöksen seuraavasta vaiheesta. - Nuori palaa ryhmään ja jatkaa seuraavalle työharjoittelujaksolle sitten, kun hän katsoo olevansa siihen valmis - Nuori jatkaa työharjoittelua samassa työpaikassa, jolloin jatkosta laaditaan uusi harjoittelusopimus. Tällöin nuori ja Työklinikan ohjaaja tekevät suunnitelman polutuksesta, jonka päämääränä on työelämä. - Nuori siirtyy toiseen työpaikkaan ja aloittaa uuden työharjoittelun. Nuori ja ohjaaja ovat etsineet uuden harjoittelupaikan jo aiemmin, jolloin uuden jakson aloittaminen on mahdollista toteuttaa heti aiemman työharjoittelujakson päätyttyä. Uuden työharjoittelun aloittaminen toteutetaan nuoren oman päätöksen ja jaksamisen perusteella. 2. Työklinikan jakso Ryhmä arvioi Työklinikan sisältöä ja kehittämistarpeita reaaliaikaisesti Työklinikka jakson jälkeen jokaiselle ryhmän jäsenelle suoritetaan yksilöllinen palautehaastattelu. Haastattelun suorittaa ulkopuolinen henkilö, jolloin ryhmäläisellä on mahdollisuus antaa avointa palautetta Työklinikan toiminnasta.

8 3. Yhteistyötahot Työklinikan toiminnasta pyydetään reaaliaikaista/asiakasprosessikohtaista palautetta Vuosittain yhteistyötahoille toteutetaan palautekysely, jonka tulos huomioidaan kehittämistyössä Polutus eteenpäin Nuori on valmis päättämään Työklinikan jakson ja jatkamaan eteenpäin. Tällöin pysähdytään hetkeksi ja käydään läpi nuoren tilannetta. - Arvioidaan yhdessä aiemmin laadittujen tavoitteiden toteutumista - Nuori, ohjaaja ja sosiaalityöntekijä etsivät yhdessä nuorelle sopivia vaihtoehtoja jatkopolutukseen. Nuori valitsee itselleen sopivimman vaihtoehdon ja palvelun/palveluntuottajan - Nuori ja ohjaaja käyvät tutustumassa palveluun ja nuori päättää palveluun siirtymisestä. Nuori voi palata ryhmään, jos polutus ei onnistu suunnitelman mukaisesti tai hän kokee tarvitsevansa vielä lisää Työklinikan tukea. Nuori määrittelee tarvittaessa uudelleen omat tavoitteensa. Nuori ja ohjaaja pohtivat yhdessä mitä osia prosessista painotetaan uudella jaksolla.