ESLU:n toiminta-alue

Transkriptio

1 Vihti

2 ESLU:n toiminta-alue Koulutusta seurojen ohjaajille ja valmentajille Koulutusta iltapäiväkerhojen ohjaajille Koulutusta varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstölle Pelisääntökoulutusta Sporttileirit

3 Toiminnan alueet 1. Lasten ja nuorten liikunnan edistäminen 2. Kunto- ja terveysliikunnan kehittäminen 3. Seura- ja järjestötoiminnan osaamisen lisääminen alueen seuroissa Kaikissa toiminnoissa on mukana yhteisesti sovitut arvot, joiden mukaan ESLU on helposti lähestyttävä, ajassa mukana oleva, laadukas asiantuntija ja yhteistyökumppani, joka toteuttaa SLU-yhteisön eettisiä periaatteita.

4 Hyvä Seura -koulutuspuu

5 Seura ry Seura on yleishyödyllinen aatteellinen yhdistys jonka tehtävä määräytyy seuran säännöissä. Seura toteuttaa tehtäväänsä ensisijaisesti jäsenilleen, jotka käyttävät ylintä päätösvaltaansa seuran kokouksissa, valtuuttaen hallituksen toteuttamaan tahtoaan, vuosikokouksissa hyväksytyn toiminta- ja taloussuunnitelman puitteissa. Vastuun toiminnasta kantaa aina seura ja se on yhteydessä alueeseen, liittoon ja SLU:n. Jaosto, joukkue tai ryhmä seurassa ei ole juridinen yksikkö, ainoastaan osa seuraa.

6 Seura ry 3 Seuran toiminta on nykyisin laajaa ja siihen vaikuttavat monet erityisesti taloutta, verotusta ja kilpailua säätelevät lait, asetukset ja määräykset Yhdistys työnantajana; toiminnan sisältö, sopimukset velvoitteet ja asioiden hoito Verotus; tulo-, elinkeino- kiinteistö-, arvonlisä- ja arpajaisvero; jäsenille ja ei-jäsenille suunnatut liikuntapalvelut (kumppanuus) Kirjanpito, tilintarkastus; tilin- ja toiminnantarkastajat

7 Seura ry 3 Yhdistyksen henkilörekisterit niiden keruu, ylläpito ja tietojen luovutus/tietosuoja Kokouskäytännöt; päätöksenteko, vastuut ja valvonta (sisäiset pelisäännöt ja ohjeet) Vakuutukset, turvallisuusohjeet jne. Tekijänoikeudet; Teosto- ja Gramex-maksut Tilaisuuksien lupajärjestelyt; järjestämisvastuut; järjestyksenpito, turvallisuus..

8 Aatteellinen yleishyödyllinen yhdistys 3 Tarkoitus ja tavoitteet määrittävät yhdistyksen luonteen. Aatteellisella yhdistyksellä tarkoitetaan yhdistystä, joka toimii aatteellisten tarkoitusperien toteuttamiseksi. Sana aatteellinen tarkoittaa toimintaa, joka ei ole taloudellisen edun tavoittelua siihen osallistuville. Yhdistyslaki koskee aatteellisia yhdistyksiä.

9 Rekisteröity/rekisteröimätön yhdistys 3 Yhdistys voi olla rekisteröity tai rekisteröimätön. Vain rekisteröity yhdistys on oikeustoimikelpoinen. Vain oikeuskelpoinen yhdistys voi saada nimiinsä oikeuksia; olla jäsenenä muussa yhdistyksessä, tehdä sopimuksia, sitoumuksia, ottaa vastaan avustuksia, jne.

10 Rekisteröity/rekisteröimätön yhdistys 3 Rekisteröidyn yhdistyksen jäsenet eivät vastaa henkilökohtaisesti yhdistyksen velvoitteista. Rekisteröimättömässä yhdistyksessä päätöksistä ja niiden velvoitteista vastaavat päätöksen tehneet yksityishenkilöt.

11 Yhdistyslain merkitys 2 Yhdistyksistä säädetään yhdistyslaissa, joka on yhdistyksiä koskeva yleislaki. Laki määrää yhdistyksen perustamisesta, säännöistä, yhdistyksen rekisteröinnistä ja sääntöjen muuttamisesta, jäsenyydestä, päätösvallan käyttäjistä, hallituksesta, taloudenpidosta ja vastuuvelvollisuudesta, yhdistyksen toiminnan lopettamisesta ja kokousmenettelyn perusteista.

12 Yhdistyslain merkitys 2 Yhdistyslaki koskee vain aatteellisia yhdistyksiä. Se ei koske taloudellisia yhdistyksiä eikä erillisin lainsäädäntötoimin järjestettyjä yhdistyksiä, ellei siitä ole erikseen säädetty. Laki ei koske esim. Suomen Punaista Ristiä. Yhdistyslaki luo kehyksen yhdistyksen säännöille. Yhdistyksen säännöt ohjaavat sen toimintaa.

13 Säännöt ja niiden merkitys 2 Jokaisella yhdistyksellä on oltava säännöt. Säännöissä määrätään yhdistyksen nimi, kotipaikka, tarkoitus ja toimintamuodot, jäsenvelvoitteet, jäsenmaksut, hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien lukumäärä sekä toimikausi, yhdistyksen tilikausi, milloin hallitus ja tilintarkastajat valitaan, tilinpäätös vahvistetaan ja vastuuvapaudesta päätetään; miten ja missä ajassa yhdistyksen kokous on koolle kutsuttava sekä miten yhdistyksen varat on käytettävä, jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan.

14 Jäsenet 2 Jäsenyys Päätös jäseneksi ottamisesta (hallitus / säännöt) Päätösvaltaa ei voi siirtää hallitusta alemmalle tasolle Jäsenten oltava yhdenvertaisia Jäsenten oikeudet ja velvollisuudet Eroaminen ja erottaminen Jäsenluettelo, jonka pitämisestä vastaa hallitus

15 Hallitus 2 Jokaisessa liikuntaseurassa tulee olla hallitus (johtokunta), jonka tehtävänä on hoitaa huolellisesti yhdistyksen asioita ja joka on yhdistyksen lakimääräinen toimintaelin. Yhdistyksen hallituksessa on oltava vähintään 3 henkilöä, joista yhden on oltava puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri ja muita erillisiä tehtävänkuvaan määriteltyjä henkilöitä voidaan nimetä hallitukseen. Vaikka jokaisella hallituksen jäsenellä olisikin oma toimenkuvansa, hallituksen päätökset tehdään kuitenkin aina kollektiivina. Ositetut tehtävät voivat koskea vain valmistelua ja täytäntöönpanoa.

16 Hallitus 2 Hallitukselle voidaan antaa ohjeita sille kuuluvissa asioissa, mutta ohjeet eivät saa tehdä hallituksen asemaa epäitsenäiseksi. Hallituksen sisäisestä toiminnasta voidaan vapaasti määrätä yhdistyksen säännöissä tai toimintaohjeissa ja työjärjestyksessä. Hallitus voi myös delegoida toimivaltaansa asioissa, joista sen on tehtävä päätökset. Se voi perustaa jaostoja ja työryhmiä, mutta hallitus on juridisesti vastuussa näidenkin toiminnasta ja päätöksistä. Hallitus tekee päätökset kokouksessaan ja koko hallitus on juridisessa vastuussa sen päätöksistä.

17 Hallitus 2 Nimenkirjoitus Puheenjohtaja + muut mahdolliset säännöissä määrätyt Tiedot yhdistysrekisteriin (kaikkien tarkastettavissa) Tilinpäätöksen allekirjoittaminen (istuva hallitus) Vastuut ja velvollisuudet Hallituksen jäsen, yhdistyksen toimihenkilö ja tilintarkastaja Päätöksentekoon osallistuneet Eriävä mielipide (pöytäkirjamaininta) Tietämättömyys ei vapauta vastuusta Yhdistyslaissa määritelty mm. vuosikokouksen ja hallituksen tehtäväjako Hallitus ei voi päättää asioista, joista lain mukaan päättää vain yhdistyksen hallitus

18 Verotuksen pääkohdat Onko verovelvollinen yhteisö? (TVL 3 ) EI yleishyödyllisyydellä ei merkitystä verotukseen KYLLÄ yleishyödyllisyys vaikuttaa verotukseen Sitten arvioidaan yleishyödyllisyys (TVL 22 ) EI normaali, laaja verovelvollisuus KYLLÄ kavennettu verovelvollisuus Lisäksi arvioidaan elinkeinotoiminta (TVL 23 ja EVL 1 ) EI ei tulo- eikä arvonlisäverotusta, ei omaaloitteista ilmoitusta KYLLÄ tuloverotus (mahdollinen huojennus) ja arvonlisävero, veroilmoitus

19 Seuran yleishyödyllisyys (TVL 22 ) 1. se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä 2. toiminta ei kohdistu vain rajoitettuun henkilöpiiriin ja 3. se ei tuota toiminnallaan siihen osalliselle taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena, kohtuullisesta suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä. Säännöt, toiminta - jatkuva arviointi

20 Seuran yleishyödyllisyys (TVL 22 ) Jos yleishyödyllinen toiminta on jäänyt vähäiseksi suhteessa muuhun toimintaan, ei seuraa voida pitää tuloverolain 22 :ssä tarkoitettuna yleishyödyllisenä yhteisönä. Muu toiminta voi olla elinkeinotoimintaa tai muuta sellaista toimintaa, jota ei pidetä yleishyödyllisenä. Jos yleishyödyllinen toiminta on jäänyt vähäiseksi sellaisen elinkeinotoiminnan johdosta, joka liittyy läheisesti seuran tarkoitusta toteuttavaan yleishyödylliseen toimintaan, voidaan yhteisöä tästä huolimatta pitää yleishyödyllisenä.

21 Seuran yleishyödyllisyys (TVL 22 ) Toimintana voidaan pitää muun muassa vapaaehtoiseen kansalaistoimintaan perustuvaa harrastus ja vapaa-ajan toimintaa - urheiluseuratoimintaa. Toiminnalle on tyypillistä, että sitä harjoitetaan ilman ansiotarkoitusta eikä se pitemmällä aikavälillä tuota voittoa. Jos lähes kaikille toimintaan osallisille maksetaan käypää palkkaa tai korvausta työstä, ei toimintaa voida pitää harrastustoimintana. Seuraa ei saa suuressa määrin rahastoida tulojaan, vaan niitä on vuosittain käytettävä yleishyödyllisen tarkoituksen toteuttamiseen.

22 Seuran yleishyödyllisyys (TVL 22 ) Pelkästään se, että jäsenmäärä on pieni, ei estä seuraa olemasta yleishyödyllinen, jos toiminta on tosiasiallisesti ulospäin suuntautuvaa ja seura on avoin kaikille tai ainakin suurelle joukolle, eikä jäsenyyttä pyritä aktiivisin toimin rajoittamaan. Seuraa ei voida pitää yleishyödyllisenä, jos sen ainoa tarkoitus on minimoida jäsentensä harrastuksesta aiheutuneet kulut. Jäsenet voivat saada etua esim. jäsenpalvelujen ja alennusten muodossa silloin, kun edun antaminen liittyy läheisesti seuran toimintaan ja etua voidaan pitää tavanomaisena ja kohtuullisena.

23 Seuran tulovero Yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta. (TVL 22 ) 24,5% vuonna Elinkeinotulon lisäksi yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen muuhun kuin yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen käytetyn kiinteistön tai kiinteistön osan tuottamasta tulosta kunnalle ja seurakunnalle. (TVL 23 ) 7,5068% vuonna 2012.

24 Seuran elinkeinotoiminta Elinkeinotulona ei pidetä 1) yhteisön toimintansa rahoittamiseksi järjestämistä arpajaisista, myyjäisistä, urheilukilpailuista, tanssi- ja muista huvitilaisuuksista, tavarankeräyksestä ja muusta niihin verrattavasta toiminnasta eikä mainittujen tilaisuuksien yhteydessä harjoitetusta tarjoilu-, myynti- ja muusta sellaisesta toiminnasta saatua tuloa 2) jäsenlehdestä ja muista yhteisön toimintaa välittömästi palvelevista julkaisuista saatua tuloa 3) adressien, merkkien, korttien, viirien tai muiden sellaisten hyödykkeiden myynnin muodossa suoritetusta varojen keräyksestä saatua tuloa 4) sairaaloissa... 5) bingopelien pitämisestä saatua tuloa

25 Seuran elinkeinotoiminta Urheiluseuran yleishyödyllinen varainhankinta (TVL 23 ) Itse järjestetyt seuran ja liikuntatapahtumien tulot Lipputulot Osanottomaksut Käsiohjelmien mainos- ja muut myyntitulot Järjestävän seuran ylläpitämän kioskin tulot Järjestävän seuran muut tarjoilutulot Myyntioikeuksien myynnin tuotot Laita- ja muista väliaikaisista tapahtumaan liittyvistä mainoksista saadut tulot Urheiluasuissa olevien mainosten tuotot Äänimainokset Tilapäisen paikoituksen järjestämisestä saadut tulot Muut tilaisuuteen liittyvät myyntitulot

26 Seuran elinkeinotoiminta Yhtymät Seurojen yhteistoiminta urheilu- ja liikuntatapahtumien järjestämisessä ei ole elinkeinotoimintaa Yhden seuran vastuulle (ei yhtymä-sanaa) KHO 1994 T 1297 Yleishyödylliset yhteisöt olivat tehneet sopimuksen urheilutapahtuman järjestämisestä ja sen taloudellisesta vastuusta. Urheilutapahtuman järjestäminen sopimuksen perusteella ei tapahtunut liiketoiminnan muodossa eivätkä yhdistykset tältä osin muodostaneet elinkeinotoiminnan harjoittamista varten perustettua yhtymää. Sen sijaan urheilutapahtuman yhteydessä harjoitettu kulutustavaroiden myynti tapahtui liiketoiminnan muodossa. Tältä osin yhdistykset muodostivat tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 5 :ssä tarkoitetun elinkeinotoiminnan harjoittamista varten perustetun yhtymän. Yhtymä oli liikevaihtoverolain (559/91) 1, 2 ja 8 :n nojalla velvollinen maksamaan liikevaihtoveroa kysymyksessä olevasta myynnistä. Yhtymä oli siten merkittävä liikevaihtoverovelvollisten rekisteriin.

27 Seuran elinkeinotoiminta Tapauksessa KHO 1994 T 1297 oli kysymys yleishyödyllisten yhteisöjen yhdessä järjestämästä urheilutapahtumasta, jonka yhteydessä yhteisöt harjoittivat kulutustavaroiden myyntiä. Yhteisöt muodostivat kulutustavaroiden myynnin osalta elinkeinoyhtymän. Yhtymänä harjoitettu myynti- tms. toiminta on verollista, vaikka se sisältyisi tapahtuman kokonaisuuteen (vrt. TVL 23.3, jonka nojalla vastaavan kokonaisuuden harjoittaminen yksittäisen yhdistyksen toimesta voisi olla kokonaan verovapaata).

28 Seuran elinkeinotoiminta Lisäksi urheiluseurojen toiminnan osalta on kiinnitetty huomiota mm. seuraaviin tekijöihin Sitoutuneen pääoman suuri määrä / vieraan pääoman käyttö Suurehko osuus seuran koko varainhankinnasta Suurehko liikevaihto / toiminnan laajuus Palkattu henkilökunta Varojen rahastointi Kohdistuminen tavanomaisiin tavaroihin ja suoritteisiin Jäsenille jäsenyydestä koituva muu kuin tavanomainen ja kohtuullinen etu

29 Seuran elinkeinotoiminta Elinkeinotoiminnalle on tyypillistä: 1. Voiton tavoittelu, ansiotarkoitus 2. Itsenäisyys 3. Jatkuvuus / säännöllisyys 4. Suuntautuminen ulospäin rajoittamattomaan tai ainakin laajahkoon rajattuun henkilöjoukkoon 5. Taloudellisen riskin olemassaolo 6. Kilpailuolosuhteet

30 Seuran elinkeinotoiminta Keskeisin tulkintaongelma: mikä elinkeinotuloa? Kaikki TVL 23.3 :ssä luetellut tulot ovat verovapaata niiden määrästä riippumatta. Muiden tulojen osalta on keskeistä liiketoiminnan tunnusmerkkien täyttyminen. Arviointi tulojen luonteesta on aina tehtävä tapauskohtaisesti ottaen huomioon seuran säännöt ja toiminnan tarkoitus sekä seuran tosiasiallinen toiminta.

31 Seuran elinkeinotulo Kirjanpidossa oltava erikseen liiketoimintaan liittyvät kulut ja tulot Vähennyskelpoista vain tulon hankkimiseen liittyvät kulut Kirjatkaa vähennyskelpoisuuteen myös ns. välillisiä kuluja esim. suhteessa kaikkiin tuloihin Esim. kirjanpitokulut ja erilaiset hallintokulut

32 Talkootyö jäsenen palkkaa henkilökohtainen työsuoritus (maksajan ennakonpidätys ja nettosumma seuralle) Kenen tuloa? Elinkeinotuloa (veroseuraamukset seuralle) Seuran tuloa? Verovapaata talkootyön tuloa

33 Talkootyö 1. Talkootyöstä maksettava korvaus voi olla veroton vain rekisteröidylle, yleishyödylliselle yhdistykselle. 2. Talkootyöstä saatava hyöty on jaettava laajemmalle piirille kuin työn suorittajille. 3. Talkootyö ei ole työ, joka tehdään työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. 4. Talkootyöstä maksettu korvaus käytetään yleishyödylliseen toimintaan. 5. Talkootyö on luonteeltaan tilapäistä jokamiehentyötä. 6. Talkootyö ei saa olla elinkeinotoimintaa.

34 Talkootyö Talkootyö voi muodostua yleishyödyllisen yhteisön liiketoiminnaksi, erityisesti silloin, kun kyseessä on jatkuva, pitkäaikainen ja laaja toimeksiantosuhde, toiminta on organisoitua ja kilpailee yritysten tarjoamien palvelujen kanssa KHO T 2913 Naulakkopalvelun ylläpitäminen teatterissa oli yhdistyksen elinkeinotoimintaa - tehtiin talkootyönä - tuotot /v - sopimus kaupungin kanssa 3 vuotta - ei liittynyt yhdistyksen toimintaan - sai 80 % tuotoista - kilpailuolosuhteet - merkittävä osa yhdistyksen tuloista - itsenäisyys ja ansaintatarkoitus

35 Kulukorvaukset Ennakonpidätystä ei toimiteta Verohallituksen päätöksen mukaisista verovapaista matkakustannusten korvauksista kuten päivärahoista, matkalipuista ja oman ajoneuvon käyttämisestä työajoihin maksettavista kilometrikorvauksista. Seura voi korvata jäsenelleen tai toimihenkilölleen, kuten puheenjohtajalle esimerkiksi puhelinkuluja, jotka ovat aiheutuneet yhdistyksen asioiden hoitamisesta. Kulujen korvaamisen on perustuttava luotettavaan selvitykseen. Selvitys on seuran kirjanpidon tosite, jossa asianomainen korvauksen saaja selvittää seuran puolesta soitetut puhelut, niiden tarkoituksen, puheluiden keston ja mihin verkkoon on soitettu.

36 Kulukorvaukset (TVL 71 ) Yleishyödylliset yhdistykset voivat korvata kustannuksia, jotka syntyvät vapaaehtoisille toimijoille, kun nämä hoitavat yhdistyksen toimintaan liittyviä tehtäviä yhdistyksen toimeksiannosta ja sen lukuun. Korvausten verottomuuden peruste on em. lainkohdassa ja niiden maksamisessa tulee noudattaa Verohallituksen vuosittaisen verovapaita matkakustannusten korvauksia koskevan päätöksen mukaisia perusteita ja enimmäismääriä.

37 Kulukorvaukset (TVL 71 ) Toimeksianto seuralta Ei työsuhteessa Ei muuten saa palkkaa, johon matka liittyy Rajat Päiväraha enintään 20 päivältä Majoituskorvaus Matkakustannusten korvaus enintään (ei sisällä päivärahoja) Saajalleen henkilökohtaista tuloa Vaatimukset seuralle Vaatii seuralta seurannan Vuosi-ilmoitus tehtävä

38 Kulukorvaukset (TVL 71 ) Maksaja seuraa em. määrien täyttymistä vain itse maksamiensa suoritusten osalta, vaikka niitä verotuksessa tarkastellaan saajakohtaisesti. Rajan ylittyessäkään maksajalle ei synny korvausten ennakonpidätysvelvollisuutta. Lopullisessa verotuksessa se osa km-korvauksesta, joka kalenterivuonna ylittää euroa ja 20 päivärahaa lisätään saajan muuhun verotettavaan tuloon. Saaja voi kuitenkin omassa veroilmoituksessaan vaatia omalla autolla tehtyihin matkoihin kohdistuvat kulut vähennettäväksi ja elantokustannusten lisäyksestä johtuvan vähennyksen tehtäväksi tositeaineiston perusteella kuten työkorvausta saavat. Päivärahojen lisäksi vapaaehtoiselle voi maksaa majoittumiskorvausta (majoitusliikkeen tositetta vastaan) ja se on saajalleen aina verovapaata tuloa

39 Matkalasku Korvausperusteet enintään verohallituksen vuosittain määräämissä rajoissa Saajan esitettävä maksajalle selvitys, jossa oltava: Matkan tarkoitus Kohde ja tarvittaessa reitti Matkustamistapa Matkan alkamis- ja päättymisajankohta Ulkomailla käytäessä paikka, missä matkavuorokausi päättynyt Jos omalla kulkuneuvolla: kilometrimäärät ja yksikköhinnat

40 Palkkaa vai työkorvausta Työsuhteen tunnusmerkit (työsopimuslaki) Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä sitoutuu henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan Käytännössä johdon tai valvonnan alaisena on usein rajanvetäjänä. Esim. tilintarkastaja, luennon pitäjä, musiikkiesityksen esittäjä tai muu vastaava pikkukeikka ei täytä työsuhteen tunnusmerkkejä.

41 Yhteenveto urheiluseuran tulojen verotuksesta Tuloverotuksen näkökulmasta urheiluseuroilla on useita eri tulolajeja varsinaisen yleishyödyllisen sääntömääräisen toiminnan tulot tuloverolain 23 mukaiset tulot talkootyön tulot kiinteistöstä saadut tulot muut tulot (henkilökohtaiset tulot; sijoitukset, jäsenmaksut) elinkeinotulot ( 8500 ALV raja)

42 Veroilmoitus Yhdistykset ilmoittavat tiedot tuloverotusta varten veroilmoituslomakkeella 6C. Verohallinto lähettää hyvissä ajoin etukäteen esitäytetyn veroilmoituslomakkeen täyttöohjeineen. Veroilmoitus on annettava ilman erillistä kehotusta Seuran pitää täyttää ja antaa veroilmoitus tarvittavine liitteineen aina, jos se on saanut esitäytetyn veroilmoituslomakkeen tai erillisen kehotuksen veroilmoituksen antamiseksi. Veroilmoituksen tulee olla sellaisen henkilön allekirjoittama, jolla on yhdistys- tai säätiörekisteriin merkitty nimenkirjoitusoikeus

43 Veroilmoitus Vaikka seura ei olisikaan saanut esitäytettyä veroilmoituslomaketta, veroilmoitus pitää antaa jos Yhdistyksellä on verovuonna ollut veronalaista tuloa Yhdistyksen omistaman kiinteistön tiedot ovat muuttuneet. Ilmoittamisvelvollisuus koskee myös yleishyödyllisinä yhteisöinä pidettäviä yhdistyksiä Yhdistys on tilikauden aikana myynyt tai ostanut kiinteistön Toiminta on muuttunut edelliseen verovuoteen verrattuna eikä tulojen verovapaudesta ole täyttä varmuutta

44 Muuta Suullinen ohjaus Savo-Karjalan verovirastosta, ruotsinkieliset Sydvästra Finlands företagsskattebyrå Kirjaa ylös, kuka neuvoi ja miten Ei sido verottajaa Kirjallinen ohjaustieto verovirastosta Ei sido verottajaa Ennakkotieto- tai ratkaisu Sitoo verohallintoa Mutta..

45 Seuran kirjanpito Voidaan tehdä joko maksuperusteisesti tai suoritusperusteisesti Maksuperusteisuus tarkoittaa, että merkinnät tehdään, kun raha siirretään Suoritusperusteisuus tarkoittaa, että tapahtuma kirjataan sillä hetkellä, kun maksuvelvoite syntyy Tilikauden päättyessä tulee merkittävät erät oikaista suoriteperusteisiksi

46 Seuran kirjanpito Kirjanpitoaineiston säilyttäminen Suoritusperusteisuus Tasekirja ja tilikirja 10 vuotta (paperilla) Tositteet 6 vuotta sen vuoden lopusta lukien, jonka aikana tilikausi on päättynyt Säilyttäminen tasekirjaa lukuun ottamatta myös koneellisella tietovälineellä Palkkakortit 10 vuotta EU-projekteissa säilytysajat voivat olla vielä pidempiä kuin 10 vuotta

47 Tositteet Kirjanpito perustuu tositteisiin. Tositteiden muodolle ja niihin tehtäville merkinnöille on lukuisa määrä vaatimuksia Tositteet on numeroitava ja päivättävä Merkinnät tositteisiin tehdään selvästi ja pysyvällä tavalla (ei lyijykynällä) Edustuskuluihin liittyvistä tositteista tulee ilmetä tilaisuuden tarkoitus ja osanottajat Ostolaskujen, kuittien ja muiden tositteiden tulee olla alkuperäisiä. Tämä koskee myös matkalaskun liitteenä olevia matkalippuja ja vastaavia kuitteja

48 Lisätietoa ESLU:sta ESLU Fasebookissa Me olemme sinua ja seuraasi varten! TAVOITTEENAMME HYVIN TOIMIVA SEURA!

49 ESLU järjestää T Seura-Akatemia, aiheena seuran turvallisuus Pj-klubi (= jäsenseurojen puheenjohtajille) Seura-Akatemia, aiheena talouden seuranta Seura-Akatemia, aiheena seuran junioriurheilijasopimukset Seuraseminaari, aiheena verotus

50 32 Kaikki on MEISTÄ itsestämme Kiinni!

51 Kiitos! ja nautinnollisia hetkiä toimintanne parissa!