SALON PILOTIN LOPPURAPORTTI LÄNSI Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

Transkriptio

1 SALON PILOTIN LOPPURAPORTTI LÄNSI Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Marita Päivärinne Terveyden edistämisen koordinaattori

2 2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO PILOTIN TAVOITTEET PILOTIN TOTEUTTAMINEN KEHITTÄMISTYÖN TULOKSET JA ARVIOINTI KEHITTÄMISTYÖHÖN LIITTYVÄÄ POHDINTAA... 9

3 3 1. JOHDANTO Salon kaupungin sosiaali- ja terveystoimi on ollut mukana Länsi 2012 sekä Länsi kehittämishankkeissa. Länsi Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishankkeen tavoitteena on ollut edelleen vahvistaa ehkäisevää mielenterveys- ja päihdetyötä sekä kehittää palvelujärjestelmää valtakunnallisten linjausten suuntaisesti. Salon kaupungin erittäin kireä taloudellinen tilanne on luonut haasteita kehittämistyöhön ja toiminnan kehittämisessä on vahvasti ollut mukana taloudelliset lähtökohdat. Mielenterveyden edistäminen, ongelmien ennaltaehkäiseminen ja hoitaminen ovat tehokkaita keinoja toimintakyvyn ylläpitämisessä ja työelämässä jaksamiseen. Ongelmien varhainen tunnistaminen, hoidon aloittaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa vähentävät raskaiden hoitojen määrää. Länsi 2013 jatko- ja juurruttamishankkeessa on viety suunnitelmallisesti eteenpäin valittuja kehittämisosioita. Yhtenä tavoitteena oli Länsi- Suomen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämishankkeen alueellisten mielenterveys- päihdesuunnitelmien juurruttaminen ja arjen toimintaa ohjaaviksi työvälineiksi. 2.PILOTIN TAVOITTEET Salon osahankkeen tavoitteet liittyvät Länsi 2013 jatko- ja juurruttamishankkeen tavoitteisiin, jotka ovat 1)Hyviin käytäntöihin ja näyttöön perustuvien toimintamallien käyttöönotto ja edelleen kehittäminen mielenterveyden edistämisessä sekä päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisyssä. 2) Päihde- ja mielenterveysosaamisen vahvistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon perustasolla. 3) Alueellisten päihde- ja mielenterveyssuunnitelmien juurruttaminen ja edelleen kehittäminen arjen toimintaa ohjaaviksi suunnitteluvälineiksi. Prosessin tavoitteet liittyvät Kaste- ohjelman tavoitteisiin hyvinvoinnin lisäämisestä ja palveluiden vaikuttavuuden ja laadun lisäämisestä. Salossa Länsi 2013 jatko- ja juurruttamishankkeen tavoitteiksi asetettiin Salon yhdistetyn mielenterveys- ja päihdesuunnitelman juurruttaminen. Matalan kynnyksen toimintamalleja kehitetään edelleen juurruttamishankkeen aikana. Nuorille suunnattua verkkopalvelua kehitetään osana perustyötä ja juurrutetaan osaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Peruspalveluiden työntekijöiden osaamista vahvistetaan edelleen mielenterveys- ja päihdetyössä. Länsi 2013 jatko- ja juurruttamishankkeen aikana hoitoprosessit päivitetään. Pilotin toiminnasta on laadittu hankekortti ( ) 3.PILOTIN TOTEUTTAMINEN Länsi hankkeen yhdyshenkilönä on toiminut terveyden edistämisen koordinaattori Marita Päivärinne ja projektityöntekijänä Katrin Seitz-Ylitalo huhtikuuhun 2013 asti. Ohjausryhmänä on toiminut mielenterveys- ja päihdetyön ohjausryhmä. Yhteistyökumppaneina ovat olleet Salon mielenterveysseura, seurakunta, erikoissairaanhoito ja oppilaitokset sekä kaupungin eri toimialat. Hankeyhteistyötä pilotti on tehnyt mm. Salon Muistiyhdistyksen Muistisairaudet alkoholin varjossa projektin sekä THL:n Mielen tuki hankkeen kanssa. Pilotti on kuulunut myös muiden Länsi hankekuntien säännöllisesti kokoontuvaan kehittäjäverkostoon.

4 4 Verkkovinkkis sähköinen neuvontapalvelu nuorille Länsi 2012 hankkeen ja A- klinikka säätiön kanssa tuotoksena syntynyt verkkovinkkis.fi on sähköinen neuvontapalvelu vuotiaille salolaisille nuorille. Verkkovinkkis toiminta avattiin tammikuussa 2012 A-klinikka säätiön tukemana asti. Tämän jälkeen toimintaa on juurrutettu pysyväksi toimintatavaksi Länsi 2013 hankkeen aikana. Uusi verkkopalvelu vaatii pitkäjänteistä työtä vakiintuakseen pysyväksi toiminnaksi osaksi ehkäisevää päihdetyötä. Verkkovinkkikseen voi lähettää anonyymisti ja luottamuksellisesti kysymyksen, joka koskee päihteitä, mielenterveyttä tai elämänhallintaa. Vastaajina toimivat verkkoauttamiseen koulutetut ammattilaiset, tällä hetkellä 10 työntekijää oman työnsä ohella. Kysymyksiin vastaaminen on koettu yleisesti mielekkäänä ja omaan työhön hyvin sopivana toimintana. Kukin vastaaja organisoi vastaamisajan oman työnsä ohella siten kuin itselle parhaiten sopii. Kaikkiin kysymyksiin on pystytty vastaamaan annetun määräajan (1vko) sisällä, käytännössä jopa nopeammin. Verkkovinkkis palvelun koordinoinnista vastaa ehkäisevän päihdetyön tekijä. Länsi 2013 hankkeen aikana Verkkovinkkiseen kysymyksiä on tullut noin 80 kappaletta, kesä- heinäkuussa ei palveluun tullut yhtään kysymystä vuotiaiden nuorten keskuudessa kysytyimpiä aiheita ovat olleet ihmissuhteet, mielenterveys, päihteet ja seksuaalisuus. Suurin osa kysyjistä kysyy asioista ensimmäistä kertaa. Ennen hankkeen päättymistä pohdittiin olisiko palvelussa aiheellista keskittyä tarkemmin johonkin osaalueeseen palvelun siirtyessä kaupungin omaksi toiminnaksi. Toiminta jatkuu alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Verkkovinkkis on nykyisellään juuri sellaista matalan kynnyksen ehkäisevää mielenterveys- ja päihdetyötä, jota palvelulta alun perinkin haluttiin. Markkinointia toteutettiin hankeaikana, mutta sitä on jatkettava edelleen. Kukin taho markkinoi palvelua omille yhteistyökumppaneilleen ja asiakkailleen jatkuvasti ja mm. kaikille uusille seiskaluokkalaisille tiedotetaan palvelusta henkilökohtaisesti syksyllä järjestettävässä Saa olla selvänä tapahtumassa. Lisäksi koulujen rehtoreita on pyydetty tiedottamaan palvelusta. Yhteistyö A-klinikkasäätiön kanssa jatkuu toistaiseksi ylläpitotukena ja tarvittaessa kehittämistukena. Paikallinen päihdepoliittinen toimintamalli Salossa on toiminut päihdepoliittinen työryhmä, joka on koordinoinut ehkäisevän päihdetyön toimintaa. Salon kaupunkiin on laadittu päihdepelisäännöt, jotka on esitelty kaupungin esimiehille ja toivottu niiden jalkauttamista esimiesten vastuutahoilla. Päihdepelisääntöjen käyttöönotosta tehtiin esimiehille seurantakysely elokuussa Vastaajista lähes kaikki olivat tutustuneet kaupungin päihdepelisääntöihin ja niistä koettiin olevan apua päihde asenteiden muuttamiseksi ja päihteiden käyttöön puuttumisessa. Alkoholin ostokokeet ovat osa THL:n valtakunnallisen alkoholiohjelman ja paikallisen alkoholipolitiikka toimintamallin (PAKKA) hyviä käytäntöjä. Salon kaupungin ehkäisevän päihdetyön suunnitelmaan ja päihdepelisääntöihin on kirjattu ostokokeiden suorittaminen alkoholielinkeinon omavalvonnan tueksi. Vähittäismyynnin ikärajavalvonnan tukemiseksi järjestettiin Salossa toisen kerran lokakuussa 2012 yhteistyössä Turun Ammattikorkeakoulun Salon yksikön opiskelijoiden kanssa (1. kerran v. 2011) ostokokeet. Ostokokeiden tuloksista tiedotettiin liikekohtaisesti sekä yleisesti paikallislehdessä. Samalla toivottiin, että myyntipisteissä järjestettäisiin henkilökunnan koulutusta asian puitteissa. Länsi 2013 hanke on ollut vahvasti mukana juurruttamassa toimintaa. Valtakunnallisella ehkäisevän päihdetyön viikolla järjestettiin yhteistyössä muistiyhdistyksen kanssa luennot alkoholin aivovaikutuksista lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa sekä avoin yleisötilaisuus kaupungintalolla. Yhdessä sosiaalipalvelujen kanssa järjestettiin valtakunnallinen koulutustilaisuus (valtakunnallinen valomerkkipäivä) joka oli suunnattu kaikille nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille.

5 5 Päihteiden käyttöön varhainen puuttuminen terveyspalveluissa A-klinikan sosiaaliterapeutti aloitti Jalkautuvan päihdetyön Salon terveyskeskuksessa vuoden 2012 tammikuussa. Jalkautuvan päihdetyön tavoitteena on päihteiden riski- ja haitallisen käytön entistä varhaisempi tunnistaminen ja mahdollisten päihteiden käytöstä johtuvien haittojen ehkäisy ja minimointi. Asiakastyössä pyrittiin arvioivaan ja ohjaukselliseen toimintaan. Tarkoituksena ei ollut muodostaa pitkäkestoisia hoidollisia asiakassuhteita. Tarvittaessa asiakkaita ohjattiin eteenpäin päihdehuollon erityispalveluihin tai muihin palveluihin. Jalkautuvaan päihdetyöhön varattu aika oli yksi aamupäivä viikossa, yhteensä 3-4 tuntia. Asiakkaat ohjautuivat päihdetyöntekijälle hoitohenkilökunnan, lääkärien ja hoitajien välityksellä. Asiakkaiden ohjauksen lisäksi terveyskeskuksen henkilökunnalla oli myös mahdollisuus sopia yhteisistä asiakasvastaanottotilanteista. Konsultaatioyhteydenottoja tuli vuoden 2012 aikana terveyskeskuksen työntekijöiltä satunnaisesti, esimeriksi lääkäreiltä, kouluterveydenhoitajalta, äitiysneuvolan terveydenhoitajalta sekä depressiohoitajalta. Asiakkaita ohjautui päihdetyöntekijälle vastaanoton sairaanhoitajien ohjaamana, lääkärien ohjaamana, kouluterveydenhoitajan ohjaamana, neuvolan terveydenhoitajan ohjaamana. Huumehoidon parantaminen Salossa Salossa mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen yhtenä osa-alueena oli huumehoidon kehittäminen Salossa. Tavoitteena oli kokonaistilanteen monipuolinen arviointi. Tavoitteeksi asetettiin palvelujen selkiinnyttäminen yhdessä yhteistyökumppanien kanssa. Projektityöntekijä selvitti taustatyönä Salon toimintamallit. Salossa toimii ehkäisevän työn näkökulmasta Uukkari (tartuntatautiasetuksen mukainen suonensisäisesti huumeita käyttävien terveysneuvonta ja tartuntatautien torjunnan edellyttämän tarpeen mukaan käyttövälineiden vaihtaminen /Tartuntatautiasetus 6). Kannabiksen käyttö nuorten keskuudessa on lisääntynyt myös Salossa. Alaikäisten kohdalla päihteiden käyttöön puuttumisessa ovat käytössä varhaisen puuttumisen menetelmät, ehkäisevän päihdetyön toteuttamat Omin jaloin toiminta sekä A-klinikan alaikäisten päihdekartoitukset. Salossa huumeasiakkaan hoitoprosessi on haasteellinen ja monisäikeinen. Hoidon alkuvaiheessa on monia eri tahoja, joiden kautta asiakas ohjautuu opiaatti korvaushoidon piiriin Salon terveyskeskuksen päihdeyksikköön. Korvaushoidon järjestäminen tavoitteellisemmaksi koetaan haasteena ja toiminta vaatii moniammatillista yhteistyötä. Työntekijät kävivät tutustumassa Tampereen K- klinikalla tapahtuvaan toimintaan. Salossa toimintakäytäntöjen uudelleen arviointi lienee myös tarpeellista elämänlaatua parantavan sekä kuntouttavan korvaushoidon lähtökohdista käsin. Salossa korvaushoidon pulmakohdat on kartoitettu, ja toiminta vaatii edelleen kehittämistä ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Mielenterveyspalveluiden kehittäminen Salossa osana Länsi 2013 hanketta Depressiohoitajat Terveyskeskuksessa aloitti toukokuussa 2012 toimintansa kolme depressiohoitajaa. Depressiohoitajat toimivat lääkärien työparina. Asiakkaat ohjautuvat depressiohoitajille lääkärin lähetteellä. Länsi 2013 hankkeen aikana on toimintaa arvioitu ja nähty vahvasti myös hoidon ennaltaehkäisevä vaikutus yhteistyössä äitiysneuvolan sekä lastenneuvolan terveydenhoitajien sekä perhetyöntekijöiden kanssa. Terveyskeskuksessa toteutetaan ns. kolmikantamallia, jossa konsultoiva psykiatri toimii kiinteässä yhteistyössä. Omalääkärin, sairaanhoitajan ja erikoislääkärin yhteistoiminnan tehokkuudesta on myös tutkimusnäyttöä (Depression käypä hoito). Terveyskeskuksessa voidaan Depressio käypähoito suosituksen mukaan hoitaa lievästä ja keskivaikeasta masennuksesta kärsiviä asiakkaita. Terveyskeskuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota masennusasiakkaiden hoidon suunnitelmallisuudella, pitkäjänteisyydellä sekä seuran-

6 6 nalla. Terveyskeskuksesta saatavat palvelut ovat madaltaneet hoitoon hakeutumisen kynnystä. Depressiohoitajien työpanos on koettu tärkeänä osana vastaanottotyötä. Depressiohoitajien vastaanotolla käydään yleisimmin 1 10 kertaa. Ensimmäinen tapaaminen sovitaan tarvittaessa muutaman päivän sisällä, minkä jälkeen hoito jatkuu viikoittaisina tapaamisina. Useimmiten oireet helpottavat ja toimintakyky paranee. Mikäli vastetta ei ole saavutettu asiakas on ohjattu aikuispsykiatrin poliklinikalle tai osastolle. Muita hoitotahoja ovat olleet mm. A-klinikka ja psykologin vastaanotto. Hoitoon tulon syynä masennuksen lisäksi on ollut ahdistuneisuushäiriöt, paniikkihäiriöt sekä eriasteiset ongelmat perhetilanteissa. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden kehittäminen Länsi 2013 jatko- ja juurruttamishankkeen aikana nostettiin tarkasteltavaksi Salon mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa kehittämiskohteena ollut osa-alue mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden järjestäminen. Työryhmä näki tärkeänä mielenterveysasiakkaiden elämänlaadun kohentamisen ja palveluiden uudelleen järjestämisen. Yhtenä osana on asumispalveluiden kehittäminen. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuonna 2007 mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskevan kehittämissuosituksen. Suosituksen ajatuksena on, että mielenterveyskuntoutujat ovat tavallisia kansalaisia, jotka asuvat kotonaan. Mielenterveysongelman akuutin hoidon ja mahdollisesti tuetun asumisen jälkeen henkilö palaa kotiinsa ja saa silti kuntoutumistaan edistäviä palveluja. Psykiatrisen laitoshoidon purkamisen jälkeen kunnissa on ollut valtava kysyntä mielenterveyskuntoutujien asumis-, hoito- ja kuntoutuspalveluille. Kunnille on ollut haasteellista järjestää palveluja kasvavalle asiakaskunnalle. Suosituksessa kuvataan kunkin asumismuodon ja siihen liittyvien palvelujen ominaispiirteitä. Siinä määritellään kullekin asumismuodolle tavoitteet tarvittavan henkilöstön määrästä ja rakenteesta. Suositukset palvelujen laadun kehittämiseksi kohdistuvat viiteen osa-alueeseen: Palvelut järjestetään suunnitelmallisesti eri toimijoiden yhteistyönä Asumispalveluihin liitetään kuntouttavat palvelut Laadukkaalla asumisella edistetään kuntoutusta Henkilöstön määrä ja osaaminen määräytyvät kuntoutujien tarpeiden mukaan Palvelujen arviointia ja valvontaa kehitetään Salon kaupunki on järjestänyt tuettua asumista ja palveluasumista mielenterveyskuntoutujille pääsääntöisesti ostopalveluina. Salon kaupungilla on puitesopimus asumispalvelujen tuottamisesta vuosille Salon kaupunki tulee järjestämään asumispalvelutuotantoa mielenterveyskuntoutujille uudella tavalla palvelurakennetta muuttamalla. Vuosien aikana järjestetään asumispalvelut 30 kuntoutujalle kaupungin omana palveluna. Asumispalveluihin suunnitellaan kuntoutumiseen liittyvää porrasteisuutta, jota voitaisiin toteuttaa kuntouttavin menetelmin. Asumisyksiköissä on mahdollisuus harjoitella asumista ja elämistä turvallisessa ja tuetussa ympäristössä ja siirtyä vähitellen mahdollisesti omaan asuntoon (jälleenvuokraus). Tämän jälkeen tukipalveluja voidaan järjestää omaan asuntoon ja tukea selviytymistä siellä.

7 7 Osaamisen vahvistaminen Länsi 2013 hankkeen koulutuksilla on pyritty vastaamaan peruspalveluiden osaamiseen ja vahvistamaan eri osa-alueita. Syksyllä 2012 järjestettiin koulutusta kuntoutuksen näkökulmasta mielenterveys- ja päihdetyöntekijöille. Osaamista vahvistettiin ja päivitettiin tiedot kuntoutusajattelusta, mikä tekee kuntoutuksesta vaikuttavan. Mini- interventio ja Audit koulutusta järjestettiin lääkäreille maaliskuussa 2013 erityisesti varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen osalta. Nuorten kannabiksen käyttöön liittyvää koulutus- ja keskusteluiltapäivä yhteisten toimintakäytäntöjen päivittämiseksi pidettiin huhtikuussa Koko hankkeen ajan jatkunut moniammatillinen case- pohjainen koulutusmalli on edennyt ja juurruttamista jatketaan uusissa hankkeissa. Case-pohjaisen koulutusmallin kehittämistyön taustalla on ollut työelämän tarpeet osaamisen vahvistamisen lähtökohtana. Työntekijältä vaaditaan työelämässä entistä enemmän tiedon käsittelyn, tiimityön ja ongelman ratkaisun taitoja. Salon suuren kuntaliitoksen seurauksena tapahtuneet muutokset palvelurakenteissa ovat vaatineet työntekijöiltä sopeutumista, töiden yhteensovittamista sekä uusien yhteisyökumppaneiden kanssa toimimista. Länsi hankkeen Salon pilotin yhtenä tavoitteena on työntekijöiden osaamisen vahvistaminen työelämässä kehittämällä edelleen case- työpajatoimintamallia. Osa kehittämishanketta oli luoda työelämään integroitu toimintamalli ja juurruttaa case- toimintamalli oppimisalustaksi työelämään. Työnohjauksellinen case- työpajatoiminta oli päihde- ja mielenterveysongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja varhaiseen puuttumiseen keskittyvää koulutuksellista yhteistyötoimintaa kaupungin työntekijöiden, palveluntarjoajien, erikoissairaanhoidon ja A- klinikkatoimen henkilöstölle. Työpajoissa tavoitteena oli tutkitun, näyttöön perustuvan tiedon soveltaminen ja työtapojen kehittäminen entistä moniammatillisemmaksi eri työntekijäryhmien, työyksiköiden ja yhteistyöorganisaatioiden työssä. Koulutuksen tavoitteena oli lisätä työntekijöiden ammatillista osaamista lisäämällä heidän valmiuksiaan kohdata päihde- ja mielenterveysongelmien mukanaan tuomia asiakaskunnan tarpeiden muutoksia. Koulutuksen lähtökohtana olivat ammattikäytännöstä nousseet ongelmatilanteet, Koulutuksen vastaavat ohjaajat kokosivat ja työstivät lähtökohtatilanteet nimettömistä työelämässä kohdatuista tilanteista, jotka koottiin koulutukseen osallistujien omien kokemusten pohjalta. Tavoitteena olivat asiakas- ja perhelähtöinen työskentely sekä eri ammattialat yhdistävä kokonaistilanteen käsittely ja valtakunnallisten ja paikallisten hyvien käytäntöjen jakaminen ja jalkauttaminen. Case-pohjainen päihdetyön koulutus koostui eri ikäryhmien näkökulmista ja työelämässä kohdattujen tapausesimerkkien kautta tarkasteltuna mm. seuraavista sisältöalueista: Päihteiden käytön puheeksi ottaminen ja neuvonta Päihteiden käyttöön liittyvien riskien, haittojen ja ongelmien tunnistaminen Varhaisvaiheen ongelmiin puuttuminen ja perheiden tukeminen Päihdeongelman hoidon ja tukitoimenpiteiden arviointi Päihdeongelmien hoito, ehkäisevän ja korjaavan päihdetyön järjestelmä Jatkohoidon suunnittelu ja asiakkaiden ja koko perheen ohjaus tarvittaviin palveluihin Elämänhallinnan kokonaistilanteen parantamiseen tähtäävä tuki Moniammatillisten yhteistyöverkostojen hyödyntäminen ja yhteistyö Työssä jaksaminen ja jatkuva ammatillinen kehittyminen Jokaisen työpajakokonaisuuden päätteeksi on teemoittain koottu yhteenveto työpajassa käsitellyistä asioista, toimivista käytännöistä ja kehittämiskohteista. Nämä yhteenvedot on talletettu Erityisestä edistävään nettisivuille osoitteeseen:

8 8 4.KEHITTÄMISTYÖN TULOKSET JA ARVIOINTI Tavoitekohtaisesti kehittämistyön tuloksia voidaan arvioida hyödyntämällä koko hankkeen aikana tehtyjä laajoja arviointiraportteja. Lisäksi Porin hanke teki Salon hankkeesta vertaisarvioinnin ja päinvastoin keväällä Ulkoinen arviointi koko Länsi 2013 hankkeelle tehtiin Tampereen yliopiston Porin yksikön toimesta kiinteässä yhteistyössä hankkeen kanssa. Länsi 2013 hankkeen arviointiraportti: Itsearviointia kehittämisen tueksi (Ilmari Rostila, Alpo Komminaho ja Matti Mäkelä) joissa on käytetty pilottien vertaisarviointia sekä kyselyjen tuloksia. Salossa hankekauden aikana on tehty suunnitelmallisesti kokonaisvaltaista työtä. Länsi 2013 hankkeen aikana on nostettu esille muutamia kehittämisenkohteita joita on hankekauden aikana pyritty juurruttamaan. Vertaisarvioinnissa käsiteltiin Salon hankkeen asettamia tavoitteita kuten asiakkaan osallisuuden paranemista, osaamisen lisääntymistä mielenterveys- ja päihdetyössä sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden kynnyksen mataloitumista. Hankkeen avulla ja hankkeen aikana on luotu edelleen laajoja verkostoja sekä nostettu esille moniammatillisen yhteistyön merkitystä. Hyviä käytäntöjä on kehitetty edelleen, ja koulutuksia pyritty viemään suunnitelmallisesti eteenpäin. Arviointikyselyn tuloksista voidaan todeta, että mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaa ei tunneta vielä riittävästi, ja näin ollen suunnitelmalla koetaan olevan ohjausvaikutusta jossain määrin. Suunnitelman laatimisessa mukana olo voidaan tulkita monella tavalla. Osallistuminen eri tilaisuuksiin, mielipiteet ja henkilökunnan sekä asiakkaiden kuuleminen ovat vaikuttaneet suunnitelman kokonaisuuden laadinnassa. Salossa päihdeasioihin on puututtu aktiivisesti sekä kehitetty uusia toimintamalleja. Osa uusista toimintakäytännöistä on suunnattu suoraan nuoria työssään kohtaaville työntekijöille esim. Verkko Vinkkis. Salossa päihdeseula (Audit) oli käytössä jossain määrin, tulos oli laskenut hieman edellisestä kyselystä. Äitien päihdeseulojen kohdalla ei ollut tapahtunut muutosta. Vastaavasti ikääntyneiden päihdeseulojen käytössä ja käyttöönotossa on vielä paljon kehittämistä ja toimintakäytäntöjen uudelleen arviointia on tehtävä. Salon tulosten kohdalla äitien päihteiden käytön puheeksi otto ei ole kehittynyt positiivisempaan suuntaan. Terveyspalveluiden ohjeistuksena on Audit- testin tekeminen kaikille odottaville äideille samoin isille. Vastaavasti lastenneuvolassa vanhemmille lähetetään kotiin täytettäväksi lomakkeet. Seulontojen tekeminen vaatii aina myös resurssit asianhoitamiseksi, mikäli tarvitaan jatkotoimenpiteitä. Mielenterveysongelmien puheeksi otto on käytössä Salossa suuressa määrin ja vastaavasti ikääntyneiden mielenterveysseuloja käytetään vähäisesti. Voidaan todeta, että hoitoketjut ovat melko selkeät aikuisväestön kohdalla mutta ikääntyneiden kohdalla palveluiden määrät ovat melko vähäiset. Mielenterveyteen liittyvien asioiden puheeksi ottaminen on ollut aktiivista ja niihin on puututtu tehokkaasti. Tulokseen saattaa vaikuttaa vastaajakunta, joka oli hyvin edustettuna mielenterveyspalveluista. Hanketyö on auttanut viemään menetelmiä käytäntöön ja tekemään asioita tunnetuksi. Pitää löytää edelleen keinot ja tavat kuinka henkilökunta saadaan motivoitumaan asioiden puheeksi ottamisesta. Ongelmat on tunnistettu henkilökunnan keskuudessa. Henkilökunnan osaaminen lisääntynyt, mutta koulutusta tarvitaan lisää. Henkilökunnan osallistuminen koulutuksiin on vähentynyt jonkin verran. Koulutukset on järjestetty yleisluontoisina kokonaisuuksina. Koulutukset tullaan kohdentamaan tulosten perusteella neuvolatyöntekijöille sekä ikääntyneiden parissa työskenteleville erikseen. Koulutuksen sisältöön voidaan integroida enemmän ko. asiakasryhmää koskevaa tietoa. Terveyspalveluissa päihdekoulutukseen osallistuminen on ollut osa yleistä perehdytystä, ja uusia työntekijöitä on velvoitettu osallistumaan Audit ja Mini- interventiota koskeviin koulutuksiin.

9 9 Ryhmätoiminnan kehittämien ja lisääminen ei ollut Salon hankkeen kehittämisenkohteena. Kyselyyn vastanneet olivat motivoituneita ryhmien vetämiseen ja kokivat sen järkevänä ja hyödyllisenä. Ryhmätoiminnan kehittäminen nähdään tärkeänä ja tavoitteeksi on asetettu toiminnan kannalta palvelevat ryhmät sekä ryhmätoiminnat vastaanottotyön tukena 5. KEHITTÄMISTYÖHÖN LIITTYVÄÄ POHDINTAA Salossa taloudellinen tilanne on johtanut henkilökunnan lomautuksiin sekä vaikeutettuun rekrytointiin, joka koskettaa erityisesti sosiaali- ja terveystoimea. Lisäksi vuoden 2012 lomautukset ovat jo aiheuttaneet kuormittuneisuutta henkilökunnassa, eikä lakisääteisiä velvoitteita ole pystytty viemään läpi hallitusti. Lisäksi Salon kaupunkia koskettava laaja työttömyys on aiheuttanut asiakasmäärien kasvua sosiaali- ja terveydenhuollossa. Työttömyydestä aiheutuneet taloudelliset menetykset toimeentulon laskussa sekä työterveyshuollon päättyminen suurella työntekijämäärällä ovat lisänneet asiakkaiden määriä sosiaali- ja terveystoimessa. Henkilökunnalla ei ole riittänyt enää resursseja aktiivisesti osallistua kehittämistyöhön, mikä on tässä tilanteessa melko luonnollista. Lisäksi Länsi 2013 hankkeen juurruttamiseen oli suunniteltu toimintaa aina syyskuulle 2013 asti. Projektityöntekijän työstä pois jääminen aiheutti hankkeen eteenpäin viemiselle haasteita. Suunniteltuja koulutuksia ei pystytty toteuttamaan aikataulujen takia eikä yhdyshenkilö pystynyt vastaamaan hankkeen läpi viemisestä oman työn ohella. Mielenterveysoppaan päivittäminen on jäänyt yhdyshenkilön tehtäväksi. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman juurruttaminen on kuitenkin toiminut hyvin ohjaavana asiakirjana ja useita osa-alueita on kuitenkin saatu vietyä eteenpäin. Tuloksia arvioidaan vuoden 2013 lopulla ohjausryhmän kokouksessa ja tulokset kirjataan hyvinvointitilinpitoon.