Viestintäviraston postimarkkinaselvitys 2014

Transkriptio

1 Viestintäviraston postimarkkinaselvitys Postimarkkinaselvitys 2014

2 1 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä 1 2. Taustaa 2 3. Selvityksen toteutustapa 3 4. Kirjelähetykset 3 5. Lehtijakelu 6 6. Osoitteeton jakelu Pakettilähetykset 12 Liite: Kyselylomake Tiivistelmä Viestintävirasto seuraa postilain sille määräämän tehtävän mukaisesti postilähetyspalveluiden markkinoiden kehitystä Suomessa. Seurannan piiriin kuuluvat eri postilähetyslajit, eli kirjeet, lehdet, osoitteeton jakelu ja paketit. Postitoiminta on ollut jo 2000-luvun alkupuolelta asti voimakkaassa murroksessa tiedonvälityksen digitalisoituessa ja ihmisten ajankäyttötottumusten muuttuessa. Tämän lisäksi myös useamman vuoden jatkuneella talouden taantumalla on ollut vaikutusta ihmisten valintoihin ja kulutuskäyttäytymiseen myös postilähetyspalvelujen osalta. Jatkuvasti monipuolistuvilla sähköisillä ratkaisuilla on voimakas, perinteistä paperipostia korvaava vaikutus. Kirjepostin määrän väheneminen on kiihtynyt entisestään ja vuonna 2014 se väheni 10 % edelliseen vuoteen verrattuna. Yritykset ja yhteisöt ovat ylivoimaisesti suurin kirjeitä lähettävä taho ja näiden siirtyessä sähköisiin palveluihin mm. laskutuksen osalta muutokset kirjeiden kokonaisvolyymeissa ovat suuria. Myös sanoma- ja aikakauslehtien volyymien lasku voimistui samalla kun lehdet jakavat sisältöään yhä enemmän internetin kautta. Sanomalehtien varhaisjakelu väheni 12 % ja aikakauslehtien jakelu 10 % edellisvuoteen verrattuna. Postilähetysten eri tuoteryhmistä parhaiten ovat säilyttäneet asemansa mainosposti sekä pakettikuljetukset. Viimeksi mainittujen kappalemääräinen volyymi kasvoi vuonna 2014 runsaat kaksi prosenttia. Pakettien osalta jakeluvolyymin ennustetaan kasvavan jatkossakin, kun verkkokaupan suosion arvioidaan entisestään kasvavan. Verkkokaupan kasvu ja sen uudet muodot vaikuttavat palveluverkoston jatkuvaan kehitykseen ja uudenlaisiin palvelukonsepteihin. Postimarkkinaselvitys 2014

3 2 2. Taustaa Postimarkkinaselvitys 2014 toteutetaan osana postilain Viestintävirastolle määräämää tehtävää arvioida säännöllisin väliajoin kirje- ja pakettipalveluiden markkinoita Suomessa. Tässä selvityksessä läpikäytävillä postilähetyspalveluilla tarkoitetaan kirjeiden, pakettien, lehtien ja osoitteettomien lähetysten jakelua Suomessa sekä ulkomailta tulevaa ja sinne lähtevää liikennettä. Selvitys on jatkoa aiempina vuosina tehdyille postimarkkinoita koskeville tutkimuksille. Vuodet 2012 ja 2013 kattava postimarkkinaselvitys tehtiin Viestintäviraston toimesta ja vuosien 2010 ja 2009 osalta tutkimuksen toteutti viraston toimeksiannosta Nordic Adviser Group. Vuonna 2008 ja sitä ennen vastaavan tutkimuksen laati Tilastokeskus. Kukin taho on toteuttanut tutkimuksen hieman toisistaan poikkeavin menetelmin, joten niiden tulokset eivät ole keskenään suoraan vertailukelpoisia. Postilähetyspalveluiden markkinat ovat olleet suurten muutosten keskellä jo 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Tänä aikana digitalisoituminen on vaikuttanut voimakkaasti myös viestinvälitykseen ja muutosvauhti on viime vuosina kiihtynyt. Erilaiset sähköiset viestintäpalvelut kuten sähköposti, sosiaalisen median sovellukset ja sähköinen asiointi ovat aiheuttaneet perinteisen kirjepostin volyymien voimakasta laskua. Myös painettujen lehtien sisällölle on syntynyt uusia sähköisiä jakelukanavia. Postilähetyslajeista pakettimarkkinat ovat puolestaan kasvaneet, kun verkko-ostamisen tarjonta ja suosio ovat kasvaneet. Koko postiliikenteen kehitys on sidoksissa myös yleiseen taloudelliseen kehitykseen ja useamman vuoden jatkunut taloudellinen epävarmuus on osaltaan vaikuttanut laskuun useimmissa lähetyslajeissa. Sähköinen korvautuvuus postiliikenteessä kiihtyy voimakkaasti. Posti arvioi kirje- ja lehtimäärien olevan vuonna 2020 enää puolet nykyisestä. Lähde: Posti

4 3 3. Selvityksen toteutustapa Postimarkkinoiden koon selvittäminen on aiempien vuosien tutkimuksista saatujen kokemusten perusteella osoittautunut haastavaksi tehtäväksi. Kirjeiden ja lehtien osalta markkinoiden hahmottaminen on verrattain selkeää jakeluoperaattorien vähäisen määrän takia, mutta erityisesti pakettimarkkinoiden volyymien laskeminen on hankalaa. Tämä on seurausta pakettijakelumarkkinoiden luonteesta; toimijoita on paljon ja siten myös erilaisia käytäntöjä. Pakettikuljetukset ketjuuntuvat usein siten, että useampi operaattori voi kuljettaa samaa pakettia tai paketti voi kulkea kokonaan toisen operaattorin verkossa. Myös kappalemäärien kirjaamistavoissa on eroja, tilanteesta riippuen paketti kirjautuu yksilöidysti tai osana useita paketteja sisältävää kuljetusyksikköä. Edellä mainituista syistä johtuen tässä selvityksessä on pyritty käyttämään useita eri tietolähteitä. Viestintävirasto lähetti alan suurimmille toimijoille kyselylomakkeen, jossa toimijoilta pyydettiin yritystasoisia tietoja kappalemääräisestä volyymista ja liikevaihdosta, näiden tietojen perusteella on voitu arvioida markkinoiden kokoa. Lisäksi tässä selvityksessä on hyödynnetty lukuisia muita tietolähteitä, mm. yritysten omia tiedotteita ja lehtiartikkeleita. 4. Kirjelähetykset Kirjeellä tarkoitetaan tässä selvityksessä Postilaissa määriteltyä osoitteellista, enintään kahden kilon painoista kirjettä tai postikorttia, joka on jätetty postiyritykselle kuljetettavaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tässä yhteydessä käsitellyt kirjeet ovat joko Postin tai Posten Ålandin jakelemia kirjeitä. Ahvenanmaalla toimivan Posten Ålandin osuus kirjemääristä on hyvin pieni. Kirjelähetyksiä koskeva postipalvelu edellyttää toimilupaa ja sen myöntää valtioneuvosto. Toimilupia ei erikseen julisteta haettaviksi. Toimiluvanvaraista postitoimintaa harjoittaa manner-suomessa ainoastaan Posti Oy toimialueenaan koko maa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Esan Kirjapaino Oy:lle, Ilves Jakelu Oy:lle, Esa Jakelut Oy:lle ja Alma Manu Oy:lle on myönnetty toimiluvat alueelliseen toimintaan, mutta yhtiöt eivät toistaiseksi ole aloittaneet toimiluvan mahdollistamaa toimintaa. Digitalisoituminen ja kuluttajakäyttäytymisen muutokset ovat vaikuttaneet kirjepostin volyymeihin jo 2000-luvun alkupuolelta lähtien ja muutosvauhti on kiihtynyt entisestään 2010-luvulla. Internetin myötä tulleet viestinvälityksen uudet ratkaisut sähköpostia ja sosiaalisen median sovelluksia hyödyntävine palveluineen tarjoavat mahdollisuuden organisaatioille ja kuluttajille käyttää hyvin nopeita, kustannustehokkaita ja juuri tavoitellun kohderyhmän saavuttavia viestintäpalveluja. Osoitteellisten kirjeiden volyymit laskivat vuoden 2014 aikana 10 %. Posti arvioi, että kehitys tulee jatkumaan samansuuntaisena ja kirjevolyymin määrä puolittuu viidessä vuodessa. Yritysten lähettämät laskut ovat perinteisesti olleet kirjelajeittain tarkasteltuna suurin yksittäinen ryhmä. Internetin mukanaan tuomat uudet ratkaisut erilaisine sähköisen maksamisen sovelluksineen ovat vaikuttaneet juuri tähän ryhmään erityisen voimakkaasti. Siirtymä sähköiseen laskutukseen lähti Suomessa muihin Pohjoismaihin verrattuna viiveellä liikkeelle, mutta muutaman viime vuoden aikana muutosvauhti on nopeutunut mm. sen seurauksena, että yhä useampi yritys

5 4 on alkanut veloittaa erikseen paperilaskusta. Viime vuoden lopussa jo yli puolet kuluttajalaskuista vastaanotettiin sähköisesti kun kaksi vuotta aikaisemmin sähköisten laskujen osuus oli reilu kolmannes kaikista kuluttajalaskuista. Yritysten välillä sähköinen laskutus on vielä yleisempää. Verkkolaskun suosiota kasvattaa sen edullisuus, nopeus ja toimitusvarmuus, koska järjestelmä antaa virheilmoituksen, jos lasku ei ole mennyt perille. Postin ennusteen mukaan vuonna 2020 sähköisten kuluttajalaskujen osuus olisi jo 75 %. Kirjelähetysten määrän voimakkaampi laskuvaihe alkoi vuonna 2009 jolloin vuosittainen volyymi pieneni noin 2 %. Lasku kuitenkin kiihtyi edelleen niin, että vuonna 2012 osoitteellinen kirjeposti väheni 4 % ja vuonna %. Viime vuonna laskua oli jo 10 %. Kaikista kirjeistä noin puolet on osoitteellista suoramarkkinointia tai muuta yritysten ja julkisyhteisöjen lähettämää viestintää. Sähköiset palvelut vaikuttavat myös tähän kirjeryhmään tarjoten monessa tapauksessa nopeamman, kustannustehokkaamman ja tarkasti juuri toivotun kohderyhmän tavoittavan viestinvälityksen kanavan. Osoitteelliset mainoskirjeet ovat kuitenkin säilyttäneet viime vuoteen asti asemansa melko hyvin ja poikkeavat siten muusta yritysten lähettämästä kirjepostista. Tähän lienee vaikuttanut mm. suhteellisen edulliset toteutuskustannukset ja erilaisten osoiterekisterien hyödyntäminen tarkkaan kohdentamiseen. Vuonna 2014 tapahtui notkahdus myös tässä segmentissä. Tähän on saattanut osaltaan vaikuttaa pitkittynyt talouden taantuma yhdessä entistä monipuolisempien ja yhä useamman yrityksen ulottuvilla olevien sähköisten markkinointikanavien kanssa. Kuluva vuosi tulee osaltaan näyttämään, onko kyseessä tilapäinen poikkeama vai laskeva kehitystrendi. Kuluttajien toisilleen lähettämien kirjeiden osuus koko kirjevolyymista on pieni ja koko alaan suhteutettuna muutokset ovat olleet maltillisempia. Esimerkiksi erilaisten tapahtumien muistaminen postitse, kuten joulukorttien lähettäminen, on edelleen pitänyt suhteellisen hyvin pintansa. Kuluttajien lähettämät kirjeet edustavat noin kymmenesosaa kaikista kirjeistä. Ehkä hieman yllättäen tässä kirjeluokassa volyymien vuosilasku on ollut vähäisempää verrattuna kaikkien kirjeiden kokonaisvolyymien kehitykseen. Vaikka kuluttajat ovat samaan aikaan ottaneet entistä enemmän käyttöön erilaisia sähköisiä viestintäsovelluksia, eivät nämä ole korvanneet täysimääräisesti perinteistä kirjettä. Kansainvälisesti vertaillen kirjepostin volyymit ovat kääntyneet laskuun Suomessa muita Pohjoismaita myöhemmin. Tämä selittyy pitkälti hitaammalla siirtymällä sähköiseen laskutukseen. Postin teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat kuitenkin omaksuneet hyvin sähköisen laskun ja ovat aiempaa valmiimpia luopumaan paperisista laskuista.

6 5 Osoitteellisen kirjepostin kehitys eri maissa Lähde: Posti Laskutuksen sähköistymisen läpimurto tapahtui Suomessa vuonna 2013, jolloin joka toinen kuluttajalasku vastaanotettiin sähköisesti. Postin helmikuussa 2015 julkistaman tutkimuksen mukaan kuluttajalaskuista 34 % vastaanotettiin verkkopankkiin tai Netpostiin. 15 % kuluttajalaskuista vastaanotettiin sähköpostiin. Muutosvauhti on kiihtynyt niin, että jo kaksi kolmasosaa kuluttajista on valmis siirtymään verkkopankkivastaanottoon ja muihin sähköisiin vaihtoehtoihin. Postin ennusteen mukaan vuonna 2020 sähköisten kuluttajalaskujen osuus on 75 %.

7 6 Kirjeiden kokonaismäärä Milj.kpl Muutos vuodessa, % Kirjeitä kpl Vuosimuutos-% 5. Lehtijakelu Myös sanoma- ja aikakauslehtien volyymien lasku voimistui. Sanomalehtiä jaettiin varhaisjakelussa vuonna % vähemmän kuin vuotta aiemmin ja aikakauslehtiä jaettiin 10 % vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Sanomalehdistä lähes 80 % jaetaan Suomessa varhaisjakelussa. Varhaisjakelu on tyypillisesti taajamissa käytettävä jakelutapa ja hajaasutusalueilla vastaavasti sanomalehdet jaetaan muun postin jakelun yhteydessä. Sanomalehtien jakelusta noin kaksi kolmasosaa hoitaa Posti ja loppu jakautuu runsaan kymmenen jakelijan kesken. Sanomalehtien varhaisjakelun päivävolyymit x1000kpl Sanomalehtien varhaisjakelun päivävolyymi

8 7 Sanomalehtien varhaisjakelun päivävolyymit jakelijoittain Keskeinen tekijä sanomalehtien jakeluvolyymin laskulle on digitalisoituminen. Uutisvirta ja sanomalehtien lukeminen on muuttunut yhä reaaliaikaisemmaksi, mikä on tarkoittanut lukemisen siirtymistä digitaalisiin laitteisiin. Erityisesti nuoren sukupolven keskuudessa sanomalehtien aamulukemisen kulttuuri on murentunut jatkuvasti päivittyvän sähköisen sisällön tieltä. Kotiin tilattavien sanomalehtien lukeminen korvautuu yhä useammin mainosrahoitteisten uutissivustojen, maksullisten verkkolehtien ja sosiaalisen median seurannalla.

9 8 Lähde: Sanomalehtien liitto Digitalisoituminen on vaikuttanut erityisesti media-alaan viime vuosina hyvin voimakkaasti. Internetin ja sosiaalisen median kasvun myötä paperilehtien toimintakenttä on murroksessa. Sisältö muuttuu sähköiseksi, jakelukanavien ja tarjoajien lukumäärä kasvaa ja kilpailu muuttuu yhä kansainvälisemmäksi. Sanoma- ja aikakauslehtien osuus mediamainonnasta putoaa, kun mainostajat siirtyvät entistä enemmän verkkoon. Samaan aikaan uudet sukupolvet tottuvat yhä enemmän ilmaisen, internetissä jaettavan median kuluttamiseen. Painetun median kustantamojen tulot vähenevät sekä ilmoitusmyynnin ja tilaajamäärien laskiessa. Volyymien laskiessa lehtien jakelukustannuksilla puolestaan on nousupaineita.

10 9 Mediamainonnan kehitys mediaryhmittäin Lähde: TNS Gallup Mainontaan käytetty euromäärä laski vuonna 2014 painetuissa medioissa ja televisiossa. Mediamainonnan painopiste siirtyi sähköiselle puolelle, sillä erityisesti verkkomainonta jatkoi kasvuaan. Painettujen medioiden osuus mediamainonnasta vuonna 2014 oli yhteensä 46,1 % ja laskua rahallisessa panostuksessa painettuun mediamainontaan oli 9,2 % edelliseen vuoteen verrattuna. Painettuun sanomalehtimainontaan käytettiin rahaa 8,7 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kaupunki- ja noutolehdissä mainontaan käytetty euromäärä laski hieman vähemmän eli 1,7 %. Sanoma- ja kaupunkilehtimainonnan osuus mediamainonnasta oli 38,0 %. Osuus koko mediakakusta on laskenut noin 2 prosenttiyksikköä. Aikakauslehtimainonnan osuus mediamainonnasta oli 8,1 %. Laskua rahallisessa panostuksessa tapahtui 15,3 % edellisvuoteen verrattuna. Aikakauslehtiryhmässä yleisölehtien mainostulot laskivat peräti 20,3 % ja asiakaslehtien 3,6 %. Ammatti- ja järjestölehtien mainostulot laskivat puolestaan 12,0 %.

11 10 Aikakauslehdiksi luokitellaan yleisesti lehdet, jotka ovat joko tilattavia, irtonumerona ostettavia tai jäsenyyden tai asiakkuuden perusteella vastaanotettavia julkaisuja. Aikakauslehti ilmestyy vähintään kerran vuodessa ja se ei ole sisällöltään mainontaa eikä mainosten osuus ylitä toimituksellisen sisällön osuutta. Tästä lehtiluokasta noin 95 % kulkee jakelun kautta suoraan vastaanottajalle ja irtonumeromyynnin osuus on noin 5 %. Aikakauslehtien jakelu tapahtuu postin päiväjakelun yhteydessä. Kokonaismäärä on laskenut viimeiset vuodet noin 5-7 % vuodessa. Viime vuonna lasku oli noin 10 %. Aikakauslehtien jakeluvolyymin kehitys Milj.kpl Aikakauslehtijakelu 6. Osoitteeton jakelu Osoitteeton jakelu pitää sisällään osoitteettoman suoramainonnan, kuten mainoslehtisten ja ilmaisjakelulehtien jakelun. Kirje- ja lehtijakelusta poiketen tämä ryhmä on kasvanut koko 2000-luvun, keskimääräinen vuosikasvu on noin 6-7 % vuosina Kasvu on kuitenkin viime vuosina hidastunut ja vuonna 2014 kokonaismäärissä oli laskua vertailuajankohtaan nähden. Digitalisoituminen ja erilaiset sähköiset mainonnan välineet eivät ole syrjäyttäneet osoitteetonta jakelua, vaikka nykyisin esimerkiksi monet sosiaalisen median sovellukset tarjoavat kustannustehokkaan mainoskanavan tavallisen pienyrittäjän käyttöön. Osoitteettoman jakelun pitkään jatkuneeseen suosioon on saattanut vaikuttaa mm. mainonnan edulliset toteutus- ja jakelukustannukset. Talouden taantumassa osoitteettomalla jakelulla on ollut tapana kasvaa juuri edullisuutensa takia verrattuna muihin mainonnan muotoihin. Muihin Pohjoismaihin verrattuna osoitteettoman jakelun volyymit olivat Suomessa väestömäärään nähden vielä 2000-luvun alussa matalat, mutta ovat nyt

12 11 saavuttaneet suhteellisesti saman tason vertailumaihin nähden. Näissä vertailumaissa osoitteeton jakelu on kääntynyt viimeisten vuosien aikana jo laskuun ja Suomessa tähän vaiheeseen siirryttiin selvällä viiveellä. Valtaosa Suomen osoitteettomasta jakelusta kulkee Postin ja Suomen Suoramainonta Oy:n kautta. Suomen Suoramainonta -ketjuun kuuluu 31 jakeluyhtiötä, joilla on 48 paikallistoimipistettä eri puolilla Suomea. Posti hoitaa jakelun valtakunnallisen päiväjakelun yhteydessä. Näitä kahta selvästi pienempinä toimijoina osa sanomalehtien omistamista jakeluorganisaatioista jakaa osoitteetonta postia sanomalehtien varhaisjakelun yhteydessä. Lisäksi myös mm. erilaiset yhdistykset ja seurat suorittavat osoitteetonta jakelua osana varainhankintaansa, joten tarkkoja volyymitietoja koko osoitteettoman jakelun määrästä ei ole saatavilla. Osoitteettoman jakelun kokonaismäärä Milj.kpl Osoitteeton jakelu kpl

13 12 7. Pakettilähetykset Vuonna 2014 pakettilähetysten nopeana jatkunut kasvu hieman tasaantui ja kappalemääräinen kokonaisvolyymi kasvoi reilut 2 %. Kasvun hidastumiseen erityisesti yritysasiakkaiden osalta lienee osaltaan vaikuttanut talouden taantuma, kun yleinen toimeliaisuus on vähentynyt. Tilannetta on paikannut kuluttajien edelleen kasvava ja monipuolistuva nettikauppa. Internetin jatkuvasti laajentuva käyttö ja sen myötä kehittyvät sähköiset palvelut ovat vaikuttaneet pakettimarkkinoiden nopeaan kasvuun. Kulutustottumusten muutos ja hintatietoisuuden kasvu näkyy siten, että yhä suurempi osa vähittäiskaupan tavaroista ostetaan verkkokaupoista suurempien valikoimien ja kilpailukykyisten hintojen takia. Erilaiset kuluttajien väliset sähköiset kauppapaikat lisäävät valtavasti potentiaalisten asiakkaiden määrää ja siten myös kuluttajien toisilleen lähettämien pakettien määrää. Kuluttaja-asiakkaiden kasvava merkitys pakettikuljetusalan yrityksille näkyy palvelujen jatkuvana kehityksenä. Pakettien noutopisteiden lukumäärää kasvatetaan ja palvelusta pyritään tekemään mahdollisimman joustavaa ja helppoa mm. erilaisilla pakettiautomaateilla, jolloin asiakas voi noutaa paketin itselleen sopivaan aikaan, eikä hänen tarvitsee sopia vastaanottoaikaa esimerkiksi kotiin. Kuluttajien välistä ja myös pienyrittäjiä palvelevaa pakettiliikennettä ollaan myös kehittämässä siten, että useampi toimija kasvattaa lähetyspaikkojen verkostoaan. Vähittäiskaupan tuotteiden verkkokauppa jatkoi kasvuaan viime vuonna, mutta palveluiden verkkokauppa supistui. Viiden vuoden aikana suomalaisten verkko-ostokset ovat lisääntyneet liki viidenneksen. TNS Gallupin, Kaupan liiton ja Asiakkuusmarkkinointiliiton Verkkokauppatilaston mukaan suomalaiset ostivat tavaroita, palveluja ja sisältöjä verkosta vuonna 2014 yhteensä 10,5 miljardilla eurolla. Suomalaiset ostivat palveluita verkosta viime vuonna viisi prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin, yhteensä 5,7 miljardilla eurolla. Pudotusta selittää etenkin verkkokaupan suurimman tuoteryhmän, matkailun, kääntyminen laskuun. Taloustilanteesta huolimatta vähittäiskaupan tuotteita sen sijaan ostetaan verkosta yhä enemmän. Kasvu on rakenteellista, eli kokonaiskulutus ei kasva, mutta ostoja siirretään verkkoon. Verkkoon houkuttelee etenkin ostamisen vaivattomuus, hinta sekä valikoimat. Verkkokauppatilaston mukaan vähittäiskaupan tuotteita ostettiin viime vuonna verkosta yhteensä 3,6 miljardilla eurolla. Kasvua edellisvuodesta kertyi 7 prosenttia. Verkkokaupan kehitys onkin kulkenut päinvastaiseen suuntaan kuin muun vähittäiskaupan. Tilastokeskuksen mukaan koko vähittäiskauppa supistui viime vuonna prosentin verran edellisvuodesta. Pakettimarkkinoiden volyymin arvioiminen on hankalaa, koska alalla on runsaasti toimijoita ja siten myös erilaisia käytäntöjä volyymien kirjaamisessa, paketti saattaa kirjautua yksilönä tai olla osa isompaa kuljetusyksikköä. Lisäksi paketit kulkevat monesti useamman operaattorin verkon kautta tai kirjautuvat kahdelle eri yhtiölle, mutta kulkevat vain toisen yrityksen toimesta. Tässä selvityksessä on pyritty arvioimaan kokonaismarkkinoiden kokoa käyttämällä mahdollisimman montaa eri tietolähdettä. Näitä tietoja yhdistämällä on päästy tässä esitettyihin tuloksiin. Muista postilähetyslajeista poiketen pakettimarkkinoilla on huomattavan suuri määrä toimijoita. Markkinaosuuksin tarkasteltuna Posti ja Matkahuolto ovat kaksi suurinta

14 13 jakeluoperaattoria, näiden takana kotimaisen Kaukokiidon lisäksi on melko tasavahvana joukko kansainvälisiä toimijoita, joilla on Suomessa tytäryhtiö. Bring Express Suomi Oy, FedEx Express Oy, GLS Finland Oy, DHL Freight Finland Oy, PostNord Logistics Oy, Schenker Cargo Oy, TNT Suomi Oy ja UPS Finland Oy ovat ulkomaalaisten yritysten suomalaisia tytäryhtiöitä ja vahvistaneet asemiaan mm. siksi että tavaroiden verkkokaupasta ulkomaisten yritysten osuus on suuri ja nämä ovat hakeneet laajalla maantieteellisellä kattavuudella toimivia jakelukumppaneita. Useat kansainvälisesti merkittävät verkkokaupat ovat tehneet kuljetussopimuksia maailmanlaajuisesti toimivien pakettikuljetusyritysten kanssa ja nämä tekevät edelleen tarpeen mukaan sopimuksia paikallisten jakelijoiden kanssa, mikäli niiden oma verkko ei kata tarvittavia alueita. Osa näistä kansainvälisistä pakettioperaattoreista on ulkoistanut Suomen rajojen sisäpuolella suoritettavan jakelun joko osin tai kokonaan kotimaisille yhteistyökumppaneille. Edellä mainittujen lisäksi Suomessa toimii lukuisa joukko huomattavasti pienempiä kuriiriyrityksiä. Tilastokeskuksen toimialaluokittelun ryhmään Posti- ja kuriiritoiminta kuuluu yli 300 yritystä. Pakettien kokonaismäärien arviointi perustuu Viestintäviraston suurimmille toimijoille lähettämään kyselyyn, johon vastasi kaikkiaan kuusi pakettien jakelua suorittavaa yritystä. Vastaajajoukko edustaa merkittävää otosta suurimmista toimijoista, joten sen perusteella pystyy kokonaismarkkinoiden kokoa arvioimaan ja suhteuttamaan näin saatuja lukuja muista lähteistä kerättyihin tietoihin. Arvioinnissa on huomioitu myös toimijoiden muissa yhteyksissä, kuten omissa tiedotteissaan julkistamat tiedot. Pakettien kokonaisvolyymin kehittymiseen vaikuttaa merkittävästi kaksi tekijää; verkkokaupan suosion kasvu ja yleinen taloudellinen tilanne. Kappalemääräisessä volyymissa tapahtui merkittävä pudotus vuoden 2008 talouskriisin myötä ja vuodesta 2009 on alkanut jälleen kasvu. Pakettien kokonaismäärän arvioitu kehitys Suomessa Milj.kpl Pakettivolyymi kpl

15 14 Liite: Kyselylomake Posti- ja pakettilähetyksiä koskeva selvitys Viestintävirastolla on lakisääteinen velvollisuus seurata kirje- ja pakettipalveluiden markkinoita. Postilaki velvoittaa toimijoita luovuttamaan Viestintävirastolle sen pyytämiä tietoja. Viestintävirasto kerää tietoa postitoimialan markkinakehityksestä sekä omiin, että mm. Euroopan komission tietotarpeisiin. Keskeinen tiedonkeruun väline on kyselytutkimus, joka selvittää markkinoiden kokoa ja kehitystä lähetyslajeittain, joita ovat kirjeet, paketit, lehdet, osoitteeton jakelu ja ulkomaan lähetykset. Kyselyn avulla pyritään selvittämään kirje-, lehti- ja pakettimarkkinoiden kokoa keräämällä tietoa alan suurimpien toimijoiden volyymeista. Lomakkeella kerätään tietoja vuodelta Pyydämme vastaamaan kysymyksiin niiltä osin kuin ne liittyvät liiketoimintaanne ja tarkan tiedon puuttuessa esittämään arvionne. Vastauksia käsitellään luottamuksellisesti eikä yksittäisten yhtiöiden tietoja julkaista. Vastaukset pyydetään palauttamaan viimeistään sähköpostitse osoitteeseen Lisätietoja Viestintävirastossa antavat: Sami Vilvala, Viestintämarkkina-asiantuntija puh Petri Peutere, Viestintämarkkina-asiantuntija puh Perustiedot 1.1. Yhtiön nimi 1.2. Yhtiön liikevaihto Suomessa vuonna Vastaajan nimi 1.4. Vastaajan sähköposti 1.5. Vastaajan puhelinnumero 1.6. Yhtiön työntekijämäärä Suomessa 1.7. Kattaako yhtiön toiminta koko maan? Kyllä Ei 1.8. Jos ei, millä alueella toimintaa on? 1.9. Jakeluun liittyvien omien toimipisteiden lukumäärä Suomessa Merkittävimmät yhteistyökumppanit kotimaan lähetyksissä Merkittävimmät yhteistyökumppanit ulkomaan lähetyksissä Lisätietoja

16 15 2. Kirjelähetykset (enintään 2 kg), osoitteellinen jakelu 2.1. Kotimaan kirjelähetykset (enintään 2kg), osoitteellinen jakelu 2.2. Kirjelähetykset ulkomaille (enintään 2kg) 2.3. Kirjelähetykset ulkomailta (enintään 2kg) 2.4. Arvio niiden kotimaan kirjeiden osuudesta, jotka kulkevat joltain osin myös toisen jakelijan verkoston kautta (%)? 2.5. Arvio niiden ulkomaille menevien/ulkomailta tulevien kirjeiden osuudesta, jotka kulkevat joltain osin (rajanylitys/kotimaa) myös toisen jakelijan verkoston kautta (%)? 2.6. Tarjoatteko kirjaamispalvelua kauttanne lähetettäville kirjelähetyksille? 2.7. Tarjoatteko vakuuttamispalvelua kauttanne lähetettäville kirjelähetyksille? Lisätietoja (esim. mikäli yhtiönne määrittelee kirjeen enintään 2kg -tavasta poiketen, voitte laittaa tähän käyttämänne luokittelun ja vastaavat kpl-määrät)

17 16 3. Pakettilähetykset 3.1. Kotimaan pakettilähetykset (0-10kg) 3.2. Kotimaan pakettilähetykset (yli 10-50kg) 3.3. Pakettilähetykset ulkomailta (0-50kg) 3.4. Pakettilähetykset ulkomailta alle 20kg 3.5. Pakettilähetykset ulkomaille (0-50kg) 3.6. Kuinka suuren osan yhtiönne kotimaassa kuljettamista 0-50kg paketeista arvioitte kulkevan myös jonkun toisen jakelijan verkoston kautta (%)? 3.7. Kuinka suuren osan yhtiönne ulkomaille/ulkomailta kuljettamista 0-50kg paketeista arvioitte kulkevan joltain osin (rajanylitys/kotimaa) myös jonkun toisen jakelijan verkoston kautta (%)? 3.8. Yhteistyökumppaninne rajan ylittävissä kuljetuksissa? 3.9. Tarjoatteko vakuuttamispalvelua kauttanne lähetettäville enintään 10kg pakettilähetyksille? Tarjoaako yhtiönne kuluttaja-asiakkaille pakettien lähetyspalveluja? Mikäli ei ole omaa kuluttajia palvelevaa lähetyspalvelua, onko palvelua järjestetty yhteistyökumppanin kautta (palvelumalli ja nimi) Niiden palvelupisteiden lukumäärä, joista kuluttaja-asiakas voi lähettää paketteja? Näiden palvelupisteiden sijainti (osoitteet)

18 Arvionne pakettikuljetus markkinoiden koosta kotimaan liikenteessä ja omasta markkinaosuudestanne? /kpl/% Arvionne pakettikuljetusmarkkinoiden koosta ulkomaille lähtevästä liikenteessä ja omasta markkinaosuudestanne? /kpl/% Arvionne pakettikuljetusmarkkinoiden koosta ulkomailta tulevasta liikenteessä ja omasta markkinaosuudestanne? /kpl/% Lisätietoja 4. Osoitteeton jakelu ja lehtijakelu Suomessa 4.1. Osoitteeton jakelu 4.2. Sanoma- ja paikallislehtien varhaisjakelu Liikevaihto (, alv 0) 4.3. Sanoma- ja paikallislehtien päiväjakelu Liikevaihto (, alv 0) 4.4. Aikakauslehtien jakelu 4.5. Kuinka suuren osan yhtiönne kuljettamista osoitteettomasta- ja lehtijakelusta arvioitte kulkeneen myös jonkun toisen toimijan verkoston kautta (%)? Lisätietoja