MARKKINAKATSAUS 10/2012. Postipalvelujen käyttö Toimipaikoissa asiointi ja palvelujen saatavuus

Transkriptio

1 MARKKINAKATSAUS 10/2012 Postipalvelujen käyttö 2012 Toimipaikoissa asiointi ja palvelujen saatavuus

2 Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. MARKKINAKATSAUS 10/ Postipalvelujen käyttö

3 Sisällysluettelo Johdanto... 4 Postitoimipaikkojen tavoitettavuus ja asiointi toimipaikoissa... 5 Esteet postitoimipaikassa asioimiselle... 6 Postipalvelujen käyttö ja vaihtoehtoiset asiointitavat... 7 Lähetetyt ja vastaanotetut kirjeet... 9 Lähetetyt ja vastaanotetut paketit MARKKINAKATSAUS 10/ Postipalvelujen käyttö

4 Johdanto Suurin osa eli noin 52 prosenttia suomalaisista asioi postitoimipaikassa vain muutaman kerran vuodessa tai harvemmin. Vähintään kerran viikossa asioivia on ainoastaan noin 8 prosenttia. Aktiivisimmat postitoimipaikkojen asiakkaat löytyvät suurten kaupunkien ulkopuolelta. Esteitä toimipaikassa asioimiseen ei juuri koettu olevan. Suurimmaksi osaksi asiointi postitoimipaikassa keskittyi kirjeiden ja pakettien lähettämiseen sekä pakettien vastaanottamiseen. Vuoden 2011 huhtikuussa tuli voimaan uusi postilaki, jonka nojalla Viestintäviraston tulee arvioida tarve erillisen yleispalveluyrityksen nimeämiseen, mikäli on tarpeellista taata peruspostipalvelujen saatavuus. Viestintävirasto arvioi tarpeen nimetä yleispalveluyritys vuonna 2011 ja asetti Itella Posti Oy:lle yleispalveluvelvollisuuden. Yleispalveluvelvollisuus koskee enintään 2 kilon painoisten kirjeiden lähetyspalvelua, enintään 10 kilon painoisten pakettien lähetyspalvelua ja maahan saapuvien enintään 20 kilon painoisten pakettien vastaanottopalvelua. Velvoite koskee ainoastaan käteismaksullisia palveluja, joita käyttävät pääasiassa ainoastaan yksityishenkilöt. Tässä katsauksessa tarkastellaan lähemmin sitä, kuinka näitä yleispalveluksi nimettyjä palveluja käytetään. Lisäksi tarkastellaan sitä, miten nämä palvelut ovat saatavissa ja mitä esteitä kuluttajat kokevat palvelujen tavoitettavuudessa. Katsauksen tiedot perustuvat Viestintäviraston teettämään Käyttäjien tarpeet postipalvelumarkkinoilla -tutkimuksen tietoaineistoon. Viestintävirasto teetti tutkimuksen Otantatutkimus Oy:llä, joka toteutti tutkimuksen kesäheinäkuussa 2012 haastattelemalla 2001 kuluttajaa Manner-Suomen alueella. Alue Pääkaupunkiseutu Muut suuret kaupungit (yli asukasta) Muut kunnat Kunnat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Kouvola, Pori, Joensuu, Lappeenranta, Hämeenlinna, Rovaniemi, Vaasa, Seinäjoki, Salo ja Kotka Kaikki muut kunnat Manner-Suomessa Taulukko 1. Alueellisessa vertailussa käytetty kuntajako. MARKKINAKATSAUS 10/ Postipalvelujen käyttö

5 Postitoimipaikkojen tavoitettavuus ja asiointi toimipaikoissa Suurimmalla osalla lähin postitoimipaikka löytyy kauppa- tai työmatkan varrelta. Postilain perusteella yleispalveluyrityksen on ylläpidettävä vähintään yhtä toimipistettä jokaisessa kunnassa, joissa yrityksellä on katsottu olevan yleispalveluvelvoite. Lisäksi valtioneuvoston antaman asetuksen mukaan yleispalveluyritykseksi nimetyn postitoimijan on sijoitettava toimipisteet siten, että Manner- Suomessa 82 prosentilla käyttäjistä etäisyys toimipisteeseen vakituisesta asunnosta on enintään 3 kilometriä. Lisäksi korkeintaan 3 prosentilla käyttäjistä etäisyys saa olla yli 10 kilometriä. Siten jäljelle jäävällä 15 prosentilla etäisyys toimipisteeseen saa olla 3-10 kilometriä. Toimipisteistä on oltava saatavilla yleispalveluun kuuluvat tuotteet ja palvelut. Viestintäviraston teettämän kyselytutkimuksen mukaan noin 72 prosenttia kaikista vastaajista arvioi postitoimipaikan sijaitsevan alle 3 kilometrin päässä vakituisesta asunnostaan. Yhteensä 89 prosenttia arvioi matkaksi alle 10 kilometriä ja noin 9 prosenttia yli 10 kilometriä. Keskimäärin lyhimmät etäisyydet ovat pääkaupunkiseudulla. Lukujen kannalta tulee huomioida, että ne perustuvat vastaajien tekemiin arvioihin. Vuoden 2011 lopun tilanteen perusteella Viestintävirasto on arvioinut, että valtioneuvoston asetus täyttyy etäisyyksien kannalta. Tuolloin juuri ja juuri 82 prosentilla etäisyys lähimpään toimipaikkaan oli enintään 3 kilometriä ja 97 prosentilla enintään 10 kilometriä. Koko maa 39% 33% 17% 9% Pääkaupunkiseutu 53% 34% 10% Muut suuret kaupungit 44% 35% 15% Muut kunnat 30% 32% 21% 16% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Alle 1 km 1 - alle 3 km 3 - alle 10 km 10 km tai enemmän Ei osaa sanoa Kuva 1. Arvioitu etäisyys lähimpään postitoimipaikkaan alueittain (n = 2001). Postitoimipisteverkon ylläpitäminen vaatii aktiivista asiakaskuntaa. Toimipisteverkon ylläpitäminen vaatii postitoimijalta taloudellisia panostuksia ja joissain tapauksissa kustannukset toimipisteen ylläpitämisestä voivat muodostua korkeammiksi kuin toimipisteestä saadut tuotot. Toimipisteverkon suunnittelu vaatii siis tarkkaa arviointia ja tasapainoilua tulojen ja menojen suhteen. Tehokkaasti toimiva postitoimiverkosto mahdollistaa alhaisemmat kustannukset ja siten myös halvemmat hinnat tai nykyisten hintojen säilymisen kuluttajille. Osin postitoimijat ovat hakeneet tätä tehokkuutta siirtämällä MARKKINAKATSAUS 10/ Postipalvelujen käyttö

6 oman toimipisteen palvelut esimerkiksi sopimuskumppanina toimivan kaupan tai kioskin tarjottavaksi. Yleispalveluyritykseksi nimetyllä postitoimijalla on myös mahdollisuus saada valtiolta tukea postitoimipisteverkon ja -palvelujen ylläpitämiseen ja tarjoamiseen, mikäli kustannukset palvelujen tarjoamisesta ovat merkittävästi tuloja suuremmat. Suurin osa eli noin 52 prosenttia postipalveluja ostavista kuluttajista käy postitoimipaikassa vain muutaman kerran vuodessa tai harvemmin. Noin 39 prosenttia asioi postitoimipaikassa noin kerran tai pari kuukaudessa ja ainoastaan 8 prosenttia vähintään kerran viikossa. Yli asukkaan kaupungeissa postitoimipaikoissa asiointi on vähäisempää kuin muualla Suomessa. Koko maa 52% 39% 8% Pääkaupunkiseutu 59% 35% 6% Muut suuret kaupungit 58% 36% 6% Muut kunnat 47% 42% 11% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Muutaman kerran vuodessa tai harvemmin Noin kerran tai pari kertaa kuukaudessa Vähintään kerran viikossa Kuva 2. Asiointitiheys postitoimipaikassa (n = 2011). Noin 75 prosenttia postitoimipaikoissa asioivista arvioi asiointikertojensa säilyvän ennallaan seuraavan kahden vuoden aikana. Noin 11 prosenttia arvioi asiointikertojen kasvavan ja noin 12 prosenttia vähenevän. Esteet postitoimipaikassa asioimiselle Suurin osa tutkimukseen vastanneista ei näe esteitä postitoimipaikassa asioinnille. Sen lisäksi, että toimipisteet tulee sijoittaa kohtuullisen matkan päähän käyttäjien vakituisista asunnoista, postilain perusteella yleispalveluyrityksen on huolehdittava siitä, että toimipisteissä voidaan asioida esteettömästi. Suurin osa eli noin 80 prosenttia katsoo, ettei postitoimipaikassa asioimiselle ole erityisiä esteitä. Noin 9 prosenttia vastaajista pitää pitkiä etäisyyksiä ja noin 4 prosenttia hankalia kulkuyhteyksiä esteinä, jotka vähentävät tai vaikeuttavat asiointia postitoimipaikassa. Hieman yllättäen pääkaupunkiseudulla suurempi osuus vastanneista, noin 12 prosenttia, pitää pitkää etäisyyttä esteenä asioimiselle postitoimipaikassa. Muualla Suomessa asuvien osalta vastaava osuus on 8 prosenttia. MARKKINAKATSAUS 10/ Postipalvelujen käyttö

7 Postipalvelujen käyttö ja vaihtoehtoiset asiointitavat Postilain mukaan yleispalveluyrityksen tulee postitoimipisteessä tarjota enintään 2 kilon kirjeiden ja enintään 10 kilon pakettien lähetyspalvelua sekä maahan saapuvien enintään 20 kilon painoisten pakettien vastaanottopalvelua. Nämä palvelut ovat myös yleisimmät palvelut, joita kuluttajat käyttävät postitoimipaikoissa asioidessaan. Suurin osa eli noin 84 prosenttia kuluttajista käyttää toimipisteitä pakettilähetysten noutamiseen. Noin 55 prosenttia kuluttajista lähettää kirjelähetyksiä ja noin 48 prosenttia pakettilähetyksiä. Noin 61 prosenttia kertoi ostavansa postimerkkejä ja 31 prosenttia noutavansa muita lähetyksiä, kuten esimerkiksi kirjattuja tai vakuutettuja kirjeitä. Noudan pakettilähetyksiä 84% 85% 82% 85% Ostan postimerkkejä 61% 60% 59% 62% Lähetän kirjelähetyksiä 55% 55% 52% 57% Lähetän pakettilähetyksiä 48% 47% 48% 49% Noudan muita lähetyksiä 31% 33% 29% 32% Lähetän muita lähetyksiä 14% 15% 14% 14% Muut palvelut 8% 13% 8% 6% Poste Restante tai postilokero -palveluja 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koko maa Pääkaupunkiseutu Muut suuret kaupungit Muut kunnat Kuva 3. Postitoimipaikoissa käytetyt palvelut (n = 2001). Postipaketin voi saada ilmaiseksi kotiin kuljetettuna, mikäli matka lähimpään toimipisteeseen on yli 5 kilometriä. Ilmainen kotiinkuljetus ei ole lakiin perustuva palvelu, jota yleispalveluyrityksen tulisi tarjota, vaan palvelun tarjoa- MARKKINAKATSAUS 10/ Postipalvelujen käyttö

8 minen perustuu postitoimijan vapaaehtoisuuteen. Jossain tapauksissa kuluttajalla on myös mahdollisuus jättää kirje omaan postilaatikkoonsa kuljetettavaksi vastaanottajalle. Koko maa 39% 61% Pääkaupunkiseutu 12% 88% Muut suuret kaupungit 39% 61% Muut kunnat 41% 59% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä Ei Kuva 4. Ilmaiseksi tarjotun kotiinkuljetuspalvelun käyttö (toimipisteeseen yli 5 km, n = 347). Noin 39 prosenttia yli 5 kilometrin etäisyydellä postitoimipaikasta asuvista on käyttänyt pakettien ilmaista kotiinkuljetuspalvelua. Noin 14 prosenttia ei ole käyttänyt palvelua, mutta katsoo palvelun olevan tarpeellinen. Noin 47 prosenttia ei katsonut tarvitsevansa kyseistä palvelua. Kotiinkuljetuspalvelujen käyttö on huomattavasti vähäisempää pääkaupunkiseudulla kuin muualla Suomessa. Osin tämä selittyy sillä, että pääkaupunkiseudulla etäisyydet lähimpään postitoimipaikkaan ovat suhteellisesti lyhyemmät eikä kyseessä olevaa ilmaispalvelua tällöin tarjota. Kun kuluttajilta kysyttiin olivatko he käyttäneet niin sanottua noutomerkkipalvelua eli jättänyt lähtevää postia omaan postilaatikkoon postinjakajan jaeltavaksi, noin 34 prosenttia vastasi käyttäneensä kyseistä palvelua. Noin 3 prosenttia sanoi, että kyseiselle palvelulle on tarvetta, mutta ei ole käyttänyt palvelua. Vastaajista noin 63 prosenttia sanoi, ettei palvelulle ole tarvetta. Noutomerkkipalvelu on yleisemmin käytössä haja-asutusalueilla. MARKKINAKATSAUS 10/ Postipalvelujen käyttö

9 Lähetetyt ja vastaanotetut kirjeet Lähetetyn kirjepostin määrä on huomattavasti pienempi kuin vastaanotetun kirjepostin (mukaan lukien postikortit ja laskut) määrä. Kotitaloudet lähettävät keskimäärin noin 48 kirjettä vuodessa, kun niitä vastaanotetaan keskimäärin noin 230 kappaletta vuodessa. Noin 21 prosenttia kotitalouksista lähettää noin 1-10 kirjettä vuodessa kirjettä vuodessa lähettää noin 48 prosenttia ja yli 50 kirjettä lähettää noin 24 prosenttia kotitalouksista. Ainoastaan noin 4 prosenttia kotitalouksista ei lähetä ollenkaan kirjelähetyksiä. 25 % 20 % 21 % 15 % 15 % 19 % 18 % 13 % 10 % 5 % 7 % 0 % 4 % Ei lainkaan Yli % Ei osaa sanoa Kuva 5. Kotitalouksien lähettämät kirjeet ja postikortit (n = 2001). MARKKINAKATSAUS 10/ Postipalvelujen käyttö

10 Noin 31 prosenttia kotitalouksista arvioi vastaanottavansa kirjettä vuodessa. Yli 300 kirjettä vastaanottaa noin 18 prosenttia ja kirjettä noin 43 prosenttia kotitalouksista. Vastaanotetuista kirjeistä laskuja on keskimäärin noin 99 kappaletta vuodessa. Tulevaisuudessa suurin osa kotitalouksista tulee oman arvionsa mukaan lähettämään ja vastaanottamaan kirjeitä entiseen tapaan. Noin 74 prosenttia kotitalouksista arvioi lähettävänsä kirjeitä entiseen tapaan seuraavan kahden vuoden aikana. Noin 16 prosenttia vastaajista arvioi lähettävänsä vähemmän ja 8 prosenttia lähettävänsä enemmän kirjeitä seuraavan kahden vuoden aikana. Vastaavasti noin 67 prosenttia kotitalouksista arvioi vastaanottavansa tulevaisuudessa kirjeitä entiseen tapaan. Noin 22 prosenttia arvioi vastaanottavansa vähemmän ja noin 8 prosenttia vastaanottavansa enemmän kirjeitä seuraavan kahden vuoden aikana. 25 % 20 % 15 % 18 % 18 % 10 % 13 % 13 % 11 % 12 % 9 % 5 % 7 % 0 % Alle Yli 400 Ei osaa sanoa Kuva 6. Kotitalouksien vastaanottamat kirjeet ja postikortit (n = 2001). MARKKINAKATSAUS 10/ Postipalvelujen käyttö

11 Lähetetyt ja vastaanotetut paketit Lähetettyjen pakettien määrä on hieman pienempi kuin vastaanotettujen pakettien määrä. Kotitaloudet lähettävät keskimäärin noin 5 pakettia ja vastaanottavat noin 10 pakettia vuodessa. Oman arvionsa mukaan noin 45 prosenttia kotitalouksista lähettää 1-5 pakettia vuodessa ja ainoastaan 3 prosenttia lähettää yli 20 pakettia vuodessa. Noin 31 prosenttia ei lähetä lainkaan paketteja. Vastaavasti noin 38 prosenttia kotitalouksista vastaanottaa 1-5 pakettia vuodessa ja noin 10 prosenttia yli 20 pakettia vuodessa. Noin 13 prosenttia ei vastaanota lainkaan paketteja. 35 % 30 % 31 % 25 % 20 % 23 % 24 % 22 % 22 % 15 % 10 % 5 % 0 % 16 % 15 % 14 % 13 % 10 % 6 % 3 % 1 % 1 % Ei lainkaan 1-2 pakettia 3-5 pakettia 6-10 pakettia pakettia Yli 20 pakettia Ei osaa sanoa Kotitaloudet vastaanottavat paketteja vuodessa Kotitaloudet lähettävät paketteja vuodessa Kuva 5. Kotitalouksien vastaanotetut ja lähetetyt paketit (n = 2001). Suurin osa kotitalouksista arvioi lähetettyjen ja vastaanotettavien pakettien määrän pysyvän suurin piirtein ennallaan. Noin 84 prosenttia arvioi lähettävänsä paketteja suurin piirtein saman verran seuraavan kahden vuoden aikana. Noin 5 prosenttia arvioi lähettävänsä tulevaisuudessa enemmän paketteja ja noin 8 prosenttia vähemmän. Noin 77 prosenttia arvioi vastaanottavansa paketteja suurin piirtein saman verran seuraavan kahden vuoden aikana. Noin 12 prosenttia arvioi vastaanottavansa tulevaisuudessa paketteja nykyistä enemmän ja 8 prosenttia vähemmän. MARKKINAKATSAUS 10/ Postipalvelujen käyttö

12 Yhteystiedot PL 313 Itämerenkatu 3A Helsinki puh: fax: