Imuruoppaukseen liittyvä vedenlaadun tarkkailu 2010
|
|
- Maria Heikkilä
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniaisten kaupunki GALLTRÄSK-JÄRVI Imuruoppaukseen liittyvä vedenlaadun tarkkailu
2 FCG Finnish Consulting Group Oy Imuruoppaukseen liittyvä vedenlaadun tarkkailu 21 I PRT SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä Tietoja kohteesta Tarkkailun peruste Tarkkailuohjelma Imuruoppaus Näytteenotto ja näytepisteet Sää ja hydrologiset olot vuonna Tulokset vuonna Veden laadun luokitus... 4 VIITTEET... 5 LIITTEET... 5
3 FCG Finnish Consulting Group Oy Imuruoppaukseen liittyvä vedenlaadun tarkkailu 21 PRT 1 Sanna Eronen KAUNIAISTEN KAUPUNKI GALLTRÄSK-JÄRVI IMURUOPPAUKSEEN LIITTYVÄ VEDENLAADUN TARKKAILU 21 1 Tiivistelmä 2 Tietoja kohteesta Vuoden 21 vedenlaatutulosten perusteella Gallträskin pohjasedimentin imuruoppaus näyttäisi vähän nostaneen ammoniumtyppi- sekä nitraatti- ja nitriittityppipitoisuuksia. Kokonaisfosforin tai liukoisen fosfaattifosforin pitoisuustaso on ollut vuonna 21 edellisvuotta matalampi, eikä ruoppauksella näyte olleen vaikutusta näihin pitoisuuksiin. Pitkällä aikajaksolla tarkasteltuna klorofylli a:n määrässä voidaan kuitenkin havaita lievää kasvua. Sameuteen ruoppauksen vaikutus on ollut vähäinen. Metallipitoisuudet ovat olleet pääosin pieniä. Vedenlaatutekijästä riippuen veden laadun epävirallinen ekologinen luokitus vaihteli erinomaisen/hyvän rajalta tyydyttävään. Gallträsk on Kauniaisten kaupungissa sijaitseva järvi, joka on muodostunut noin 72 vuotta sitten eristäytymällä nykyisestä Itämerestä, jonka pinnasta se on nykyisin noin 31,4 metriä korkeammalla. Järven pinta-ala on 11,7 hehtaaria ja keskisyvyys noin 1, metriä. Järven syvin kohta on noin 1,7 metriä ja keskivirtaama noin 9 litraa sekunnissa. Valuma-alue on 15 hehtaarin suuruinen. Vuoden aikana järven vesi vaihtuu noin 2,5 kertaa järven tilavuuden (keskivedenkorkeudella 115 m 3 ) verran. Järvi laskee koillispäästä alkavaa ojaa pitkin Lippajärveen ja edelleen Espoon Pitkäjärven kautta Espoonjokeen ja mereen. Suomen vesistöalueluokituksessa Espoonjoen vesistöalueen numero on (Ekholm 1993). FCG on tarkkaillut Gallträsk-järven veden laatua vuosina imuruoppaukseen liittyen. Järvestä on otettu vesinäytteitä myös vuosina 22 ja 23 liittyen järven tilan selvittämiseen sekä kunnostuksen suunnitteluun. 3 Tarkkailun peruste 4 Tarkkailuohjelma 5 Imuruoppaus Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antaman lupapäätöksen Nro 3/29/2 (Dnro LSY-28-Y33) määräyksen nro 15 mukaisesti Kauniaisten kaupungin on tarkkailtava imuruoppauksen yhteydessä järven ja purkuojan veden laatua. Tarkkailuohjelma on esitetty ympäristölupahakemuksen kuuluneen päivätyn dokumentin Suunnitelmaselostus vesilupahakemukseen kohdassa 8.4., ja ohjelmaa on täydennetty edellä kohdassa 3 mainitun ympäristöluvan lupaehdossa nro 15. Vuonna 21 Gallträsk-järvellä suoritettiin imuruoppausta välisenä aikana. Koska olosuhteet muuttuivat vuoden 21 lopulla poikkeuksellisen aikaisin talvisiksi, keskeytettiin ruoppaus joulukuussa. Järven pohjasta poistettiin vuonna 21 noin 4-5 m 3 lietettä, perustuen arvioihin, käytettyihin työtunteihin ja aiempiin ruoppauksiin. Toukokuussa 21 tehty-
4 FCG Finnish Consulting Group Oy Imuruoppaukseen liittyvä vedenlaadun tarkkailu 21 PRT 2 Sanna Eronen Näytteenotto ja näytepisteet jen luotausten perusteella järvestä oli poistettu lietettä arviolta yhteensä 18 5 m 3. Aiempien vuosien ruoppausajankohdat ja ruopatun lietteen määrät on esitetty oheisessa taulukossa. Taulukko 1. Gallträskillä tehtyjen imuruoppausten ajankohdat ja ruopatun lietteen määrä kuutioina. Ruoppausajankohta Ruopatun lietteen määrä m ja vuosi 28 ei ruoppausta ja Yhteensä Näytteenottoalueita järvellä on kaksi: ruoppausalue (V11) ja luusua 1 (V12). Lisäksi näytteitä on otettu järven koillispuoleisesta purkuojasta (V13). Näytteenottopisteiden sijainti on esitetty kartassa (liite 1). Gallträskin vesinäytteiden ottamisesta ja analysoimisesta vastasi FCG:n ympäristölaboratorio. Näytteet otettiin avovesiaikana soutuveneestä limnosnoutimella. Vesinäytteitä otettiin yhteensä 1 kertaa vuonna 21; 7.1., 23.6., 26.7., 1.9., 7.1., 13.1., 4.11., 9.11., ja Tammikuussa otetut näytteet edustavat tilannetta syksyn 29 ruoppauksen päättymisen jälkeen. Syksyn 21 ruoppausta edeltävä näytteenotto toteutettiin lokakuussa. Marras-joulukuun näytteet edustavat ruoppauksen aikaista veden laadun tilannetta. Ruoppaus venyi pitkälle loppuvuoteen ja se jouduttiin keskeyttämään joulukuussa 21 poikkeuksellisen talvisten olosuhteiden vuoksi, voidaan ruoppauksen jälkeistä vedenlaatua kommentoida vasta vuoden 211 yhteenvedossa. Vesinäytteiden lisäksi järveltä otettiin kasviplanktonnäytteet elokuussa 21 ja heinäkuussa 21 tehtiin kasvillisuuskartoitus. Näistä on molemmista on laadittu erilliset raportit. Vuonna 21 vesinäytteet analysoitiin FCG:n ympäristölaboratoriossa. Näytteistä analysoitiin klorofylli-a, happi, ph, sähkönjohtavuus, alkaliteetti, väri, kiintoaine, sameus, kokonaistyppi, ammonium- ja nitraattityppi, kokonaisfosfori, liukoinen fosfaattifosfori sekä kemiallinen hapenkulutus. Alkuaineiden As, Cd, Cr, Cu, Ni, Pb ja Zn kokonaispitoisuuksien määritys teetettiin alihankintana Labtium Oy:ssä. 7 Sää ja hydrologiset olot vuonna 21 Sääolojen erityispiirteitä v. 21 pintavesien osalta: - Tammi-helmikuussa ei havaittu lumen sulamisen aiheuttamia vedenkorkeuden tai virtaaman nousuja, toisin kuin useina lauhoina edellistalvina. - Kevään tulvahuiput olivat etelärannikolla keskimääräistä suurempia ja tavallista aikaisempia (huhtikuun alussa). - Toukokuussa runsaat sateet nostivat virtaamia paikoin maan eteläosan pienissä vesistöissä. 1 tarkoittaa järvessä kohtaa, josta lasku-uoma alkaa.
5 FCG Finnish Consulting Group Oy Imuruoppaukseen liittyvä vedenlaadun tarkkailu 21 PRT 3 Sanna Eronen Elo-lokakuussa virtaamat olivat pieniä. - Jäätymisen ajankohta oli hieman pitkän ajan keskiarvoa aiempi Etelä-Suomen järvet saivat pysyvän jääpeitteen joulukuun 29 puolivälissä. Tammikuu 21 oli lähes koko maassa keskimääräistä kylmempi. Lumipeite kasvoi kuivalla pakkaslumella, mutta sateet jäivät yleisesti vähäisiksi. Järvien vedenpinnat laskivat talvelle tyypilliseen tapaan. Vesistöjen virtaamat olivat maan etelä- ja keskiosassa tavallista pienempiä. Järvijäät olivat keskimääräistä ohuempia pakkasista huolimatta. Helmikuu oli koko maassa talvinen ja tavallista kylmempi. Etelä-Suomessa oli kuukauden lopussa lunta selvästi tavallista enemmän. Etelä-Suomen vesistöissä ei havaittu lumen sulamisen aiheuttamia vedenkorkeuden tai virtaaman nousuja, toisin kuin useina lauhoina edellistalvina. Maaliskuun viimeisellä viikolla lumet alkoivat sulaa maan etelä- ja länsiosassa ja vedenpinnat ja virtaamat kääntyivät nousuun rannikon pienissä vesistöissä. Järvien vedenpinnat pysyivät vielä maaliskuussa ennallaan. Huhtikuu oli tavallista lämpimämpi. Lumen sulaminen sai kuun alkupuolella vesistöjen pinnat ja virtaamat ripeään nousuun etenkin etelärannikolla. Kevään tulvahuiput olivat etelärannikolla keskimääräistä suurempia ja tavallista aikaisempia. Jäät lähtivät etelässä kuukauden loppupuolella, eli tavanomaiseen aikaan. Toukokuussa runsaat sateet nostivat virtaamia paikoin maan eteläosan pienissä vesistöissä. Kesäkuussa hetkelliset runsaat sateet näkyivät monissa pienissä järvissä hetkellisenä vedenpinnan nousuna maan etelä- ja keskiosissa kesäkuun puolivälin paikkeilla. Heinäkuu oli poikkeuksellisen lämmin. Kuukauden sadanta oli maan eteläosassa selvästi tavallista pienempi. Pienten vesistöjen virtaamat olivat niukkoja. Elokuun alkupuoli oli helteinen, mutta kuukauden puolivälissä sää viileni selvästi. Rannikon jokien virtaamat olivat pääosin niukkoja. Syyskuussa etelärannikon pienissä joissa virtaamat olivat pienehköjä. Lokakuussa etelärannikolla satoi paikoitellen alle puolet lokakuun keskiarvosta ja etelärannikon pienten jokien virtaamat olivat hyvin niukkoja. Marraskuussa etelään saatiin lunta kuun puolivälin jälkeen ja järvet jäätyivät kuun lopussa. Talven tulon myötä virtaamat olivat keskimääräistä pienempiä. 8 Tulokset vuonna 21 Vesinäytteet olivat vuoden 21 näytekerroilla pääosin kirkkaita/vähän sameita, lievästi harmaita/ruskeita ja hajuttomia. Vesinäytteiden tulokset vuodelta 21 löytyvät taulukoituina liitteestä 2. Pitkän aikaskaalan tulokset on esitetty kuvina liitteessä 3. Vesi oli varsin kirkasta kaikilla vuoden 21 tutkimuskerroilla, eikä ruoppauksen vaikutusta näkynyt sameuden arvoissa edes ruoppausalueella ruoppauksen aikana. Aiempina vuosina vesinäytteiden sameudessa on ollut havaittavissa vaihtelua ruoppausten välillä niin, että arvot ovat olleet korkeampia ruoppausten aikana. Muutamissa hyvin sameissa näytteissä on näytteisiin todennäköisesti sekoittunut pohjasedimenttiä, mikä on johtunut noutimen osumisesta pohjaan, mikä on nostanut sameusarvon korkeaksi. Vuonna 21 Gallträskin veden happipitoisuus oli hyvä kaikilla tutkituilla näytekerroilla lukuun ottamatta maaliskuun näytekertaa, jolloin järven keskiosas-
6 FCG Finnish Consulting Group Oy Imuruoppaukseen liittyvä vedenlaadun tarkkailu 21 PRT 4 Sanna Eronen Veden laadun luokitus ta otettu näyte oli hapeton ja muiden pisteiden happipitoisuus oli pieni (2-3 mg/l). Kokonaistyppipitoisuus vaihteli näytepisteissä vuonna 21 välillä Pitoisuudet olivat kaikilla näytepisteillä pääosin samaa suuruusluokkaa ja kohosivat hieman loppuvuotta kohden. Kokonaisuutta tarkasteltuna kokonaistyppipitoisuudet olivat vuonna 21 hieman edellisvuosia (28 ja 29) matalampia. Myös ammoniumtyppipitoisuus sekä nitraatti- ja nitriittitypen summapitoisuudet kasvoivat selvästi ruoppauksen myötä marraskuun alussa otetuissa näytteissä ja pitoisuusnousu jatkui loppuvuoteen. Sama trendi on ollut nähtävissä myös aiempina vuosina. Epäorgaanisten ravinteiden (ammoniumtyppi ja nitraatti- ja nitriittitypen summa) pitoisuuksien nousu on jääpeiteaikana luontainen ilmiö järvissä, mutta ruoppauksen aiheuttama pohjasedimentin häirintä ja sedimentin huokosveden tehostunut vapautuminen vesimassaan ovat saattaneet tehostaa näiden pitoisuuksien nousua. Usein saman tyyppistä luontaista nousua havaitaan fosfaattifosforinkin pitoisuudessa jääpeiteaikana, mutta Gallträskissä fosfaatin nousua ei havaittu. Kokonaisfosforipitoisuus vaihteli vuonna 21 järvipisteillä välillä sekä ojapisteellä Kesäkuukausina otettujen näytteiden kokonaisfosforipitoisuudet olivat hieman korkeampia verrattuna syksyllä määritettyihin pitoisuuksiin. Liukoiset fosfaattifosforipitoisuudet ovat olleet vuoden 21 aikana pääosin alle määritysrajan (3 ). Kokonaisfosforipitoisuuden väliaikainen nousu on tavallista ruoppauksen yhteydessä, mutta Gallträskissä nousua ei havaittu. Klorofylli-a pitoisuudet olivat vuoden 21 tutkimuskerroilla järvipisteillä korkeimmat kesäkuun näytteissä (46 ja 33 ), jonka jälkeen klorofylli a:n määrä kääntyi laskuun. Marraskuussa klorofylli jäi epähuomiossa määrittämättä. Joulukuun näytteissä pitoisuus oli yllättävän korkea luusuan (piste V12) ja purkuojan näytteissä (24 ja 2 ). Metallipitoisuudet olivat vuoden 21 näytekerroilla pääsin pieniä, eikä pitoisuuksissa havaittu merkittävää nousua ruoppauksen aloittamisen jälkeen. Ruoppausalueella V11 nikkelin pitoisuus 15 oli yhdellä tutkimuskerralla (ennen ruoppauksen aloittamista ) kohonnut luonnonvesien perustasoon verrattuna. Sinkki oli jonkin verran kohonnut (32 ) ruoppausaikana luusuan pisteellä V12, mutta seuraavalla tutkimuskerralla taas perustasoa. Ympäristöhallinto ei ole määrittänyt Gallträskille virallista järvityyppiä 2, jota tarvitaan lähtötiedoksi ekologisen luokituksen rajojen soveltamiseen. Tässä raportissa Gallträskin epäviralliseksi järvityypiksi on oletettu Mh, Matalat humusjärvet. Vedenlaatutekijästä riippuen epävirallinen luokitus vaihteli erinomaisen/hyvän rajalta tyydyttävään (ks. taulukko alla). 2 Lisätietoa järvityypeistä: Syke 211.
7 FCG Finnish Consulting Group Oy Imuruoppaukseen liittyvä vedenlaadun tarkkailu 21 PRT 5 Sanna Eronen Taulukko 2. Gallträskin veden laadun epävirallinen vastaavuus ekologisessa luokituksessa. Järvityypiksi on oletettu matalat humusjärvet. Luokituksen lähdeviite: Vuori ym. 29). Luokituksessa on käytetty järvipisteiden V11 ja V12 tuloksia. Vuosi Klorofylli-a pitoisuus (kesä-syyskuu) 21 keskiarvo 23 tyydyttävä Kokonaisfosforipitoisuus (kesä-syyskuu) keskiarvo 25 erinomaisen ja hyvän rajalla Kokonaistyppipitoisuus (kesä-syyskuu) keskiarvo 75 hyvän ja tyydyttävän rajalla FCG Finnish Consulting Group Oy Laatinut: Sanna Eronen limnologi, FM Hyväksynyt: Kari Kamppi limnologi, FM VIITTEET Ekholm, M Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisija, sarja A, nro 126. Syke/Suomen ympäristökeskus 211. Pintavesien tyypittely. www-sivut luettu Vuori, K.-M., Mitikka, S. ja Vuoristo, H. 29 (toim.). Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Osa I: Vertailuolot ja luokan määrittäminen. Ympäristöhallinnon ohjeita nro 3/29. LIITTEET Liite 1: Näytepistekartta Liite 2: Vuoden 21 analyysitulokset Liite 3: Tuloksia vedenlaadun pidempiaikaisesta kehityksestä
8 Liite 1. Näytepistekartta
9 Liite 2. Analyysitulokset vuodelta 21 Vuonna 21 ruoppauksen ajankohta oli Piste V11 edustaa ruoppausaluetta, V12 järven koillispäätä (lasku-uoman suualue), ja V13 lasku-uomaa.
10 Liite 3 Tuloksia vedenlaadun pidempiaikaisesta kehityksestä Happipitoisuus mg/l Sameus NTU
11 Liite 3 Tuloksia vedenlaadun pidempiaikaisesta kehityksestä Kokonaistyppi Huom. Ammoniumtypen määritysrajat ovat vaihdelleet eri vuosina eri laboratorioissa. Vuosina määritysraja on ollut 5 ja vuosina Vuoden 23 määritysrajasta ei ole tietoa. 5 4 Ammoniumtyppi
12 Liite 3 Tuloksia vedenlaadun pidempiaikaisesta kehityksestä Huom. Vuosien tuloksissa on esitetty vain nitraattitypen pitoisuus. Nitraatti- ja nitriittitypen summapitoisuus vuodesta 29 eteenpäin. 6 NO2-N + NO3-N Klorofylli-a
13 Liite 3 Tuloksia vedenlaadun pidempiaikaisesta kehityksestä Kokonaisfosfori HUOM. Vuosina liukoisen fosfaattifosforin määritysrajana on ollut 2 ja vuonna Toukokuusta 21 eteenpäin määritysraja on ollut 3. Vuosina 29 ja 21 liukoinen fosfaattifosfori on määritetty suodatetuista näytteistä (,4 µm Nuclepore suodatin) Liukoinen Fosfaattifosfori
14 Liite 3 Tuloksia vedenlaadun pidempiaikaisesta kehityksestä Metallipitoisuudet Ruoppausalue As Cd Cr Cu Ni Pb Zn Metallipitoisuudet As Cd Cr Cu Ni Pb Zn Metallipitoisuudet As Cd Cr Cu Ni Pb Zn
IMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAUNIAISTEN KAUPUNKI IMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ Vuosiyhteenveto 212 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P11644P1 Vuosiyhteenveto
LisätiedotIMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAUNIAISTEN KAUPUNKI IMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ Vuosiyhteenveto 2013 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P11644P001 Vuosiyhteenveto
LisätiedotGALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010
FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniaisten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010 21.1.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy PRT I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tutkimuksen peruste ja vesistökuvaus...
LisätiedotGALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011
FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniasten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011 -P11644 FCG Finnish Consulting Group Oy Kasviplankton v. 2011 I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 2
LisätiedotGallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige
Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012 Gallträsk-järvi Gallträsk on Kauniaisten ainoa järvi. Järven pinta-ala ala on 11,7 hehtaaria, keskisyvyys
LisätiedotIMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ
KAUNIAISTEN KAUPUNKI IMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ Vuosiyhteenveto 2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 31.3.2016 P11644P001 Vuosiyhteenveto 2015 1 (16) Kari Kamppi
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotGallträsk-järven vedenlaadun, kasviplanktonin ja vesikasvillisuuden tarkkailu vuodesta 2015 alkaen
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAUNIAISTEN KAUPUNKI Gallträsk-järven vedenlaadun, kasviplanktonin ja vesikasvillisuuden tarkkailu vuodesta 2015 alkaen Tarkkailuohjelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
LisätiedotIMURUOPPAUKSEEN LIITTYVÄ VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ
FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniaisten kaupunki IMURUOPPAUKSEEN LIITTYVÄ VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ Vuosiyhteenveto 211 -P11644P1 3.1.212 FCG Finnish Consulting Group Oy Vuosiyhteenveto
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotLIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia
LIITE 4 Pintavesitarkkailutuloksia Tutkimustodistus Nro VEJV898/2011 4.7.2011 1(2) YMPÄRISTÖLABORATORIO Toivonen Yhtiöt Oy Ruskon jätteenkäsittelykeskuksen pintavesitarkkailu Näytteenottopäivä: 11.5.2011
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotHollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut
Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa
LisätiedotOlli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys
Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotKRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI. Tiukanjoen ruoppauksen vesistötarkkailusuunnitelma
KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI Tiukanjoen ruoppauksen vesistötarkkailusuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 19.11.2018 P36830P001 Tarkkailusuunnitelma Tiukanjoen ruoppauksen vesistötarkkailu i Kari
LisätiedotIMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN JA KASVI- PLANKTONIN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ
KAUNIAISTEN KAUPUNKI IMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN JA KASVI- PLANKTONIN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ Vuosiyhteenveto 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 13.3.2017 P11644P001 Vuosiyhteenveto 2016
LisätiedotKatsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin
Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus
LisätiedotVESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV
VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA 2 (4) 1 Johdanto Vesistön ja kalaston tarkkailu perustuu hoitokunnalle 11.9.2014 myönnettyyn
LisätiedotTURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU
TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU
Lisätiedot17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L
1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi
LisätiedotLiite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä
Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA
LisätiedotAlkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotVihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025
9.12.2015 Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025 Pintavesiseurantaohjelma on tehty Vihdin ympäristönsuojelu- ja valvontayksikön toimeksiannosta. Kunnan toimeksiannosta tehtävä vesistöjen vedenlaatututkimus
Lisätiedot17VV VV 01021
Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika
LisätiedotRENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014
Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,
LisätiedotLinkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018
Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Asta Laari RAPORTTI 2018 nro 863/18 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Tutkimusraportti
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2016
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotLumetuksen ympäristövaikutukset
Lumetuksen ympäristövaikutukset KeMMI -osatutkimus Lumetus Lumetuksessa vesi paineilman avulla pieniksi pisaroiksi, jotka riittävän kylmässä jäätyvät ennen maahan laskeutumista Mm. IPCC ja OECD huomioineet
LisätiedotVesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013
Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään
LisätiedotEhdotus Menkijärven kunnostuksen. velvoitetarkkailuohjelmaksi
Ehdotus Menkijärven kunnostuksen velvoitetarkkailuohjelmaksi Martti Mäkitalo Menkijärvi 9.2.2019 JOHDANTO Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt 1.2.2016 Menkijärven jakokunnalle luvan Menkijärven
LisätiedotTammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017
Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 11.12.2017 Johdanto Lammin biologinen asema selvitti Tammelan Jäni- ja Heinijärven sekä
LisätiedotTuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013
Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Vedenlaadun seurannan historiaa Vedenlaadun seuranta aloitettiin -Tuusulanjärven
LisätiedotKaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke
Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan
LisätiedotVEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY
VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:
LisätiedotPaimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015
1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla
LisätiedotIMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN JA KASVI- PLANKTONIN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ
KAUNIAISTEN KAUPUNKI IMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN JA KASVI- PLANKTONIN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ Vuosiyhteenveto 2017 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 19.3.2018 P11644P001 Vuosiyhteenveto 2017
LisätiedotKiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila
Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä
LisätiedotHaukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015
1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen
LisätiedotWiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014
Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren
LisätiedotLasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN
Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN RAE -HANKE Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoima hanke. Hanke toteutetaan Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla aikavälillä
LisätiedotISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA
ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan
LisätiedotTyövoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat
Hallinto 2510 Hyvinvointitoimiala tammikuu 134,9 121,3-13,6 82,8 84,4 3,2 5,4 11,8 7,3 2,3 2,9 3,9 5,8 55,6 38,6 123,1 107,6 91,3 % 88,7 % helmikuu 133,9 118,8-15,1 82,3 83,4 3,9 5,5 11,1 7,6 2,6 3,6 8,1
Lisätiedot1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely
JOKIohjelman raportti Ojavesiseuranta vuonna 218 1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely Ojavesiseuranta aloitettiin JOKIohjelman toiminta-alueella 17.4.218 ja viimeinen näytteenottopäivä oli 5.11.218.
LisätiedotPERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007
PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA 2019 Väliraportti nro 15-19-2071 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 26.2.2019 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotOutamonjärven veden laatu Helmikuu 2016
.3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää
LisätiedotPAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro
PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA 2016 Väliraportti nro 21-16-1591 Oheisena lähetetään Paimionjoesta, Tarvasjoesta ja Paimion Vähäjoesta 22.2.2016 otettujen vesinäytteiden
LisätiedotVedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n
Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,
LisätiedotTahkolahden vedenlaadun koontiraportti
Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittäminen Anniina Le Tortorec Tuomas Pelkonen 10. huhtikuuta 2019 / 1 Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti Tahkolahti on osa
LisätiedotNo 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017
No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun
LisätiedotLITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.
1(2) 30.6.2015 LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.2015 1 Yleistä Littoistenjärven pohjoispuolella
LisätiedotYara Suomi Oy, latvavesien vesistötarkkailu alkukesältä 2019
1 / 6 Yara Suomi Oy LAUSUNTO PL 20 29.7.19 71801 SIILINJÄRVI A 5176 Leena Huttunen Päivi Savolainen Jouni Torssonen Raija Koivisto Tiedoksi: Siilijärven kunta, ympäristönsuojelu Pohjois-Savon ELY-keskus
Lisätiedotpeltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
LisätiedotVIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro
VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 Raportti nro 639-17-7035 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen
LisätiedotVIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro
VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-7035 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon
LisätiedotEndomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu
1(3) 12.10.2016 :n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus on lopetettu eikä selkeytysaltaalle pumpata enää
LisätiedotKARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014
LUVY/17 28.8.214 Urpo Nurmisto Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy Pappilankuja 4 912 Karjalohja KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 214 Karjalohjan läntisten järvien, Haapjärven,
LisätiedotKokkolan merialueen yhteistarkkailu
Kokkolan merialueen yhteistarkkailu Marjut Mykrä, Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Ympäristönsuojeluviranhaltijat ry:n kesäpäivät 15.6.218 Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailu Alueelle johdettu
LisätiedotENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY TEBOIL AB ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI Pohjaveden laadun tarkkailu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 26.6.2013 1160-P20618 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
LisätiedotRuoppaushankkeen yhteenveto 2008-2011
1 Kauniaisten kaupunki Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla Ruoppaushankkeen yhteenveto 2008-2011 Sito-Rakennuttajat Oy, 17.11.2011 2 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Tietoja kohteesta... 3 3 Hankkeen
LisätiedotHankkeen loppuraportti 2008-2012
1 Kauniaisten kaupunki Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla Hankkeen loppuraportti 2008-2012 Sito-Rakennuttajat Oy, 9.11.2012 2 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Tietoja kohteesta... 3 3 Hankkeen osapuolet...
LisätiedotKevitsan vesistötarkkailu, perus, syyskuu 2018
Boliden Kevitsa Mining Oy Anniina Salonen Kevitsantie 730 99670 PETKULA s-posti: anniina.salonen@boliden.com AR-18-RZ-002382-01 12.10.2018 Tutkimusnro EUAA56-00002241 Asiakasnro RZ0000092 Näytteenottaja
LisätiedotISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992
LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY
RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen
LisätiedotBioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS
Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun
LisätiedotVÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014
VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan
LisätiedotLittoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetusta tutkimuskerrasta
1(4) 12.12.2017 Littoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset 15.11.2017 toteutetusta tutkimuskerrasta 1 Yleistä toteuttaa vuosina 2017-2018 Littoistenjärven oja- ja hulevesien tarkkailututkimuksen
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Varkauden kaupunki LÄHETE A 4 Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 29.3.23 2 VARKAUS Tiedoksi: Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Varkauden
LisätiedotÍ%SC{ÂÂ!5eCÎ. Korvaa* Kevitsan vesistötarkkailu, PERUS, marraskuu 2018
Boliden Kevitsa Mining Oy Anniina Salonen Kevitsantie 730 99670 PETKULA s-posti: anniina.salonen@boliden.com AR-18-RZ-008423-02 Tutkimusnro EUAA56-00006080 Asiakasnro RZ0000092 Näytteenottaja Timo Putkonen
LisätiedotHUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja
1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...
LisätiedotRavinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää
LisätiedotKokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY)
Järkivihreä Forssa 19.11.2013 Taina Korpiharju Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) Perustettu 1961 Toimialue Kokemäenjoen ja Karvianjoen vesistöalueet Toimipaikat Tampereella ja Hämeenlinnassa
LisätiedotISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin
LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet
Lisätiedot1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA. Ilppo Kettunen
1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA Ilppo Kettunen L K E N M 0 N I S T E S A R J 1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA I Kettunen n ves Kouvola 1980 irin vesitoimisto S I S Ä L L Y S L U E T T E L 0
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 25.10.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotVeikö syksyn sateet ravinteet mennessään?
Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta
LisätiedotPyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet
Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 12.6.-14.6.2018 Oulu Hannu Salmi, Oulun seudun ympäristötoimi Kuivasjärvi Sivupohja, Oulu + grafiikka
LisätiedotRAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630
RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta
LisätiedotSAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016
Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus
LisätiedotVEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )
VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet 2000-2016), Piilijoki suu (vuodet 2007-2016), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet 2000-2013) Aika Syvyys Yläsyvyys Alasyvyys Näytesyvyys Alkaliniteetti mmol/l
LisätiedotSYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016
VUOSIYHTEENVETO 8.4.27 SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 26 YLEISTÄ Sysmän kunnan viemäröinnin toiminta-alueen puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Majutveden pohjoisosan
LisätiedotKaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen
KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus KE 14.11.2018 klo 18 alkaen Ohjelma Tilaisuuden avaus Hannu Marttila Kalimenjoen vedenlaadun vaihtelu ja monitoroinnin tulokset Hannu Marttila Mitä jatkuvatoiminen
LisätiedotNäytteenottokerran tulokset
Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut
LisätiedotKuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-18. Rautuojan (), Kylmäojan (FS3) ja Laurinojan (FS4) tarkkailupisteet. 2 1.8.4.6 Äkäsjokeen laskevat purot Hannukaisen alueella Äkäsjokeen laskevien purojen vedenlaatua on tutkittu Hannukaisen
LisätiedotSatakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula
Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat Kankaanpää 22.11.211 Heli Perttula Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tila -yksikkö, Vesien seuranta -ryhmä, Heli Perttula 22.11.211
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotEndomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta
1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 16.10.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 2015 Toiminnanharjoittajan
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 14.9.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotMetsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista
Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
LisätiedotKytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu
Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu Iso Haiskari, Kiiskilammi, Kolmiperslammi, Piilolammi, Jauholammi, Urolammi ja Usminjärvi olivat vedenlaatuseurannassa elokuussa 2019. Edelliset kesäajan seurantanäytteet
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012
LUVY/121 5.9.213 Tuomo Klemola Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tehtaankatu 4 A9 14 Helsinki ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 tutkimukset ja vertailu vuosiin 29, 211 ja 212 Sammatin Iso Ruokjärvestä
Lisätiedot