Gallträsk-järven vedenlaadun, kasviplanktonin ja vesikasvillisuuden tarkkailu vuodesta 2015 alkaen

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAUNIAISTEN KAUPUNKI Gallträsk-järven vedenlaadun, kasviplanktonin ja vesikasvillisuuden tarkkailu vuodesta 2015 alkaen Tarkkailuohjelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16644P001

2 Tarkkailuohjelma 1 (8) Eronen Sanna Sisällysluettelo 1 TARKKAILUN PERUSTE VESISTÖ JA VALUMA-ALUEEN KUVAUS TARKKAILUN TAVOITE AIEMMAT TUTKIMUKSET VEDENLAADUN TARKKAILU Näytepisteet Näytteenottoajat Näytteenotto- ja analyysimenetelmät Analyysit BIOLOGINEN TARKKAILU Vesikasvikartoitus Kasvillisuuslinjat ja tarkkailutiheys Kasviplanktonselvitys RAPORTOINTI TARKKAILUN MUUTTAMINEN... 7 Liitteet Näytepistekartta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tarkkailuohjelma 2 (8) Gallträsk-järven vedenlaadun, kasviplanktonin ja vesikasvillisuuden tarkkailu vuodesta 2015 alkaen 1 TARKKAILUN PERUSTE Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antamalla lupapäätöksellä Nro 3/2009/2 (Dnro LSY-2008-Y33) on myönnetty lupa järven ruoppaukseen ja ruoppausmassojen kuivattamiseen geotuubeissa. Päätöstä on muutettu Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksellä Nro 175/2010/4 (Dnro ESAVI/346/04.09/2010). Järvellä on suoritettu imuruoppausta vuosina Tarkkailun osalta on voimassa muutospäätöksen määräys nro 15, jonka mukaisesti Kauniaisten kaupungin on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia järvessä ja purkuojassa hakemuksen liitteenä toimitetun suunnitelman mukaisesti ja lupamääräyksessä täydennetyllä tavalla. Tarkkailuohjelmaan sisältyy jälkitarkkailu, joka sisältää kasvillisuusinventoinnit ja kasviplanktontutkimukset, jotka toistetaan viimeksi kolmen vuoden kuluttua ruoppausten jälkeisestä kesästä eli vuonna Vuoden 2012 alussa Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa on sovittu (H. Åkerla), että myös vedenlaadun tarkkailua jatketaan toistaiseksi 3 kertaa vuodessa. Tätä tarkkailuohjelmaa laadittaessa tarkkailun toteuttamisesta ja yksityiskohdista tarkkailuvelvoitteen loppumisen jälkeen on sovittu tarkemmin/keskusteltu Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Vuodesta 2015 eteenpäin tarkkailu on vapaaehtoista eikä muutoksille tarvita ELYkeskuksen hyväksyntää. On kuitenkin hyvä, että tarkkailusta on olemassa ohjelma, jonka mukaan seurantaa tehdään. 2 VESISTÖ JA VALUMA-ALUEEN KUVAUS Gallträsk on Kauniaisten kaupungin ainoa järvi. Se sijaitsee kallioisten mäkien rajaamassa laaksomuodostumassa, lähellä Kauniaisten ja Espoon kaupunkien rajaa. Järveä ympäröi tiivis pientaloasutus. Gallträsk kuuluu rannikkovesistöalueeseen nro Järven keskivirtaama on noin 9 litraa sekunnissa ja valuma-alue on 105 hehtaarin suuruinen. Järven pinta-ala on 11,7 hehtaaria ja syvyys vaihtelee ranta-alueiden noin 20 cm:stä keskiosien noin 1,8 metriin, keskisyvyyden ollessa noin 1 m. Vuoden aikana järven vesi vaihtuu noin 2,5 kertaa järven tilavuuden verran. Gallträsk saa vetensä suurimmaksi osaksi sen lounaispäähän Träskmossenin suon kautta laskevasta ojasta. Järvi laskee koillispäästä alkavaa ojaa pitkin Lippajärveen ja edelleen Pitkäjärven kautta Espoonjokeen ja mereen. Järven lasku-uoman suulla on vuosina rakennettu settipato, jonka ylivuotokorkeus on +31,37 m. Padolla säädellään järven vedenpinnan korkeutta. Settipadon sivuitse tapahtuu ohivirtausta, joten järven pinta voi vähäsateisena kautena olla settipadon korkeutta alempana.

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tarkkailuohjelma 3 (8) Lasku-uomaa on syvennetty luonnontilaisesta. Kavallintien alittavan teräsrummun kohdalla lasku-uoman pohjan taso on +31,12 m. Ihmisen pitkäaikainen toiminta on vaikuttanut järven nykyiseen tilaan ja suurin haitallinen vaikutus on ollut 1920-luvulla alkaneella ja 1970-luvulla lopetetulla jätevesien johtamisella järveen. Alueella on aikaisemmin ollut muutakin järveen vaikuttavaa toimintaa, kuten mm. paristotehdas, matonpesulaitureita, kaatopaikka ja pesula. Gallträskiä ei ole pienen kokonsa vuoksi määritelty vesienhoidon suunnittelussa vesimuodostumaksi eikä sille näin ollen ole määritelty pintavesityyppiä. Mikäli järven vedenlaatutuloksia verrataan matalien humusjärvien luokituskriteereihin, ovat kokonaisravinteiden pitoisuudet vastanneet vuosina 2011 ja 2012 luokkien hyvätyydyttävä arvoja. Järven pohjan orgaanista ainesta sisältävän liejukerroksen paksuus vaihtelee 3 5 metrin välillä. Liejukerroksen alapuolella on savesta ja hiekasta koostuva kerros, joka on paikoin monen metrin paksuinen. Tehtyjen selvitysten ja näytteenottotutkimusten mukaan järven pohjasedimentti on erittäin vesipitoista ja sen fosforipitoisuus on noin 1 mg/g (kuiva-ainetta), mikä on tavanomainen pitoisuus reheville järville. isäksi pohjassa on todettu haitallisia aineita. Ilmakuvien perusteella ilmaversoisten ja kelluslehtisten vesikasvien, pääasiassa ulpukan, vehkan, vitojen ja palpakoiden määrä, on lisääntynyt voimakkaasti 1940luvulta lähtien koko järven alueella. Träskmossenin puoleinen pohjukka on kasvanut lähes täysin umpeen. Karvalehti ja isonäkinsammal ovat lisääntyneet järvessä viime vuosina voimakkaasti. Gallträskillä on tehty ja 1990-luvuilla havaintoja myös Suomessa erittäin uhanalaisesta hentonäkinruohosta (Najas tenuissima), joka kuuluu luontodirektiivin (92/43/ETY) suojeltuihin lajeihin. Järven etelärannalla kasvaa Kauniaisten kaupungin omistamilla kiinteistöillä erittäin uhanalaista lehtonataa (Festuca gigantea). Vuosien 2010 ja 2011 tulosten perusteella järvessä on tapahtunut myönteisiä muutoksia. Ravinteista riippumattomien lajien (i) suhteen muutoksia ei juuri ole tapahtunut, mutta meso-eutrofisten lajien määrä on selvästi alentunut. Lisäksi eutrofinen karvalehden taantuminen ja karua vesistöä ilmentävän vaalealahnanruohon (Isoëtes echinospora) ilmaantuminen kasvistoon kertoo hyvästä kehityssuunnasta. 3 TARKKAILUN TAVOITE Tarkkailussa seurataan imuruoppauksen vaikutuksia järven vedenlaatuun, kasviplanktoniin sekä vesikasvillisuuteen. 4 AIEMMAT TUTKIMUKSET Järven vedenlaatua on tutkittu ainakin vuosina järven imuruoppaukseen liittyen. Ennen tätä ajanjaksoa on järvestä otettu vesinäytteitä vuosina 2002 ja 2003 liittyen järven perustilan selvittämiseen sekä kunnostuksen suunnitteluun.

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tarkkailuohjelma 4 (8) Lisäksi järvellä on tehty kasvillisuuskartoituksia ainakin vuosina 2002 sekä (ja tulevana kesänä 2014) sekä järven kasviplanktonin koostumusta ja biomassaa on tutkittu vuosina 2008 ja VEDENLAADUN TARKKAILU 5.1 Näytepisteet Vesinäytteet otetaan kolmesta pisteestä, joiden sijainti on esitetty liitteenä olevassa kartassa: Keskiosa 4 Koillisosa 3 Gallträskinpuro 0,1 Näytepiste Kuvaus Kokonaiss yvyys Keskiosa 4 ET: Koillisosa 3 ET: Gallträskinpuro 0,1 ET: Sijaitsee ruoppausalueella, järven keskiosassa. Sijaitsee koillisosassa, purkuojaa järven lähellä Näytteenottosyvyys 1,5-2,0 Klorofyllinäyte otetaan kokoomanäytteenä syvyydestä 0-0,5m. Muut näytteet otetaan kokonaissyvyyden puolivälistä. n. 1,0 Klorofyllinäyte otetaan kokoomanäytteenä syvyydestä 0-0,5 m. Muut näytteet otetaan kokonaissyvyyden puolivälistä. Purkuoja 0,1-0,3 Kokonaissyvyyden puoliväli 5.2 Näytteenottoajat Vesinäytteet otetaan kolmesti vuodessa; Helmi-maaliskuussa Kesä-elokuussa Syys-marraskuussa 5.3 Näytteenotto- ja analyysimenetelmät Näytteet otetaan standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tarkkailuohjelma 5 (8) Näytteet otetaan vesistönäytteenottoon soveltuvalla noutimella tai matalilla ojapisteillä sopivalla astialla. Näytteet analysoidaan standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti, tai asianmukaisesti validoidulla menetelmällä. 5.4 Analyysit Vesinäytteistä analysoidaan kaikilla näytekerroilla seuraavat analyysit: ANALYYSIOHJELMA Ojapisteet Järvipisteet Lämpötila O O Aistinvaraiset maastomääritykset 1) O O Happi O O Hapen kyllästysprosentti O O Väri O O Kiintoaine O O Sameus O O ph O O Sähkönjohtavuus O O alkaliteetti O O COD Mn O O Kokonaistyppi O O Ammoniumtyppi O O Nitraattitypen ja nitriittitypen summa O O Kokonaisfosfori O O Liukoinen fosfaattifosfori 2) O O Klorofylli-a -- O 3) 1) Aistinvaraiset maastomääritykset: haju, väri ja sameus. Ojapisteillä arvioidaan lisäksi virtaama. 2) Liukoinen fosfaattifosfori määritetään suodatetusta (0,40 µm) vedestä. 3) Klorofylli-a tutkitaan vain kesä-elokuun näytteenottokerralla 6 BIOLOGINEN TARKKAILU Järven biologista tarkkailua toteutetaan vesikasvillisuuskartoituksella sekä kasviplanktonselvityksillä. Koska tarkkailu on vapaaehtoista vuodesta 2015 eteenpäin, voidaan biologisesta tarkkailusta myös kokonaan luopua asiakkaan toiveesta. 6.1 Vesikasvikartoitus Kasvillisuuslinjat ja tarkkailutiheys Vesikasvillisuuden kartoitus tehdään kolmen vuoden välein esimerkiksi (2014, 2017 jne.). Tutkimustiheydestä voidaan sopia Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa vielä kun vuoden 2014 raportti on valmistunut.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tarkkailuohjelma 6 (8) Kasvillisuus määritetään kolmella vesikasvilinjalla, joiden sijainti on esitetty liitteenä olevassa kartassa. Linja 1 on 282 metriä pitkiä, linja 2 on 100 metriä ja linja 3 on 104 metriä. Kartoitus tehdään Venetvaaran linjamenetelmällä. Jokaisen linjan vyöhykkeen näytealalla merkitään ylös kaikki havaitut lajit ja niiden peitteisyys arvioidaan 7- portaisella asteikolla. Vedensyvyys ja pohjan laatu merkitään ylös. Kasvikohtainen runsausindeksi lasketaan seuraavasti (Venetvaara 1995): runsausindeksi: = (d x r) + (d x r) (d x r) = N i d i r i 1, missä d = pysähdyspaikan etäisyys metreinä vesikasvilinjalla edellisestä paikasta r = kasvilajin runsausarvo asteikolla Kasviplanktonselvitys Kasviplanktonin biomassaa ja lajistoa selvitetään esimerkiksi joka toinen vuosi. Tutkimustiheydestä voidaan sopia Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa vielä kun vuoden 2014 raportti on valmistunut. Planktonnäytteet otetaan kesän kasvukaudella vesinäytteenoton yhteydessä näytepisteiltä keskiosa 4 ja koillisosa 3. Näytteistä määritetään lajisto ja biomassa. 7 RAPORTOINTI Vedenlaatutulokset raportoidaan heti niiden valmistuttua, tai viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta. Tulokset toimitetaan lisäksi sähköisenä siirtotiedostona (Pivet) ympäristöhallinnon rekisteriin puolivuosittain. Tuloksista laaditaan vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Tulokset toimitetaan Kauniaisten kaupungin ympäristöpäällikölle sekä Uudenmaan ELYkeskukseen (ympäristö ja luonnonvarat). Kasviplanktontulokset sekä kasvillisuuskartoituksen raportti toimitetaan seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tarkkailuohjelma 7 (8) 8 TARKKAILUN MUUTTAMINEN Tarkkailua voidaan lupamääräyksen mukaan tarvittaessa muuttaa Uudenmaan ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla. Vuoden 2014 jälkeen tarkkailuvelvoite päättyy ja järven tilan seurantaa jatketaan vapaaehtoisena seurantana, (jonka ohjelman muutokset toimitetaan tiedoksi ELY-keskukselle). FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Laatinut: Sanna Eronen Vesistöekologi, FM

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tarkkailuohjelma 1 (1) Liite 1