Hankkeen loppuraportti
|
|
- Helena Penttilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Kauniaisten kaupunki Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla Hankkeen loppuraportti Sito-Rakennuttajat Oy,
2 2 Sisällys 1 Johdanto Tietoja kohteesta Hankkeen osapuolet Hankkeen tavoitteet Koetoiminta ja rakentamisen valmisteluvaihe Koetoiminta Suunnittelu ja vesilupa Rakentamisen valmistelu Toteutuneet toimenpiteet Alustavat työt Kunnostuksen toteutus Käsitelty liete Työnaikainen laatu- ja päästötarkkailu Vesistö- ja ympäristövaikutustarkkailu Vesikasvillisuus- ja kasviplanktonselvitys Yhteenveto Jatkotoimenpiteet Lähteet 1. Gallträsk, kunnostushankkeen vuosiraportti 2009 liitteineen, Sito rakennuttajat Oy 2. Gallträsk, kunnostushankkeen vuosiraportti 2010 liitteineen, Sito rakennuttajat Oy 3. Gallträsk, kunnostushankkeen vuosiraportti 2011 liitteineen, Sito rakennuttajat Oy
3 3 1 Johdanto Tässä loppuraportissa esitetään Kauniaisten kaupungissa sijaitsevan Gallträsk-järven kunnostusruoppauksen ja kunnostuksen aikaisen ympäristöseurannan tulokset Länsi-Suomen ympäristölupaviraston lupapäätöksen Nro 3/2009/2, Dnro LSY-2008-Y-33 (annettu ) ja aluehallintoviraston päätöksen Nro 175/2010/4, Dnro ESAVI/346/04.09/2010 (annettu ) mukaisesti. 2 Tietoja kohteesta Gallträsk on Kauniaisten kaupungin ainoa järvi. Järven pinta-ala on 11,7 hehtaaria ja keskisyvyys noin 1,0 metri. Järven syvin kohta on noin 1,7 metriä. Järven vesitilavuus on keskivedenkorkeudella noin m3. Gallträskjärven kunnostusta on suunniteltu 1960luvulta lähtien ja järveä on tutkittu ja toteutettu muun muassa kunnostuskokeilu kaivamalla 1980-luvulla, vesikasvillisuuden niittoa vuosittain 1980-luvulta lähtien sekä juurakoiden poistoa vuosina 1992, 2000, 2002 ja Kunnostamisen suunnittelussa on tutkittu useita erilaisia menetelmiä, joista parhaimmaksi on todettu imuruoppaaminen. Geotuubimenetelmän käyttöön päädyttiin suotuisiin tuloksiin johtaneiden, vuonna 2005 tehtyjen ennakkokokeiden perusteella. Vuosina 2006 ja 2007 järvellä on tehty koeruoppaukset sekä sedimentin käsittely geotuubimenetelmällä Uudenmaan ympäristökeskuksen lausuntojen mukaisia ehtoja noudattaen. Järven nykytilan taustalla on pitkäaikainen ihmisen toiminta luvulta lähtien järveen laskettujen jätevesien saastuttamana järvi jouduttiin 1950-luvulla asettamaan uimakieltoon. Jätevesien laskeminen järveen loppui 70-luvulla. Alueella on aikaisemmin ollut myös muutakin järven tilaan vaikuttavaa toimintaaa, kuten mm. paristotehdas, matonpesulaitureita, kaatopaikka ja pesula.
4 4 3 Hankkeen osapuolet Hankkeen osapuolet: Hankkeen tilaaja: Kauniaisten kaupunki Hankkeen projektinjohto, suunnittelu, vesilupahakemukset, rakennuttaminen ja työnaikainen valvonta: Sito Oy Vesistö- ja vakavuustarkkailu, asiantuntijakonsultti: FCG Oy, Nyk. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kunnostusurakoitsija: Vesirakennus Ojanen Oy Maisematyölupa: Kauniaisten kaupunki Lupaviranomainen: Länsi-Suomen ympäristölupavirasto, Nykyisin Etelä-Suomen Aluehallintovirasto. 4 Hankkeen tavoitteet Järven tilan parantamisen tavoitteena oli poistaa noin 2 hehtaarin alueelta yhteensä noin m 3 löyhää pohjasedimenttiä. Tavoitetta nostettiin hankkeen aikana yhteensä m 3 ESAVI:n päätöksen 175/2010/4 mukaisesti. Pohjasedimentin poiston tarkoituksena on kasvattaa järven happivarantoa, lisätä vesisyvyyttä, parantaa veden vaihtuvuutta ja vähentää vesikasvillisuutta sekä parantaa virkistyskäyttöarvoa. Poistamalla ravinteikasta sedimenttiä voidaan myös vaikuttaa järven sisäiseen kuormitukseen. Toteutuksen tavoitteena oli tehdä hanke vuoteen 2011 mennessä budjetoiduilla kustannuksilla, ympäristölupaehtojen ja hyvän ympäristöpolitiikan mukaisesti. 5 Koetoiminta ja rakentamisen valmisteluvaihe 5.1 Koetoiminta Ennen tämän hankkeen suunnittelua toteutettiin laboratoriomittakaavaiset kokeet vuonna Kokeiden perusteella valittiin soveltuva geotuubi ja polymeerimateriaali sekä määritettiin suunnittelua varten tarvittavat lähtötiedot ja laadittiin kustannusarvio. Tulosten perusteella suunniteltiin ja toteutettiin koetoimintaluvalla koeruoppaus vuosina Koetoiminnan tulokset ja kokemukset toimivat tämän laajemman kunnostushankkeen suunnittelun kulmakivenä.
5 5 Kuva 1 ja 2. Koetoimintavaiheen ruoppaus Ruoppaus tehtiin hydraulisella imuruoppauspumpulla ponttoonilautalta. Kuva 3 ja 4. Koetoimintavaiheessa ruoppausliete käsiteltiin kahdessa GT500D geotuubissa ja poistuva vesi palautettiin järveen. 5.2 Suunnittelu ja vesilupa Suunnitelma ja vesilupahakemus järven kunnostushanketta varten laadittiin Vesilupahakemus laitettiin vireille Ympäristölupavirasto antoi ruoppausta koskevan päätöksen Suunnittelun aikana selvitettiin erilaisia vaihtoehtoja lietteenkäsittelyalueiksi. Hankkeen toteutuksen kannalta haasteena oli lietteenkäsittelyalueiden löytäminen. Hankkeen toteuttamista varten löytyi kaksi aluetta lietteenkäsittelemiseksi, pinta-alaltaan yhteensä n m2. Ruoppausalue jaettiin kolmeen 7000m2 alueeseen A, B ja C.
6 6 Kuva 5. Ruoppausalueet A, B ja C sekä lietteen käsittelyalueet. 5.3 Rakentamisen valmistelu Kunnostusurakka kilpailutettiin noudattaen julkisten hankintojen lainsäädäntöä. Hankintailmoitus julkaistiin hilmassa Tarjousten vertailuperusteena oli kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Tarjousten arviointi suoritettiin vertailulaskennan avulla. Kaluston tehokkuuden, kokemuksen ja laadun suhteellinen painoarvo on 30 % ja hinnan painoarvo on 70 %. 6 Toteutuneet toimenpiteet Alustavat työt Kunnostushankkeen rakennustyöt aloitettiin lietteenkäsittelyalueiden maatöistä. Järven itäpäänhän tehtiin käsittelyalueiden alustat moreeni- ja murskekerroksesta, jonka alle asennettiin lujiteverkko. Molemmat alustat mitoitettiin siten, että niille voitiin sijoittaa 4 kpl 9m*25m kokoista geotuubia, joiden päälle asennettiin 2 kpl 7m*25m kokoista tuubia. Käytettävissä oleva geotuubi-
7 määrä oli siten 6+6 yhtä ruoppausjaksoa kohti. Altaat päällystettiin tiiviillä muovilla ja niihin tehtiin tarvittavat putkistot geotuubeista suotautuvan veden johtamiseksi takaisin järveen. 7 Alueiden pohjamaa oli heikosti kantavaa ja kokoonpainuvaa turvetta. Tästä syystä käsittelyalueiden rakenteita jouduttiin korjaamaan hankkeen aikana lietteen poistamisen yhteydessä. Kuva 6 ja 7. Lietteen käsittelyalueille rakennettiin alusta murskeesta. Kuva 8 ja 9. Käsittelyalueille asennettiin GT500D geotuubit. Kuva 10 ja 11. Käsittelyalueiden alustat korjattiin lietteen poistamisen yhteydessä pohjamaan heikon kantavuuden ja painumien vuoksi.
8 8 6.2 Kunnostuksen toteutus Kunnostaminen eteni ruoppausalueittain kolmessa vaiheessa. Kussakin vaiheessa suoritettiin imuruoppaus ja ruopattu liete ohjattiin käsittelyalueille asennettuihin geotuubeihin. Työn aikana ruoppauslietteeseen lisättiin veden erottumisen tehostamiseksi polymeeriä. Ruoppauksen jälkeen geotuubeissa kuivunut liete poistettiin, uudet geotuubit asennettiin paikoilleen ja ruoppaustyötä jatkettiin seuraavalta alueelta. Alue A imuruopattiin keväällä 2009 ja alue B syksyllä Alue C imuruopattiin syksyllä 2010 ja keväällä Alueen C ruoppaustyö jakautui kahdelle vuodelle, koska työ keskeytyi loppuvuonna 2010 erittäin kylmien sääolosuhteiden vuoksi. Imuruoppauksessa poistettavaan lietteeseen sekoittuu lisävettä työn yhteydessä. Tässä tapauksessa käsittelyyn johdettava vetinen lietemäärä oli nelinkertainen poistettuun lietemäärään verrattuna. Hankkeen aikana järven pohjasta poistettiin m3 pohjalietettä, käsiteltiin m3 vetistä lietettä, josta jäi käsittelyn jälkeen hyötykäytettävää materiaalia 7700 m3. Taulukko 1.Ruoppausajankohdat ja toteutuneet määrät. Ruoppausajankohta Ruopattu lietemäärä, järven pohjalta m3 Käsittelyyn johdettu lietemäärä, Käsittelyalueilta järveen palautettu vesimäärä, Käsittelyn jälkeinen lietemäärä, Käytetty polymeerimäärä, m3 m3 m3 kg ja Yhteensä Kuva 12 ja 13. Ruoppaus tehtiin vesimestari III - imuruoppaajalla.
9 9 Kuva 14 ja 15. Liete johdettiin geotuubeihin, joista poistuva vesi palautettiin järveen. Kuva 16 ja 17. Geotuubit GT500D asennettiin käsittelykentälle kahteen kerrokseen tilan säästämiseksi. Kuva 18 ja 19. Jauhemaisena työmaalle toimitettusta polymeerista valmistettiin liuos merikontissa olevassa liuotusyksikössä.
10 Käsitelty liete Käsitellystä lietteestä otettiin näytteet aina ruoppausjakson päätyttyä ja niistä analysoitiin raskasmetallipitoisuudet. Tulosten perusteella käsitellyn lietteen raskasmetallipitoisuuden alittivat Pima-asetuksen (214/2007) kynnysarvon. Käsitelty liete soveltuu maanrakentamiseen. Käsitelty sedimentti on ohjautunut pääosin hyötykäyttöön. Kohteet on esitetty taulukossa 2. Sedimentin kuljettajina ovat toimineet Vesirakennus Ojanen Oy, E. Gustafsson Oy sekä Kauniaisten kaupunki. Kuva 20 ja 21: Kuivuneen, käsitellyn lietteen kuormaus. Kuva 22a ja 23a. Lietteen hyötykäyttöä Kauniaisten pujottelurinteen muotoilussa.
11 11 Kuva 22b ja 23b. Lietteen hyötykäyttöä Mustion kaatopaikan peittorakenteessa. Kuvassa 22b materiaalin levitystä sekä kuvassa 23b kerroksen vihertyminen noin kahdeksan viikkoa siementen kylvön jälkeen. Taulukko 2. Käsitellyn lietteen loppusijoitus ja hyötykäyttö. Kohde Määrä Käyttötarkoitus Ajankohta Alue A, Kulmakorven n m3 Maankaatopaikka maankaatopaikka, Espoo Alue A, Lahoniityntie 360 m3 Täyttömaa , Punkalaidun Alue A, Omakotitalotyömaa, 240 m3 Täyttömaa Sipoo Alue A, Poppari Oy, 180 m3 Oma käyttö Nellintie 2, Rusutjärvi Alue B, Kauniaisten kaupunki, pujottelurinne 2600 m3 Maisemointi, maanrakennus Alue B, Mustion kaatopaikan sulkeminen 1820 m3 Hyötykäyttö maanrakentamisessa Gallträsk n. 600 m3 Lietteenkäsittelykenttien maisemointi
12 Työnaikainen laatu- ja päästötarkkailu Ruoppaustyön aikana seurattiin ruopattavan lietteen ja palautettavan veden ominaisuuksia. Tavoitteena oli valvoa työn aiheuttamaa samentumista tai veden mahdollista pilaantumista työn aikana. Käsittelyyn johdettu liete ei sisältänyt merkittäviä määriä kadmiumia ja tai elohopeaa, mutta se sisälsi lyijyä ja sinkkiä. Käsittelyssä lyijyn ja sinkin pitoisuudet järveen palautettavassa vedessä laskivat merkittävästi. Vesi täytti esimerkiksi talous- ja kaivovedelle asetetut suositukset kadmiumin, elohopea ja lyijyn osalta (sinkille ei ole asetettu laatusuositusta, Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 461/2000). Fosfori on toisen pääkasviravinteen typen ohella vesien tuotannon ja rehevöitymisen kannalta tärkein ravinne. Järven rehevyystaso määritetään usein kuitenkin fosforin perusteella, koska se on yleensä järvivesissä ns. minimitekijä eli se tekijä jonka puute alkaa ensimmäiseksi rajoittaa tuotantoa. Fosforin lisäys vesistöön lisää siis rehevöitymistä. Käsittelyyn johdettu liete sisälsi runsaasti kokonaisfosforia ja typpeä, mutta käsittelyssä näistä poistettiin vastaavasti 99,6 ja 96,9%:tia. Nitraattitypen määrä sen sijaan kasvoi palautettavassa vedessä keskiarvon ollessa 154 µg/l verrattuna käsittelyyn johdettavaan lietteeseen. Talousvedelle asetettu laatusuositus nitraattitypelle on µg/l. Käsittelyssä järveen johdettiin n m3 kaivovettä vastaava määrä nitraattityppeä. Taulukko 3. Ruopatun pohjalietteen ja käsittelystä järveen palautetun veden ominaisuudet, keskiarvo. Suure Ruopattu pohjaliete käsittelyylautettu Käsittelystä järveen pa- Reduktio vesi Kuiva-aine, % 0,905 0,016 98,2 % (n=14) (n=15) Kokonaisfosfori, µg/l ,1 99,6 % (n=2) (n=10) Fosfaattifosfori, µg/l ,2 99,6 % (n=4) (n=10) Kokonaistyppi, µg/l ,9 % (n=4) (n=10) Ammoniumtyppi, µg/l ,7 % (n=2) (n=9) Nitraattityppi, µg/l 27, % (n=2) (n=9) Kadmium, µg/l 3,99 1,09 72,7 % (n=12) (n=17) Elohopea, µg/l 0,36 0,05 85,2 % (n=12) (n=17) Lyijy, µg/l 125 5,59 95,5 % (n=12) (n=17) Sinkki, µg/l 1097 (n=12) 27,35 (n=17) 97,5 %
13 13 Kuva 24 ja 25. Geotuubi-käsittelyssä poistuva vesi palautettiin järveen. Palautuva vesi oli kirkkaampaa kuin järvestä otettu luonnontilainen vesinäyte. 6.5 Vesistö- ja ympäristövaikutustarkkailu Gallträsk- järven vedenlaadun seurantaa on suoritettu 2002, 2003 sekä Vesinäytteistä on analysoitu klorofylli-a, happi, ph, sähkönjohtavuus, alkaliteetti, väri, kiintoaine, sameus, kokonaistyppi, ammonium- ja nitraattityppi, kokonaisfosfori, liukoinen fosfaattifosfori sekä kemiallinen hapenkulutus. Lisäksi niistä on määritetty alkuaineiden As, Cd, Cr, Cu, Ni, Pb ja Zn kokonaispitoisuudet. Vesistötarkkailun tulosten perusteella ruoppauksen samentavaa vaikutusta ei näkynyt sameuden arvoissa edes ruoppausalueella, kokonaisfosforipitoisuus tai liukoisen fosfaattifosforin pitoisuus ei noussut ja happipitoisuus oli hyvä eikä metallipitoisuuksissa havaittu merkittävää nousua ruoppauksen aikana. Järven imuruoppauksen mahdolliset vaikutukset veden laatuun näkyisivät todennäköisesti herkimmin kiintoainepitoisuuden nousuna ja sameuden kasvuna. Gallträskin vesi on kuitenkin ollut varsin kirkasta imuruoppauksen aikana vuosina , eikä ruoppauksen vaikutuksia ole ollut kiintoainepitoisuudessa tai sameusmittauksissa nähtävissä. Imuruoppaus ja käsitellystä lietteestä vapautuneen ravinteikkaan veden laskeminen takaisin järveen voi kohottaa Gallträskin ravinnepitoisuuksia. Näillä toimilla ei kuitenkaan näytä olleen merkittävää vaikutusta järviveden ravinnepitoisuuksiin, vaan kokonaistyppi ja -fosforipitoisuudet ovat olleet järvelle tavanomaisia ja pitoisuuksien vaihtelu on noudattanut normaalia vuodenaikaisvaihtelua. Ravinnepitoisuuksin perusteella järven ekologinen tila on vaihdellut erinomaisen ja tyydyttävän välillä (Suomen ympäristökeskus, pintavesien ekologinen tilan luokittelu 2009). Levien määrää kuvaavan klorofyllipitoisuuden taso sen sijaan näyttäisi ajoittain selvästi kohonneen jaksolla , kun vertailukohtana on jakso , mutta matalien humusjärvien arvoihin verraten järven ekologinen tila oli vuoden 2011 klorofyllipitoisuuden perusteella kuitenkin hyvä. Selkeää yhteyttä ruoppauksen ja klorofyllipitoisuuden perusteella ei näyttäisi olevan, koska mm. kokonaisfosforissa tai kokonaistypessä ei ole ollut havaittavissa vastaavaa suuntausta.
14 14 Arseenin, kromin, kadmiumin, lyijyn ja nikkelin pitoisuudet ovat olleet pääosin pieniä. Kupari- ja sinkkipitoisuudet ovat vaihdelleet jonkin verran ja ne ovat olleet ajoittain lievästi järvien perustasoa korkeampia, mutta selvää yhteyttä ruoppausjaksoihin ei ole ollut nähtävissä. Metallien hetkelliset pitoisuusnousut voivat johtua osittain myös tuulen aiheuttamasta pohjasedimentin hetkellisestä sekoittumisesta veteen. Tarkkailu on vuoden 2012 osalta käynnissä ja tulokset raportoidaan vuonna Gallträsk järven rannoilla olevien kiintopisteiden asemat mitattiin ja tuloksia verrattiin vuonna 2007 tehtyihin mittauksiin. Mittauksen perusteella rannoilla ei ollut tapahtunut ruoppauksesta ja pohjalietteen liikkumisesta johtuvaa siirtymistä. 6.6 Vesikasvillisuus- ja kasviplanktonselvitys Kasvillisuusinventointi ja kasviplanktontutkimukset on suoritettu vuosina 2008, 2010 ja Seuraava vesikasvillisuusinventointi on tehtävä vuonna Nämä toimenpiteet raportoidaan erikseen niiden valmistuttua FCG:n toimesta kasvillisuusaineiston perusteella voidaan todeta, että: - ruoppauskohdissa kasvien peitteisyydet ovat selvästi alentuneet sekä kelluslehtisten ja pohjalla kasvavien kasvien osalta. - kohdilla missä ruoppauksia ei ole tehty, peitteisyysmuutokset ovat olleet vähäisiä kasvillisuusaineiston perusteella voidaan todeta, että (kartoitus tehtiin samaan aikaan kun kasvillisuuden poistoa tehtiin järvellä): - kasvien poisto ainakin hetkellisesti poisti kasvillisuuden tehokkaasti. Kelluslehtisten ja pohjalla kasvavien kasvien esim. ulpukan ruusukkeiden peitteisyys oli pieni poiston jälkeen. - Kasvillisuuden poistoa on tehtävä useaan kertaan, jotta toimet ilmenevät vesikasvillisuudessa mm. ulpukan kasvattaa keväällä uuden verson juuressa olevan vararavinnon avulla. Juuri juuren vararavintotilaa on heikennettävä riittävästi että keväällä vararavintoa olisi niin vähän, ettei versokasvua tapahtuisi. Kasviplanktonin biomassan perusteella Gallträskin ekologinen tila oli vuonna 2010 ja 2011 erinomainen ja vuonna 2008 ennen ruoppausta suoritetussa tutkimuksessa se oli tyydyttävä/huono. Kasviplanktonselvityksen perusteella järven ekologinen tila oli parempi v sekä v kuin edellisellä tutkimuskerralla v. 2008, joka tehtiin ennen ruoppausta. Suuri vaihtelu on näille vedenlaatutekijöille tyypillistä, eikä pienestä havaintokertojen määrästä voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä Kuva 26 ja 27. Vesikasvillisuuden poistamista
15 7 Yhteenveto Kunnostamisen aikana järvestä poistettiin noin 2 hehtaarin alueelta yhteensä noin m 3 löyhää pohjasedimenttiä. Alkuperäinen tavoite m3 ylittyi noin 20 %:tia. 15 Hankkeen aikana käsiteltiin m3 vetistä ja ravinteikasta lietettä. Käsittelyn tuloksena syntyi hyötykäyttöön kelpaavaan materiaalia 7700 m3. Kunnostusruoppaus toteutettiin vuosien välisenä aikana tavoiteaikataulun mukaisesti. Hanke suoritettiin budjetoiduilla kustannuksilla, vaikka toteutuma kasvoi yli 20%:tia ja käsittelyalueiden painumien korjaamisesta aiheutui yllättäviä kustannuksia. Hankinnan kilpailuttamisen valintaperusteena ja tavoitteena oli kokonaistaloudellisuus, jossa laadun painoarvo oli 30 %:tia. Toteutetun imuruoppauksen ja lietteenkäsittelyn työ- ja kustannustehokkuus oli noin 1,6-kertainen verrattuna koeruoppausvaiheen saavutukseen eli oikeilla toimenpiteillä hankintavaiheessa saavutettiin toivottu merkittävä parannus. Hankkeen aikana havaittiin, että kunnostusruoppaus ja lietteen käsittely ei aiheuttanut merkittäviä haittatekijöitä vesistössä tai ympäristössä. Vesistötarkkailun tulosten perusteella ruoppauksen samentavaa vaikutusta ei näkynyt sameuden arvoissa edes ruoppausalueella, kokonaisfosforipitoisuus tai liukoisen fosfaattifosforin pitoisuus ei noussut ja happipitoisuus oli hyvä eikä metallipitoisuuksissa havaittu merkittävää nousua ruoppauksen aikana. 8 Jatkotoimenpiteet Kunnostushankkeen vaikutuksia järven vesikasvillisuuteen ja planktonlevästöön seurataan luvan mukaisesti vielä vuonna 2014 tehtävillä kasvillisuusinventoinneilla ja kasviplanktontutkimuksilla FCG:n toimesta. ELY- keskuksen ohjeiden mukaan järven vedenlaatua ja kasviplanktonia tarkkaillaan vuosittain ( vedenlaadun laajempi analyysi 3 krt/v ja kasviplanktonia kerran kesässä) ainakin viisi vuotta ruoppauksen lopettamisen jälkeen SITO-RAKENNUTTAJAT OY Espoossa Vesa Isokauppila Anton Palolahti
Ruoppaushankkeen yhteenveto 2008-2011
1 Kauniaisten kaupunki Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla Ruoppaushankkeen yhteenveto 2008-2011 Sito-Rakennuttajat Oy, 17.11.2011 2 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Tietoja kohteesta... 3 3 Hankkeen
LisätiedotGallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige
Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012 Gallträsk-järvi Gallträsk on Kauniaisten ainoa järvi. Järven pinta-ala ala on 11,7 hehtaaria, keskisyvyys
LisätiedotIMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAUNIAISTEN KAUPUNKI IMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ Vuosiyhteenveto 212 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P11644P1 Vuosiyhteenveto
LisätiedotIMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAUNIAISTEN KAUPUNKI IMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ Vuosiyhteenveto 2013 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P11644P001 Vuosiyhteenveto
LisätiedotLiite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä
Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA
LisätiedotGALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010
FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniaisten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010 21.1.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy PRT I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tutkimuksen peruste ja vesistökuvaus...
LisätiedotImuruoppaukseen liittyvä vedenlaadun tarkkailu 2010
FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniaisten kaupunki GALLTRÄSK-JÄRVI Imuruoppaukseen liittyvä vedenlaadun tarkkailu 21 24.2.211 FCG Finnish Consulting Group Oy Imuruoppaukseen liittyvä vedenlaadun tarkkailu
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotGALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011
FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniasten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011 -P11644 FCG Finnish Consulting Group Oy Kasviplankton v. 2011 I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 2
LisätiedotOlli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys
Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
Lisätiedot17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L
1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi
LisätiedotHulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla
Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,
LisätiedotLietteiden ja nestemäisten jätteiden käsittely
Lietteiden ja nestemäisten jätteiden käsittely Suunnittelu, tutkimukset. Rakennuttaminen ja projektinjohto Geotube teknologia. Sito rakennuttajat Oy, www.sito.fi puh. 020 747 6000 Miten se toimii: Lietteille
LisätiedotFiran vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi
Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3
LisätiedotISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992
LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet
Lisätiedot17VV VV 01021
Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika
LisätiedotKatsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin
Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus
LisätiedotLkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi
Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21
LisätiedotWiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014
Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren
LisätiedotIMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ
KAUNIAISTEN KAUPUNKI IMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ Vuosiyhteenveto 2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 31.3.2016 P11644P001 Vuosiyhteenveto 2015 1 (16) Kari Kamppi
LisätiedotRENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014
Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,
LisätiedotEhdotus Menkijärven kunnostuksen. velvoitetarkkailuohjelmaksi
Ehdotus Menkijärven kunnostuksen velvoitetarkkailuohjelmaksi Martti Mäkitalo Menkijärvi 9.2.2019 JOHDANTO Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt 1.2.2016 Menkijärven jakokunnalle luvan Menkijärven
LisätiedotGallträsk-järven vedenlaadun, kasviplanktonin ja vesikasvillisuuden tarkkailu vuodesta 2015 alkaen
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAUNIAISTEN KAUPUNKI Gallträsk-järven vedenlaadun, kasviplanktonin ja vesikasvillisuuden tarkkailu vuodesta 2015 alkaen Tarkkailuohjelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY TEBOIL AB ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI Pohjaveden laadun tarkkailu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 26.6.2013 1160-P20618 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
LisätiedotKERTARAPORTTI 25.8.2014
s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN KESKUSPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2014, 6.8.2014 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana melko hyvin. Mereen lähtevän veden BOD7ATU- ja CODCr-arvot sekä fosfori- ja kiintoainepitoisuudet
LisätiedotKokkolan merialueen yhteistarkkailu
Kokkolan merialueen yhteistarkkailu Marjut Mykrä, Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Ympäristönsuojeluviranhaltijat ry:n kesäpäivät 15.6.218 Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailu Alueelle johdettu
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.
LisätiedotHollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut
Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotTURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU
TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU
LisätiedotRantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta
Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen
LisätiedotTuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013
Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Vedenlaadun seurannan historiaa Vedenlaadun seuranta aloitettiin -Tuusulanjärven
LisätiedotHiidenveden vedenlaatu 15.8.2005
LUODE CONSULTING OY 1636922 4 HIIDENVESIPROJEKTI Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Luode Consulting Oy 24.10.2005 LUODE CONSULTING OY, OLARINLUOMA 15, FIN
LisätiedotPappilansaarten salmien kunnostaminen imuruoppaamalla
MeriHamina Ry Pappilansaarten salmien kunnostaminen imuruoppaamalla RUOPPAUSUNNITELMA 25.5.2017 Savo-Karjalan Vesi- ja ympäristösuunnittelu Oy 25.5.2017 Sisällys 1. Hankkeen tavoitteet... 3 2. Haitta-aine
LisätiedotKaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke
Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...
LisätiedotLinkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018
Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Asta Laari RAPORTTI 2018 nro 863/18 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Tutkimusraportti
LisätiedotLIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia
LIITE 4 Pintavesitarkkailutuloksia Tutkimustodistus Nro VEJV898/2011 4.7.2011 1(2) YMPÄRISTÖLABORATORIO Toivonen Yhtiöt Oy Ruskon jätteenkäsittelykeskuksen pintavesitarkkailu Näytteenottopäivä: 11.5.2011
LisätiedotKERTARAPORTTI
s. 1 (1) JANAKKALAN KUNTA, TURENGIN JVP Tutkimus: 3/2017, 7.3.2017 (5jatur). Puhdistamolle tuleva kuormitus oli orgaanisen aineen osalta keskimääräisellä tasollaan (noin 2000 kg/d), mutta ravinnekuormitukset
LisätiedotKETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA
KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010
LisätiedotKevitsan vesistötarkkailu, perus, syyskuu 2018
Boliden Kevitsa Mining Oy Anniina Salonen Kevitsantie 730 99670 PETKULA s-posti: anniina.salonen@boliden.com AR-18-RZ-002382-01 12.10.2018 Tutkimusnro EUAA56-00002241 Asiakasnro RZ0000092 Näytteenottaja
LisätiedotPyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet
Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 12.6.-14.6.2018 Oulu Hannu Salmi, Oulun seudun ympäristötoimi Kuivasjärvi Sivupohja, Oulu + grafiikka
LisätiedotHAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS
LisätiedotMetsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista
Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
LisätiedotFosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi
Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi Kuormituskartoitukset Saarijärven Pyhäjärvi 2010 sinilevä mg/l Sinileväkartoituksella saadaan selville
LisätiedotSade, mm Keskilämpötila, o C sade sade 2016 lämpötila lämpötila 2016
18 25 15 2 Sade, mm 12 9 6 15 1 5 Keskilämpötila, o C 3-5 sade 2-215 sade 216 lämpötila 2-215 lämpötila 216 Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry JAKSORAPORTTI Yhdistelmätaulukko
LisätiedotVihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025
9.12.2015 Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025 Pintavesiseurantaohjelma on tehty Vihdin ympäristönsuojelu- ja valvontayksikön toimeksiannosta. Kunnan toimeksiannosta tehtävä vesistöjen vedenlaatututkimus
LisätiedotVALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014
LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215
LisätiedotKaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen
KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus KE 14.11.2018 klo 18 alkaen Ohjelma Tilaisuuden avaus Hannu Marttila Kalimenjoen vedenlaadun vaihtelu ja monitoroinnin tulokset Hannu Marttila Mitä jatkuvatoiminen
LisätiedotBioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS
Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun
LisätiedotKEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE
PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1
LisätiedotPäätös. Nro 175/2010/4 Dnro ESAVI/346/04.09/2010. Annettu julkipanon jälkeen
Etelä-Suomi Päätös Nro 175/2010/4 Dnro ESAVI/346/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 14.10.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Gallträsk-järven kunnostamista koskevan vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaisen Länsi-Suomen
LisätiedotKERTARAPORTTI
s. 1 (1) JANAKKALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 4/2017, 26.4.2017 (5JATUR). Tulokuormitus oli orgaanisen aineen osalta noin 20 % pienempi kuin vuoden 2016 keskimääräinen tulokuorma, mutta ravinnekuormitukset
LisätiedotEndomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu
1(3) 12.10.2016 :n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus on lopetettu eikä selkeytysaltaalle pumpata enää
LisätiedotKUHASALON JÄTEVEDENPUHDISTAMO Neljännesvuosiraportti 4/2017
1 KUHASALON JÄTEVEDENPUHDISTAMO Neljännesvuosiraportti 4/217 1. YLEISTÄ Loka-joulukuun välisenä aikana puhdistamon kuormitusta ja toimintaa on seurattu vähintään kaksi kertaa kuussa 24 h:n kokoomanäytteistä.
LisätiedotJA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy
GEOTEKSTIILIALLAS JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN Päivi Seppänen, Golder Associates Oy Käsittelymenetelmät ESITYKSEN RAKENNE Vedenpoistomenetelmät Puhdistusmenetelmät Sijoitusmenetelmät
Lisätiedot1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely
JOKIohjelman raportti Ojavesiseuranta vuonna 218 1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely Ojavesiseuranta aloitettiin JOKIohjelman toiminta-alueella 17.4.218 ja viimeinen näytteenottopäivä oli 5.11.218.
LisätiedotKERTARAPORTTI
s. 1 (1) POMARKUN KUNTA, JVP Tutkimus: 2/2018, 18.4.2018 (5POMAR). Pomarkun jvp:n tarkkailunäytteenotto epäonnistui tulevan veden näytteenottimen toimintahäiriön vuoksi. Puhdistamolta kuitenkin otettiin
LisätiedotISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin
LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet
Lisätiedotsade sade 2016 lämpötila lämpötila 2016
18 25 15 2 Sade, mm 12 9 6 15 1 5 Keskilämpötila, o C 3-5 sade 2-215 sade 216 lämpötila 2-215 lämpötila 216 Liite 1 Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry JAKSORAPORTTI Yhdistelmätaulukko
LisätiedotKERTARAPORTTI
s. 1 (2) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI, JVP Tutkimus: 3/2017, 22.3.2017 (5KANKA). Kankaanpään jvp:n prosessi toimi tarkkailuajankohtana lumien sulamisesta johtuvista hule/vuotovesistä huolimatta kohtuullisen vakaasti
LisätiedotKERTARAPORTTI
s. 1 (1) JANAKKALAN KUNTA, TURENGIN JVP Tutkimus: 4/2016, 29.4.2016 (5jatur). Puhdistamolle tuleva jätevesivirtaama oli tarkkailuajankohtana yli kaksinkertainen kuivan ajan tasoon verrattuna johtuen laimentavista
LisätiedotPUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012
LUVY/119 6.9.213 Puujärven VSY Olli Kilpinen Hulluksentie 1 e 25 243 Masala PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 212 Näytteet Puujärven kahdelta syvännehavaintopaikalta
LisätiedotPERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007
PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotKERTARAPORTTI
s. 1 (1) JANAKKALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 10/2018, 11.10.2018 (5JATUR). Tarkkailuajankohtana Janakkalan jätevedenpuhdistamon prosessissa todetiin joitain poikkeamia. Tulopumppaamossa todettiin
LisätiedotKuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-18. Rautuojan (), Kylmäojan (FS3) ja Laurinojan (FS4) tarkkailupisteet. 2 1.8.4.6 Äkäsjokeen laskevat purot Hannukaisen alueella Äkäsjokeen laskevien purojen vedenlaatua on tutkittu Hannukaisen
LisätiedotNurmesjärven tila, kunnostus ja hoito
Vesiensuojelua vuodesta 1963 Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito Rannat kuntoon hanke, 13.11.2015, Kangaslahti Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT. Esityksen sisältö eli miten vesistökunnostushanke
LisätiedotAnalyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012
1 Tutkimustodistus 214-3257 1(4) Raahen Vesi Oy Marintie 1 9214 Pattijoki Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte otettu 25.8.214 Näytteen ottaja Jukka Ollikkala Saapunut 26.8.214 Näytteenoton syy Jaksottainen
LisätiedotVesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit
1.5.217 Vesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit Vesihuoltopäivät Jyväskylä 1.5.217 8.5.217 Page 1 Hankkeen tausta Juomavesidirektiivin muutos (liite II D) Talousveden valvontanäytteet
LisätiedotLumetuksen ympäristövaikutukset
Lumetuksen ympäristövaikutukset KeMMI -osatutkimus Lumetus Lumetuksessa vesi paineilman avulla pieniksi pisaroiksi, jotka riittävän kylmässä jäätyvät ennen maahan laskeutumista Mm. IPCC ja OECD huomioineet
LisätiedotEndomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu Toukokesäkuu
1(3) Endomines Oy 14.7.2016 Pampalontie 11 82967 HATTU Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu Toukokesäkuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 9/2014/2 Dnro ESAVI/143/04.09/2013. Annettu julkipanon jälkeen 23.1.2014
Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 9/2014/2 Dnro ESAVI/143/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 23.1.2014 ASIA Pimijärven itäosan ruoppaamista koskevassa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 84/2009/2
LisätiedotSAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen
SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen TAUSTA JA SISÄLTÖ Selvitys polttolaitosten savukaasupesureiden
LisätiedotEndomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta
1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 16.10.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 2015 Toiminnanharjoittajan
LisätiedotÍ%R]'ÂÂÂVqEÎ. Päivämäärä Sivu 1 / 2
113-2016-00010172 Päivämäärä 14.9.2016 Sivu 1 / 2 Reisjärven Vesiosuuskunta Asiakasnro: KF0000653 Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A 1 85900 Reisjärvi Jakelu : Jorma Turunen (jorma.turunen@selanne.net),
LisätiedotNäytteenottokerran tulokset
Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut
LisätiedotÍ%SC{ÂÂ!5eCÎ. Korvaa* Kevitsan vesistötarkkailu, PERUS, marraskuu 2018
Boliden Kevitsa Mining Oy Anniina Salonen Kevitsantie 730 99670 PETKULA s-posti: anniina.salonen@boliden.com AR-18-RZ-008423-02 Tutkimusnro EUAA56-00006080 Asiakasnro RZ0000092 Näytteenottaja Timo Putkonen
LisätiedotKaiHali. Järvisedimentin ja suoturpeen luontainen kyky poistaa kaivosveden sulfaatti- ja metallikuormitusta
KaiHali Järvisedimentin ja suoturpeen luontainen kyky poistaa kaivosveden sulfaatti- ja metallikuormitusta Lehtoranta J., Ekholm P., Laamanen T. Taustaa Suot ja sulfaatti Palviainen, M., Lehtoranta, J.,
LisätiedotVESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV
VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA 2 (4) 1 Johdanto Vesistön ja kalaston tarkkailu perustuu hoitokunnalle 11.9.2014 myönnettyyn
LisätiedotHoitokalastusta Lohjanjärvellä
Hoitokalastusta Lohjanjärvellä Lohjanjärvi Sijainti: Pinta-ala: Uudenmaan suurin järvi, 93 km 2 Syvin kohta: 55 m Keskisyvyys: 12.7 m Rannoilla ja saarissa lähes 3000 mökkiä ja huvilaa Taustaa Lohjanjärvellä
LisätiedotProjektisuunnitelma 22.4.2009 1. Sito-rakennuttajat Oy KAUNIAISTEN KAUPUNKI GALLTRÄSK-JÄRVEN KUNNOSTAMINEN IMURUOPPAAMALLA
Sito-rakennuttajat Oy Projektisuunnitelma 22.4.2009 1 KAUNIAISTEN KAUPUNKI GALLTRÄSK-JÄRVEN KUNNOSTAMINEN IMURUOPPAAMALLA PROJEKTISUUNNITELMA 22.4.2009 PROJEKTIAIKA 2009-2012 SITO-YHTIÖT SITO OY Y-tunnus
LisätiedotKERTARAPORTTI
s. 1 (1) FORSSAN VESIHUOLTOLIIKELAITOS, JVP Tutkimus: 11/2018, 5.6.2018 (5FORSS). Tarkkailuajankohtana puhdistustulos täytti ympäristöluvan tason lukuun ottamatta lievästi luparajan ylittänyttä orgaanisen
LisätiedotMetsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa
Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden
LisätiedotTahkolahden vedenlaadun koontiraportti
Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittäminen Anniina Le Tortorec Tuomas Pelkonen 10. huhtikuuta 2019 / 1 Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti Tahkolahti on osa
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 93. Ympäristölautakunta 22.10.2015 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 22.10.2015 Sivu 1 / 1 77/11.01.03/2013 93 Yhteenveto jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotKERTARAPORTTI 25.8.2015
s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2015, 11.8.2015 (uki8). Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut 21.11.2012 päätöksellä nro 186/2012/1 (Dnro ESAVI/15/04.08/2010)
LisätiedotKaupunkipurojen haitta aineet. Katja Pellikka Helsingin kaupungin ympäristökeskus
Kaupunkipurojen haitta aineet Katja Pellikka Helsingin kaupungin ympäristökeskus Helsingin kaupungin ympäristökeskus Purojen seuranta Helsingissä Seurataan 35 puron veden laatua keväisin Lisäksi intensiivisiä
LisätiedotKokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013
Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa Samuli Joensuu 14.5.2013 Taustaa Puhdas vesi on nousemassa kansalaiskeskustelun ytimeen Vesiensuojelun merkitys korostuu metsätaloudessa
LisätiedotForssan jätevedenpuhdistamon puhdistustulokset olivat hyvät ja selvästi ympäristöluvan vaatimustason mukaiset.
s. 1 (1) FORSSAN VESIHUOLTOLIIKELAITOS, JVP Tutkimus: 20/2017, 25.10.2017 (5FORSS). Forssan jätevedenpuhdistamon puhdistustulokset olivat hyvät ja selvästi ympäristöluvan vaatimustason mukaiset. Ville
LisätiedotEviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009
Eviran raportti Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007 2009 Dnro 7171/0749/2010 Eviran
LisätiedotTulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma
Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten
LisätiedotLasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN
Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN RAE -HANKE Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoima hanke. Hanke toteutetaan Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla aikavälillä
LisätiedotPINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE
PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:
LisätiedotKESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY E 732 SIILINJÄRVEN KUNTA KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU ESITYS UUDEKSI TARKKAILUSUUNNITELMAKSI KUOPIO 9.6.2010 TÄYDENNETTY
LisätiedotKosteikot Tuusulanjärven. esimerkkinä Mäyränoja
Kosteikot Tuusulanjärven alueella; esimerkkinä Mäyränoja Järvenpäätalo 10.10.2016 Mauri Pekkarinen, Keski- Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Tuusulanjärvi Pinta-ala 6,0 km 2 Keskisyvyys 3,2
LisätiedotTurvetuotannon Ympäristötarkkailut
Turvetuotannon Ympäristötarkkailut Sisällysluettelo 1. Turvetuotannon ympäristötarkkailut tarkkailutyypeittäin 2. Käyttötarkkailu 3. Päästötarkkailu 4. Vesiensuojelurakenteiden tehon tarkkailu 5. Vaikutustarkkailu
LisätiedotHAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON
HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Hammaslahden jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Hammaslahden jätevedenpuhdistamo
LisätiedotLOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi
LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön
Lisätiedot