Sotilaskuljettajakoulutus ja liike-elämän kuljettajapula Jouni Juntunen Vesa Autere Mari Juntunen Timo Saarinen

Transkriptio

1 Sotilaskuljettajakoulutus ja liike-elämän kuljettajapula Jouni Juntunen Vesa Autere Mari Juntunen Timo Saarinen Kyselytutkimukset varusmiehille ja kuljetusyrittäjille Tammikuu 2009

2 Sisällys: 1 JOHDANTO AINEISTON KUVAUS JA ANALYSOINTIMENETELMÄT AINEISTON ANALYYSI VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT YLEISKUVAUS VARUSMIESTEN VASTAUKSISTA YLEISKUVAUS KULJETUSYRITTÄJIEN VASTAUKSISTA KOKONAISTYYTYVÄISYYS AINEISTON JATKOANALYYSIT YHTEENVETO LIITTEET... 26

3 2 1 JOHDANTO Tämä tutkimus on tehty yhteistyössä Suomen puolustusvoimien (PV), erityisesti Karjalan Prikaatin huoltopataljoonan (KARHP) ja Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK), Suomen kuljetus ja logistiikka (SKAL) ry:n sekä Oulun yliopiston taloustieteiden tiedekunnan toimesta. Tutkimuksen pääasiallisena tavoitteena on kehittää ymmärrystä ja valmiuksia sotilaskuljettajien joustavammalle siirtymiselle varusmiespalveluksen jälkeen työskentelemään kuljetusalalle. Lisäksi on tutkittu myös muita asiaan kuuluvia ja ajankohtaisia aiheita, kuten esimerkiksi varusmiesten mielikuvaa Puolustusvoimien kuljettajakoulutuksesta sekä kuljetusalan yleisiä näkymiä. Kuljettajakoulutus on puolustusvoimissa muuttumassa. Muutoksia aiheuttaa uusi ammattipätevyysdirektiivin voimaantulo, sekä ajokorttidirektiivin muutos. Kumppanuushankkeet muiden kuljettajakoulutusta antavien yritysten kanssa lisääntyvät, ja puolustusvoimien oma liikenneopettajahenkilöstö eläkkeelle siirtymisen myötä vähenee. Puolustusvoimien ajokortin tai ajoluvan saavuttaa vuositasolla yli 20% varusmiehistä. Puolustusvoimissa suoritetun kuljettajatutkinnon perusteella ja vaaditun ajokokemuksen täyttyessä kotiuttamispäivään mennessä puolustusvoimista annetaan joko C-luokan tai CE-luokan kuljettajantutkintotodistus riippuen suoritetusta kuljettajatutkinnosta. Todistuksella voi hakea joko BC-luokan tai BECE-luokan siviiliajokorttia riippuen suoritetusta kuljettajatutkinnosta. Ajoneuvohallintokeskuksen tutkimuksen mukaan puolustusvoimat on maamme suurin raskaan ajoneuvon (ajokorttiluokka BECE) kuljettamiseen tähtäävään koulutuksen antaja. Vastaavasti tarkasteltaessa puolustusvoimien antamaa turvallisen ajamisen koulutusta ja koulutusta kuljettajan ammatissa toimimiseen, sijoittuu puolustusvoimat vertailtavien koulutuksen antajien häntäpäähän. Kuljettajakoulutus annetaan 14 eri joukko-osastossa ympäri suomea. Kuljettajakoulutus on olennainen osa Puolustusvoimien koulutusjärjestelmää ja se järjestetään siten, että se tukee mahdollisimman hyvin varusmiesaikaista palvelua ja joukko-osaston joukkotuotantoa. Uusi koulutusjärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2009

4 3 ensimmäisestä saapumiserästä alkaen. Kaikkien vähintään C-luokan moottoriajoneuvon koulutettavien palvelusaika on 362 vuorokautta. Tässä raportissa on aineiston kuvaileva analyysi ja raportti tullaan päivittämään tutkimusraportiksi, kunhan aineistosta tehdyt tieteelliset analyysit on kvalifioitu. Tutkimusaineistosta on jo tehty tieteellisiä julkaisuja ja niitä on tarkoitus jatkaa soveltuvin osin. Tällä hetkellä Puolustusvoimien aineistosta on tieteellisissä konferenssissa hyväksyttynä tai prosessissa kolme paperia (Ahonen et al. 2008) ja SKAL aineiston osalta syvällisemmät analyysit ovat aluillaan. Tässä raportissa esitellään aineistoa yleisemmällä tasolla kokonaisuudessaan, mutta joitakin kyselyiden osioita on jätetty pelkästään tieteellisiin tutkimusraportteihin, koska niiden tulokset eivät ole vielä valmiit. Tutkimuksen tulokset ovat hyödynnettävissä sotilaskuljettajakoulusta kehitettäessä sekä kuljetusalan tulevaisuuden näkymiä kartoitettaessa. Lisäksi tutkimus mahdollistaa tutkimuksessa käytetyn lähestymistavan soveltamisen myös muille julkisen sektorin ja liike-elämän yhteistyön kehittämiseen tarkoitetuissa tutkimuksissa, koska tieteelliset analyysit osoittivat liike-elämässä käytettyjen mittareiden olevan valideja myös julkisia organisaatioita tutkittaessa (Ahonen et al, 2008). Tuloksia pyritään myös kuvaamaan tutkimusalueiden lähtökohdista uusien toimintamallien löytämiseksi ja Puolustusvoimien kuljettajakoulutuksen sekä kuljetusalan liiketoiminnan tehostamiseksi. Tutkimus toteutettiin Internetissä Webropol ( tietokoneohjelmistoa hyödyntäen. Varusmiehille tulostettiin paperiversiot kyselystä ja tiedot siirrettiin käsin analysointiohjelmistoihin. SKAL:n jäsenille lähetettiin kahdesti sähköpostia, jossa pyydettiin, että vastaajat kävisivät Internetissä vastaamassa kyselyyn. Puolustusvoimien osalta kohderyhmä (Karjalan Prikaatin sotilaskuljettajina toimivat varusmiehet) koostui 367 henkilöstä ja vastauksia saatiin 247 kappaletta. Vastausprosentti oli näin ollen 67,3. SKAL:n osalta kohderyhmä oli 2604 kuljetusyrittäjää ja vastauksia saatiin 460 kappaletta. Vastausprosentti oli SKAL:n osalta 17,67. Koska vastausprosentit olivat todella hyviä, SKAL:n osalta vastaukset on perusteltua yleistää kertomaan kuljetusyrittäjien näkemyksiä, mutta

5 4 PV:n osalta on huomioitava aineiston koostuvan pelkästään yhden varuskunnan varusmiehistä. Tutkimusryhmä koostui neljästä henkilöstä. Jouni Juntunen työskentelee Oulun yliopiston taloustieteiden tiedekunnassa logistiikan pääaineessa ja suorittaa tohtorin tutkintoon tähtääviä opintojaan. Jouni Juntusen erikoisalana ovat tehokkaat yritysrakenteet logistiikkapalveluiden tuotannossa, rakenneyhtälömallinnus tutkimusmenetelmänä, simulointi tarjontaketjujen analysointimenetelmänä sekä maantiekuljetukset. Majuri Vesa Autere työskentelee Maanpuolustuskorkeakoulussa ja suorittaa siellä tohtorin tutkintoon tähtääviä opintojaan. Autereen erikoisalana ovat logistiikan strateginen johtaminen, sotilaslogistiikka ja sotilaskuljetukset. Mari Juntunen työskentelee Oulun yliopiston Taloustieteiden tiedekunnassa markkinoinnin laitoksella ja suorittaa tohtorin tutkintoon tähtääviä opintojaan. Mari Juntusen erikoisaloja ovat yritysbrändäys, yrityksen uudelleenbrändäys ja markkinointiviestintä. Mari Juntunen on tutkimuksissaan kiinnostunut erityisesti pienistä yrityksistä. Everstiluutnantti Timo Saarinen työskentelee Maavoimien esikunnan logistiikka-osastolla. Saarisen erikoisaloja ovat logistiikka strategia ja logistiikan koulutus. Lisäksi tutkimuksesta kuuluu kiitokset Karjalan Prikaatin varusmiehille ja kuljetusyrittäjille, jotka uhrasivat aikaansa vastatakseen tutkimukseemme. Tutkimusryhmä haluaa kiittää myös SKAL:n Heikki Huhananttia ja Kirsi Heikkilää sekä Karjalan Prikaatia, jotka avustivat merkittävästi tutkimuksen ideoinnissa ja toteutuksessa. Suurin kiitos menee kuitenkin SKAL:n logistiikkapäällikkö Sakari Backlundille, ilman hänen apuaan tutkimusta ei olisi voitu toteuttaa näin laajana. Erityisen kiitoksen myöntämästään tuesta ansaitsee myös Kuorma-autoliikenteen Volvo-säätiö. Tutkimus etenee johdannon jälkeen lukuun kaksi, jossa kerrotaan kohderyhmän valinnan perusteet sekä kuvaillaan tutkimusaineisto yleisiltä ominaisuuksiltaan. Tästä edetään lukuun kolme, jossa tutkimuksen kysymykset on käyty läpi ja analysoitu soveltuvin osin. Saadut tulokset on koottu seuraavaan, eli yhteenvetolukuun. Yhteenvedon jälkeen tutkimuksesta löytyy lähdeluettelo sekä liitteet.

6 5 2 AINEISTON KUVAUS JA ANALYSOINTIMENETELMÄT Tutkimus oli siis kaksiosainen kyselytutkimus, joka kohdennettiin Karjalan Prikaatin varusmiehille sekä SKAL:n jäseninä oleville kuljetusyrittäjille. Kysely koostui pääosin 7-portaisista Likert-asteikollisista monivalintakysymyksistä. Kyselyt olivat suunnattu kahdelle eri kohderyhmälle, mutta pidettiin soveltuvin osin identtisinä. Kohderyhmät saatiin ensimmäiseen kyselyyn Karjalan Prikaatin ja toiseen kyselyyn SKAL:n toimesta. Puolustusvoimien osalta kohderyhmä (Karjalan Prikaatin sotilaskuljettajina toimivat varusmiehet) koostui 367 henkilöstä ja vastauksia saatiin 247 kappaletta. Vastausprosentti oli näin ollen 67,3. Puolustusvoimien kysely suoritettiin keväällä SKAL:n osalta kohderyhmä oli 2604 kuljetusyrittäjää ja vastauksia saatiin 460 kappaletta. Vastausprosentti oli SKAL:n osalta 17,67. SKAL jäsenille kysely suoritettiin syksyllä Yleisesti voidaan todeta, että tutkimuksen tulokset ovat yleistettävissä sillä varauksella, että varusmiesten osalta vastauksia tuli vain yhdestä varuskunnasta. Aineistoa analyysissä hyödynnettiin Webropol ( tietokoneohjelmistoa. Monivalintakysymysten analysoinnissa hyödynnettiin lisäksi SPSS ( tietokoneohjelmistoa. Syvemmissä analyyseissä on hyödynnetty muun muassa esimerkiksi LISREL ( ohjelmistoa, nämä tulokset kuitenkin puuttuvat tästä raportista. Tässä kuvailevassa raportissa on osa kysymyksistä jätetty tarkoituksella raportoimatta, koska niiden raportoiminen ilman syvempiä analyysejä ei ole tarkoituksen mukaista ja voi olla jopa harhaan johtavaa.

7 6 3 AINEISTON ANALYYSI Tutkimuksessa saatu aineisto on tässä luvussa käyty läpi kysymyksittäin. Keskeiset yhteenvedot löytyvät seuraavasta, eli yhteenveto luvusta. 3.1 Vastaajien taustatiedot Vastaajien taustatiedoista kysyttiin ensimmäisenä maakuntaa. Prosentuaaliset osuudet on esitetty kuvaajassa 1. Varusmiesten osalta vastausten jakaumasta ilmenevät maakunnat, joista pääosa Karjalan Prikaatin palvelukseen astuvista varusmiehistä on kotoisin. Kuvaaja 1. Vastaajien kotipaikka (% vastaajista). Kuljetusyrittäjissä oli henkilöitä, joilla ei ollut minkäänlaista koulutusta (kuvaaja 2). Pelkästään peruskoulun käyneitä oli yli 20 prosenttia. Ammatillinen koulutus oli hyvin yleistä ja ammattikorkeakoulu myös nousi esiin. Sen sijaan lukion ja akateemisen koulutuksen jälkeen yrittäjiksi ryhtyneitä oli kohtuullisen vähän. Varusmiesten osalta jakauma Puolustusvoimien ja kuljetusyrittäjien kannalta on hyvä, koska yli puolet on ammattillisen koulutuksen saaneita. Mielenkiintoista

8 7 jatkoanalysoinnin kannalta on verrata ammattikoulun ja lukion käyneiden mielipiteitä kuljettajakoulutukseen ja kuljetusalalle hakeutumiseen. Kuvaaja 2. Vastaajien koulutustausta (% vastaajista). 3.2 Yleiskuvaus varusmiesten vastauksista. Varusmiesten työkokemus ennen varusmiespalvelusta oli vähäistä, kuten olettaa sopii (kuvaaja 3). Yllättävää oli kuitenkin se, että kuljetusjoukoissa palvelevien varusmiesten työkokemus kuljetusalalta oli huomattavasti vähäisempää kuin työkokemus yleensä. Positiivista vastauksissa on, että koulutuksessa olevilla on yleensä työkokemusta joltakin alalta ennen varusmiespalvelusta. Negatiivista vastauksissa on se, että yli 70 %:lla ei ole työkokemusta kuljetusalalta. Tämä on luonnollista, koska suurin osa varusmiehistä tulee suorittamaan palvelustaan suoraan koulusta ja näin ollen työkokemusta ei ole ehtinyt kertymään.

9 8 Kuvaaja 3. Varusmiesten työkokemus (% vastaajista). Varusmiesten ajokorttiluokat kehittyvät varusmiespalveluksen aikana selkeästi (kuvaaja 4). On selkeästi nähtävissä, että jakauma hyppää yhdellä portaalla ylöspäin varusmiespalveluksen seurauksena. Linja-autonkuljettajaksi Puolustusvoimat kouluttaa kohtuullisen vähän sotilaskuljettajista. Verrattessa ajokorttiluokkia ennen varusmiespalvelusta aikaisempaan työkokemukseen, on huomattavaa C-kortillisten suuri määrä joka ei kuitenkaan näy työkokemuksessa kuljetusalalta. Kuljetusalan kannalta on positiivista, että yli 70% vastanneista saavuttaa ajaokorttiluokan CE varusmiespalveluksen jälkeen. Johtuen EU:n tulevasta ajokorttisäädöksestä, tulevaisuudessa pääosalla varusmiespalvelukseen astuvista on tullessaan vain B luokan ajokortti. Varusmiespalveluksen aikana B luokan ajokortti päivitetään C tai CE luokan ajokortiksi ja samalla annetaan ammattipätevyyskoulutus. Tämä tulee vaikuttamaan koko kuljetusalaan suuresti, eli Puolustusvoimat tuottaa mittavan määrän ammattipätevöityneitä C tai CE luokan kuljettajia yhteiskuntaan.

10 9 Kuvaaja 4. Varusmiesten ajokorttiluokat ennen ja jälkeen palveluksen (% vastaajista). Varusmiesten hakeutumisesta kuljetusalalle kartoitettiin 7-portaisilla Likert kysymyksillä (Kuvaaja 5). Vastauksista käy selkeästi ilmi se, että kuljetusala ei ole ollut nuorten kiinnostuksen kohteena opiskelu vaihtoehtoja mietittäessä. Vastaajien mielipiteiden mukaan kuljetusalaa ei koettu kiinnostavana työnantajana ennen varusmiespalvelusta. Huomiota herättää kuitenkin vastaajien halukkuus hakeutumiseen sotilaskuljettajakoulutukseen. Tämä kiinnostus kuljetusalaan liittyen tulisi myös SKAL:n huomioida ja hyödyntää liikenneyrittäjien kannalta, mielenkiinto kuljetusalaan tulisi saada säilymään.

11 10 Kuvaaja 5. Varusmiesten hakeutumien kuljetusalle. Myös Varusmiesten kokemuksia Puolustusvoimien kuljettajakoulutuksesta mitattiin 7 portaisilla Likert kysymyksillä (kuvaaja 6). Vastauksista ilmenee varusmiesten positiivinen suhtautuminen annettuun koulutukseen ja sen myötä saavutettuun taitoon toimia sotilaskuljettajana. Vastaajien mielipiteiden mukaan koulutus oli pääsääntöisesti järjestetty hyvin ja vastasi varusmiesten odotuksia koulutuksesta. Kehitettävää vastausten mukaan olisi yksilöiden mielipiteiden kuuntelemisessa, opetusmetodeissa ja ajankäytön tehostamisessa koulutuksen suhteen. Huomiota herättää kuitenkin vastaajien positiivinen palaute saadusta koulutuksesta. Kehitettäviin asioihin tulee hakea parannusta esimerkiksi toimintoja ulkoistamalla ja kehittämällä koulutusmenetelmiä nykyaikaisemmiksi.

12 11 Kuvaaja 6. Varusmiesten kokemukset Puolustusvoimien kuljettajakoulutuksesta

13 12 Varusmiesten kokemuksia kurssin eri opintojaksoista mitattiin 7 portaisilla Likert asteikolla. Varusmiesten mielipiteet opintojaksoista on esitetty kuvaajassa 7. Vastauksista käy ilmi se, että opintojaksojen toteutukseen ja rakenteeseen oltiin tyytyväisiä. Mielipiteet ensiapukoulutuksen teoriaopetuksesta ja harjoitusten toteuttamisesta poikkesivat muista opintojaksoista ja niihin oltiin vähemmän tyytyväisiä kyselyn mukaan. Ajo-opetukseen ja liikenteen teoriopetukseen oltiin eniten tyytyväisiä. Kuvaajien 6 ja 7 vastaukset ovat epäilemättä hyvin hyödyllisiä Puolustusvoimien kuljettajakoulutusta kehitettäessä ja Puolustusvoimien tulisi ottaa ne huomioon uuden järjestelmän suunnittelussa. Näiltä osin olisi erittäin oleellista laajentaa tutkimusta koskemaan myös muita varuskuntia. Kuvaaja 7. Varusmiesten mielipiteet opintojaksoista. Varusmiesten näkemystä kuljetusalasta työnantaja on raportoitu kuvaajassa 8. Vastauksista ilmenee, että varusmiehet mieltävät kuljetusalan pääosin hyväksi työnantajaksi ja arvioivat oman valmiutensa työskennellä kuljetusalalla varusmiespalveluksen jälkeen hyviksi. Näissä, kuten aiemmissakin vastauksissa käy ilmi varusmiesten puutteelliset tiedot kuljetusalasta työnantajana ja sen

14 13 työllisyystilanteesta tällä hetkellä. Kyselyn mukaan tiedottamiselle ja mainonnalle on selkeä parantamisen paikka kuljetusalalla. Kuvaaja 8. Varusmiesten mielipiteet kuljetusalasta työnantajana. Varusmiesten mielipiteitä kyseltiin myös Puolustusvoimista työnantajana. Vastaukset on esitetty kuvaajassa 9. Kyselyn mukaan kuva puolustusvoimista työnantajana yleisesti ja kuljetustehtävissä ei ole positiivinen varusmiesten keskuudessa. Puolustusvoimilla on selkeä tarve tehostaa rekrytointia ja tiedottamista alalla olevista työmahdollisuuksista sekä entisestään luoda uusia yhä kilpailukykyisempiä työpaikkoja siviilimarkkinoiden rinnalle. Tiedottamisella ja mainonnalla on tässäkin paikkansa. Tässä tulisi huomioida varusmiesten vähäinen työkokemus ja siten rajalliset taidot vertailla eri työnantajia objektiivisesti keskenään.

15 14 Kuvaaja 9. Varusmiesten mielipiteet Puolustusvoimista työnantajana. 3.3 Yleiskuvaus kuljetusyrittäjien vastauksista Yrityskoko kuljetusalalla on erityisen pientä Suomessa. Tämä näkyy myös kyselyyn vastanneiden yritysten taustatiedoista (kuvaaja 10). Prosentuaalisesti yli 80 % yrityksistä on alle 10 liikenneluvallisen ajoneuvon yrityksiä ja yli puolet alle 5 ajoneuvon yrityksiä. Kuvaaja 10. Vastanneiden kuljetusyrittäjien koko (% vastaajista). Toisaalta pienestä yrityskoosta huolimatta kuljetusalalla yritykset ovat toimineet alalla kauan (kuvaaja 11). Tarkemman analysoinnin myötä selvitetään alalla toimivien yritysten kokojakauman ja alalla toimimisen suhde.

16 15 Kuvaaja 11. Yrityksen historia kuljetusalla (% vastaajista). Kyselyssä kartoitettiin myös kuljetusyrittäjien tietämystä Puolustusvoimien kuljettajakoulutuksesta. Kuvaajassa 12 on esitetty, missä kuljetusyrittäjät ovat suorittaneet oman varusmiespalveluksensa ja mistä he saavat pääasiassa tietoa Puolustusvoimien kuljettajakoulutukseen liittyen (kuvaaja 13). Huomattavaa on, että noin 60 % kuljetusyrittäjistä suoritti asepalveluksensa kuljetusjoukoissa. Tämä on merkittävä havainto, koska näin ollen Puolustusvoimien vaikutus kuljetusalan toimintaedellytyksiin on ollut huomattava jo pitkän aikaa. Kuvaaja 12. Kuljetusyrittäjien varusmiespalvelus (% vastaajista).

17 16 Kuvaaja 13. Kuljetusyritysten tietolähde sotilaskuljettajakoulutukseen (% vastauksista). Kuljetusyrittäjien hakeutumista kuljetusalalle ja kuljetusjoukkoihin on kuvattu kuvaajassa 14. Kuvaaja 14. Kuljetusyrittäjien hakeutumien kuljetusalle.

18 17 Vastaajien ajoneuvokohtainen kuljettajatarve on esitetty kuvaajassa 15. Kuljetusyrittäjiltä kysytiin myös tämänhetkistä arviota työvoiman tarpeesta kuljettajia ajatellen. Siihen kysymykseen oli vastannut 365 yrittäjää, joiden kumulatiivinen kuljettatarve oli 1292 kuljettajaa. Eli kuljetusala tarjoaisi tällä hetkellä välittömästi työpaikan lähes 1300 kuljettajalle. Vastanneiden kesken kuljettajien tarve oli siis keskimäärin 3,5 kuljettajaa per ajoneuvo. Mikäli oletamme, että ne vastaajat, joilla ei ole tarvetta uusille kuljettajille olivat jättäneet vastaamatta kysymykseen, saadaan kuljettajien tarpeeksi keskimäärin 2,8 kuljettajaa per yritys. Kuvaaja 15. Kuljetusyrittäjien keskimääräinen kuljettajatarve per auto (% vastaajista). Kuljetusyrittäjien arvio kuljetusalasta varusmiesten tulevana työnantajana on esitetty kuvaajassa 16. Vastauksista voidaan nähdä, että kuljetusala työnantajana on yrittäjien mielestä hyvä. Kuljetusyrittäjien mielestä alan työllisyystilanteen ja työpaikoista tiedottamisen suhteen ei ole tehty tarpeeksi töitä. Yrittäjien mielestä varusmiehet eivät ole hyvin perillä alan tilanteesta. Sotilaskuljettajakoulutus luo yrittäjien mielestä hyvän pohjan työskennellä alalla ja kokemukset varusmiespalveluksen aikana lisäävät kiinnostusta. Kuljetusalan tulisi hyödyntää Puolustusvoimia markkinoinnissa, positiivisen mielikuvan luomisessa ja rekrytoinnissa.

19 18 Kuvaaja 16. Kuljetusala varusmiesten tulevana työnantajana. Puolustusvoimien merkitys kuljetusalalle kuljetusyrittäjien näkökulmasta on esitetty kuvaajassa 17. Ajoneuvohallintokeskuksen tutkimuksen mukaan puolustusvoimat on maamme suurin raskaan ajoneuvon (ajokorttiluokka BECE) kuljettamiseen tähtäävään koulutuksen antaja. Vastaukset tämänkin kyselyn perusteella osoittavat samaa. Vastausten perusteella kuljetusalalla näyttää olevan sama ongelma kuin muillakin logistiikan osa-alueilla eli logistiikan käsitteiden ja ymmärryksen yhtenäisyys. Kuljetusyrittäjät pitävät puolustusvoimia hyvänä yhteistyökumppanina, mutta eivät koe puolustusvoimia merkittävänä kuljetusten tilaajana.

20 19 Kuvaaja 17. Puolustusvoimien merkitys kuljetusalalle. Kyselyssä kartoitettiin kuljettajapulaan liittyvien asioiden lisäksi myös muutamia muita kuljetusalaan liittyviä näkökulmia. Kuljetusyrittäjien näkemyksiä kuljetusalan kehitykseen on esitetty kuvaajassa 18, neuvotteluasemaansa kuljetusten tilaajien suhteen on kuvattu kuvaajassa 19 ja kabotaasiliikenteeseen ja kuljetussopimuksiin liittyviä asioita on esitetty kuvaajassa 20. Kuvaajan 18 mukaan näkymät kuljetusalalla yrittäjien mukaan eivät ole kovinkaan positiiviset ja varsinkin näkemys kuljettajien saatavuudesta on huolestuttava. Kuvaaja 18. Kuljetusalan kehitysnäkymät kuljetusyrittäjien näkökulmasta.

21 20 Kuvaajan 19 mukaan kuljetusyrittäjien nykytilanne ei ole loistava. Koska tiukan kilpailutilanteen vuoksi kuljetusten tilaajien määräysvalta taksoihin on suuri, kuljetusyritykset eivät kykene edes siirtämään kasvaneita kustannuksiaan taksoihin. Näin ollen kuljetusyrittäjien liiketoimintaosaamista tulisi edelleen lisätä, esimerkiksi SKAL:n järjestämillä koulutuksilla. Kuvaaja 19. Kuljetusyrittäjien neuvotteluasema. Kuvaajassa 20 on kartoitettu kuljetussopimuksiin ja kabotaasiliikenteeseen liittyviä seikkoja. Pääosalla vastaajista kuljetussopimuksiin liittyvät klausuulit ovat ajantasalla ja yli 90 prosentilla on voimassa olevat kuljetussopimukset. Kabotaasiliikenteen vaikutusta ei ole koettu vastaajien keskuudessa merkittäväksi.

22 Kabotaasiliikenne ja kuljetussopimukset (% vastaajista). 3.4 Kokonaistyytyväisyys Molemmissa kyselyissä mitattiin vastaajien kokonaistyytyväisyyttä Puolustusvoimien kuljettajakoulutukseen (kuvaaja 21) ja kuljetusalaan (kuvaaja 22). Vastauksista voidaan todeta, että tyytyväisyys puolustusvoimien antamaan kuljettajakoulutukseen on hyvä. Kokonaistyytyväisyys kuljetusalaan on jostakin syystä suurempi varusmiesten kuin kuljetusyrittäjien keskuudessa. Kuvaaja 21. Vastaajien kokonaistyytyväisyys Puolustusvoimien kuljettajakoulutukseen.

23 22 Kuvaaja 22. Vastaajien kokonaistyytyväisyys kuljetusalaan. 4 AINEISTON JATKOANALYYSIT Tutkimusaineistosta on jo tehty tieteellisiä julkaisuja ja niitä on tarkoitus jatkaa soveltuvin osin. Tällä hetkellä Puolustusvoimien aineistosta on jo tieteellisissä konferenssissa hyväksyttynä ja esitettynä kolme paperia (ks. Lähteet) ja SKAL aineiston osalta syvällisemmät analyysit ovat aluillaan. Kun analyysit SKAL osalta ovat valmistuneet, siirrytään vertailevaan analyysiin. Nämä tulokset liitetään tähän raporttiin valmistuttuaan. 5 YHTEENVETO Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää tekijöitä, jotka lisäisivät vuorovaikutusta/yhteensopivuutta puolustusvoimien ja elinkeinoelämässä toimivien kuljettajien välillä. Näin puolustusvoimat nostaisi profiiliaan haluttuna kuljettajien kouluttajana ja saisi siten motivoituneempia varusmiehiä kuljetusjoukkoihin. Lisäksi he turvaisivat kuljettajiensa ammattitaidon säilymistä näiden siirtymisellä kuljetusalalle töihin varusmiespalveluksen jälkeen. Kuljetusyrittäjille tämä tarkoittaisi helpotusta kuljettajapulaan. Tämä taas vaikuttaisi edelleen kuljetusten

24 23 kokonaiskustannuksiin ja sitä kautta koko elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksiin. Elinkeinoelämän lisäksi kuljetuskustannukset vaikuttavat luonnollisesti suoraan myös kulutushyödykkeiden hintoihin ja sitä kautta kuluttajien hyvinvointiin. Käytännönläheisimpänä tutkimustavoitteena oli selvittää varusmieskuljettajien aikaisemman työkokemuksen vaikutusta heidän kokemaansa soveltuvuuteensa sotilaskuljettajana ja edelleen näiden tekijöiden vaikutusta heidän halukkuuteensa työskennellä kuljettajina varusmiespalveluksen jälkeen. Tutkimuksen toinen tavoite oli selvittää varusmieskuljettajien ja siviilityönantajien tulevaisuuden yhteistyömahdollisuuksia tutkimalla varusmieskuljettajien mielikuvaa puolustusvoimista kuljettajakouluttajana ja yksityisistä kuljetusyrityksistä tulevaisuuden työnantajina sekä siviilityönantajien mielikuvaa puolustusvoimista kuljettajien kouluttajana ja varusmiehistä tulevina kuljettajina siviilityönantajien palveluksessa. Hyvin suunnitellut kyselylomakkeet mahdollistivat kahden toisiaan tukevan aineiston keräyksen ilman, että kyselylomakkeesta tuli kohtuuttoman pitkä. Toisaalta tämä aiheutti kuitenkin myös ongelmia, sillä varusmiehet ja kuljetusyrittäjät eivät välttämättä puhu samaa kieltä kaikista asioista. Selvityksen tulokset ovat hyödynnettävissä yritystoiminnassa sekä akateemisessa tutkimuksessa. Tuloksia myös kuvataan uusien toimintamallien löytämiseksi ja logistiikkaan liittyvän liiketoiminnan tehostamiseksi sekä logistiikan toimivuuden parantamiseksi. Tutkimus toteutettiin Internetissä Webropol ( tietokoneohjelmistoa hyödyntäen. Tutkimus oli kyselytutkimus ja kysely kohdennettiin Karjalan Prikaatin varusmiehille sekä SKAL:n jäseninä oleville kuljetusyrittäjille. Tutkimuksen ensisijainen kohderyhmä ovat varusmieskuljettajat. Kohderyhmäksi on harkinnanvaraisesti valittu Karjalan prikaati. Kyseinen prikaati on solminut kumppanuussopimukset kuljettajaopetuksen ja -koulutuksen liikenneopettaja- tai kouluttajapalvelun hankkimiseksi. Sopimukset on tehty Kouvolan Ammatillisen Aikuiskoulutuskeskuksen kanssa liikenneopettajapalveluhankinnasta koskien sotilaskuljettajia, Kouvolan

25 24 Ajokoulutuskeskus Oy:n kanssa koskien sotilaskuljettajakurssin jatko-opetusta eli 2- vaihetta sekä Kotkan ammatillisen koulutuskeskuksen kanssa koskien työkoneenkuljettajille hankittavaa työkoneenkuljettajakoulutusta. Kyseisten toimijoiden keskinäiselle kumppanuudelle asetettu keskeinen tavoite, kuljettajakurssin laadukas toteuttaminen, on ensihavaintojen perusteella toteutunut Karjalan Prikaatissa hyvin. Koulutuspalvelujen tuottajat ovat kehittäneet lisäksi yhteisiä toimintatapoja ja menetelmiä kumppanuuden hengessä siten, että kuljettajaopetus on ollut määrätietoista, ohjeistuksen mukaista ja kustannustehokasta. Tutkimuksen toinen kohderyhmä ovat siviilipuolella toimivat kuljetusyrittäjät. Koska suuri osa varusmieskuljettajista työllistyy sotilaskuljettajakoulutuksensa jälkeen siviilityönantajien palvelukseen, tutkimuksen yhteistyökumppaniksi valittiin Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry. Yhdistys on luvanvaraista kuorma- ja pakettiautoliikennettä harjoittavien kuljetusyrittäjien ja -yritysten sekä logistisia palveluja tarjoavien yritysten elinkeinopoliittinen edunvalvontajärjestö. Vastauksista keskeisimpinä asiana nousi esiin puolustusvoimien toiminta merkittävänä kuljettajakouluttajana Suomessa. Johtuen EU:n tulevasta ajokorttisäädöksestä, Puolustusvoimien merkitys tullenee kasvamaan entisestään. Tulevaisuudessa pääosalla varusmiespalvelukseen astuvista on tullessaan vain B luokan ajokortti. Varusmiespalveluksen aikana B luokan ajokortti päivitetään C tai CE luokan ajokortiksi ja samalla annetaan ammattipätevyyskoulutus. Tämä tulee vaikuttamaan koko kuljetusalaan suuresti, eli Puolustusvoimat tuottaa mittavan määrän ammattipätevöityneitä C tai CE luokan kuljettajia yhteiskuntaan. Kuljetusalan tulisi hyödyntää Puolustusvoimia markkinoinnissa, positiivisen mielikuvan luomisessa ja rekrytoinnissa. Käytännön toimintana voisi olla esimerkiksi rekrytointi päiviä tai varusmiehille suunnattuja tietoiskuja ja työpaikkailmoituksia varuskunnissa.

26 25 Lähteet Ahonen, M, Juntunen, J, Autere, V, & Saarinen, T. (2008) The Corporate Character Scale in the Finnish Military Context. Australian & New Zealand Marketing academy Conference ANZMAC, December 1st - 3rd, 2008, Sydney, Australia. WIP Ahonen, M, Juntunen, J, Autere, V, & Saarinen, T (2008a) Brand personality of the military driving school. Military recruits' perspective. Paper accepted for presentation at the Military Logistics Symposium, December 4th-5th, 2008, Stockholm, Sweden. WIP Autere, V, Juntunen, J, Ahonen M & Saarinen, T (2008) Military forces as a logistics instructor, a case of truck drivers. Paper accepted for presentation at the Military Logistics Symposium, December 4th-5th, 2008, Stockholm, Sweden.

27 26 LIITTEET Liite 1, Kysely varusmiehille

28 27

29 28

30 29

31 30

32 31

33 32

34 33 Liite 2. Kysely kuljetusyrittäjille

35 34

36 35

37 36

38 37

39 38

40 39