Kehikko -projekti. Joustava ja keskitetty monitieteinen palvelukokonaisuus kemiallisissa ja toiminnallisissa riippuvuuksissa.
|
|
- Urho Seppälä
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kehikko -projekti Joustava ja keskitetty monitieteinen palvelukokonaisuus kemiallisissa ja toiminnallisissa riippuvuuksissa Ventuskartano ry
2 2 SISÄLTÖ 1. Johdanto 3 2. Suunnitelma päihdekeskuksesta 4 3. Kehikko -projekti osana päihdepalveluiden sisällöllistä kehittämistä Ventuskartano ry Tarve ja taustaa palveluntarjonnan kehittämiselle Kehikko-projektin avulla Projektin kohderyhmä Projektin kokonaistavoite ja välitavoitteet Menetelmät tavoitteiden saavuttamiseksi Kehikko-projekti tuottaa seuraavat asiat Projektin sidosryhmät ja yhteistyötahot Viestintä Arviointi Projektissa saatujen hyvien käytänteiden levittäminen Liiteet
3 3 1. JOHDANTO Keski-Pohjanmaalla ollaan suunnittelemassa uudentyyppistä rakennetta päihde- ja toiminnallisten riippuvuuksien palveluiden kehittämiseksi (vrt. Mieli 2009, ehdotus 8). Sirpaleinen hoito- ja kuntoutusjärjestelmä halutaan koota yhteen mahdollisimman lähelle peruspalveluita ja erikoissairaanhoitoa. Tässä uudessa mallissa on useita eri hoito- ja kuntoutuskokonaisuuksia, joista rakennetaan toimiva ja joustava palvelukokonaisuus. Palvelukokonaisuuteen on tarkoitus liittää kunnallisten ja valtiollisten toimijoiden lisäksi kolmannen sektorin palveluntuotantoa. Perusteena päihdehuollon uudelleen organisoinnille ja päihdekeskuksen perustamiselle ovat olleet selviämis- ja katkaisuhoitoaseman puuttuminen alueelta sekä sirpaleiset päihdehuollon palvelut. Alueelta puuttuu myös erikoistuminen lääke- ja huumausainekatkaisuhoitojen suhteen sekä joustavat hoito- ja palveluketjut päihdeasiakkuuksissa. Tuki terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Päihteiden suurkuluttajat ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen suurkuluttajia, eteenkin päihtyneet asiakkaat ja potilaat kuormittavat runsaasti ensiapua, päivystystä ja perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon eri yksiköitä. Päihdeasiakas, jolla on psykiatrinen tai somaattinen sairaus, ei välttämättä saa oikeaa ja tarvitsemaansa hoitoa nykyjärjestelmässä. Päihdetyön erityisosaaminen perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa on puutteellista ja hoitopolut katkonaisia. Alueelta puuttuu päihdelääketieteen erityisosaaminen. Poliisin niukoista resursseista kuluu osa heille kuulumattomien asiakkaiden säilöönottoon ja valvontaan nykyisellä organisaatiomallilla. Toipumistulosten parantamiseksi päihdeasiakkaan kynnystä palveluiden saantiin tulee madaltaa (vrt. Mieli 2009, ehdotus 2), hoito- ja palveluketjuja selkeyttää, perus- ja erityistason päihdetyön osaamista lisätä tarpeenmukaisten ja oikeanaikaisten interventioiden tekemiseksi. Tärkeää on se, että asiakas ja hänen perheensä saa tarvitsemiaan palveluita päivystysluontoisesti (vrt. Mieli 2009, ehdotus 9). Ventuskartano ry on ollut asiantuntijana mukana päihdehuollon uudelleen organisoinnin suunnittelussa Keski-Pohjanmaalla. Ventuskartano ry:n meriitti tehtävään on rakentunut viimeisen reilun neljänkymmenen vuoden aikana, jolloin yhdistys on toiminut päihdepalvelujen tuottajana alueella. Ventuskartano ry haluaa lähteä kehittämään päihdeongelmien ennaltaehkäisyä ja olla rakentamassa alueelle toimivaa ja laadukasta päihdepalvelukokonaisuutta yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.
4 4 2. SUUNNITELMA PÄIHDEKESKUKSESTA Päihdepalvelut ovat usein sirpalemaisesti rakentuneita, näin myös Kokkolassa ja Keski- Pohjanmaalla. Asiakkaan tarvitsemia palveluja tuottavat kymmenet eri yksiköt, joilla jokaisella voi olla oma suunnitelmansa asiakasta varten. Pahimmillaan kukaan ei koordinoi palvelukokonaisuutta ja siitä puuttuu suunnitelmallisuus sekä tavoitteellisuus. Strateginen suunnittelu Kokkolassa on haluttu lähteä kehittämään päihdehuoltoa valtakunnallisestikin ainutlaatuisella tavalla. Useat aikaisemmat kehittämishankkeet 1 ovat luoneet pohjaa paikalliselle ja alueelliselle yhteistyölle päihdeasiakkuuksissa. Nykytilaselvitykset ja Keski-Pohjanmaan maakunnallinen päihdestrategia, TERVE KOTIKUNTA TURVALLINEN MAAKUNTA ja sen vuosittaiset päivitykset (liitetiedostot 1ja 2), ovat viitoittaneet suuntaa ja kristallisoineet tavoitetta ehkäisevässä päihdetyössä ja palveluiden kehittämisessä. Päihdestrategian päivitystä ja suunnittelua on koordinoinnut Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus (Pompke) yhdessä sosiaalialan osaamiskeskuksen SONet Botnian kanssa. Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus (hankekausi ) on tehnyt valmistelutyötä modernin päihdepalvelujärjestelmän luomiseksi alueelle. Tähän valmistelutyöhön on kuulunut työprosessien mallintamista, perus- ja erityispalveluiden lisä- ja täydennyskoulutusten järjestämistä, poikkisektoraalisten yhteistyötahojen verkottamista (perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sosiaalityö, työhallinto, KELA, Kriminaalihuoltolaitos, seurakunnan diakoniatyö, alueen päihdehuollon eri yksiköt) ja kehittämisprosessin johtamista yhdessä Kasvun Avain Ltd:n kanssa sekä hallinnollisten esitysten valmistelua poliittiseen päätöksen tekoon. Hallinnolliset päätökset Poliittisen päätöksenteon tueksi on tehty laajasti yhteistyötä mm. kartoittamalla päihde-ehtoisia kustannuksia erikoissairaanhoidossa ja lastensuojelutyössä sekä pitämällä päihdehaittoja ja päihdepalveluiden tarvetta esillä tiedotusvälineissä. Sirpaleinen päihdepalvelujärjestelmä on tehty näkyväksi kuten myös se, että päihdeasiakas ei aina saa päihdehuoltolain hengen mukaista palvelua, hoitoa ja kuntoutusta. Tämän yhteistyön tuloksena poliittisessa päätöksenteossa on päädytty siihen, että on järkevää panostaa ehkäisevään päihdetyöhön ja saumattomaan päihdepalvelukokonaisuuden rakentamiseen. Näin ollen Kokkolan sosiaali- ja terveyslautakunta on ja Kokkolan kaupunginhallitus pitämissään kokouksissa päättäneet, että 1. Päihdehuollon palvelut keskitetään rakenteellisella muutoksella toimivaksi ja taloudelliseksi kokonaisuudeksi. Tavoitteen saavuttamiseksi Kokkolaan perustetaan päihdekeskus, jossa uutena toimintana on selviämis- ja katkaisuhoitoasema. Perustettavaan keskukseen kootaan päihdehuollon avo-, laitos- ja tukipalvelut sekä tarvittava sosiaalityön, psykiatrian ja somatiikan osaaminen. 2. Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja peruspalvelukuntayhtymän kiinteistöyhtiö H7:n kanssa laaditaan sopimus, jossa kaupunki sitoutuu varaamaan yhtiön rakennuttamasta kiinteistöstä päihdehuollon palveluille tarkoitetut tilat vuosille Verkostoituneet huumetyön palveluketjut - hanke, Päihdehuollon palveluketjut Kokkolassa hanke, Pohjanmaa-hanke
5 5 3. Kokkolan sosiaali- ja terveyslautakunnalle annetaan valtuudet käynnistää päihdehuollon kilpailuttaminen selviämis-, katkaisu- ja avohoidon osalta hankintamenettelylain mukaisesti. Päätös päihdekeskuksesta on menossa seuraavaksi Kokkolan kaupunginvaltuustoon. Uudenlainen palveluntuotanto päihdekeskuksessa Päihdekeskukseen on suunniteltu sijoitettavaksi - selviämis- ja katkaisuhoito (10 paikkaa) - avopalvelut (A-klinikka, nuoriso- ja neuvontapiste Nuotta ja Huumepalvelu (Hupa) sekä peli- ja muiden toiminnallisten riippuvuuksien kuntoutus (osana tätä Monipel -hanke 2 )), - terveysneuvonta (+ruiskujen ja neulojen vaihto) - laitoskuntoutus (20 paikkaa) - tukipalvelut (toivottu perussosiaalityö, lastensuojelu, Kela, työhallinto, diakoniatyö, Kriminaalihuoltolaitoksen palvelut, talous- ja velkaneuvonta, ulkomaalaistyö tarvittaessa) - kehittämistoiminta Koska päihdekeskus on suunniteltu rakennettavaksi samalle tontille erikoissairaanhoidon kanssa ja terveyskeskuksen välittömään yhteyteen (yhdyskäytävä), on luonnollista, että päihdekeskus tekee tiivistä yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa niin somatiikan kuin psykiatrian osalta. Tarvittaessa yksikkö tuottaa jalkautuvaa päihdetyötä, asumispalveluita ja päivätoimintaa maakuntaan ja lähiseutukunnille (vrt. Mieli 2009, ehdotus 9). Palvelun tuottajana toimii laaduntunnustuksen omaava päihdepalveluiden tuottaja. 2 Hankkeen tavoitteena on kehittää ja levittää uusia monikulttuurisia toimintamalleja ja palveluja kuntien perus- ja erityispalveluihin jo hankkeen aikana monitoimijaisessa ja moniammatillisessa yhteistyössä. Rahoituksen järjestyessä monikulttuuristen hoito- ja tukipalvelujen kehittäminen tapahtuu viiden vuoden aikana pääkaupunkiseudun kuntien, valtion ja järjestöjen yhteistyönä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoimassa Peliklinikka-hankkeessa vuosina Monipel-hankkeen vaikutusalueeksi muodostuu koko Suomi THL:n koordinoiman valtakunnallisen rahapelihaittojen ehkäisyn ja hoidon kehittämiskokonaisuuden ja erityisesti siihen suunnitellun Peliklinikan kautta, joka toimii pelihaittojen tuki- ja hoitopalvelujen kehittämisen valtakunnallisena palvelu- ja resurssikeskuksena. Monipelhanke tukee em. rakenteessa työskentelyä kuntien perus- ja erityispalveluissa ja tavoite on tuottaa monikulttuurisesta työstä ja pelaajien kuntoutusmallista koulutusta, konsultaatiopalveluja ja työharjoittelua kuntien ja kolmannen sektorin työntekijöille. Peliklinikkayhteistyö antaa entistä paremmat mahdollisuudet kehittää ongelmapelaajien avopalveluja ja palvelujärjestelmää sekä entistä parempia resursseja toiminnan vaikuttavuuden seurantaan ja tutkimukseen. Monipel-hankkeen toinen painopistealue pääkaupunkiseudun lisäksi on ruotsinkielinen rannikko Vaasa-Kokkola seutu, jossa on monikulttuuristen palvelujen tarvetta palveluissa. Kokkolassa kehittämistyö kytkeytyy alueelliseen mielenterveys- ja päihdekeskuksen suunnitteluun. Kokkola-Vaasa -alueen työntekijät vastaavat alueen asiakastyön ja palvelurakenteen kehittämisestä yhteistyössä kuntien perus- ja erityispalveluiden kanssa sekä alueellisesta koulutuksesta ja tiedotuksesta. Kokkolan aluetta on myös kaavailtu THL:n toimesta rahapelihaittojen tuki- ja hoitopalvelujen kehittämishankkeen alueelliseksi pilotiksi.
6 6 Päihdekeskustoiminnan tavoitteet 1) Päihde-ehtoisten terveydellisten, sosiaalisten ja taloudellisten haittojen väheneminen laadukkaan päihdepalvelujärjestelmän avulla 2) Päihdeasiakkaan terveyden, työkykyisyyden ja hyvinvoinnin turvaaminen lisäämällä yhteistyötä päihdepalveluissa 3) Vaikuttavien päihdepalvelujen saaminen jatkuvan laadunvarmistuksen avulla Menetelmät tavoitteiden saavuttamiseksi 1) Asiakastyön kehittäminen: - motivoidaan asiakasta päihdeongelmasta toipumiseen - laaditaan yksilölliset kuntoutumissuunnitelmat - tuetaan ja ylläpidetään asiakkaan toipumisprosessia 2) Hoito- ja kuntoutusjärjestelmän kehittäminen: - madalletaan hoitoon pääsyn kynnystä tarjoamalla päihdepalvelut yhdestä paikasta - lisätään työelämässä olevien asiakkaiden osuutta päihdepalveluissa - luodaan saumaton viranomaisyhteistyö päihdeasiakkuuksissa; resurssien järkevä käyttö (ei päällekkäistä työtä, yhteinen työnäky ja tavoitteet) - päihdehuollon erityispalveluiden tavoitettavuuden ja saatavuuden parantaminen - tiivis ammatillinen yhteistyö psykiatrian, somatiikan, sosiaalityön ja muiden tukipalveluiden kanssa - jatkuva kehittäminen ja laadunhallinta Päihdekeskuksen uudenlaisen työotteen tulos - yhden organisaation alaisuudessa mahdollistuva joustava työvoiman käyttö eri yksiköissä tuo taloudellista ja toiminnallista säästöä - katkaisuhoitojaksojen keskeyttäminen vähenee ja jatkohoitoon siirtyminen lisääntyy - päihdeasiakkaat käyttävät vähemmän yleisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja - lääke- ja huumausainekatkaisujen määrä erikoissairaanhoidossa ja muualla Suomessa vähenee - päihde-ehtoiset lastensuojelukulut vähenevät pitkällä aikavälillä 3. KEHIKKO -PROJEKTI OSANA PÄIHDEPALVELUIDEN SISÄLLÖLLISTÄ KEHITTÄMISTÄ Päihdepalveluiden uudelleen organisointia ja sen sekä ulkoista että sisäistä kehittämisprosessia on ohjannut Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus- hanke. Hankkeen rahoituskausi päättyy Kehittämistyö on edennyt hyvin, mutta sitä tulee ehdottomasti jatkaa tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeen päätyttyä. Tämän yli eri hallinto- ja organisaatiorajojen ulottuvan kehittämistyön turvaamiseksi ollaan hakemassa KEHIKKO -projektia
7 Ventuskartano ry Kehikko-projektin hallinnoijana toimii Ventuskartano ry, joka on tuottanut päihdepalveluja vuodesta Yhdistyksen palvelutarjonnassa on laitosmuotoisen päihdekuntoutuksen, päivätoiminnan ja asumispalvelujen lisäksi erilaisia avopalvelun muotoja mm. jalkautuvaan päihdetyöhön, etsivään työhön/ palveluohjaukseen ja nuorten avohuumekuntoutukseen. Yhdistys tuottaa palveluita Kokkolan ja Keski-Pohjanmaan maakunnan lisäksi osin valtakunnallisesti. Ventuskartano ry:n laatujärjestelmälle on myönnetty Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatuohjelman (SHQS) kriteeristön mukainen laaduntunnustus, joka on voimassa asti. Ventuskartano ry on toiminut kiinteässä yhteydessä kuntien ja päihdehuollon toimijoiden kanssa suunnitellessaan ja kehittäessään omaa palvelun tuotantoaan. Yhdistyksen työskentelytapaan on perinteisesti kuulunut olla joustava muuttuville palvelun tarpeille. Kokkolaan sijoittuvan uuden päihdekeskuksen suunnittelussa yhdistys on ollut mukana alusta asti ja suunnitelmana on siirtää yhdistyksen laitoskuntoutusyksikkö Ventuskartano ja yhdistyksen hallinto uuteen päihdekeskukseen. Yhdistys on lisäksi kiinnostunut toimimaan uuden keskuksen kaikista palveluista vastaavana palveluntuottajana Tarve ja taustaa palvelutarjonnan kehittämiselle Kehikko -projektin avulla Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen liittyvät uudistukset sosiaali- ja terveydenhuollossa antavat mahdollisuuden uudenlaiseen lähestymistapaan päihdepalveluiden kehittämisessä. Paras - hankkeen käytännön tason toteutus on nostanut kysymyksiä myös päihdepalveluihin ja päihdetyöhön liittyvään erityisosaamiseen, toimijoiden väliseen yhteistyöhön ja työnjakoon liittyen. Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 linjaa päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen neljään kohtaan; asiakkaan aseman vahvistamiseen, ehkäisyyn panostamiseen, palveluiden tuottamiseen toimivana kokonaisuutena ja ohjauskeinojen kehittämiseen. Ohjelma kokonaisuudessaan painottaa päihde- ja mielenterveysongelmien kietoutumista toisiinsa. Tavoitteet ovat suunnattu vuoteen Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (KASTE) tavoitteena on lisätä osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä, lisätä terveyttä ja hyvinvointia sekä parantaa palveluiden laatua, vaikuttavuutta, saatavuutta ja kaventaa alueellisia eroja. Tavoitteisiin pyritään ehkäisemällä ongelmia ennalta ja puuttumalla niihin mahdollisimman varhain, varmistamalla alan henkilöstön osaaminen ja riittävyys sekä luomalla sosiaali- ja terveydenhuollon ehyet palvelukokonaisuudet ja hyvät toimintamallit. Kaste-ohjelmaa toteutetaan yhteistyössä valtion, kunnan, kuntayhtymien ja järjestöjen kesken. Kehittämisprojekti tukee näiden kansallisten tavoitteiden toteutumista päihdetyöhön sovellettuna. Valtakunnallisiin suosituksiin ja ohjeisiin sekä alueen nykytila- ja palvelutarveselvityksiin perustuen Keski-Pohjanmaalle ollaan suunnittelemassa uudentyyppistä palvelurakennetta sirpaleisten päihdepalveluiden yhdistämiseksi. Suunnitelma on osa TERVE KOTIKUNTA TURVALLINEN MAAKUNTA Keski-Pohjanmaan maakunnallista päihdestrategiaa Päihdepalvelujen rakenteen uudistus on saanut vauhtia kunta- ja palvelurakenneuudistuksen aikaan saamista muutoksista palvelujen tuottamisessa ja järjestämisessä, jonka yhteydessä on kriittisesti tarkasteltu päihdepalvelujen kokonaisuutta ja vaikuttavuutta suhteessa tarpeisiin. Uudessa
8 8 toimintamallissa halutaan panostaa aikaisempaa enemmän ennaltaehkäisevään työhön ja asiakkaiden osallisuuteen (vrt. Mieli 2009, ehdotukset 3,6, ja 11). Palvelurakenteen uudistamiseksi kehitteillä on päihdepalvelukeskus, joka on tarkoitus rakentaa läheiseen yhteyteen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa. Uuteen päihdekeskukseen kootaan selviämis- ja katkaisuhoito, avo- ja laitoskuntoutus, psykiatrian, somatiikan ja sosiaalityön osaaminen päihdeasiakkuuksissa, asiakkaan tarvitsemat tukipalvelut ja päihdetyön tutkimus- ja kehittämistoiminta. Peruslähtökohtana suunnittelussa on asiakaslähtöisyys ja päällekkäisten hoito- ja kuntoutussuunnitelmien sekä samanaikaisten terapeuttisten hoitojen purkaminen yhdeksi selkeäksi hoito- ja kuntoutuskokonaisuudeksi. Päihdetyön toimijakentän lukuisat eri toimijat muodostavat kiinteän toimijaverkoston, joille päihdekeskus mahdollistaa toimijoiden tiiviin ja systemaattisen yhteistyön. Uudentyyppinen rakenne turvaa asiakkaalle hoidon- ja kuntoutuksen tarpeeseen liittyvät saumattomat palveluketjut. Pelkkä samassa päihdekeskuksessa työskentely ei kuitenkaan muuta vielä mitään. Jos kaikki keskukseen koottavat toimijat jatkavat entiseen malliin, ei juuri mikään muutu. Siksi tarvitaan viisivuotinen kehittämisprojekti, jossa luodaan uusi toimintakulttuuri ja yhteiset käytännöt Projektin kohderyhmä Päihdekeskus palvelee sosiaali-, terveys- ja tukipalveluiden sekä sidosryhmien ammattilaisia. Keskuksen palvelut on tarkoitettu alueen (laitoskuntoutus valtakunnallisesti ja muut noin 100 kilometrin säteellä) päihde- ja toiminnallisista riippuvuuksien vuoksi apua tarvitseville ja heidän läheisilleen Projektin kokonaistavoite ja välitavoitteet Kehittämisprojektin tavoitteena on organisoida uudelleen päihde- ja toiminnallisista riippuvuuksista johtuen apua tarvitsevien asiakkaiden palveluiden rakenne ja niiden sisällöt. Välitavoitteet: 1. Luoda uusi päihdepalveluorganisaatiomalli, joka - palvelee vähintään asukkaan asukaspohjaa Keski-Pohjanmaalla ja sen ympäristössä - madaltaa hoitoon pääsyn kynnystä ja kokoaa laadukkaan palveluntuotannon uuteen yksikköön, Päihdepalvelukeskukseen - palvelee päihde- ja toiminnallisista riippuvuuksista johtuen apua tarvitsevia asiakkaita kehittämällä uutta palvelurakennetta ja sen sisältöjä. 2. Saada aikaan Päihdepalvelukeskus, joka - tukee asiakkaan päihde- tai toiminnallisesta riippuvuudesta toipumista yhtenäisellä hoito- ja kuntoutussuunnittelulla sekä sen toteuttamisella - lisää perus- ja erityispalveluiden ammatillista osaamista riippuvuuskäyttäytymisen tunnistamiseen, oikea-aikaisiin interventioihin ja uuden tyyppiseen monitieteiseen ja moniammatilliseen yhteistyöhön, tuottaa ja välittää tietoa tutkimuksen ja koulutuksen tueksi
9 9 - kehittää ja tukee haja-asutusalueiden palvelutuotantoa, jonka tavoitteena on riippuvuuskäyttäytymisestä irti pääseminen (selviämis- ja katkaisuhoito, avomuotoinen kuntoutus, jalkautuva päihdetyö, päivätoiminta, asumispalvelut) - tuottaa tietoa hyödynnettäväksi ennaltaehkäisevään työhön ja varhaisessa vaiheessa puuttumiseen - mahdollistaa päihdetyön kehittymisen peruspalveluissa ja erilaisien interventioiden käyttämisen - saa aikaan sen, että päihdeasiakkaat käyttävät vähemmän yleisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja - mahdollistaa saumattoman viranomaisyhteistyön päihdeasiakkuuksissa 3. Vahvistaa päihdelääketieteen asemaa erityisosaamisen kehittämiseksi - konsultaatiot - työryhmätyöskentely - erikoistumisopinnot 4. Luoda yhteinen tietojärjestelmä, joka - mahdollistaa asiakkaan mahdollisimman hyvän, tarpeenmukaisen hoidon ja kuntoutuksen tarjoamalla tätä tarkoitusta varten sovitetut dokumentointi- ja tiedonvälitysmenetelmät - tukee palvelurakenteen kehittämistä - tukee kehittämistyötä tilastoinnin kautta saatavan indikaattoritiedon avulla 3.5. Menetelmät tavoitteiden saavuttamiseksi Menetelmät tavoitteiden saavuttamiseksi on jaettu neljään eri lohkoon eli kehittämisosioon. Nämä lohkot ovat yhteisen toimintakulttuurin luominen ja sen muutosprosessin tukeminen, päihdekeskuksessa toteutettavan päihdetyön sisältöjen kehittäminen, yksikköön uusina toimintamuotoina tulevien selviämis- ja katkaisuhoidon kehittäminen sekä sellaisten tietoteknisten järjestelmien käyttöönotto, jotka mahdollistavat päihdekeskuksen eri hallinnon alaa edustavien toimijoiden saumattoman yhteistyön asiakkaan eduksi, huomioiden tämän tietoturvasuojan. 1) Yhteisen toimintakulttuurin luominen ja muutosprosessin tukeminen - useasta eri organisaatiosta tulevien toimijoiden ja palvelujen yhteensovittaminen, yhteisen työorientaation ja toimintatapojen luominen - uuden toimintakulttuuriin luominen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa - moniammatillisen ja monitieteisen yhteistyön luominen päihdepalveluissa -> moniammatillisen konsultaatiotyöryhmän toiminta - resurssien järkevä käyttö (ei päällekkäistä työtä, yhteinen työnäky ja tavoitteet) - Kokkolan ulkopuolelta tulevien asiakkaiden palvelujen toteuttaminen ja yhteensovittaminen kuntien peruspalveluiden ja muiden palveluntuottajien kanssa - toimivat palveluketjut - uusi win-win - toimintakulttuuri, jossa sekä asiakas, hänen läheisensä että eri palvelua antavat yksiköt hyötyvät erityisosaamisen lisääntymisessä -toimintakulttuurissa eri ammattiryhmien osaaminen yhdistetään asiakkaan hoidon ja kuntoutumisen tueksi parhaalla mahdollisella tavalla - hoitoa, kuntoutusta ja tukea antavien työyksiköiden rajapintojen liittäminen yhdeksi kokonaisuudeksi tukemaan asiakkaan kuntoutumista riippuvuusongelmasta - laadukas tiedottaminen
10 10 2) Sisältöjen kehittäminen - selviämis- ja katkaisuhoitotyöhön työprosessit, jota vahvistavat asiakkaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kuntoutumista sekä jatkohoitoon hakeutumista - avo- ja laitoskuntoutuksessa yhtenäiset työmenetelmät ja hoidon sekä kuntoutuksen seurantajärjestelmät - rajapinnoilla toimivien työyksiköiden osaamisen vahvistaminen Päihdekeskuksessa -> yhteisen kielen ja hoito- ja kuntoutustavoitteen löytyminen päihdeasiakkuuksiin liittyvässä työssä - yksilölliset kuntoutussuunnitelmat; asiakas saa tarvitsemansa avun, ei hoideta yli eikä ali - ehkäisevän työn suunnittelu, kehittäminen ja koordinointi - psykiatrisen ja somaattisen osaamisen vahvistaminen Päihdekeskuksessa ja asiakkaan kannalta oikean hoidon saamisen varmistaminen < -> päihteidenkäyttäjän tunnistaminen, Käypä hoito -suosituksissa olevien hyvien toimintamallien ja interventioiden osaaminen perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa - Käypä hoito- suositusten mukaisten työmenetelmien käyttöön otto ja niihin kouluttautuminen - kokemusasiantuntijoiden ja vertaistoimijoiden mukaan ottaminen palveluiden suunnittelussa ja arvioinnissa 3) Selviämis-katkaisu hoidon kehittäminen Keski-Pohjanmaalla ja Pietarsaaren seutukunnassa ei ole ollut tarjolla selviämishoitoa. Katkaisuhoito tapahtuu terveyskeskusten vuodeosastoilla, joiden potilaista valtaosa on vanhuksia. Terveyskeskusten vuodeosastoilla tapahtuva katkaisuhoito ei vastaa päihdehuoltolain hengen mukaista velvoitetta päihdepalveluiden järjestämisestä. Katkaisuhoitoa tarvitsevista asiakkaita ainoastaan noin 2 % hakeutuu nykyisin tarvitsemansa hoidon piiriin. Selviämis- ja katkaisuhoidon tarve näkyy myös potilaan/ asiakkaan läheisten elämässä. - luodaan selviämis- ja katkaisuhoidon malli erilaisissa päihdeasiakkuuksissa -> tavoitteena vahvistaa asiakkaan asemaa palvelujärjestelmässä ja tukea häntä pysyvään muutokseen päihdekäyttäytymisessä - motivoinnin ja konfrontaation oppiminen ja käyttö asiakastyössä - erotusdiagnostiikan kehittäminen ja käyttöönotto oikean palvelun/ hoidon löytämiseksi asiakkaalle -> lähetekäytännöt, epikriisit, hoidon kokonaiskoordinointi - moniammatillisen ja monitieteisen työotteen löytäminen - otetaan huomioon asiakkaan erityyppinen tarve katkaisuhoitoon (alkoholi/huumausaine/lääkekatkaisuhoito) - akuuttihoitomallin kehittäminen (puhelinpäivystyksen ja matalan kynnyksen palveluiden periaatteella) 4) Tietotekniikan kehittäminen monitieteiseen ja moniammatilliseen yksikköön Sähköisen asiakastietojärjestelmän kehittäminen on tärkeä osa, jolla projektissa mahdollistetaan sirpaleisen palvelujärjestelmän kokoaminen ja koordinointi. Haasteena on saada asiakas-/ potilastiedot yhtenäistävä dokumentaatiojärjestelmä, jota voidaan hyödyntää Päihdekeskuksessa toteutettavassa monien eri toimijoiden välisessä yhteistyössä. Tämä on edellytys, jotta voidaan toteuttaa ja järjestää kunkin asiakkaan tilanteeseen tarpeelliseksi harkitut palvelut saumattomaksi kokonaisuudeksi. Myös kansallisissa kehittämisohjelmissa tavoitellaan aikaisempaa laaja-
11 11 alaisempaa yhteistyötä eri toimijoiden välille (KASTE; PARAS). Tässä hankkeessa etsitään ratkaisuja julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin päihdetyön toimijoiden uudenlaisesta yhteistyöstä nouseviin tietoteknisiin ja -turvahaasteisiin. Tietotekniikan kehittämiseen uuteen yksikköön tarvitaan oma työntekijä, joka - perehtyy tietotekniikkaan ja turvaan päihdeasiakkaan näkökulmasta; tavoitteena on kehittää asiakkaan hoidon ja kuntoutuksen kannalta paras mahdollinen dokumentointijärjestelmä, jossa on huomioitu mm. asiakas/potilastiedon käyttöön ja luovutukseen sekä säilytykseen liittyvät rajoitukset tai ohjeet - mahdollistaa eri ammattiryhmien osallisuus tiedon tuottamiseen ja hyödyntämiseen potilas- ja asiakasasiakirjoissa, asiakkaan tietosuojaoikeudet huomioiden - toimii tiiviissä yhteistyössä tietosuojavaltuutetun toimiston ja tietosuoja-asioita käsittelevien muiden viranomaistahojen sekä ohjelmistojen tuottajien kanssa tiedonvälityksen sujuvaan kehittämiseen pyrkiessään Henkilöresurssointi tavoitteiden saavuttamiseksi 1 kehittämiskoordinaattori (koulutus, tilastot, jalkautuva päihdetyö, moniammatillinen yhteistyö, arviointi) -> kehittämiskohteet 1, 2 ja 4 1 suunnittelija vuosille (tietotekniikka)-> kehittämiskohteet 4 ja 1 1 suunnittelija vuosille (ehkäisevän työn suunnittelu ja koordinointi) -> kehittämiskohde 2 1 projektityöntekijä (palvelun kehittäjä akuuttihoito, hoitoketjutyö) -> kehittämiskohde 1, 2, 3 ja 4 ½ (päihde)lääkäri (asiantuntijuus, konsultoinnin kehittäminen ja koordinointi, päihdetyön osaamisen varmistaminen) -> kehittämiskohteet 2 ja 3 Henkilöstö muodostaa Pohjanmaan maakunnallisen päihdetyön kehittämiskeskuksen, joka palvelee sekä yksikköä, yksiköstä palvelua ostavia kuntia että valtakunnallista päihde- ja mielenterveystyön kehittämistä. Projektiin palkataan alussa kehittämiskoordinaattori ja tietotekniikan suunnittelija. Kun keskuksen rakentaminen ja suunnittelutyö on hieman edennyt (noin ½-1 vuosi), palkataan lääkäri ja projektityöntekijä. Kun tietotekniikan suunnittelija on saanut työnsä valmiiksi, palkataan hänen tilalleen ehkäisevän työn suunnittelija. Alustava aikataulusuunnitelma kehittämiskoordinaattori aloittaa työnsä , suunnitelija , projektityöntekijä ja lääkäri yhteisten foorumeitten ja koulutusten avulla yhteensovitetaan toimijoita ja palveluita sekä luodaan yhteistä työorientaatiota ja toimintatapoja - luodaan selviämis- ja katkaisuhoidon malli erilaisissa päihdeasiakkuuksissa - konsultaatiotyöryhmän työ käynnistetään - tarvittavan tiedonsiirron, tietoturvan ja - tekniikan suunnittelu - tilastoinnin suunnittelu ja tarvittavien indikaattoreiden valinta - koulutuksen, arvioinnin ja viestinnän suunnittelu ja käynnistäminen - järjestelyvastuu: Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät IV - projektisuunnitelman täsmentäminen ja päivitys
12 moniammatillisen ja tieteisen yhteistyön luominen - aloitetaan selviämis- ja katkaisuhoitotyöhön liittyvien työprosessien suunnittelu - hoito- ja kuntoutussuunnitelmien kehittäminen - toimivien palveluketjujen rakentaminen - avo- ja laitoskuntoutuksen yhtenäiset työmenetelmät, hoidon ja kuntoutuksen seurantajärjestelmät - akuuttihoitomallin kehittäminen - konsultaatiokäytännöistä sopiminen - toimivien yhteistyökäytänteiden luominen sosiaalityöhön, somatiikkaan, psykiatriaan ja tukipalveluihin sekä maakunnassa/lähiseutukunnissa oleviin peruspalveluihin ja muihin palvelun tuottajiin - tilastoinnin kehittäminen - toiminnasta tiedottaminen - projektisuunnitelman täsmentäminen ja päivitys - arviointi hoitoa, kuntoutusta ja tukea antavien työyksiköiden rajapintojen liittäminen yhdeksi kokonaisuudeksi - hoidon ja kuntoutuksen seurantajärjestelmien kehittäminen - päihdelääketieteen osaamisen vahvistuminen - arvioinnin ja diagnosoinnin parempi osaaminen - pyritään saamaan Valtakunnalliset Päihdepäivät Kokkolaan - projektisuunnitelman täsmentäminen ja päivitys - arviointi perus- ja erityispalveluiden ammatillisen osaamisen lisääminen ja tukeminen - kehitetään haja-asutusalueiden palvelutuotantoa - palkataan suunnittelija ehkäisevään työhön - ennaltaehkäisevän työn kehittäminen ja koordinointi - järjestelyvastuu: Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät VII - projektisuunnitelman täsmentäminen ja päivitys - arviointi uuden toimintamallin vakiinnuttaminen - hoidon ja kuntoutuksen tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden vahvistaminen - lastensuojelun päihdetyön osaamisen kehittäminen - projektisuunnitelman täsmentäminen ja päivitys - arviointi loppuarvioinnin valmistuminen - hyvien käytäntöjen levittäminen - kehittämistyön jatkon turvaaminen
13 Kehikko -projekti tuottaa seuraavat asiat 1. Moderni alueellinen päihdepalvelujen tuottamisen malli 2. Uudenlainen yhteistyömalli sosiaali- ja terveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, valtionhallinnon, järjestöjen ja yksityisen sektorin palveluntuottajan väliseen yhteistyöhön 3. Tietoa potilas-/asiakastietojärjestelmän kehittämistarpeisiin monisektoraalisessa yhteistyössä 4. Luo tuloksellisia, edelleen monistettavia käytänteitä perus- ja erityispalveluiden tarpeisiin päihdeasiakkuuksissa 5. Vahvistaa alueen tutkimuksen- ja koulutuksen päihdeosaamista 6. Tarjoaa erinomaisen tutkimus- tai harjoittelupaikan alalle suuntautuvalle opiskelijoille 7. Arvioinnin Päihdekeskuksen työn toimivuudesta ja yleistettävyydestä muualle Suomeen 8. Opinnäytteitä, selvityksiä ja raportteja eri kehittämiskohteista 3.7. Projektin sidosryhmät ja yhteistyötahot Kehikko -projektiin mukaan pyydettäviksi suunnitellut sidosryhmät ja yhteistyötahot on lueteltu alla. Kaikilta niiltä pyydetään kirjallinen lausunto osoitukseksi sitoutumisestaan projektiin. Nämä lausunnot toimitetaan Raha-automaattiyhdistykselle kesäkuun loppuun mennessä. Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveystoimi Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (Jyta) Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitos Kokkolan ensi- ja turvakoti ry Kriminaalihuoltolaitos/ Kokkolan toimisto Kokkolan seurakuntayhtymä SONet Botnia Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto KELA Seurakuntaopisto TE -toimisto ja työvoiman palvelukeskus Työterveyshuolto Työplus Pohjanmaa-hanke Sosiaalipedagogiikan säätiö (Monipel hanke) Pohjanmaan päihdetyöntekijät työryhmä Seinäjoen kaupunki THL Muutenkin tarjotaan noin 100 km:n säteellä yhteistyökumppanuutta niille, jotka ovat kiinnostuneita tekemään yhteistyötä projektin kanssa.
14 Viestintä Projektin alussa laaditaan viestintäsuunnitelma, joka vastaa seuraaviin peruskysymyksiin: miksi viestitään eli mihin viestinnällä pyritään mitä eli mistä asioista kerrotaan kenelle kaikille miten eli keinot ja kanavat milloin kuka ja ketkä ja keiden kanssa millä resursseilla ja millaisia vaikutuksia tavoitellen Kehikko -projektista viestitään sekä ulkoisesti että sisäisesti. Keskeisenä tiedotuskanavina ovat yhteistyötiedotteet, Ventuskartano ry:n ja Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskuksen nettisivustot, tiedotusvälineet ja paikalliset, alueelliset ja valtakunnalliset yhteistyöfoorumit Arviointi Arvioinnin suunnittelu pyritään tekemään yhteistyössä Pohjanmaan arviointiverkoston, SONet Botnian ja alueella toimivan yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa. Ulkoinen arviointi Arviointimenetelmänä käytetään kompetenssiarviointia, joka tilataan sosiaalialan osaamiskeskukselta SONet Botnialta. Kompentenssiarviointimalli sekä suuntaa ja kehittää moniammatillista yhteistyötä että arvioi sen onnistumista. Kompetenssiarviointi tarjoaa systemaattisen arvioinnin ja dokumentaation samalla, kun se vahvistaa työntekijöiden omaa osaamista. Mallissa tarkastellaan määritellyt tavoitteet työlle ja tämän pohjalta määritellään osatavoitteet ja strategiat oman työyhteisön kehitykselle, jota seurataan arvioinnilla sovittuina ajankohtina. Myös muut arvioinnin suunnittelussa esille nousevat menetelmät ovat mahdollisia. Päihdekeskuksessa jatketaan Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatuohjelman (SHQS) mukaisia ulkoisia auditointeja. Sisäinen arviointi Sisäinen arviointi suoritetaan osaamiskartoituksen avulla. Arvioinnissa käytetään osaamiskarttaa, joka on työntekijän osaamisten kokonaisjäsennys. Osaamiskartan avulla tunnistetaan työssä tarvittava osaaminen ja pystytään arvioimaan organisaation kehittämis- ja koulutustarvetta sekä tukemaan henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämistä. Päihdekeskuksen sisäisessä arvioinnissa käytetään lisäksi SHQS -itsearviointikriteeristöjä, sisäisiä auditointeja, johdon katselmuksia ja Voimavarat työssä -kyselyn käyttöä joka toinen vuosi. Myös muut arvioinnin suunnittelussa esille nousevat menetelmät ovat mahdollisia.
15 Projektissa saatujen hyvien käytänteiden leivittäminen Projektissa saadut hyvät käytänteet levitetään yhteistyöfoorumien avulla Suomessa yhdessä projektin työntekijöiden ja yhteistyötahojen kanssa. Yhteistyötahoja ovat alueellinen Pohjanmaan päihdetyön kehittäjäverkosto ja valtakunnalliset Osaamiskeskusten verkosto, Ehkäisevän päihdetyön kehittäjäverkosto ja Päihdetyön kehittämisyksiköiden verkosto. Ventuskartano ry kuuluu Päihdekuntoutuksen keskusliitto ry:hyn, jolla on edustajansa Päivytissä (Päihdehuollon valtakunnallinen yhteistyöryhmä). Hyviä käytänteitä levitetään tämän lisäksi THL:n Neuvoaantavat sivustojen Hyvin käytäntöjen kautta ja yhteistyötahoina toimivien oppilaitosten kautta. Ventuskartano ry pyrkii vaikuttamaan siihen, että valtakunnalliset päihdepäivät järjestettäisiin Kokkolassa Kehikko -projektin aikana Liiteet - TERVE KOTIKUNTA TURVALLINEN MAAKUNTA Keski- Pohjanmaan maakunnallinen päihdestrategia , päivitys Kokkolan kaupunginhallituksessa päätöksen pohjana ollut materiaali - Päihdetietotilastopaketti 2008
SELVITYS PÄIHDEPALVELUIDEN UUDELLEENJÄRJESTELYSTÄ KOKKOLASSA. Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus Työryhmä
SELVITYS PÄIHDEPALVELUIDEN UUDELLEENJÄRJESTELYSTÄ KOKKOLASSA Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus Työryhmä Sisältö 1. Tavoitteet Keski-Pohjanmaan selviämis-, katkaisu-, avohoito- ja laitoskuntoutusyksikölle
Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke
Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-
Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus
Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi
Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM
Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång
POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015
Kouvolan päihdestrategia 2009-2012
Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 51 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto aloitteesta kaupungin mielenterveysohjelman uusimisesta HEL 2012-014529 T 00 00 03 Päätös päätti antaa seuraavan lausunnon:
Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa
Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma
Jorma Posio
Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)
Pienet päihdepäivät Seinäjoki Tuula Kekki/Stakes
Pienet päihdepäivät Seinäjoki 17.-18.11.2008 Tuula Kekki/Stakes Alueellinen päihdetyö: Merkitys ennalta ehkäisyyn ja tuloksellisuuteen & juurruttamisen haasteet Vahvistavat tekijät Toimijoiden yhteistyö
Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma
#lapepohjanmaa #lapeösterbotten Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Mitä halutaan?
Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus
Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus 18. Kansallinen väkivaltafoorumi Lähisuhdeväkivalta on kansallinen häpeä tavoitteena turvallisuus Susanna Leimio Ehkäisevän työn seutukoordinaattori,
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja
Hallinto- ja tukiyksikkö
Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.
Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010
Anna Hiltunen ja Auri Lyly Huukopäivät 2010 Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen Helsingissä 1.1.2010 31.12.2012 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja
EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA
EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien
PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM
PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset
Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy
Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
Sote-näkökulma aluekehittämiseen. Mari Niemi
Sote-näkökulma aluekehittämiseen Mari Niemi 30.11.2017 TKI ja maakuntauudistus Maakunnan ja sen yhteistyötahojen TKItoiminnalla on merkittävä rooli maakunnan elinvoimaisuuden edistämisessä. Tehtävä vaatii
Helena Vorma lääkintöneuvos
12.6.2018 Lotta Hämeen-Anttila hallitusneuvos Helena Vorma lääkintöneuvos MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELULAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS LAINSÄÄDÄNNÖN RAKENNE Tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota
Saara Lång Kehittämissuunnittelija Kokkolan kaupunki
Saara Lång Kehittämissuunnittelija Kokkolan kaupunki Alue Asukasluku 31.12 2011 Kokkola 46 585 Keski-Pohjanmaa 68 484 Pietarsaari 19 623 Pietarsaaren seutukunta 49 678 Järviseudun seutukunta 22 092 Ylivieskan
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma
Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten
kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki
Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä
Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla
Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Ma 14.11.2011 Seinäjoki, Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Arto Rautajoki, YTT Kehitysjohtaja
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa
Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan ehdotuksen pääpiirteet Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö
Hopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli
Hopealuuppi Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli 2016-2018 Etsivä Seniorityö Etsivää seniorityötä ei Suomessa ole määritelty, mutta sen määrittelyssä voidaan soveltaa etsivän nuorisotyön määritelmää
Pohjanmaa-hanke 2005-2014
Kohti pohjalaista hyvinvointia Pohjanmaa-hanke 2005-2014 osana Välittäjä 2009 ja Tervein mielin Pohjois- Suomessa hanketta tällä hetkellä Vaasa 3.2.2011 Antero Lassila ylilääkäri, Pohjanmaa-hanke, Epshp
Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö
Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Ohjelman sisältö Uuden tyyppiset, asiakaslähtöiset palvelujen tuotantotavat ja -konseptit Asiakkuuksien hallinta ja johtaminen
EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007
Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia
Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus
Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen
Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?
Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat? Perhekeskustoimintamallin ja aikuisten palvelujen yhdyspinnat työpaja Sirpa Karjalainen Hankekoordinaattori PRO SOS aikuissosiaalityön kehittämishanke
HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma
HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön
Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä
Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta
Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti
Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne 25.04.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITEET Tavoitteena on nykyisen
Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen
Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori
Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami
Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Työryhmien seminaari 29.4.2016 Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma lopullinen hankeohjelma julkaistu 14.4. 2016 Maakuntakohtaiset
Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki
Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 28.8.2017 Martta October 1 28.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 2 Väkivallan ehkäisy
Toimintasuunnitelma 2012
Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut
Pohjois-Suomen päihdetyön kehittämisyksikkörakenne
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Pohjois-Suomen päihdetyön kehittämisyksikkörakenne Lapin päihdepalvelujen kehittäminen osana päihdetyön kehittämisyksikkörakennetta 12.3.2009 1 12.3.2009 2 Koordinaatioprojektin
Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella
Pohjanmaa hanke mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella 2005 2014 Tausta Kansallinen terveydenhuollon hanke Sosiaalialan kehittämishanke Alkoholiohjelma Terveys
Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?
Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen Sosiaalisen kuntoutuksen teematyö 8.2.2017 Tampere SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali-
Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM
Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi 13.11.2018 Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM Palveluintegraation muutosohjelmaa koskevia linjauksia Palveluintegraation muutosohjelma kokoa
Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma
Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,
ALUEET JA HYVINVOINTI
ALUEET JA HYVINVOINTI Hyvinvointialan kehittäminen strategisena kokonaisuutena Kehittämisyhteistyön käytännön kokemuksia Aluekehitysjohtaja Varpu Rajaniemi Pohjanmaan liitto 11.6.2009 POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA
sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö
Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle
Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö. Kehittämisyksikön toiminta Lahti
Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö Kehittämisyksikön toiminta 18.3.2008 Lahti Kehittämisyksikön tehtävät asiakastyötä tekevä, pitkäjänteisesti kehittävä, tutkiva ja oppiva yhteisö kehittää uusia ja
HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma
HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
Asiakasohjauksen työpajan ryhmätöiden yhteenveto
Asiakasohjauksen työpajan ryhmätöiden yhteenveto Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen (KAAPO) työpaja järjestettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella 13.10.2017. Tutustu I&Okärkihankkeen vuoden
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008
sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita
Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa
Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 14.2.2014 / Saara Pikkarainen, terveyden edistämisen suunnittelija
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma
Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?
Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä
Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma
Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Keskeiset LAPE-periaatteet Osallisuus Tärkeänä
Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke
Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa
Kehittämistoiminnan organisointi
Kehittämistoiminnan organisointi Tutkimus-, opetus- ja kehittämisteema työryhmän työskentelyä varten tehty esitys Elise Kosunen ja Kristiina Laiho 1 10.4.2017 Esityksen pohjana on Väli-Suomen kehittäjäryhmän
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
Mukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija
Mukava Kainuu Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Mukava Kainuu Perhekeskustoimintamallin kehittäminen Visio: Lapset ensin Lapsiystävällinen maakunta Tavoitteena on 1. Muuttaa, kasvattaa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Avausseminaari
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Avausseminaari 22.2.2017 9-16 PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue Sisällysluettelo 1. SUUNNITTELUTYÖN TAUSTAA... 1 1.1 Sosiaali- ja terveystoimen mielenterveys- päihdepalvelut
Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä
Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
Pälvi Kaukonen, THL Marjo Malja, Ritva Halila, STM
Valtakunnallinen työskentely osaamis- ja tukikeskusten suunnittelemiseksi LAPE Osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) viidelle yhteistyöalueelle Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta?
Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta? Päihde- ja mielenterveystyön kehittäjien verkoston tapaaminen 8.11.2013 14.11.2013 1 Päihdetapauslaskenta Päihdetapauslaskennalla kerätään tietoja kaikissa
Lastensuojelun ja perhesosiaalityön yhteiskehittämö Esityksen nimi / Tekijä
Päivi Petrelius, paivi.petrelius@thl.fi Lastensuojelun ja perhesosiaalityön yhteiskehittämö 2.4.2019 Esityksen nimi / Tekijä 1 Yhteiskehittämö kansallinen kehittämisrakenne LAPE-ohjelman osana rakennettiin
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi 2017-2018 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi Lapin sairaanhoitopiirissä Arviointiin ovat osallistuneet sosiaali-
Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Varsinais-Suomen LAPE-Akatemia Pasi Oksanen
Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Varsinais-Suomen LAPE-Akatemia 17.5.2019 Pasi Oksanen Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolaki (1326/2010) edellyttää,
Peliklinikka kehittämistä monitoimijuuden pohjalta
Peliklinikka kehittämistä monitoimijuuden pohjalta Tapio Jaakkola kehittämiskoordinaattori, Peliklinikka VALTAKUNNALLISET OSAAMISKESKUSPÄIVÄT 29.8.2013 Jyväskylä 26.8.2013 Peliklinikka 26.8.2013/TJ 1 Peliklinikka
HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.
PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron
TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA
TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset
TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio
TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset
LAPE Osaamis- ja tukikeskusten valtakunnallinen rakenne
LAPE Osaamis- ja tukikeskusten valtakunnallinen rakenne Tampere 26.10.2018 Pälvi Kaukonen, THL Marjo Malja, Ritva Halila, STM Osaamis- ja tukikeskukset OT-keskus on uusi integratiivinen palvelurakenne
Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?
Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000
Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa
Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Satu Karppanen TAVOITTEET Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa SATULA-hanke Pomarkku 4.12.2017 Tiina Tenho ja Mirja Isoviita Mikä on lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma? Kärkihanke, jonka vastuuministeriöinä
Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit
Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Lapin maakunnan tilanne Sosiaalijohdon työkokous 18.11.2016 Asta Niskala Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus STM ja hallituksen kärkihankkeet
Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki
Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 31.5.2017 Martta October 1 Työpaja 8: Väkivallan ehkäisy Klo 11 12 työpajan
Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet
Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Muonio 12.4.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen
SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1
SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista kehitysjohtaja, Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013 Ketterä moniosaaja 1 SONet BOTNIAn VISIO 2015 SONet BOTNIA on Pohjanmaan maakuntien alueen sosiaalisen
Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon agenttityön tulokset Pohjanmaan maakunta I&O muutosagentti Pia Vähäkangas
Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon agenttityön tulokset 23.10.2018 Pohjanmaan maakunta I&O muutosagentti Pia Vähäkangas 1.11.2016-31.12.2018 POHJANMAAN PALVELUOHJAUS KUNTOON - perustiedot Hanke kuuluu kansalliseen
Lapsen paras yhdessä enemmän Miten eroauttamista kehitetään pääkaupunkiseudulla? Riitta Vartio
Lapsen paras yhdessä enemmän Miten eroauttamista kehitetään pääkaupunkiseudulla? Lapsen paras yhdessä enemmän pähkinänkuoressa VARHAISKASVATUS, KOULU JA OPPILAITOKSET SISÄLLÖLLINEN KEHITTÄMINEN Yhteisöllisten
Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!
Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa
POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli ( ) Levi
POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli (1.3.2009 31.10.2011) Levi 24.3.09 I-VAIHEEN Lapin osuus: perusterveydenhuoltoa, terveyden edistämistä ja sosiaalipalveluita
Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus
Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus Maakunnallisten perhekeskushankkeiden vastuuhenkilöt ja muut toimijat 27.3.2017 Marjaana Pelkonen, STM:n vastuuhenkilö 1 15.2.2017 Perhekeskustoimintamalli Lähipalvelujen
KP LAPE Keski-Pohjanmaa lapsi- ja perhepalvelumaakunnaksi. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE / STM ja OKM
Keski-Pohjanmaa lapsi- ja perhepalvelumaakunnaksi Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE / STM ja OKM 2017-2018 1 12.9.2017 Lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPSI- JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMA
Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet
Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kittilä 2.6.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen
PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke
PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke 2015 2017 Kainuu Keski Pohjanmaa Lappi (Kolpene hakija/poske koordinoi) Länsi Pohja TAVOITTEET Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja
Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella
Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja
Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko
Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten
Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija
Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut