luonnos KORTEPOHJAN PÄIVÄKOTI JA KOULU KAAVATUNNUS 17: ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

Transkriptio

1 luonnos A S E M A K A A V A N S E L O S T U S KORTEPOHJAN PÄIVÄKOTI JA KOULU KAAVATUNNUS 17:

2 17:103 / KORTEPOHJAN PÄIVÄKOTI JA KOULU / ASEMAKAAVASELOSTUS (2) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Kaava-alue Tiivistelmä asemakaavasta Kaavaprosessin vaiheet Yhteystiedot TAVOITTEET Suunnittelun tarve ja käynnistäminen Tavoitteet LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelutilanne ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Aloitusvaihe Luonnosvaihe Ehdotusvaihe Hyväksymisvaihe ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavaratkaisun yleiskuvaus Aluevaraukset Kaavaratkaisun perustelut Vaikutusten arviointi ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja toteutuksen seuranta LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2) asemakaavan muutosluonnos, pienennös 3) Kortepohjan yleissuunnitelma (asemapiirustus) 4) yhteenveto ehdotusvaiheen palautteesta ja vastineet 5) asemakaavan seurantalomake Lähdeaineistoon ja tehtyihin selvityksiin/suunnitelmiin on mahdollisuus tutustua asemakaavoituksessa.

3 17:103 / KORTEPOHJAN PÄIVÄKOTI JA KOULU / ASEMAKAAVASELOSTUS (3) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaava-alue Asemakaavan muutos koskee 17. kaupunginosan korttelia 2 sekä katualuetta Asemakaavan muutoksella muodostuu 17. kaupunginosan kortteli 2 sekä katualue Tämän asemakaavan alueella on aiemmin hyväksytty tonttijako. 1.2 Tiivistelmä asemakaavasta Suunnittelualue sijaitsee Kortepohjassa, noin kahden kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta. Alueella sijaitsee nykyisin Kortepohjan koulu. Kaavamuutokseen on lähdetty Jyväskylän Tilapalvelun aloitteesta. Tavoitteena on muuttaa ajantasakaavaa niin, että se mahdollistaa nykyistä koulua laajemman uuden Kortepohjan päiväkotikoulun rakentamisen. Tontille on tavoitteena sijoittaa myös kirjasto. 1.3 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoituksen vireilletulosta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä Asemakaavan muutosluonnos kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä Asemakaavaluonnos MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä xx.xx. xx.xx.201x välisen ajan. Luonnosvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin xx.xx.201x. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.201x. Asemakaavan muutosehdotus MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä xx.xx. xx.xx.201x. Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin kaupunkirakennelautakunnassa xx.xx.201x. 1.4 Yhteystiedot Mari Raekallio, Kaavoitusarkkitehti Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite: Kivääritehtaankatu 6 Puh mari.raekallio@jkl.fi

4 17:103 / KORTEPOHJAN PÄIVÄKOTI JA KOULU / ASEMAKAAVASELOSTUS (4) 2 TAVOITTEET 2.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen Kaavamuutokseen on lähdetty Jyväskylän Tilapalvelun aloitteesta. Tavoitteena on muuttaa ajantasakaavaa niin, että se mahdollistaa nykyistä koulua laajemman uuden Kortepohjan päiväkotikoulun rakentamisen. Tontille on tavoitteena sijoittaa myös kirjasto. 2.2 Tavoitteet Tavoitteena on mahdollistaa uuden ja viihtyisän päiväkoti-, koulu- ja kirjastorakennuksen toteutuminen, jossa on otettu huomioon lähiympäristön arvot, niin Kortepohjan rakennettu kulttuuriympäristö kuin Rautpohjanlahden luonto. Lisäksi tavoitteena on yhdistää koulun piha luontevasti ympärillä oleviin virkistys- ja liikuntapaikkoihin ja tukea näin alueen monipuolisuuden kehittymistä.

5 17:103 / KORTEPOHJAN PÄIVÄKOTI JA KOULU / ASEMAKAAVASELOSTUS (5) 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Kortepohjan aluetta yhdistää geometria ja sotilaallisen samansuuntaisen kaavallisen sijoittelun periaatteet. Suunnittelualueen luoteisosan lähettyviltä lähtee Bengt Lundstenin suunnittelema pienimittakaavainen rivitaloalue (1960-luku), joka kuuluu DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan ja on valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Alueen hallitseva piirre on värikkäät puujulkisivut. Koulun tontti on maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, Kortepohjan lähiökeskustaa ja Ylioppilaskylän aluetta, jonka ominaispiirteet ovat väljästi sijoittuvat valkoiset torni- ja lamellimaiset asuinrakennukset puistomaisine piha-alueineen. Kuvat Lundstenin suunnittelemasta rivitalosta ja Eerolan - Rautpohjanlahden luonnonsuojelualueesta. Suunnittelualueella sijaitseva Kortepohjan koulu on rakennettu 1970-luvun alussa ja sen on suunnitellut apulaiskaupunginarkkitehti Jukka Kolehmainen. Rakennuksen puupaneloidut julkisivut ikkunaruudutuksineen vertautuvat Lundstenin rivitaloalueen julkisivuihin. Kortepohjan koulun rakennuksilla on paikallista arkkitehtonista ja maisemallista arvoa Kortepohjan keskusta-alueen osana, mutta koulu ei ole asemakaavallisesti suojeltavan arvoinen (heikko kunto). Suunnittelualuetta ympäröi alueen pohjois- koillisessa lähivirkistysalue, rehevä kasvillisuusvyöhyke Rautpohjanlahti, joka on luonnonsuojelualuetta ja kuuluu valtakunnalliseen lintuvesisuojeluohjelmaan ja Natura 2000 verkostoon. Suunnittelualue on suhteellisen tasainen. Koulun tonttia ympäröivät sekä lännessä että etelässä kevyenliikenteenväylät ja ajoneuvoyhteys tontille on nykyisin kaakkoiskulmasta Kartanonkujan suunnalta. Autoliikenneyhteydet Kortepohjan alueelle ovat rakentuneet Laajavuorentiehen yhtyvien katujen varaan. Liikenneverkostosta johtuen koulun tontin saavutettavuus autolla on vaikeaa ja vaatia pitkiäkin kiertoja aivan lähiympäristöstä. Keskeisin joukkoliikennereitti kulkee Laajavuorentietä pitkin ja lähimmälle pysäkille on matkaa noin 400 metriä. Tontin koilliskulman halkaisee viemärilinja, joka jatkaa matkaansa aivan tontin rajan itälaidalla Kartanonkujalle. Suunnittelualueen itäpuolella, noin 35 metrin päässä, sijaitsee koulun tontille osoitettua pysäköintialuetta (yleinen pysäköinti, LP, n.640m2). Suunnittelualueen länsipuolisella naapuritontilla on vireillä kaavahanke, jonka pohjaksi on järjestetty vuonna 2015 Europan 13 kilpailu. Kaavahanke on toistaiseksi pysäytetty. Viistokuva suunnittelualueesta ja sen lähiympäristöstä. Etualalla on ylioppilaskylää ja takana näkyy Rautpohjanlahti.

6 17:103 / KORTEPOHJAN PÄIVÄKOTI JA KOULU / ASEMAKAAVASELOSTUS (6) Maanomistus Kaava-alueen maanomistaja on Jyväskylän kaupunki. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet jakautuvat viiteen kokonaisuuteen. Alle on luetteloitu, mitä tavoitteita tässä kaavahankkeessa on huomioitava. 1.Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen - Luodaan edellytykset vähähiiliselle ja resurssitehokkaalle yhdyskuntakehitykselle, joka tukeutuu ensisijaisesti olemassa olevaan rakenteeseen. - Edistetään palvelujen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueiden hyvää saavutettavuutta eri väestöryhmien kannalta. - Edistetään kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä sekä viestintä-, liikkumis- ja kuljetuspalveluiden kehittämistä. Merkittävät uudet asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueet sijoitetaan siten, että ne ovat joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kannalta hyvin saavutettavissa. 2. Tehokas liikennejärjestelmä - hyödynnetään olemassa olevia liikenneyhteyksiä ja -verkostoja. 3. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö - Varaudutaan sään ääri-ilmiöihin ja tulviin sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. 4. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat - Luonnon- ja kulttuuriympäristöstä huolehtiminen kestävällä tavalla on tärkeää elinkeinojen, väestön hyvinvoinnin ja alueiden identiteetin kannalta. - Luonnonarvot ja niiden kannalta tärkeät alueet otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelussa 5. Uusiutumiskykyinen energiahuolto Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu seudullisesti merkittäväksi tiivistettäväksi taajamaksi. Kortepohjan lähiökeskus ja ylioppilaskylä ovat maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä.

7 17:103 / KORTEPOHJAN PÄIVÄKOTI JA KOULU / ASEMAKAAVASELOSTUS (7) Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu kestävän liikkumisen taajamaksi ja lähikeskukseksi (kartta 1/7) sekä maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi ympäristöksi (kartta 5/7). Voimassa olevassa asemakaavassa (hyväksytty ) suunnittelualueella on opetustoiminnan ja julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta (YOL), jonka tonttitehokkuus on 0,25 (5030 k- m2). Lisäksi suunnittelualueeseen kuuluu jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, jolla huoltoajo ja tonteille ajo on sallittu (pp/h). Tontille on osoitettu kaksi maanalaista johtoa varten varattua alueen osaa. Alueen koilliskulmaan on osoitettu ohjeellinen palloilukenttä (up) ja tontin rajoja kiertää istuttava alueen osa. Koulun tontille osoitettua pysäköintialuetta sijaitsee noin 35 metrin päässä (yleinen pysäköinti, LP, n.640m2, Alueen autopaikoista saadaan käyttää enintään 50 prosenttia suunnittelualueen autopaikoiksi).

8 17:103 / KORTEPOHJAN PÄIVÄKOTI JA KOULU / ASEMAKAAVASELOSTUS (8) Lähiympäristön kaavatilanne Suunnittelualueen länsipuolisella naapuritontilla on vireillä kaavahanke, jonka pohjaksi on järjestetty vuonna 2015 Europan 13 kilpailu. Kaavahanke on toistaiseksi pysäytetty, kaavamuutoksesta käytetään nimeä Kortepohjan liikekeskus ja MNOP. Havainnekuva Europan 13 kilpailun voittajatyöstä The Nolli Gardens, vasemmassa laidassa Kortepohjan koulu. Alueelle laaditut selvitykset ja suunnitelmat Kortepohjan keskustan kehittämissuunnitelma (2018) Kehittämissuunnitelman yhteydessä laadittu suunnitelma Kortepohjan keskustasta ja sen maankäytön tavoitteista. Kaavamuutosalueelle on osoitettu tavoitteeksi sekä koulu, päiväkoti että kirjasto, mutta myös koko Kortepohjan itä-länsisuunnassa halkaisevan viherakselin jatkuvuus.

9 17:103 / KORTEPOHJAN PÄIVÄKOTI JA KOULU / ASEMAKAAVASELOSTUS (9) Kortepohjan liito-oravaselvitys (2018) Selvitysalue on kolmiosainen (yhteensä noin 5,2 ha) Liito-oravahavainnot alueella jäivät niukoiksi, eikä alueelta havaittu liito-oravan lisääntymisaluetta. Jätöshavaintojen niukkuuden perusteella merkitys on vähäinen. Liito-oravan näkökulmasta esteitä maankäytölle ei ole. Kortepohjan yleissuunnitelma (Ramboll, 2018), selostuksen liiteasiakirjana asemapiirustus Yleissuunnitelma jakautuu lähiympäristösuunnitelmaan, Emännäntien konseptisuunnitelmaan ja hulevesiselvitykseen. Alla on poimintoja yleissuunnitelman kohdista, jotka erityisesti koskevat kaavamuutosalueen jatkosuunnittelua: Tavoite: Monikäyttöisyys, vehreys, värikkyys, varjoa ja aurinkoa, mielenkiintoiset näkymät, porttiaiheet ja katokset, hulevesien luonnonmukainen käsittely Uuden rakennuksen massoittelussa ja sovittamisessa maastoon tulee huomioida alueen korkeuserot ja liittyminen viereisiin kortteleihin sekä katu- ja puistoalueisiin. Jatkosuunnittelussa tulisi huomioida seuraavat haasteet: liittyminen ympäröiviin alueisiin ja uuteen pysäköintipaikkaan vaatii tukimuureja ja luiskauksia sekä mahdollisesti porrasyhteyksiä esteettömän jalankulkuyhteyden linjaaminen Kartanonkujalta/pysäköintialueelta päiväkodin sisäänkäynnille on haastava toteuttaa sujuvasti ilman luiskia rakennuksen liittyminen Kartanokujan suuntaan luiskalla / korotetulla sokkelilla huoltoajo takapihalle tulee järjestää pysäköintialueen suunnasta koulun massoittelun laajuus ja lattiakorko vaikuttaa paljon tontin suunnitteluun ja mitoitukseen, esim. mitä enemmän rakennus jatkuu mahdollisen koulusiiven osalta pohjoiseen, sitä vaikeampaa rakennus on toteuttaa yhdessä tasossa PIHAN SUUNNITTELUUN TAVOITTEITA (kts. asemapiirros liite): Koulun piha jakaantuu kolmeen osaan, joista lähinnä koulua ovat toiminnalliset laitteet, keskellä pihaa viherakseli, jonka varrelta löytyy mm. hedelmäpuita sekä hulevesien käsittelyalueita sekä metsä, jonne pihan leikki laajenee mm. hiihtolenkin ja mäen laskun muodossa. Metsä tarjoaa myös paikan leikeille ja liikunnalle ilman erityisiä rakenteita. Koulun piha on keskeinen osa viherakselia ja "hidas" kävely jatkuu mutkitellen läpi koulun pihan. Varjostusta ja sateensuojaa voidaan lisätä esim. sateenvarjokatoksilla tai köynnöspergoloilla. Suunnitelmaan on merkitty alustavasti erilaisia toimintoja esim. peliareena. Pihan tarkempi suunnittelu jatkuu, kun rakennuksen massoittelu ja korkeusasema on ratkaistu.

10 17:103 / KORTEPOHJAN PÄIVÄKOTI JA KOULU / ASEMAKAAVASELOSTUS (10) Yleissuunnitelmassa päiväkodin aidattu piha-alue on mitoitettu 256 lapselle siten, että 20 m2/lapsi, jolloin aidatun alueen kokonaispinta-ala on noin 5200 m2. Päiväkodin (ja myös koulun) pihaan tuodaan syötäviä kasveja, kuten erilaisia hedelmäpuita ja marjapensaita pihan aidatun alueen ulkopuolelle, mikä on osa viherakselin kukkivien ja värikkäiden puiden teemaa. Pihan kumpare toimii alustana rinneliukumäelle ja sen päällä olevasta "tornista" voi tarkkailla Rautpohjaa ja lähiluontoa. Päiväkodin aitauksen takana olevaa vihervyöhykettä hyödynnetään osana tasoeroja tasaavaa luiskaa ja viherpainanteena, joka imeyttää, kuljettaa ja viivyttää piha-alueen hulevesiä. Suodatusalueet kulkevat aidan ulkopuolella ja monimuotoista hulevesirakennetta on kiva seurata myös toimintapihan puolelta. Imeytymistä voidaan tehostaa esim. louhetaskuin. Pysäköintialueen tasaus pyritään suunnittelemaan siten, että vesiä voidaan johtaa kohti hulevesien käsittelyaluetta pohjoisessa ja imeytyspainanteita Kartanonkujan suunnalla. Pysäköintialueella pyritään säilyttämään olemassa olevaa puustoa osittain. Alue voi olla osittain hulevettä läpipäästävä esim. nurmikiveä. Huoltopihan jatkosuunnittelussa tulisi tutkia mahdollisuutta siihen, että huolto sijaitsisi rakennuksen kellarikerroksessa.

11 17:103 / KORTEPOHJAN PÄIVÄKOTI JA KOULU / ASEMAKAAVASELOSTUS (11) Kortepohjan yleissuunnitelman asemapiirustuksesta (kts Liite) käy ilmi, miten koulun pihan nykyinen pelikenttä on jatkossa tavoitteena sijoittaa Korteniityntien loppuun, noin 300 metrin päähän suunnittelualueesta pohjoiseen. Pelikentälle johtavan kevyenliikenteenväylän varteen on esitetty toimintapisteitä, kuten metsäparkour tai muu luonnonläheinen toiminta tai toimintaväline. Yleissuunnittelualueeseen ja sen lähiympäristöön liittyvä liikenneselvitys toimivuustarkasteluineen on raportoitu yleissuunnitelman yhteydessä. Selvityksestä on poimittu alla oleva kartta, josta ilmenee, että liittymien toimivuudessa ei ole ennustettavissa merkittävää muutosta, vaikka liikenne kasvaisi vuoteen % nykyisestä. Hankesuunnittelu ja sen suhde kaavamuutostyöhön Suunnittelualueelle on käynnistetty lokakuussa 2018 hankesuunnittelu, jossa tutkitaan vaihtoehtoisten suunnitelmien avulla koulupäiväkoti- ja kirjastorakennuksen kokonaisuutta. Hankesuunnittelussa päiväkotikoulu mitoitetaan noin 690 lapselle ja 80 työntekijälle. Myös kirjasto sijoitetaan tontille. Alustavan arvion mukaan kerrosalaneliöitä suunnitelmassa olisi noin 7000 k-m2. Hankesuunnittelussa otetaan huomioon laajentumissuunnat ja mahdollinen pitkän aikavälin tilantarpeen muutos. Näin ollen myös kaavamuutoksen on esitetty rakennusoikeutta alustavaa arviota enemmän eli 8000 k-m2. Hankesuunnitteluvaiheen suunnittelijaksi on valittu oululainen arkkitehtitoimisto Alt Arkkitehdit Oy.

12 17:103 / KORTEPOHJAN PÄIVÄKOTI JA KOULU / ASEMAKAAVASELOSTUS (12) 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Aloitusvaihe Jyväskylän Tilapalvelu on toimittanut kaavamuutoshakemuksen Kaavamuutoksen tavoitteet esiteltiin kaavoituksen sisäisessä aloituskokouksessa Kaavoituksen aloittamisesta / vireilletulosta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä Luonnosvaihe Kaavaluonnoksen valmistelu Kaavaratkaisun pohjaksi on laadittu yleissuunnitelma, jossa on asetettu tavoitteita sekä hulevesien että pihan käsittelyä koskeviin kaavamerkintöihin ja määräyksiin. Lisäksi kaavaratkaisun rinnalla on aloitettu Tilapalvelun toimesta hankesuunnittelu (Alt Arkkitehdit Oy), jossa on tutkittu alustavasti uudisrakennuksen tilantarvetta. Kaavaluonnoksen tavoitteet on asetettu yleissuunnitelman ja hankesuunnittelun alustavan tilatarkastelun perusteella. Lisäksi suunnittelussa on arvioitu pitkän aikavälin ennustettava tilantarve. Suunnitelman pohjaksi asemakaavoituksessa on tutkittu tontin mahtuvuustarkastelua ja alla olevassa kuvassa on yksi esimerkki siitä, miten tavoiteltu 8000 k-m2:n rakennusoikeus voisi tontille sijoittua kahteen kerrokseen Luonnosvaiheen palaute (lausunnot ja mielipiteet) ja vastineet/huomioon ottaminen 4.3 Ehdotusvaihe Kaavaehdotuksen valmistelu Ehdotusvaiheen palaute (lausunnot ja muistutukset) ja vastineet/ huomioon ottaminen

13 17:103 / KORTEPOHJAN PÄIVÄKOTI JA KOULU / ASEMAKAAVASELOSTUS (13) 4.4 Hyväksymisvaihe

14 17:103 / KORTEPOHJAN PÄIVÄKOTI JA KOULU / ASEMAKAAVASELOSTUS (14) 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavaratkaisun yleiskuvaus Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala on noin 2,2 ha. Tontin rakennusoikeus kasvaa noin 2620 k-m2. Alueelle on tavoitteena toteuttaa rakennus, jossa on koululuokat 0-6 (arvioitu oppilasmäärä 500), päiväkoti (190 lasta) ja kirjasto (noin 500 k-m2). Alustava arvio hankesuunnittelussa on n k-m2. Lisäksi tavoitteena on mahdollistaa rakennuksen laajeneminen tulevaisuudessa, josta johtuen rakennusoikeuden määrää on kasvatettu 8000k-m2:iin. 5.2 Aluevaraukset Asemakaavaluonnoksen tontti on käyttötarkoitukseltaan lähipalvelurakennusten korttelialue koulua, lasten päiväkotia ja kirjastoa varten (YL-1). Tontille on osoitettu rakennusala, joka kiertää muutaman metrin päässä korttelin rajoja. Lisäksi tontin koilliskulmassa kulkee rakennettu viemärilinja, joka on osoitettu maanalaista johtoa varten varatuksi alueen osaksi. Tuomiojärvenranta niminen katu on osoitettu kaavaratkaisussa kevyenliikenteenväylä (pp/h) merkinnällä. Rakennusoikeutta tontille on osoitettu 8000 k-m2 ja rakentaminen sallitaan kolmeen kerrokseen. 5.3 Kaavaratkaisun perustelut Kaavaratkaisu tukee valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Suunnittelualue tukeutuu olemassa olevaan rakenteeseen ja luo edellytykset resurssitehokkaalle yhdyskuntakehitykselle. Kaavaratkaisun sijainti tukeutuu nykyiseen kävely- ja pyöräilyverkostoon erinomaisesti ja edistää näin ollen palveluiden saavutettavuutta ja kehittämistä kevyenliikenteen näkökulmasta. Alue tukeutuu nykyisen liikenneverkostoon ja kuormittaa sitä jonkin verran, mutta alueelle laaditun liikenneselvityksen perusteella kuormittavuus on kohtalainen eikä aiheuta liikennejärjestelmään muutoksia. Hulevesiselvityksen pohjalta laadittujen hulevesimääräysten avulla on varauduttu sään ääri-ilmiöihin. Lisäksi määräysten lähtökohtana on ollut Tuomiojärven läheisyys ja se, että järven veden käyttö raakaveden lähteenä ei vaarannu. Luontoarvot, viereinen Natura-alue ja maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, Kortepohjan lähiökeskus ja ylioppilaskylä, on huomioitu kaavamääräystasolla. Kaavaratkaisun tavoitteena on sekä huomioida alueen arvot, mutta olla myös niin väljä, että mahdollistetaan erilaiset toteutukset, kun rakennussuunnittelu etenee. Lisäksi yhtenä kaavaratkaisun perusteluna on, että rakennusoikeutta tulee olla sen verran, että mahdollistetaan

15 17:103 / KORTEPOHJAN PÄIVÄKOTI JA KOULU / ASEMAKAAVASELOSTUS (15) pitkällä aikavälillä laajeneminen, mutta myös otetaan huomioon tontin mahtuvuus ja piha-alueen riittävyys. 5.4 Vaikutusten arviointi Vaikutuksia on verrattu voimassa olevaan asemakaavaan. Vaikutukset negatiivinen (-) neutraali (0) positiivinen (+) kaupunkikuva rakennettu kulttuuriympäristö virkistys Kaavaratkaisussa on osoitettu ajantasakaavaa enemmän rakennusoikeutta, joka tiivistää kaupunkikuvaa. Muutos on vaikutuksiltaan neutraali, koska tontti sijaitsee virkistysalueen vieressä ja näin ollen kaupunkikuvallisesti sijainti mahdollistaa tehokkuudeltaan ja korkeudeltaankin hyvin erilaisia ratkaisuja. (0) Ympäristöön sopiva ja purettava koulurakennus sijaitsee maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön vaikutusalueella, joka asettaa uudisrakentamiselle erityisiä haasteita. Kaavaratkaisun rakentamistapaohjeet ohjaavat rakennetun kulttuuriympäristön huomioimisen kuitenkin paremmin kuin ajantasakaava. Vaikutuksia voidaan pitää neutraaleina rakennettuun kulttuuriympäristöön ajantasakaavaan nähden. (0) Suunnittelualueen rakennusoikeuden kasvaessa piha-alueen riittävyys tulee varmistaa. Kaavoituksen yhteydessä laaditussa Kortepohjan yleissuunnitelmassa on tavoitteena kehittää suunnittelualueen pohjoispuolella olevaa palloilukenttää (n.300m) ja sinne johtavaa kevyenliikenteen yhteyttä koulun ja päiväkodin käyttöä ajatellen. Koulun ja päiväkodin piha-alueen limittäinen käyttö on myös mahdollista. Vaikutuksia voidaan pitää neutraaleina. (0) palvelut tekniseen huoltoon liikenteen järjestämiseen ja liikenneturvallisuuteen luontoon ja luonnonympäristöön Suunnittelualueelle on tavoitteena sijoittaa sekä koulu, päiväkoti että kirjasto. Palveluiden sijainti samassa rakennuksessa luo yhteistyölle ja opetuksen kehittämiselle hyvät mahdollisuudet ja näin ollen vaikutukset ovat positiiviset. (+) Kaavaratkaisusta on poistettu ajantasakaavassa osoitettu, mutta toteutumaton, maanalaista johtoa varten varattua alueen osa. Tavoitteena on mahdollistaa uudisrakentaminen laajemmalle alueelle niin, että johtolinja ei rasita sitä. Vaikutukset tekniseen huoltoon ovat näin ollen neutraalit tai joiltakin osin negatiiviset. (0/-) Kortepohjan alueella on kattavat ja hyvät kevyenliikenteenyhteydet, mutta liikenneverkostosta johtuen saavutettavuus autolla voi olla vaikeaa ja vaatia pitkiä kiertoja saattoliikenteen osalta aivan lähiympäristöstäkin. Yleissuunnitelman yhteydessä tehdyn liikenneselvityksen perusteella alueen liittymien hyvässä toimivuudessa ei ole kuitenkaan ennustettavissa merkittävää muutosta, vaikka liikenne kasvaisi vuoteen % nykyisestä. Vaikutukset liikenteen järjestämiseen ovat ajantasakaavaan nähden jonkin verran negatiiviset. (-) Kaavaratkaisu ottaa huomioon alueen luontoarvot ajantasakaavaa paremmin, joten vaikutukset ovat positiivisia luontoon nähden. (+)

16 17:103 / KORTEPOHJAN PÄIVÄKOTI JA KOULU / ASEMAKAAVASELOSTUS (16) 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Kaavaratkaisun toteutusta ohjaavat kaavamerkinnät ja määräykset. 6.2 Toteuttaminen ja toteutuksen seuranta Alueen rakentaminen voi käynnistyä kaavan tultua voimaan. Asemakaavan toteutumista seurataan tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin asemakaavoituksen, rakennusvalvonnan ja yhdyskuntatekniikan sekä muiden asiassa oleellisten viranomaisten kanssa. Asemakaavan toteutuksen seurannassa on erityisesti kiinnitettävä huomiota: - rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilymiseen - kaupunkikuvan ja rakennusten arkkitehtuurin korkealaatuisuuteen - hulevesien hallintaan - tonttien piha-alueiden suunnittelun ja toteutuksen korkealaatuisuuteen - luonnonympäristön arvojen säilymiseen Selvästi kaavan tavoitteista poikkeavista hankkeista on keskusteltava asemakaavoituksen edustajien kanssa.