AVOP -KYSELY A MMATTIKORKEAKOULUJEN V ALMISTUMISVAIHEEN O PISKELIJAP ALAUTEKYSELY
|
|
- Marjatta Jokinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 AVOP -KYSELY A MMATTIKORKEAKOULUJEN V ALMISTUMISVAIHEEN O PISKELIJAP ALAUTEKYSELY Tutkija Leo Aarnio Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus
2 1. MITÄ MITATAAN JA MIKSI? KOULUTUKSEN LAATU JA METAFYSIIKALLE USKOLLINEN MITTAUSPROSESSI Opiskelijapalautteen paikka rahoitusmallissa kyselyn mittauskohde valmistumisvaiheen opiskelijan näkemys koulutuksensa laadusta Koulutuksen laatu on intersubjektiivinen, kiistelty ja alati muuttuva, mutta pääpiirteiltään riittävän pysyvä, yhteisymmärrykseen tai kompromissiin perustuva poliittinen käsitys hyvän koulutuksen tavoitetiloista Käsitykselle johdonmukaisesti AVOP -kyselyn koulutuksen laadun määrittely sekä sen muuntaminen mittariksi on tehty yhteistoiminnallisesti ammattikorkeakoulukentän toimijan (henkilökunta ja opiskelijat) kesken Tutkijan rooli prosessissa on ollut ohjata keskustelua ja tehdä ehdotuksia siten, että lainsäädännölliset, (kasvatustieteelliset) ja mittausteoreettiset haasteet sekä kyselyn kognitiivinen testaus ja vertailukyselyt huomioidaan ratkaisuissa riittävissä määrin
3 2. MITEN MITATAAN? TAVOITTEENA MÄÄRITYSVIRHEEN MINIMOIMINEN Laadun käsitteen muuntaminen empiiriseen muotoon: ensisijaisena tavoitteena määritysvirheen minimoiminen Ainoa objektiivinen koulutuksen laadun mittari on tutkintojen määrä. Kysymys: Mutta mitä on (mittaus- tai) määritysvirhe, jos ei ole olemassa koulutuksen laadun tosiarvoa? Vastaus: Niin kattava, tasapainoinen, oikeellinen ja tarkka arvio koulutuksen osa-alueista, että sitä voidaan tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti (eli onnistuneesti) käyttää arvioimaan ja ohjaamaan ammattikorkeakoulutusta (pragmatistinen totuuskriteeri)
4 2. MITEN MITATAAN? TYÖVAIHEET 1. SYKSY 2012 Syksy 2012: koulutuspoliittisten trendien, lainsäädännön, vertailukyselyiden sekä kasvatustieteellisen mittausteorian läpikäynti Kaksi kyselyn kognitiivista testausta Erityisalojen asiantuntijoiden kuuleminen Hahmotelma kolmesta näkökulmasta koulutuksen laatuun: 1) hyvät käytännöt (yleinen), 2) oppiminen (poikkeuksellinen) ja 3) opiskelutyytyväisyys (harvinainen itsenäisenä mittana)
5 2. MITEN MITATAAN? TYÖVAIHEET 2. KEVÄT JA KESÄ 2013 Yksi laaja kognitiivinen testaus kevään 2013 alussa Keskustelua kommenttiryhmässä lokakuusta 2012 heinäkuuhun 2013 Kansallinen verkkokyselypilotointi huhti-, touko- ja kesäkuussa 2013 Loppuraportti julkaistu alkuvuodesta 2014: tilattavissa osoitteesta Ajankohtaista: kyselymittarin käyttöönotto osana rahoitusmallia ja ammattikorkeakoulujen kehitys- ja laadunvalvontatoimintaa sekä opiskelijapalautejärjestelmiä
6 2. MITEN MITATAAN? SISÄLTÖ KOULUTUKSEN LAADUN KOKONAISINDIKAATTORI 1 5 koulutuksen laadun mittaria, joiden (standardoiduista) arvoista johdetaan kokonaisindikaattori väittämämäärillä painotettuna keskiarvona Koulutuksen laadun näkökulmien väliset painoarvot ovat silloin karkeasti: 1. Koulutuksen käytännöt = ~ 68 % 2. Osaaminen = ~ 25 % 3. Opiskelutyytyväisyys = ~ 7 %
7 Näkökulma laatuun Kokonaismittarin komponentit Osiot Opetus ja oppiminen Osa alueet Opintojen sisältö Opintojen suunnittelu ja ohjaus Opetus Opiskelu Oppimisympäristöt Opiskelun tukipalvelut Hyvät käytännöt Hyvät käytännöt Palaute ja arviointi Kansainv. monik. ja kieli Työelämäyht. ja neuvonta Harjoittelu Opinnäytetyö Työelämäyhteydet Työelämäneuvonta Harjoittelun järjestäminen Harjoittelun hyödyllisyys Opinnäytetyön järjestäminen Opinnäytetyön hyödyllisyys Oppimisen taidot Työyhteisöosaaminen NQF osaaminen (osaaminen Innovaatio osaaminen valmistumishetkellä + osaamisen Kansainvälistymisosaaminen Osaaminen kehittyminen) Yhteiskunta ja eettinen osaaminen Minäpystyvyys Yleisosaaminen Asiantuntijaosaaminen Laaja alainen osaaminen Tyyt. opetus ja ohjaus Tyyt. kansainvälisyys Tyyt. työelämäheisyys Opiskelutyytyväisyys osa alueittain Opiskelutyytyväisyys Tyyt. työelämätuki Tyyt. harjoittelujakso Tyyt. opinnäytetyöprosessi Tyyt. osaamisen kehittyminen Tyyt. ammatillinen kasvu Yleistyytyväisyys
8 2. MITEN MITATAAN? TYYLI FORMATIIVISET JA HEIJASTAVAT INDIKAATTORIT Tavoitteena mahdollisimman konkreettiset väittämät, joiden pohjalta voidaan suoraviivaisesti johtaa koulutuksen kehitystoimenpiteet Muotoilulla kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että väittämät kantavat riittävästi informaatiota erotellakseen kunkin arvioinnin kohteen sekä näiden hyvät ja huonot koulutuksen osa-alueet toisistaan Koulutuksen 5 komponenttia latentin koulutuksen laadun heijastavia, epäsuoria indikaattoreita Kukin komponentti muodostuu puolestaan formatiivisista, komponentin määrittävistä suorista indikaattoreista
9 2. MITEN MITATAAN? KOULUTUKSEN LAADUN MITTARIN RAKENNE
10 3. MITEN MITTARI TOIMII? KOKEMUKSIA PILOTOINNISTA 1. RELIABILITEETTI Edellä hahmoteltu yhden faktorin (koulutuksen laatu) rakenne pätee (mittari homogeeninen) Koulutuksen laadun komponenttien Cronbachin alfa 0,86 Mittari stabiili (touko-, huhti- ja kesäkuun mittauksissa) Keskiarvoestimaattorin keskivirhe 0,02; suhteellinen keskivirhe 0,004, kun n=1338 Jakauma normaalinen keskiarvoestimaattori harhaton, tarkentuva ja täystehokas
11 2. MITEN MITTARI TOIMII? KOULUTUKSEN LAADUN KOKONAISINDIKAATTORI
12 3. MITEN MITTARI TOIMII? KOKEMUKSIA PILOTOINNISTA 2. KONVERGENSSI Faktorilataukset komponenteilla korkeat, lukuun ottamatta NQF osaamisen mittaria Komponentit osoittavat samaan suuntaan
13 5,6000 Koulutuksen laatu indikaattori 1. Hyvät käytännöt 5, Osaaminen valmistumishetkellä 3. Osaamisen kehittyminen 5, Yleisosaaminen Koulutuksen laatu indikaattori 5,0000 4,8000 4,6000 4, Tyytyväisyys osa alueittain 6. Yleistyytyväisyys Lin. (Koulutuksen laatuindikaattori) Lin. (1. Hyvät käytännöt) Lin. (2. Osaaminen valmistumishetkellä) Lin. (3. Osaamisen kehittyminen) Lin. (4. Yleisosaaminen) 4,2000 4, Lin. (5. Tyytyväisyys osaalueittain) Lin. (6. Yleistyytyväisyys)
14 3. MITEN MITTARI TOIMII? KOKEMUKSIA PILOTOINNISTA 3. METODITEKIJÄT Kyselyn pituus arviolta 19 minuuttia Pituudella ja en osaa sanoa vastausvaihtoehdolla ei merkittäviä sisällöllisiä vaikutuksia vastauksiin Sen sijaan yksikkö- ja erävastauskato sekä huolimattomasti vastanneiden osuudet huolestuttavia; en osaa sanoa vaihtoehdolla ja pituudella vaikutuksensa molempiin
15 3. MITEN MITTARI TOIMII? KOKEMUKSIA PILOTOINNISTA MITTAUSVIRHE 4. SYSTEMAATTINEN Koulutuksen laadun mittari vaihtelee merkittävästi ammattikorkeakouluittain myös silloin, kun suuri määrä taustamuuttujia on kontrolloitu Erot laadun arvioissa eivät siis johdu eroista epäoleellisissa tekijöissä Sen sijaan koulutuksen laadun indikaattoriin vaikuttavat myös opintomenestys, oppimisstrategia, koulutusala ja kieli Näistä huolestuttava lähinnä kieli: englannin- ja ruotsinkieliset arvioivat koulutustaan merkittävästi suomenkielisiä myönteisemmin
16 3. MITEN MITTARI TOIMII? KOKEMUKSIA PILOTOINNISTA 5. EROTTELUKYKY Eroja korkeakoulujen välillä saadaan esiin, mutta ne ovat pieniä Havaituista eroista määrittämätön osuus johtuu mittaus- ja määritysvirheistä Kaikkien laadulta peräkkäin järjestettyjen korkeakoulujen tilastollisesti merkitsevä erotteleminen (p<0,05) vaatii noin 90% vastaajajoukon perusjoukon koosta (onko mielekäs tavoite?) Tämä takaa vasta, että erot ovat nollasta poikkeavia, eivät että ne ovat sisällöllisesti merkittäviä tai riittävän suuria ollakseen merkityksellisiä
17 5,40 Koulutuksen laadun estimaattien 95% lv, kun vastaajajoukko 50%, 70%,a 90% pjoukosta 5,30 5,20 5,10 5,00 4,90 4,80 4,70 4,
18 3. MITEN MITTARI TOIMII? TULKINTA PILOTOINNISTA: PÄÄASIALLISET HAASTEET OSAAMISEN MITTARI JA VASTAUSKATO Kokonaismittari toimii hyvin, kansallisen viitekehyksen yleisten kompetenssien (NQF) mittari ei Osaamisen itsearvioinnin vaikeus ja epäluotettavuus, retrospektiivisen arvion hataruus, erotuksen johtaminen yhdestä mittarista, osaamismääreiden abstraktius jne. NQF osaamisen mittarin toimimattomuuteen liittyy ratkaistavissa olevia ongelmia: erityiset kompetenssit (ja ehdotus opintojaksoksi)? NQF osaamisen mittarin lisäksi yleistettävyyden (ennen kaikkea laatuerojen yleistettävyyden) kannalta huolena vastauskato
19 4. TOIMEENPANOEHDOTUKSET RAHOITUSMALLI Laaturyhmien muodostamisen sijaan mittari voisi toimia jatkuvana: Insentiivi kehittää koulutusta pienempi kuin epäjatkuvalla mittarilla, koska efektiiviset erot rahoituksessa pieniä jatkuva mitta vastaa kuitenkin tarkemmin mittaustulosten eroja kuin paremmuusjärjestys Kysely suunniteltu toimimaan kokonaisuudessaan osana rahoitusmallia: suositeltavampaa poistaa komponentteja kuin juustohöylällä väittämiä
20 4. TOIMEENPANOEHDOTUKSET KYSELYMITTARIN KÄYTTÖÖNOTTAMINEN OSANA YHDEN OPINTOPISTEEN OPINTOJAKSOA Mikään mittari ei ole sellaisenaan hyödyllinen: se täytyy ottaa käyttöön osana koherenttia palaute- ja arviointijärjestelmää Kyselyyn liittyvät vastauskadon, pituuden ja NQF osaamisen mittarin ongelmat sekä systemaattisen käyttöönoton asettamat haasteet voidaan kaikki ratkaista esimerkiksi 1 opintopisteen palautteen antamisen ja vastaanottamisen opintojaksolla Jos näin tehdään, mittari toimii hyvin laadun arvioinnissa Mittarin sisäinen rakenne ja väittämien muotoilu mahdollistaa tehokkaat käytännön toimenpiteet koulutuksen laadun kehittämiseksi
21 4. TOIMEENPANOEHDOTUKSET MITÄ SEURAAVAKSI? 1) Painotus? 2) Tiedonkeruun standardoiminen? 3) Tulosten raportointi? 4) Tulosten tulkinta? 5) Tulkinnan mukainen toimeenpano? 1) Uudelleenpainotus suositeltavaa varsinkin jos vastauskato suurta 2) Vaihtelevat tiedonkeruukäytännöt eivät saisi vaikuttaa opiskelijoiden antamaan koulutuksen laadun arvioon 3) Tulokset tulee esittää havainnollisessa visuaalisessa muodossa ja julkisesti sekä tuleville opiskelijoille että koulutuksen laadun arvioista muuten kiinnostuneille ryhmille. Aineisto yhteiseen tietokantaan? 4) Korkeakouluille toimitettavat yhteenvedot (esim.) rahoituskausittain? Määrätyt henkilöt arvioimaan ja toteuttamaan kehitystoimenpiteitä annetun palautteen perusteella?
22 KIITOS KÄRSIVÄLLISYYDESTÄ! Kysymyksiä? Kyselyn mahdollisen käyttöönoton aikataulua koskevat kysymykset voinette esittää seminaarissa Hannu Sirénille, muissa yhteyksissä ARENEssa tai SAMOK:ssa vastattaneen mielellään tiedusteluihin. Kyselyn ja sen käyttöönoton sisältöön liittyvät yhteydenotot osoitteeseen Raportti sähköisine liitteineen selattavissa slidesharessa sekä tilattavissa osoitteessa:
Kasvatustieteellinen tiedekunta 11/12/
TUTKINTOTYYTYVÄISYYS TYÖURAN NÄKÖKULMASTA YLIOPISTO-OPINTOJEN KEHITTÄMÄT VALMIUDET SUHTEESSA TYÖELÄMÄN TARPEISIIN Tarja Tuononen, KM, tohtorikoulutettava, Yliopistopedagogiikan keskus (HYPE) Tuukka Kangas,
LisätiedotOPISKELUN JA KOULUTUKSEN TUTKIMUSSÄÄTIÖ
OPISKELUN JA KOULUTUKSEN TUTKIMUSSÄÄTIÖ Vuonna 2014: 9 tutkijaa 3 isoa valtakunnallista tiedonkeruuta 13 tutkimushanketta, mm. Opintopisteen todellinen mitoitus Opiskelukyky ja opiskelupuitteet Koulutuksen
LisätiedotYliopistojen opiskelijapalaute (Kandipalaute) Oikeustieteet. Mika Sutela Kesäkuu 2018
Yliopistojen opiskelijapalaute (Kandipalaute) Oikeustieteet Mika Sutela Kesäkuu 2018 Opiskelijapalautteet Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen (https://vipunen.fi/fi-fi/yliopisto/sivut/opiskelijapalaute.aspx)
LisätiedotRAPORTTI OPALA-PÄÄTTÖKYSELYSTÄ Kajaanin AMK Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen OPALA-päättökysely
RAPORTTI OPALA-PÄÄTTÖKYSELYSTÄ Kajaanin AMK 15.3.2010 Rekrytointipalvelut/PV Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen OPALA-päättökysely OPALA-kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden
LisätiedotKeväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.
Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely
LisätiedotLÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT
LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT Perusopetuksen matematiikan oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2015 Arvioinnin tulokset Oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli 43 % arviointitehtävien kokonaispistemäärästä
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen tiedonkeruu 2013 ja ajankohtaisia asioita. Kota-seminaari 21.08.2013 Kaisu Piiroinen
Ammattikorkeakoulujen tiedonkeruu 2013 ja ajankohtaisia asioita Kota-seminaari 21.08.2013 Kaisu Piiroinen Esityksessä Ajankohtaisia kysymyksiä Tiedonkeruu teknisesti aikataulu uusi tiedonkeruu tiedonkeruun
LisätiedotKorkeakoulujen lukuvuosimaksujen käyttöönoton seuranta- ja arviointisuunnitelma
Korkeakoulujen lukuvuosimaksujen käyttöönoton seuranta- ja arviointisuunnitelma 2017-2020 27.11.2017 Lukuvuosimaksujen käyttöönoton arviointi- ja seurantaryhmän seminaari Työryhmä 1. Seuraa ja arvioi lukuvuosimaksujen
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
LisätiedotOpintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa
Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Korkeakoulujen KOTA -seminaari 17.9.2014 Ismo Kinnunen Oulun ammattikorkeakoulu Kehittämisen ja päätöksenteon tulee perustua tosiasioihin.
LisätiedotOPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.
OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu
LisätiedotAMKista uralle - uraseurantatiedot käyttöön Satu Helmi
AMKista uralle - uraseurantatiedot käyttöön 1.9.2018 28.2.2021 Satu Helmi 22.5.2019 AMKista uralle uraseurantatiedot käyttöön Tavoitteena on luoda YO-sektorin kaltainen toimintamalli alumnien työuran seuraamiseksi.
LisätiedotOPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.
OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn
LisätiedotTurun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007
Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelija! Kyselyyn vastaamalla olet mukana kehittämässä opetusta ja mielekästä oppimisympäristöä. Kysely on anonyymi, joten
LisätiedotMILLÄ RAVITSEMUSOSAAMISELLA
MILLÄ RAVITSEMUSOSAAMISELLA RUOKASI VALMISTETAAN Enni Mertanen 31.3.2011 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Ruoanvalmistajilla pitäisi olla toisen asteen tutkinto Ruokapalvelujen esimiestehtävissä toimivilla
LisätiedotOPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely
OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen rahoitusmallin indikaattorien tietosisältö ja määritelmät vuodesta 2018 lähtien
Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin indikaattorien tietosisältö ja määritelmät vuodesta 2018 lähtien Koulutuksen indikaattorit Suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot 40% Ammattikorkeakoulussa suoritettujen
LisätiedotSijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla
Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut
LisätiedotTerveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija työseminaari Helsinki 11.6.2010
Mitä Ergonetti tarjoaa potilassiirtoergonomiaan? Suunnittelija Merja Mäkitalo Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija työseminaari Helsinki 11.6.2010 Itä Suomen yliopisto Koulutus ja kehittämispalvelu
LisätiedotLaatunäkökulman vahvistaminen yliopistojen rahoitusmallissa - työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2015 alkaen
Laatunäkökulman vahvistaminen yliopistojen rahoitusmallissa - työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2015 alkaen Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen Opetus- ja kulttuuriministeriö
LisätiedotKORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA- JA KEHITTÄMISSEMINAARI
KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA- JA KEHITTÄMISSEMINAARI 31.10.2018 Tampereen ammattikorkeakoulu Päivi Karttunen, vararehtori Susanna Saarinen, kehittämispäällikkö TAMK numeroina yhteensä noin
LisätiedotEero Nousiainen. Tekniikan yksikkö Tietotekniikan osasto. Projektiperustainen opetus ja oppiminen
Eero Nousiainen Tekniikan yksikkö Tietotekniikan osasto Projektiperustainen opetus ja oppiminen FILOSOFIAA Maailma muuttuu Ihmiset muuttuvat Opiskelijat muuttuvat Opettajat ja opetusmenetelmät muuttuvat?
LisätiedotLinjakas palaute TAHI Palautteen pedagogiikkaa
Linjakas TAHI Palautteen pedagogiikkaa Markku Ihonen 24.9.2012 markku.ihonen@uta.fi Yleistä opiskelijapalautteesta 1 arvioidaan sitä, mihin voidaan vaikuttaa kaikki muodostaa yhdessä tärkeän tietopohjan
LisätiedotOpintojaksopalautejärjestelmä OPISKELIJAN OPAS
Opintojaksopalautejärjestelmä OPISKELIJAN OPAS tammikuu 2011 SISÄLLYS 1 OPINTOJAKSOPALAUTEJÄRJESTELMÄ 1 2 OPINTOJAKSOPALAUTTEEN ANTAMINEN 1 2.1 Kirjautuminen järjestelmään suoran kirjautumislinkin avulla
LisätiedotEllei tutkijalla ole käsitystä mittauksensa validiteetista ja reliabiliteetista, ei johtopäätöksillä
Lauri Tarkkonen: Validiteetti ja reliabiliteetti 1 Ellei tutkijalla ole käsitystä mittauksensa validiteetista ja reliabiliteetista, ei johtopäätöksillä ole pohjaa. Rakennevaliditeetin estimoiminen 1. Mitattavan
LisätiedotVAIKUTTAVUUTTA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN. Ylijohtaja Mika Tammilehto
VAIKUTTAVUUTTA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN Ylijohtaja Mika Tammilehto 7.5.2019 TYÖN MURROS ON JO TODELLISUTTA Teknologinen kehitys muuttaa talouden toimintalogiikoita ja rakenteita, ammatti- ja tehtävärakenteita,
LisätiedotCurriculum mapping - mikä, miten ja mihin?
Maria Kääriäinen, Eila Pajarre, Päivi Palosaari-Aubry Peda-forum, 17.8.2017 Curriculum mapping - mikä, miten ja mihin? Oulun yliopisto Turun yliopisto Lapin yliopisto Aalto-yliopisto Tampereen teknillinen
LisätiedotAHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa
AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä
LisätiedotOtannasta ja mittaamisesta
Otannasta ja mittaamisesta Tilastotiede käytännön tutkimuksessa - kurssi, kesä 2001 Reijo Sund Aineistot Kvantitatiivisen tutkimuksen aineistoksi kelpaa periaatteessa kaikki havaintoihin perustuva informaatio,
LisätiedotVuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen uraseuranta. Satu Helmi Projektipäällikkö
Ammattikorkeakoulujen uraseuranta Projektipäällikkö Sisältö Ammattikorkeakoulujen uraseuranta, mitä se on? Valtakunnallisen kyselyn pilotointi keväällä 2019 Valtakunnallisten tulosten hyödyntäminen Syksyn
LisätiedotVUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE
VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN
LisätiedotYrittäjyys- ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa
Peimarin koulutuskuntayhtymä Yrittäjyys- ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteutti syksyllä 2017 Yrittäjyys- ja innovaatiotoiminta
LisätiedotKuinkas sitten kävikään Oppimisen palautekokonaisuuden kehittämishanke Metropolia Ammattikorkeakoulussa
Teemaryhmä 13: Kuinkas sitten kävikään Oppimisen palautekokonaisuuden kehittämishanke Metropolia Ammattikorkeakoulussa Peda Forum päivät 17.8.2016 yliopettaja Jenni Koponen ja asiantuntija Tiina Kokko
LisätiedotTyöryhmä I Osaamisperusteinen opetussuunnitelmatyö
Kansallinen Bologna-seminaari: Tutkinnonuudistuksen arviointi mitä jäi kesken? 15.3.2011 Paasitorni, Helsinki Työryhmä I Osaamisperusteinen opetussuunnitelmatyö Yhteenveto työryhmän tuloksista aidot osaamistavoitteet
LisätiedotKorkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta
Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Esimerkkinä englanninkieliset koulutusohjelmat Anna Niemelä /Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Mikä on Otus? Otuksen missio Korkeakoulujärjestelmää,
LisätiedotJyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs
LAITOS Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs. 231105 Tämän taulukon tarkoituksena on auttaa laitoksia kuvailemaan opetus- ja opiskelukulttuuriaan ja/tai niiden tukitoimien ominaisuuksia.
LisätiedotYliopistojen kandipalaute
Yliopistojen kandipalaute Helena Rasku-Puttonen Korkeakoulujen KOTA-seminaari 17.9.2014 Taustaa Opiskelijoiden aloitteesta v. 2008; useita työryhmiä Palautekyselyiden kartoitus: Opiskelijoiden osallistaminen
LisätiedotTulevaisuuden teologi
Tulevaisuuden teologi Teologikoulutustarveselvitys 2015 Heikki Salomaa Teotar 2 kyselyyn vastanneet (N=527) HY (N=366) 45 % ISY (N=126) 51 % ÅA (N=27) 30 % Koko aineisto Mies (N = 190) 33 % 42 % 48 % 36
LisätiedotOsaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa
Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa Suunnittelija Tarita Tuomola, Metropolia Ammattikorkeakoulu Koulutuspäällikkö Mika Saranpää, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
LisätiedotTOIMINTOKOHTAISTEN TALOUSTIETOJEN KÄYTTÖ KORKEAKOULUJEN OHJAUKSESSA
TOIMINTOKOHTAISTEN TALOUSTIETOJEN KÄYTTÖ KORKEAKOULUJEN OHJAUKSESSA ULLA MÄKELÄINEN & JUKKA HAAPAMÄKI 4.6.2018 Toimintokohtainen erittely Korkeakoulujen tulee laatia toimintokohtainen erittely, joka täsmää
LisätiedotMATKAILUALAN KOULUTUS
Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme
LisätiedotAmmattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012
Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,
LisätiedotYmpärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella
Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Maija Innola Keskustelutilaisuus ympärivuotisen opiskelun edistämisestä 17.3.2014 Lukukausien parempi hyödyntäminen Lukukaudet tai
LisätiedotVastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta
Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta www.laurea.fi 2 Strateginen ulottuvuus Eettisyys ja vastuullisuus
LisätiedotURAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto
URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus
LisätiedotMetsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.
Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVIEN
JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVIEN KOULUTUSOHJELMIEN OPETUSSUUNNITELMIEN PERUSTEET 2014-2015 Hyväksytty Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallituksessa 18.11.2013 2 1 JOHDANTO
LisätiedotNAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 9/2013
NAPPIPARISTON 31.31 KUUKAUSIKIRJE 9/2013 Nappiparisto on ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämisen ja monipuolistamisen valtakunnallinen koordinointihanke vuosille 2011-2012, ja Nappipariston
LisätiedotMihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa
Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on
LisätiedotKirje Korkeakoulujen lukuvuosimaksujen käyttöönoton seuranta- ja arviointityöryhmä
Kirje OKM/3/040/2017 31.08.2017 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO Viite Asia OKM004:00/2017 Korkeakoulujen lukuvuosimaksujen käyttöönoton seuranta- ja arviointityöryhmä Opetus-
LisätiedotVaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13
Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Mitä teemme Vapaaehtoislähtöinen Pro-toiminta Asiakaslähtöiset palvelut Vaikuttaa Organi- saatio Vaikutusjohtaminen Organi- saatio = Yhteiskunnallinen ongelma
LisätiedotHyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen panostaminen kannattaa Maanpuolustuskorkeakoulussa
Hyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen panostaminen kannattaa Maanpuolustuskorkeakoulussa Johanna Anttonen ja Satu-Tuulia Vuoksenranta Maanpuolustuskorkeakoulu 23.8.2016 1 Esityksen sisältö Maanpuolustuskorkeakoulu
LisätiedotMittaaminen menettely (sääntö), jolla tilastoyksikköön liitetään tiettyä ominaisuutta kuvaava luku, mittaluku.
1/11 4 MITTAAMINEN Mittaaminen menettely (sääntö), jolla tilastoyksikköön liitetään tiettyä ominaisuutta kuvaava luku, mittaluku. Mittausvirhettä johtuen mittarin tarkkuudesta tai häiriötekijöistä Mittarin
LisätiedotYrittäjyys- ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa
Kirkkopalvelut ry Yrittäjyys- ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteutti syksyllä 2017 Yrittäjyys- ja innovaatiotoiminta
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTOSTA V VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut
TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2005 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteuttaminen V. 2010 toteutettu uraseurantakysely v.2005 maisterin tutkinnon
LisätiedotAjankohtaista JOBIsta ja toiveita vaihtojakson kehittämiseen. II asteen rehtorikokous / Johanna Kattilakoski
Ajankohtaista JOBIsta ja toiveita vaihtojakson kehittämiseen JOBIn postia JOBIn tavoitteet: 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamis- ja tunnustamisprosessin sekä toimintamallin kehittäminen 2) ECVETin
LisätiedotD3: Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen uudet rahoitusmallit vaikuttavat korkeakoulujen kv-toimintaan nyt ja tulevaisuudessa?
D3: Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen uudet rahoitusmallit vaikuttavat korkeakoulujen kv-toimintaan nyt ja tulevaisuudessa? Korkeakoulujen kv-kevätpäivät 16.5.2019 Kirsi Jokipakka, Kansainvälisten
LisätiedotKyselylomakkeiden käyttötapoja:
Kyselylomakkeen laatiminen FSD / Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Menetelmäopetuksen tietovaranto / KvantiMOTV http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kyselylomake/laatiminen.html Tiivistelmän keskeiset
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä
LisätiedotVuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin
LisätiedotDIGIPEDAVALMENNUS JA OSAAMISMERKIT
DIGIPEDAVALMENNUS JA OSAAMISMERKIT Haaga-Helia 8.2.2019 Hannu Ikonen 12.2.2019 A M M A T T I K O R K E A K O U L U 2 0 3 0? Visio2030 DIGI AMK UUSI OSAAMISEN JÄRJESTELMÄ JO PROFILOI- TUNUT, HYBRIDINEN
LisätiedotYlemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012
Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa
LisätiedotTerveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala
Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016
Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015
LisätiedotAmmattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja
1 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointi, Toimintaterapia Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja Tavoite- ja arviointilomake Opiskelijan nimi ja ryhmätunnus Opintojakson
LisätiedotAjankohtaista lukiokoulutuksesta
Ajankohtaista lukiokoulutuksesta Kuntamarkkinat 12. Kuntatalo 12.9.2018 Kyösti Värri Suomen Kuntaliitto Lukiokoulutuksessa tapahtumassa Lukion erityisen koulutustehtävän uudistus 1.8.2018 Menossa tuntijakokokeilu
LisätiedotOsaamispolut - digitaalinen itsearviointiväline rakennusinsinöörin osaamisen tunnistamiseen
Osaamispolut - digitaalinen itsearviointiväline rakennusinsinöörin osaamisen tunnistamiseen Taustat välineen kehittämisessä Valtakunnallisessa hankkeessa, "Urareitti korkeasti koulutetun maahan muuttaneen
LisätiedotPALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen
PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen OPETUSSUUNNITELMA OPISKELIJALLE Opetussuunnitelma on tärkeä asiakirja koko korkeakouluyhteisölle. Sen tulee osoittaa opiskelijalle, minkälainen
LisätiedotKansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista
Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja
LisätiedotKansalliset toimet oppijan parhaaksi ja jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi. Digioppimisen Areena
Kansalliset toimet oppijan parhaaksi ja jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi Digioppimisen Areena 27.11.2018 Perusopetus Opetusneuvos Kimmo Koskinen Perusopetuksen digitalisaatiolle suunnitellaan yhteisiä
LisätiedotPainotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa
Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu
LisätiedotKAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille
KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi
LisätiedotPäättökysely 2018 tulokset
Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus TELMA-koulutus Päättökysely opintonsa päättäville opiskelijoille Päättökysely toteutettiin Webropol-kyselynä huhti-toukokuussa 2018 Kyselyssä oli kolme teemaa: elämänlaadun
LisätiedotVuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin
LisätiedotFUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK
FUAS ajankohtaisia asioita Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUASin vastaus OKM:lle 17.2.2011 HAMK, LAMK ja Laurea ovat muodostaneet strategisen
LisätiedotONKO SUOMEN KORKEAKOULUVISIOSSA TYYLIÄ?
ONKO SUOMEN KORKEAKOULUVISIOSSA TYYLIÄ? Tyyli-hankkeen päätösseminaari 21.11.2017 Suvi Eriksson @SuviEriksson #korkeakouluvisio Miksi Korkeakouluvisiota pitää miettiä? Asemamme maailman koulutetuimpana
LisätiedotUusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut
Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla
LisätiedotNEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012
NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 212 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata neuvoloiden vastaanottojen asiakastyytyväisyyttä ja verrata eri
LisätiedotOpintoja suorittamattomien opiskelijoiden opiskeluoikeuksien kirjausmenettelyt ja tilastointi
RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Opintoja suorittamattomien opiskelijoiden opiskeluoikeuksien kirjausmenettelyt ja tilastointi OPI-ohjausryhmän kokous Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotOsaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011
Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet
LisätiedotMetsätalousinsinöörien uraseurannan 2018 tulokset
Metsätalousinsinöörien uraseurannan 2018 tulokset Tutkija Riitta Kilpeläinen Suomalaisen metsäsuhde ja sen erilaisuuden ymmärtäminen metsäammattilaisen arjessa -seminaari 12.04.2019 Esityksen sisältö Uraseurannan
LisätiedotTunnista ja tunnusta osaaminen. Kohtaus 31.1.2015
Tunnista ja tunnusta osaaminen Kohtaus Väittämiä Muualla kuin koulussa tai työelämässä hankittu osaaminen on turhaa On samantekevää, mitä jokainen meistä partiossa oppii Kouluissa ja oppilaitoksessa arvostetaan
LisätiedotTampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015
Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Teknillinen tiedekunta
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Teknillinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän mielipiteistään
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä
LisätiedotVammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano
Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman
LisätiedotKooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua
Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä
LisätiedotJyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs
LAITOS Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs.201004 Tämän taulukon tarkoituksena on auttaa laitoksia kuvailemaan opetus- ja opiskelukulttuuriaan ja/tai niiden tukitoimien ominaisuuksia.
LisätiedotJyväskylän yliopistosta vuonna 2011 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 2016)
Jyväskylän yliopistosta vuonna 11 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 16) kohtaiset tiedot (Kyselyn vastausprosentti: 4 valmistuneista) Vastaajien
Lisätiedottukipalvelujen laadunvarmistusta
Verkko-opetuksenopetuksen tukipalvelujen laadunvarmistusta Taina Rytkönen-Suontausta Bit 06, Oulu 2.11.2006 Agenda Vopla-hanke pähkinänkuoressa Mitä laatu ja laadunvarmistus ovat? Miksi tukipalveluja kannattaa
LisätiedotVapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli
Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli Mai Salmenkangas, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu KANTU-päivät 13.2.2015 Vapaaehtoistoiminnan
LisätiedotVerkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti
Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely
LisätiedotMTI -valmistumiskyselyn alustavia tuloksia 2015
MTI- opetuksen tulevaisuus yhdessä tehden Metsätalousinsinöörien AMK- opetuksen kehittämisseminaari 29.10.2015 Tutkija Eila Lautanen, TTS Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen toteutus 1. vastaajajoukon kuvaus
LisätiedotYrittäjyys- ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa
Yrittäjyys- ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteutti syksyllä 2017 Yrittäjyys- ja innovaatiotoiminta ammatillisessa
LisätiedotVALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.
VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja
LisätiedotOhjaus ja osaamisidentiteetti Johanna Ollila, projektipäällikkö Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Ohjaus ja osaamisidentiteetti 1.11.2018 Johanna Ollila, projektipäällikkö Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus OSATA Osaamispolkuja tulevaisuuteen Kohderyhmät: 2. asteella opiskelevat nuoret,
LisätiedotPäättökysely 2017 tulokset
Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus TELMA-koulutus Päättökysely opintonsa päättäville opiskelijoille Päättökysely toteutettiin Webropol-kyselynä keväällä 2017 Kyselyssä oli kolme teemaa: elämänlaadun
LisätiedotAvaimia varhaiskasvatuksen laatuun
Avaimia varhaiskasvatuksen laatuun Opetushallitus 16.3.2017 I Varhaiskasvatuspäivät tavoitteena kehittyvä pedagogiikka Helsinki Kirsi Alila KT, opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen
Lisätiedot