Kaupunki-interventioista juurevaan uudistamiseen

Transkriptio

1 Meri-Rastila O Kaupunki-interventioista juurevaan uudistamiseen Meri-Rastilan asuntoreformissa uusi omistusasuminen juurrutetaan vuokraasuntovaltaiselle alueelle toiminnallisten kulkureittien ja niihin liittyvien kutsuvien ulko- ja sisätilojen avulla. Uudessa asuinympäristössä korostuvat Meri-Rastilan vahvuudet; luonnonläheisyys, rauhallisuus ja tilantuntu, jotka alueen asukkaat nostivat esille tutkimuksessamme. Eri taustoista tulevien ihmisten arkisilla kohtaamispaikoilla, kuten korttelipihalla, pyritään ehkäisemään eriytymistä tarjoamalla jaettuja tiloja ja kokemuksia. Suunnitelma hyödyntää lähtökohtana laadullista kenttätutkimusta, joka toteutettiin puolistrukturoituina haastatteluina ja osallistujahavainnointina syksyllä Kenttätutkimukseen sisältyi kaikkiaan 17 haastattelua (5 20 min) sekä neljä tunnin pituista havainnointikäyntiä Meri-Rastilassa. Tavoitteena oli hahmottaa Meri-Rastilan sosiaalista kudelmaa ja asukkaiden elettyä kokemusta asuinalueesta. Materiaalista tunnistettiin ominaispiirteitä ja teemoja, joiden tulkinnan pohjalta arkkitehtuuria alettiin kehittää. MER-RSTLN SUKKDEN J VERLJODEN JTUKS: Minulle Meri-Rastilan monikulttuurisuus merkitsee sitä, että täällä on omannäköistä porukkaa. Yleensä kavereiden kanssa jäämme koulun pihalle koulupäivän jälkeen, juttelemme ja pelailemme jalkapalloa. Joskus käyn yksin kävelyllä metsässä ja kuuntelen lintuja. Olisi mukavaa, jos täällä olisi enemmän elämää ja leikkipaikkoja. suin ennen MeriRastilassa, mutta poikani muutettua omilleen asunto kävi liian suureksi, joten minun piti muuttaa pois. Käyn täällä kuitenkin yhä tanssitunneilla koulun tiloissa. Tämä on mukava alue, ehkä täällä tosin voisi olla enemmän viihtymisen paikkoja erityisesti nuorille. RKESUUS Meri-Rastila on rauhallinen. Joskus olen miettinyt muuttamista keskustaan, mutta toisaalta voin aina käväistä siellä metrolla, kun haluan tavata ystäviä. Pidän siitä, että täällä kuulen omat ajatukseni. Tämä on kuin kylä luonnon keskellä. METRO KOULU LEKKPUSTO LKULKU 5. KOULU 6. VOKLLOT 7. URHELUKENTÄT 8. VUOKRHUVLT 9. SJÖKULLN TORPP 10. UMRNT m

2 O2 luo tilaa hengittää. Suunnitelma pyrkii Meri-Rastila O valtaamaan kodin piirin takaisin jatkuvan tehokkuuden tavoittelulta hyvälle arjelle merkityksellisessä asuinympäristössä. Meri-Rastilan ainutlaatuista sijaintia meren ja viheralueiden äärellä V hyödynnetään rakentamalla paikkoja palautumiselle ja virkistykselle. Kaupunginosan tulevaisuuden mahdollisuuksia kehitetään nykyisten asukkaiden tärkeiksi kokemien ominaispiirteiden pohjalta. rkkitehtuurissa pyritään kertakäyttörakentamisen sijaan tulevaisuuden +10 N L ST KD H NP E JÄT V -R L ET LK LU KOU Suunnitelman selostus tilaratkaisujen kautta. a TE -R R ME rakennusperintöön aikaa kestävien ja korkeatasoisten materiaalien sekä V KEV YT +14 LK EN UR MU PH LÄH H HP V b S LÄ HS Kasvavassa Helsingissä moneen vehreään ja väljästi rakennettuun lähiöön suunnitellaan täydennysrakentamista ja tiivistyvää kaupunkia, mikä tulee lähtemättömästi muuttamaan niitä asuinympäristöinä. Meri-Rastilan nykyiset asukkaat nostivat haastatteluissamme heille tärkeimmiksi asioiksi rauhallisuuden, laajat luonnonalueet ja ympäröivän tilan. Nämä kaikki tulevat kuitenkin suunniteltujen kaupunkikehityshankkeiden myötä muuttumaan. Suunnitelma pyrkiikin tulkitsemaan nykyisiä vahvuuksia tulevaisuuden mahdollisuuksiksi. HE LOU E LK TTE KOR SS TER a EN N ULK N T PN RE K LOH ELY KP YT LK PH KK LE PH LÄH E ENN Osa Meri-Rastilan verraten nuoresta rakennuskannasta on suunniteltu purettavaksi kaupunkiuudistuksessa. Samalla 1990-luvun laman aikana toteutuneelle vuokraasuntovaltaiselle alueelle pyritään tuomaan omistusasumista alueen profiilin nostamiseksi (RL 2018). Nykyisin Meri-Rastilan asukkaista noin kolmasosa on maahanmuuttajataustaisia. Tutkimusnäyttö kuitenkin osoittaa, että sosiaalinen sekoittaminen asuinalueilla ei välttämättä tuota merkityksellistä vuorovaikutusta erilaisten ihmisten välillä, vaan saattaa jopa voimistaa segregaatiokehitystä (Boterman & Musterd 2016; Valentine 2008). Eri taustoista tulevien ihmisten arjen kohtaamispaikoilla, mikro-julkisoilla (min 2002), voidaan kuitenkin ehkäistä eriytymistä kortteleiden välillä. Tavoitteena on vahvistaa asukkaiden merkityksellistä vuorovaikutusta ja paikallisidentiteettiä sekä uusille tulijoille että pitkäaikaisille asukkaille. Esimerkiksi O2:n leikkipiha on suunniteltu kutsumaan naapuruston lapsia leikkeihin osana koulumatkaa. Lasten kautta kohtaamiset voivat laajentua myös vanhempiin. K NK PE PUU b-b KEV R PYÖ V US ST VL TU RO G E NT J TOS ÄK RE, TT Ö TT R USO KEL S OLE V S UTU ST PH LÄH V b Perhe ymmärretään yhteiskunnassa yhä monimuotoisempana yksikkönä, joka ei aina asetu perinteiseen kahden vanhemman ja lasten muodostamaan normiin. Toisaalta vuoteen 2030 mennessä 1,5 miljoonan ihmisen Suomessa on arvioitu elävän yksin (HS 2018). Perheet tai yksinasuvat eivät ole yhtenäisiä ryhmiä, vaan molemmilla on moninaisia ja muuttuvia asumistarpeita. PU U PO RT TM S KU EK L LO KL P N T TON ST OS S RJ Suunnitellut asuintilat pyrkivät vastaamaan erilaisiin asumistoiveisiin avarilla ja valoisilla pohjaratkaisuilla, sekä rikastamalla jaettujen ja yksityisten tilojen rajapintoja porraskäytävien toiminnallisilla yhteishuoneilla. Monen huoneen asunnot linkittyvät suunnitelmassa pienasuntoihin, jolloin ne voivat tarpeen mukaan muuntua esimerkiksi ikääntyvän vanhemman tai omilleen muuttavan lapsen kodiksi perheen piirissä. Jaetut tilat käsitetään suunnitelmassa keskeisinä sosiaalisen yhteyden luomisen paikkoina myös laajemman naapuruston viitekehyksessä SEMPRROS 1: m 20m 30m Lähteet: min,. (2002). Ethnicity and the multicultural city: Living with diversity. Boterman, W. R. & Musterd, S. (2016) Cocooning urban life: Exposure to diversity in neighbourhoods, workplaces and transport. Valentine, G. (2008) Living with difference: reflections on geographies of encounter. Helsingin Sanomat Rakennuslehti m 50m NE Työn luonteen ja työelämän muuttuessa kodin piiriin kohdistuvat yhä voimakkaammat tuottavuuden ja yksilön joustavuuden vaatimukset. Digitalisaation myötä ihmisten vuorovaikutus on pirstaloitunut ajassa ja paikassa, ja työ lähes huomaamatta valtaa alaa muilta elämän osa-alueilta. Kaupungistumisen ja kiinteistömarkkinoiden vaikutukset kutistavat elintiloja, kun sekä tuottoa hakevat rakennuttajat että nousevia elinkustannuksia pelkäävät kaupunkilaiset pyrkivät optimoimaan asumisratkaisuja. Sekä kotona vietetty aika että asumisen tilat ovat puristuksissa

3 Kokemuksellinen korttelirakenne tulkitsee Meri-Rastilan vahvuuksia Meri-Rastila O Uusi asuinkortteli koostuu kuudesta pistemäisenä kohoavasta asuinkerrostalosta ja korttelia Meri-Rastilan tien suuntaan ja länteen rajaavasta kerroksen korkuisesta kivijalasta. Kivijalkaan sijoittuvat Meri-Rastilan tien varrella joustavasti jaettavissa olevat erikokoiset liiketilat, korttelin sisäinen pysäköinti, väestönsuojat/ulkoiluvälinevarastot ja pyöräilykatos. Pistetaloja täydentävät kytketyt pientalot, jotka tuovat vaihtelua korttelin tiloihin ja asuntotyyppeihin. Meri-Rastilan tien varrella kortteli muodostaa yhtenäisen katua rajaavan lamellijulkisivun, joka kohoaa kohti Halkaisijantien risteystä. son Kallahden puiston puolella korttelimuoto irtoaa vapaasti seisoviksi pistetaloiksi, joiden väleistä sekä asuntojen sisältä aukeaa näkymiä ympäröiviin merellisiin maisemiin ja kallioluontoon. Harkitut rakennuskorkeudet, elävää tekstuuria luovat julkisivumateriaalit ja kaltevat kattomuodot välittävät kortteliin pienipiirteisyyttä ja mielenkiintoisia yksityiskohtia. Vaaleiksi rapatut asuinkerrostalot asettuvat lämminhenkisellä ilmeellä Meri-Rastilan 1990-luvulla rakennetun rakennuskannan seuraan. Korttelin kivijalan julkisivut yhdistyvät ympäröivään kallioiseen maastoon niin korkojensa kuin materiaaliensa puolesta: tontilta louhittavaa kalliomursketta käytetään paikallisesti osana kivijalan julkisivuja. Pistetalojen, kytkettyjen rakennusosien ja pihan muodostama korttelisuunnitelma pyrkii tulkitsemaan luonnonläheistä asuinympäristöä entistä tiiviimmäksi kehittyvän Meri-Rastilan ominaisuutena LKETL-RKD HSS JÄTE KORTTELN KVJLK, POHJKVO 1:1000 TERSS KORTTELKETTÖ JULKNEN RETT, PNTN NTEGROTU VLSTUS MUUR VLO-OHJUS +10 ESTEETÖN HSS- YHTEYS LKETL LKETL LJUUSTEDOT Kerrosala 9600 kem 2 josta asumista 9100 kem 2 ja liiketilaa 500 kem 2 PYÖRÄKTOS STUTUS PUUPENKK LEKKPH KPELYLOHKRE LOUHE utopaikkoja kannen alla 45 kpl, joista 3 yhteiskäyttöautoja P PHTSON POHJPRUSTUS 1: JULKSVUMTERLT KOULU JULKSVU POHJOSEEN MER-RSTLN TELLE 1:500 SYVENNETTY LKETL-RKD JO KORTTELPYSÄKÖNTN LKULKU RPPUS, VLE RPPUS, ER HRMN SÄVYJÄ PKLT LOUHTTU KLLOMURSKE SNKTTY PELTKTTO

4 Vahva sosiaalinen kudelma ja yhteiskäyttöiset tilat tukevat elämää muutosten keskellä Meri-Rastila O Korttelipiha muodostaa uuden ulkotilojen sarjan viereiseltä koululta Meri-Rastilan tien alikululle ja kevyen liikenteen reiteille. Pihatilat vaiheittuvat asuntoja lähinnä olevista rauhallisista lähipihoista kulkua välittävään toiminnalliseen pihaan korttelin keskellä. Korttelipiha tuo naapurustoa yhteen jokapäiväisten siirtymisten ja kohtaamisten kautta. Pihatilaan sijoittuvat leikkipiha, pyöräkatos ja korttelikeittiö terasseineen. Leikkipiha kutsuu naapuruston vanhempia ja lapsia yhdenvertaisesti viettämään aikaa ja jakamaan arkea. Korttelikeittiö toimii juhlatilana, jota voidaan myös ulosvuokrata. Leikkipihan suuri kiipeilykivi lohkaistaan osana maanrakennustöitä tontin kalliosta. hmisen muokkaama mutta yhtä lailla korttelille ominainen luonto on aktiivisesti läsnä pihaleikeissä ja -maisemassa. suntoja yhdistävät porrashuoneet on suunniteltu valoisiksi ja avariksi puolijulkisiksi tiloiksi, joissa jaettujen kulkureittien ja yksityisten asuntojen rajapintoja rikastavat kerroksittain portaan yhteydessä toiminnalliset yhteishuoneet. rjen toiminnot voivat naapureiden kesken laajentua näihin kodin piiriin lisäarvoa tuoviin huoneisiin. Yhteishuoneiden tavoitteena on yhtäältä toiminnallisesti sujuva arki, ja toisaalta kodin tilojen laajentaminen mukavampaan asumiseen. Yhteishuoneet voidaan suunnitella esimerkiksi erityisesti perheiden tarpeisiin, jolloin rapussa voisi sijaita leikkihuone lapsille, hiljainen huone rauhoittumiselle ja kierrätyshuone nopeasti kasvavien lasten tavaroiden jakamiseen ja korjaamiseen. Yhteishuone voidaan myös kalustaa työhuoneeksi, joka mahdollistaa vanhemman läsnäolon lähellä kotia työpäivän aikana, kuitenkin erillään perhe-elämän tiloista. Se voidaan toisaalta liittää viereiseen asuntoon lisähuoneeksi asukkaiden tarpeiden muuttuessa. Ullakkokerroksessa sijaitsee talosauna, jolla on etelään avautuva kattoterassi. Saunan tilat on suunniteltu siten, että niitä voivat käyttää eri ryhmät rinnakkain. Talosaunan oheen on esitetty talon asukkaiden käyttöön vierashuone, joka on yhteydessä saunan yhteistiloihin. Vierashuone palvelee erityisesti yhteisasumisen ja erilaisten kotitalouksien väliaikaisia majoitustarpeita asukkaiden määrän vaihdellessa jopa viikottain. KORTTELKETTÖ TLOSUN J VERSHUONE LEKKHUONE ETÄTYÖHUONE YKSTYNEN MKUUHUONE KERRÄTYSHUONE PESUTUP PLVELUETENEN JETUT TLT, LEKKUSKVO 1:1000 KOHTMS PORRSHUONEESS ETÄTYÖHUONE VERSTS HLJNEN HUONE KORTTEL- KETTÖ JULKNEN RETT PHN LÄP +35 PYÖRÄKTOS LEKKPH PESUTUP PLVELUETENEN LEKKHUONE LKULKU KORTTELPYSÄKÖNT LKETL JETUT TLT, POHJKVO 1:1000 SUN J VERSHUONE 1:500 LEKKUS - 1:500

5 Meri-Rastila O Monimuotoista asumista yksin ja yhdessä Yksinhuoltaja ja kaksi pientä lasta. Hektisinä hetkinä äiti arvostaa väljää pyykkitupaa ja kaksi kerrosta alempana olevaa leikkihuonetta, jossa lapset voivat talvisinkin leikkiä muiden naapuruston nuorten kanssa. Lasten varttuessa voidaan harkita makuuhuoneen erottamista kahdeksi erilliseksi lastenhuoneeksi. Kimppakämpän kaveriporukka. rkipäivät kuluvat omien menojen, opiskelujen ja töiden parissa, mutta viikonloppuisin ystävät tulevat kylään, ja reilulle lasitetulle parvekkeelle on seurueen helppo levittäytyä. Rapun työtila mahdollistaa hyvin tentteihin lukemisen ja freelance-työt, ja hiljainen tila sopii joogan harrastamiseen. 77m2 Vanhemmat ja kaksi koulu-ikäistä lasta, sekä aiemmasta suhteesta kaksi teiniä. Vieraillessaan teinit yöpyvät talon vierashuoneessa. suinhuoneet sijaitsevat eri puolilla asuntoa ja niillä on omat sisäänkäynnit. Vanhemmat ovat tehneet kierrätyshuoneesta hyviä vaatelöytöjä, ja myös työhuoneelle on yrittäjäperheessä käyttöä. 93m2 112m2 PESUTUP LEKKHUONE PRV V PR 61m2 95m2 61m2 PERTEPOHJPRUSTUKSET 1:200 sä ja tytär, joka asuu äitinsä luona, mutta viettää joka toisen viikonlopun isän luona. He viettävät paljon aikaa saman rapun muiden lasten kanssa pihalla ja alakerran leikkihuoneessa. Samalla isän oli helppo tutustua naapuruston muihin vanhempiin. Varttuessaan tyttö siirtyi käyttämään talon vierashuonetta. Nelihenkinen perhe, äiti, isä, poika ja tytär. Perhe arvostaa Meri-Rastilan lähipalveluita ja kulkuyhteyksiä, jolloin työmatkat eivät veny liian pitkiksi. Koulupäivien jälkeen lapset mieluusti jäävät kavereiden kanssa leikkimään korttelipihalle ja kiipeilemään lähimetsässä. vopari, joista toinen hoitaa leskeksi jäänyttä sairastelevaa äitiään. Äiti asuu yksiössä pariskunnan seinänaapurina, jolloin apu on aina lähellä. Korttelipihasta on tullut äidille tärkeä paikka, sillä hän pääsee esteettömästi nauttimaan ulkoilmasta.

6 Meri-Rastila O Virkistävä ja laadukas asuinympäristö syntyy kestävistä materiaaleista KENNOHRKKOJULKSVU KENNOHRKKO LSTUS LSLUKUSENÄ, TMM PRVEKELSTUS PRVEKE LKULKU TERÄSKDE, VLKONEN TMMPRKETT SUNTO LSLUKUSENÄ, TMM JULKNEN RETT KORTTELPYSÄKÖNT HSS KORTTELKETTÖ KPELYLOHKRE SSÄÄNKÄYNT TERÄSKDE, VESKERTONEN LTTLÄMMTYS LEKKUS B-B 1:500 VLKONEN TMMPRKETT JULKSVUMTERLT JULKSVUMUURUS, VLE RPPUS JULKSVUMUURUS, VLE RPPUS +33 VESKERTONEN LTTLÄMMTYS PUUVERHOUS PUUVERHOUS PRVEKE RPPUS, VLE RPPUS, ER HRMN SÄVYJÄ PKLT LOUHTTU KLLOMURSKE SNKTTY PELTKTTO SUNTO +21 SUNTO MER-RSTLN TE TERÄSKDE, VLKONEN LKULKU LKETL /VSS KORTTELPYSÄKÖNT JULKNEN RETT JULKSVU TÄÄN 1:500 JULKSVUMUURUS, VLE RPPUS SUNTO HRM RPPUS, PKLT LOUHTTU KLLOMURSKE PRVEKE SUNTO PRVEKE STUTUS 80 JULKSVULEKKUS 1:50 00 Tulevaisuuden rakennusperintö tehdään materiaaleista, jotka ovat pitkäikäisiä, luonnollisia ja helposti huollettavia. Korttelia rakennettaessa syntyvä kalliolouhe hyödynnetään pihasuunnittelussa ja rakennusten julkisivuissa. Hyvän ilmanlaatunsa ja vähäisen meluasteensa vuoksi rakennuspaikka voisi soveltua painovoimaisen ilmanvaihdon koekohteeksi. RUNSLL ETELÄÄN SUUNTVLL ULKOTLOLL SUKKT VOVT NUTT LUONTOYHTEYDESTÄ