Suurelle valiokunnalle

Transkriptio

1 MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 20/2001 vp Valtioneuvoston selvitys Suomen EU-tavoitteista Belgian puheenjohtajuuskaudella Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Suuri valiokunta on 20 päivänä kesäkuuta 2001 lähettänyt valtioneuvoston selvityksen Suomen EU-tavoitteista Belgian puheenjohtajuuskaudella (E 57/2001 vp) maa- ja metsätalousvaliokunnalle mahdollisia toimenpiteitä varten. Suuri valiokunta on 14 päivänä syyskuuta 2001 lähettänyt maa- ja metsätalousvaliokunnalle asiaan liittyvän jatkokirjelmän 1. VNK tiedoksi. Asiantuntijat Valiokunnassa ovat olleet kuultavina - ulkoasiainsihteeri Soili Mäkeläinen-Buhanist, ulkoasiainministeriö - maatalousneuvos Matti Hannula, maa- ja metsätalousministeriö - johtaja Markku Suojanen, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto ry. Lisäksi kirjallisen lausunnon on antanut Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund. VALTIONEUVOSTON SELVITYS Ehdotus EU:n ministerivaliokunnan muistion johdannossa todetaan, että EU:n laajentumisprosessi etenee Belgian puheenjohtajakaudella ( ) vaikeimpiin kysymyksiin, Nizzan sopimuksen ratifiointiprosessi on käynnissä, euron käyttöönotto lähenee, EU:n tulevaisuudesta käytävä keskustelu jatkuu ja valmistautuminen seuraavaan hallitusten väliseen konferenssiin (2004) käynnistyy. Unionin kriisinhallintarakenteet otetaan käyttöön. Jäsenmaiden tavoitteet unionin kehittämisessä ovat hyvin erilaisia. Jäsenmaiden toimintaan alkaa yhä selvemmin vaikuttaa valmistautuminen neuvotteluihin EU:n vuoden 2006 jälkeisistä budjettikehyksistä, laajentuvan unionin rakennerahastopolitiikasta sekä yhteisön maatalouspolitiikan uudistuksesta. Suomen on hyvissä ajoin varauduttava poliittiseen kannanmuodostukseen näissä tulevaisuuden kannalta keskeisissä kysymyksissä. Sisämarkkinoiden toimintaa joudutaan tehostamaan ja kilpailukykyä lisäämään heikentyvän talouskehityksen oloissa. Lissabonin strategian toteuttaminen ja asetetuissa aikatauluissa pysyminen on Belgian kaudella keskeistä Suomen toiminnassa. Elintarvikeviraston sijoituspaikasta on tehtävä päätös Edinburghin päätöksen pohjalta. EU:n talousarvion suhteen on noudatettava tiukkaa budjettikuria Berliinissä sovittujen rahoituskehysten puitteissa. E 57/2001 vp Versio 2.0

2 Suomi panostaa erityisesti Tampereen Eurooppa-neuvoston päätösten toteuttamiseen. Laekenin Eurooppa-neuvostossa tarkastetaan, onko aikataulussa pysytty. Suomen EU-toiminta perustuu yhtenäiseen ja johdonmukaiseen esiintymiseen, tärkeimpien EU-asioiden ennakoivaan käsittelyyn sekä aktiiviseen vaikuttamiseen EU:n toimielimissä ja jäsenmaissa. Suomen EU-toiminta käsittää sekä kansallisten erityisintressien puolustamisen että EU:n yleisen kehittämisen. Hallitusohjelman mukaisesti Suomi tukee Euroopan unionin toimintakyvyn vahvistamista siten, että unioni kykenee entistä paremmin vastaamaan globalisaation asettamiin haasteisiin ja edistämään turvallisuutta, vakaata talouskehitystä, työllisyyttä, tasa-arvoa, ympäristönsuojelua ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Muistioon on koottu asioita, jotka Suomen näkökulmasta edellyttävät erityistä valmistelua. Pohjana ovat Belgian puheenjohtajakauden tavoitteet ja komission lainsäädäntöohjelma vuodelle Belgia on ilmoittanut kaudelleen kuusi pääteemaa: (1) Euroopan tulevaisuutta koskevan keskustelun syventäminen, (2) työn laadun parantaminen, yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen sekä sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden vastustaminen, (3) kestävän talouskasvun ja yhteisen talouspolitiikan edistäminen, (4) eurooppalaisen vapauden, oikeuden ja turvallisuuden alueen luominen, (5) kestävän kehityksen edistäminen ja elämänlaadun parantaminen, (6) unionin laajentuminen ja sen ulkoisen toiminnan vahvistaminen. VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut Yleistä EU:n ministerivaliokunnan muistiosta käy ilmi, että Suomelle yhteisön laajentuminen on keskeinen poliittinen prioriteetti. Tärkeimmät kysymykset maatalouden osalta ovat suorat tuet, kiintiöt sekä siirtymäajat. Tässä yhteydessä valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että maatalousalan viimeaikaiset kriisit eivät ole heikentäneet pelkästään kuluttajien luottamusta vaan ne ovat vaikuttaneet myös tuottajien luottamukseen tulevaisuuteensa. Luottamuksen palauttamiseksi yhteisön maatalouspolitiikassa tarvitaan vakautta ja varmuutta myös pitkällä aikavälillä. Valiokunta edellyttääkin, ettei maatalouden markkinajärjestelyihin tehdä äkillisiä muutoksia keskivälin tarkastelun yhteydessä vuonna 2002, mikä on myös todettu puheenjohtajakauden työohjelmassa. Elintarviketurvallisuus Belgian puheenjohtajakaudella elintarviketurvallisuus ja elintarvikkeiden laatukysymykset tulevat edelleen olemaan keskeisesti esillä. Valiokunta toteaa tähän liittyen, että pöydällä on lukuisia valkoiseen kirjaan perustuvia esityksiä, jotka tulee viedä päätökseen nopeasti. Ensiarvoisen tärkeää on, että saadaan pikaisesti aikaan päätös elintarvikeviraston perustamisesta ja sijainnista. Yhteisön elintarviketurvallisuuden tason nostamisen kannalta Suomi on hyvä sijaintipaikka virastolle. Valiokunta katsoo myös, että tautien torjunnassa tulee saada aikaan yhteiset ohjelmat siten, että mahdolliset tuonti-, vienti- ja kuljetusrajoitukset tehdään yhteisesti eikä jäsenmaakohtaisesti. Valiokunta painottaa kuitenkin sitä, että tautien torjunnassa on otettava huomioon alueelliset riskit, jotka tulee arvioida riskianalyysien perusteella. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Belgia haluaa esiintyneen epidemian jälkeen keskustella kaikessa rauhassa eläinten rokotuspolitiikasta. Kuluttaja- ja vientiasiakasnäkökohdat huomioon ottaen valiokunta pitää suu- ja sorkkataudin osalta tärkeänä, että Suomi suhtautuu edelleen kielteisesti rokotuksiin hyväksyen ne vain hätätilaratkaisuina. 2

3 WTO:n ministerikokous Maailman kauppajärjestön WTO:n ministerikokous on tarkoitus järjestää marraskuussa Qatarissa. Valiokunta edellyttää, että alkavalla kauppaneuvottelukierroksella voidaan edelleen turvata eurooppalaisten perheviljelmien tuotantomahdollisuudet myös yhteisön epäsuotuisilla alueilla. Muun muassa ilmastollisista ja historiallisista syistä johtuen eurooppalaiset maatilat eivät selviydy maailmalta tulevassa avoimessa hintakilpailussa, jossa osapuolena on suuriin tuotantoyksiköihin tai muutoin alhaisiin tuotantokustannuksiin perustuva tehomaataloustuotanto. Samalla valiokunta korostaa sitä, että neuvotteluissa ei voi olla kyse pelkästään kaupan vapauttamisesta, koska taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys maataloustuotannossa kulkevat käsi kädessä. Samalla kun maatalous tuottaa puhtaita ja turvallisia maataloustuotteita, se muodostaa rungon elinvoimaiselle maaseudulle. Tähän perustui myös yhteisön vuonna 1999 maatalouden osalta tekemät WTO-linjaukset, eikä niistä ole syytä perääntyä. EU:n laajentuminen Valiokunta pitää tärkeänä, että EU:n laajentumisen yhteydessä ei vaaranneta Suomen maatalouden toimintaedellytyksiä eikä maamme hyvää tilannetta eläin- ja kasvitautien tai ruuan turvallisuuden suhteen. Yhteisön onkin jo kuluttajaturvallisuuden takia lähdettävä siitä, ettei terveyteen liittyviä säännöksiä vesitetä laajentumisen yhteydessä. Tämä edellyttää sitä, että elintarviketurvallisuuteen liittyvien säännösten harmonisointi saatetaan loppuun hakijamaissa. Samalla on varmistettava, että hakijamailla on riittävä hallinnollinen valmius toimeenpanna säännöksiä ja valvoa niitä. Kun lisäksi laajennuksessa EU:n ulkoraja siirtyy, myös ulkorajojen valvonnan on oltava toimiva uusissa jäsenmaissa. Valiokunta painottaa myös sitä, että laajentumisen yhteydessä joudutaan tekemään linjauksia uusille jäsenmaille maksettavista maatalousja rakennetuista samoin kuin näille maille annettavista tuotanto-oikeuksista. Tuolloin on turvattava maatalouspolitiikan riittävä rahoitus siten, ettei laajentumista toteuteta yhteisön nykyisten viljelijöiden kustannuksella. Lisäksi tuotantooikeudet on määriteltävä hakijamaille niin, ettei yhteisön markkinatilanne heikkene. Perunatärkkelyskiintiö Valiokunta toteaa, että komissio tulee antamaan raportin perunatärkkelyskiintiöistä ja asiaa koskevat esitykset tullaan antamaan tämän syksyn aikana. Valiokunta edellyttääkin uudelleen, että maamme tonnin kiintiötä kasvatetaan, painottaen sitä, että maamme perunatärkkelysomavaraisuus on alentunut alle kolmannekseen kulutuksesta, joka on lisääntynyt viime vuosina tonnista tonniin. Samalla valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että päätettäessä vuonna 1998 perunatärkkelyskiintiöistä komissio ja maatalousneuvosto sopivat, että alueellinen kulutuksen kehitys otetaan huomioon kiintiöitä tarkasteltaessa, mikä myös kirjattiin tehtäessä Agenda päätöksiä. Metsäasiat Valiokunta toteaa, että eräitä Belgian puheenjohtajuuskauden tavoitteita on kestävän kehityksen edistäminen ja Göteborgissa kesäkuussa 2001 hyväksytyn EU:n kestävän kehityksen strategian toteuttaminen. Kun yhteisön metsästrategia (komission tiedonanto ja neuvoston päätöslauselma) hyväksyttiin joulukuussa 1998, neuvosto kehotti komissiota antamaan neuvostolle viiden vuoden kuluessa kertomuksen metsästrategian täytäntöönpanosta. Kyseinen kertomus tulisi siten antaa neuvostolle vuoden 2003 loppuun mennessä. Valiokunta katsookin, että valmistautuminen kertomuksen antamiseen tulee aloittaa viipymättä. Metsästrategian täytäntöönpanon seuranta tukee myös yhteisön kestävän kehityksen strategiaa, muun muassa sektoreitten välisten politiikkojen koordinaation ja yhdenmukaistamisen tavoitetta (improve policy coherence) samoin kuin luonnonvarojen vastuullisen käytön tavoitetta. Tässä yhteydessä valiokunta kiinnittää myös huomiota siihen, että metsiin ja metsäsektoriin liittyviä aloitteita käsitellään useissa yhteisön toimielimissä ja useilla komission pääosastoilla. Valiokunta katsookin, että metsäasioiden koor- 3

4 dinointia tulee parantaa, painottaen kuitenkin sitä, että jäsenvaltioilla tulee olla itsenäinen päätösvalta. Metsiin ja metsäsektoriin liittyvää asiantuntemusta on myös hyödynnettävä yhteisössä entistä laajemmin. Lisäksi ministerineuvoston asettaman pysyvän metsäkomitean roolia tulee selkiyttää ja vahvistaa. Eräitä erityiskysymyksiä Valiokunnan saaman selvityksen mukaan komissio on tehnyt esityksen lampaan ja vuohenlihan markkinaorganisaation uudistuksesta, jossa esitetään kiinteää 21 euron uuhipalkkiota ja 7 euron lisätukea epäsuotuisilla alueilla. Valiokunta pitää esitystä sinänsä oikeansuuntaisena, mutta katsoo, että palkkiotason tulee olla selvästi korkeampi. komissio valmistelee pohjoisen tuen raporttia. Valiokunta toteaa maatalouden strategiaprojektin johtoryhmän loppuraportin (työryhmämuistio MMM 2001:16) mukaisesti, että pohjoisen tuen järjestelmään sisältyy monia tuen maksamista rajoittavia säännöksiä, joiden toimeenpano ja seuranta on hallinnollisesti työlästä. Rajoitusten ylitystapauksissa noudatettavat menettelytavat ovat tulkinnanvaraisia mm. tukija tuotantomäärien ylitysten sanktioinnin osalta, mikä vaikeuttaa niiden vaikutusten arviointia. Lisäksi pohjoisen tuen järjestelmässä tuenalaisen tuotannon määrä on tiukasti sidottu ennen jäsenyyttä vallinneeseen tilanteeseen. Järjestelmä ei näin ollen ota huomioon maataloudessa tapahtuvaa kehitystä eli viime kädessä yksittäisten maatilojen välttämätöntä kehittämistarvetta riittävän tulotason ja -kehityksen turvaamiseksi. Maataloustuotteiden tuotannon määrä kokonaisuutena on pysynyt koko jäsenyysajan melko vakaana, vaikka tuotannon rakenteessa on tapahtunut eräitä muutoksia. Tuotantorakenteen muutokset ovat suurelta osin vastausta elintarvikkeiden kulutuksen muutoksiin. EU:n komissio on hyväksynyt pohjoiseen tukeen eräitä rajoitteiden soveltamista joustavoittavia ratkaisuja. Siipikarjanlihantuotannon voimakas laajentuminen (tai muunkin lihantuotannon kasvu) voi kuitenkin edelleen johtaa lihasiipikarjan tuen maksuvaltuuden merkittävään alenemiseen. Suomen tulee jatkossa hakea sellaisia muutoksia järjestelmään, jotka mahdollistavat näillä alueilla maatalouden rakenteen ja tuotannon kehittymisen markkinoita vastaavasti. on tulossa kansainvälinen suu- ja sorkkatautia käsittelevä konferenssi, jossa pohditaan taudin syitä, seurauksia ja keinoja taistella sitä vastaan. Valiokunta katsoo, että asiassa on ryhdyttävä määrätietoisiin ennalta ehkäiseviin toimiin muun muassa siten, että vähennetään eläinkuljetuksia ja ns. karjamarkkinoita. komissio tulee antamaan lähiaikoina esityksen nurmisiementuotannon vakautusjärjestelmästä, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että tuelle määrätään todennäköisesti sekä yhteisön laajuinen että jäsenmaakohtainen kiintiö. Nykyisin siementukia ei ole kiintiöity. Valiokunta edellyttää, että suomalainen siementuotanto turvataan, sillä maassamme voidaan käyttää vain olosuhteisiimme sopivaa siementä. Viitemäärää määritettäessä katovuosia ei myöskään tule ottaa huomioon. Lisäksi valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Suomessa nurmisiemenen käyttö on lisääntynyt tuotannon lisääntymistä nopeammin sekä siihen, että maassamme on oltava vuotuisia satoeroja tasoittava mekanismi. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että Suomi pyrkii kaikin keinoin turvaamaan turkistuotannon toimintamahdollisuudet maassamme. Turkistuotanto, joka työllistää noin henkilöä, on tärkeä elinkeino suomalaisella maaseudulla. Tarhoja on maassamme noin ja nahoista tuleva vuotuinen vientitulo on noin 1,5 miljardia markkaa. Se vastaa maamme naudanlihan tai sianlihan tuotannon markkina-arvoa tuottajahinnoin laskettuna. Lisäksi turkistuotannossa pystytään hyödyntämään teuraiden vähäarvoisia osia. Lausunto Lausuntonaan maa- ja metsätalousvaliokunta kunnioittavasti ilmoittaa, että valiokunta painottaa asiassa edellä esitettyjä kannanottoja. 4

5 Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2001 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. vpj. jäs. Timo Kalli /kesk Kari Rajamäki /sd Hannu Aho /kesk Nils-Anders Granvik /r Pertti Hemmilä /kok Matti Kangas /vas Tapio Karjalainen /sd Marja-Leena Kemppainen /kd Jari Koskinen /kok Lauri Kähkönen /sd Esa Lahtela /sd Eero Lämsä /kesk Pertti Mäki-Hakola /kok Olli Nepponen /kok Erkki Pulliainen /vihr. Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Carl Selenius. 5