Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Ahtiainen Karoliina Jäsen

Transkriptio

1 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/ AIKA klo 18:30-21:00 PAIKKA Kaupunginvaltuuston sali Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Ahtiainen Karoliina Alander Paavo Arminen Antti Arola Tapio Arvela Eeva Brandt-Ahde Linda Grönlund Joonas 1. varapuheenjohtaja Heltimoinen Ilpo Holopainen Hanna 2. varapuheenjohtaja Hyöppinen-Sipari Ulla- Riitta Hänninen Jyri Härkönen Juha Iljin Harri Junttila Virpi Järvenpää Heikki Kakkola Risto Karhu Jari Karhukorpi Kai Kemppi Jouni Kiljunen Anneli Klemola Kimmo Kopra Jukka Koskenranta Sanna Kukkonen Päivi Lindh Tuula Pöytäkirjan tarkastaja Lipiäinen-Medjeral Leena Pöytäkirjan tarkastaja Lohko Jukka Löfman Päivi Munnukka Riitta Mäkelä Jani Näivä Henri Pulkkinen Petri Pulli Jarmo Puolakka Helena Ruokoniemi Kimmo Saarela Kalle Smolander Seppo Thomander-Tiainen Johanna

2 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/ Timonen Armas Torniainen Ari Turkia Juha Vasama Tommi Kohvakka-Turja Leena Pykäläinen Tuija Maaret Moilanen Marjatta Vesterinen Marja-Liisa Lehtonen Kullervo Räsänen Erkki Mustola Toni Taipale Antti Vilkko Antti Puheenjohtaja Varajäsen Varajäsen Varajäsen Varajäsen Varajäsen Muut osallistujat Jarva Kimmo Kaupunginjohtaja Willberg Juha Kaupunginsihteeri Kujansivu Alina II kaupunginsihteeri Iskanius Jari Rahoitusjohtaja Willberg Tuija Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Leimi Pasi Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Lankinen Markus Strategiajohtaja Alatalo Johanna Kaupunginlakimies Palonen Mervi - Hietamies Mikko - Pimiä Maarit Kaupunginarkkitehti Oksman Ilkka - Otewa Calvin - Poissaolevat Heikkilä Markku Kaartinen Daniel Kemppinen Juha Rantalainen Juha Iitiä Markus

3 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/ KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 98 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 99 Pöytäkirjan tarkastus Daniel Kaartisen eroilmoitus kaupunginvaltuustosta Monitoimiareenan ja sisäliikuntahallin tarveselvitykset ja 9 hankesuunnitelmat 102 Tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit vuodelle Verosta vapauttamista koskevien asioiden toimivalta Joutsenon S-marketin asemakaavan muutos ja tonttijako, Lintukangas, korttelin 204 ohjeelliset tontit 1 ja Snellmaninkatu 10 asemakaavanmuutos 2 Keskus, korttelin tontti Valtuustoaloite lakkautettujen uimarantojen kunnossapidosta Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite 47 koulujen ja päiväkotien rakentamisen aikaisen rakennusvalvonnan tehostamisesta 108 Kimmo Klemolan ym. valtuustoaloite Lappeenrannan 48 joukkoliikenteen rahoituksen lisäämisestä 109 Vihreän valtuustoryhmän valtuustoaloite Lappeenrannan 49 kaupungin siirtymisestä avohakkuuttomaan kaupungin metsien hoitoon 110 Valitusosoitus 50

4 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kaupunginhallituksen ehdotus Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Puheenjohtaja totesi, että valtuutetut Markku Heikkilä, Markus Iitiä, Daniel Kaartinen, Juha Kemppinen ja Juha Rantalainen ovat ilmoittaneet esteestään saapua valtuuston kokoukseen ja heidän tilalleen on kutsuttu varavaltuutetut Antti Vilkko, Erkki Räsänen, Toni Mustola, Kullervo Lehtonen ja Antti Taipale. Paikalla oli 51 valtuutettua tai varavaltuutettua liitteenä olevan läsnäololistan mukaisesti (liite 1). Todettiin kokous laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/ Pöytäkirjan tarkastus Kaupunginhallituksen ehdotus Kaupunginvaltuusto valitsee hallintosäännön 13 luvun 25 :n mukaisesti kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Päätös Tämän kokouksen pöytäkirja päätettiin tarkastaa konsernihallinnossa klo mennessä ja pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Tuula Lindh ja Leena Lipiäinen-Medjeral.

6 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/ Daniel Kaartisen eroilmoitus kaupunginvaltuustosta Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1996/ /2018 Käsittelyhistoria Kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 439 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Esittelijän ehdotus Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Daniel Kaartisen sähköpostiviesti : Olen juuri muuttanut Espooseen, joten paikkakunnan vaihtumisen vuoksi anon eroa kaupunginvaltuutetun tehtävästä. Luottamushenkilön muutettua pois paikkakunnalta, hän menettää kuntalain mukaan vaalikelpoisuutensa ao. kunnan luottamustehtäviin ja sen toimielimen, jonka valittava luottamushenkilö on, on todettava luottamustoimi päättyneeksi. Daniel Kaartinen on valittu myös valtuuston vaalilautakuntaan Kai Karhukorven varajäseneksi, Etelä-Karjalan liiton maakuntavaltuuston jäseneksi, Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallituksen varajäseneksi ja hän on toiminut Perussuomalaisten kummivaltuutettuna nuorisovaltuustossa. Kaartinen on ilmoittanut eroamisen koskevan myös näitä tehtäviä. Kun valtuutetun on todettu menettäneen vaalikelpoisuutensa, kutsuu valtuuston puheenjohtaja hänen sijaansa jäljellä olevaksi toimikaudeksi asianomaisen puolueen järjestyksessä ensimmäisen varavaltuutetun (Kuntalaki 17 ). Perussuomalaisten ensimmäinen varavaltuutettu on Toni Mustola.

7 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/ Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Daniel Kaartisen kaupunginvaltuutetun luottamustehtävä ja muut luottamustehtävät todetaan päättyneeksi paikkakunnalta poismuuton johdosta. Kaupunginhallitus saattaa Kaartisen paikkakunnalta muuton ja vaalikelpoisuuden menettämisen tiedoksi ja toimenpiteitä varten Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän valtuustolle. Kaupunginvaltuusto valitsee Kaartisen tilalle toisen varahenkilön valtuuston vaalilautakuntaan, uuden varsinaisen jäsenen Etelä- Karjalan liiton maakuntavaltuustoon ja nimeää Perussuomalaisten uuden kummivaltuutetun nuorisovaltuustoon. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano kaupunginvaltuusto Tämän kokouksen käsittely: Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Kaupunginhallituksen ehdotus Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Daniel Kaartisen kaupunginvaltuutetun luottamustehtävä ja muut luottamustehtävät todetaan päättyneeksi paikkakunnalta poismuuton johdosta. Kaupunginvaltuusto valitsee Kaartisen tilalle toisen varahenkilön valtuuston vaalilautakuntaan, uuden varsinaisen jäsenen Etelä- Karjalan liiton maakuntavaltuustoon ja nimeää Perussuomalaisten uuden kummivaltuutetun nuorisovaltuustoon. Päätös Kaupunginvaltuusto totesi Daniel Kaartisen luottamustehtävät päättyneiksi paikkakunnalta poismuuton johdosta.

8 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/ Puheenjohtaja ilmoitti samalla, että kutsuu Perussuomalaisten valtuustoryhmän ensimmäisen varavaltuutettu Toni Mustolan varsinaiseksi valtuutetuksi Daniel Kaartisen tilalle. Kaartisen tilalle valtuuston vaalilautakunnan varahenkilöksi valittiin Kalle Saarela, Etelä-Karjalan liiton maakuntavaltuuston varsinaiseksi jäseneksi valittiin Toni Mustola ja nuorisovaltuuston kummivaltuutetuksi valittiin Ilpo Heltimoinen.

9 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/ Monitoimiareenan ja sisäliikuntahallin tarveselvitykset ja hankesuunnitelmat Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/532/ /2018 Käsittelyhistoria Kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 392 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha Liikuntatoimenjohtaja Oksman Ilkka Hietamies Mikko Rahoitusjohtaja Iskanius Jari etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Monitoimiareenan sekä sisäliikuntahallin tarve- ja hankesuunnitelma Liite 1 Sisäliikuntahallin alustava tilaohjelma 3. Liite 2 Monitoimiareenan alustava tilaohjelma 4. Liite 3 Monitoimiareenan pohjat leikkaukset asemapiirokset ja havainnekuvat 5. Liite 4 Sisäliikuntahallin pohjat leikkaus ja julkisivut 6. Liite 5 Sisäliikuntahallin tavoitelaskelman yhteenveto 7. Liite 6 Monitoimiareenan tavoitelaskelman yhteenveto 8. Liite 7 Areenan kannen suunnitelmaselostus ja kustannusarvio 9. Liite 8 Sijaintipaikaselvitys 10. Liite 9 Lappeenkadun liikenteellinen toimivuustarkastelu 11. Liite 10 Kisapuiston liikenteellinen toimivuustarkastelu 12. Liite 13 Monitoimiareenan yhteiskuntataloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten analyysi 13. Liite 12 Lappeenrannan paikallisliikenteen reitit ja pysäkit 14. Liite 14 Lappeenkadun ympäristön infran kehittämisen yleissuunnitelma 15. Liite 15 Hankesuunnittelun yhteydessä saadut lausunnot seuroilta ja muilta yhteisöiltä 16. Liite 16 Kustannusten vertailu 17. Dia1 Lappeenkadun asemapiirrosluonnos_ramboll

10 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/ Dia2 Areenan leikkaus ja julkisivuhahmotelma_ramboll 19. Dia3 Lappeenkadun havainnekuvat_aihio arkkitehdit Oy 20. Dia4 Kisapuiston asemapiirrosluonnos_ramboll 21. Dia2 Lappeenrannan sisäliikuntahalli (2)_Ramboll 22. Dia6 Sisäliikuntahallin leikkaus ja julkisivukaaviot_ramboll 23. Kisapuisto havainnekuva Kisapuisto havainnekuva 2 Tarveselvitys- ja hankesuunnitelmaraportin yhteenveto: Tämä tarveselvitys ja hankesuunnitelma uuden monitoimiareenan ja sisäliikuntahallin rakentamiseksi on tehty Lappeenrannan kaupunginvaltuuston päättämien linjausten ja reunaehtojen mukaisesti päätöksentekoa varten ja jatkosuunnittelun lähtötiedoiksi. Yhteenvetoon on koottu laajan selvityksen tuloksia. Kaupunginvaltuusto antoi kokouksessaan elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialalle tehtäväksi selvittää yhdessä Lappeenrannan Toimitilat Oy:n (LATO) ja liikuntatoimen kanssa uuden hallin sijoituspaikka sekä päättänyt teettää uuden monitoimijäähallin tarve- ja hankesuunnitelman. Lappeenrannan Toimitilat Oy:lle annettiin tehtäväksi aloittaa heti uuden n istumapaikkaa käsittävän monitoimijäähallin tarveselvityksen laatiminen ja hankesuunnittelu. Valmisteluun tulee myös sisältyä ratkaisuvaihtoehtoja yleisurheilun ja muun sisäliikunnan harrastushallitarpeen ratkaisuksi, mikäli sen toteuttaminen monitoimijäähallin yhteyteen osoittautuu erillisratkaisua kalliimmaksi. Selvitystyön yhteydessä kävi hyvin nopeasti selväksi, että monitoimiareenan yhteyteen samoihin tiloihin ei ole mahdollista toteuttaa sellaisia sisäliikuntatiloja, jotka Lappeenrannasta nyt puuttuvat ja jotka olivat selvitystyön kohteena. Tilatarve ja käyttötarkoitukset ovat niin erilaiset, ettei järkevää ja toiminnallisesti hyvää ratkaisua ole saatavissa. Sijoituspaikkojen vertailussa päädyttiin myös arvioon, ettei sisäliikuntahallin sijoittaminen yhdessä monitoimiareenan kanssa samalle tontille tuo erityistä lisäarvoa esim. hallien käytön tai liiketoiminnan näkökulmasta. Tämän seurauksena syntyi johtopäätös, että sisäliikuntahalli on järkevämpää sijoittaa erillisenä sen toiminnan kannalta parhaaseen ja keskeiseen paikkaan kaupungin omistamalle maalle esim. koululiikunta huomioiden. Hallin rakentaminen ei silloin ole myöskään sidoksissa

11 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/ monitoimiareenan rakentamisaikatauluun. Raporttiin sisältyy tästä syystä omat selvitykset monitoimiareenasta ja sisäliikuntahallista. Monitoimiareenaa ja sisäliikuntahallia koskevat tarkemmat sijaintipaikkaselvitykset, toiminnalliset kuvaukset, tarve- ja hankesuunnitelmatiedot, toteutus-/rahoitusmallit sekä käyttökustannusarviot muine tarvittavine tietoineen sisältyvät niitä koskeviin, tämän asiakirjakokonaisuuden omiin lukuihinsa. Monitoimiareena Useita eri sijoituspaikkavaihtoehtoja perusteellisesti arvioitaessa todettiin, että parhaiten monitoimiareenalle soveltuvia ja kaupunginvaltuuston asettamat kriteerit täyttäviä sijoituspaikkavaihtoehtoja on kaksi. Jos uusi monitoimiareena päätetään toteuttaa, tulee Kisapuiston vanha pääjäähalli purkaa, koska se on turvallisuusriksi, muihin käyttötarkoituksiin epätarkoituksenmukainen, paljon energiaa kuluttava ja talotekniikaltaan vanhentunut. Vaihtoehdossa VE1 monitoimiareena rakennettaisiin osittain Lappeenkadun päälle siten, että Mutkakadun ajoyhteys Kauppakadun ja Snellmaninkadun välillä säilytetään muuttaen sitä areenan edellyttämällä tavalla. Lisäksi areenan yhteyteen sen eteläpuolelle voisi rakentua liike-, toimisto- ja asuinrakennustilaa sekä länsipuolelle asuntorakentamista, yhteensä n kem2. Areenan tiloja voidaan laajasti käyttää muulloinkin kuin areenatapahtumien aikana. Areenan yhteyteen on mahdollista toteuttaa myös pysäköintitiloja, mutta käyttäjät voivat laajasti tukeutua myös keskusta-alueen yleisiin pysäköintitaloihin (yht. noin 860 ap) sekä kadunvarsipaikkoihin. Keskustaan on parhaat joukkoliikenneyhteydet. Vaihtoehdossa VE2 monitoimiareena rakennettaisiin Kisapuiston urheilualueelle myöhemmässä tarkastelussa parhaiten soveltuvalle paikalle. Vanhan pääjäähallin maa-alue tulee varata Kisapuiston urheilukeskuksen pysäköintiin sekä osin myös myöhemmin mahdollisesti esille tuleviin harjoitushallin ja ison tekojääradan huolto- ym. tilatarpeisiin. Pysäköintialueet tulevat olemaan jatkossakin riittävät Kisapuistossa. Vaihtoehdot ovat erilaisia. Kummassakin on omat etunsa, mutta myös rajoitteita ja ne ovat taloudelliselta malliltaan erilaisia. Monitoimiareena on molemmissa vaihtoehdoissa laajuudeltaan noin brm² ja se on suunniteltu mahdollisimman monikäyttöiseksi soveltumaan erilaisten urheilu-, konsertti-, messu- ja muiden tapahtumien järjestämiseen.

12 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/ Hankesuunnitelmassa monitoimiareena on suunniteltu niin, että se voidaan sijoittaa kumpaan tahansa sijaintipaikkavaihtoehdoista. Paikasta riippumatta rakennuksen kustannusarvio on käytännössä sama n. 36,8 milj (n kem2 / n ,5 brm2, rm3,haahtela indeksi 82,0 / ,Hintataso 83,0 / ). Ero kustannuksissa syntyy perustamiskustannuksista, tonttikustannuksista ja muista liitännäiskustannuksista, kuten esimerkiksi areenan vaatiman liikenneinfrastruktuurin rakentamisesta. Osa liitännäiskustannuksista saattaa olla sellaisia, jotka olisi tehtävä jollain aikavälillä joka tapauksessa, mutta areenan vuoksi niiden rakentaminen aikaistuisi. Kustannusvertailu: VE 1 LAPPEENKATU VE 2 KISAPUISTO AREENA AREENA rakennuskustannus rakennuskustannus rakennuttajan kustannukset rakennuttajan kustannukset erillishankinnat erillishankinnat hankevaraukset hankevaraukset Yhteensä Yhteensä MUUT KUSTANNUKSET YHTEENSÄ MUUT KUSTANNUKSET YHTEENSÄ KAIKKI KUSTANNUKSET YHTEENSÄ KAIKKI KUSTANNUKSET YHTEENSÄ LAAJUUS brm2 LAAJUUS brm2 RAKENNUSKUSTANNUS / m ,07 RAKENNUSKUSTANNUS / m ,07 RAKENNUSOIKEUDEN MYYNTITUOTOT OKM:N VALTIONAVUSTUS, TULO OKM:N VALTIONAVUSTUS, TULO TOTEUTUSKUSTANNUS VÄHENNETTYNÄ TULOILLA TOTEUTUSKUSTANNUS VÄHENNETTYNÄ TULOILLA Perusinfrarahoituksella tehtäviä liikenneverkon parannuksia lähialueella, jotka eivät kuulu areenahankkeeseen Monitoimiareenaan on mahdollista saada OKM:n valtionapua euroa. Muut kustannukset yhteensä Lappeenkatu- vaihtoehdossa muodostuvat: Areenahankkeeseen liittyvät kustannukset milj kannen rakentaminen Lappeenkadun päälle 6,8 vesihuolto- ja jätevesipumppaamo 0,99 varaus maanhankintaan, rakennusten ostoon ja purkuun 6,0 piha-alueiden rakentaminen 0,24 Mutkakadun ja Lappeenkadun muutokset 1,03 kaukolämpö-, sähkö- ja operaattoriverkkojen muutokset 0,92 Lappeenkadun tukiseinä 1,70 Väestösuoja 0,16 vanhan pääjäähallin purku 0,65 Tunnelin mahdollisesti aiheuttamat paloturvallisuusrakenteet, varaus 2,0 Yhteensä 20,49 Perusinfrarahoituksella tehtäviä liikenneverkon parannuksia Lappeenkadun lähialueella, jotka eivät kuulu areenahankkeeseen milj

13 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/ Kauppakadun kiertoliittymä 0,65 Lappeenkadun-Taipalsaarentien risteysmuutokset 0,50 Mutkakadun kiertoliittymästä lisäkaista Snellmaninkadun suuntaan 0,07 Kevyenliikenteen väylän muutos välillä Helsingintie-Lappeenkatu 0,25 Yhteensä 1,47 Pysäköintilaitoksen rakentamiskustannuksia ei ole tässä vaiheessa sisällytetty hankkeen kustannuksiin. Williparkki Oy:n viime vuosina rakennuttamien pysäköintilaitosten rakennuskustannukset ovat olleet /autopaikka. Muut kustannukset yhteensä, Kisapuisto- vaihtoehdossa muodostuvat: Kustannus milj euroa uusi tieyhteys ja ratasilta junaradan ali Harapaisentielle 3,24 hulevesijärjestelyt 0,65 väestösuoja 0,16 muut infratyöt ja piha-aluetyöt 0,84 pysäköintialueen asvaltointi 0,86 vanhan jäähallin purku 0,65 Yhteensä 6,4 Jos monitoimiareena toteutettaisiin perinteisellä investointien toteutustavalla suoraan kaupungin taseeseen, voimassa olevan sisäisten vuokrien laskemisperiaatteen mukaisesti pääomakustannus olisi keskimäärin noin 1,65 milj /v 30 vuoden poistoajalla. Lisäksi toimiala maksaisi sisäistä pääomavuokran korko-osuutta 0,36 milj ja korjausvastiketta 0,72 milj. Pääomavuokra olisi siten yhteensä noin 2,73 mil /v. Konsultin laskeman arvion mukaan monitoimiareenan muut vuotuiset ylläpitokustannukset olisivat noin 1,34 milj /. Vuotuiset kustannukset olisivat kaupungille omistamastaan ja ylläpitämästään areenasta oheisen laskelman mukaan siis noin 4,1 milj /v. Vuotuisten pääoma- ja käyttökustannusten kasvu nykyisen pääjäähallin vastaaviin kustannuksiin verrattuna olisi noin 2,8 milj /v. Hankesuunnitteluun on kuulunut yhtenä osana selvitys LUT:n kanssa mm. energiatehokkuutta lisäävistä toimenpiteistä, kuten itse rakennushankkeessa talotekniikan ja uusiutuvan energian hyödyntämisen osalta muutenkin. Työ tältä osin on vasta alussa ja siihen tulee panostaa huomattavasti lisää toteuttamiskelpoisten ratkaisujen löytämiseksi, mikäli areenahanke etenee. Lappeenkatu-vaihtoehdossa areenan viereen rakennettavat rakennukset ja pysäköintihalli eivät sisälly areenan em. kustannuksiin vaan ne toteutettaisiin erillisinä hankkeina. Sisäliikuntahalli

14 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/ Toimeksiannon mukaisesti suunniteltu sisäliikuntahalli soveltuu ennen kaikkea yleisurheilulle, mutta tilan muunneltavuuden ansiosta myös esim. pesäpalloon, jalkapalloon, koululiikuntaan, urheiluakatemiatoimintaan sekä muuhun sisäliikuntaan. Myös erilaiset näyttelyt, messut, kokoukset, juhlat, yms. voidaan järjestää tällaisessa muunneltavassa laajassa sisätilassa. Sisäliikuntahalli parantaisi erittäin merkittävästi kaikkien em. lajien harjoittamisolosuhteita koko Etelä-Karjalan alueella. Liikuntaseuroilta saadun palautteen mukaan hankesuunnitelman mukainen sisäliikuntahalli täyttää hyvin sen sisäliikuntatilatarpeen, mistä Etelä-Karjalassa ja Lappeenrannassa tällä hetkellä on kaikkein suurin puute. Sisäliikuntahalli tulee sijoittaa kaupungin omistuksessa ja hallinnassa olevalle keskeiselle paikalle, jotta se on helposti saavutettavissa eri kulkuvälinein ja jotta se palvelee mahdollisimman hyvin mm. koulujen, urheiluakatemian ja seurojen sisäliikuntatarpeita. Hyvin suunnitellulla sijaintipaikalla voidaan saada synergiaetua muiden lähellä olevien urheilutilapalvelujen kanssa. Näiden kriteerien mukaisia sijoituspaikkoja ovat esimerkiksi ns. Amiksen tekonurmikenttä, Harapaisen urheilualue, Kisapuiston alue tai Opintien varikon alue. Jos sisäliikuntahalli sijoittuisi esim. Amiksen kentän paikalle, pitää korvaava lämmitettävä jalkapallokenttä tehdä muualle keskustan alueelle. Amiksen kentän nurmi ja lämmitys tulee joka tapauksessa peruskorjata lähivuosina, jos sisäliikuntahalli ei toteudu sen paikalle. Sisäliikuntahallin oheisinvestointikustannukset eli mm. tarvittavien pysäköinti- ja liikennejärjestelyjen kustannukset ovat erilaiset eri sijaintipaikoissa. Ne voidaan selvittää tarkemmin sen jälkeen kun sijaintipaikka tai vaihtoehtoiset sijaintipaikat on valittu jatkoselvittelyyn. Sisäliikuntahallin sijaintipaikka ja muut sijoituspaikkaan liittyvät seikat kustannus- ja muine vaikutuksineen tulee päättää hallin investointipäätöksen yhteydessä.

15 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/ Kustannusarvio: SISÄLIIKUNTAHALLI rakennuskustannus rakennuttajan kustannukset erillishankinnat hankevaraukset Yhteensä MUUT KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 0 KAIKKI KUSTANNUKSET YHTEENSÄ LAAJUUS brm2 RAKENNUSKUSTANNUS / m ,06 Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustus, tulo TOTEUTUSKUSTANNUS VÄHENNETTYNÄ TULOILLA Sisäliikuntahalliin on mahdollista saada OKM:n valtionapua euroa. Jos sisäliikuntahalli toteutettaisiin perinteisellä investointien toteutustavalla suoraan kaupungin taseeseen, voimassa olevan sisäisten vuokrien laskemisperiaatteen mukaisesti pääomakustannus olisi keskimäärin noin 0,50 milj /v. 20 vuoden poistoajalla. Lisäksi toimiala maksaisi sisäistä pääomavuokran korko-osuutta 0,08 milj ja korjausvastiketta 0,16 milj. Pääomavuokra olisi siten yhteensä noin 0,75 mil /v. Konsultin laskeman arvion mukaan sisäliikuntahallin muut vuotuiset ylläpitokustannukset olisivat noin 0,39 milj /. Vuotuiset kustannukset olisivat kaupungille omistamastaan ja ylläpitämästään sisäliikuntahallista laskelman mukaan siis noin 1,14 milj /v, joka olisi uusi lisäkulu toimialan talousarvioon. TOTEUTUSMALLIVAIHTOEHDOISTA Lappeenrannan kaupunkikonsernilla on edessään ehkä mittavampi investointiohjelma kuin koskaan aiemmin. Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että kaikissa uusissa rakennushankkeissa on tehtävä selvitys siitä, mikä toteutusmalli ja omistusmuoto on kaupunkikonsernin kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto. Päätös ohjaa valmistelijoita hakemaan erilaisia keinoja toteuttaa hankkeet siten, että kaupunkikonsernin kokonaisinvestoinnit ja toimialojen vuokrat toteutuisivat pienempinä kuin, mitä valtuuston hyväksymässä pitkän tähtäimen investointiohjelmassa on esitetty.

16 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/ Hankesuunnitelmaa varten tehtiin alustava selvitys molempien hallien eri toteutusvaihtoehdoista. Selvityksessä tarkasteltiin neljää eri vaihtoehtoa: - rakentaminen suoraan kaupungin taseeseen perinteisellä tavalla - hankkeen toteutus leasing tyyppisellä rahoituksella - perustamalla kiinteistöyhtiö, jonka lainan kaupunki takaa - elinkaarimallilla, jossa toteuttaja vastaa sekä hankkeen suunnittelusta, toteuttamisesta ja ylläpidosta esim. 20 vuoden ajan. Elinkaarimallissa hanke voidaan toteuttaa kaupungin taserahoitukseen tai leasingrahoituksella Edellä esitetyt käyttökustannukset liikuntatoimen talousarvioon on laskettu ns. perinteisen investointimallin pohjalta eli jos halli rakennettaisiin suoraan kaupungin taseeseen taikka kaupunkikonsernin yhtiön taseeseen. Investointi- ja käyttökustannuksien minimoimiseksi on etsittävä uusia toteuttamistapoja. Rakentaminen suoraan kaupungin taseeseen ei ole kummankaan hallihankkeen osalta enää perusteltua. Sen sijaan tulee selvittää tarkemmin muualla Suomessa vastaavanlaisissa hankkeissa toteutettujen taikka suunnitteilla olevien ratkaisujen käyttökelpoisuus Lappeenrannassa. Seuraavassa on muutama esimerkki muualta. Kuopiossa kaupungin keskustan uimahalli- ja jäähallipalvelutilat pysäköinteineen järjestetään ulkopuolisen rahoittajan taseeseen, investointikustannukset yhteensä ovat noin 46,3 milj.. Kohteiden suunnittelun, rakentamisen ja ylläpitopalvelut järjesti tarjouskilpailun voittanut tarjoajakonsortio (palveluntuottaja), joka hoitaa myös rahoituksen. Kuopion kaupunki ostaa kohteessa käytettävyyttä, laadukasta palvelutasoa, peruskorjatun ja laajennetun jäähallin sekä uuden ison uimahallin tilapalvelut saaden tilat käyttöönsä 20 vuoden ylläpitosopimuksella. Kaupunginyhtiö Kuopion Pysäköinti Oy vuokraa pysäköintitalon ja operoi pysäköinnin. Sopimusjakson päättyessä Kuopion kaupungin on mahdollista lunastaa kohde ennakkoon sovitulla jäännösarvolla. Rakentaminen on alkanut vuoden 2018 alkupuolella. Jäähallin peruskorjaus ja laajennus (9,5 mil. ) sekä pysäköintitalo (6,8 milj. ) valmistuvat elokuussa Hankkeessa rakennettava Suomen toiseksi suurin uimahalli (30 milj. ) mm. 50 m:n ratoineen ja muine allastiloineen valmistuu syyskuussa Kuopion kaupungin vuotuiset ylläpitovuokrat jäähallista ovat jatkossa KalPa:n vuokra huomioiden noin 1,1 milj.. Ennen

17 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/ peruskorjausta kaupungin oma sisäinen vuokra oli 1.25 milj. /v sekä henkilöstö- ja muut ylläpitomenot. Vuokramenojen pienentymisen lisäksi liikuntatoimen budjettiin syntyy noin :n vuotuinen säästö henkilöstövähennyksenä jäähallin kunnossapidosta ja muissa jäähallia koskevissa menoissa. Jäähallin ylläpidosta ja jäänhoidosta vastaa palveluntuottaja, liikuntatoimi jakaa jäähalliajat ja hinnoittelee jääajan sekä saa jäävuorojen sekä muiden tapahtumien vuokratulot. Turussa Kupittaan palloiluhallin rakentaminen toteutettiin vuokrahankkeena. Uudet tilat vuokrattiin 25 vuodeksi kaupungin liikuntapalvelukeskukselle, joka päättää vuoroista ja käyttömaksuista. Palloiluhallin kokonaiskustannukset olivat n. 14,5 milj.. Kaupunki maksaa tiloista vuokraa n. 1,27 milj. /v. Vuokran lisäksi liikuntapalvelukeskus vastaa siivouksesta, koneista ja niiden huollosta, sähköstä ja vedestä. Myös laitosmiehet ovat liikuntapalvelukeskuksen työntekijöitä. Päälajit hallissa ovat futsal, koripallo, käsipallo, lentopallo, salibandy, sulkapallo ja voimistelu. Harjoituskäytössä on kolme täysimittaista (22 x 42 m) kenttää, jotka ovat erotettavissa toisistaan väliverholla. Sopimuksen päättyessä tilat on luovutettava vuokranantajalle luonnollista kulumista lukuun ottamatta siinä kunnossa, kuin ne olivat vuokrasopimuksen alkaessa, ellei toisin sovita tai ole lisä- ja muutostöiden osalta toisin sovittu. Jyväskylässä Hippos 2020-hankkeessa kaupungin tavoitteena on toteuttaa hanke täysin uudella rahoitusmallilla, jossa kaupungin rahoja käytetään hankkeeseen sama määrä, kuin olemassa olevien tilojen peruskorjaaminen kokonaisuudessaan edellyttäisi tulevina vuosina. Hankkeella tavoitellaan liikuntatilojen laajenemista jopa kolminkertaisiksi. Koko laajan hankkeen budjetti on milj. ja lähes 90 %:ia siitä tavoitellaan yksityisenä rahoituksena. Kaupunki sijoittaisi yhtiöön 28 milj. rahaa sekä nykyrakennukset siirtyisivät uuden yhtiön vastuulle 5 milj. :n apporttina. Rakennusoikeuksista kaupunki saa arvion mukaan noin 17 milj. :n tuoton. Kaupunki rahoittaa infran ja liikuntapuiston rakentamisen, noin 6 milj.. Lisäksi kaupunki sitoutuisi tukemaan seuratoimintaa 5,5 milj. :lla/vuosi 20 vuoden sitoumuksella. Vuosittaiset nettoylläpitokustannukset Hippoksella ovat nyt noin 4 5 milj., jotka jäisivät pois uudessa yhtiömallissa.

18 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/ Mm. edellä olevat esimerkit osoittavat, että sijoittajia kiinnostavalla paikalla ja konseptilla voidaan saada hankkeita liikkeelle ilman kaupungin vetovastuuta kokonaistaloudesta. Monitoimiareenan yhteiskuntataloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten analyysi Monitoimiareenan kahden eri sijaintivaihtoehdon yhteiskuntataloudellisista vaikutuksista teetettiin arvio päätöksenteon pohjaksi (FCG Oy). Seuraavassa on esitetty raportin keskeisiä johtopäätöksiä. Raportti kokonaisuudessaan on liitteenä. Vaikutusarviossa tarkasteltiin hankkeen alueellisia vaikutuksia arvonlisäykseen, työllisyyteen ja verotuloihin sekä arvio tapahtumien vaikutuksista Lappeenrannan aluetalouteen sekä sosiaalisista vaikutuksista jääurheilun harrastajiin, jääurheiluseuroihin, kouluihin ja yleisesti asiakkaisiin. Vaikutusten analyysin tulosten ja monitoimiareenan investointikustannusten pohjalta on arvioitu hankkeen kannattavuutta molemmissa sijaintivaihtoehdoissa. Elinkaarimalliajattelun mukaisesti vaikutukset on arvioitu pitkällä ajanjaksolla. Rakentamisvaiheen meno- ja tuloerät on laskettu yhteen vuosittain toistuvien meno- ja tuloerien kanssa nykyarvomenetelmällä, jossa eriaikaiset meno- ja tuloerät on diskontattu samaa korkokantaa käyttäen yhteiseen vertailuajankohtaan. Kannattavuuslaskelman perusteina on käytetty 30 vuoden laskenta-aikaa ja 5 %:n korko-kantaa. Jäännösarvoksi investointien osalta on laskettu 30 %. Monitoimiareenan kustannustarkastelussa ovat: - investointikustannukset - käyttökustannukset Monitoimiareenan hyötyjä tarkastelussa ovat: - suorat hyödyt kaupungille (rakennuslupamaksut ja rakennusoikeuden myyntitulot) - suorien työllisyysvaikutusten perusteella arvioidut kunnallisverotulot - rakennusten kiinteistöverotulot - yhteisöverotulot Monitoimiareenan aikaansaamat hyödyt ovat Kisapuiston vaihtoehdossa kustannuksia pienemmät ja Lappeenkadun vaihtoehdossa kustannuksia suuremmat. Mikäli monitoimiareenan

19 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/ hyödyt toteutuvat vaikutusarvioiden mukaisina, monitoimiareenan hyöty- / kustannussuhde on Kisapuiston vaihtoehdossa 0,62 ja Lappeenkadun vaihtoehdossa 1,16. Rakennusvaiheessa hyötyjä syntyy monitoimiareenan rakentamisen työllistämien henkilöiden maksamista kunnallisverotuloista, yritysten yhteisöverotuloista sekä rakennuslupamaksuista ja rakennusoikeuden myynnistä. Rakennusvaiheen suorat hyödyt ovat Kisapuiston vaihtoehdossa noin 1,5 milj. / rakennusaika ja Lappeenkadun vaihtoehdossa noin 10,6 milj. / rakennusaika. Toimintavaiheessa hyötyjä syntyy monitoimiareenan ja siellä järjestettävien tapahtumien työllistämien henkilöiden maksamista kunnallisverotuloista, yritysten maksamista yhteisöverotuloista sekä kiinteistöverosta. Toimintavaiheen suorat hyödyt ovat Kisapuiston vaihtoehdossa noin 2,4 milj. / vuosi ja Lappeenkadun vaihtoehdossa noin 5,0 milj. / vuosi. Kaikki arvioidut hyödyt eivät ole nettolisäystä. Uudessa monitoimiareenassa toimivat palveluyritykset ja areenan muut toiminnot voivat siirtyä areenaan muualta Lappeenrannasta. Myös monitoimiareenassa järjestettävistä tapahtumista osa, esim. SMliigan ottelut, järjestetään jo nykytilanteessa. Tällaisten syrjäytymisvaikutusten mekanismien ja määrän arviointi on kuitenkin erityisen haastavaa, joten se on rajattu vaikutusten arvioinnin ulkopuolelle. Monitoimiareena luo joka tapauksessa mahdollisuuksia uusien palvelujen sijoittumiselle ja monipuolisten tapahtumien järjestämiselle, joten myös nettohyödyt ovat merkittävät. Asia on kuitenkin hyvä pitää mielessä arvioinnin tuloksia tarkasteltaessa. Euromääräisten hyötyjen lisäksi monitoimiareenalla on runsaasti sellaisia hyötyjä, joita ei voida mitata rahassa. Monitoimiareenalla on merkittävä vaikutus Lappeenrannan imagoon, vetovoimaan ja houkuttelevuuteen liikunta-, urheilu- ja kulttuurimatkailussa. Liikuntainvestointina monitoimiareenalla on myönteinen vaikutus asukkaiden asumisviihtyisyyteen, lasten ja nuorten liikunnan ja kuntoilun mahdollisuuksiin, lapsiperheiden muuttohalukkuuteen Lappeenrantaan sekä yleisesti asukkaiden terveyteen ja liikunnan lisääntymiseen. Lappeenkadun vaihtoehto on myös merkittävä elinkeinopoliittinen investointi, jolla on merkittävä vaikutus Lappeenrannan keskustan elinvoimaan ja elinkeinoelämän kehitykseen. Myönteinen kehitys voi houkutella keskustaan myös uusia investointeja. Muualta saatujen kokemusten perusteella sisäliikuntahallien urheilukäyttö on varsin vähäistä ns. ulkoliikuntakauden eli 1.5.-

20 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/ välisenä aikana, mikä vaikuttaa mm. maksutulojen määrään. Sama koskee osittain myös areenaa, joka on todennäköisesti jääurheilukäytössä vuodesta noin 8 kk. Kisapuiston harjoitusjäähalli on nyt käytössä noin 7,5 kk/v. Myös urheilutalo ja uimahallit ovat kesäkuusta elokuuhun varsin vajaakäytöllä taikka jopa kiinni. Tulevaisuudessa yhtenä kehittämiskohteena voisi olla em. tilojen kesäaikaisen käyttöasteen nostaminen joko uusia toimintoja etsimällä taikka käyttökautta pidentämällä. Seuraavaan FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:n analyysissä olevaan vertailutaulukkoon 17. on koottu vaikutusten arvioinnin keskeiset tulokset eriteltynä sijaintipaikkavaihtoehdon mukaan: Asemakaavatilanne Seurat ja käyttäjät Saavutettavuus Liiketoiminta-mahdollisuudet Tapahtumat Vaikutus kaupungin kehitykseen Rakennusvaiheen työllisyysvaikutus Toimintavaiheen työllisyysvaikutus VE1 Lappeenkatu Monitoimiareenan, kannen ja mahdollinen liike-, toimisto- ja asuntorakentaminen sekä liikennejärjestelyt edellyttävät asemakaavamuutoksen. Lähiympäristön asukasmäärä on suuri, joten alue on suurelle määrälle kaupunkilaisia kävellen saavutettavissa. Monitoimiareena on erinomaisesti saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla, lähialueelta kävellen ja pyöräillen ja kauempaa tuleville henkilöautolla ja joukkoliikenteellä. Luo käyttäjille ja hallille itselleen uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja parantaa toiminnan taloudellisuutta. Läheisyydessä on runsaasti kaupallisia palveluja, joille monitoimiareena tuo lisää asiakasvirtoja. Jääurheilun ja erilaisten tapahtumien järjestämisen olosuhteet paranevat oleellisesti laajempien, toiminnallisesti muuntuvien ja monipuolisten tilojen ansiosta. Merkittävä liikuntainvestointi ja elinkeinopoliittinen investointi, joka tukee kaupungin keskustan kehittämisen strategiaa, elinvoimaa ja vetovoimaa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja jolla on vahva positiivinen vaikutus kaupungin imagoon ja vetovoimaan. Noin htv / rakennusaika, josta suoria vaikutuksia 760 htv välillisiä vaikutuksia 540 htv Noin htv / vuosi, josta suoria vaikutuksia 880 htv välillisiä vaikutuksia 330 htv VE2 Kisapuisto Monitoimiareenan rakentaminen ja suunniteltu tieyhteys Harapaisentien suuntaan edellyttävät asemakaavamuutoksen. Toimiva ja tunnettu jääurheilukeskus, jossa on eri jääurheilulajien harrastuspaikat lähellä toisiaan. Alue on lappeenrantalaisille tuttu ja sinne on helppo mennä. Alue on paikkana ja nimenä tunnettu ja vakiintunut myös muille kuin lappeenrantalaisille. Alue on henkilöautolla hyvin saavutettavissa. Ei käytännössä tarjoa liiketoiminnan kehittämismahdollisuuksia nykyistä jäähallia enempää. Jääurheilun ja erilaisten tapahtumien järjestämisen olosuhteet paranevat oleellisesti laajempien, toiminnallisesti muuntuvien ja monipuolisten tilojen ansiosta. Merkittävä liikuntainvestointi, joka lisää kaupunkilaisten asumisviihtyisyyttä ja liikuntamahdollisuuksia. Noin 510 htv / rakennusaika, josta suoria vaikutuksia 300 htv välillisiä vaikutuksia 210 htv Noin 570 htv / vuosi, josta suoria vaikutuksia 400 htv välillisiä vaikutuksia 170 htv. Rakennusvaiheen Noin 10,6 milj. / rakennusaika Noin 1,5 milj. / rakennusaika

21 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/ suorat hyödyt Toimintavaiheen Noin 5,0 milj. / vuosi Noin 2,4 milj. / vuosi suorat hyödyt Hyöty-/kustannus-suhde 1,16 0,62 Johtopäätökset Esiselvityksessä ja hankesuunnitelmassa on esitetty toteuttamiskelpoiset, toimivat ja nykyaikaiset ratkaisut sekä monitoimiareenasta että sisäliikuntahallista. Kaupunginvaltuuston päätöksessä edellytettyihin asioihin on esitetty vastaukset siltä osin, kuin niihin on ollut mahdollista tämän valmisteluvaiheen yhteydessä vastata. Kyseessä on Lappeenrannan ja koko Etelä-Karjalan maakunnan kannalta kaikkien aikojen isoin ja merkittävin urheilu- ja tapahtumatoiminnan kehittämiseen tähtäävä kokonaisuus, joka koostuu kahdesta sinänsä toisistaan riippumattomasta osasta. Vahvasti kaupungin identiteettiin kuuluvan ja vaikuttavan jääkiekon SM-liigatasoisen joukkueen säilyminen ja menestyminen sarjassa sekä joukkueen taustalla toimivan yrityksen liiketoiminnan kehittäminen edellyttää nykyisen palveluinfrastruktuurin nostamista sellaiselle tasolle, että ottelutapahtumat ja muu siihen liittyvä liiketoiminta voivat olla kilpailukykyisiä jatkossa. Hankesuunnitelman mukaisen sisäliikuntahallin puute on ollut vuosikausien ajan merkittävin puute Lappeenrannan muutoin hyvin kattavassa liikuntapaikkaverkossa. Mikäli hankesuunnitelmista päätetään siirtyä varsinaiseen toteutukseen, tulee kaupunginvaltuuston päättää, miten monitoimiareena ja sisäliikuntahalli voidaan sijoittaa kaupungin pitkän ajanjakson mukaiseen investointiohjelmaan ja miten niiden aiheuttamat käyttökustannukset katetaan. Investointi- ja käyttökustannuksien minimoimiseksi on etsittävä päätöksenteon pohjaksi uusia toteuttamistapoja. Rakentaminen suoraan kaupungin taseeseen ei ole kummankaan hallihankkeen osalta enää perusteltua. Hankesuunnitelmatyön yhteydessä on eri investoritahoja ollut yhteydessä työryhmään ja ne ovat ilmaisseet kiinnostuksensa olla mukana erityisesti monitoimiareenahankkeen jatkokehittelyssä. Myös sisäliikuntahallin osalta vastaavaa kiinnostusta lienee olemassa ainakin ns. elinkaarimalliin. Nyt on siis käytössä yksityiskohtaiset hankesuunnitelmat molemmista halleista. Investointi- ja käyttökustannusten todelliset

22 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/ vuosikustannukset Lappeenranta-konsernille saadaan selvitettyä parhaiten järjestämällä avoin kilpailutus, jossa tarjotaan kiinnostuneille tahoille yhteistyöhanketta hankesuunnitelmien toteuttamiseksi eri vaihtoehdoissa eli monitoimiareenan osalta Lappeenkatu- vaihtoehdosta, Kisapuisto-vaihtoehdosta ja erillisenä hankkeena sisäliikuntahallista. Kilpailutuksen kautta nähdään millainen kiinnostus yksityisellä sektorilla on hankkeiden toteuttamiseen yhteistyössä Lappeenranta-konsernin kanssa ja, jos/kun kiinnostusta ilmenee, selviää millaiseen toiminnalliseen ja taloudelliseen lopputulokseen päädytään. Kyseessä olisi siis erityisesti Lappeenkatuvaihtoehdossa elinkeinopoliittinen kiinteistökehityshanke, jossa etsittäisiin lisärakennusoikeuden ja monitoimiareenan rakentamiseen, hallinnointiin ja omistamiseen malli, jossa kiinteistön omistajina ja rahoittajina olisi myös yksityisiä tahoja. Kisapuisto- vaihtoehto ei ehkä samalla tavalla kiinnosta ulkopuolisia investoijia, mutta joka tapauksessa tämä asia kannattaa selvittää ennen kuin areenasta tai sijoituspaikoista tehdään päätöksiä puoleen tai toiseen. Areenan osalta kilpailutukseen ja jatkoneuvotteluihin tulisi varata riittävästi aikaa eli ainakin 6 kuukautta. Kisapuiston nykyisen jäähallin osalta se tarkoittaa todennäköisesti sitä, että aiemmin asetettu tavoite uudesta hallista v siirtynee myöhemmäksi. Nykymuotoinen hallin ylläpito siis jatkuisi lisäajan verran. Sisäliikuntahallista vastaava kilpailutus ja sijoituspaikkapäätös voidaan tehdä sen jälkeen, kun päätetään hankkeen etenemisestä toteutukseen. Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus merkitsee liitteenä olevan monitoimiareenan ja sisäliikuntahallin tarveselvitykset ja hankesuunnitelmat liitteineen tiedoksi. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että monitoimiareena- hankkeen ja sisäliikuntahalli- hankkeen jatkovalmistelu annetaan kaupunginhallituksen asettamaan toimitilatoimikunnan tehtäväksi yhdessä konsernihallinnon kanssa. Jatkovalmistelussa tulee ensin selvittää avoimella haulla ulkopuolisten tahojen kiinnostus monitoimiareena- hankkeen toteuttamiseen yhteistyössä Lappeenranta- konsernin kanssa joko VE1:n mukaan Lappeenkadun päälle tai VE2:n mukaan Kisapuistoon.

23 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/ Yhteistyökumppaneiksi ilmoittautuneiden tahojen kanssa käydyissä neuvotteluissa saatu kokonaistaloudellisesti edullisin lopputulos Lappeenranta- konsernille ja sen perusteella laadittu ehdotus hankkeen toteuttamistavasta, toteuttamisaikataulusta, kokonaiskustannusarviosta, rahoittamistavasta ja vaikutuksista kaupungin talousarvioon tulee saattaa kaupunginhallituksen käsiteltäväksi ja hanke-asia kokonaisuudessaan sen jälkeen kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Kaupunginvaltuusto antaa toimitilatoimikunnan tehtäväksi valmistella sopiva ajankohta, jolloin sisäliikuntahallista voidaan tehdä monitoimiareenaa vastaava em. toteuttamis- ja rahoittamismalliselvitys. Sisäliikuntahallin toteuttamisesta päättää kaupunginvaltuusto. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano kaupunginvaltuusto Tämän kokouksen käsittely: Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha Oksman Ilkka Hietamies Mikko Rahoitusjohtaja Iskanius Jari Liitteet 1. Monitoimiareenan sekä sisäliikuntahallin tarve- ja hankesuunnitelma Liite 1 Sisäliikuntahallin alustava tilaohjelma 3. Liite 2 Monitoimiareenan alustava tilaohjelma 4. Liite 3 Monitoimiareenan pohjat leikkaukset asemapiirokset ja havainnekuvat 5. Liite 4 Sisäliikuntahallin pohjat leikkaus ja julkisivut 6. Liite 5 Sisäliikuntahallin tavoitelaskelman yhteenveto 7. Liite 6 Monitoimiareenan tavoitelaskelman yhteenveto 8. Liite 7 Areenan kannen suunnitelmaselostus ja kustannusarvio 9. Liite 8 Sijaintipaikaselvitys 10. Liite 9 Lappeenkadun liikenteellinen toimivuustarkastelu

24 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/ Liite 10 Kisapuiston liikenteellinen toimivuustarkastelu 12. Liite 11 Lappeenrannan ydinkeskustan pysäköintipaikat ja määrät Liite 12 Lappeenrannan paikallisliikenteen reitit ja pysäkit 14. Liite 13 Monitoimiareenan yhteiskuntataloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten analyysi 15. Liite 14 Lappeenkadun ympäristön infran kehittämisen yleissuunnitelma 16. Liite 15 Hankesuunnittelun yhteydessä saadut lausunnot seuroilta ja muilta yhteisöiltä 17. Liite 16 Kustannusten vertailu 18. Dia1 Lappeenkadun asemapiirrosluonnos_ramboll 19. Dia2 Areenan leikkaus ja julkisivuhahmotelma_ramboll 20. Dia3 Lappeenkadun havainnekuvat_aihio arkkitehdit Oy 21. Dia4 Kisapuiston asemapiirrosluonnos_ramboll 22. Dia2 Lappeenrannan sisäliikuntahalli (2)_Ramboll 23. Dia6 Sisäliikuntahallin leikkaus ja julkisivukaaviot_ramboll 24. Kisapuisto havainnekuva Kisapuisto havainnekuva 2 Kaupunginhallituksen ehdotus Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että monitoimiareena- hankkeen ja sisäliikuntahalli- hankkeen jatkovalmistelu annetaan kaupunginhallituksen asettamaan toimitilatoimikunnan tehtäväksi yhdessä konsernihallinnon kanssa. Jatkovalmistelussa tulee ensin selvittää avoimella haulla ulkopuolisten tahojen kiinnostus monitoimiareena- hankkeen toteuttamiseen yhteistyössä Lappeenranta- konsernin kanssa joko VE1:n mukaan Lappeenkadun päälle tai VE2:n mukaan Kisapuistoon. Yhteistyökumppaneiksi ilmoittautuneiden tahojen kanssa käydyissä neuvotteluissa saatu kokonaistaloudellisesti edullisin lopputulos Lappeenranta- konsernille ja sen perusteella laadittu ehdotus hankkeen toteuttamistavasta, toteuttamisaikataulusta, kokonaiskustannusarviosta, rahoittamistavasta ja vaikutuksista kaupungin talousarvioon tulee saattaa kaupunginhallituksen käsiteltäväksi ja hanke-asia kokonaisuudessaan sen jälkeen kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Kaupunginvaltuusto antaa toimitilatoimikunnan tehtäväksi valmistella sopiva ajankohta, jolloin sisäliikuntahallista voidaan tehdä monitoimiareenaa vastaava em. toteuttamis- ja

25 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/ rahoittamismalliselvitys. Sisäliikuntahallin toteuttamisesta päättää kaupunginvaltuusto. Päätös Asiassa käydyn keskustelun aikana valtuutettu Juha Turkia esitti päätösehdotuksen ensimmäiseen kappaleeseen lisäyksenä ja pidetään nykyjäähallin peruskorjaus/korjaaminen yhtenä vaihtoehtona. Valtuutettu Kai Karhukorpi kannatti Turkian esitystä. Valtuutettu Ilpo Heltimoinen esitti lisättäväksi päätösehdotuksen toiseen kappaleeseen sanan rahoittamistavasta jälkeen sanat sekä selvittää käyttökustannusten nousun rahoittaminen eri vaihtoehdoissa ja (jatkuu kuten päätösesityksessä). Valtuutettu Toni Mustola kannatti Heltimoisen esitystä. Valtuutettu Virpi Junttila esitti, että päätösehdotuksen 3. kappaleen ensimmäinen virke muutetaan muotoon: Kaupunginvaltuusto antaa toimitilatoimikunnan tehtäväksi valmistella samanaikaisesti monitoimiareenan jatkovalmistelun kanssa sisäliikuntahallin toteuttamis- ja rahoittamisselvityksen. Valtuutettu Kalle Saarela kannatti Junttilan esitystä. Merkittiin, että kokous keskeytettiin neuvottelutaukoa varten klo Kokousta jatkettiin klo Keskustelun päätettyä ja puheenjohtajan tiedustelun jälkeen valtuusto päätti yksimielisesti hyväksyä Turkian lisäysesityksen. Puheenjohtaja totesi, että Heltimoisen ehdotus sinänsä sisältyy päätösesitykseen, koska siinäkin edellytetään selvitys kaupungin talousarvioon. Puheenjohtajan tiedustelun jälkeen valtuusto hyväksyi yksimielisesti Heltimoisen ehdottaman lisäyksen päätökseen. Puheenjohtajan tiedustelun jälkeen valtuusto päätti hyväksyä myös Virpi Junttilan tekemän muutosesityksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginvaltuuston hyväksyneen kaupunginhallituksen ehdotuksen edellä esitetyillä lisäyksillä täydennettynä.

26 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/ Tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit vuodelle 2019 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1907/ /2018 Käsittelyhistoria Kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 421 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Rahoitusjohtaja Iskanius Jari Talousarviopäällikkö Lammi Risto Tuloveroprosentti Lappeenrannan ansiotulopohjan kehitys on ollut viime vuosina heikkoa. Vuonna 2016 ansiotulot kasvoivat edelliseen vuoteen nähden 0,6 % ja vuonna 2017 kasvua oli 1,1 %. Vuodelle 2018 ennakoidaan 1,6 %:n kasvua. Talousarvion ja taloussuunnitelmavuosien palkkatulojen kasvuarvio perustuu 1,6 %:n ansiotason kasvuun. Väestörakenteen muutoksen vuoksi palkkatulojen kasvu jää noin 1,2 %:tiin eläketulojen kasvun ollessa lähes 4 %. Merkille pantavaa kuntien verotulojen kehityksessä on ollut se, että vaikka ansiotuloissa on ollut jo hienoista kasvua ja kansantuotteen kasvu on ollut jopa hyvällä tasolla, on verotulojen kehitys ollut negatiivista. Vuonna 2017 Lappeenrannan kokonaisverokertymä aleni 0,8 % ja kunnallisverokertymä aleni peräti 2,2 %. Vuoden 2018 kokonaisverokertymä on jäämässä noin puoli prosenttia alle edellisen vuoden tason. Viimeksi verotulojen määrä edelliseen vuoteen nähden on kasvanut vuonna Noususuhdanteesta huolimatta verotulot eivät siis ole kasvaneet. Yksi keskeisimmistä selittävistä tekijöistä löytyy kilpailukykysopimuksesta. Valtion päätöksin verovähennyksiä on kasvatettu, mikä on pyritty kompensoimaan valtionosuuksissa.

27 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/ Tämä ei ole kaikilta osin toteutunut täysimääräisesti. Työntekijöiden osuus eläke- ja työttömyysvakuutusmaksusta on kasvanut, mikä vähentää verotettavaa tuloa. Tätä ei ole miltään osin kompensoitu kunnille. Verotulot ja valtionosuudet yhteensä pysyvät tänä vuonna edellisen vuoden tasolla. Vuodelle 2019 odotetaan verokertymään hieman positiivisempaa kehitystä. Vuoden 2018 vertailutaso on tosin alhainen, mihin vaikuttaa poikkeuksellisen suuret ennakonpalautukset vuodelta Joustavaan verotuksen valmistumiseen siirtyminen aikaistaa osin jäännösverojen toisen erän tilitystä vuodelta 2020 jo vuodelle Verovähennysten kasvu vuodelle 2019 on viime vuosia maltillisempi. Yksi kriisikuntakriteereistä on, että tuloveroprosentti ylittää yhdellä prosenttiyksiköllä maan painotetun keskiarvon. Kuluvana vuonna kyseinen raja-arvo on 20,86, eli kriisikuntakriteeri täyttyy Lappeenrannassa. Kriteerin täyttää tänä vuonna 141 kuntaa, minkä vuoksi maan hallitus on esittämässä uudeksi raja-arvoksi kahta prosenttiyksikköä yli painotetun keskiarvon. Muutoksen toteutuessa Lappeenranta ei enää täyttäisi tätä kriteeriä nykyisellä veroprosentillaan. Viime vuonna veroprosenttipäätöksen perustelutekstissä todettiin, että strateginen veroratkaisu on perusteltua tehdä siinä vaiheessa, kun maakuntauudistuksen toteutuminen selviää. Siihen asti tuloveroprosentti pidettäisiin nykyisellä 21 prosentin tasolla. Kiinteistöveroprosentit Valtuusto päätti , että hulevesien hallinta rahoitetaan yleisellä kiinteistöverolla. Hulevesien hallinnan 1,5 miljoonan euron vuosikulujen kattamiseksi yleistä kiinteistöveroprosenttia on korotettava 0,13 prosenttiyksikköä. Tähän kytkeytyen kaupunginhallitus on jo antanut Lappeenrannan Energialle omistajaohjauspäätöksen, jonka mukaan jätevesimaksua alennetaan 11,1 % vuoden 2019 alusta. Keskimäärin asuinkiinteistöjen jätevesimaksu alenee enemmän kuin kiinteistövero nousee. Valtiovarainministeriö valmistelee kiinteistöverotuksen uudistamista vuoden 2020 alusta lukien. Uudistuksen tavoitteena on, että kiinteistöjen verotusarvot vastaisivat nykyistä paremmin kiinteistöjen todellista arvoa. Verotusarvot tulisivat pääsääntöisesti nousemaan. Koska uudistuksella ei kuitenkaan tavoitella kiinteistöverotuksen tason nostamista, tulevat veroprosentit muuttumaan. Jos uudistus toteutuu tavoitellussa

28 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/ aikataulussa, päättäisi valtuusto uusista kiinteistöveroprosenteista ensi vuonna vastaavaan aikaan. Vuonna 2019 esitetään noudatettavaksi yleistä kiinteistöveroprosenttia lukuun ottamatta nykyisiä veroprosentteja. (JI) Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle: 1. Kunnallisveroprosentti vuonna 2019 on 21,00 2. Kiinteistöveroprosentit ovat vuonna 2019 seuraavat - Yleinen 1,43 (korotus 0,13 %-yksikköä) - Vakituiset asuinrakennukset 0,55 - Muut asuinrakennukset 1,15 - Voimalaitokset 2,85 - Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 Yleishyödyllisille yhteisöille ei määrätä omaa kiinteistöveroprosenttia. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Talousarviopäällikkö Tämän kokouksen käsittely: Valmistelija/lisätiedot: Rahoitusjohtaja Iskanius Jari Talousarviopäällikkö Lammi Risto etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Kaupunginhallituksen ehdotus Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle: 1. Kunnallisveroprosentti vuonna 2019 on 21,00 2. Kiinteistöveroprosentit ovat vuonna 2019 seuraavat - Yleinen 1,43 (korotus 0,13 %-yksikköä) - Vakituiset asuinrakennukset 0,55 - Muut asuinrakennukset 1,15 - Voimalaitokset 2,85

29 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/ Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 Yleishyödyllisille yhteisöille ei määrätä omaa kiinteistöveroprosenttia. Päätös Hyväksyttiin.

30 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/ Verosta vapauttamista koskevien asioiden toimivalta Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1951/ /2018 Käsittelyhistoria Kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 422 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Talousarviopäällikkö Lammi Risto Kuntaliiton kirje : Toimivallan pidättäminen kunnalla kunnallis- ja kiinteistöverosta vapauttamisessa vuosina Verosta vapauttamisella tarkoitetaan toimivaltaisen viranomaisen tekemää päätöstä, jossa vero- tai maksuvelvollinen vapautetaan osittain tai kokonaan suoritettavasta tai jo suoritetusta verosta. Verovelvollinen tekee verosta vapauttamista koskevan hakemuksen, jonka viranomainen ratkaisee. Hakemus voidaan myös hylätä. Toimivalta kunnallis- ja kiinteistöverosta vapauttamisessa siirtyi Verohallinnolle alkaen Veronkantolain muutoksella (882/2012), joka tuli voimaan Muutoksesta tiedotettiin Kuntaliiton yleiskirjeellä 7/80/2013. Kunta voi kuitenkin pidättää ratkaisuvallan itsellään. Kunta voi tehdä veronkantoviranomaiselle kunnallisveron sekä kiinteistöveron ratkaisuvaltaa koskevan ilmoituksen, jolloin ilmoituksensa mukaisesti kunta ratkaisee kunnallisverosta tai kiinteistöverosta taikka kummastakin verosta vapauttamista koskevat asiat noudattaen, mitä Veronkantolain 50 :ssä säädetään ( alkaen uuden Veronkantolain /11