Hyvinvointilautakunta Eteläisen suunnan koulujärjestelyt (Sirkkala-Karsikko-Multimäki-Reijola-Karhunmäki-Iiksenvaara-Niittylahti)

Transkriptio

1 Hyvinvointilautakunta Eteläisen suunnan koulujärjestelyt (Sirkkala-Karsikko-Multimäki-Reijola-Karhunmäki-Iiksenvaara-Niittylahti) 2153/ /2018 HYVOLK 37 Hyvinvointipalveluissa on yhteistyössä mm. tilakeskuksen, kaupunkiympäristön toi mi alan ja konsernihallinnon kanssa valmisteltu eteläisen alueen tulevaisuuden kou lu jär jes te ly jä. Alueella on yhteensä lähes ala- ja yläkoululaista. Tällä het kel lä alueella toimii kahdeksan alakoulua, kaksi yläkoulua (Pielisjoen koulu ja Py hä se län koulu) sekä syksyllä 2018 toimintansa aloittava noin 700 oppilaan Nepen mä en yhtenäiskoulu. Koulujärjestelyjen ratkaisut ovat ajankohtaisia monestakin syystä. Sirkkalan kam puk sel ta on tyhjenemässä tiloja Rantakylän normaalikoulun siirtyessä uuteen valmistuvaan kouluun alkaen. Tällöin Sirkkalan tilat jäävät suurelta osin ilman käyttöä. Lisäksi Karsikon alakoulu on toiminut väliaikaisesti Sirk ka lassa, pysyvämmästä ratkaisusta tarvitaan päätös. Karhunmäen alakoululaisten tule vas ta yläkoulusta on tehtävä ratkaisu. Myös Reijolan alakouluun tarvitaan ti larat kai su ja lähitulevaisuudessa. Eteläisen alueen koulujärjestelyjä on käsitelty kaupunginhallituksen ja hy vin vointi lau ta kun nan yhteisessä iltakoulussa Asiasta on myös jär jes tet ty kuulemistilaisuus, johon kutsuttiin alueiden lasten huoltajat sekä kaik ki asiasta kiinnostuneet. Kuntalaisilla oli mahdollisuus kertoa omia nä ke myk si ään asiasta. Kaupunginvaltuuston iltakoulussa asiaa käsiteltiin Ti lai suuksien esitykset, kuulemistilaisuuden muistio sekä kuntalaisilta tulleet nä ke myk set ovat luettavissa luottamushenkilöiden verkkopalvelussa. Päävaihtoehdot Eteläisen alueen koulujärjestelyjä on lähdetty selvittämään kahden eri pää vaihto eh don kautta. Ensimmäisessä vaihtoehdossa lähtökohtana on ollut kahden uuden yhtenäiskoulutyyppisen koulun rakentaminen Karsikkoon ja Reijolaan. Rei jolan yläkouluun oppilaita tulisi Reijolan lisäksi Karhunmäestä ja Niit ty lah des ta, tarvittavien koulukuljetusten määrä on melko pieni. Reijolaan tarvittaisiin 1-2 -sarjainen alakoulu sekä 5-6 -sarjainen yläkoulu. Karsikon yläkouluun oppilaat tu li si vat aluksi Karsikon alakoulusta ja Iiksenvaaralta, myöhemmin myös Mul timäes tä. Ylä kou lun oppilasmäärä kasvaa kuitenkin niin suureksi, ettei riittävän suu ri yhtenäiskoulu ton til le mahdu. Tässä vaihtoehdossa Karsikkoon tarvittaisiin siis uusi alakoulu ja uusi yläkoulu. Toisessa vaihtoehdossa lähtökohtana on keskitetyn oppilaan yläkoulun si joit ta mi nen Sirkkalan kampukselle. Sirkkalan yläkouluun oppilaat tulisivat Sirkka lan, Karsikon, Multimäen, Reijolan, Karhunmäen, Iiksenvaaran ja Niittylahden ala kou luis ta. Myös Reijolan alakoulun uusimiseen lähitulevaisuudessa tulisi tässä vaih to eh dos sa varautua. Sirkkalan keskitetyn yläkoulun malli vaatisi myös lii kunta ti lo jen remontoimisen kampuksen yhteydessä oleviin ja juuri vapautuviin yritys ti loi hin.

2 Molempiin vaihtoehtoihin liittyy mahdollinen alakouluinvestointi Multimäkeen, jo ta ei vielä tarvitse ratkaista. Multimäen on suunniteltu olevan merkittävä kaupun gin kasvun alue 2020-luvulla, kun Karhunmäki on rakentunut. Alueen kehitys riip puu kuitenkin kaupungin kasvusta ja rakentamisesta, investointi saattaa olla ajan koh tai nen noin vuonna Karhunmäessä on nähty, kuinka päiväkoti ja ala kou lu lisäävät asukkaiden näkökulmasta asuinalueen vetovoimaa. Lähes kaikki tulevan Multimäen alakoululaiset olisivat kuljetusoppilaita, jos lähikoulu olisi Kar si kon koulu. Keskusteluissa on liikkunut myös ajatuksia siitä, että Karsikon ja Mul ti mäen alakoululle etsittäisiin uusi paikka jostakin keskeisemmältä si jain ti paikal ta. Sellaista ei kuitenkaan ole löytynyt. Multimäen mahdollinen alakoulu on huomioitava siinä vaiheessa, kun Karsikon alakouluinvestointia ratkaistaan. Lisäk si on huomioitava, että jos Multimäen alue kasvaa hyvin, oppilaspainetta tulee lisää Karsikon tai Sirkkalan yläkouluun. Vaihtoehtojen yleistä arviointia Kouluratkaisujen vaikutuksia on arvioitu monelta eri näkökannalta. Kuntalaiset ko ke vat alakoulun vahvasti lähipalveluksi. Siitä kertoo jo sekin, että alueella on täl lä hetkellä yhdeksän alakoulua ja vain kaksi yläkoulua kunnes Nepenmäen yh te näis kou lu aloittaa ensi syksynä. Karsikon koulun nykyinen sijainti Sirk ka las sa on koettu etäiseksi, eikä siitä kuntalaispalautteen perusteella toivota pysyvää rat kai sua. Lisäksi kuljetuskustannukset ovat kasvaneet. Alueen yläkoululaisia on jo nykyiselläänkin varsin paljon kuljetusten piirissä. Kahden yläkoulun vaihtoehdossa kuljetukset vähenisivät erityisesti Reijolan ja Niit tylah den alueella. Myös suurelle osalle Karhunmäen tulevista yläkoululaisista Rei jolan yläkoulu olisi kevyen liikenteen matkan päässä. Keskitetyn yläkoulun mal lis sa Reijolan ja Niittylahden kuljetussuunta muuttuisi nykyisestä ja Kar hun mäen tulevien oppilaiden yläkoulu olisi Reijolan sijaan Sirkkalassa. Muilta osin vaih toeh dot eivät tässä suhteessa eroa. Kahden yläkoulun mallissa yläkoulu on lähempänä kotia joillekin oppilaille, li säk si kouluympäristö on pienempi ja rajatumpi ja osa oppilaista voi jatkaa tutussa koulus sa yläkouluun. Valinnaisaineita on, mutta kuitenkin vähemmän kuin kes ki tetyn yläkoulun mallissa. Sirkkalan yläkoulussa valinnaisainemahdollisuudet oli sivat erinomaiset, lisäksi kaupunkiympäristö tarjoaa runsaasti erilaisia op pi mis ympä ris tö jä. Myös kaupungin monet harrastusmahdollisuudet ovat paremmin saavu tet ta vis sa koulupäivän jälkeen. Liikuntatilojen remontoiminen koulun yh teyteen aut tai si jatkuvaa puutetta sisäliikuntatilojen il ta käyt tö mah dol li suuk sis ta. Sirkkala on julkisen liikenteen ja asiointiliikenteen solmukohtana helposti saa vutet ta vis sa. Jonkin verran huolta on keskusteluissa noussut esille siitä, kuinka isossa ylä koulus sa hitaammat oppilaat pysyvät mukana. Isoja yläkouluja on ollut toiminnassa se kä naapurikunnissa että muualla Suomessa, eikä koulun koosta johtuvaa op pimi sen ongelmaa ei ole tullut ilmi. Koulu tukee oppimista mm. pienryhmillä ja ohjaa jia käyttämällä. Pedagogiikan kannalta tärkeämpää on luokassa tapahtuvan ope tuk sen laatu ja oppilaan tuki kuin koulun oppilasmäärä. Myös isojen koulujen kult tuu ri pystytään rakentamaan tukevaksi ja välittäväksi.

3 Liikenneturvallisuuden näkökulmasta Sirkkala-ratkaisu on suunniteltava huo lel lises ti. Tämä on hyvin mahdollista, sillä koko asemanseudun ratkaisut ovat juuri läh dös sä liikkeelle. Tällä hetkellä Sirkkalassa käy noin 700 alakoululaista, lii kenne jär jes te lyt on saatu sujumaan kohtuullisesti. Vielä tänä vuonna järjestelyjä kou lun luona parannetaan ja Sirkkalan sillalle vievää kevyen liikenteen väylää siirre tään. Koulun tontin pysäköintimahdollisuudet voidaan suunnitella uutta, py syvää tilannetta varten. Lisäksi aseman seudulle tulee mittava pysäköintihalli, jo ka palvelee myös koulun tarpeita. Vuonna 2019 lin ja-au tot siirtyvät nykyisestä sijain nis ta uuden Asemakaarikadun varteen. Sieltä on hyvä yhteys olemassa olevaa kevyen liikenteen ylikulkusiltaa pitkin Ket tu vaa ran tien yli koululle. Molemmissa vaihtoehdoissa vaikutus Hammaslahden yläkouluun on sa man lainen. Hammaslahden yläkoulu pienenee, mutta jatkaa 3-sarjaisena. Ylä kou lu laiset tulevat Hammaslahden lisäksi Rekivaaran ja Suhmuran alakouluista. Tämä takaa hyvän valinnaisainetarjottimen, ja opetusjärjestelyt voidaan toteuttaa tar koituk sen mu kai ses ti. Tilojen osalta Hammaslahden alueen mahdolliset korjaus- ja rakentamistarpeet selvitetään omana asianaan. Yläkoulun pie ne ne mi nen hieman vähentää mahdollisia tulevia investointipaineita. Huolta on tullut esiin myös Sirkkala-vaihtoehdon potentiaalisten liikuntatilojen kun non suhteen. Reilut kymmenen vuotta sitten kun Sirkkalan tiloja ylipäätään kor jat tiin koulutuskäyttöön, tilanne oli kunnallispoliittisesti varsin kuumentunut ja maapohja tuli tutkituksi erittäin perusteellisesti. Sen jälkeinen tiloissa ollut yritys toi min ta ei aiheuta oleellista huolta tilojen kuntoon liittyen. Esiin on tuotu myös ehdotus, jonka mukaan Sirk ka laan sijoitettaisiin Karsikon yhte näis kou lu pysyvästi. Tällöin Karsikon alueesta tu li si ensimmäinen Joensuun var sin suuri kaupunginosa, jossa ei olisi ollenkaan ala kou lua. Alue kuuluu ns. uudis tu viin kaupunginosiin, sen vetovoimaa hei ken net täi siin selkeästi jos lä hi koulua ei olisi. Reijolaan tarvittaisiin edelleen yh te näis kou lu in ves toin ti. Lisäksi valmistelun yhteydessä on sivuttu myös sitä, että Joensuussa toimiva yksi tyi nen koulu etsii toiminnalleen ja noin 120 oppilaalle uusia tiloja. Kaupunki on tu ke nut kaikkia Joensuussa toimivia yksityisiä kouluja mm. puoltamalla toi mi lupia, pyrkimällä yhteistyöhön ja edistämällä tilaratkaisujen syntymistä. Koulut näh dään Joensuun koulutustarjontaa rikastuttavina, ja niihin suhtaudutaan lähtö koh tai ses ti positiivisesti. Yksityisten koulujen tilavuokria kaupunki ei voi subven toi da, koulut ratkaisevat asiansa valtionosuusrahoituksen mukaisten ko ti kunta kor vaus ten puitteissa. Tässä yhteydessä yksityiskoulun tilatoiveisiin ei ole löyty nyt ratkaisua, kaupunki kuitenkin pyrkii kaikin puolin edesauttamaan asiaa. Vaihtoehtojen vaikutukset kaupungin talouteen ja investointeihin Sirkkala-rakennus on Joensuu-konsernin 100 % omistuksessa (Joensuun Yri tyskiin teis töt Oy). Se on perusteellisesti remontoitu koulukäyttöön noin kymmenen vuot ta sitten. Rakennus on valtava, neliöitä on lähes m2 ja tase-arvo on 7,5 miljoonaa euroa. Karelia ammattikorkeakoulu luopui tiloista, eikä niihin ole täl lä hetkellä tiedossa pysyvää ratkaisua. Elinvoimayhtiöissä on jo parin vuoden ajan kartoitettu mahdollista yrityselämän kiinnostusta tiloihin, realistisia vaih toeh to ja ei ole näköpiirissä. Tilojen remontoiminen muuhun esimerkiksi toi mis tokäyt töön ei ole taloudellisesti tarkoituksenmukaista. Remontin jälkeinen vuokra

4 ei ole kilpailukykyinen kaupungissa muuten tarjolla olevien toimistotilojen kanssa. Lisäksi esimerkiksi kaupungin yhteen koottu hallinto täyttäisi tiloista enin tään puolet. Kahden yläkoulun vaihtoehdossa investointikustannukset muodostuvat seu raavas ti: - Karsikon alakouluinvestointi 15 M - Reijolan yhtenäiskouluinvestointi 17,5 M - Yläkouluinvestointi Karsikkoon, 13 M. Huomioiden purkukustannukset ja alaskirjaukset (2,267 M ) tämän vaihtoehdon in ves toin ti kus tan nuk set ovat vajaat 48 M. Yläkouluinvestoinnin kokoa mi toittaa osaltaan Multimäen alueen kasvu, jota on hankala ennakoida. Sirkkala-vaihtoehdossa investointikustannukset muodostuvat seuraavasti: - Sirkkalan muutostyöt ja liikuntatila 3,9 M - Reijolan alakouluinvestointi 8 M - Alakouluinvestointi Karsikkoon, 15 M. Huomioiden purkukustannukset ja alaskirjaukset (2 267 M ) tämän vaihtoehdon in ves toin ti kus tan nuk set ovat runsaat 29 M Sirkkalassa on jonkin verran ka pa siteet tia yläkoulun oppilasmäärän kasvun suhteen. Molempiin vaihtoehtoihin liittyvän mahdollisen Multimäen alakoulun in ves toin tikus tan nuk sek si on arvioitu 8,5 miljoonaa euroa. Koulun toteuttaminen, suu ruus ja investoinnin ajankohta ratkeavat myöhemmin ja riippuvat mm. kau pun gin kasvusta. Käyttötalouden näkökulmasta kuljetuskustannukset ovat Sirk ka la-vaih to eh dossa noin suuremmat vuositasolla kuin kahden yläkoulun mallissa. Var sinai sen opetuksen järjestämisen kustannuksiin ratkaisulla ei uskota olevan oleel lisia vaikutuksia. Kaikissa käsillä olevissa vaihtoehdoissa kaikki koulukoot ovat riittä vät tarkoituksenmukaisen opetuksen järjestämiseksi. Vaihtoehtojen aikataulut ja sisäilma-asiat Pielisjoen koululla on tehty sisäilmatutkimukset ja asiasta on saatu myös ter veystar kas ta jan lausunto.tilojen käyttöä ei ole kielletty, mutta saatujen sel vi tys ten perusteella tilakeskus on arvioinut Pielisjoen koulun korjauskustannusten nou sevan niin suuriksi, että tilojen pitkäaikaisen käytön lopettaminen näyttää tar koituk sen mu kai sel ta. Terveysvalvonnan esittämät korjauslaajuuden li sä sel vi tyk set suoritetaan kesällä Pielisjoen koulun oppilaille turvataan terveelliset ja turvalliset tilat koulutyötä varten, tavoiteaikataulu on vuodenvaihde 2019, kun Sirk ka las ta vapautuu tiloja. Pielisjoen koululla tehdään sitä ennen kaikki tar vit tavat korjaustyöt, jotta tiloissa oleskelu ei aiheuta terveydellistä riskiä. Tällä het kellä Pielisjoen koulun tasearvon alaskirjaus ja purkukustannukset aiheuttaisivat noin 1,3 miljoonan euron kustannuksen. Sirkkalan kampukselta ei ole tullut viimei sen vuoden aikana yhtään sisäilmailmoitusta oppilailta eikä henkilöstöltä. Työ suo je lun lausunto Sirkkalan sisäilmatilanteesta on tallennettu luot ta mus hen-

5 ki löi den verkkopalveluun. Pielisjoen koulun oppilaat voidaan sijoittaa mahdollisesti Sirkkalaan jo vuoden vaih tees sa Sirkkalaan jäisi myös Karsikon alakoulu siihen saakka, kunnes uu si Karsikon alakoulu valmistuisi. Näin ollen Sirkkalan yläkoulu olisi ko ko nai suudes saan toiminnassa vasta tämän jälkeen. Alueen kirjasto- ja nuorisopalvelut voitaisiin keskittää alakoulun yhteyteen. Sirkka lan yläkoulu palvelisi luonnollisesti myös monipuolisten ilta-aktiviteettien keskuk se na kaupungin ytimessä. Valmistelija: hyvinvointijohtaja Riitta Huurinainen ja strategiajohtaja Janna Puuma lai nen Hyvinvointijohtajan päätösehdotus: Hyvinvointilautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että 1. Joensuun eteläisen suunnan koulujärjestelyt toteutetaan siten, että Sirkkalaan si joi te taan keskitetty yläkoulu, johon oppilaat ohjautuvat alueelta Sirkkala, Karsik ko, Multimäki, Reijola, Karhunmäki, Iiksenvaara ja Niittylahti; 2. Pielisjoen koulun oppilaat siirtyvät Sirkkalaan tavoitteena vuoden vaihde 2019 ja Sirkkalan yläkoulun toiminta on kokonaisuudessaan käynnissä viimeistään silloin, kun Karsikon alakoulu aloittaa toimintansa ja 3. Karsikon alakoulu sijoitetaan tulevaisuudessa vanhan alakoulun tontille ja asema kaa voi tus ta jatketaan tältä pohjalta. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Nuorisovaltuuston varaedustaja Mikko-Juhani Kuittinen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana.