JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sirkkalan neuvotteluhuone B226, os. Sirkkalantie 12 A, 2. krs.

Transkriptio

1 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Hyvinvointilautakunta Aika klo 17:00-19:53 Paikka Sirkkalan neuvotteluhuone B226, os. Sirkkalantie 12 A, 2. krs. Käsitellyt asiat Sivu 33 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 34 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 35 Hyvinvointilautakunnan osavuosikatsaus Joensuun kaupungin lahjoitusrahaston vuosituoton jakaminen stipendeinä 37 Eteläisen suunnan koulujärjestelyt (Sirkkala-Karsikko-Multimäki-Reijola-Karhunmäki-Iiksenvaara-Niitt ylahti) 38 Itä-Suomen aluehallintoviraston selvityspyyntö Enon koulun B-rakennuksen sisäilma-asiassa Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset 18

2 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Hyvinvointilautakunta Läsnä Kärkäs Joakim puheenjohtaja Hulmi Helena jäsen Hämäläinen Petri varajäsen Korkatti Maria varajäsen Kähkönen Paavo jäsen Roivas Maria jäsen Rossi Hannes jäsen Rämänen Pirjo jäsen Salo Kauko jäsen Torni Anni jäsen Varis Milena jäsen Hattunen Jenna kaupunginhallituksen edustaja Kuittinen Mikko-Juhani nuorisovaltuuston varaedustaja Poistui klo Huurinainen Riitta hyvinvointijohtaja Stedt Sisko pöytäkirjanpitäjä Junnilainen Juhani talouspäällikkö Poistui klo 19.07, 38 Poissa Saarelainen Antti varapuheenjohtaja Nuutinen Jere jäsen Paakki Neea nuorisovaltuuston edustaja Allekirjoitukset Joakim Kärkäs puheenjohtaja Sisko Stedt pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu Maria Roivas pöytäkirjan tarkastaja Paavo Kähkönen pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Pöytäkirjanpitäjä Sisko Stedt

3 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Hyvinvointilautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus HYVOLK 33 Puheenjohtaja päättää todeta kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Totesi.

4 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Hyvinvointilautakunta Pöytäkirjan tarkastajien valinta HYVOLK 34 Hyvinvointijohtajan päätösehdotus: Hyvinvointilautakunta päättää valita pöytäkirjan tarkastajat. Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Maria Roivas ja Paavo Kähkönen.

5 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Hyvinvointilautakunta Hyvinvointilautakunnan osavuosikatsaus / /2018 HYVOLK 35 Osavuosikatsauksissa raportoidaan kuukausittaisen seurannan tavoin talouden ja toiminnan toteutumisesta sekä tulosennusteesta. Tämän ohella raportoidaan ta lous ar vios sa asetettujen strategiasta johdettujen ja toiminnallisten ta voitteiden sekä taloudellisten ja määrällisten tavoitteiden toteutumisesta. Strategista johdettujen ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuma-arvion lisäksi to teu tu mi sen tilanne esitetään "liikennevalomerkein". Taloudellisten ja määrällisten tavoitteiden toteutuminen raportoidaan pal ve luarvi oi den toteutumistaulukossa. Talousarviossa 2018 uusien voimaan tulleiden virka- ja työ ehtosopi-mus ten mukaisiin palkankorotuksiin varauduttiin keskitetysti yleis hal linnon tulosalueella. Kaupunginvaltuusto kohdisti hyväksymässään talous ar vio-muu tok ses sa hyväksyttyjen sopimusten mukaisten palk ka kus tan nusten muutokset palkkasumman suhteessa tulosalueille. Samalla kau pun gin valtuus to valtuutti toimialat muuttamaan taloudellisten ja määrällisten ta voit teiden taulukot muutoksia vastaavasti. Hyvinvoinnin talouden toteuma tulosalueittain: Talous- ja hallintopalvelut -9,4 % 2,5 % 410 Koulutuspalvelut 24,7 % 24,5 % 440 Varhaiskasvatuspalvelut 23,1 % 23,5 % 455 Nuorisopalvelut 22,5 % 23,0 % 660 Kulttuuripalvelut 20,5 % 20,5 % 690 Liikuntapalvelut 24,2 % 23,5 % Yhteensä 23,2 % 23,4 % Neljännesvuoden toteutuman perusteella ennustetaan, että tulosalueiden talous pysyy pääosin talousarviossa. Toteumaprosentti on matalampi kuin vuonna Ylityspainetta kuitenkin on, koska palkankorotukset alkavat vaikuttamaan me noi hin toukokuussa ja vuoden 2017 lopulla saatiin korjauseriä Tekniseltä keskuk sel ta ja Polkka Oy:lta, jotka paransivat toimialan tulosta. Menojen kasvaessa lop pu vuo den aikana ja vastaavien korjauserien puuttuessa hyvinvoinnin toi mialan tilinpäätöksen arvioidaan ylittyvän 0,5 milj. euroa. Tulosalueiden toiminta : Talous- ja hallintopalvelut: Tapahtumapalveluissa alkuvuoden keskeisimmät tapahtumat olivat Kainuun prikaatin ja Kuopion huoltopataljoonan yhteinen valatilaisuus Joensuussa sekä Kontiolahdessa järjestetty ampumahiihdon maailmancup-kilpailu. Alkuvuoden aikana valmisteltiin mm. vuoden 2018 suurtapahtumien yhteistyösopimuksia sekä avustushakemuksia

6 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Hyvinvointilautakunta Sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvottelukunta myönsi vuosittaiset avustukset. Carelicumin palvelupisteen toimintaa on edelleen selkiytetty. Koulutuspalvelut Marjalan koulun laajennuksen hankesuunnittelu käynnistyi tammikuussa Heinävaaran yhtenäisen peruskoulun yläkoululaiset siirtyivät Tuupovaaran väistö ti lois ta Heinävaaran uusiin tiloihin Enon koulun B-rakennuksesta on päivätyn terveystarkastajan lau sunnon mukaan sisäilman takia luovuttava. Väistötilat ovat valmistelussa. Eteläisen alueen kouluverkkoratkaisua on valmisteltu. Koulujen lukuvuoden henkilöstön, tilojen ja tuntiresurssien suun nitte lu on perinteisesti helmikuussa 2018 kiihkeimmillään. Varhaiskasvatuspalvelut Hukanhaudan päiväkodin valmistumisaikataulu on tarkentunut ja se to den näköi ses ti saadaan käyttöön jo syyskuussa. Uusiin tiloihin siirtyy toiminta Pe täikkö län päiväkodin siirtotiloista, Punahilkan päiväkodin siirtotiloista, Penttilästä Pik ka rais ten ryhmästä sekä avoimen varhaiskasvatuksen ryhmästä Niinivaaran vuo ro päi vä ko dis ta. Nuorisopalvelut Nuorisopalveluiden alkuvuoden aikana on rekrytoitu neljä uutta etsivää nuo ri sotyön te ki jää. Ohjaamopalveluiden uudelleen organisoituminen on aloitettu ja veto vas tuu Ohjaamosta on siirtynyt työllisyyspalveluilla. Etsivä nuorisotyö on osa oh jaa mo toi min nan konseptia. Alueellisessa nuorisotyössä on Karsikon uusien tilojen suunnittelu ja toiminnan ke hit tä mi nen Pielisjoen koulun osana aloitettu. Nepenmäen uuteen kouluun liittyvä koulussa tapahtuvan nuorisotyön ke hit tämi nen yhdessä Joensuun Setlementti ry:n kanssa on käynnistetty ja yh teis työhön on tullut mukaan Karelia AMK. Kulttuuripalvelut Seudullisen kansalaisopiston sopimuksen mukainen jäsenkuntien tapaaminen pi det tiin maaliskuussa ja jäsenkuntia pyydettiin ilmoittamaan seuraavan suunnit te lu kau den (vuodet ) tuntitilaukset vuoden 2018 loppuun men nessä. Saadun palautteen perusteella jäsenkunnat ovat olleet tyytyväisiä opiston toi min taan. Nepenmäen kirjaston kalustaminen tapahtuu koulun irtokalustamiseen va rat tujen määrärahojen puitteissa. Kirjaston aineistohankintoihin luvattiin syksyllä Seutukirjasto on saanut OKM:stä alueellisen kehittämiskirjaston

7 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Hyvinvointilautakunta avus tus pää tök sen ( ). Seutukirjaston toimipisteet ovat kiinni kir jas to jär jes tel män versiopäivityksen takia. Musiikkitalvi -festivaali toteutettiin Joensuun kaupunginorkesterin koor di noi ma na yhteistyössä Joensuun konservatorion, AMK:n, ev.lut. seu ra kunnan ja Oopperayhdistyksen, sekä Jazzkerho -76:n, Virta Ensemblen ja Akan virta-kuo ron kanssa. Festivaali keräsi yhteensä 1580 kuulijaa. Kaupunginorkesterin puhallinryhmä (TeamAri) ja jouset soittivat tam mi-maa liskuus sa yhteensä yhdeksän koulukonserttia 8.-luokkalaisille yläkoululaisille Joensuun maaseutualueen ja Pohjois-Karjalan lastenkulttuuriverkoston kouluilla. Kon ser tit tavoittivat kaikkiaan yli tuhat oppilasta. Konservatorion 50-vuotisjuhlallisuudet aloitettiin avoimien ovien päivän yh tey des sä. Tapahtumassa oli yhteensä 700 vierailijaa tutustumassa kon ser va torion opetukseen. Uuden taiteenperusopetuksen opetussuunnitelman valmistelu on edennyt suunnitellusti. Museoissa on pidetty Kulttuurin virta kierroksia koululaisryhmille. Helmikuussa avat tiin uudet vaihtuvat näyttelyt: Taidemuseossa Tommi Toijan Fragmentteja ja Pohjois-Karjalan museossa Aikansa kuvia ja klassikoita. Helmikuussa Bunk keri mu seol la oli yksi reserviläisten Jotoksen toimintapiste. Pohjois-Karjalan museos sa on valmisteltu kesällä avautuvaa uutta Bunkkerimuseon näyttelyä. Liikuntapalvelut Luistelu- ja hiihtokausi ovat tänä vuonna jatkuneet aiempia vuosia kauemmin. Luis te lu kau si on jo päättynyt, mutta hiihtokausi jatkuu edelleen. Liikuntapaikkasuunnitelman päivitysprosessi on käynnissä. Yhteistyössä kaupun ki ra ken ne pal ve lu jen kanssa käynnistettiin leikki- ja ulkoliikuntapaikkakysely, jol la kerätään tietoa paikkojen nykykäytöstä ja kehittämistarpeista. Uimahalleissa oli maaliskuun ajan käynnissä Ui kesäksi kuntoon kampanja, johon osallistui noin 400 henkilöä. Aluehallintovirasto myönsi rahoituksen Rajaton luon to hankkeeseen vuodelle Hankkeen tavoitteena on edistää so vel tavaa luontoliikuntaa. Valmistelija: talouspäällikkö Juhani Junnilainen Hyvinvointijohtajan päätösehdotus: Hyvinvointilautakunta päättää merkitä hyvinvointilautakunnan osa vuo si katsauk sen ajalta tiedokseen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Talouspäällikkö Juhani Junnilainen oli kokouksessa asiantuntijana asian käsittelyn aikana. Liitteet 1 Hyvinvoinnin toimialan strategisten tavoitteiden toteutuminen 1-3/ Hyvinvointilautakunnan osavuosikatsaus

8 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Hyvinvointilautakunta Palveluarvio/talous ja hallinto Palveluarvio/Koulutuspalvelut Palveluarvio/varhaiskasvatuspalvelut Palveluarvio/Nuorisopalvelut Sivistys- ja vapaa-aikajaoston palveluarvio 1-3

9 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Hyvinvointilautakunta Joensuun kaupungin lahjoitusrahaston vuosituoton jakaminen stipendeinä 736/ /2017 HYVOLK 36 Kaupunginvaltuusto on yhdistänyt Stipendirahaston Joensuun kau pun gin lahjoitusrahastoksi. Rahaston varojen käytöstä sääntöjen mukaisiin tarkoituksiin päättää Joensuun kau pun gin hyvinvointilautakunta. Määriteltäessä rahaston eri tarkoituksiin kohden net ta vien rahamäärien osuutta on otettava huomioon rahastoon yh dis tet tyjen rahastojen tarkoitukset ja lahjoittajien määräykset. Joensuun kaupungin lahjoitusrahaston tarkoituksena on 1. Apurahojen myöntäminen yleis- ja ammattikoulutukseen sosiaalihuollosta vas taa van toimielimen huostassa olleille lapsille ja nuorille taikka Joensuun kaupun gis sa vakituisesti asuville varattomille tai vähäosaisille nuorille. 2. Vähäosaisten oppilaiden opintojen tukeminen sekä opinnoissaan erikoisen hyvää edistystä osoittaneiden oppilaiden palkitseminen ja 3. Vähäosaisten oppilaiden taide- ja kulttuuriopintojen tukeminen sekä opin noissaan erikoisen hyvää edistystä osoittaneiden oppilaiden palkitseminen. Lahjoitukset on käytettävä lahjoittajan määräysten mukaisesti. Stipendit koulutukseen: Lahjoitusrahastojen tuotto stipendirahastoissa vuonna 2017 on talouspalvelujen il moi tuk sen mukaan ,51 euroa. Lisäksi vuosina osoitetaan vuosit tain erillinen Juha Kivelän stipendi euroa konservatoriolle. Stipendejä on yhteensä jaettavissa euroa eli 79,67 % Joensuun kaupungin lah joi tus ra has ton vuosituotosta. Lisäksi jaetaan Juha Kivelän stipendirahan 1 200,00 konservatoriolle. Joensuun lyseon peruskoululle Joensuun lyseon lukiolle ja Joensuun lyseon lukion aikuislinjalle Joensuun yhteiskoulun lukiolle Karhunmäen (ent. Niinivaaran) koululle Pataluodon koululle Utran koululle Konservatoriolle Enon koululle, luokat 1-6 Enon koululle, luokat euroa euroa euroa 354 euroa 143 euroa euroa euroa 469 euroa euroa Ala-asteet yhteensä euroa (Ala-asteen stipendit keväällä 2017: Rekivaara 270 euroa, Suhmura 556 euroa, Iik sen vaa ra 290 euroa, Kanervala 320 euroa, Kiihtelysvaara 270 euroa) Konservatoriolle jaetaan lisäksi J. Kivelän 1200 euron stipendi.

10 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Hyvinvointilautakunta Sosiaalisin perustein myönnettävät stipendit: Sosiaalisin perustein myönnettävät stipendit on aiemmin jakanut sosiaali- ja terveys lau ta kun ta. Osuus on kohdentunut sosiaalihuollon asiakkaina oleville lap sille ja nuorille. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Siun Soten) pe rusta mi sen myötä sosiaalihuolto ei ole enää kaupungin organisaatiossa. Lahjoitusrahaston sääntöjen mukaan hyvinvointilautakunta osoittaa Siun soten yk si lö asioi den jaostolle rahamäärän, jonka yksilöasioiden jaoston tulee jakaa hyvin voin ti lau ta kun nan ohjeiden mukaan joensuulaisille apurahan saajille. Apu rahat myönnetään lahjoitusrahaston tarkoituksen mukaisesti huostassa olleille lap sil le ja nuorille taikka varattomille tai vähävaraisille lapsille ja nuorille. Siun soten yksilöasioiden jaostolle osoitettava apuraha jaettavaksi edelleen on vuo den 2017 tuottojen perusteella ,33 euroa. Valmistelija: talouspäällikkö Juhani Junnilainen Hyvinvointijohtajan päätösehdotus: Hyvinvointilautakunta päättää jakaa Joensuun kaupungin lahjoitusrahastosta lah joit ta jien tahdon mukaisesti kouluihin stipendejä yhteensä euroa. Lisäk si hyvinvointilautakunta osoittaa Pohjois-Karjalan sosiaali- ja ter veys pal ve lujen kuntayhtymän (Siun soten) yksilöasioiden jaostolle ,33 euroa jaet tavak si joensuulaisille lapsille ja nuorille. Rahamäärä siirretään Siun sotelle, kun yksi lö asiain jaosto on tehnyt päätöksen koko rahamäärän jakamisesta lah joi tus rahas ton sääntöjen mukaisesti. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Talouspäällikkö Juhani Junnilainen oli kokouksessa asiantuntijana asian kä sit telyn aikana.

11 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Hyvinvointilautakunta Eteläisen suunnan koulujärjestelyt (Sirkkala-Karsikko-Multimäki-Reijola-Karhunmäki-Iiksenvaara-Niittylahti) 2153/ /2018 HYVOLK 37 Hyvinvointipalveluissa on yhteistyössä mm. tilakeskuksen, kaupunkiympäristön toi mi alan ja konsernihallinnon kanssa valmisteltu eteläisen alueen tulevaisuuden kou lu jär jes te ly jä. Alueella on yhteensä lähes ala- ja yläkoululaista. Tällä het kel lä alueella toimii kahdeksan alakoulua, kaksi yläkoulua (Pielisjoen koulu ja Py hä se län koulu) sekä syksyllä 2018 toimintansa aloittava noin 700 oppilaan Nepen mä en yhtenäiskoulu. Koulujärjestelyjen ratkaisut ovat ajankohtaisia monestakin syystä. Sirkkalan kam puk sel ta on tyhjenemässä tiloja Rantakylän normaalikoulun siirtyessä uuteen valmistuvaan kouluun alkaen. Tällöin Sirkkalan tilat jäävät suurelta osin ilman käyttöä. Lisäksi Karsikon alakoulu on toiminut väliaikaisesti Sirk ka lassa, pysyvämmästä ratkaisusta tarvitaan päätös. Karhunmäen alakoululaisten tule vas ta yläkoulusta on tehtävä ratkaisu. Myös Reijolan alakouluun tarvitaan ti larat kai su ja lähitulevaisuudessa. Eteläisen alueen koulujärjestelyjä on käsitelty kaupunginhallituksen ja hy vinvoin ti lau ta kun nan yhteisessä iltakoulussa Asiasta on myös jär jes tetty kuulemistilaisuus, johon kutsuttiin alueiden lasten huoltajat sekä kaik ki asiasta kiinnostuneet. Kuntalaisilla oli mahdollisuus kertoa omia nä kemyk si ään asiasta. Kaupunginvaltuuston iltakoulussa asiaa käsiteltiin Ti lai suuk sien esitykset, kuulemistilaisuuden muistio sekä kuntalaisilta tulleet näke myk set ovat luettavissa luottamushenkilöiden verkkopalvelussa. Päävaihtoehdot Eteläisen alueen koulujärjestelyjä on lähdetty selvittämään kahden eri pää vaihto eh don kautta. Ensimmäisessä vaihtoehdossa lähtökohtana on ollut kahden uu den yhtenäiskoulutyyppisen koulun rakentaminen Karsikkoon ja Reijolaan. Rei jo lan yläkouluun oppilaita tulisi Reijolan lisäksi Karhunmäestä ja Niit ty lah desta, tarvittavien koulukuljetusten määrä on melko pieni. Reijolaan tarvittaisiin 1-2 -sarjainen alakoulu sekä 5-6 -sarjainen yläkoulu. Karsikon yläkouluun oppilaat tu li si vat aluksi Karsikon alakoulusta ja Iiksenvaaralta, myöhemmin myös Mul timäes tä. Ylä kou lun oppilasmäärä kasvaa kuitenkin niin suureksi, ettei riittävän suu ri yhtenäiskoulu ton til le mahdu. Tässä vaihtoehdossa Karsikkoon tarvittaisiin siis uusi alakoulu ja uusi yläkoulu. Toisessa vaihtoehdossa lähtökohtana on keskitetyn oppilaan yläkoulun si joit ta mi nen Sirkkalan kampukselle. Sirkkalan yläkouluun oppilaat tulisivat Sirkka lan, Karsikon, Multimäen, Reijolan, Karhunmäen, Iiksenvaaran ja Niittylahden ala kou luis ta. Myös Reijolan alakoulun uusimiseen lähitulevaisuudessa tulisi tässä vaih to eh dos sa varautua. Sirkkalan keskitetyn yläkoulun malli vaatisi myös lii kunta ti lo jen remontoimisen kampuksen yhteydessä oleviin ja juuri vapautuviin yritys ti loi hin. Molempiin vaihtoehtoihin liittyy mahdollinen alakouluinvestointi Multimäkeen, jo ta ei vielä tarvitse ratkaista. Multimäen on suunniteltu olevan merkittävä kaupun gin kasvun alue 2020-luvulla, kun Karhunmäki on rakentunut. Alueen kehitys

12 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Hyvinvointilautakunta riip puu kuitenkin kaupungin kasvusta ja rakentamisesta, investointi saattaa olla ajan koh tai nen noin vuonna Karhunmäessä on nähty, kuinka päiväkoti ja ala kou lu lisäävät asukkaiden näkökulmasta asuinalueen vetovoimaa. Lähes kaikki tulevan Multimäen alakoululaiset olisivat kuljetusoppilaita, jos lähikoulu olisi Kar si kon koulu. Keskusteluissa on liikkunut myös ajatuksia siitä, että Karsikon ja Mul ti mäen alakoululle etsittäisiin uusi paikka jostakin keskeisemmältä si jain tipai kal ta. Sellaista ei kuitenkaan ole löytynyt. Multimäen mahdollinen alakoulu on huomioitava siinä vaiheessa, kun Karsikon alakouluinvestointia ratkaistaan. Li säk si on huomioitava, että jos Multimäen alue kasvaa hyvin, oppilaspainetta tu lee lisää Karsikon tai Sirkkalan yläkouluun. Vaihtoehtojen yleistä arviointia Kouluratkaisujen vaikutuksia on arvioitu monelta eri näkökannalta. Kuntalaiset ko ke vat alakoulun vahvasti lähipalveluksi. Siitä kertoo jo sekin, että alueella on täl lä hetkellä yhdeksän alakoulua ja vain kaksi yläkoulua kunnes Nepenmäen yh te näis kou lu aloittaa ensi syksynä. Karsikon koulun nykyinen sijainti Sirk ka lassa on koettu etäiseksi, eikä siitä kuntalaispalautteen perusteella toivota pysyvää rat kai sua. Lisäksi kuljetuskustannukset ovat kasvaneet. Alueen yläkoululaisia on jo nykyiselläänkin varsin paljon kuljetusten piirissä. Kahden yläkoulun vaihtoehdossa kuljetukset vähenisivät erityisesti Reijolan ja Niitty lah den alueella. Myös suurelle osalle Karhunmäen tulevista yläkoululaisista Rei jo lan yläkoulu olisi kevyen liikenteen matkan päässä. Keskitetyn yläkoulun mal lis sa Reijolan ja Niittylahden kuljetussuunta muuttuisi nykyisestä ja Kar hunmäen tulevien oppilaiden yläkoulu olisi Reijolan sijaan Sirkkalassa. Muilta osin vaih to eh dot eivät tässä suhteessa eroa. Kahden yläkoulun mallissa yläkoulu on lähempänä kotia joillekin oppilaille, li säksi kouluympäristö on pienempi ja rajatumpi ja osa oppilaista voi jatkaa tutussa kou lus sa yläkouluun. Valinnaisaineita on, mutta kuitenkin vähemmän kuin kes kite tyn yläkoulun mallissa. Sirkkalan yläkoulussa valinnaisainemahdollisuudet olisi vat erinomaiset, lisäksi kaupunkiympäristö tarjoaa runsaasti erilaisia op pi misym pä ris tö jä. Myös kaupungin monet harrastusmahdollisuudet ovat paremmin saa vu tet ta vis sa koulupäivän jälkeen. Liikuntatilojen remontoiminen koulun yhtey teen aut tai si jatkuvaa puutetta sisäliikuntatilojen il ta käyt tö mah dol li suuk sista. Sirkkala on julkisen liikenteen ja asiointiliikenteen solmukohtana helposti saa vu tet ta vis sa. Jonkin verran huolta on keskusteluissa noussut esille siitä, kuinka isossa ylä koulus sa hitaammat oppilaat pysyvät mukana. Isoja yläkouluja on ollut toiminnassa se kä naapurikunnissa että muualla Suomessa, eikä koulun koosta johtuvaa op pimi sen ongelmaa ei ole tullut ilmi. Koulu tukee oppimista mm. pienryhmillä ja ohjaa jia käyttämällä. Pedagogiikan kannalta tärkeämpää on luokassa tapahtuvan ope tuk sen laatu ja oppilaan tuki kuin koulun oppilasmäärä. Myös isojen koulujen kult tuu ri pystytään rakentamaan tukevaksi ja välittäväksi. Liikenneturvallisuuden näkökulmasta Sirkkala-ratkaisu on suunniteltava huo lelli ses ti. Tämä on hyvin mahdollista, sillä koko asemanseudun ratkaisut ovat juuri läh dös sä liikkeelle. Tällä hetkellä Sirkkalassa käy noin 700 alakoululaista, lii kenne jär jes te lyt on saatu sujumaan kohtuullisesti. Vielä tänä vuonna järjestelyjä kou lun luona parannetaan ja Sirkkalan sillalle vievää kevyen liikenteen väylää siir re tään. Koulun tontin pysäköintimahdollisuudet voidaan suunnitella uutta,

13 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Hyvinvointilautakunta py sy vää tilannetta varten. Lisäksi aseman seudulle tulee mittava pysäköintihalli, jo ka palvelee myös koulun tarpeita. Vuonna 2019 lin ja-au tot siirtyvät nykyisestä si jain nis ta uuden Asemakaarikadun varteen. Sieltä on hyvä yhteys olemassa olevaa kevyen liikenteen ylikulkusiltaa pitkin Ket tu vaa ran tien yli koululle. Molemmissa vaihtoehdoissa vaikutus Hammaslahden yläkouluun on sa man lainen. Hammaslahden yläkoulu pienenee, mutta jatkaa 3-sarjaisena. Ylä kou lu laiset tulevat Hammaslahden lisäksi Rekivaaran ja Suhmuran alakouluista. Tämä ta kaa hyvän valinnaisainetarjottimen, ja opetusjärjestelyt voidaan toteuttaa tarkoi tuk sen mu kai ses ti. Tilojen osalta Hammaslahden alueen mahdolliset korjausja rakentamistarpeet selvitetään omana asianaan. Yläkoulun pie ne ne mi nen hieman vähentää mahdollisia tulevia investointipaineita. Huolta on tullut esiin myös Sirkkala-vaihtoehdon potentiaalisten liikuntatilojen kun non suhteen. Reilut kymmenen vuotta sitten kun Sirkkalan tiloja ylipäätään kor jat tiin koulutuskäyttöön, tilanne oli kunnallispoliittisesti varsin kuumentunut ja maapohja tuli tutkituksi erittäin perusteellisesti. Sen jälkeinen tiloissa ollut yritys toi min ta ei aiheuta oleellista huolta tilojen kuntoon liittyen. Esiin on tuotu myös ehdotus, jonka mukaan Sirk ka laan sijoitettaisiin Karsikon yh te näis kou lu pysyvästi. Tällöin Karsikon alueesta tu li si ensimmäinen Joensuun var sin suuri kaupunginosa, jossa ei olisi ollenkaan ala kou lua. Alue kuuluu ns. uudis tu viin kaupunginosiin, sen vetovoimaa hei ken net täi siin selkeästi jos lä hi koulua ei olisi. Reijolaan tarvittaisiin edelleen yh te näis kou lu in ves toin ti. Lisäksi valmistelun yhteydessä on sivuttu myös sitä, että Joensuussa toimiva yksi tyi nen koulu etsii toiminnalleen ja noin 120 oppilaalle uusia tiloja. Kaupunki on tu ke nut kaikkia Joensuussa toimivia yksityisiä kouluja mm. puoltamalla toi mi lupia, pyrkimällä yhteistyöhön ja edistämällä tilaratkaisujen syntymistä. Koulut näh dään Joensuun koulutustarjontaa rikastuttavina, ja niihin suhtaudutaan lähtö koh tai ses ti positiivisesti. Yksityisten koulujen tilavuokria kaupunki ei voi subven toi da, koulut ratkaisevat asiansa valtionosuusrahoituksen mukaisten ko tikun ta kor vaus ten puitteissa. Tässä yhteydessä yksityiskoulun tilatoiveisiin ei ole löy ty nyt ratkaisua, kaupunki kuitenkin pyrkii kaikin puolin edesauttamaan asiaa. Vaihtoehtojen vaikutukset kaupungin talouteen ja investointeihin Sirkkala-rakennus on Joensuu-konsernin 100 % omistuksessa (Joensuun Yri tyskiin teis töt Oy). Se on perusteellisesti remontoitu koulukäyttöön noin kymmenen vuot ta sitten. Rakennus on valtava, neliöitä on lähes m2 ja tase-arvo on 7,5 miljoonaa euroa. Karelia ammattikorkeakoulu luopui tiloista, eikä niihin ole täl lä hetkellä tiedossa pysyvää ratkaisua. Elinvoimayhtiöissä on jo parin vuoden ajan kartoitettu mahdollista yrityselämän kiinnostusta tiloihin, realistisia vaih toeh to ja ei ole näköpiirissä. Tilojen remontoiminen muuhun esimerkiksi toi mis tokäyt töön ei ole taloudellisesti tarkoituksenmukaista. Remontin jälkeinen vuokra ei ole kilpailukykyinen kaupungissa muuten tarjolla olevien toimistotilojen kanssa. Lisäksi esimerkiksi kaupungin yhteen koottu hallinto täyttäisi tiloista enintään puolet. Kahden yläkoulun vaihtoehdossa investointikustannukset muodostuvat seu raavas ti: - Karsikon alakouluinvestointi 15 M

14 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Hyvinvointilautakunta Reijolan yhtenäiskouluinvestointi 17,5 M - Yläkouluinvestointi Karsikkoon, 13 M. Huomioiden purkukustannukset ja alaskirjaukset (2,267 M ) tämän vaihtoehdon in ves toin ti kus tan nuk set ovat vajaat 48 M. Yläkouluinvestoinnin kokoa mi toittaa osaltaan Multimäen alueen kasvu, jota on hankala ennakoida. Sirkkala-vaihtoehdossa investointikustannukset muodostuvat seuraavasti: - Sirkkalan muutostyöt ja liikuntatila 3,9 M - Reijolan alakouluinvestointi 8 M - Alakouluinvestointi Karsikkoon, 15 M. Huomioiden purkukustannukset ja alaskirjaukset (2 267 M ) tämän vaihtoehdon in ves toin ti kus tan nuk set ovat runsaat 29 M Sirkkalassa on jonkin verran ka pa siteet tia yläkoulun oppilasmäärän kasvun suhteen. Molempiin vaihtoehtoihin liittyvän mahdollisen Multimäen alakoulun in ves tointi kus tan nuk sek si on arvioitu 8,5 miljoonaa euroa. Koulun toteuttaminen, suuruus ja investoinnin ajankohta ratkeavat myöhemmin ja riippuvat mm. kau pungin kasvusta. Käyttötalouden näkökulmasta kuljetuskustannukset ovat Sirk ka la-vaih to eh dossa noin suuremmat vuositasolla kuin kahden yläkoulun mallissa. Var sinai sen opetuksen järjestämisen kustannuksiin ratkaisulla ei uskota olevan oleelli sia vaikutuksia. Kaikissa käsillä olevissa vaihtoehdoissa kaikki koulukoot ovat riit tä vät tarkoituksenmukaisen opetuksen järjestämiseksi. Vaihtoehtojen aikataulut ja sisäilma-asiat Pielisjoen koululla on tehty sisäilmatutkimukset ja asiasta on saatu myös terveys tar kas ta jan lausunto.tilojen käyttöä ei ole kielletty, mutta saatujen sel vi tysten perusteella tilakeskus on arvioinut Pielisjoen koulun korjauskustannusten nou se van niin suuriksi, että tilojen pitkäaikaisen käytön lopettaminen näyttää tar koi tuk sen mu kai sel ta. Terveysvalvonnan esittämät korjauslaajuuden li sä sel vityk set suoritetaan kesällä Pielisjoen koulun oppilaille turvataan terveelliset ja turvalliset tilat koulutyötä varten, tavoiteaikataulu on vuodenvaihde 2019, kun Sirk ka las ta vapautuu tiloja. Pielisjoen koululla tehdään sitä ennen kaikki tar vit tavat korjaustyöt, jotta tiloissa oleskelu ei aiheuta terveydellistä riskiä. Tällä hetkel lä Pielisjoen koulun tasearvon alaskirjaus ja purkukustannukset aiheuttaisivat noin 1,3 miljoonan euron kustannuksen. Sirkkalan kampukselta ei ole tullut viimei sen vuoden aikana yhtään sisäilmailmoitusta oppilailta eikä henkilöstöltä. Työ suo je lun lausunto Sirkkalan sisäilmatilanteesta on tallennettu luot ta mus henki löi den verkkopalveluun. Pielisjoen koulun oppilaat voidaan sijoittaa mahdollisesti Sirkkalaan jo vuoden vaih tees sa Sirkkalaan jäisi myös Karsikon alakoulu siihen saakka, kunnes uu si Karsikon alakoulu valmistuisi. Näin ollen Sirkkalan yläkoulu olisi ko ko naisuu des saan toiminnassa vasta tämän jälkeen. Alueen kirjasto- ja nuorisopalvelut voitaisiin keskittää alakoulun yhteyteen. Sirkka lan yläkoulu palvelisi luonnollisesti myös monipuolisten ilta-aktiviteettien keskuk se na kaupungin ytimessä.

15 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Hyvinvointilautakunta Valmistelija: hyvinvointijohtaja Riitta Huurinainen ja strategiajohtaja Janna Puuma lai nen Hyvinvointijohtajan päätösehdotus: Hyvinvointilautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että 1. Joensuun eteläisen suunnan koulujärjestelyt toteutetaan siten, että Sirkkalaan si joi te taan keskitetty yläkoulu, johon oppilaat ohjautuvat alueelta Sirkkala, Karsik ko, Multimäki, Reijola, Karhunmäki, Iiksenvaara ja Niittylahti; 2. Pielisjoen koulun oppilaat siirtyvät Sirkkalaan tavoitteena vuoden vaihde 2019 ja Sirkkalan yläkoulun toiminta on kokonaisuudessaan käynnissä viimeistään silloin, kun Karsikon alakoulu aloittaa toimintansa ja 3. Karsikon alakoulu sijoitetaan tulevaisuudessa vanhan alakoulun tontille ja asema kaa voi tus ta jatketaan tältä pohjalta. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Nuorisovaltuuston varaedustaja Mikko-Juhani Kuittinen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana. Liitteet 8 Yhteenveto eteläisen alueen koulujärjestelyistä 9 Joensuun Tilakeskuksen tekninen isännöitsijä Joni Sorjosen selvitys Pielisjoen koulun tilanteesta 10 Pielisjoen koulun kuntotutkimusraportti 11 Pielisjoen koulun sisäilmakatselmus, tarkastuskertomus

16 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Hyvinvointilautakunta Itä-Suomen aluehallintoviraston selvityspyyntö Enon koulun B-rakennuksen sisäilma-asiassa 2105/ /2018 HYVOLK 38 Itä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt (ISA- VI/654/ /2018) Joensuun kaupungilta selvitystä Jonne Postin kan te luun: "Terveydenhaitan tuottaminen Enon koulun B-rakennuksessa". Kante lus sa on esitetty huoli kyseisten tilojen sisäilman terveellisyydestä koulun oppi lai den ohella myös työntekijöiden osalta. Näin ollen kantelua käsitellään erikseen myös Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle toi mi tettu na valvontapyyntönä. Selvityspyyntö on osa työsuojelun valvontalakiin (44/2006) perustuvaa työsuojeluviranomaisen tekemää valvontatyötä. Selvityspyyntö on liitteenä. Asiaan liittyvät selvitykset ja muu aineisto on luettavissa luottamushenkilöiden verkkopalvelussa. Työnantajalta eli Joensuun kapungilta on pyydetty selvitystä seuraaviin kah deksaan kohtaan: 1. Millaisiin toimenpiteisiin työnantaja on ryhtynyt mainitun asian suhteen? 2. Mitä rakennuksen kuntoon liittyviä tutkimuksia työnantaja on teettänyt B-raken nuk ses sa? 3. Onko työnantajan näkemyksen mukaan tähän mennessä tehdyt tutkimukset riit tä viä? 4. Mitkä ovat työnantajan johtopäätökset tutkimusten perusteella asiasta ja tarvit ta vis ta toimenpiteistä? 5. Miten työpaikalla toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työntekijöiden tervey den ti laan on seurattu? 6. Miten työnantaja huolehtii, että toteutettavat toimenpiteet ovat riittäviä ja et tä mahdollinen terveyttä vaarantava altistuminen loppuu työtiloissa? 7. Minkälainen aikataulu työnantajan suunnittelemilla toimenpiteillä on? Miten ja milloin työnantaja on ilmoittanut tai aikoo ilmoittaa työntekijöille tai työn te ki jöi den edustamille asiassa tekemänsä johtopäätökset ja niiden pe rus telut, ja mihin toimenpiteisiin työnantaja asiassa ryhtyy? Vastaukset kysymyksiin 1, 2, 3, 4, 6 ja 7 B-rakennuksen vauriot ovat tulleet Tilakeskuksen tietoon syksyllä 2015 (Kun totut ki mus ra port ti Sisäilmatalo Kärki Oy). Asiantuntijana on ra ken nuksen kunnon ja sisäilman selvittämisessä toiminut koko ajan sama asian tun ti ja yritys eli Sisäilmatalo Kärki Oy. B-rakennuksen sisäilmaongelman käsittelyssä on toi mit tu yhteistyössä koulun rehtorin, sisäilma-asiantuntijan, koulu- ja työ terveys huol lon sekä terveysvalvontaviranomaisen kanssa. Enon koulun tilannetta on käsitelty toistuvasti Joensuun kaupungin sisäilmatyöryhmässä aina syksystä 2015 asti. Korjausten suorittamiseen ajankohdat on valittu koulutoiminnan loma-ai ko jen mukaisesti, ettei koulutyö olisi estynyttä. Toimenpiteitä on tehty yhteis työs sä sisäilma-asiantuntijan (Sisäilmatalo Kärki Oy) kanssa. Sisäilmatalo Kärki Oy teki tammi-helmikuussa sisäilmatutkimuksen B-ra ken nukses sa ja raportti siitä saatiin vikolla 8/2018. Tutkimuksen tulokset tiedotettiin kou lun rehtorille viikolla 9/2018. Sisäilmatutkimuksen raportti toimitettiin heti sen saavuttua ennalta sovitusti terveysvalvontaan lausunnon saamiseksi. Lausun to terveysvalvonnasta saatiin tilakeskukselle pe klo Ti la kes-

17 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Hyvinvointilautakunta kus teki maanantaina viipymättä tiedotteen ja lähetti sen jaettavaksi koululle ma klo Kyseisessä tiedotteessa kerrottiin B-talosta luopumisesta. Joen suun Tilakeskus on siis välittömästi helmikuun 2018 raportin saatuaan toimit ta nut sen terveysvalvonnalle ja pyytänyt lausunnon Enon kou lu ra ken nuk sista. Terveysvalvonnan lausunnon saamisen jälkeen on viipymättä tiedotettu käyt tä jiä ja aloitettu väistötilasuunnittelu B-rakennuksesta luopumiseksi. B-rakennuksen käytöstä luovutaan kokonaisuudessaan mennessä. B-ra ken nuk ses sa pidetty opetus pystytään jatkossa järjestämään koulun A-raken nuk ses sa sekä koulun pihalla olevien siirtotilojen luokissa. Huhtikuun aikana to teu te taan kaksi luokkaa lisää siirtotiloina olemassa olevien luokkien jatkoksi. Ti lo jen toteutuksen aikataulu on suoritettu viipymättä. Tilojen nopeaa to teu tumis ta on puoltanut aiemmin vuonna 2017 vanhan alakoulurakennuksen tilalle han kit tu jen siirtotilojen yhteydessä haetut rakennusluvat kuudelle siirtotilalle. Toimenpiteet väistötilajärjestelyjen mahdollistamiseksi on aloitettu vii py mättä.näin työnantaja on varmistanut, että altistuminen tiloissa loppuu. Työn an tajan näkemyksen mukaan B-rakennuksen viimeisimmät tutkimukset ovat olleet riit tä vät ja rakennuksen käytön lopettaminen poistaa henkilöstön terveyttä vaaran ta van altistumisen. Vastaus kysymykseen 5 Joensuun kaupungin sisäilmaohje on saatettu henkilöstön tietoon. Ohjeen kä sitte lyn yhteydessä on korostettu toimintatapaa oireilujen ilmetessä. Oireilevat työn te ki jät ovat tehneet sisäilmailmoitukset yhdessä rehtorin kanssa. Il moi tukset on toimitettu eteenpäin ohjeen mukaisesti yhdessä työntekijän kanssa.työpaikalla toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työntekijöiden ter veyden ti laan on seurattu koko prosessin ajan. Henkilöstölle on tehty ter veys tar kastuk set keväällä Työterveyshoitaja on näiden tarkastusten pohjalta koonnut sisäilmatyöryhmälle koosteen oireiluista. Kooste työterveyshuoltoon il moite tuis ta oireilusta on tehty myös joulukuussa Työterveyshuollon työ paikka sel vi tys on tehty viimeksi Kaikilla työntekijöillä on myös ollut tiedos sa, että ovat yhteydessä työterveyshoitajaan, mikäli oireilua on. Valmistelija: hyvinvointijohtaja Riitta Huurinainen Hyvinvointijohtajan päätösehdotus: Hyvinvointilautakunta päättää antaa Itä-Suomen aluehallintovirastolle edellä ole van selvityksen liittyen Jonne Postin kanteluun. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Talouspäällikkö Juhani Junnilainen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana. Liitteet 12 Selvityspyyntö Enon koulun B-rakennuksen sisäilma-asiassa

18 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Hyvinvointilautakunta Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset HYVOLK 39 Pöytäkirjat: Sivistys- ja vapaa-aikajaosto Viranhaltijapäätökset: Luettelo liitteenä. Hyvinvointijohtajan päätösehdotus: Hyvinvointilautakunta päättää merkitä tiedokseen, eikä oteta kuntalain 92 :n nojalla hyvinvointilautakunnan käsiteltäväksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 13 Luettelo viranhaltijapäätöksistä/hyvolk

19 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Hyvinvointilautakunta :t OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT JA NIIDEN PERUSTEET Seuraavista päätöksistä ei kuntalain ( /410) 136 :n mukaan saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät 33-35, Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain ( /410) 134 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät 36 Hallintolainkäyttölain 5 :n 2 momentin tai muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, käyntiosoite, postiosoite ja sähköposti: Joensuun hyvinvointilautakunta Käyntiosoite: Sirkkalantie 12 A, 2. krs., JOENSUU Postiosoite: Sirkkalantie 12 A, 2. krs., JOENSUU Sähköposti: koulutuspalvelukeskus@joensuu.fi Pykälät 36 Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjaote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saantitodistusta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Mikäli asiakirja on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan (tavallinen sähköinen tiedoksianto), päätös katsotaan saadun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan niin, että päätös on noudettavissa viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta (todisteellinen sähköinen tiedoksianto), päätös katsotaan saadun tiedoksi, kun se on noudettu viranomaisen osoittamalta yhteydeltä. Oikaisuvaatimuksen sisältö

20 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava Joensuun hyvinvointilautakunnalle, on ilmoitettava - oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan oikaisua - miltä kohdin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla oikaisua vaaditaan Oikaisuvaatimuskirjelmä on oikaisuvaatimuksen tekijän, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos oikaisuvaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuskirjelmän laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Omalla vastuulla voi oikaisuvaatimusasiakirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oikaisuvaatimusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää omalla vastuullaan myös sähköpostiviestinä. Tällöin oikaisuvaatimuksen on oltava perillä viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oikaisuvaatimusviranomaisen aukioloajan päättymistä. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, käyntiosoite, postiosoite, telefaksi ja sähköpostiosoite: ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64, KUOPIO Postiosoite: PL 1744, KUOPIO Puhelin: (vaihde) Faksi: ita-suomi.hao@oikeus.fi Valitusaika 30 päivää, jollei pykälän kohdalla muuta ilmene Kunnallisvalitus Pykälät Hallintovalitus Pykälät Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Pykälät Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän (7) päivän kuluessa siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjaote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saantitodistusta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.

21 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Mikäli asiakirja on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan (tavallinen sähköinen tiedoksianto), päätös katsotaan saadun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan niin, että päätös on noudettavissa viranomaisen palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta (todisteellinen sähköinen tiedoksianto), päätös katsotaan saadun tiedoksi, kun se on noudettu viranomaisen osoittamalta yhteydeltä. Valituskirjelmä Valituskirjelmässä, joka osoitetaan valitusviranomaiselle, on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valituskirjelmä on valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituskirjelmän laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä ja todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta sekä ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla voi valitusasiakirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi lähettää omalla vastuullaan myös telefaksina tai sähköpostiviestinä. Tällöin valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusasiakirjat on toimitettava (jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle): nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Lisätietoja Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.