Millä eväillä hyvät palvelut? VALLIN SUOMI 100 -JUHLASEMINAARI Helsinki Johtaja, varapääsihteeri Anne Knaapi

Transkriptio

1 Millä eväillä hyvät palvelut? VALLIN SUOMI 100 -JUHLASEMINAARI Helsinki Johtaja, varapääsihteeri Anne Knaapi

2 Etunimi Sukunimi 2

3 Valinnanvapauden välineet: sote-keskus, asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti Asiakas voi valita julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin ylläpitämän sote-keskuksen puoleksi vuodeksi kerrallaan vuoden 2021 alusta. Sote-keskuksesta saa tietyt perustason palvelut. Myöhemmin mukaan myös erityistason palveluita. Maakunnan liikelaitos voi myöntää asiakassetelin. Asiakassetelillä voi saada tietyn palvelun tai tiettyyn rahamäärään asti palveluita yksityiseltä palveluntuottajalta. Liikelaitos vastaa asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta, laadusta ja kustannuksista myös silloin, kun käytössä on asiakasseteli.

4 Valinnanvapauden välineet: sote-keskus, asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti Henkilökohtainen budjetti käyttöön vanhus- ja vammaispalvelujen asiakkaille, joilla on pitkäaikaista ja laaja-alaista avun tarvetta ja jotka pystyvät joko itse tai tuettuna suunnittelemaan oman palvelukokonaisuutensa Asiakas voi itse päättää, mistä hankkii palvelut ja minkälainen apu tai tuki auttaa häntä juuri parhaiten Henkilökohtaisella budjetilla voi valita palveluja kolmannen sektorin ja yritysten tuottamista palveluista Maakunta maksaa suoraan palveluntuottajalle henkilökohtaisen budjetin mukaiset korvaukset. Asiakkaan tilille ei siirry rahaa.

5 Valinnanvapaus ikäihmisten näkökulmasta

6 Pitkäikäisyys yleistyy Ikäihmisten määrä erityisesti vanhimmissa ikäryhmissä kasvaa voimakkaimmin. Biologinen vanheneminen ja hoivan tarve on lykkäytynyt, mutta ei poistunut. Pidempi myöhäisvanhuus on tuonut lisää toimintakykyisiä, mutta myös toiminnanvajavuuksien leimaamia elinvuosia. Ikäihmisten hyvinvoinnin ja palvelujen turvaaminen edellyttää alueilta tietoista ikääntymispolitiikkaa sekä sitoutumista päätöksenteon kaikilla tasoilla.

7 Pitkäikäisyys yleistyy Ikäihmiset tarvitsevat yksilöllisiä ja oikea-aikaisia palveluja. Keskeisiä palveluja ovat mm. terveyspalvelut, kotihoito, omaishoito, muut kotona asumista tukevat palvelut sekä ympärivuorokautinen hoito tehostetussa palveluasumisessa. Ihmisen mahdollisuuksia asua halutessaan omassa kodissaan parantavat mm. lähipalveluina helposti saatavat sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelut, esteettömät asumisratkaisut, toimivat liikenne-, kuljetus- ja kauppapalvelut ja omaishoitajien riittävä tuki.

8 Valinnan vapaus/vaikeus? Kun valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa lisääntyy, on tukea, neuvontaa ja ohjausta lisättävä. Palvelua tarjoavilta toimijoilta edellytetään, että he kertovat toiminnastaan tietyt perusasiat helposti saatavilla olevassa muodossa. Kaikkien palveluntuottajien, jotka pääsevät julkisesti rahoitettavan järjestelmän piiriin, on täytettävä laatuvaatimukset. Ihmisen tulee voida osallistua oman elämänsä suunnitteluun ja itseään koskevaan päätöksentekoon niin pitkälle kuin tilanne sen sallii, tarvittaessa tuettuna.

9 Kasvaako omaisten vastuu? Ikäihmiset haluaisivat valita mieluummin palvelun sisällön kuin sen tuottajan. Mieluiten valinnanvapautta käytettäisiin arkisiin asioihin: kuka hoitaja tulee kotiin ja milloin, kauanko vierailu kestää, mitä on ruuaksi ja saako asua kotona vai palveluasunnossa. Moni on kotona yksinäinen, mutta palveluasuntoihin on vaikea päästä. Aloite palvelutarpeen arvioinnista ja palvelujen vertailu jää hyvin usein omaisten vastuulle. Lähde: Kirsi Kuusinen-James (2016). SETELIPELIÄ: Tutkimus palveluseteliä säännöllisessä kotihoidossa käyttävien iäkkäiden henkilöiden valinnanvapaudesta

10 Digitalisaatio Sähköisten palvelujen yleistyessä tulee huolehtia, että ikäihmiset osaavat niitä käyttää tai saavat käyttöön tukea. Ikäihmisille suunnattujen palvelujen tulee olla selkokielisiä ja helposti ymmärrettävissä, eikä niiden käyttö saa vaatia erityistaitoja tai osaamista. Sähköisten välineiden käytölle tulee myös tarjota vaihtoehto, esimerkiksi asiointimahdollisuus toimipisteessä. Kaikilla tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus saada palveluja laitteista/ osaamisesta riippumatta.

11 SOTE järjestöjen näkökulmasta

12 Muutos haastaa myös järjestöt Rakenne- ja rahoitusuudistus Toimiva työnja vastuunjako Asiakkaan valinnanvapaus Digitalisaatio Palvelut kuntoon Yhteistyö ja yhteiskehittäminen; maakunta, kunta, järjestöt, yritykset, asukkaat

13 SOSTEn jäsenjärjestöjen jäsenyhdistysten määrä maakunnittain Tavoittaa 1,3 milj. kansalaista Tarjoaa vapaaehtoista vertaistukijaa Työllistää työntekijää Aluejaot MML, 2014

14 Järjestöt ja sote palvelutuotanto yleishyödyllinen toiminta järjestölähtöisten yritysten markkinaehtoisesti tuottamat palvelut järjestöjen markkinoille tuottamat palvelut järjestöjen tuottamat yleishyödylliset palvelut järjestöjen tarjoama vapaaehtoisuuteen perustuva vertaistuki järjestöjen yhteisöllinen ja jäsenten keskinäiseen vuorovaikutukseen perustuva toiminta maakuntien perustaminen kuntien tehtävien ja roolin muutos, kuntakentän erilaistuminen

15 Järjestöjen tuottama lisäarvo palvelutuotanto yleishyödyllinen toiminta järjestölähtöisten yritysten markkinaehtoisesti tuottamat palvelut järjestöjen markkinoille tuottamat palvelut järjestöjen tuottamat yleishyödylliset palvelut järjestöjen tarjoama vapaaehtoisuuteen perustuva vertaistuki järjestöjen yhteisöllinen ja jäsenten keskinäiseen vuorovaikutukseen perustuva toiminta Palvelujen ja vertaistuen tuottaja Yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistaja ja osallistumisen väylien tarjoaja

16 Järjestöjen maakunnalliset hankkeet yhteistyörakenteen vahvistamiseksi Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry (Oulu) Kosti ry (Keski-Pohjanmaa) Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry MLL Kainuun piiri ry Kuopion Invalidit ry Vaasan Seudun yhdistykset ry Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry Yhteisöjen Yhdistys ry Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Etelä-Savo SOSTE Kumppanuustalo Artteli ry (Tampere) Satakunnan yhteisöt ry Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysturva ry (Lahti) Hämeen Setlementti (Hämeenlinna) Varsinais-Suomen Kymen-Karjalan Sosiaali- ja Terveysturva ry muistiyhdistys ry Helsingin ja Uudenmaan näkövammaiset ry Järjestö mukana muutoksessa - avustusohjelman kansallinen koordinaatiohanke SOSTEssa

17 Tärkeitä etappeja 2017 Valinnanvapausesitys lausunnolla 2018 Valinnanvapausesityksen eduskuntakäsittely Lait voimaan 6/2018 Väliaikaishallinto aloittaa Maakuntavaalit Maakunnat järjestäytyvät 2019 Päätökset soten ja valinnanvapauden järjestämisestä Maakuntastrategia ja TA 2020

18 Ei riitä, että rakenteita muutetaan Yhteinen tahtotila strategiatyöstä Yhteinen kieli talouden- ja toiminnanohjauksella koska mentävä sisälle prosesseihin o Palvelujen sisällöt o Palveluprosessien kehittäminen o Teknologian hyödyntäminen o Työnjakojen uudistaminen

19 Liiketoimintaosaaminen järjestöpalveluissa (?) Strategiaa Sote-markkinatuntemusta Data-analytiikkaa Liiketoimintaosaamista Brändiä Pääomia Skaalaetua Digipalveluosaamista Päätöksentekokykyä Johtajuutta Työ- ja elinkeinoministeriö 19

20 Uudistuvat toimintamallit sote- järjestöjen näkökulmasta Järjestöt strategisena kumppanina tietoa, verkostoitumista ja yhteiskehittelyä Järjestöt omassa roolissaan Järjestöt omalla vahvuudellaan (kansalais/asiakasnäkökulma) Paikallinen kumppanuus Kansallinen tuki, tunnustus ja kannustus AKn

21 Tavoitetaso pidettävä korkealla Asiakas/ihmislähtöisyyden, kansalaisten osallisuuden lisäännyttävä Sosiaalisia, järjestelmätason innovaatioita tavoiteltava uupumatta Uusi terveys- ja hyvinvointijohtaminen kehittyy yhteistyöllä; rakenteet, toimintatavat Uusimmat menetelmät ja työvälineet otettava hyötykäyttöön; kokonaisvaltainen tiedonhallinta, sosiaalinen media, palvelumuotoilu esimerkkialatunniste AKn