Lastu. Vammaisten lasten perheiden tukimallit -levittämishanke. Tiivistetty toimintasuunnitelma 2019 Savon Vammaisasuntosäätiö Maarit Mykkänen

Transkriptio

1 Lastu Vammaisten lasten perheiden tukimallit -levittämishanke Tiivistetty toimintasuunnitelma 2019 Savon Vammaisasuntosäätiö Maarit Mykkänen 1

2 SISÄLTÖ 1. Hankkeen perustiedot Hankkeen toiminnan tarve eli minkä takia toiminta on aloitettu? Hankkeen toiminnan tavoite eli mihin toiminnalla pyritään? Projektin kohderyhmä eli keiden hyvinvointia edistetään? Projektin toiminnan sisältö ja toteutus eli mitä projektissa tehdään? Projektin odotetut tulokset ja vaikutukset eli mitä muutoksia halutaan saada aikaiseksi Projektin viestinnän toteutus eli miten projektin asioista kerrotaan muille? Projektin organisaatio ja hallinta eli miten projektia johdetaan?

3 1. HANKKEEN PERUSTIEDOT Hankkeen nimi: Lastu Vammaisten lasten perheiden tukimallit - levittämishanke Hankkeen toiminta-aika: 3/ /2019 Hankkeen hallinnoija: Savon Vammaisasuntosäätiö, Savas STEA:n järjestönumero 1592 Vuorikatu 26 a II krs Kuopio Puh. (017) Hankkeen rahoittaja: STEA 100 % Savas toteuttaa sosiaalihuollon palveluita kehitysvammaisille ja autistisille henkilöille sekä mielenterveyskuntoutujille julkiselle sektorille myytävinä palveluina. Säätiö hankkii STEA:n tuella tukiasuntoja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden käyttöön. Käyttötarkoitus: Vammaisten lasten perheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen Iisalmen, Varkauden ja Siilinjärven Perheentaloissa. Hankkeen toiminta-alue: Iisalmi, Varkaus, Siilinjärvi Hankkeen toimipaikka: Hankkeen henkilöstö: Maarit Mykkänen, projektikoordinaattori Puh maarit.mykkanen@savas.fi 3

4 2. HANKKEEN TOIMINNAN TARVE ELI MINKÄ TAKIA TOIMINTA ON ALOITETTU? Yksi hallituksen tämänhetkisistä kärkihankkeista on lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE). Muutosohjelman tavoitteena on mm. siirtää lapsi- ja perhepalveluiden painopistettä varhaiseen tukeen ja ennalta ehkäiseviin palveluihin. Kohtaamispaikkojen, mm. Perheentalojen toiminnan käynnistäminen perhekeskusalueille on osa muutosohjelman työtä. Myös vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten perheiden tulisi saada palvelut näistä perhekeskuksista ja kohtaamispaikoista. (THL 2017.) Siilinjärven ja Varkauden Perheentalot ovat tulevaisuudessa osa Lape- muutosohjelman mukaisia kohtaamispaikkoja. Iisalmen Perheentalon toiminta on jo vakiintunut, mutta toiminnalla ei ole saavutettu erityistä tukea tarvitsevia lapsia alueella. Pohjois-Savon YHDESSÄ! ohjelmassa (LAPE) toteutettiin Siilinjärven ja Varkauden Perheentalojen perustamiseen liittyvä tarvekartoitus syksyn 2017 ja kevään 2018 aikana. Molemmilla paikkakunnilla toteutettiin kaksi verkkokyselyä ja kyselyihin vastasi yhteensä 88 perhettä Varkaudessa ja 37 perhettä Siilinjärvellä. Molemmilla paikkakunnilla perheiden vastaukset olivat saman suuntaisia. Perheiden vastauksissa nousi esille erityisryhmien ja moninaisten perheiden tarpeiden ja toiveiden huomioinnin tärkeys Perheentalojen toiminnassa. Kartoituksessa nousi esille myös tarve erilaisten vertaisryhmien käynnistämiselle ja hajanaisten verkostojen kokoamiselle Perheentalojen toiminnan yhteyteen. Kuopion Perheentalon toiminta käynnistettiin alkuvuodesta Kuopion Perheentalon väliarvioinnista keväältä 2018 käy ilmi, että erityistä tukea tarvitsevien lasten perheiltä kerätyn seurantatiedon perusteella Lastu-hankkeen toiminta tuki toimintaan osallistuneiden perheiden hyvinvointia ja arjessa jaksamista. Perheet kokivat saavansa Perheentalosta hengähdyspaikan keskellä arkea. Perheet ovat saaneet keskusteluapua ja vertaistukea toisista perheistä sekä hankkeiden työntekijöistä. Hankkeen toteuttaman vertais- ja perheiden toimintaryhmien sekä tapahtumien kautta he saivat ideoita ja vinkkejä kotiin vietäväksi ja arkeen tueksi. Perheet kokevat, että he ovat tätä kautta saaneet valmiuksia tukea lapsiaan paremmin arjessa. Erityistä tukea tarvitsevien lasten perheet näkivät tärkeänä asiana Perheentalon fyysisen, sosiaalisen ja viestinnän saavutettavuuden kehittämisen ja toteutumisen. Esteettömät, selkeät ja kaikille saavutettavat toimitilat lisäsivät perheiden osallisuuden toteutumista. Perheet kokivat Perheentalon asenneilmapiirin hyväksyvänä. He tunsivat tulevansa kuulluksi ja huomioiduksi toiminnassa. Tulevissa Perheentaloissa on tärkeää kehittää myös edellä mainittuja toimintatapoja, koska ne palvelevat erilaisia perheitä ja vähentävät lasten eriarvoisuutta. Jatkoavustuksen avulla levitetään Kuopion Perheentalon hyviä käytäntöjä, sekä tuloksia ja vaikutuksia käynnistettäviin Perheentaloihin ja Iisalmen Perheentaloon. Levittämistyöhön on olemassa toimiva malli: Kaikkien perheiden kohtaamispaikka -sivusto ja Saavutettavuusopas. Toiminnan avulla pystytään varmistamaan vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden osallisuuden toteutuminen ja tarpeiden huomioiminen Perheentalojen toiminnassa. 3. HANKKEEN TOIMINNAN TAVOITE ELI MIHIN TOIMINNALLA PYRITÄÄN? Päämäärä: Vammaiset ja erityistä tukea tarvitsevat lapset ja perheet löytävät Perheentaloista arkeen apua, vertaistukea ja hengähdyspaikan. Päätavoite: Vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden hyvinvointi vahvistuu toimintaan osallistumisen kautta. Tulostavoite: Vammaiset ja erityistä tukea tarvitsevat lapset ja perheet osallistuvat säännöllisesti heille kohdennettuun sekä kaikille lapsiperheille avoimeen toimintaan. Vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden osallisuus toteutuu Perheentalojen toiminnassa. Lapset ja perheet ovat mukana toiminnan suunnittelussa, järjestämisessä ja arvioinnissa. Vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten oikeuksia korostava ajattelu vahvistuu Per- 4

5 heentalojen toteuttaman toiminnan avulla. Toiminnassa käytetään erilaisia vammaisten lasten oikeuksia edistäviä toimintatapoja. Perheentalojen toiminta on esteetöntä ja saavutettavaa kaikille perheille. Perheentalot ovat toimintaympäristöltään fyysisesti saavutettavia. Perheentalojen toiminta on sosiaalisesti saavutettavaa. Perheentalojen tiedon välittäminen on saavutettavaa. Julkisen sektorin, seurakunnan ja järjestötoimijoiden kumppanuuden vahvistuu vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten perheiden tukemisessa. Perheet saavat Perheentalon toiminnan kautta monipuolista tukea eri toimijoilta. 4. HANKKEEN KOHDERYHMÄ ELI KEIDEN HYVINVOINTIA EDISTETÄÄN? Tulostavoitteet on määritelty kohderyhmien alla ja määritelty vuosikohtaisesti. 1. Vammaiset, pitkäaikaissairaat ja erityistä tukea tarvitsevat lapset (0-6 v.) Erityistä tukea tarvitsevia ja pitkäaikaissairaita lapsia ei ole pystytty tilastoimaan tarkasti. Erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä on arviolta 20% väestöstä. Määrä sisältää myös kehitysvammaiset ja muun vamman perusteella tilastoidut lapset. Siilinjärvellä on 386 kohderyhmään kuuluvaa 0-6 v lasta. Hankkeen ja Perheentalon toimintamuotojen avulla tavoitamme heistä 5% / toimintavuosi, eli 19 lasta /vuosi. Varkaudessa on 189 kohderyhmään kuuluvaan 0-6 v lasta. Hankkeen ja Perheentalon toimintamuotojen avulla tavoitamme heistä 5% / toimintavuosi, eli 9 lasta / vuosi. Iisalmessa on 263 kohderyhmään kuuluvaa 0-6 v lasta. Hankkeen ja Perheentalon toimintamuotojen avulla tavoitamme heistä 5% / toimintavuosi, eli 13 lasta / vuosi. Tavoitetasot on laskettu Lastu-hankkeen tulostavoite arviosta. Hankkeessa arvioitiin saavutettavan kokonaiskohderyhmästä noin 20 % ( ), mutta realistisempi tulostavoite on 5 % /toimintavuosi. Kohderyhmään kuuluvien lasten, vanhempien ja sisarusten määrät (erillisten henkilöiden määrä) tilastoidaan toteutuneen mukaan kohdennetussa toiminnassa ja vertaisryhmissä. LASTU-hankkeen jatkoavustuksen tavoitteena on, että Perheentalojen ja Lastu-hankkeen toiminnan vakiintuessa paikkakunnilla tavoitettujen osallistujien määrä nousee ja kohderyhmään kuuluvat perheet integroituvat kaikille lapsiperheille suunnatun toiminnan piiriin. Tavoitteena on, että Perheentalojen kaikille perheille avoimen toiminnan ja tapahtumien kokonaiskävijämäärästä 10 % on kohderyhmään kuuluvia perheitä. 2. Vammaisten lasten vanhemmat Siilinjärvellä on arviolta 772 erityistä tukea tarvitsevan, pitkäaikaissairaan tai vammaisen lapsen vanhempaa. Pyrimme tavoittamaan heistä LASTU-hankkeen aikana noin 3 % / toimintavuosi eli 23 henkilöä vuodessa. Varkaudessa on arviolta 378 erityistä tukea tarvitsevan, pitkäaikaissairaan tai vammaisen lapsen vanhempaa. Pyrimme tavoittamaan heistä LASTU-hankkeen aikana noin 3 % / toimintavuosi eli 11 henkilöä vuodessa. Iisalmessa on arviolta 526 erityistä tukea tarvitsevan, pitkäaikaissairaan tai vammaisen lapsen vanhempaa. Pyrimme tavoittamaan heistä LASTU-hankkeen aikana noin 3 % / toimintavuosi eli 15 henkilöä vuodessa. Vanhempien määrää on laskettu myös Kuopion Perheentalon arvion mukaan realistisemmaksi tavoitteeksi. 3. Vammaisten lasten sisarukset 5

6 Siilinjärvellä on laskennallisen arvion mukaan 772 erityistä tukea tarvitsevan, pitkäaikaissairaan tai vammaisen lapsen sisarusta ( 2 sisarusta/lapsi). Pyrimme tavoittamaan heistä LASTUhankkeen aikana 1% / toimintavuosi, eli 7 henkilöä vuodessa (0-18-vuotiaita). Varkaudessa on laskennallisen arvion mukaan 378 erityistä tukea tarvitsevan, pitkäaikaissairaan tai vammaisen lapsen sisarusta ( 2 sisarusta/lapsi). Pyrimme tavoittamaan heistä LASTUhankkeen aikana 1% / toimintavuosi, eli 4 henkilöä vuodessa (0-18-vuotiaita). Iisalmessa on laskennallisen arvion mukaan 526 erityistä tukea tarvitsevan, pitkäaikaissairaan tai vammaisen lapsen sisarusta (2 sisarusta/lapsi). Pyrimme tavoittamaan heistä LASTU - hankkeen aikana 1 % / toimintavuosi eli 5 henkilöä vuodessa (0-18-vuotiaita). Erityistä tukea tarvitsevien lasten sisarusten saavuttamisen suhteen tehdään yhteistyötä TATU ry:n Erityinen Sisaruus- hankkeen kanssa. 4. Kunta- ja järjestötoimijat Lastu-hankkeen aikana tavoitellaan jokaisesta kaupungista ainakin 6:n keskeisen kunta-, järjestö- tai seurakuntaorganisaatiota osallistumista hankkeen toimintaan. 5. HANKKEEN TOIMINNAN SISÄLTÖ JA TOTEUTUS ELI MITÄ HANKKEESSA TEHDÄÄN? Varkauden ja Siilinjärven Perheentalojen toiminta käynnistetään vuoden 2019 aikana STEA:n hankeavustuksen turvin. Iisalmen Perheentalo toimii jo STEA:n pysyvällä avustuksella. LASTUhankkeen kautta kehitetään, toteutetaan ja vakiinnutetaan vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten ja heidän perheiden tarpeita vastaavia tukimuotoja osaksi Perheentalojen toimintaa. Perheentalojen toimintaan juurrutetaan Kuopion Perheentalon toimintaan jo vakiintuneita hyviä käytäntöjä. Lastu- hankkeen toiminnan arvoja ovat toiminnan esteettömyys (fyysinen, sosiaalinen, psyykkinen), yhdenvertaisuus erityisperheiden huomioiminen toiminnassa, lapsilähtöisyys, lasten osallisuus ja oikeusperustaisuus. Hankkeen kehittämistyöhön kuuluvia toiminnan alueita ja konkreettisia toimintamuotoja ovat: Vertaiskohtaaminen; Vertaiskohtaaminen on kohderyhmään kuuluville lapsille, vanhemmille ja sisaruksille kohdennettua toimintaa; ryhmiä ja tapahtumia. Vertaiskohtaamiseen kuuluvia toimintoja järjestetään yhdessä hankkeen yhteistyökumppaneiden kanssa. Vertaiskohtaamiset perustuvat vapaaehtoisuuteen ja kynnyksettömyyteen. Toimintaa suunnitellaan, toteutetaan, kehitetään ja arvioidaan yhdessä kohderyhmään kuuluvien kanssa. Vertaiskohtaamisen toimintamuotoja ovat esimerkiksi Iltateet & tietoa-illat, kohderyhmälle suunnatut Ilta-aukiolot, tukiviitotut muskarit, erilaiset säännöllisesti kokoontuvat vertaisryhmät (esimerkiksi down-perheiden tapaamiset ja aistihäiriöisten lasten perheiden vertaisillat) sekä Leikkilauantait kohderyhmän perheille. Verkostotyö; Verkostotyö on yhteistyötä ja kumppanuutta hankkeen olemassa olevien ja uusien yhteistyöorganisaatioiden, järjestöjen ja henkilöiden kanssa. Hankkeen kaikki toiminta toteutetaan yhdessä verkostojen kanssa. Hanke luo koko ajan uusia yhteistyökumppanuuksia tavoitteiden toteutumista edistävien tahojen kanssa. Hankkeen verkostotyön tavoitteena on koota vammaisalan verkostoja Perheentaloille mukaan toteuttamaan toimintaa. Ohjaus, neuvonta ja asennetyö; Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoa kohderyhmän lasten osallisuudesta ja oikeuksista ja niitä edistävistä toimintatavoista. Ohjausta ja neuvontaa suunnataan erityisesti vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten perheille. Hanke järjestää mm. tukiviittomien ohjausta, liikuntavammaisten lasten tarpeisiin liittyviä ohjaustapaamisia (mm. kinestetiikan ohjaus ja erilaisten liikunnan apuvälineiden kokeilu) ja lasten kommunikaatioon, osallisuuteen ja oikeuksiin liittyviä ohjaustilaisuuksia. Ohjaukset ja neuvonta ovat kaikille avoimia tilaisuuksia ja yhteistyöverkoston jäsenillä on mahdollisuus osallistua niihin, jotta heillä olisi taitoa kohdata kohderyhmään kuuluvia perheitä entistä paremmin. 6

7 Saavutettavuuden ja perheiden osallisuuden edistäminen; Hankkeessa edistetään Perheentalojen fyysistä ja sosiaalista esteettömyyttä ja tiedon välityksen saavutettavuutta. Hankkeessa arvioidaan ja toteutetaan ympäristöön ja asenneilmapiiriin tehtäviä toimenpiteitä, esimerkiksi akustiikkaan liittyviä muutostöitä ja otetaan käyttöön vammaisten lasten kohtaamiseen liittyviä työkaluja. Hankkeen tiedottamisessa huomioidaan erilaisten kommunikaatiomenetelmien käyttäminen. Hanke myös ohjaa muita toimijoita esteettömään ja saavutettavaan viestintään. Tiedottamisessa käytetään monipuolisia viestintäkanavia; internetsivustot, facebook, sähköpostitiedottaminen yms. Hankkeen toimintamuotojen ja saavutettavuuden edistämisen kautta edistetään kohderyhmään kuuluvien perheiden osallisuutta Perheentalojen toiminnassa. Tapahtumat ja seminaarit; Hanke järjestää erilaisia tapahtumia ja seminaareja yhteistyössä yhteistyökumppaneiden kanssa ja osallistuen yhteistyökumppaneiden tapahtumiin. Tapahtumat ovat suunnattuja perheille ja niiden sisällössä on huomioitu erityislasten toiveet ja tarpeet. Hanke voi myös osallistua yleisiin lapsiperheille suunnattuihin tapahtumiin asennevaikuttamisen näkökulmasta. Tapahtumia ovat mm. vuosittain tapahtuvat kaikille lapsiperheille suunnatut erilaiset yhteiset toimintapäivät ja Lapsen oikeuksien päivän tapahtumat yms. LASTU-hankkeessa toimii kokoaikainen hankekoordinaattori ja vuoden 2019 ajan hankeohjaaja. Hankeohjaaja rekrytoidaan, kun Siilinjärven tai Varkauden Perheentalon toiminta käynnistyy. Hankekoordinaattorin vastuulla on verkostotyö, kohderyhmän perheille suunnattujen tukimallien levittäminen ja muokkaamisen paikkakuntien tarpeisiin, toteuttamisen koordinointi ja arviointi sekä hankkeen koordinointi kohti tavoiteltuja tuloksia ja vaikutuksia. Hankeohjaaja levittää, kehittää, toteuttaa ja arvioi yhdessä koordinaattorin ja Perheentalojen toimintaan osallistuvien muiden työntekijöiden kanssa (STEA:n projektit, julkisen sektorin ja seurakunnan työntekijät) kanssa kohderyhmälle suunnattuja tukimalleja. Hankekoordinaattorin työpiste on Iisalmessa ja hankeohjaajan Kuopiossa. Kahden työntekijän resurssilla hanke osallistuu eri paikkakunnilla kohderyhmän hyvinvointia tukevien tukimallien toteuttamiseen konkreettisesti sekä toimii ko. Perheentalojen työntekijöiden työpareina saavutettavaa toimintaa käynnistettäessä. Työparimallilla saadaan Lastu-hankkeen tulokset juurrutettua tehokkaasti perustettaviin Perheentaloihin. Oppilaitosten harjoittelijat osallistuvat lasten ja perheiden toimintamuotojen suunnitteluun ja toteutukseen sekä Perheentalojen esteettömyyden ja saavutettavuuden rakentamiseen opintojensa puitteissa. LASTU-hankkeessa laaditaan hakemusvaiheessa aiesopimukset asiantuntijapalveluiden hankkimisesta Humanistisesta ja Savonia Ammattikorkeakoulusta. Sopimusten mukaisesti ammattikorkeakoulujen opettajat ja opiskelijat toimivat hankkeen työntekijöiden tukena Perheentalojen toiminnan rakentamisessa ja edelleen kehittämisessä. Humanistisesta ammattikorkeakoulusta ostetaan aiesopimuksessa määritellysti asiantuntijapalveluja korkeintaan noin 35 tuntia vuodessa ja Savonia Ammattikorkeakoulusta 40 tuntia vuodessa. 7

8 Hankesuunnitelman mukaisia toimintoja tarkennetaan ja aikataulutetaan toiminnan edetessä. Vuosi Verkostoitumisen jatkaminen ja kumppanuuksien luominen Perheentalojen toimintaan sitoutuneiden järjestöjen, julkisen sektorin ja seurakunnan toimijoiden kanssa. 2. Tarvekartoitus ja loppuarvioinnit perheille yhteistyössä Savonia Ammattikorkeakoulun kanssa. 3. Kohderyhmään kuuluvien perheiden, yhteistyöverkoston ja hankekumppanien kokoaminen yhteiseen toiminnan ja tilojen suunnittelutapahtumaan. Toiminnan ja tilojen suunnittelussa huomioidaan esteettömyys ja saavutettavuus. 4. Kuopion Perheentalon loppuarvioinnin ja Iisalmen, Varkauden ja Siilinjärven tarvekartoitusten hyödyntäminen kehittämistyön pohjana: tarvittavien toimintamuotojen suunnittelu kumppaneiden kanssa. Sovitaan keskitetystä resurssien käytöstä, tiedottamisen, arvioinnin ja toiminnan toteuttamisen rooleista ja työnjaosta. 5. Järjestöjen, kuntien, seurakunnan työntekijöiden sekä toiminnassa mukana olevien perheiden perehdyttäminen vammaisten ja tukea tarvitsevien lasten ja perheiden tarpeisiin, vammaisen lapsen kohtaamiseen ja kommunikaatioon, Perheentalojen saavutettavuuteen ja vammaisten lasten oikeuksiin liittyen. 6. Vammaisille ja tukea tarvitseville lapsille ja perheille järjestettävästä toiminnasta tiedottaminen ja toimivien tiedotuskanavien käytön suunnittelu. Tiedottamisessa huomioidaan digiaika ja perheiden tarpeet tiedottamiselle. Perheiden mahdollisuus toteuttaa itse toimintaa Perheentaloilla kartoitetaan ja heidän kanssaan suunnitellaan yhdessä riittävä tuki ja ohjeistus toiminnan toteuttamiseen. 7. Käynnistetään vertaisryhmätoimintaa ja perheiden yhteisiä harrasteryhmiä kohderyhmään kuuluville lapsille, sisarille sekä vanhemmille Perheentalojen tiloissa, fyysisen sijainnin selvittyä. Jokaisella paikkakunnalla käynnistetään 1 vertaisryhmä kohderyhmän perheille ja 1 kaikille perheille suunnattu toimintaryhmä, jossa huomioidaan kohderyhmän perheiden tarpeet. Molemmat ryhmät kokoontuvat 1-3 krt. kuukaudessa. Organisoidaan yhteistyöverkostojen toteuttamaa toimintaa Perheentalon toiminnan sisällä. Järjestöjen vertaisryhmien ja tapaamisten mahdollistaminen yhteistyöllä ja tilojen tarjoamisella. 8. Yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa järjestetään kohderyhmän perheille lastenhoitotoiminnasta 2 tiedotustilaisuutta / paikkakunta. Kehitetään lastenhoitotoimintaa vastaamaan kohderyhmän perheiden tarpeita ja arjessa jaksamista. 9. Toteutetaan kaikille perheille suunnattuja työpajoja (1-2 tilaisuutta/kaupunki), joissa vammaisten ja tukea tarvitsevien lasten perheet suunnittelevat yhdessä muiden perheiden kanssa Perheentalojen esteetöntä ja saavutettavaa toimintaa. Humanistisen Ammattikorkeakoulun opiskelijat käynnistävät ympäristön saavutettavuuden rakentamisen. 10. Osallistutaan Perheentalojen perheille suunnattujen tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämiseen, huolehtien toiminnan esteettömyydestä. Järjestetään yhteistyössä yhteistyöverkoston kanssa 1-2 tapahtumaa tai tilaisuutta jokaisella paikkakunnalla. Tapahtumissa tiedotetaan perheitä mm. lastenhoitotoiminnasta. 11. Toteutetaan Perheraati, jossa huolehditaan kohderyhmän perheiden osallisuudesta ja heidän tarpeiden kuulemisesta. 12. Päivitetään Kaikkien perheiden kohtaamispaikka -sivustoa (erityisesti osallisuuden työkalut, yhteistyössä Tukiliiton kanssa) ja laaditaan käsikirja sivuston käyttämiseen. Tällä varmistetaan sivuston juurtuminen. 13. Laaditaan muistilista vammaisten lasten oikeuksien toteutumiseen matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa. 14. Tiedotetaan alueellisesti ja valtakunnallisesti Kaikkien perheiden kohtaamispaikka- sivustosta ja levitetään tietoa Pohjois-Savon alueelle perustettaviin muihin kohtaamispaikkoihin. 8

9 6. HANKKEEN ODOTETUT TULOKSET JA VAIKUTUKSET ELI MITÄ MUUTOKSIA HALUTAAN SAADA AIKAISEKSI JA KUINKA NIITÄ ARVIOIDAAN? Tulokset, vaikutukset, indikaattorit ja mittarit on johdettu hankkeelle asetetuista tavoitteista. LASTU-hankkeen koordinaattori ja ohjaaja keräävät vaikutuksiin ja tuloksiin liittyvää arviointitietoa säännöllisesti kohderyhmiltä sekä Perheentalojen toimintaan osallistuvilta yhteistyökumppaneilta. Tietoa kerätään toiminnan palautekyselyillä, kävijä- ja yhteistyökumppanikyselyillä sekä perheraadeissa ja suunnittelupäivissä. Hankkeessa tehdään säännöllistä kävijätilastoa STEA:n raportointikäytäntöjen mukaisesti. Alkukartoitus ja kävijäkyselyt toteutetaan Savonia Ammattikorkeakoulun opinnäytetöinä. Perheentalojen saavutettavuutta ja lapsen oikeuksien toteutumista arvioidaan omilla arviointimittareilla. Päätavoite: Vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden hyvinvointi vahvistuu toimintaan osallistumisen kautta. Tulokset ja vaikutukset Lasten hyvinvointi lisääntyy: Ilo ja rohkeus osallistumisesta, tietoisuus omista toiveista, turvallisuuden kokemus toiminnassa ja "olen arvokas"-tunne kasvavat. Vanhempien hyvinvointi lisääntyy: Toiminta parantaa jaksamista ja arjesta selviytymistä. Vanhemmat saavat vertaistukea ja uutta tietoa. Ilo oman lapsen osallistumismahdollisuuksista tuottaa vanhemmille hyvinvointia. Vanhempien parisuhde ja vanhemmuus vahvistuvat vertaisryhmien vaikutuksesta. Sisarusten tieto erilaisesta sisaruudesta lisääntyy. Sisarukset ymmärtävät paremmin erityistä tukea tarvitsevaa sisarusta sekä omaa ja muiden perheenjäsenten roolia. Indikaattorit: Konkreettiset vaikutukset ja tulokset kohderyhmän perheiden elämään. Kerätään tietoa perheiden subjektiivisista kokemuksista. Hankkeessa arvioidaan myös toimintamuotojen ja -mallien onnistumista. Mittarit: Tarvekartoitus ja arviointi hankkeen loppuvaiheessa, säännöllinen kävijäpalaute toiminnasta sekä hanketyöntekijän itsearviointi 1-2 krt. vuodessa. Tulostavoite: Vammaiset ja erityistä tukea tarvitsevat lapset ja perheet osallistuvat säännöllisesti heille kohdennettuun sekä kaikille lapsiperheille suunnattuun toimintaan. Tulokset ja vaikutukset: Kohderyhmälle suunnattu toiminta on monipuolista, vertaistuellista, tietoa välittävää ja perheiden tarpeita ja toiveita vastaavaa. Perheiden vapaa-ajanvietto mahdollisuudet monipuolistuvat. Vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus lisääntyy integraation myötä. Indikaattorit: Kävijämääräseuranta kohderyhmälle kohdennetussa toiminnassa ja kaikille avoimessa toiminnassa. Hankkeessa tilastoidaan myös erillisten toimintaan osallistuneiden henkilöiden määrä. Mittarit: Kävijätilastot kohdennetusta toiminnasta, kävijätilastojen yhteenvedot 1 krt. kuukaudessa ja niiden pohjalta tehdyt tarkemmat kehittämiskohteiden määrittelyt 2 krt. vuodessa. Marraskuussa 2019 arvioidaan avoimeen toimintaan osallistuvien erityislapsiperheiden määrä joko kyselyllä tai satunnaisotoksella. Tavoite: Vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden osallisuus toteutuu Perheentalon toiminnassa. Lapset ja perheet ovat mukana toiminnan suunnittelussa, järjestämisessä ja arvioinnissa. Lasten osallistumismahdollisuudet ja osallisuuden tunne lisääntyvät; Lapset saavat äänensä kuuluviin omista kokemuksista, mielipiteistä, toiveista ja yksilöllisistä tarpeista. 9

10 Vanhempien osallisuus lisääntyy; Vanhemmilla on mahdollisuus osallistua vertaisryhmiin, lapsiperheiden tapahtumiin ja kaikille perheille avoimeen toimintaan. Vanhemmat saavat äänensä kuuluviin omista toiveistaan ja tarpeistaan. Indikaattorit: Hankkeessa arvioidaan osallisuutta edistävien toimintatapojen toteutumista kaikissa toimintamuodoissa. Mittarit: Kävijäpalaute, hankkeen työntekijöiden itsearviointi 2 krt. /vuosi ja laajempi kävijäkysely 1 krt. vuodessa. Tavoite: Vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten oikeuksia korostava ajattelu vahvistuu Perheentalon toiminnan avulla. Toiminnassa käytetään erilaisia vammaisten lasten oikeuksia edistäviä toimintatapoja. Tulokset ja vaikutukset: Vammaiset ja erityistä tukea tarvitsevien lasten kokemus hyväksytyksi tulemisesta kasvaa. Lapset osallistuvat mielellään Perheentalojen toteuttamaan toimintaan. Kohderyhmän perheet kokevat Perheentalot turvallisena ja lapsen edun mukaisina paikkoina. Tuloksena syntyy muistilista lapsen oikeuksien toteutumisen arvioimiseen Perheentalojen toiminnassa. Indikaattorit: Hankkeessa arvioidaan lapsen oikeuksien toteutumista Perheentalojen toiminnassa sekä perheiden tyytyväisyyttä toimintaan lapsen oikeuksien näkökulmasta. Mittarit: Kävijäpalautteet ja kävijäkyselyt, perheraati 1 krt. vuosi sekä hankkeen aikana kehitettävä arviointimittari vammaisen lapsen oikeuksien toteutumiseen Perheentalojen toteuttamassa toiminnassa. Tavoite: Perheentalojen toiminta on esteetöntä ja saavutettavaa kaikille perheille. Perheentalot ovat toimintaympäristöiltään fyysisesti saavutettavia, niiden toiminta on sosiaalisesti ja viestinnällisesti saavutettavaa. Perheet kokevat, että heidän on helppo osallistua toimintaan. Perheet osallistuvat saavutettavuuden ja esteettömyyden arviointiin säännöllisesti. Indikaattorit: Saavutettavuuden toteutuminen Perheentaloissa. Mittarit: Saavutettavuuskriteerit, kävijäkyselyt ja Saavutettavuus-työpajat 1 krt. vuosi /paikkakunta. Tavoite: Julkisen sektorin, seurakunnan ja järjestötoimijoiden kumppanuus vahvistuu vammaisten lasten perheiden tukemisessa. Hankkeen yhteistyökumppani yhdistykset järjestävät säännöllisesti omia vertaisryhmiä Perheentaloilla ja kohderyhmän perheet tutustuvat sitä kautta toimintaan. Kohderyhmän perheet saavat tukea sujuvasti Perheentalojen toiminnan kautta eri toimijoilta. Tuki on asiantuntevaa ja eri toimijoiden osaamista hyödyntävää. Kumppanuus vahvistaa perheiden hyvinvointia ja arkiturvallisuutta. - Asennemuutokset; Työntekijöiden ja perheiden asenteellinen esteettömyys ja erilaisuuden hyväksyminen lisääntyvät. Verkostojen ja perheiden osaaminen ja tietoisuus esteettömyydestä, saavutettavuudesta ja tukea tarvitsevien lasten osallisuuden tukemisesta kasvaa. Perheentalojen perinteiset toimintamuodot vastaavat myös kohderyhmän perheiden tarpeita. Eri toimijoiden resurssit ovat tehokkaassa käytössä yhteisen suunnittelun, tiedottamisen ja yhteistyön koordinoinnin kautta. - Kaikkien perheiden kohtaamispaikka- sivuston perehdytys yhteistyökumppaneille. Tuloksena syntyy sivuston toimintaohje. Indikaattorit: Yhteistyökumppanuuksien määrä ja yhteistyön toimivuus. Mittarit: Yhteistyösopimukset ja yhteistyökumppanikyselyt 1 krt. vuosi. 10

11 7. HANKKEEN VIESTINNÄN TOTEUTUS ELI MITEN HANKKEEN ASIOISTA KERROTAAN MUILLE? LASTU -hankkeen jatkoavustukselle laaditaan viestintäsuunnitelma vuoden 2019 alussa yhdessä Iisalmen, Siilinjärven ja Varkauden yhteistyökumppaneiden sekä Perheentalojen hankkeiden kanssa. Yhteiseen viestintäsuunnitelmaan tarkennetaan mm. kuka viestii millekin taholle, mikä on pääasiallinen viestintäkanava, kuinka huolehditaan sujuva tiedonkulku eri kohderyhmille, miten viestinnässä hyödynnetään digiaikaa ja kuinka huolehditaan selkeä ja johdonmukainen viestintä kuntayhteistyökumppaneihin, julkisiin palveluihin ja maakunnalliseen lapsi- ja perhepalveluiden kehittämiseen. Viestinnän tavoitteena on myös edistää hankkeen tulosten hyödyntämistä ja käyttöön ottamista. LASTU -hankkeen tuotoksia levitetään valtakunnalliseen käyttöön, joten valtakunnallinen viestintä sisällytetään myös viestintäsuunnitelmaan. Viestintäsuunnitelma sisältää viestinnän kohderyhmät, tavoitteet, toimenpiteet ja aikataulutuksen sekä vastuutahot. Se toimii työvälineenä hankekoordinaattorille ja yhteistyökumppaneille. Perheentalojen kehittämishankkeiden tehtävänä on luoda viestinnän malli, jonka avulla lapsiperheet tavoittavat helposti ja ajantasaisesti tiedon tarjolla olevista eri toimijoiden toteuttamista tukimuodoista ja Perheentalojen toiminnasta. Keskeinen viestintäkanava on hankkeen, Perheentalojen ja yhteistyökumppaneiden www-sivut. LASTU -hankkeelle perustetaan omat facebook-sivut, joiden kautta tiedotetaan hankkeen toiminnasta sekä tavoitteista. Hankkeen viestintäkanavia suunniteltaessa huomioidaan Lastuhankkeen tuotoksena syntynyt Kaikkien perheiden kohtaamispaikka-sivusto, sen hyödyntäminen ja levittäminen alueellisesti ja valtakunnallisesti. Viestintäkanavina hyödynnetään Innokylää, Papunet-verkkosivustoa, Verneria ja valtakunnallisia vammaisalan lehtiä. 8. HANKKEEN ORGANISAATIO JA HALLINTA ELI MITEN PROJEKTIA JOHDETAAN? Lastu-hanke kuuluu Savon Vammaisasuntosäätiön (Savas) alaisuuteen. Säätiön Kehittämistoiminnasta vastaa palvelujohtaja. Hankkeen laadunhallinnassa noudatetaan säätiön laatujärjestelmää (SHQS) ja siihen liittyvää säätiön hallituksen hyväksymää hankeohjeistusta. Lastu-hankkeen johtoryhmään kuuluvat säätiön palvelujohtaja ja talousjohtaja sekä hankkeen koordinaattori. Johtoryhmä toimii hankkeen hallinnoinnin ja kehittämisen tukena, seuraa ja arvioi toimintaa sekä asetettujen tavoitteiden ja budjetin toteutumista. Johtoryhmä kokoontuu kahdenkolmen kuukauden välein. 11

12 9. HANKKEEN RISKIENHALLINTASUUNNITELMA Riskien todennäköisyys ja vakavuus arvioidaan asteikolla 1-5. Kun luvut kerrotaan keskenään, saadaan riskeille vertailukelpoinen arvo. Mitä suurempi lukujen kerrottu tulo on (min. 1, max 25), sitä vakavammasta riskistä on kyse, ja on tärkeää panostaa riskin ennaltaehkäisyyn. Hallinto Riski: LASTU-hankkeen yhteistyö ei suju Siilinjärven, Varkauden ja Iisalmen Perheentalojen kanssa. Yhteistä toimintaa ei onnistuta suunnittelemaan. Todennäköisyys: 1 (ei todennäköinen) Vakavuus: 5 (projektin toiminta on vaakalaudalla) Kokonaisvaikutus: 5 Varautuminen: Hyvän yhteistyön luomiseen on kiinnitetty huomiota hankkeiden suunnitteluvaiheessa. Hankkeiden kesken on riittävästi yhteissuunnittelua, toiminnan toteuttamista ja arviointia. Hankkeiden tavoitteet ja toiminta on suunniteltu tukemaan toisiaan. Riski: Hankkeen jatkoavustukselle asetetut tavoitteet ja määrälliset tulokset eivät toteudu suunnitellussa aikataulussa. Todennäköisyys: 1 (riski ei ole todennäköinen) Vakavuus: 4 (aiheuttaa suuria vaikeuksia projektin toiminnalle) Kokonaisvaikutus: 4 Varautuminen: Hankkeelle laadittu aikataulutettu hankesuunnitelma (hankkeen toiminnan jako perustehtäviin, tehtävien etenemisen seuranta, hankkeen toteutumiseen liittyvien riskien havaitseminen ajoissa, aikataulun joustavuus lukuunottamatta suuria poikkeamia, arviointisuunnitelman mukainen seuranta ja arviointi) päivitetään koskemaan uusia paikkakuntia. Savaksen hankehallintakäytännöt ehkäisevät riskin. Henkilöstö Riski: Pätevän hankekoordinaattorin rekrytointi ei onnistu tai hankkeessa tulee toistuvia muutoksia henkilöstössä. Todennäköisyys: 2 (todennäköisyys on pieni) Vakavuus: 5 (projektin toiminta on vaakalaudalla) Kokonaisvaikutus: 10 Varautuminen: Työpaikoista tiedotetaan laajasti ja näkyvästi. Rekrytoinnissa käytetään hyväksi yhteistyöverkostoja. Kehittämishankkeiden imagosta huolehditaan houkuttelevana työpaikkana. Työnkuva ja työsuhteen ehdot on suunniteltu kilpailukykyisiksi. Kohderyhmä Riski: Perheentalojen toiminnan kautta ei löydy kävijäperheitä hankkeen toimintaan. Todennäköisyys: 1 (riski ei ole todennäköinen) Vakavuus: 5 (projektin toiminta on vaakalaudalla) Kokonaisvaikutus: 5 Varautuminen: Hankkeen toiminnasta tiedotetaan riittävästi monipuolisten tiedotuskanavien kautta. Hankkeen yhteistyöverkostot osallistuvat hankkeen tiedottamiseen omissa kanavissaan, mm. kaupunkien palveluohjaus ja järjestöjen tiedotuskanavat. Hankkeen toiminnan tukena on kattava tarvekartoitus. Toimintaympäristö riski: Yhteistyökumppanit eivät sitoudu kehitettävään hankkeen ja Perheentalojen toimintaan. Todennäköisyys: 1 (riski ei ole todennäköinen) Vakavuus: 5 (projektin toiminta on vaakalaudalla) Kokonaisvaikutus: 5 Varautuminen: Yhteistyökumppanit on sitoutettu mukaan jo jatkoavustuksen suunnitteluvaiheessa. Hankkeessa edetään yhteistyökumppaneiden ehdoilla ja yhteisesti sovitulla tavalla. Yhteistyökumppaneiden kanssa on riittävästi tapaamisia, joissa luodaan yhteistä visiota Perheentalojen toiminnasta kohderyhmän perheille. Talous Riski: Hankkeen budjetti ylittyy. Todennäköisyys: 1 Vakavuus: 3 Kokonaisvaikutus: 3 12

13 Varautuminen: Talouden säännöllinen seuranta ja huolellinen suunnittelu (raportointi hankkeen johtoryhmälle). Kustannustietoisuudesta huolehtiminen. Kiinteistöt Riski: Siilinjärven ja Varkauden Perheentaloille ei löydetä sopivia, esteettömiä tiloja keskeisiltä paikoilta. Todennäköisyys: 3 (todennäköisyys on keskisuuri) Vakavuus: 3 (aiheuttaa melko paljon haittaa projektin toiminnalle) Kokonaisvaikutus: 9 Varautuminen: Sopivia kiinteistöjä Perheentalojen tukikohdiksi kartoitetaan aktiivisesti jo ennen rahoituspäätöksiä. Kumppaneita innostetaan ja sitoutetaan mukaan sopivan tilan etsimiseen. Jos tilaa ei löydettäisi heti, pystytään panostamaan verkostoituvaan toimintaan kirjastoilla ja seurakuntien sekä yhdistysten omissa tiloissa. 13