Lastu. Vammaisten lasten perheiden tukimallit -projekti

Transkriptio

1 Lastu Vammaisten lasten perheiden tukimallit -projekti Projektisuunnitelman tiivistelmä (täydentyvä) Savon Vammaisasuntosäätiö / Maarit Mykkänen 1

2 SISÄLTÖ 1. Projektin perustiedot Projektin toiminnan tarve eli minkä takia toiminta on aloitettu? Projektin toiminnan tavoite eli mihin toiminnalla pyritään? Projektin kohderyhmä eli keiden hyvinvointia edistetään? Projektin toiminnan sisältö ja toteutus eli mitä projektissa tehdään? Projektin odotetut tulokset ja vaikutukset eli mitä muutoksia halutaan saada aikaiseksi Projektin arvioinnin toteutus eli miten projektin onnistumista seurataan? Projektin viestinnän toteutus eli miten projektin asioista kerrotaan muille? Projektin organisaatio ja hallinta eli miten projektia johdetaan?... 8 Laadittu: Ritva Hämäläinen Päivitetty: (RH), (Maarit Mykkänen), (MM), (MM), (MM) 2

3 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi: Lastu Vammaisten lasten perheiden tukimallit -projekti Projektin toiminta-aika: 3/ /2018 Projektin hallinnoija: Savon Vammaisasuntosäätiö, Savas RAY:n järjestönumero 1592 Vuorikatu 26 a II krs Kuopio Puh. (017) Projektin rahoittaja: STEA 100 % Savas toteuttaa sosiaalihuollon palveluita kehitysvammaisille ja autistisille henkilöille sekä mielenterveyskuntoutujille julkiselle sektorille myytävinä palveluina. Säätiö hankkii STEA:n tuella tukiasuntoja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden käyttöön. Avustusmäärä: / C-avustus ( ) Käyttötarkoitus: Projektin toiminta-alue: Projektin toimipaikka: Projektin henkilöstö: Vammaisten lasten perheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen. Vammaisten lasten tarpeiden ja esteettömyyden huomioiminen Kuopion Perheentalon toiminnan sisällöissä. Kuopio Kuopion Perheentalo Kauppakeskus Apaja, Kauppakatu 45, Kuopio Maarit Mykkänen, projektikoordinaattori Puh Vuorikatu 26 a 4 krs Kuopio maarit.mykkanen@savas.fi Kumppaniprojektit: Laine-projekti; Lapsiperheiden arjen tukeminen Kuopion seudulla-projekti (STEA ) / Pelastakaa lapset ry Kuopin Perheentalon rakenteiden luominen sekä seudun lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin vahvistaminen ja osallisuuden edistäminen Johanna Marttinen, projektikoordinaattori Valpas-projekti; Vammaisten maahanmuuttajalasten osallisuuden mahdollisuuksien vahvistaminen perhekeskusten toiminnassa (RAY ) / Vamlas Tarja Keltto, projektipäällikkö 3

4 2. PROJEKTIN TOIMINNAN TARVE ELI MINKÄ TAKIA TOIMINTA ON ALOITETTU? Kuopion järjestötoimijat esittivät vuonna 2014 Kuopion kaupungin hyvinvointiryhmälle idean Perheentalon käynnistämisestä Kuopioon. Perheentalo toimisi matalan kynnyksen kohtaamispaikkana lapsiperheille. Perheentalon toiminnassa olisi mahdollista tukea perheitä varhaisessa vaiheessa järjestölähtöisesti eri toimijoiden yhteistyönä. Kuopion kaupunki myönsi järjestötoimijoiden käyttöön Tervis-rahoitusta helmi-kesäkuulle 2015 olemassa olevien lapsiperheiden tukimuotojen ja kehittämistarpeiden kartoittamiseen järjestöjen, kunnan ja seurakunnan toimintakentiltä. Lapsiperheiden kanssa toimivilta tahoilta saatujen kehittämisideoiden mukaan esiin nousivat erityisesti perheille kotiin vietävä tuki toimijatahojen yhdessä tekeminen ja yhteistyö vanhemmuuden tukeminen erityisryhmien tukeminen (yh-perheet, erityislasten perheet) matalan kynnyksen kokoontumispaikkojen tarve jo olemassa olevien rakenteiden tehostaminen sekä sujuva tiedottaminen Vuoden 2015 huhtikuussa Savonia ammattikorkeakoulun sosionomi-opiskelijat suorittivat opinnäytetyönään verkkokyselyn kuopiolaisille lapsiperheille heidän saamistaan lapsiperheiden varhaisen tuen palveluista. Kyselyn tulosten mukaan yli puolet (57,1%) koki Kuopion alueen lapsiperheille suunnatut palvelut monipuolisiksi, mutta samalla lähes puolet (42.9%) koki niiden riittävyyden heikoksi. Perheet halusivat lisää kotiin saatavaa konkreettista tukea, kerhopaikkoja, ilmaisia tai edullisia harrastusmahdollisuuksia tai tapahtumia ja parempaa tiedotusta lapsiperhepalveluista sekä perhekahvilatoimintaa. Aikaisemmin vuonna 2013 kerätiin tietoa vammaisten lasten perheiden tarpeista ja ideoista YAMK-opinnäytetyökartoituksessa (H. Elfing). Mukana kartoituksessa oli 14 perhettä. Perheet kokivat, että he saavat apua arjen pyörittämisen haasteisiin ja jaksamisen ongelmiin liian myöhään heitä ei kuunnella tuen tarpeen varhaisessa vaiheessa, mikä on aiheuttanut lisäongelmia perheille tietoa tukimuodoista ei ole saatavilla koordinoidusti Kartoituksen mukaan perheet toivoivat konkreettista apua kotiin kurssitoimintaa vammaan tai sairauteen sopeutumiseen perheiden yhteisiä tapahtumia mukavan tekemisen merkeissä ilman tiukkoja aikatauluja (esimerkiksi retket ja leirit) vammaisen lapsen osallistumismahdollisuuksia ohjattuun harrastustoimintaan sekä vertaisryhmissä että kaikille lapsille suunnatuissa ryhmissä erityislapsen sisarille toimintaa, jossa sisar saisi tuntea olevansa erityinen tietoa erityislasten sisarille vamman/sairauden vaikutuksista elämään vanhemmille jaksamisen tueksi kahden keskistä aikaa ja vertaistukea sekä tukea parisuhteeseen Tarpeita ja ideoita kartoitettiin myös eri vammaisjärjestöjen toimesta vammaisten lasten vanhempien tapaamisissa Kuopiossa. Näissä tapaamisissa esitetyt tarpeet vastasivat H. Elfingin tutkimuksessa esille nousseita asioita. 4

5 Viimeisimmäksi Savonia AMK:n opiskelijat Helena Leppikangas ja Minna Nurmela kartoittivat opinnäytetyönään Kuopiolaisten vammaisten lasten perheiden (19 perhettä) tarpeita ja toiveita Kuopion Perheentaloa koskien. Opinnäytetyö valmistuu syksyllä Alustavat tulokset ovat samansuuntaisia kuin aiemmissa tutkimuksissa. Tarpeita, joita ei aiemmin ole tullut esille on esitelty alla olevassa taulukossa: Kartoituksen (2017) mukaan perheet toivoivat toimintaa iltoihin ja viikonlopuille harraste- ja toimintavälinevuokrausta liikuntaa, leikkejä ja askartelua sisältäviä tuokioita koko perheen vertaisryhmiä lapsille ohjattua toimintaa / vanhemmille rentoutusta saman aikaisesti vapaaehtoisia avuksi esimerkiksi vertaisryhmiin toimintaa ohjaamaan koulutettuja ohjaajia, esimerkiksi tukiviittomataito 3. PROJEKTIN TOIMINNAN TAVOITE ELI MIHIN TOIMINNALLA PYRITÄÄN? Projektin päätavoite: Vammaisten lasten perheiden hyvinvoinnin vahvistuminen 1. Saavutettavuuden ja vammaisten lasten perheiden osallisuuden toteutuminen Kuopion Perheentalon toiminnassa Perheentalo on toimintaympäristöltään fyysisesti saavutettava. Perheentalon toiminta on sosiaalisesti saavutettavaa. Perheentalon tiedon välittäminen on saavutettavaa. Vammaisten lasten perheet ovat mukana toiminnan järjestämisessä. 2. Vammaisten lasten oikeuksia korostavan ajattelun vahvistuminen Perheentalon toiminnan avulla 3. Vammaisten lasten vanhempien vanhemmuuden vahvistuminen Perheentalon toteuttaman tukitoiminnan avulla 4. Julkisen sektorin, seurakunnan ja järjestötoimijoiden kumppanuuden vahvistuminen vammaisten lasten perheiden tukemisessa 4. PROJEKTIN KOHDERYHMÄ ELI KEIDEN HYVINVOINTIA EDISTETÄÄN? 1. Vammaiset, pitkäaikaissairaat ja erityistä tukea tarvitsevat lapset (0-12 v.) Kuopiossa on 2800 kohderyhmään kuuluvaa lasta, joka on 20% kaikkien 0-12-vuotiaiden lasten määrästä. Kehitysvammaisten 0-12 vuotiaiden lasten osuus on 140. Kelan vammaistuen saajatilaston mukaan muihin vammaryhmiin kuuluvia 0-12-vuotiaita lapsia Kuopiossa on 560. Vammaisuuden perusteella tilastoituja 0-12-vuotiaita lapsia Kuopiossa on yhteensä 700. Erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä on arviolta 20% väestöstä. Kuopiossa on arviolta vuotiasta erityistä tukea tarvitsevaa lasta (kehitysvammaiset ja muun vamman perusteella tilastoidut lapset). Perheentalon toimintamuotojen avulla Lastu-projektin tavoitteena on sen toimintaaikana tavoittaa kohderyhmästä 20% eli 560 lasta. Tavoitettavista lapsista 280 on tyttöjä ja 280 poikia. Projektin jälkeen Perheentalon toiminnan vakiintuessa ja toiminnan tullessa tunnetuksi osallistujien määrä nousee. Projektin kävijämäärä lasketaan osallistumiskertoina, ei henkilöinä, koska projektin erilaisiin toimintoihin osallistuu osittain samoja ihmisiä. Vertaisryhmissä lasketaan todellinen osallistujamäärä, yleisötapahtumissa kohderyhmään kuuluvat lapset lasketaan prosentuaalisesti (20% väestöstä) ja vanhempien/sisarusten määrä arvioidaan. 5

6 2. Vammaisten lasten vanhemmat Kuopiossa on arviolta 5600 erityistä tukea tarvitsevan, pitkäaikaissairaan tai vammaisen lapsen vanhempaa. Projektin tavoitteena on tavoittaa heistä 15 % eli 840 henkilöä. Heistä 560 on naisia ja 280 miehiä (25-60-vuotiaat). Projektin kävijämäärä lasketaan osallistumiskertoina, ei henkilöinä, koska projektin erilaisiin toimintoihin osallistuu osittain samoja ihmisiä. 3. Vammaisten lasten sisarukset Kuopiossa on laskennallisen arvion mukaan 5600 erityistä tukea tarvitsevan, pitkäaikaissairaan tai vammaisen lapsen sisarusta. Projektin tavoitteena on tavoittaa heistä 2%, eli 112 henkilöä (0-18-vuotiaat). Projektin kävijämäärä lasketaan osallistumiskertoina, ei henkilöinä, koska projektin erilaisiin toimintoihin osallistuu osittain samoja ihmisiä. 4. Kunta- ja järjestötoimijat Projektin tavoitteena on sen toiminnan aikana saada ainakin 10 keskeistä kunta-, järjestö- tai seurakuntaorganisaatiota mukaan yhteistyöhön saavutettavan vammaisten lasten perheille suunnatun toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen osana Kuopion Perheentalon toimintaa. 6

7 5. PROJEKTIN TOIMINNAN SISÄLTÖ JA TOTEUTUS ELI MITÄ PROJEKTISSA TEHDÄÄN? Perheentalot ovat järjestöjen verkostomaisesti ylläpitämiä yhteisötaloja, jotka toimivat moninaisten perheitä tukevien toimintojen sateenvarjona edistäen lapsiperheiden arjen sujumista ja vanhempien jaksamista sekä perheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Lastu-projektin tehtävänä on vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten ja heidän perheidensä tukimuotojen kehittäminen, toteuttaminen ja vakiinnuttaminen osaksi Kuopion Perheentalon toimintaa. Kehittämistyötä tehdään yhteistyössä projektin kohderyhmän, Perheentalon muiden projektien sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Lastu- projektin toiminnan arvoja ovat toiminnan esteettömyys (fyysinen, sosiaalinen, psyykkinen), yhdenvertaisuus erityisperheiden huomioiminen toiminnassa, lapsilähtöisyys, lasten osallisuus ja oikeusperustaisuus. Projektin kehittämistyöhön kuuluvia toiminnan alueita ovat: 1. Vertaiskohtaaminen Vertaiskohtaaminen on avointa tai ohjattua toimintaa kohderyhmään kuuluville lapsille, vanhemmille ja sisaruksille. Vertaiskohtaamiseen kuuluvia toimintoja järjestetään yhdessä projektin yhteistyökumppaneiden kanssa. Vertaiskohtaamiset perustuvat vapaaehtoisuuteen ja kynnyksettömyyteen. Toimintaa suunnitellaan, toteutetaan, kehitetään ja arvioidaan yhdessä kohderyhmään kuuluvien kanssa. Vertaiskohtaaminen on keskustelun ja yhteisen toiminnan ympärille suunniteltua toimintaa. Erilaisista vertaisryhmämuodoista laaditaan projektin aikana malli. Vertaisryhmämallit julkaistaan osana projektin lopputuotosta 2. Verkostotyö Verkostotyö on yhteistyötä ja kumppanuutta projektin olemassa olevien ja uusien yhteistyöorganisaatioiden, järjestöjen ja henkilöiden kanssa. Projektin kaikki toimintaa toteutetaan yhdessä verkostojen kanssa. Projekti luo koko ajan uusia yhteistyökumppanuuksia tavoitteiden toteutumista edistävien tahojen kanssa. 3. Koulutus ja asennetyö Projektin tavoite on vaikuttaa lasten ja perheiden kanssa toimivien ammattilaisten ja opiskelijoiden asenteisiin kouluttamisen ja tiedon lisäämisen kautta. Koulutuksen teemoja ovat erityistä tukea tarvitsevat lapset, lasten osallisuus ja päätöksenteko sekä erilaiset osallistavat ja kommunikaatio- menetelmät. Projekti järjestää erikseen sovitusta koulutusta yhteistyökumppaneiden kanssa. Koulutusta suunnataan myös vammaisten lasten perheille. 4. Tiedottaminen Projektin tiedottamisessa huomioidaan erilaisten kommunikaatiomenetelmien käyttäminen. Projekti myös ohjaa muita toimijoita esteettömään ja saavutettavaan viestintään. Tiedottamisessa käytetään monipuolisia viestintäkanavia; internetsivustot, facebook, sähköpostitiedottaminen yms. 5. Tilaisuudet, tapahtumat ja seminaarit Projekti järjestää erilaisia tilaisuuksia, tapahtumia ja seminaareja omana toimintanaan, yhteistyössä yhteistyökumppaneiden kanssa ja osallistuen yhteistyökumppaneiden tapahtumiin. Etupäässä tapahtumat ovat suunnattuja perheille ja ammattilaisille ja niiden sisällössä on huomioitu erityislasten toiveet ja tarpeet. Projekti voi myös osallistua yleisiin lapsiperheille suunnattuihin tapahtumiin asennevaikuttamisen näkökulmasta. Tilaisuuksia ja seminaareja suunnataan myös ammattilaisille ja yhteistyökumppaneille ja niiden tavoitteena on lisätä verkostojen osaamista kohdata erityislapsia. 7

8 Projektisuunnitelman mukaisia toimintoja tarkennetaan ja aikataulutetaan projektin toiminnan edetessä. Ensimmäinen vuosi 3/2016 alkaen 1. Vertaiskohtaaminen: vertaisryhmätoiminnan ja harrasteryhmien käynnistäminen kohderyhmälle eli vammaisille lapsille, heidän vanhemmilleen ja sisaruksille. Erilaisten vertaisryhmien ja -tapaamisten suunnittelu, toteutus ja arviointi. Vuoden 2016 toteutetaan muun muassa seuraavia vertaistapaamisia: Pikku Papun musapiiri 10/ /2016 Aistituokio Perheentalolla 10/2016 Aistikerho 11/ /2016 Viitotut satutuokiot 11/ Verkostotyö: verkostoitumisen jatkaminen / yhteistyökumppanuuden luominen/vahvistaminen, yhteystyömuotojen tarkentaminen ja uusien kumppanien hakeminen toimintaan. 3. Koulutus ja asennetyö: järjestöjen, kuntien ja seurakunnan työntekijöiden perehdyttäminen vammaisten lasten perheiden tarpeisiin ja vammaisen henkilön kohtaamiseen / kommunikaatioon. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden kouluttaminen yhdessä oppilaitosten kanssa. Lastuprojektissa laaditaan tiedotus- ja koulutusmateriaalia, mitä hyödynnetään jatkossa Kuopion Perheentalon henkilöstön perehdyttämisessä. 4. Tiedottaminen: toimivien tiedotuskanavien käytön suunnittelu (Kuopion kaupungin wwwsivut) ja vammaisten lasten perheille järjestettävästä tuesta tiedottaminen hyödyntäen mahdollisimman monipuolisia viestintäkanavia (esimerkiksi facebook). Kuopion Perheentalon www-sivujen kääntäminen selkokielelle. Lastu- projekti suunnittelee ja painattaa omasta toiminnasta tiedottavan esitteen. Esitteen suunnittelussa huomioidaan kohderyhmä eli erityistä tukea tarvitsevat lapset. 5. Tilaisuudet, tapahtumat ja seminaarit: saavutettavuutta, vammaisen lapsen oikeuksia ja kuulemista sekä tuettua päätöksentekoa käsittelevien tilaisuuksien järjestäminen lapsiperheiden kanssa työskenteleville työntekijöille. Tavoitteena on järjestää 5 tapahtumaa syksyn 2016 aikana ja osallistua Kuopion Perheentalon yhteistyökumppaneiden järjestämiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Toinen vuosi Vertaiskohtaaminen: Tarpeenmukaisen tukitoiminnan toteuttaminen kohderyhmälle vertaistuellisesti ja osana Perheentalon kaikille lapsiperheille suunnattua toimintaa. Järjestetään Porinaryhmä erityisperheille keväällä 2017 ja syksyllä kehitetään ryhmää arviointitiedon pohjalta Iltapala & Infoa- vertaistapaamiseksi ( 1 krt/kk). Vertaistapaaminen on suunnattu erityislasten perheille. Järjestetään Toimintaa ja tutustumista- ilta 2 krt/kk kevään 2017 aikana. Illan ohjattuja teemoja kehitetään syksylle niin, että aisti-ilta on 1 krt/kk ja Pikku Papun musapiiri 1 krt/kk. Musapiirin järjestämisessä tehdään yhteistyötä Savonia Ammattikorkeakoulun ja Humanistisen Ammattikorkeakoulun kanssa. Satuja viittoen- tuokiot jatkuvat koko vuoden ajan Kuopion Perheentalolla ja Kuopion kaupungin kirjastoilla säännöllisesti 1 krt/ viikko. Järjestämisessä tehdään yhteistyötä Humanistisen Ammattikorkeakoulun kanssa. Järjestetään kielihäiriöisille lapsille ja perheille INNOSTU!- ryhmä 1 krt/kk. Ryhmässä tutustutaan erilaisiin kommunikointimenetelmiin leikkien ja pelien avulla. Ryhmän päävetäjänä toimii Vaalijala Ky:n työntekijä. Osallistutaan Laine- projektin kulttuuriteemaiseen iltapäiväryhmään Lastun omien tavoitteiden kautta ja kokeillaan syyskuun 2017 ajan pienryhmänä avointa leikkitoimintaa. Kokeilua arvioidaan ja jatketaan arvioinnin pohjalta. Järjestetään erityislasten vanhemmille vertaistuellisia tapahtumia; Kinestetiikka-luento ja työpaja (2/2017), Down-lasten vanhempien vertaistuki-iltapäivä (1/2017 ja 9/2017). Järjestetään yhdessä Kuopion Perheentalon toimijoiden kanssa kaikille lapsiperheille suunnattua toimintaa. Vammaisten lasten perheiden osallistumisen kannustaminen kaikille lapsiperheille suunnattuun toimintaan omien vertaisryhmien ohella. Toimintaan osallistumisessa huomioidaan Lastu- projektin resurssi. Järjestetään 2 krt/vuosi vanhempien rentoutusilta vaihtuvilla teemoilla. Kevään rentoutus pidetään ja syksyn???. 8

9 Tuetaan vammaisjärjestöjä pitämään omia vertaisryhmiä Kuopion Perheentalolla, organisoimalla esimerkiksi lastenhoitoa vapaaehtoisvoimin vertaisryhmien ajalle. Ollaan mukana järjestämässä Aamukahvit & asiaa- vertaisryhmää vanhemmille ja tuodaan ryhmään erityislapsiperheitä koskettavia aiheita. Järjestetään Puijonlaakson asukastuvalla 5 krt erityisryhmille sopivaa liikunnallista puuhaa kevään ja syksyn 2017 aikana. Osallistutaan tarpeen mukaan Savon Ytryn Kysin vertaistuki-iltamiin tiedottamalla projektin toiminnasta ja vammaisten lasten ajankohtaisista asioista. Suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan uusia vertaisryhmämuotoja perheiden tarpeiden mukaan vuoden 2017 aikana. 2. Verkostotyö: yhteistyökumppanuuden vahvistaminen projektin tämän hetkisten yhteistyökumppaneiden kanssa tavoitteiden toteutumiseksi ja lisäksi yhteistyön aloittaminen Valpasprojektin kanssa tuen järjestämiseksi Kuopiossa asuville maahanmuuttajaperheille, joissa on vammainen lapsi. Haetaan myös toimintaan mukaan uusia järjestöjä ja organisaatioita. Järjestetään tiedotus- ja koulutustilaisuuksia Kuopion kaupungin työntekijöille ja kootaan vammaisten lasten järjestötoimijat yhteen ja kartoitetaan heidän toiveitaan ja tarpeitaan Perheentalolla. 3. Koulutus ja asennetyö: vammattomien lasten perheiden kannustaminen vertaiskohtaamiseen ja yhdessä toimimiseen vammaisten lasten perheiden kanssa. Tarjotaan sosiaalialan oppilaitoksille koulutuksia sekä koulutetaan Kuopion Perheentalon verkostoja vammaisten lasten kohtaamiseen liittyvissä teemoissa. Lastu-projekti on varmistamassa Perheentalon fyysistä ja sosiaalista esteettömyyttä. Osa esteettömyyttä on myös tarpeellisten kommunikaatiomenetelmien käyttöönottaminen Perheentalossa. Projekti huolehtii kommunikaatioympäristön luomisesta ja tarpeellisten menetelmien käyttämisestä päivittäisessä työssä. Osallistutaan Eijsveikeet ry:n toimintaan ja koulutetaan yhdistystoimijoita vuoden 2017 aikana. Järjestetään yhdessä Valpas-hankkeen kanssa kaikkien Perheentalojen työntekijöille koulutusta kohtaamisesta ja erilaisuudesta syksyn 2017 aikana. Koulutetaan yhdessä Kuopion Perheentalon yhteistyökumppaneiden kanssa vapaaehtoistoimijoita vammaisten lasten kanssa toimimiseen ja kohtaamiseen , ja Tiedottaminen: toimivien tiedotuskanavien käyttö ja vammaisten lasten perheille järjestettävästä tuesta tiedottaminen. Tehostetaan internet-sivujen ja Facebook-sivujen kautta tiedottamista ja kehitetään internet-sivuja esteettömiksi esimerkiksi videoiden avulla. Kootaan kaikkien yhteistyökumppaneiden käyttöön Perheentalon toimijoiden yhteinen tiedote. Laaditaan Perheentalon saavutettavuudesta kertovat kansiot, jotka ovat kaikkien kävijöiden käytössä. Laaditaan Saavutettavuus-kriteeristö Perheentalon toiminnan suunnittelun tueksi yhteistyössä Valpas- projektin kanssa. 5. Tilaisuudet, tapahtumat ja seminaarit: saavutettavuutta, tukitoiminnan ja osallistumismuotojen kehittämistä sekä arviointia käsittelevien tilaisuuksien järjestäminen vammaisten lasten perheille. Lastu-projekti on järjestämässä yhteistyökumppaneiden kanssa erilaisia teemaan liittyviä tapahtumia: Savon Ytryn juhlaseminaari ja lastenpäivä Perheentalon avajaisviikon toimintaan osallistuminen; tukiviitottu satutuokio ja musapiiri ja ystävänpäiväaskartelua kuvallisilla ohjeilla. Osallistutaan hiihtolomaviikontoimintaan (viikko 10) kutsumalla Perheentalolle vammaisia lapsia ja heidän perheitään ja järjestämällä kaikille suunnattua ohjattua toimintaa. Vammaisten lasten kuulemisen muotojen kehittäminen Perheentalon toiminnoissa. Testataan ja arvioidaan monipuolisesti lasten kuulemisen ja osallisuuden työmenetelmiä. Käynnistetään Perhe/lapsiraatitoiminta osana Kuopion Perheentalon arviointia. Syksyllä 2017 Lastu on mukana kehittämässä perheraatia Kuopion Perheentalolla. Osallistutaan Erityinen Sisaruus-hankkeen toimintaan Kuopion alueella. (Noriokeskus). Ollaan mukana järjestämässä Erityinen sisaruus- päivää Syksyllä 2017 järjestetään erityislasten sisaruksille kurssi (6-7 krt) Perheentalolla yhdessä hankkeen kanssa. Lisäksi suunnitellaan ja toteutetaan kertaluontoisia toimintamuotoja erityisperheille yhteistyökumppaneiden kanssa; aistipäivä yhteistyössä Savonia Amk:n kanssa, Malike-liikuntapäivä (ja mahdollisesti syksyllä 2017) yhteistyössä Savon Yt- 9

10 ryn kanssa, Tapaturmapäivän tapahtuma yhteistyössä Tatu ry:n kanssa ja osallistutaan kesäajan ja syyslomaviikon toimintaan sekä Lapsen oikeuksien päivän tapahtumaan. Järjestetään 1-2 toimintapäivää perheille vuoden 2017 aikana. Yhteistyökumppaneina Valpas- projekti ja Kuopion Perheentalon yhteistyökumppanit. Kevään toimintapäivä ja syksyn toimintapäivä syyslomaviikon yhteydessä. Kolmas vuosi 2018 Tarpeenmukaisen tukitoiminnan toteuttaminen vammaisille lapsille, heidän vanhemmilleen ja sisarille koordinoidusti yhteistyössä Perheentalon toimintaan sitoutuneiden toimijoiden kanssa Hyvien käytäntöjen kokoaminen niistä vammaisten lapsiperheiden tarvitsemista tukimuodoista ja käytännöistä, jotka varmistavat saavutettavuuden ja yhdenvertaisen osallisuuden toteutumisen Kuopion Perheentalon toiminnassa. Hyvien käytäntöjen vakiinnuttaminen osaksi Perheentalon toimintaa. Lastu- projektin tarkempaa toimintaa vuosille on kuvattu Kuopion Perheentalon toimintasuunnitelman sisällä. Perheentalossa toteutettava toiminta on järjestölähtöistä matalan kynnyksen tukea, jolla ei ole kilpailuvaikutuksia. Toiminta on julkisen sektorin ja muun palvelujärjestelmän toimintaa täydentävää. Perheentalon toimintaan ei suunnitella lakisääteisiä kuntien tehtäviä. 10

11 6. PROJEKTIN ODOTETUT TULOKSET JA VAIKUTUKSET ELI MITÄ MUUTOKSIA HALUTAAN SAADA AIKAISEKSI? 1. Saavutettavuus ja vammaisten lasten perheiden osallisuus toteutuu Kuopion Perheentalon toiminnassa. Vammaisten lasten perheiden yhdenvertaiset oikeudet toteutuvat ja osallistumismahdollisuudet lisääntyvät. Tukea tarvitsevat perheet löydetään tuen piiriin. Asetettu kohderyhmän tavoiteltavuus saavutetaan. Perheentalon fyysinen saavutettavuus toteutuu Vammaiset lapset kokevat toimintaympäristön esteettömänä ja turvallisena. Perheentalon toiminnan sosiaalinen saavutettavuus toteutuu. Talon ilmapiiri on kaikille avoin ja mukaan ottava. Vammaisten lasten perheet kokevat Perheentalon toiminnan innostavana ja iloa tuottavana. Toiminta lisää lasten rohkeutta ja vahvistaa heidän itsetuntoaan. Vammaisten lasten vaikuttamismahdollisuudet lisääntyvät. Vammaiset lapset saavat äänensä kuuluviin omista kokemuksista, mielipiteistä, toiveista ja yksilöllisistä tarpeista. He osallistuvat toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämiseen. Vanhempien vaikuttamismahdollisuudet lisääntyvät. Vanhemmat saavat äänensä kuuluviin omista toiveistaan ja tarpeistaan. Perheentalon toimintaa kehitetään tukipaikkana tarpeita vastaavaksi. Vammaisten lasten yhdenvertaisuus lisääntyy. Vammaiset lapset siirtyvät toiminnan edetessä kaikille lapsille tarkoitettuihin ryhmiin. Vammaisten lasten sisaruksien tietoisuus erilaisuudesta lisääntyy. Sisarukset ymmärtävät paremmin vammaista sisartaan sekä omaa ja muiden perheenjäsenten roolia. Vammaisten lasten sisarusten yhteenkuuluvuus lisääntyy. Yhteisiä asioita jaetaan mukavan tekemisen merkeissä vertaisryhmätoiminnassa. Perheentalon tiedon välittäminen on saavutettavaa Vammaisten lasten perheet saavat tietoa talon toiminnasta monimuotoisesti, helpolla ja ymmärrettävällä tavalla Talon toimintaympäristöstä kerrotaan selkeästi. 2. Vammaisten lasten oikeuksia korostava ajattelu vahvistuu Perheentalon toiminnan avulla. Osaaminen ja tietotaito saavutettavuudesta, vammaisten lasten oikeuksista ja vammaisten lasten perheiden tukemisen käytännöistä lisääntyvät. 3. Vammaisten lasten vanhempien vanhemmuus vahvistuu Perheentalon toteuttaman tukitoiminnan avulla. Vanhempien osallistumismahdollisuukset lisääntyvät Perheentalon vertaisryhmätoiminnan ja kaikille perheille tarkoitetun toiminnan avulla. Vanhempien jaksaminen ja parisuhde vahvistuvat Perheentalon toteuttaman toiminnan ja tukimuotojen avulla. Vanhempien mielihyvä lisääntyy oman lapsen osallistumismahdollisuuksien kautta. Mahdollisuus vanhempien levähdyshetkiin lisääntyvät lapsille tarkoitetun toiminnan aikana. 4. Kunnan- ja järjestötoimijoiden sekä seurakunnan ja oppilaitosten kumppanuus vahvistuu vammaisten lasten perheiden tukemisessa Vammaisten lasten perheiden tarpeiden mukaista, matalan kynnyksen tukitoimintaa suunnitellaan ja toteutetaan vaikuttavasti yhteistyössä kumppaniverkoston kanssa. Asetettu toimijoiden tavoiteltavuus saavutetaan. Eri toimijoiden resurssit ovat tehokkaassa käytössä yhteisen suunnittelun, tiedottamisen ja yhteistyön koordinoinnin avulla. Lastu-projektissa luodut hyvät käytännöt jäävät pysyviksi toimintamalleiksi. 11

12 7. PROJEKIN ARVIOINNIN TOTEUTUS ELI MITEN PROJEKTIN ONNISTUMISTA SEURATAAN? Lastu-projektin projektikoordinaattori kerää vaikutuksiin ja tuloksiin liittyvää arviointitietoa säännöllisesti projektin kohderyhmään kuuluvilta henkilöiltä, Perheentalon toiminnan toteutukseen osallistuvilta ammattilaisilta ja vapaaehtoistyöntekijöiltä sekä opiskelijoilta. Arviointitietoa kerätään yksittäisiin tilaisuuksiin, tapahtumiin ja ryhmätoimintoihin liittyen sekä vuositasolla yleisemmin seuraavan vuoden toimintasuunnitelman päivittämisen yhteydessä. Seurantatiedon kerääminen perustuu projektin tavoitteista johdettuihin arviointimittareihin ja indikaattoreihin (kts. kohta tulokset ja vaikutukset). Projektikoordinaattori raportoi säännöllisesti Lastu-projektin toiminnasta projektin omalle johtoryhmälle toiminnan tuloksista, vaikutuksista sekä toiminnan onnistumisesta henkilöstön ja osaamisen, talouden ja resurssien sekä prosessien ja rakenteiden näkökulmasta. Tämän lisäksi toiminnasta raportoidaan Perheentalon työntekijöille ja Kuopion Perheentalon yhteiselle johtoryhmälle ja ohjausryhmälle. Lastu-projektin arviointi perustuu syksyllä 2016 laadittuun arviointisuunnitelmaan ja koko Perheentaloa koskeviin yhteisiin arviointikriteereihin. Lastu-projektissa kokeillaan, arvioidaan ja kehitetään erilaisia menetelmiä, joilla saadaan erityistä tukea tarvitsevien lasten ääni kuuluviin. Projekti on myös mukana kehittämässä perheraatia Kuopion Perheentalolle vakiintuvaksi toimintamuodoksi. 12

13 8. PROJEKTIN VIESTINNÄN TOTEUTUS ELI MITEN PROJEKTIN ASIOISTA KERROTAAN MUILLE? Lastu-projektin viestintäsuunnitelma laadittiin syksyllä Viestintäsuunnitelma sisältää viestinnän kohderyhmät, tavoitteet, toimenpiteet ja aikataulutuksen sekä vastuutahot. Lastu-projektista painatetaan yleisesite, jossa esitellään Perheentalo sekä projektin tavoitteet ja toiminta. Asenteisiin vaikuttamisen tueksi painatetaan esite saavutettavuuden periaatteista vuoden 2017 aikana. Lastu-projektin kokemukset vammaisen lapsen tarpeiden huomioimisesta kaikille perheille suunnatussa toiminnassa kootaan oppaaksi. Opasta hyödynnetään vammaisten lasten toiminta- ja harrastemahdollisuuksien laajentamisessa erityyppiseen ja eri paikoissa toteutettuun kaikille perheille suunnattuun toimintaan. 13

14 9. PROJEKTIN ORGANISAATIO JA HALLINTA ELI MITEN PROJEKTIA JOHDETAAN? Lastu-projekti kuuluu Savon Vammaisasuntosäätiön (Savas) alaisuuteen. Säätiön Kehittämisyksikön toiminnasta vastaa palvelujohtaja. Projektin laadunhallinnassa noudatetaan säätiön laatujärjestelmää (SHQS) ja siihen liittyvää säätiön hallituksen hyväksymää projektiohjeistusta. Ohjeistuksella ohjataan säätiössä toteutettavaa projektitoimintaa ja tuetaan laadukasta projektin hallintaa. Lastu-projektin johtoryhmään kuuluvat säätiön palvelujohtaja ja talousjohtaja sekä projektin projektikoordinaattori. Johtoryhmä toimii projektin hallinnoinnin ja kehittämisen tukena, seuraa ja arvioi projektin toimintaa sekä asetettujen tavoitteiden ja budjetin toteutumista. Johtoryhmä kokoontuu kahden-kolmen kuukauden välein. Projektin vuotuiset talousarviot ja raportit hyväksyy ja vahvistaa Savon Vammaisasuntosäätiön hallitus. Projektin henkilöstö muodostuu projektikoordinaattorista ( ) 100% - työpanoksesta. Lisäksi erilaisten vertais- ja harrasteryhmien toteuttamiseen voidaan palkata määräaikaisiin lyhytkestoisiin työsuhteisiin henkilöstöä. Koordinaattori on tulosvastuullinen ja toimii projektityöryhmän esimiehenä. Hänen vastuullaan on mm. projektin toiminnan suunnittelu, projektille asetettujen tavoitteiden toteuttaminen, verkostotyö ja projektin tunnetuksi tekeminen sekä säännöllinen raportointi. Määräaikaisten ohjaajien tehtävänä on yhteistyössä projektikoordinaattorin ja projektin yhteistyökumppaneiden kanssa suunnitella, toteuttaa ja arvioida vammaisille lapsille, heidän vanhemmilleen ja sisaruksilleen suunnattuja vertaisryhmätoimintoja ja harrasteryhmiä sekä tapahtumia lapsiperheiden kanssa työskenteleville työntekijöille ja opiskelijoille suunnattuja saavutettavuutta, vammaisten lasten perheiden tarpeita, vammaisen henkilön kohtaamista ja kommunikaatiota käsitteleviä koulutuksia ja tapahtumia 14