Lastu. Vammaisten lasten perheiden tukimallit -projekti
|
|
- Urho Lattu
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lastu Vammaisten lasten perheiden tukimallit -projekti Projektisuunnitelman tiivistelmä (täydentyvä) Savon Vammaisasuntosäätiö / Maarit Mykkänen 1
2 SISÄLTÖ 1. Projektin perustiedot Projektin toiminnan tarve eli minkä takia toiminta on aloitettu? Projektin toiminnan tavoite eli mihin toiminnalla pyritään? Projektin kohderyhmä eli keiden hyvinvointia edistetään? Projektin toiminnan sisältö ja toteutus eli mitä projektissa tehdään? Projektin odotetut tulokset ja vaikutukset eli mitä muutoksia halutaan saada aikaiseksi Projektin arvioinnin toteutus eli miten projektin onnistumista seurataan? Projektin viestinnän toteutus eli miten projektin asioista kerrotaan muille? Projektin organisaatio ja hallinta eli miten projektia johdetaan?... 8 Laadittu: Ritva Hämäläinen Päivitetty: (RH), (Maarit Mykkänen), (MM), (MM), (MM), (MM), (MM), (MM), (MM), (MM), (MM) 2
3 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi: Lastu Vammaisten lasten perheiden tukimallit -projekti Projektin toiminta-aika: 3/ /2018 Projektin hallinnoija: Savon Vammaisasuntosäätiö, Savas RAY:n järjestönumero 1592 Vuorikatu 26 a II krs Kuopio Puh. (017) Projektin rahoittaja: STEA 100 % Savas toteuttaa sosiaalihuollon palveluita kehitysvammaisille ja autistisille henkilöille sekä mielenterveyskuntoutujille julkiselle sektorille myytävinä palveluina. Säätiö hankkii STEA:n tuella tukiasuntoja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden käyttöön. Avustusmäärä: / C-avustus ( ) Käyttötarkoitus: Projektin toiminta-alue: Projektin toimipaikka: Projektin henkilöstö: Vammaisten lasten perheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen. Vammaisten lasten tarpeiden ja esteettömyyden huomioiminen Kuopion Perheentalon toiminnan sisällöissä. Kuopio Kuopion Perheentalo Kauppakeskus Apaja, Kauppakatu 45, Kuopio Maarit Mykkänen, projektikoordinaattori Puh Vuorikatu 26 a 2 krs Kuopio maarit.mykkanen@savas.fi Kumppaniprojektit: Laine-projekti; Lapsiperheiden arjen tukeminen Kuopion seudulla-projekti (STEA ) / Pelastakaa lapset ry Kuopin Perheentalon rakenteiden luominen sekä seudun lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin vahvistaminen ja osallisuuden edistäminen Johanna Marttinen, projektikoordinaattori Valpas-projekti; Vammaisten maahanmuuttajalasten osallisuuden mahdollisuuksien vahvistaminen perhekeskusten toiminnassa (STEA ) / Vamlas Tarja Keltto, projektipäällikkö 3
4 2. PROJEKTIN TOIMINNAN TARVE ELI MINKÄ TAKIA TOIMINTA ON ALOITETTU? Kuopion järjestötoimijat esittivät vuonna 2014 Kuopion kaupungin hyvinvointiryhmälle idean Perheentalon käynnistämisestä Kuopioon. Perheentalo toimisi matalan kynnyksen kohtaamispaikkana lapsiperheille. Perheentalon toiminnassa olisi mahdollista tukea perheitä varhaisessa vaiheessa järjestölähtöisesti eri toimijoiden yhteistyönä. Kuopion kaupunki myönsi järjestötoimijoiden käyttöön Tervis-rahoitusta helmi-kesäkuulle 2015 olemassa olevien lapsiperheiden tukimuotojen ja kehittämistarpeiden kartoittamiseen järjestöjen, kunnan ja seurakunnan toimintakentiltä. Lapsiperheiden kanssa toimivilta tahoilta saatujen kehittämisideoiden mukaan esiin nousivat erityisesti perheille kotiin vietävä tuki toimijatahojen yhdessä tekeminen ja yhteistyö vanhemmuuden tukeminen erityisryhmien tukeminen (yh-perheet, erityislasten perheet) matalan kynnyksen kokoontumispaikkojen tarve jo olemassa olevien rakenteiden tehostaminen sekä sujuva tiedottaminen Vuoden 2015 huhtikuussa Savonia ammattikorkeakoulun sosionomi-opiskelijat suorittivat opinnäytetyönään verkkokyselyn kuopiolaisille lapsiperheille heidän saamistaan lapsiperheiden varhaisen tuen palveluista. Kyselyn tulosten mukaan yli puolet (57,1%) koki Kuopion alueen lapsiperheille suunnatut palvelut monipuolisiksi, mutta samalla lähes puolet (42.9%) koki niiden riittävyyden heikoksi. Perheet halusivat lisää kotiin saatavaa konkreettista tukea, kerhopaikkoja, ilmaisia tai edullisia harrastusmahdollisuuksia tai tapahtumia ja parempaa tiedotusta lapsiperhepalveluista sekä perhekahvilatoimintaa. Aikaisemmin vuonna 2013 kerätiin tietoa vammaisten lasten perheiden tarpeista ja ideoista YAMK-opinnäytetyökartoituksessa (H. Elfing). Mukana kartoituksessa oli 14 perhettä. Perheet kokivat, että he saavat apua arjen pyörittämisen haasteisiin ja jaksamisen ongelmiin liian myöhään heitä ei kuunnella tuen tarpeen varhaisessa vaiheessa, mikä on aiheuttanut lisäongelmia perheille tietoa tukimuodoista ei ole saatavilla koordinoidusti Kartoituksen mukaan perheet toivoivat konkreettista apua kotiin kurssitoimintaa vammaan tai sairauteen sopeutumiseen perheiden yhteisiä tapahtumia mukavan tekemisen merkeissä ilman tiukkoja aikatauluja (esimerkiksi retket ja leirit) vammaisen lapsen osallistumismahdollisuuksia ohjattuun harrastustoimintaan sekä vertaisryhmissä että kaikille lapsille suunnatuissa ryhmissä erityislapsen sisarille toimintaa, jossa sisar saisi tuntea olevansa erityinen tietoa erityislasten sisarille vamman/sairauden vaikutuksista elämään vanhemmille jaksamisen tueksi kahden keskistä aikaa ja vertaistukea sekä tukea parisuhteeseen Tarpeita ja ideoita kartoitettiin myös eri vammaisjärjestöjen toimesta vammaisten lasten vanhempien tapaamisissa Kuopiossa. Näissä tapaamisissa esitetyt tarpeet vastasivat H. Elfingin tutkimuksessa esille nousseita asioita. 4
5 Viimeisimmäksi Savonia AMK:n opiskelijat Helena Leppikangas ja Minna Nurmela kartoittivat opinnäytetyönään Kuopiolaisten vammaisten lasten perheiden (19 perhettä) tarpeita ja toiveita Kuopion Perheentaloa koskien. Opinnäytetyö valmistuu syksyllä Alustavat tulokset ovat samansuuntaisia kuin aiemmissa tutkimuksissa. Tarpeita, joita ei aiemmin ole tullut esille on esitelty alla olevassa taulukossa: Kartoituksen (2017) mukaan perheet toivoivat toimintaa iltoihin ja viikonlopuille harraste- ja toimintavälinevuokrausta liikuntaa, leikkejä ja askartelua sisältäviä tuokioita koko perheen vertaisryhmiä lapsille ohjattua toimintaa / vanhemmille rentoutusta saman aikaisesti vapaaehtoisia avuksi esimerkiksi vertaisryhmiin toimintaa ohjaamaan koulutettuja ohjaajia, esimerkiksi tukiviittomataito Arviointitietoa toiminnan suunnittelun tueksi on kerätty myös keväällä 2017 perheraadista ja Lastu- projektin toiminnasta kerätystä palautteesta. Perheraatiin osallistui 7 vanhempaa ja 9 lasta. Palautetta Lastu- projektin toiminnasta antoi kirjallisena noin 30 vanhempaa ja 10 lasta. Arviointitieto on samansuuntaista kuin aiempien kartoitusten kautta kerätty tieto. Perheraadin ja toiminnasta kerätyn palautteen (kevät 2017) perusteella perheet toivoivat toimintaa iltoihin ja viikonlopuille musiikkipainotteisia iltatuokioita enemmän lapsilähtöisiä ohjattuja hetkiä; maalaus, värikylpy, muskari, erityisesti toivottu kommunikaatiokeinoihin ja aisteihin liittyvää toimintaa koko perheen vertaisryhmiä, Down-vertaistapaamiselle ja Aistipäivälle toivottiin jatkoa vuonna 2018 vanhemmille esimerkiksi parisuhteeseen liittyviä luentoja lisäkäsiä avuksi lasten kanssa enemmän viittomia käyttöön toimintaan 3. PROJEKTIN TOIMINNAN TAVOITE ELI MIHIN TOIMINNALLA PYRITÄÄN? Projektin päätavoite: Vammaisten lasten perheiden hyvinvoinnin vahvistuminen 1. Saavutettavuuden ja vammaisten lasten perheiden osallisuuden toteutuminen Kuopion Perheentalon toiminnassa Perheentalo on toimintaympäristöltään fyysisesti saavutettava. Perheentalon toiminta on sosiaalisesti saavutettavaa. Perheentalon tiedon välittäminen on saavutettavaa. Vammaisten lasten perheet ovat mukana toiminnan järjestämisessä. 2. Vammaisten lasten oikeuksia korostavan ajattelun vahvistuminen Perheentalon toiminnan avulla 3. Vammaisten lasten vanhempien vanhemmuuden vahvistuminen Perheentalon toteuttaman tukitoiminnan avulla 4. Julkisen sektorin, seurakunnan ja järjestötoimijoiden kumppanuuden vahvistuminen vammaisten lasten perheiden tukemisessa 5
6 4. PROJEKTIN KOHDERYHMÄ ELI KEIDEN HYVINVOINTIA EDISTETÄÄN? 1. Vammaiset, pitkäaikaissairaat ja erityistä tukea tarvitsevat lapset (0-12 v.) Kuopiossa on 2800 kohderyhmään kuuluvaa lasta, joka on 20% kaikkien 0-12-vuotiaiden lasten määrästä. Kehitysvammaisten 0-12 vuotiaiden lasten osuus on 140. Kelan vammaistuen saajatilaston mukaan muihin vammaryhmiin kuuluvia 0-12-vuotiaita lapsia Kuopiossa on 560. Vammaisuuden perusteella tilastoituja 0-12-vuotiaita lapsia Kuopiossa on yhteensä 700. Erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä on arviolta 20% väestöstä. Kuopiossa on arviolta vuotiasta erityistä tukea tarvitsevaa lasta (kehitysvammaiset ja muun vamman perusteella tilastoidut lapset). Perheentalon toimintamuotojen avulla Lastu-projektin tavoitteena on sen toimintaaikana tavoittaa kohderyhmästä 20% eli 560 lasta. Tavoitettavista lapsista 280 on tyttöjä ja 280 poikia. Projektin jälkeen Perheentalon toiminnan vakiintuessa ja toiminnan tullessa tunnetuksi osallistujien määrä nousee. Projektin kävijämäärä lasketaan osallistumiskertoina, ei henkilöinä, koska projektin erilaisiin toimintoihin osallistuu osittain samoja ihmisiä. Vertaisryhmissä lasketaan todellinen osallistujamäärä, yleisötapahtumissa ja Kuopion Perheentalon avoimessa leikkitoiminnassa kohderyhmään kuuluvat lapset lasketaan prosentuaalisesti (10-30% mukaan) ja vanhempien/sisarusten määrä arvioidaan. Prosentuaaliseen laskentatapaan on projektissa laadittu ohjeet. Kävijämäärä lasketaan 10 % mukaan kokonaisosallistujista, jos voidaan katsoa, että toiminta ei vastaa kohderyhmän tarpeita ja sillä ei saavutettu tavoiteltavaa määrää erityisperheitä. 20 % on tavoitetaso. 30 % mukaan lasketaan osallistujat silloin, kun tapahtumalla saavutettiin huomattavan paljon kohderyhmään kuuluvia perheitä, esimerkiksi tulkkauksen järjestämisen tai heitä erityisesti kiinnostavan ohjelman seurauksena. 2. Vammaisten lasten vanhemmat Kuopiossa on arviolta 5600 erityistä tukea tarvitsevan, pitkäaikaissairaan tai vammaisen lapsen vanhempaa. Projektin tavoitteena on tavoittaa heistä 15 % eli 840 henkilöä. Heistä 560 on naisia ja 280 miehiä (25-60-vuotiaat). Projektin kävijämäärä lasketaan osallistumiskertoina, ei henkilöinä, koska projektin erilaisiin toimintoihin osallistuu osittain samoja ihmisiä. 3. Vammaisten lasten sisarukset Kuopiossa on laskennallisen arvion mukaan 5600 erityistä tukea tarvitsevan, pitkäaikaissairaan tai vammaisen lapsen sisarusta. Projektin tavoitteena on tavoittaa heistä 2%, eli 112 henkilöä (0-18-vuotiaat). Projektin kävijämäärä lasketaan osallistumiskertoina, ei henkilöinä, koska projektin erilaisiin toimintoihin osallistuu osittain samoja ihmisiä. 4. Kunta- ja järjestötoimijat Projektin tavoitteena on sen toiminnan aikana saada ainakin 10 keskeistä kunta-, järjestö- tai seurakuntaorganisaatiota mukaan yhteistyöhön saavutettavan vammaisten lasten perheille suunnatun toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen osana Kuopion Perheentalon toimintaa. 6
7 5. PROJEKTIN TOIMINNAN SISÄLTÖ JA TOTEUTUS ELI MITÄ PROJEKTISSA TEHDÄÄN? Perheentalot ovat järjestöjen verkostomaisesti ylläpitämiä yhteisötaloja, jotka toimivat moninaisten perheitä tukevien toimintojen sateenvarjona edistäen lapsiperheiden arjen sujumista ja vanhempien jaksamista sekä perheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Lastu-projektin tehtävänä on vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten ja heidän perheidensä tukimuotojen kehittäminen, toteuttaminen ja vakiinnuttaminen osaksi Kuopion Perheentalon toimintaa. Kehittämistyötä tehdään yhteistyössä projektin kohderyhmän, Perheentalon muiden projektien sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Lastu- projektin toiminnan arvoja ovat toiminnan esteettömyys (fyysinen, sosiaalinen, psyykkinen), yhdenvertaisuus erityisperheiden huomioiminen toiminnassa, lapsilähtöisyys, lasten osallisuus ja oikeusperustaisuus. Projektin kehittämistyöhön kuuluvia toiminnan alueita ovat: 1. Vertaiskohtaaminen Vertaiskohtaaminen on avointa tai ohjattua toimintaa kohderyhmään kuuluville lapsille, vanhemmille ja sisaruksille. Vertaiskohtaamiseen kuuluvia toimintoja järjestetään yhdessä projektin yhteistyökumppaneiden kanssa. Vertaiskohtaamiset perustuvat vapaaehtoisuuteen ja kynnyksettömyyteen. Toimintaa suunnitellaan, toteutetaan, kehitetään ja arvioidaan yhdessä kohderyhmään kuuluvien kanssa. Vertaiskohtaaminen on keskustelun ja yhteisen toiminnan ympärille suunniteltua toimintaa. Erilaisista vertaisryhmämuodoista laaditaan projektin aikana malli. Vertaisryhmämallit julkaistaan osana projektin lopputuotosta 2. Verkostotyö Verkostotyö on yhteistyötä ja kumppanuutta projektin olemassa olevien ja uusien yhteistyöorganisaatioiden, järjestöjen ja henkilöiden kanssa. Projektin kaikki toimintaa toteutetaan yhdessä verkostojen kanssa. Projekti luo koko ajan uusia yhteistyökumppanuuksia tavoitteiden toteutumista edistävien tahojen kanssa. 3. Ohjaus, neuvonta ja asennetyö Projektin tavoite on vaikuttaa lasten ja perheiden kanssa toimivien ammattilaisten ja opiskelijoiden asenteisiin ohjauksen, neuvonnan ja tiedon lisäämisen kautta. Ohjauksen teemoja ovat erityistä tukea tarvitsevat lapset, lasten osallisuus ja päätöksenteko sekä erilaiset osallistavat ja kommunikaatio- menetelmät. Projekti järjestää erikseen sovitusti tilaisuuksia yhteistyökumppaneiden kanssa. Ohjausta ja neuvontaa suunnataan vahvasti vammaisten lasten perheille. 4. Saavutettavuuden ja perheiden osallisuuden edistäminen Projektissa edistetään hankkeen ja Kuopion Perheentalon fyysistä ja sosiaalista esteettömyyttä ja tiedon välityksen saavutettavuutta. Hankkeessa arvioidaan ja toteutetaan ympäristö ja asenne ilmapiirin esteettömyyteen tehtäviä toimenpiteitä, esimerkiksi akustiikkaan liittyviä muutostöitä ja asenneilmapiirin luominen. Hankkeen tiedottamisessa huomioidaan erilaisten kommunikaatiomenetelmien käyttäminen. Projekti myös ohjaa muita toimijoita esteettömään ja saavutettavaan viestintään. Tiedottamisessa käytetään monipuolisia viestintäkanavia; internetsivustot, facebook, sähköpostitiedottaminen yms. Hankkeen toimintamuotojen ja saavutettavuuden edistämisen kautta edistetään kohderyhmään kuuluvien perheiden osallisuutta Kuopion Perheentalon toiminnassa. Vammaisten lasten ja heidän perheiden osallisuuteen liittyviä työmenetelmiä otetaan käyttöön ja kehitetään uusia heidän äänensä esiin tuovia työtapoja. 5. Tilaisuudet, tapahtumat ja seminaarit Projekti järjestää erilaisia tilaisuuksia, tapahtumia ja seminaareja omana toimintanaan, yhteistyössä yhteistyökumppaneiden kanssa ja osallistuen yhteistyökumppaneiden tapahtumiin. Etupäässä tapahtumat ovat suunnattuja perheille ja ammattilaisille ja niiden sisällössä on huomioitu erityislasten toiveet ja tarpeet. Projekti voi myös osallistua yleisiin lapsiperheille suunnattuihin tapahtumiin asennevaikuttamisen näkökulmasta. Tilaisuuksia ja seminaareja suunnataan myös 7
8 ammattilaisille ja yhteistyökumppaneille ja niiden tavoitteena on lisätä verkostojen osaamista kohdata erityislapsia. 8
9 Projektisuunnitelman mukaisia toimintoja tarkennetaan ja aikataulutetaan projektin toiminnan edetessä. Ensimmäinen vuosi 3/2016 alkaen 1. Vertaiskohtaaminen: vertaisryhmätoiminnan ja harrasteryhmien käynnistäminen kohderyhmälle eli vammaisille lapsille, heidän vanhemmilleen ja sisaruksille. Erilaisten vertaisryhmien ja -tapaamisten suunnittelu, toteutus ja arviointi. Vuoden 2016 toteutetaan muun muassa seuraavia vertaistapaamisia: Pikku Papun musapiiri 10/ /2016 Aistituokio Perheentalolla 10/2016 Aistikerho 11/ /2016 Viitotut satutuokiot 11/ Verkostotyö: verkostoitumisen jatkaminen / yhteistyökumppanuuden luominen/vahvistaminen, yhteystyömuotojen tarkentaminen ja uusien kumppanien hakeminen toimintaan. 3. Ohjaus, neuvonta ja asennetyö: järjestöjen, kuntien ja seurakunnan työntekijöiden perehdyttäminen vammaisten lasten perheiden tarpeisiin ja vammaisen henkilön kohtaamiseen / kommunikaatioon. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden ohjaus ja neuvonta yhdessä oppilaitosten kanssa. Lastu-projektissa laaditaan tiedotus- ja koulutusmateriaalia, mitä hyödynnetään jatkossa Kuopion Perheentalon henkilöstön perehdyttämisessä. 4. Saavutettavuuden ja perheiden osallisuuden edistäminen: toimivien tiedotuskanavien käytön suunnittelu (Kuopion kaupungin www-sivut) ja vammaisten lasten perheille järjestettävästä tuesta tiedottaminen hyödyntäen mahdollisimman monipuolisia viestintäkanavia (esimerkiksi facebook). Kuopion Perheentalon www-sivujen kääntäminen selkokielelle. Lastu- projekti suunnittelee ja painattaa omasta toiminnasta tiedottavan esitteen. Esitteen suunnittelussa huomioidaan kohderyhmä eli erityistä tukea tarvitsevat lapset. 5. Tilaisuudet, tapahtumat ja seminaarit: saavutettavuutta, vammaisen lapsen oikeuksia ja kuulemista sekä tuettua päätöksentekoa käsittelevien tilaisuuksien järjestäminen lapsiperheiden kanssa työskenteleville työntekijöille. Tavoitteena on järjestää 5 tapahtumaa syksyn 2016 aikana ja osallistua Kuopion Perheentalon yhteistyökumppaneiden järjestämiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Toinen vuosi Vertaiskohtaaminen: Tarpeenmukaisen tukitoiminnan toteuttaminen kohderyhmälle vertaistuellisesti ja osana Perheentalon kaikille lapsiperheille suunnattua toimintaa. Järjestetään Porinaryhmä erityisperheille keväällä 2017 ja syksyllä kehitetään ryhmää arviointitiedon pohjalta Iltapala & Infoa- vertaistapaamiseksi ( 1 krt/kk). Vertaistapaaminen on suunnattu erityislasten perheille. Järjestetään Toimintaa ja tutustumista- ilta 2 krt/kk kevään 2017 aikana. Illan ohjattuja teemoja kehitetään syksylle niin, että aisti-ilta on 1 krt/kk ja Pikku Papun musapiiri 1 krt/kk. Musapiirin järjestämisessä tehdään yhteistyötä Savonia Ammattikorkeakoulun ja Humanistisen Ammattikorkeakoulun kanssa. Satuja viittoen- tuokiot jatkuvat koko vuoden ajan Kuopion Perheentalolla ja Kuopion kaupungin kirjastoilla säännöllisesti 1 krt/ viikko. Järjestämisessä tehdään yhteistyötä Humanistisen Ammattikorkeakoulun kanssa. Järjestetään kielihäiriöisille lapsille ja perheille INNOSTU!- ryhmä 1 krt/kk. Ryhmässä tutustutaan erilaisiin kommunikointimenetelmiin leikkien ja pelien avulla. Ryhmän päävetäjänä toimii Vaalijala Ky:n työntekijä. Osallistutaan Laine- projektin kulttuuriteemaiseen iltapäiväryhmään Lastun omien tavoitteiden kautta ja kokeillaan syyskuun 2017 ajan pienryhmänä avointa leikkitoimintaa. Kokeilua arvioidaan ja jatketaan arvioinnin pohjalta. Järjestetään erityislasten vanhemmille vertaistuellisia tapahtumia; Kinestetiikka-luento ja työpaja (2/2017), Down-lasten vanhempien vertaistuki-iltapäivä (1/2017 ja 9/2017). Järjestetään yhdessä Kuopion Perheentalon toimijoiden kanssa kaikille lapsiperheille suunnattua toimintaa. Vammaisten lasten perheiden osallistumisen kannustaminen kaikille lapsiperheille suunnattuun toimintaan omien vertaisryhmien ohella. Toimintaan osallistumisessa huomioidaan Lastu- projektin resurssi. Järjestetään 1-2 krt/vuosi vanhempien rentoutusilta vaihtuvilla teemoilla. Kevään ren- 9
10 toutus pidetään Tuetaan vammaisjärjestöjä pitämään omia vertaisryhmiä Kuopion Perheentalolla, organisoimalla esimerkiksi lastenhoitoa vapaaehtoisvoimin vertaisryhmien ajalle. Ollaan mukana järjestämässä Aamukahvit & asiaa- vertaisryhmää vanhemmille ja tuodaan ryhmään erityislapsiperheitä koskettavia aiheita. Järjestetään Puijonlaakson asukastuvalla 5 krt erityisryhmille sopivaa liikunnallista puuhaa kevään ja syksyn 2017 aikana. Osallistutaan tarpeen mukaan Savon Ytryn Kysin vertaistuki-iltamiin tiedottamalla projektin toiminnasta ja vammaisten lasten ajankohtaisista asioista. Suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan uusia vertaisryhmämuotoja perheiden tarpeiden mukaan vuoden 2017 aikana. 2. Verkostotyö: yhteistyökumppanuuden vahvistaminen projektin tämän hetkisten yhteistyökumppaneiden kanssa tavoitteiden toteutumiseksi ja lisäksi yhteistyön aloittaminen Valpasprojektin kanssa tuen järjestämiseksi Kuopiossa asuville maahanmuuttajaperheille, joissa on vammainen lapsi. Haetaan myös toimintaan mukaan uusia järjestöjä ja organisaatioita. Järjestetään tiedotus- ja koulutustilaisuuksia Kuopion kaupungin työntekijöille ja kootaan vammaisten lasten järjestötoimijat yhteen ja kartoitetaan heidän toiveitaan ja tarpeitaan Perheentalolla. 3. Ohjaus, neuvonta ja asennetyö: vammattomien lasten perheiden kannustaminen vertaiskohtaamiseen ja yhdessä toimimiseen vammaisten lasten perheiden kanssa. Tarjotaan sosiaalialan oppilaitoksille ohjausta sekä tiedotetaan Kuopion Perheentalon verkostoja vammaisten lasten kohtaamiseen liittyvissä teemoissa. Lastu-projekti on varmistamassa Perheentalon fyysistä ja sosiaalista esteettömyyttä. Osa esteettömyyttä on myös tarpeellisten kommunikaatiomenetelmien käyttöönottaminen Perheentalossa. Projekti huolehtii kommunikaatioympäristön luomisesta ja tarpeellisten menetelmien käyttämisestä päivittäisessä työssä. Osallistutaan Eijsveikeet ry:n toimintaan ja ohjataan yhdistystoimijoita vuoden 2017 aikana. Järjestetään yhdessä Valpas-hankkeen kanssa kaikkien Perheentalojen työntekijöille tilaisuuksia kohtaamisesta ja erilaisuudesta syksyn 2017 aikana. Koulutetaan yhdessä Kuopion Perheentalon yhteistyökumppaneiden kanssa vapaaehtoistoimijoita vammaisten lasten kanssa toimimiseen ja kohtaamiseen , ja Saavutettavuuden ja perheiden osallisuuden edistäminen: toimivien tiedotuskanavien käyttö ja vammaisten lasten perheille järjestettävästä tuesta tiedottaminen. Tehostetaan internet-sivujen ja Facebook-sivujen kautta tiedottamista ja kehitetään internet-sivuja esteettömiksi esimerkiksi videoiden avulla. Kootaan kaikkien yhteistyökumppaneiden käyttöön Perheentalon toimijoiden yhteinen tiedote. Laaditaan Perheentalon saavutettavuudesta kertovat kansiot, jotka ovat kaikkien kävijöiden käytössä. Laaditaan Saavutettavuus-kriteeristö Perheentalon toiminnan suunnittelun tueksi yhteistyössä Valpas- projektin kanssa. Hankitaan tarpeen mukaan erilaista välineistöä esteettömän viestinnäin mahdollistamiseksi, esimerkiksi Ipad & erilaisia sovelluksia ja kuvakommunikaatiokansio. 5. Tilaisuudet, tapahtumat ja seminaarit: saavutettavuutta, tukitoiminnan ja osallistumismuotojen kehittämistä sekä arviointia käsittelevien tilaisuuksien järjestäminen vammaisten lasten perheille. Lastu-projekti on järjestämässä yhteistyökumppaneiden kanssa erilaisia teemaan liittyviä tapahtumia: Savon Ytryn juhlaseminaari ja lastenpäivä Perheentalon avajaisviikon toimintaan osallistuminen; tukiviitottu satutuokio ja musapiiri ja ystävänpäiväaskartelua kuvallisilla ohjeilla. Osallistutaan hiihtolomaviikontoimintaan (viikko 10) kutsumalla Perheentalolle vammaisia lapsia ja heidän perheitään ja järjestämällä kaikille suunnattua ohjattua toimintaa. Vammaisten lasten kuulemisen muotojen kehittäminen Perheentalon toiminnoissa. Testataan ja arvioidaan monipuolisesti lasten kuulemisen ja osallisuuden työmenetelmiä. Käynnistetään Perhe/lapsiraatitoiminta osana Kuopion Perheentalon arviointia. Syksyllä 2017 Lastu on mukana kehittämässä perheraatia Kuopion Perheentalolla. Osallistutaan Erityinen Sisaruus-hankkeen toimintaan Kuopion alueella. (Noriokeskus). Ollaan mukana järjestämässä Erityinen sisaruus- päivää Syksyllä 2017 järjestetään erityislasten sisaruksille kurssi (6-7 krt) Perheentalolla yhdessä hankkeen kanssa. 10
11 Lisäksi suunnitellaan ja toteutetaan kertaluontoisia toimintamuotoja erityisperheille yhteistyökumppaneiden kanssa; aistipäivä yhteistyössä Savonia Amk:n kanssa, Malike-liikuntapäivä (ja mahdollisesti syksyllä 2017) yhteistyössä Savon Ytryn kanssa, Tapaturmapäivän tapahtuma yhteistyössä Tatu ry:n kanssa ja osallistutaan kesäajan ja syyslomaviikon toimintaan sekä Lapsen oikeuksien päivän tapahtumaan. Järjestetään 1-2 toimintapäivää perheille vuoden 2017 aikana. Yhteistyökumppaneina Valpas- projekti ja Kuopion Perheentalon yhteistyökumppanit. Kevään toimintapäivä ja syksyn toimintapäivä syyslomaviikon yhteydessä. Kolmas vuosi 2018 Vertaiskohtaaminen: Tarpeenmukaisen tukitoiminnan toteuttaminen kohderyhmälle vertaistuellisesti ja osana Perheentalon kaikille lapsiperheille suunnattua toimintaa. Kaikki vuoden 2017 aikana toteutettava vertaistoiminta arvioidaan syksyllä 2017, jonka jälkeen toimintasuunnitelma vahvistetaan. Jatketaan Iltateet & tietoa vertaistapaamisia 1 krt/kk tai harvemmin. Iltateet & tietoa illat ovat osa perheentalon vanhemmuuden tukemisen toimintaa. Illat on suunnattu kaikille teemoista kiinnostuneille perheille. Iltoihin pyydetään mukaan toiminnassa mukana olevia järjestöjä. Jatketaan torstai-illan aukioloa yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n kanssa. Illoissa huomioidaan erityisryhmien tarpeet ja toiveet toiminnalle; musapiiri ja aistiteemainen tekeminen. Tukiviitotut satutuokiot / loruttelut jatkuvat Perheentalolla kuukausittain osana Kuopion Perheentalon kulttuurikeskiviikko toimintaa. Kuopion kirjastoilla järjestetään yhteistyössä Pohjois-Savon opiston kanssa tukiviitottuja satutukioita syksyn 2018 aikana. Osallistutaan Laine- projektin kaikille avoimeen toimintaan ja viedään sinne erityislapsia huomioivaa toimintakulttuuria. Erityisesti Lastu- projekti osallistuu Nalle Neuvolaan ja Aamukahvit & asiaa- hetkiin. Käynnistetään yhdessä Laine- projektin kanssa lauantain aukiolot 1 krt. kuukaudessa. Joka toinen lauantai on suunnattu Lastu- projektin kohderyhmälle. Järjestetään erityislasten vanhemmille erilaisia vertaistuellisia tapahtumia tarpeen mukaan; Down-lasten vanhempien vertaistuki-iltapäivä 4 krt/vuosi, parisuhteen tuki- ryhmä 4 krt. ja aistihäiriöisten lasten perheiden vertaistapaamiset 4 krt. vuodessa. Järjestetään yhdessä Kuopion Perheentalon toimijoiden kanssa kaikille lapsiperheille suunnattua toimintaa. Vammaisten lasten perheiden osallistumisen kannustaminen kaikille lapsiperheille suunnattuun toimintaan omien vertaisryhmien ohella. Toimintaan osallistumisessa huomioidaan Lastu- projektin resurssi. Tuetaan vammaisjärjestöjä pitämään omia vertaisryhmiä Kuopion Perheentalolla, organisoimalla esimerkiksi lastenhoitoa vapaaehtoisvoimin vertaisryhmien ajalle. Kehitetään yhdessä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa heidän lastenhoitopalvelua vastaamaan erityisperheiden tarpeisiin koskien vertaisryhmien aikaista ja tarpeen mukaista lastenhoitoa perheissä. Kehittämistyössä on mukana Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö ja Valpas-hanke. Ohjataan MLL:n tukihenkilöitä vammaisten lasten tarpeista. Osallistutaan tarpeen mukaan Savon Ytryn Kysin vertaistuki-iltamiin tiedottamalla projektin toiminnasta ja vammaisten lasten ajankohtaisista asioista. Tehdään kaikissa toimintamuodoissa yhteistyötä Savonia Ammattikorkeakoulun, Humanistisen Ammattikorkeakoulun, Pohjois-Savon opiston ja Savon Ammatti- ja aikuisopiston kanssa. 2. Verkostotyö: yhteistyökumppanuuden vahvistaminen projektin tämän hetkisten yhteistyökumppaneiden kanssa tavoitteiden toteutumiseksi. Juurrutetaan yhteistyökumppaneiden toimintaa Kuopion Perheentalolle. Järjestetään info- ja koulutustilaisuuksia kaikille Perheentalon toiminnasta kiinnostuneille tahoille. Esitellään samalla Perheentalon toimintaa ja toimitiloja. Tehdään aktiivista yhteistyötä juurruttamisen suhteen alueen oppilaitosten ja toiminnassa mukana olevien vammaisjärjestöjen kanssa. 3. Ohjaus, neuvonta ja asennetyö: vammattomien lasten perheiden kannustaminen vertaiskohtaamiseen ja yhdessä toimimiseen vammaisten lasten perheiden kanssa. Tarjotaan sosiaalialan oppilaitoksille ohjausta sekä tiedotetaan Kuopion 11
12 Perheentalon toimijoita, verkostoja ja yhteistyökumppaneita vammaisten lasten kohtaamiseen liittyvissä teemoissa; palveluohjaus, kohtaaminen, kommunikaatiomenetelmät, esteettömyys, saavutettavuusopas ja erityislasten tarpeet. Lastu-hanke on varmistamassa Perheentalon fyysistä ja sosiaalista esteettömyyttä. Osa esteettömyyttä on myös tarpeellisten kommunikaatiomenetelmien käyttöönottaminen Perheentalossa. Hanke huolehtii kommunikaatioympäristön luomisesta ja tarpeellisten menetelmien käyttämisestä päivittäisessä työssä. Ohjataan Perheentalon toiminnan arviointiin liittyviä opinnäytetöitä, jossa arvioidaan toiminnan vaikuttavuutta ja onnistumista. Järjestetään vähintään 3 ohjaustilaisuutta vammaisten lasten perheille; kulttuuri, kinestetiikka ja kommunikaatio. Tiedotetaan verkostoissa ja tapahtumissa aktiivisesti hankkeen lopputuotoksesta ja tuloksista (Sosten risteily, Lape-tilaisuudet yms.) 4. Saavutettavuuden ja perheiden osallisuuden edistäminen: Päivitetään Savon Vammaisasuntosäätiön ja Kuopion Perheentalon internet-sivuja vastaamaan paremmin kohderyhmän tarpeisiin; esimerkiksi tukiviitottujen ja 360- videoiden avulla. Videoiden avulla saavutetaan kohderyhmää paremmin. Päivitetään säännöllisesti Kuopion Perheentalon facebook-sivuja ja pyritään saavuttamaan niiden ja aktiivisen sähköpostitiedottamisen kautta kohderyhmää. Päivitetään säännöllisesti Kuopion Perheentalolta löytyvää tiedotus- ja kuvamateriaalia selkokieliseksi ja kohderyhmän tarpeita vastaavaksi. Suunnitellaan ja toteutetaan erilaista Perheentalon esteetöntä tiedonvälitystä edistävää materiaalia. Tiedotetaan yhteistyökumppaneita Perheentalon saavutettavuusoppaasta, ja Lastuhankkeen lopputuotoksesta, Kaikkien perheiden kohtaamispaikka-sivustosta, mikä valmistuu syksyn 2018 aikana. Sivusto julkaistaan sähköisenä, Savon Vammaisasuntosäätiön internetsivujen sisällä. Oppaasta painatetaan myös painoversioita, jotka jaetaan Lastu-hankkeen yhteistyökumppaneille. Tehdään tarpeenmukaisia muutostöitä Kuopion Perheentalon fyysisen ympäristön esteettömyyden eteen. Hankitaan tarpeenmukaisia työvälineitä kohderyhmän lasten ja perheiden osallisuuteen ja kuulemiseen liittyen. Kehitetään perheiden osallisuutta edelleen; laaditaan perheraatimalli, luodaan uusia kuulemisen työmenetelmiä yms. 5. Tilaisuudet, tapahtumat ja seminaarit: saavutettavuutta, tukitoiminnan ja osallistumismuotojen kehittämistä sekä arviointia käsittelevien tilaisuuksien järjestäminen vammaisten lasten perheille. Lastu-projekti on järjestämässä yhteistyökumppaneiden kanssa erilaisia teemaan liittyviä tapahtumia: Osallistutaan Kuopion Perheentalon syyslomaviikon toimintaan (viikko 42). Järjestetään syksyllä 2018 Perheraati Kuopion Perheentalon kävijöille yhteistyössä Laine-projektin kanssa. Raatilaisilta pyydetään palautetta toiminnasta STEA:n raportointiin ja Perheentalon jatkohakemusta varten. Järjestetään tapahtuma Tapaturmapäivänä ja Lapsen Oikeuksien päivänä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Lapsen oikeuksien päivän ja viikon tapahtuma on osa hankkeiden yhteistä lopputapahtumaa. Lisäksi suunnitellaan ja toteutetaan kertaluontoisia toimintamuotoja erityisperheille yhteistyökumppaneiden kanssa. Lastu- projektin tarkempaa toimintaa koko toiminta-ajalle on kuvattu Kuopion Perheentalon toimintasuunnitelman sisällä. Perheentalossa toteutettava toiminta on järjestölähtöistä matalan kynnyksen tukea, jolla ei ole kilpailuvaikutuksia. Toiminta on julkisen sektorin ja muun palvelujärjestelmän toimintaa täydentävää. Perheentalon toimintaan ei suunnitella lakisääteisiä kuntien tehtäviä. 12
13 13
14 6. PROJEKTIN ODOTETUT TULOKSET JA VAIKUTUKSET ELI MITÄ MUUTOKSIA HALUTAAN SAADA AIKAISEKSI? 1. Saavutettavuus ja vammaisten lasten perheiden osallisuus toteutuu Kuopion Perheentalon toiminnassa. Vammaisten lasten perheiden yhdenvertaiset oikeudet toteutuvat ja osallistumismahdollisuudet lisääntyvät. Tukea tarvitsevat perheet löydetään tuen piiriin. Asetettu kohderyhmän tavoiteltavuus saavutetaan. Perheentalon fyysinen saavutettavuus toteutuu Vammaiset lapset kokevat toimintaympäristön esteettömänä ja turvallisena. Perheentalon toiminnan sosiaalinen saavutettavuus toteutuu. Talon ilmapiiri on kaikille avoin ja mukaan ottava. Vammaisten lasten perheet kokevat Perheentalon toiminnan innostavana ja iloa tuottavana. Toiminta lisää lasten rohkeutta ja vahvistaa heidän itsetuntoaan. Vammaisten lasten vaikuttamismahdollisuudet lisääntyvät. Vammaiset lapset saavat äänensä kuuluviin omista kokemuksista, mielipiteistä, toiveista ja yksilöllisistä tarpeista. He osallistuvat toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämiseen. Vanhempien vaikuttamismahdollisuudet lisääntyvät. Vanhemmat saavat äänensä kuuluviin omista toiveistaan ja tarpeistaan. Perheentalon toimintaa kehitetään tukipaikkana tarpeita vastaavaksi. Vammaisten lasten yhdenvertaisuus lisääntyy. Vammaiset lapset siirtyvät toiminnan edetessä kaikille lapsille tarkoitettuihin ryhmiin. Vammaisten lasten sisaruksien tietoisuus erilaisuudesta lisääntyy. Sisarukset ymmärtävät paremmin vammaista sisartaan sekä omaa ja muiden perheenjäsenten roolia. Vammaisten lasten sisarusten yhteenkuuluvuus lisääntyy. Yhteisiä asioita jaetaan mukavan tekemisen merkeissä vertaisryhmätoiminnassa. Perheentalon tiedon välittäminen on saavutettavaa Vammaisten lasten perheet saavat tietoa talon toiminnasta monimuotoisesti, helpolla ja ymmärrettävällä tavalla Talon toimintaympäristöstä kerrotaan selkeästi. 2. Vammaisten lasten oikeuksia korostava ajattelu vahvistuu Perheentalon toiminnan avulla. Osaaminen ja tietotaito saavutettavuudesta, vammaisten lasten oikeuksista ja vammaisten lasten perheiden tukemisen käytännöistä lisääntyvät. 3. Vammaisten lasten vanhempien vanhemmuus vahvistuu Perheentalon toteuttaman tukitoiminnan avulla. Vanhempien osallistumismahdollisuukset lisääntyvät Perheentalon vertaisryhmätoiminnan ja kaikille perheille tarkoitetun toiminnan avulla. Vanhempien jaksaminen ja parisuhde vahvistuvat Perheentalon toteuttaman toiminnan ja tukimuotojen avulla. Vanhempien mielihyvä lisääntyy oman lapsen osallistumismahdollisuuksien kautta. Mahdollisuus vanhempien levähdyshetkiin lisääntyvät lapsille tarkoitetun toiminnan aikana. 4. Kunnan- ja järjestötoimijoiden sekä seurakunnan ja oppilaitosten kumppanuus vahvistuu vammaisten lasten perheiden tukemisessa Vammaisten lasten perheiden tarpeiden mukaista, matalan kynnyksen tukitoimintaa suunnitellaan ja toteutetaan vaikuttavasti yhteistyössä kumppaniverkoston kanssa. Asetettu toimijoiden tavoiteltavuus saavutetaan. Eri toimijoiden resurssit ovat tehokkaassa käytössä yhteisen suunnittelun, tiedottamisen ja yhteistyön koordinoinnin avulla. Lastu-projektissa luodut hyvät käytännöt jäävät pysyviksi toimintamalleiksi. 14
15 7. PROJEKIN ARVIOINNIN TOTEUTUS ELI MITEN PROJEKTIN ONNISTUMISTA SEURATAAN? Lastu-projektin projektikoordinaattori kerää vaikutuksiin ja tuloksiin liittyvää arviointitietoa säännöllisesti projektin kohderyhmään kuuluvilta henkilöiltä, Perheentalon toiminnan toteutukseen osallistuvilta ammattilaisilta ja vapaaehtoistyöntekijöiltä sekä opiskelijoilta. Arviointitietoa kerätään yksittäisiin tilaisuuksiin, tapahtumiin ja ryhmätoimintoihin liittyen sekä vuositasolla yleisemmin seuraavan vuoden toimintasuunnitelman päivittämisen yhteydessä. Seurantatiedon kerääminen perustuu projektin tavoitteista johdettuihin arviointimittareihin ja indikaattoreihin (kts. kohta tulokset ja vaikutukset). Projektikoordinaattori raportoi säännöllisesti Lastu-projektin toiminnasta projektin omalle johtoryhmälle toiminnan tuloksista, vaikutuksista sekä toiminnan onnistumisesta henkilöstön ja osaamisen, talouden ja resurssien sekä prosessien ja rakenteiden näkökulmasta. Tämän lisäksi toiminnasta raportoidaan Perheentalon työntekijöille ja Kuopion Perheentalon yhteiselle johtoryhmälle ja ohjausryhmälle. Lastu-projektin arviointi perustuu syksyllä 2016 laadittuun arviointisuunnitelmaan ja koko Perheentaloa koskeviin yhteisiin arviointikriteereihin. Lastu-projektissa kokeillaan, arvioidaan ja kehitetään erilaisia menetelmiä, joilla saadaan erityistä tukea tarvitsevien lasten ääni kuuluviin. Projekti on myös mukana kehittämässä perheraatia Kuopion Perheentalolle vakiintuvaksi toimintamuodoksi. 15
16 8. PROJEKTIN VIESTINNÄN TOTEUTUS ELI MITEN PROJEKTIN ASIOISTA KERROTAAN MUILLE? Lastu-projektin viestintäsuunnitelma laadittiin syksyllä Viestintäsuunnitelma sisältää viestinnän kohderyhmät, tavoitteet, toimenpiteet ja aikataulutuksen sekä vastuutahot. Lastu-projektista painatetaan yleisesite, jossa esitellään Perheentalo sekä projektin tavoitteet ja toiminta. Asenteisiin vaikuttamisen tueksi painatetaan esite saavutettavuuden periaatteista vuoden 2017 aikana. Lastu-projektin kokemukset vammaisen lapsen tarpeiden huomioimisesta kaikille perheille suunnatussa toiminnassa kootaan oppaaksi. Opasta hyödynnetään vammaisten lasten toiminta- ja harrastemahdollisuuksien laajentamisessa erityyppiseen ja eri paikoissa toteutettuun kaikille perheille suunnattuun toimintaan. 16
17 9. PROJEKTIN ORGANISAATIO JA HALLINTA ELI MITEN PROJEKTIA JOHDETAAN? Lastu-projekti kuuluu Savon Vammaisasuntosäätiön (Savas) alaisuuteen. Säätiön Kehittämisyksikön toiminnasta vastaa palvelujohtaja. Projektin laadunhallinnassa noudatetaan säätiön laatujärjestelmää (SHQS) ja siihen liittyvää säätiön hallituksen hyväksymää projektiohjeistusta. Ohjeistuksella ohjataan säätiössä toteutettavaa projektitoimintaa ja tuetaan laadukasta projektin hallintaa. Lastu-projektin johtoryhmään kuuluvat säätiön palvelujohtaja ja talousjohtaja sekä projektin projektikoordinaattori. Johtoryhmä toimii projektin hallinnoinnin ja kehittämisen tukena, seuraa ja arvioi projektin toimintaa sekä asetettujen tavoitteiden ja budjetin toteutumista. Johtoryhmä kokoontuu kahden-kolmen kuukauden välein. Projektin vuotuiset talousarviot ja raportit hyväksyy ja vahvistaa Savon Vammaisasuntosäätiön hallitus. Projektin henkilöstö muodostuu projektikoordinaattorista ( ) 100% - työpanoksesta. Lisäksi erilaisten vertais- ja harrasteryhmien toteuttamiseen voidaan palkata määräaikaisiin lyhytkestoisiin työsuhteisiin henkilöstöä. Koordinaattori on tulosvastuullinen ja toimii projektityöryhmän esimiehenä. Hänen vastuullaan on mm. projektin toiminnan suunnittelu, projektille asetettujen tavoitteiden toteuttaminen, verkostotyö ja projektin tunnetuksi tekeminen sekä säännöllinen raportointi. Määräaikaisten ohjaajien tehtävänä on yhteistyössä projektikoordinaattorin ja projektin yhteistyökumppaneiden kanssa suunnitella, toteuttaa ja arvioida vammaisille lapsille, heidän vanhemmilleen ja sisaruksilleen suunnattuja vertaisryhmätoimintoja ja harrasteryhmiä sekä tapahtumia lapsiperheiden kanssa työskenteleville työntekijöille ja opiskelijoille suunnattuja saavutettavuutta, vammaisten lasten perheiden tarpeita, vammaisen henkilön kohtaamista ja kommunikaatiota käsitteleviä koulutuksia ja tapahtumia 17
Lastu. Vammaisten lasten perheiden tukimallit -projekti
Lastu Vammaisten lasten perheiden tukimallit -projekti Projektisuunnitelman tiivistelmä Savon Vammaisasuntosäätiö (Ritva Hämäläinen) Päivitys: 28.11.2016/Maarit Mykkänen 1 SISÄLTÖ 1. Projektin perustiedot...
LisätiedotLastu. Vammaisten lasten perheiden tukimallit -projekti
Lastu Vammaisten lasten perheiden tukimallit -projekti Projektisuunnitelman tiivistelmä 2016-2018 (täydentyvä) Savon Vammaisasuntosäätiö 16.5.2017 / Maarit Mykkänen 1 SISÄLTÖ 1. Projektin perustiedot...
LisätiedotLastu. Vammaisten lasten perheiden tukimallit -levittämishanke. Tiivistetty toimintasuunnitelma 2019 Savon Vammaisasuntosäätiö Maarit Mykkänen
Lastu Vammaisten lasten perheiden tukimallit -levittämishanke Tiivistetty toimintasuunnitelma 2019 Savon Vammaisasuntosäätiö Maarit Mykkänen 1 SISÄLTÖ 1. Hankkeen perustiedot... 3 2. Hankkeen toiminnan
LisätiedotKuopion Perheentalo. Sijaitsee kauppakeskus Apajassa torin alla (Kauppakatu 45, E-porras). Toiminta on maksutonta perheille.
Kuopion Perheentalo Sijaitsee kauppakeskus Apajassa torin alla (Kauppakatu 45, E-porras). Toiminta on maksutonta perheille. Avoinna tiistaista perjantaihin 9-15, torstaisin 9-19 Kaikki perheet ovat tervetulleita!
LisätiedotPirkanmaan LAPE. Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaalla
Pirkanmaan LAPE Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaalla 4.10.2018 Perhekeskusesite 2019 Valtakunnallinen tiedote perhekeskusesitteestä on julkaistu: https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/aitiyspakkauksen-perhekeskusmukana-perheesi-elamassa-esite
LisätiedotChillaillaan-hanke Hankesuunnitelman tiivistelmä (Täydentyvä) Savon Vammaisasuntosäätiö Annastina Rouvinen
Chillaillaan-hanke Hankesuunnitelman tiivistelmä 2018-2020 (Täydentyvä) Savon Vammaisasuntosäätiö 09.03.2018 Annastina Rouvinen 10 SISÄLTÖ 1. Hankkeen perustiedot 3 2. Hankkeen toiminnan tarve eli minkä
LisätiedotPERHEENTALO YHTEISTYÖ
PERHEENTALO YHTEISTYÖ Perheentalo -yhteistyö on Iisalmen Pelastakaa Lapset ry:n, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Iisalmen yhdistys ry:n ja Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry:n kumppanuusmalli STEA:n
LisätiedotPERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT. Marjatta Kekkonen Ulla Lindqvist kohtaamispaikan työpajaverkosto Esityksen nimi / Tekijä
PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT Marjatta Kekkonen Ulla Lindqvist kohtaamispaikan työpajaverkosto 2.10.2018 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kohtaamispaikka perhekeskuksen palveluverkostossa Kohtaamispaikka
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotPerheraati - toimintaohjeet
Perheraati - toimintaohjeet SISÄLLYS 1 Mitä perheraati tarkoittaa 2 Ohjeita perheraadin järjestämiseen 3 Mauri Mäyräkoiran perheraati- mainos ja sanomat 2 1 Mitä perheraati tarkoittaa Perheraati on vuorovaikutuksellinen
LisätiedotTuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.
Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja
Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotPerhePesä yhdessä toimien perheiden parhaaksi
11.9.2017 Lape-toimijaseminaari/Toimiva arki hanke PerhePesä tiimikoordinaattori Marjukka Huhtala PerhePesä Toppila, Lapsi- ja perhetoiminnan ohjaaja Kirsi Sova PerhePesä yhdessä toimien perheiden parhaaksi
LisätiedotMikä on pikkuklusteri? Kuvaus Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen ehkäisevän toiminnan rahoitusta saavien järjestöjen pikkuklusterin toiminnasta
Mikä on pikkuklusteri? Kuvaus Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen ehkäisevän toiminnan rahoitusta saavien järjestöjen pikkuklusterin toiminnasta Pikkuklusterin toiminnan tarkoituksena on: OUKA:n varhaiskasvatuksen
LisätiedotTervetuloa! Kaisli Syrjänen, Nina Hotma
Tervetuloa! Kaisli Syrjänen, Nina Hotma Perheet Keskiöön! on STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke 70 järjestön yhteisen hankkeen päätavoitteena on kiinnittää
LisätiedotKOHTAAMISPAIKAT lähellä lapsia, nuoria ja perheitä
KOHTAAMISPAIKAT lähellä lapsia, nuoria ja perheitä Kuopion Perheentalo ja Ilona -yhteistyöverkosto Johanna Marttinen Ilona verkoston pj, Kuopion Perheentalo koordinaattori Perheen elämä oli kuin sotkuinen
LisätiedotPerhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL
Perhekeskus kevätseminaari 23.5.2018 Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL Mitä perhekeskus tekee? Toimii yhteisöllisenä kohtaamispaikkana, mahdollistaa
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotPohjois-Savon järjestöyhteistyön kehittämishanke Sakke
Pohjois-Savon järjestöyhteistyön kehittämishanke Sakke 2017-2019 Viestintäsuunnitelma päivitetty 14.7.2017 Sisällys 1 Viestinnän tavoitteet... 2 2 Sisäinen viestintä... 2 Työntekijät ja esimies... 2 Johtoryhmä...
LisätiedotVanhemmuuden ja parisuhteen tuki sekä eroauttaminen Etelä- Savossa
Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki sekä eroauttaminen Etelä- Savossa XAMK:n kyselykartoitus perheille LAPE-koordinaattori, Kyselyn taustaa Toteutettu LAPE Etelä-Savon muutosohjelman osatoteutuksena syksyllä
LisätiedotOSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS
OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta
LisätiedotNostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa
Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista 2017-2018 LAPE Pirkanmaa Kyselyn perustiedot Pirkanmaan Lape-hankkeessa on ollut avoin kysely toimijoiden nettisivuilla koko hankkeen
LisätiedotMLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen
MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,
LisätiedotEro lapsiperheessä työn lähtökohdat
Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat Ero sisältää aina riskejä lapsen hyvinvoinnille ja vanhemmuus on haavoittuvaa Varhaisella tuella voidaan ennaltaehkäistä vanhempien eron kielteisiä vaikutuksia lapsen
LisätiedotPirkanmaan LAPE. Kohtaamispaikkatoiminnan kehittämisen työryhmän tapaaminen
Pirkanmaan LAPE Kohtaamispaikkatoiminnan kehittämisen työryhmän tapaaminen 29.8.2018 Tervetuloa! Tervetuloa! Ajankohtaiset kuulumiset THL-kohtaamispaikkakehittämisen työpajasta 21.9.2018, Päivi Viitanen-Marchegiano
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus
TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen
LisätiedotVammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön
LisätiedotRovaniemen lapset ja perheet
Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),
LisätiedotLapsirikas-hanke: Arjen tukea lapsiperheille ammatillisen työn ja kansalaistoiminnan avulla. Anne-Maria Takkula, Saana Savela Auta Lasta ry
Lapsirikas-hanke: Arjen tukea lapsiperheille ammatillisen työn ja kansalaistoiminnan avulla Anne-Maria Takkula, Saana Savela Auta Lasta ry Lapsirikas-hanke 3-vuotinen, vuosina 2016-2018, Stean rahoituksella
LisätiedotTUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON PROJEKTI keskeisimmät tulokset- Maarit Mykkänen & Virpi Puikkonen
TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON PROJEKTI 2011-2015 -keskeisimmät tulokset- Maarit Mykkänen & Virpi Puikkonen Tuetusti päätöksentekoon- projekti Toiminta-aika 22.8.2011 12.6.2015 Rahoittaja: Ray Toiminta-alue:
LisätiedotVamO-hanke tuo asiakasosallisuuden palvelujen kehittämiseen
VamO-hanke tuo asiakasosallisuuden palvelujen kehittämiseen Osallisuuden ja asumisen alueellinen kierros Lapissa seminaari 20.9.2018 Kehittäjä-sosiaalityöntekijä Nelli Lindroos Rovaniemen kaupungin vammaissosiaalityön
LisätiedotPERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT. Marjatta Kekkonen, THL Ulla Lindqvist, LSKL Esityksen nimi / Tekijä
PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT Marjatta Kekkonen, THL Ulla Lindqvist, LSKL 20.11.2018 Esityksen nimi / Tekijä 1 KOHTAAMISPAIKAN MÄÄRITELMÄ Kohtaamispaikka on tarkoitettu lapsille, nuorille ja
LisätiedotLape-hankkeen tulokset
Lape-hankkeen tulokset P-K LAPE Pohjois-Karjala Valtakunnallinen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE 1 Hankkeen perustiedot P-K LAPE Hankeaika: 1.3.2017-31.12.2018 Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden
LisätiedotKeski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena
Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena KS Järjestöareena 15.9.17 Anne Astikainen & Anu Hätinen Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt Tavoitteena järjestöjen roolin, aseman ja osallisuuden vahvistaminen
Lisätiedot19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena
19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on vuonna 2008 perustettu
LisätiedotEloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo
Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry
Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n
LisätiedotKodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa
Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350
LisätiedotYHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija
YHDESSÄ!-ohjelma Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus 1.3.2018 Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija MISTÄ ON KYSE? LAPE lasten, nuorten ja perheiden palvelujen
LisätiedotMAURI MÄYRÄKOIRAN SANOMAT
MAURI MÄYRÄKOIRAN SANOMAT KUOPION PERHEENTALON OMA LEHTI / NUMERO 1/2017 PERHEEN- TALO Millainen paikka se on? PERHE- RAATI Kehitetään perheentaloa yhdessä! N o 1 PERHEENTALON OMA KUSTANNUS SISÄLLYS- LUETTELO
LisätiedotP E R H E TO I M I N N A N VA S TA AVA M E R J A R I I KO N E N, F T L A K E U D E N O M A I S H O I TA J AT R Y
ERITYISLAPSIPERHEIDEN OSALLISUUDEN, VOIMAVAROJEN JA PERHESUHTEIDEN TUKEMINEN MEIDÄN ERITYINEN PERHE-HANKE P E R H E TO I M I N N A N VA S TA AVA M E R J A R I I KO N E N, F T L A K E U D E N O M A I S
LisätiedotHyvän kohtaamisen voima ja merkitys vammaisen lapsen ja nuoren arjessa. Johanna Kaario Kehitysvammaisten Tukiliitto
Hyvän kohtaamisen voima ja merkitys vammaisen lapsen ja nuoren arjessa Johanna Kaario Kehitysvammaisten Tukiliitto 21.11.2018 Tampere Oikeus osallisuuteen YK:n lasten oikeuksien sopimus - Syrjimättömyys
LisätiedotErityisen hyvää liikuntaa
Erityisen hyvää liikuntaa Saku Rikala KKI-Päivät 16.-17.3.2016 Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen liikuntajärjestö Tavoitteena parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia liikuntaan
LisätiedotOsallisuussuunnitelma
Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää
LisätiedotPerhe on enemmän kuin yksi
Perhe on enemmän kuin yksi Koko perheen huomioiminen perhekeskuksissa Emilia Säles, hankepäällikkö, Perhehoitoliitto ry Karolina Lamroth, projektityöntekijä, Leijonaemot ry Jaana Ylönen, yksikön vastaava,
LisätiedotUusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma. Elinvoimalautakunta Kaupunginhallitus
Uusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma Elinvoimalautakunta 22.8.2017 Kaupunginhallitus 11.9.2017 Uusi kuntalaki: kuntastrategia johtamisen välineenä Kunnassa on oltava kuntastrategia,
LisätiedotEtelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon - OSSI
Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon - OSSI Kainuun osahanke ErinOmainen erityislasten omaishoidon kehittäminen OSSI hanke Tavoitteet Muistisairaan
LisätiedotPerheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla
Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:
LisätiedotTeemme lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä.
Teemme lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä. LAPE Etelä-Savon perhekeskustoimintamalli Saara Hanhela 7.3.2018 2 3 LAPE muutosta ohjaavat periaatteet 1 LAPSEN ETU KESKIÖSSÄ Lapsen
LisätiedotLasten, nuorten ja perheiden osallisuus Pirkanmaan Lapehanke
Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus Pirkanmaan Lapehanke Pippurissa 1 9.10.2017 Osallisuus LAPE-hankkeen valmisteluvaiheessa Sähköinen kysely: avoin (tiedotus fb:ssa, kaupunkien ja kuntien sekä järjestöjen
LisätiedotVertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla
Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250
LisätiedotEspoon kaupunki Kokouskutsu Asia 15. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.05.2017 Sivu 1 / 1 47/2016 00.01.01 15 Päätöksiä ja kirjelmiä Valmistelijat / lisätiedot: Mauri Hämäläinen, puh. 043 826 5237 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja
LisätiedotP E R H E TO I M I N N A N VA S TA AVA M E R J A R I I KO N E N, F T P E R H E TO I M I N N A N K E H I T TÄ JÄ H A N N A - K A I S A L E H T I N I E
TIETOA, ILOA JA OSALLISUUTTA ERITYISLAPSIPERHEILLE MEIDÄN ERITYINEN PERHE -HANKE P E R H E TO I M I N N A N VA S TA AVA M E R J A R I I KO N E N, F T P E R H E TO I M I N N A N K E H I T TÄ JÄ H A N N
LisätiedotPerheet keskiöön! Järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke Järjestöagenttitoiminta perheiden hyvinvoinnin tukena
Perheet keskiöön! Järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke 2018 2020 Järjestöagenttitoiminta perheiden hyvinvoinnin tukena Järjestöt ja niiden rooli Kansalaisyhteiskunta luo
LisätiedotMurkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1
Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten
LisätiedotVertaistoimintaa kumppanuudella Vertaistoimintaa kumppanuudella
Hankkeen päämäärä ja kohderyhmät Päämäärä Hankkeen päämääränä on tukea rovaniemeläisten perheiden arkea järjestämällä ja koordinoimalla yhteistyössä kumppaneiden (kaupunki, seurakunta, järjestöt, yritykset)
LisätiedotOma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE)
Organisaatio : Hämeen liitto Niittykatu 5 13100 Hämeenlinna Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE) Hankkeen nimi ja tavoite Nimi:
LisätiedotHopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli
Hopealuuppi Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli 2016-2018 Etsivä Seniorityö Etsivää seniorityötä ei Suomessa ole määritelty, mutta sen määrittelyssä voidaan soveltaa etsivän nuorisotyön määritelmää
LisätiedotLeija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen
Leija-hanke 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen YVPL Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Olemme lastensuojelujärjestö Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö,
LisätiedotKuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja
Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja SenioriOsaaja.fi Teknologian ja sähköisten palvelujen käytön valmennusmalli ikäihmisille Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Sosiaali- ja
LisätiedotLapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa SATULA-hanke Pomarkku 4.12.2017 Tiina Tenho ja Mirja Isoviita Mikä on lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma? Kärkihanke, jonka vastuuministeriöinä
LisätiedotEK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012
EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä
LisätiedotVerkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava
Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen
LisätiedotLapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?
Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä
LisätiedotMLL:n Kainuun piiri Vierailu MLL:n Lapin piiriin Seija Karjalainen
MLL:n Kainuun piiri 2017 Vierailu MLL:n Lapin piiriin 20.5.2017 Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kainuun piiri ry Perustettu 1950 Vuosikokoukset, piirihallitus, puheenjohtaja Toivo Sistonen
LisätiedotEtelä-Savon Perhekeskustoimintamalli
Etelä-Savon Perhekeskustoimintamalli Saara Hanhela 3.10.2018 Hyvinvointifoorumi, Kangasniemi Perhekeskustoiminnan lähtökohdat 2 Perustuu YK:n lapsen oikeuksiin. Tavoitteena lapsi- ja perheystävällinen
LisätiedotVKK-Metro Pääkaupunkiseudun kuntien varhaiskasvatuksen kehittämisja koulutusyhteistyö
Helsingin kaupungin aineistopankki /Comma Image Oy VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kuntien varhaiskasvatuksen kehittämisja koulutusyhteistyö Saila Nevanen, 1 Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen yhteinen kehittäminen
LisätiedotHarvinaisesti yhdessä harvinaisen osallistuva -hanke ( )
Harvinaisesti yhdessä harvinaisen osallistuva -hanke (2018-2020) Vaikuttajafoorumi 6.10.2018, Tampere Järjestöpäällikkö Piritta Selin piritta.selin@epilepsia.fi 050 514 4484 1 2 Rahoittajana Sosiaali-
LisätiedotLiikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille
Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Anne Taulu, Toiminnanjohtaja, FT, TtM, sh (AMK) Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1.
LisätiedotLapsen hyvä arki- hankkeen rakenne
Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen
LisätiedotToimintasuunnitelma 2018
Toimintasuunnitelma 2018 Sisällys 1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta... 2 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet... 2 3. Yhdistyksen toiminnan painopisteet vuonna
LisätiedotYhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.
Yhteiset Lapsemme ry 19.10.2017 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten
Lisätiedotsuositukset rahoittajille
EU:n rakennerahastokauden 2007 2013 Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin -ohjelman Opetushallituksen rahoittamassa koordinaatiohankkeessa tehtyyn tutkimukseen perustuvat suositukset rahoittajille
LisätiedotALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI
ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946
LisätiedotTeemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten
Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten kohdata vammainen ihminen käytännön toimin helpottaa hänen osallisuuttaan seurakunnassa aloittaa vammaistyö seurakunnassa Tiesitkö? Miljardi (1 000
LisätiedotSisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2
Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja
LisätiedotEmma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue
Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen
LisätiedotTEEMALLISET PERHEILLAT OSANA VANHEMMUUDEN TUKEMISTA
TEEMALLISET PERHEILLAT OSANA VANHEMMUUDEN TUKEMISTA TOIMINTAMALLI EMMA PULKKA JA RONJA UIMI OPINNÄYTETYÖ, SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA SISÄLTÖ Vanhempien ajatuksia vanhemmuuden tukemisesta Teemalliset
LisätiedotI Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012
1 I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012 Lapsen ja perheen palvelut lähipalveluina (tavoite 1): 1) Vammainen lapsi ja perhe palveluissa Jyväskylä: Jyväskylän prosessiohjaus päättynyt:
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotSAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016
SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN
LisätiedotAsiakasraadin. suunnittelu, tavoitteet. Asiakkaiden rekrytointi - kyselyt - mainokset - oma työntekijä
Asiakasraadin perustaminen, mallinnus Pirkanmaan SOS II-hanke, 2013-2015 Asiakasraadin suunnittelu, tavoitteet. Asiakkaiden rekrytointi - kyselyt - mainokset - oma työntekijä Aloitustilaisuus, tarkennetaan
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA POGOSTAN KOULU 1. TOIMINTA-AJATUS Aamu- ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain (19.12.2003/1136)
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia
LisätiedotOTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta
1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman
LisätiedotYHDESSÄ EI OLLA YKSIN
YHDESSÄ EI OLLA YKSIN KESKI-SUOMEN HYVINVOINTIYHTEISTYÖHANKE 18.5.2017 PERUSTIEDOT Kolmivuotinen (2017-2019) hanke, alkaen 3.4.2017 Yksinäisyyden vähentämisen teemarahoitus STEAsta Rahoitus sisältää kahden
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2016
Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena
LisätiedotJÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA
JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA Osa STM:n Suomi 100 avustusohjelmaa Yhdistysten yhteistyö ja verkostoituminen Järjestöjen muutosvalmiuksien tukeminen maakunta- ja sote-uudistuksessa Järjestöjen toimintaedellytysten
Lisätiedot9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)
Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys
LisätiedotKunnat ja yhdistykset yhdessä kuntalaisen asialla
Kunnat ja yhdistykset yhdessä kuntalaisen asialla Yhdistystoiminnan tulevaisuus uudessa Päijät-Hämeessä 24.4.2018 Merja Olenius, kunnanjohtaja 24.4.2018 Kunnan toiminta ja yhteistyö yhdistysten kanssa
LisätiedotKOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN
KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen
LisätiedotPETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014
PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi
LisätiedotJärjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa
Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Lasten, nuorten ja perheiden palveluja uudistetaan Työseminaari Mikkeli, MAMK-kampus 20.3.2013 Avustusosasto, Anne-Mari Tuominiemi, 20.3.2013
LisätiedotPerhekeskustoimintamalli Etelä-Savo
Perhekeskustoimintamalli Etelä-Savo Missä mennään? 21.8.2018 Perhekeskustoiminnan lähtökohdat perustuu YK:n lasten oikeuksien noudattamiseen ja lapsija perheystävälliseen toimintakulttuuriin hyvinvoiva
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2016
TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Luonnos syyskuu 2015, vahvistetaan liiton syyskokouksessa 3.12.2015 ja päivitetään rahoituspäätösten jälkeen tammikuussa 2016. TAVOITTEET 2016 1. MONIKA-NAISET LIITOLLA ON LAADUKKAITA
LisätiedotMONITOIMIJAINEN PERHETYÖ JA PERHEKUNTOUTUS
MONITOIMIJAINEN PERHETYÖ JA PERHEKUNTOUTUS 13.12.2017 MISTÄ ON KYSE? LAPE lasten, nuorten ja perheiden palvelujen muutosohjelma, yksi hallituksen kärkihankkeista Pohjois-Savossa muutosta tehdään samaan
LisätiedotPerehdytysopas Kuopion Perheentalon viestintään
Perehdytysopas n viestintään Opas sisältää 1 Miten Perheentalon toimintaympäristössä on huomioitu kävijöiden erilaiset viestintäkeinot? 2 Miten Perheentalon ohjaajat huomioivat erilaiset kävijät? 3 Perheentalolta
LisätiedotLAPSEN OIKEUKSIIN JA TIETOON PERUSTUVA TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS LAPSI- JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMASSA
LAPSEN OIKEUKSIIN JA TIETOON PERUSTUVA TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS LAPSI- JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMASSA Lapsen oikeuksien ajankohtaispäivä 14.11.2017 Projektipäällikkö Kati Honkanen, THL Hankepäällikkö
Lisätiedot