Chillaillaan-hanke Hankesuunnitelman tiivistelmä (Täydentyvä) Savon Vammaisasuntosäätiö Annastina Rouvinen

Transkriptio

1 Chillaillaan-hanke Hankesuunnitelman tiivistelmä (Täydentyvä) Savon Vammaisasuntosäätiö Annastina Rouvinen 10

2 SISÄLTÖ 1. Hankkeen perustiedot 3 2. Hankkeen toiminnan tarve eli minkä takia toiminta on aloitettu? Hankkeen toiminnan tavoite eli mihin toiminnalla pyritään? Hankkeen kohderyhmä eli keiden hyvinvointia edistetään? Hankkeen toiminnan sisältö ja toteutus eli mitä projektissa tehdään? Hankkeen odotetut tulokset ja vaikutukset, mitä muutoksia halutaan saada aikaiseksi? Hankkeen arvioinnin toteutus eli miten projektin onnistumista seurataan? Hankkeen viestinnän toteutus eli miten projektin asioista kerrotaan muille? Hankkeen organisaatio ja hallinta eli miten projektia johdetaan?...9 2

3 1. HANKKEEN PERUSTIEDOT Hankkeen nimi: Chillaillaan- matalan kynnyksen klubitoimintaa erityistä tukea tarvitseville nuorille Hankkeen toiminta-aika: 03/ /2020 Hankkeen hallinnoija: Savon Vammaisasuntosäätiö, Savas RAY:n järjestönumero 1592 Vuorikatu 26 a II krs Kuopio Puh. (017) Hankkeen rahoittaja: STEA 100 % Avustusmäärä: Savas toteuttaa sosiaalihuollon palveluita kehitysvammaisille ja autistisille henkilöille sekä mielenterveyskuntoutujille julkiselle sektorille myytävinä palveluina. Säätiö hankkii STEA:n tuella tukiasuntoja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden käyttöön. Käyttötarkoitus: Hankkeen toiminta-alue: Hankkeen toimipaikka: Matalan kynnyksen nuorille suunnattua klubitoimintaa Mikkelissä. Itsenäisesti asuvien, erityistä tukea tarvitsevien nuorten saaminen mukaan nuorten normaalien harrastustoimintojen pariin sekä heidän asumiseen liittyvän arjenhallinnan tukeminen, sosiaalisten valmiuksien kehittäminen ja osallisuuden vahvistaminen. Mikkeli Linnakatu 5, Mikkeli Hankkeen henkilöstö: Annastina Rouvinen, hankekoordinaattori Puh Sammonkatu Mikkeli annastiina.rouvinen@savas.fi Kumppanihankkeet: Hyvä Pomppu Nuoren hyvä pomppu elämään järjestötoiminnan kautta, Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjentuki Ry, ESTERY 3

4 2. HANKKEEN TOIMINNAN TARVE ELI MINKÄ TAKIA TOIMINTA ON ALOITETTU? Erityistä tukea tarvitsevat itsenäisesti asuvat nuoret jäävät usein vaille ohjausta ja tukea viikonloppuisin sekä iltaisin. Tuolloin nuoret saattavat kokea olonsa yksinäiseksi ja syrjäytyvät ns. normaalien nuorten vapaa-ajan viettoon liittyvistä harrastuksista ja tavoista. Sitran tutkimuksen mukaan suomalainen lasten ja nuorten palvelujärjestelmä on varsin monipuolinen. Palvelujärjestelmän kokonaisuus on kuitenkin pirstaleinen ja sekava, palveluita on tarjolla pääsääntöisesti virka-aikana. ( Jotta yksikään lapsi tai nuori ei tipahda turvaverkon läpi Sitra-lasten ja nuorten palvelut 2020) Kehitysvammaisten asumisohjelman (KEHAS) myötä vammaisten nuorten henkilöiden itsenäinen asuminen tulee lisääntymään kunnissa. Sosiaali- ja terveysministeriön raportin mukaan vuosina vahvistettava vammaisten henkilöiden täysimääräistä osallistumista kaikilla elämänaloilla. Tarvitaan uusia työkäytäntöjä ja moninaisia palveluja, kuten vertaistukea, verkkopalveluita ja matalan kynnyksen yksiköiden tarjoamaa liikkuvaa apua sekä eri ammattiryhmien välistä tiivistä yhteistyötä. Vammaisten henkilöiden, koulutettujen kokemusasiantuntijoiden ja samassa elämäntilanteessa olevien vertaisten mukana oloa lisätään palveluiden suunnitteluun, arviointiin ja seurantaan. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL) määrittelee nuorten syrjäytymisen johtuvan usein yhteiskunnallisten järjestelmien ulkopuolelle jäämisestä sekä siitä aiheutuvista hyvinvointiin liittyvistä seikoista. Muun muassa elämänhallintaan liittyvät ja terveydelliset ongelmat, sosiaalistensuhteiden vähyys ja syrjäytyminen yhteiskunnallisesta osallisuudesta ovat keskeisiä osa-alueita syrjäytymisen synnyssä. Nuorilta kysyttäessä he mainitsevat tärkeimpänä ystävien puutteen. Syrjäytymisen ehkäisyn tulee tapahtua monella tasolla, alkaen yksilön ja perheen tukemisesta ja päättyen yhteiskunnan syrjäytymistä tuottavien rakenteiden purkamiseen ja nuoria osallistavien rakenteiden luomiseen. ( Toiminnan tarvetta on sen lisäksi kartoitettu Mikkelin alueella erityistä tukea tarvitsevilta itsenäisesti asuvilta kehitysvammaisilta henkilöiltä. Heiltä on kysytty heidän tarpeita ja odotuksia hankkeen mukaiselle toiminnalle. Heidän mielestään alueelta ei löydy hankkeen mukaista kokoontumispaikkaa. Kartoituksen mukaan nuoret toivoivat: kokoontumispaikkaa, joka sijaitsee kaupungilla ajankohtaisista asioista keskustelua keskusteluja liittyen muun muassa parisuhteisiin, ystävyyteen, seksuaalisuuteen erilaisia harrastusmahdollisuuksia, muun muassa, liikunnan, taiteen, musiikin ja näyttelemisen parissa 4

5 3. HANKKEEN TOIMINNAN TAVOITE ELI MIHIN TOIMINNALLA PYRITÄÄN? Projektin päätavoite: Itsenäisesti asuvien, erityistä tukea tarvitsevien nuorten syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäisy, osallisuuden vahvistaminen ja sosiaalisten valmiuksien kehittäminen. 1. Nuorille kehitetään ja perustetaan vapaa-ajan vietto paikka, klubitalo suunniteltua toimintaa vapaata yhdessäoloa arjenhallintaa tukevaa ohjattua toimintaa 2. Nuorten arjenhallinnan tukeminen vertaistoiminnan kautta 3. Nuorten ohjaaminen harrastustoimintojen pariin, harrastepankin luominen nuoria integroidaan alueen harrastustoimintaan tutustaan yhdessä eri harrastuksiin luodaan ja ylläpidetään sähköistä harrastepankkia 4. Päivystystoiminta päivystystoimintaa livenä sekä somen välityksellä Toiminnan tavoitteena on käynnistää klubitalotoiminta Mikkelissä ja vakiinnuttaa toiminta pysyväksi alueelliset toimijat yhdistäen, STEAN toiminta-avustuksella. 4. HANKKEEN KOHDERYHMÄ ELI KEIDEN HYVINVOINTIA EDISTETÄÄN? Hankkeen pääkohderyhmänä ovat erityistä tukea tarvitsevat vuotiaat syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ja nuoret aikuiset. Erityistä tukea tarvitsevilla henkilöillä voi olla neurologisia erityisvaikeuksia, autisminkirjonhäiriöitä, laaja-alaisia oppimisvaikeuksia, kehitysvamma tms. Erityispiirteidensä vuoksi nuorten toimintakyky ja sosiaaliset taidot ovat usein heikentyneet ja tämän vuoksi he ovat vaarassa syrjäytyä. Toveripiirillä ja vertaistuella on suuri merkitys heidän elämänhallinnan kannalta. Toissijainen kohderyhmä ovat nuorten verkostoissa olevat vapaaehtoiset, harrastustoiminnanohjaajat, ammattilaiset ja perheen jäsenet. 5

6 5. HANKKEEN TOIMINNAN SISÄLTÖ JA TOTEUTUS ELI MITÄ PROJEKTISSA TEHDÄÄN? Hankkeessa haetaan kontaktia erityistä tukea tarvitseviin ja syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin heidän jo olemassa olevien verkostojen avulla. Näitä verkostoja ovat muun muassa sosiaalitoimi, etsivänuorisotyö, erityisneuvola ja koulut. Hankkeen alussa työntekijä(t) kokoaa kohderyhmään kuuluvia nuoria tiedottamalla ja jalkautumalla verkostojen järjestämiin nuorten ryhmiin sekä harraste- ja vapaaajanpalveluiden piiriin. Työntekijät jalkautuvat tarvittaessa nuorten kotiin, motivoiden ja tukien nuorta aktiviteettien pariin. Hankkeessa on laaja-alainen yhteistyökumppaniverkosto. Verkostolle järjestetään koulutusta ja tukea nuorten ohjauksessa. Nuorten ja yhteistyöverkostojen kanssa ideoidaan ja toteutetaan erilaista yksilö- ja ryhmätoimintaa, jonka tavoitteena on lisätä nuorten osallisuutta ja itsemääräämisoikeuden toteutumista mielekkään vapaa-ajan, ystävä- ja vertaistoiminnan kautta. Nuoria rohkaistaan ja tuetaan osallistumaan klubitoimintaan ja harrasteryhmiin. Erilaisten ryhmien sisällöt suunnitellaan hankkeen aikana yhdessä nuorten kanssa heidän osallisuuttaan tukien. 1.vuosi 3/2018 alkaen ideoidaan ja käynnistetään yksilö- ja ryhmätoimintaa hankkeen verkostojen avulla kartoitetaan alueelliset klubitilat klubitoiminnan ideointi alkaa, klubitoiminta käynnistyy päivystystoiminta käynnistyy harrastepankkia suunnitellaan toimivien tiedotustapojen- ja kanavien suunnittelu, viestintäsuunnitelma hankkeen toiminnasta tiedotetaan laajasti toiminta-alueella verkostotyö, verkostoitumisen jatkaminen yhteistyökumppanuuksien luominen/vahvistaminen, uudet yhteistyökumppanit 2. vuosi 2019 yksilö- ja ryhmätoiminta käynnissä klubitoiminta on käynnissä päivystystoiminta on käynnissä vertaistukitoiminta käynnistyy, vahvistuu ja vakiintuu alueilla toimii vertaistukihenkilöitä 6

7 sähköinen harrastepankki on toiminnassa luodaan edellytyksiä toiminnan pysyvyydelle kartoitetaan mahdollisia kiinnostuneita kumppaneita toiminnan tukemiseksi ylläpidetään ja vahvistetaan yhteistyökumppanuuksia mahdolliset uudet yhteistyökumppanit 3. vuosi 2020 yksilö-, ryhmä- ja vertaistukitoiminta jatkuu aktiivisena klubitoiminnan jatkuvuus on selvitetty ja turvattu harrastepankki toimii 6. HANKKEEN ODOTETUT TULOKSET JA VAIKUTUKSET, MITÄ MUUTOKSIA HALUTAAN SAADA AIKAISEKSI? Mikkeliin syntyy klubitoiminta- ja vertaistoimijaverkosto sekä harrastepankki Klubitoiminnan avulla saavutetaan noin 50 nuorta/vuosi Hankkeeseen osallistuneiden nuorten aktiivisuuden/osallisuuden lisääntyminen Päivystyskäyntejä sekä yhteydenottoja somen kautta noin 100kpl/vuosi Hankkeen aikana tehdään kotikäyntiä/vuosi Vertaistukihenkilöiden määrä 1-5 Mitataan nuorten minäkäsitystä ja itsetuntoa hankkeen alussa sekä lopussa Hankkeen vaikutukset 1. Kohderyhmään kuuluvien nuorten elämänhallinta ja vaikuttamismahdollisuudet omaan elämään kasvavat 2. Nuorten tietoisuus palveluista ja olemassa olevista harrastusmahdollisuuksista lisääntyy 3. Nuorilla on iltaisin ja viikonloppuisin mielekästä tekemistä klubilla 4. Nuorten arjenhallintataidot lisääntyvät ohjatun toiminnan kautta 5. Hankkeen kautta tavoitetaan niitä nuoria, joita muut palvelut eivät saavuta 6. Klubitalolla kokoontuu säännöllisesti nuoria, jotka suunnittelevat toimintaa ja vapaamuotoista yhdessäoloa hyödyntäen harrastepankkia 7. Hankkeen myötä Mikkelissä toimii vertaistukihenkilöitä, vertaistukitoiminnan kautta nuorten itsetunto kehittyy ja minäkuva vahvistuu 8. Yhteisöllisyys alueen nuorten keskuudessa kasvaa 9. Hankkeen päivystystoiminta tukee kohderyhmän arjen ja vapaa-ajan hallintaa 10. Harrastetoimintojen ohjaajat osaavat tukea paremmin erityistä tukea tarvitsevia nuoria 7

8 7. HANKKEEN ARVIOINNIN TOTEUTUS ELI MITEN HANKKEEN ONNISTUMISTA SEURATAAN? Arviointitietoa kerätään havainnoinnin, lomakekyselyjen, haastatteluiden, keskusteluiden ja projektidokumenttien avulla. Arviointitiedon kerääminen perustuu tavoitteista johdettuihin arviointimittareihin ja indikaattoreihin. Arviointitietoa kerätään nuorilta, verkostojen jäseniltä, nuorten perheiltä, avustuksen omilta työntekijöiltä sekä ohjausryhmään osallistuvilta yhteistyökumppaneilta. Toiminnassa tehdään sisäistä arviointia toiminnan sisällön, vaikuttavuuden ja laadun kehittämiseksi. Toiminnan työntekijät keräävät säännöllisesti arviointitietoa toiminnassa käyvien asiakkaiden määrään liittyen. Tietoa kerätään nuorten tapaamisten määristä, toteutuneista yhteydenotoista sekä harrastetoiminnan toteutumisesta. Arviointityökaluina hankkeessa käytetään sosiaalista verkostokarttaa sekä itsetuntomittaria. Johtoryhmälle raportoidaan säännöllisesti toiminnan tulokset, vaikutukset sekä toiminnan onnistuminen henkilöstön ja osaamisen, talouden ja resurssien sekä prosessien ja rakenteiden näkökulmasta. Hankkeen johtoryhmään kuuluu Savon Vammaisasuntosäätiön johdon edustus (Sari Kokkonen, Kirsi Manninen ja Sanna Hartikainen) sekä koordinaattori. Toiminnan tiiviillä arvioinnilla lisätään tietoisuutta nykytilanteesta, tehdyistä valinnoista ja etenemisvaihtoehdoista. Kerätyn arviointitiedon pohjalta tehdään johtopäätöksiä, joita hyödynnetään toiminnan etenemisen ja tuloksiin pääsyn varmistamisessa. 8. HANKKEEN VIESTINNÄN TOTEUTUS ELI MITEN HANKKEEN ASIOISTA KERROTAAN MUILLE? Heti hankkeen alussa luodaan tarkempi viestintäsuunnitelma yhteistyössä ohjausryhmän edustajien ja verkostojen kanssa. Viestinnässä huomioidaan kohderyhmän erityistarpeet. Viestintäsuunnitelman avulla varmistetaan tehokas ja johdonmukainen viestintä toiminnan etenemisestä, tuloksista ja kehittämiskohteista kaikille hankkeessa mukana oleville tahoille sekä hankkeen kohderyhmälle. Viestintä tukee luottamusta rahoitustahoon sekä edistää yhteistyökumppanuuksien syntyä ja ylläpitoa. Viestinnässä noudatetaan sosiaali- ja terveysalan ohjeistusta ja lainsäädäntöä. Hankekoordinaattori vastaa viestinnän toteutuksesta ja työnjaon organisoinnista. Viestintäsuunnitelma toimii työvälineenä hankkeen työntekijöille. Viestintä on laajaa ja aktiivista koko hankkeen toiminta-ajan. Toimintaa markkinoidaan laajasti toimintaan sitoutuneiden verkostojen kautta sekä avoimesti tiedottamalla kaikille vammais- ja nuorisoalan toimijoille ja sitä kautta nuorille. Toiminnan käynnistyttyä toiminnasta ja toiminnan etenemisestä tiedotetaan säännöllisesti. Toimintaan osallistuvia nuoria tiedotetaan aktiivisesti somen välityksellä. 8

9 Hankkeeseen mukaan lähteneet verkostot ovat keskeisessä roolissa tiedotettaessa nuoria. Viestinnän työnjakoa on määritelty verkostojen kanssa tehdyissä aie- ja yhteistyösopimuksissa. Viestinnässä hyödynnetään laajasti jo olemassa olevia valtakunnallisia viestintäkanavia sekä verkostojen viestintäkanavia. Hankkeesta painetaan yleisesite, jonka avulla toimintaa markkinoidaan nuorille. Toiminnasta tiedotetaan pitämällä lyhyitä infotilaisuuksia. Viestintäsuunnitelma sisältää: viestinnän kohderyhmät kohderyhmille mukautetut viestintäkanavien kuvaukset tavoitteet viestinnälle, mitä viestitään ja kenelle aikataulutuksen viestinnän vastuutahot viestinnänarvioinnin 9. HANKKEEN ORGANISAATIO JA HALLINTA ELI MITEN HANKETTA JOHDETAAN? Chillaillaan-hanke kuuluu Savon Vammaisasuntosäätiön (Savas) alaisuuteen. Säätiön Kehittämis-yksikön toiminnasta vastaa palvelujohtaja. Projektin laadunhallinnassa noudatetaan säätiön laatujärjestelmää (SHQS) ja siihen liittyvää säätiön hallituksen hyväksymää projektiohjeistusta. Ohjeistuksella ohjataan säätiössä toteutettavaa projektitoimintaa ja tuetaan laadukasta projektin hallintaa. Chillaillaan-hankkeen johtoryhmään kuuluvat säätiön palvelujohtaja ja talousjohtaja sekä projektin hankekoordinaattori. Johtoryhmä toimii projektin hallinnoinnin ja kehittämisen tukena, seuraa ja arvioi projektin toimintaa sekä asetettujen tavoitteiden ja budjetin toteutumista. Johtoryhmä kokoontuu kolmen kuukauden välein. Projektin vuotuiset talousarviot ja raportit hyväksyy ja vahvistaa Savon Vammaisasuntosäätiön hallitus. Hankkeen henkilöstö muodostuu hankekoordinaattorista ( ) 100% - työpanoksesta. Hankekoordinaattorin lisäksi hankkeeseen palkataan 7/2018 tsempparinimikkeellä oleva työntekijä. Erilaisten vertais- ja harrasteryhmien toteuttamiseen voidaan palkata määräaikaisiin lyhytkestoisiin työsuhteisiin henkilöstöä. Koordinaattori on tulosvastuullinen ja toimii projektityöryhmän esimiehenä. Hänen vastuullaan on mm. projektin toiminnan suunnittelu, projektille asetettujen tavoitteiden toteuttaminen, verkostotyö ja projektin tunnetuksi tekeminen sekä säännöllinen raportointi. Tsempparin sekä mahdollisten määräaikaisten ohjaajien tehtävänä on yhteistyössä projektikoordinaattorin ja projektin yhteistyökumppaneiden kanssa suunnitella, toteuttaa ja arvioida hankkeen etenemistä sekä vaikutuksia. 9

10 10