Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto

Transkriptio

1 Asemakaavan seurantalomake iite / Bilaga 1 Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 753 Sipoo Täyttämispvm Kaavan nimi Söderkullan portin asemakaava, Etelä-Sipoo Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 12,6000 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset omarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus [ha] [%] [k-m²] [e] Yhteensä 12, , ,46 A yhteensä 7,00 57, ,80 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 2,7800,1 R yhteensä yhteensä 2,60 21,0 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Rakennussuojelu Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

2 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus [ha] [%] [k-m²] [e] Yhteensä 12, , ,46 A yhteensä 7,00 57, ,80 AK 5,00 73, ,91 AKR 1,9100, ,50 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 2,7800,1 VP 0, ,0 V 2, ,0 R yhteensä yhteensä 2,60 21,0 Kadut 2, 91,7 Katuauk./torit 0,20 8,3 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-]

3 Blankett för uppföljning av detaljplanen Basuppgifter och sammandrag Kommun 753 Sibbo Datum för ifyllning Planens namn Detaljplan för Söderkulla port, södra Sibbo Datum för godkännande Förslagsdatum Godkännare Dat. för meddel. om anh.gör Godkänd enligt paragraf Kommunens plankod Genererad plankod Planområdets areal [ha] 12,6000 Ny detaljplaneareal [ha] Areal för underjordiska utrymmen [ha] Detaljplaneändringens areal [ha] Stranddetaljplan Strandlinjens längd [km] Byggplatser [antal] Med egen strand Utan egen strand Fritidsbost.byggpl. [antal] Med egen strand Utan egen strand Områdesreserveringar Areal [ha] Areal [%] Våningsyta [m²vy] Exploateringstal [e] Sammanlagt 12, , ,46 A sammanlagt 7,00 57, ,80 P sammanlagt Y sammanlagt C sammanlagt K sammanlagt T sammanlagt V sammanlagt 2,7800,1 R sammanlagt sammanlagt 2,60 21,0 E sammanlagt S sammanlagt M sammanlagt W sammanlagt Ändring i areal [ha +/-] Ändring i våningsyta [m²vy +/-] Underjordiska utrymmen Sammanlagt Areal [ha] Areal [%] Våningsyta [m²vy] Ändring i areal [ha +/-] Ändring i våningsyta [m²vy +/-] Byggnadsskydd Skyddade byggnaderändring i skyddade byggnader [antal] [m²vy] [antal +/-] [m²vy +/-] Sammanlagt

4 Underbeteckningar Områdesreserveringar Areal [ha] Areal [%] Våningsyta [m²vy] Exploateringstal [e] Sammanlagt 12, , ,46 A sammanlagt 7,00 57, ,80 AK 5,00 73, ,91 AKR 1,9100, ,50 P sammanlagt Y sammanlagt C sammanlagt K sammanlagt T sammanlagt V sammanlagt 2,7800,1 VP 0, ,0 V 2, ,0 R sammanlagt sammanlagt 2,60 21,0 Gator 2, 91,7 Öppen pl./torg 0,20 8,3 E sammanlagt S sammanlagt M sammanlagt W sammanlagt Ändring i areal [ha +/-] Ändring i våningsyta [m²vy +/-]

5 SIPOON KUNTA SIBBO KOMMUN iite/bilaga 2 SÖDERKUAN PORTIN ASEMAKAAVA, ETEÄ-SIPOO Osallistumis- ja arviointisuunnitelma , päivitetty ,

6 SIPOON KUNTA Kehitys- ja kaavoituskeskus p Iso Kylätie, 041 SIPOO 2 SÖDERKUAN PORTIN ASEMAKAAVA, ETEÄ-SIPOO Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (2.4.09, ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarvittaessa täsmentää ja täydentää työn aikana. Kaavan nimi SÖDERKUAN PORTIN ASEMAKAAVA, ETEÄ-SIPOO Päiväys (päivitetty , ) Suunnittelun kohde Suunnittelualue Aloite Asemakaava käsittää Söderkullan keskustassa sijaitsevasta Söderkullan osayleiskaavassa osoitetusta Taasjärven etäpuolisesta A-aluevarauksesta (Asuntoalue) pääosan. Sipoon yleiskaavassa (k.valt. hyv ) alueella on osin C-aluevaraus (keskustatoimintojen alue), osin A-aluevaraus (taajamatoimintojen alue). Alueen sijainti ja alustava rajaus on esitetty kansilehdellä. Alueen asemakaavoitus perustuu Sipoon kunnan kaavoitusohjelmaan 08-10, joka on kunnanhallituksen hyväksymä Kaavoituksen vireille tulosta on kuulutettu Sipoon Sanomissa ja Borgåbladetissa ähtötilanne Seutukaava/ Maakuntakaava Yleiskaavat Voimassa oleva seutukaava on tehty vaiheittain ja viimeinen täydentävä neljäs vaihekaava on vahvistettu Ympäristöministeriö on vahvistanut Itä- Uudenmaan maakuntakaavan 00. Itä-Uudenmaan liitto on käynnistänyt v. 02 koko maakunnan alueen käsittävän maakuntakaavan laatimisen. Uusi maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa , ja on vahvistettu ympäristöministeriössä Tärkeimmät aluetta koskevat seutu-/maakuntakaavavaraukset on asuntoalueen aluevaraus (A) sekä pääradan (Heli-radan) linjausvaihtoehdot osoittavat varaukset. Oikeusvaikutteinen Söderkullan osayleiskaava (k.valt. hyv..1.02, KHO.1.05). Alueella on osayleiskaavassa A-aluevaraus asumiselle, rataliikenteen liikennetunnelin varaus, V-aluevaraus lähivirkistysalueelle, kaksi uuden tien merkintää, neljä viheryhteystarve-merkintää sekä tieliikenteen melualuemerkintä, ja kevyen liikenteen raitti. Valtuusto hyväksyi yleiskaavaehdotuksen (Sipoon yleiskaava ) , ja valitusten käsittely on käynnissä KHO:ssa. Asemakaavat Suunnittelun tarkoitus ja tavoitteet Alueella ei ole voimassa asemakaavaa. Maankäyttö- ja rakennuslain 51 :n mukaan asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys tai maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Kaavan tavoitteena on mahdollistaa asuntoalueen toteuttaminen. Tavoitteena suunnittelussa on, että rakentamista ohjataan sille soveltuville alueille. Maisema- ja luonnonarvoja vaalitaan. Suojelu- ja virkistysalueet ja -yhteydet otetaan huomioon. Asemakaavatyössä panostetaan vuorovaikutukseen eri tahojen, mm. asukkaiden, yrittäjien ja alueen ympäristössä toimivien yhdistysten kanssa. Kaavaratkaisulla pyritään luomaan edellytykset rakennetun ja muun ympäristön kannalta toimivalle ja hyvälle ratkaisulle. Kaavan vaikutusten arviointi Asemakaavan laadinnan yhteydessä selvitetään kaavan toteutuksen ympäristövaikutukset Maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen edellyttämällä tavalla. MR 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vai-

7 SIPOON KUNTA Kehitys- ja kaavoituskeskus p Iso Kylätie, 041 SIPOO 3 kutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. MRA 1 :n perusteella selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Ympäristövaikutuksia selvitetään suunnittelun eri vaiheissa. Eri vaihtoehtojen vaikutukset arvioidaan päätöksenteon tueksi. Asemakaavaluonnoksen ja asemakaavaehdotuksen vaikutusten arviointia täsmennetään. Alueelta on tehty alustava ympäristöselvitys, joka täydentyy kevään 09 aikana mm. liito-oravien osalta. Maaperän rakennettavuudesta, liikenteen nykyisestä ja ennustetusta melutilanteesta sekä Söderkullan liikenneverkosta ollaan valmistelemassa selvityksiä. Osalliset ja muut valmisteluun tai päätöksentekoon osallistuvat Maankäyttö- ja rakennuslain 62 mukaan Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat: maanomistajat ja ympäristön asukkaat paikkakunnalla toimivat yhdistykset, järjestöt ja yritykset, joiden toimialaa kaavassa käsitellään uottamuselimet kunnanvaltuusto, -hallitus, kaavoitusjaosto Kunnan kaavoituksesta vastaava organisaatio tekniikka- ja ympäristöosasto, kehitys- ja kaavoituskeskus Kunnan hallintokunnat Rakennustarkastus Pelastustoimi Ympäristöpalvelut Kuntatekniset palvelut Sivistysosasto Sosiaalitoimi Muut Uudenmaan ympäristökeskus Uudenmaan tiepiiri Itä-Uudenmaan liitto Ratahallintokeskus Muut tahot täydennetään suunnittelun kuluessa Työvaiheet ja alustava aikataulu 1. Asemakaavan vireille tulosta kuulutetaan kunnan virallisissa ilmoituslehdissä Sipoon Sanomat ja Borgåbladet, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Kaavoituksen perusselvitykset syksy 08 - kevät Viranomaisneuvottelu, kevät Asukaskysely, kevät Viranomaistyöpalaveri, talvi Kaavaluonnoksen laatiminen ja sen vaikutusten arviointi, 10 kevät 8. Kaavaluonnos nähtäville; lausunnot ja osallisten mielipiteet, kesä Tiedotus- ja keskustelutilaisuus (keskustelua kaavaluonnoksesta), syksy 10

8 SIPOON KUNTA Kehitys- ja kaavoituskeskus p Iso Kylätie, 041 SIPOO ausuntojen ja mielipiteiden käsittely, syksy Kaavaehdotuksen laatiminen, syksy Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville, vaihde. 13. Viranomaisneuvottelu, vaihde 14. ausuntojen ja mielipiteiden käsittely, 11 talvi. Asemakaavan hyväksyminen, kunnanvaltuusto kevät 11 Osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavoituksen etenemisestä tiedotetaan Sipoon kunnan internetsivuilla sekä seuraavissa lehdissä: Sipoon Sanomat ja Borgåbladet. Tarvittaessa järjestetään myös yleisötilaisuuksia, joissa keskustellaan kaavan sisällöstä sekä esitellään kaavaluonnoksia ja kaavaan liittyviä selvityksiä. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävänä alkaen Kuntalassa sekä Sipoon kotisivuilla. Mahdolliset huomautukset osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällöstä on toimitettava klo mennessä osoitteella Sipoon kunta, maankäyttöyksikkö, P 7, Sipoo. Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteitään ja näkemyksiään yllä mainittuun osoitteeseen tai suoraan kaavan valmistelijoille. Saatu palaute otetaan huomioon kaavan laadinnassa. Mielipiteitä ja muistutuksia voi esittää myös kaavan ollessa myöhemmin sekä alustavasti että julkisesti nähtävillä. Osalliset voivat antaa ehdotuksia alueen kehittämisestä ja rakentamisesta myös sähköpostitse. Valmistelusta vastaa Asemakaavoituksesta tiedottaa kaavoittaja Jarkko yytinen, s-posti: etunimi.sukunimi@sipoo.fi, puh Postiosoite: Sipoon kunta, Kehitys- ja kaavoituskeskus, P 7, Sipoo. Käyntiosoite: Kuntala, Iso Kylätie, Sipoo (Nikkilä).

9 SIPOON KUNTA SIBBO KOMMUN DETAJPAN FÖR SÖDERKUA PORT, SÖDRA SIBBO Program för deltagande och bedömning , reviderad ,

10 SIBBO KOMMUN UTVECKINGS- OCH PANÄGGNINGSCENTRAEN Tfn Stora Byvägen, PB 7, Sibbo 2 DETAJPAN FÖR SÖDERKUA PORT, SÖDRA SIBBO Program för deltagande och bedömning (2.4.09) Programmet för deltagande och bedömning kan vid behov preciseras och kompletteras under arbetets gång. Planens namn DETAJPAN FÖR SÖDERKUA PORT, SÖDRA SIBBO Datum (reviderad , ) Planeringsobjekt Detaljplanen omfattar huvuddelen av områdesreserveringen för boende (A) söder om Tasträsk i Söderkulla centrum som har anvisats i Söderkulla delgeneralplan. I generalplanen för Sibbo (godkänd av kommunfullmäktige.12.08) är en del av området reserverat för centrumfunktioner (C) och en del för tätortsfunktioner (A). Planeringsområde Områdets läge och preliminära avgränsning framgår av pärmbladet. Initiativ Områdets detaljplanering baserar sig på planläggningsprogrammet för åren 08 10, som godkänts av kommunstyrelsen En kungörelse om den anhängiga detaljplaneringen har publicerats i Borgåbladet och Sipoon Sanomat Utgångsläge Regionplan/ andskapsplan Den gällande regionplanen för Östra Nyland har utarbetats i etapper och den sista, den fjärde kompletterande etapplanen, fastställdes Miljöministeriet fastställde andskapsplan 00 för Östra Nyland År 02 påbörjade Östra Nylands förbund beredningen av en landskapsplan som omfattar hela landskapsområdet. Den nya landskapsplanen godkändes av landskapsfullmäktige och har fastställts i miljöministeriet De viktigaste region- och landskapsplansreserveringarna i området är en områdesreservering för boende (A) och reserveringar som anger sträckningsalternativen för huvudbanan (Helibanan). Generalplaner Söderkulla delgeneralplan med rättsverkningar (godkänd i fullmäktige.1.02, HFD.1.05). Delgeneralplanen för området innehåller en områdesreservering för boende (A), en reservering för en tunnel för järnvägstrafik, en områdesreservering för närrekreation (V), två beteckningar för nya vägar, fyra beteckningar för behov av grönförbindelse samt en beteckning för vägtrafikens bullerområde och en lättrafikled. Fullmäktige godkände generalplaneförslaget (generalplan för Sibbo ) och inlämnade besvär är under behandling i HFD. Detaljplaner Mål för planeringen För området har inte utarbetats detaljplaner. Enligt 51 i markanvändnings och bygglagen skall kommunen se till att en detaljplan utarbetas och hålls aktuell efter hand som kommunens utveckling eller behovet att styra markanvändningen det kräver. Målet med detaljplanen är att möjliggöra genomförandet av bostadsområdet. Målet med planeringen är att styra byggandet till lämpliga områden. andskaps- och naturvärden värnas genom att fästa speciell uppmärksamhet vid målsättningarna för naturskydd och rekreationsmöjligheter. I detaljplanearbetet satsas det på växelverkan mellan olika intressenter; bl.a. invånare, företagare och föreningar som fungerar i området. Målet med detaljplanen är att skapa förutsättningar för en bra och fungerande helhet av den byggda miljön samt den övriga miljön.

11 SIBBO KOMMUN UTVECKINGS- OCH PANÄGGNINGSCENTRAEN Tfn Stora Byvägen, PB 7, Sibbo 3 Utredningar och konsekvensbedömning I samband med utarbetandet av detaljplanen utreds miljökonsekvenserna av planen enligt föreskrifterna i markanvändnings- och bygglagen och markanvändnings- och byggförordningen. Enligt 9 i markanvändnings- och bygglagen skall planen basera sig på tillräckliga undersökningar och utredningar. När en plan utarbetas skall miljökonsekvenserna, inklusive de samhällsekonomiska, sociala, kulturella och övriga konsekvenserna, av planen och av undersökta alternativ utredas i nödvändig omfattning. Utredningarna skall omfatta hela det område där planen kan tänkas ha väsentliga konsekvenser. Enligt 1 i markanvändnings- och byggförordningen skall utredningarna innehålla tillräckliga uppgifter för att det skall vara möjligt att bedöma vilka betydande direkta och indirekta konsekvenser som genomförandet av planen har för människors levnadsförhållanden och livsmiljö, jord- och berggrunden, vattnet, luften och klimatet, växt- och djurarter, naturens mångfald och naturresurserna, region- och samhällsstrukturen, samhällsoch energiekonomin och trafiken, stadsbilden, landskapet, kulturarvet och den byggda miljön. Miljökonsekvenserna utreds i planeringens olika skeden. Konsekvenserna av olika alternativ bedöms som stöd för beslutsfattandet. Konsekvensbedömningen preciseras i detaljplaneutkastet och i detaljplaneförslaget. För området har gjorts en preliminär miljöutredning, som under våren 09 kompletteras bla för flygekorrarnas del. Utredningar är under uppgörande för jordmånens byggnadsduglighet, bullersituationen enligt dagsläge och enligt den uppgjorda prognosen för trafiken samt Söderkulla trafiknät.. Intressenter och andra som deltar i beredningen eller beslutsfattandet Enligt 62 i markanvändnings- och bygglagen skall planläggningsförfarandet samt informationen om utgångspunkterna, målen och eventuella alternativ för planeringen när planer bereds ordnas så att markägarna på området och de vars boende, arbete eller övriga förhållanden kan påverkas betydligt av planen samt de myndigheter och sammanslutningar vars verksamhetsområde behandlas vid planeringen (intressent) har möjlighet att delta i beredningen av planen, bedöma verkningarna av planläggningen och skriftligen eller muntligen uttala sin åsikt om saken. Enligt en preliminär granskning är intressenterna: markägare och invånare i närmiljön på orten verksamma föreningar, organisationer och företag vars verksamhetsområde berörs av planen Förtroendeorgan fullmäktige, kommunstyrelsen, planläggningssektionen Organisation som svarar för kommunens planläggning Utvecklings- och planläggningscentralen Kommunens förvaltningsnämnder Byggnadsinspektionen Räddningsverket Miljövårdsenheten Kommunteknisk service Bildningsavdelningen Socialsektorn Övriga Nylands miljöcentral Nylands vägdistrikt Östra Nylands förbund Banförvaltningscentralen

12 SIBBO KOMMUN UTVECKINGS- OCH PANÄGGNINGSCENTRAEN Tfn Stora Byvägen, PB 7, Sibbo 4 Övriga intressenter kompletteras under planeringens lopp Arbetsfaser och preliminär tidtabell Deltagande och växelverkan 1. Kungörelse om att arbetet med detaljplanen och detaljplaneändringen inleds publiceras i kommunens offentliga annonsorgan Borgåbladet och Sipoon Sanomat Program för deltagande och bedömning Basutredningar för planläggningen, hösten 08 våren Myndigheternas samråd, våren Invånarenkät, våren Myndighetsmöte, våren Utarbetande av ett planeutkast, bedömning av konsekvenserna, våren Planeutkastet läggs fram, utlåtanden och intressenternas åsikter lämnas in, sommaren Informations- och diskussionsmöte för allmänheten (diskussion om planeutkastet), hösten Behandling av utlåtanden och åsikter, hösten Ett planeförslag utarbetas, hösten Planeförslaget läggs fram offentligt, årsskiftet Myndigheternas samråd, årsskiftet Behandling av utlåtanden och åsikter, vintern 11. Detaljplaneändringen godkänns av fullmäktige, våren 11 Information om planeringsprocessens gång ges på Sibbo kommuns webbplats och i Borgåbladet och Sipoon Sanomat. Vid behov kommer det också att ordnas möten för allmänheten, där planens innehåll diskuteras samt planutkast och utredningar i anslutning till planen presenteras. Detta program för deltagande och bedömning finns till påseende från och med i Sockengården och på Sibbo kommuns webbplats. Eventuella anmärkningar mot innehållet i programmet för deltagande och bedömning skall lämnas in skriftligt till Sibbo kommun, Markanvändningsenheten, PB 7, Sibbo före kl. 13. För beredningen svarar Intressenterna har möjlighet att lägga fram sina åsikter och synpunkter under ovan nämnda adress eller direkt till planberedarna. Den erhållna responsen tas i beaktande vid utarbetandet av planen. Åsikter och anmärkningar kan också framföras i ett senare skede, både när planen är preliminärt och offentligt framlagd. Intressenterna kan också ge förslag om utvecklandet och byggandet av området per e-post. Uppgifter om detaljplaneringen ger planläggare Jarkko yytinen, e-post: förnamn.efternamn@sibbo.fi eller tfn Postadress: Sibbo kommun, utvecklings- och planläggningscentralen, PB 7, Sibbo Besöksadress: Sockengården, Stora Byvägen, Sibbo (Nickby).

13 iite / Bilaga 3

14 , , ,6,4 14,3 38,6 38, , , , p uk 44, DN 32 k K DN ,3 pu k 4: puk ,4 4,5 43,8 39, : ,9 4: : DN ,5 38 p uk 1 12, DN100 puk , IV+SV+ IV IV+SV DN 0 pu +IV k DN100 puk DN DN puk , , kt kt Tasträsket ,5 36,3 43, , , puk 21, DN ,8 4: K 36, :04 4: :07 4: : Mpuk ,1 DN 4: ,3 31,6 75 4: : pu k 4: : ,6 pu k :00 35,5 DN 60 DN 66 4: , :1477 rakenteilla DN 4:02 pu k K 65 DN 4: ,7 uk 63 uk 0 p ,4 79 pu 4: ,1 33,9 64 DN DN DN/ 2M / puk 2M puk puk 5 p DN2 DN2,8 75 4: : , : :1497 4: pk, ,9 4:1495 4:1496, DN65 4: ,4,3 41, ,6 4: ,0 58,7 4: ,2 4:1474 4:1470 Massby KPIV+SV+ IV 1 DN0 puk 9 k pu 2M 5/ 12 DNIV+SV+IV puk DN0 1 rak 31 3,6 K 11 12, ,5 39,4 sp k h 31m 34 63,0 K,2 83, , ,7,9 32,4 41,4 41,3 8 42,2 42 p uk k,5 rakenteilla,6 Tasträsket,8, , Kurssikeskus Kurscentrum 11, ar 31, ,3 37,5 37, ,5 37,0 36,3 43,7 9 DN pu pu k , Mpu k 2 3 4,6 39,4 8,4 4: kj 4:,8 5 K1 DN80 / rak kt 31,3 1:1 1:1 31, :1444,4 2,7 21,7 79 DN rakenteilla,7 DN,7 puk pu k 33 DN50 DN ,4 4 5 k pu pu k DN DN,6 puk puk DN65,8 puk DN50 pu k 65 DN 4: puk DN50 DN pu k pu k 65 DN 39, ,7,6 21 ar,9 81 DN puk DN0 puk DN1 puk,3 puk pk ar kaava-alueen raja - planområdets gräns 21 1 kaukolämpö - fjärrvärme 3 vesijohto - vattenledning 0 viettoviemäri - gravitationsledning sähköjohto - ellinje 5 sähköjohto - ellinje paineviemäri - tryckavlopp KV KV PUTKET JA JOHDOT - RÖR OCH EDNINGAR rakenteilla DN ,9,9,9 4: DN / IP p uk 32 DN65 34 DN DN1 / 2 M p u k iite / Bilaga 4

15 Otema-jakalioperäkartoista iite / Bilaga 5 ähdegeotieto.gtk.fi.5.10 Maaperäkarta Kalioperäkarta Granitiagranaatiataikordieritia Kvartsi-maasälpägneissiä

16 KAIOPERÄN HEIKKOUSVYÖHYKKEET alueellinen heikkousvyöhyke merkittävä paikallinen heikkousvyöhyke

17 iite / Bilaga 6 SÖDERKUAN PORTIN ASEMAKAAVAN UONTOSEVITYS FM Hannu Tammelin T:mi Ekologinen ympäristökartoitus Y-tunnus Osoite: Maikkalantie 51 as 3, Karkkila 0-7 1

18 iite / Bilaga 6 YMPÄRISTÖSEVITYS KOSKIEN SÖDERKUAN PORTIN (MARIEUNDIN) AUETTA SIPOOSSA. Yleistä Ympäristöselvitys koskee Söderkullan portin (Marielund) aluetta. Ympäristöselvitysalueen pinta-ala on ha. Sipoon kunnan haja-asutuskaavan mukaan Marielundin alue kuuluu MT-alueisiin (maa- ja metsätalousalue). Edellä mainittua aluetta inventoitiin.9.08 lähinnä mahdollisen potentiaalisen liito-oravan esiintymisen kannalta sekä loppukesän putkilokasvilajiston osalta. Alueen liitooravakartoitus tehtiin iito-oravakartoituksessa on noudatettu menetelmää, joka oli käytössä Interreg IIIA Yhteiset uhanalaiset hankkeen maastotöissä Karjalankannaksella. Menetelmässä tutkittavalta alueelta tarkastetaan kaikki järeät lehtipuut ja suurikokoiset kuuset liitooravan esiintymisen tai esiintymättömyyden varmistamiseksi alueen kasvillisuutta kartoitettiin ns. kevätaspektin osalta , ja.6.09 ja alueen linnustoa selviteltiin EU:n lintudirektiivin liitteen I uhanalaisten, vaarantuneiden ja silmälläpidettävien lajien osalta. Ympäristöselvityksissä on keskitytty kohteen luontotyyppien määrittämiseen sekä putkilokasvilajiston ja -yhteisöjen tunnistamiseen sekä niiden suojeluarvon määrittämiseen. Kohteiden suojeluarvon määrittämisessä on huomioitu sitä, miten kohteet täyttävät niitä kriteereitä, joita Suomen ympäristölainsäädäntö esittää. Näitä kriteereitä eli kohteen rajaamisen ja tunnistamisen ominaispiirteitä on luonnonsuojelulain tarkoittamista luontotyypeistä (s, 42, 46, 47 ja 49 ) ja metsälain 10 :n tarkoittamista arvokkaista elinympäristöistä. Jäkälä-, sieni- ja sammallajistoa ei ole inventoitu tarkemmin, mutta lajistoa on kuitenkin tarkkailtu harvinaisten lajien löytymistä silmällä pitäen. Ympäristöselvitysalue muodostuu mosaiikkimaisesta luontotyyppien vaihtelusta ja siksi tässä selvityksessä samankaltaisten luontokuvioiden esittely on yhdistetty saman otsikon alle. Näin menetellen saavutetaan parempi luettavuus ja turhaa toistoa voidaan välttää. uontokuviot on merkitty liitekarttaan. iito-orava tehdyssä liito-oravakartoituksessa lajia ei havaittu. EU:n lintudirektiivin liitteen I uhanalaiset, vaarantuneet ja silmälläpidettävät lintulajit Selvitysalueella tavattiin EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeista pyy (Bonasia bonasia), palokärki (Dryocopus martius) ja pikkulepinkäinen (anius collurio). Em. lajeista vain pikkulepinkäinen mahdollisesti pesi kesällä 09 alueella. Varoitteleva pikkulepinkäiskoiras tavattiin kuvion 2 pohjoisosalla. 2

19 iite / Bilaga 6 uontokuviot 1) kallioalueet ja kuivat kangasmetsäkuviot (1-5) Kallioalueet ja kuivat kangasmetsäkuviot 1, 2 ja 5 ovat loivasti kumpuilevaa metsämaastoa, jossa kalliopaljastumat ovat melko pienialaisia. Kuviot 3 ja 4 eroavat muista luonteeltaan jonkin verran. Kuvio 3 on länsisivultaan jyrkkäseinäinen ja kenttäkerroksen kasvilajistoltaan kuvioista monipuolisin. Siellä kasvaa jäljempänä esitettyjen kasvilajien lisäksi keltamoa (Chelidonium majus) ja vahamaksaruohoa (Sedum telephium ssp.ruprechtii). Myös pensaskerroksessa esiintyy katajaa muita kuvioita enemmän. Kuviolla 4 on päämetsätyyppi tuoretta kangasmetsää (MT) ja pienet kalliot ovat sammalpeitteisiä ja putkilokasvilajeista kallioimarre ( Polypodium vulgare) esiintyy runsaana. uontoselvitysalueen kallioalueet ovat karuja silikaattikallioita ja niiltä puuttuu emäksisyyttä tai kalkkivaikutusta ilmentävä kalliokasvillisuus. Kaikkien kallioalueiden ja niiden ympäristössä esiintyvän kuivan kangasmetsän kenttäkerros ja pohjakerros ovat ehyttä ja kulumatonta. Kallioalueiden putkilokasvilajisto koostuu tyypillisestä karujen metsämaiden ja kallioiden lajistosta jossa on edustettuna mm. seuraavat lajit: ahosuolaheinä (Rumex acetosella), ahomansikka (Fragaria vesca), lampaannata (Festuca ovina), rohtotädyke (Veronica officinalis)ja kanerva (Calluna vulgaris). Pohjakerroksessa dominoivat kuivan kangasmetsän ja kallioiden tyypilliset jäkälälajit kuten poronjäkälät (Cladina ssp), eri torvijäkälälajit (Cladonia ssp.) sekä hirvenjäkälä (Cetraria islandica). Sammallajisto kallioalueilla ja kangasmetsäkuvioilla koostuu hyvin tyypillistä kuivien metsätyyppien lajistosta. Kuvioiden puusto on melko iäkästä männikköä ja kaikki kuviot (1,2,3,4 ja 5) ovat luonnontilaltaan lähes luonnontilaisen kaltaisia. ahopuuta kuvioilla on hyvin vähän. Mikään kuvioista ei täytä metsälain 10 :n tarkoittamien arvokkaiden elinympäristöjen kriteereitä. 2) tuoreet kangasmetsätkuviot ja lehtomaisuutta sisältävät kuviot (6-14) Kuvio 6 on nuorehko havupuuvaltainen metsä, joka on päämetsätyypiltään tuoretta kangasmetsää (MT). Kuvion pensaskerros on sulkeutunutta ja kenttäkerros muuttumatonta tyypillistä tuoreen kangasmetsän lajistoa. ahopuuta on kuviolla hyvin vähän. Keväällä 09 kuvion puustoa on harvennettu. Kuvio 7 on melko iäkäs mäntyvaltainen metsä, jossa koivuja ja kuusia esiintyy jonkin verran. Metsä on selvästi kerroksellista ja päämetsätyypiltään se on tuoretta kangasmetsää (MT). Kuvion pensaskerros on sulkeutunutta ja kenttäkerros muuttumatonta tyypillistä tuoreen kangasmetsän lajistoa. ahopuuta on kuviolla jonkin verran. Paikkapaikoin kuvion luonnontila muistuttaa luonnonarvometsää rakenteeltaan. Kuvio 8 muistuttaa luonteeltaan edellistä kuviota, mutta lehtipuuta esiintyy enemmän. ehtipuut ovat melko suurikokoisia koivuja haapoja. Kuvio on päämetsätyypiltään tuoretta kangasmetsää (MT) ja aivan tien tuntumassa esiintyy myös lehtomaisen kangasmetsän (OMT) piirteitä. Kuvio on suurelta osin luonnontilaltaan lähes luonnontilaisen kaltaista. Kuvio 9 on havupuuvaltainen metsä ja päämetsätyypiltään tuoretta kangasmetsää ja kallioalueen tuntumassa myös pienialaisesti kuivahkoa kangasmetsää. Pääpuulajina on valtaosalla kuvion aluetta 3

20 iite / Bilaga 6 mänty, mutta paikoin kuustakin esiintyy runsaana. ehtipuita on vähän. Pensaskerros on paikoin kehittynyttä ja kuvion luonnontila on hyvä. Kuvio 10 on melko iäkäs kuusivaltainen metsä, joka on valtaosin lehtomaista kangasmetsää (OMT), jossa pienialaisia lehtolaikkuja (OMaT). Puusto selvästi kerroksellista ja pensaskerros paikoin sulkeutunutta. Pensaskerroksessa on mukana muutamia pienikokoisia pähkinäpensaita. Kenttäkerroksen lajistossa esiintyy mm. lehtotesmaa (Milium effusum), syyläjuurta (Scrophularia nodosa) ja kosteimmilla paikoilla hiirenporrasta (Athyrium filix-femina). ahopuuta esiintyi jonkin verran ja luonnontilaltaan kuvio on hyvä. Kuvio 11 on lehtipuuvaltaista lehtoa (OMaT). Puusto on selvästi kerroksellista, ylispuina ovat lehtipuut ja aluspuina lähinnä kuusi. Pensaskerroksessa kasvaa taikinamarjaa ja pähkinäpensasta, joista muutama pensas ovat suurehkoja. Kenttäkerroksessa kasvaa tyypillistä lehdon lajistoa kuten mm.valkovuokkoa (Anemone nemorosa), lehtotesmaa ja sinivuokkoa (Hepatica nobilis). ahopuuta kuviolla esiintyy jonkin verran ja luonnontilaltaan kuvio on hyvä. Kuvio 12 on nuorta ja paikoin tiheää lehtipuuvaltaista sekametsää. Pohjakerroksen kasvillisuuden perusteella kuvio on lehtomaista kangasmetsää (OMT). Kenttäkerroksen lajisto on hyvin tavanomaista, lahopuuta ei juurikaan ole ja luonnontilaisuus on hieman häiriintynyt mm. alueen halki kaivetun syvän ojan vuoksi. Kaivuun yhteydessä kuviolle on tullut jonkin verran kulttuurikasvilajistoa. Kuvio 13 on melko iäkkäitä kuusia kasvava päämetsätyypiltään tuore kangasmetsä (MT), jossa aluspuina on runsaasti pihlajia. Pensaskerros kehittynyttä ja kenttäkerros lajistoltaan hyvin tyypillistä tuoreen kangasmetsän lajistoa. Kohteen luonnontila on hyvä. Kuvio 14 on kaksiosainen kostean noron kahta puolen. Metsäinen kuvio koostuu tiheästä nuoresta ns. kellarikuusikosta. Kuusien tiheästä kasvusta johtuu se, että kenttäkerros ja pohjakerros on puutteellista ja suurelta osin jopa lähes kasvitonta. Kenttäkerroksen kasvilajien perusteella kuvio on kuitenkin pääosin lehtomaista kangasmetsää (OMT) ja osin lehtoa (OMaT). ahopuuta esiintyy hieman pääosin pienpuuna. 3) Kosteapohjaiset kuviot (-) Kalliomaastojen välissä oleva puolikuunmuotoinen notkelma (kuvio )on soistunutta aluetta. Kohdetta on hakattu joitakin vuosia sitten ja myöhemmin myös raivattu osin pensaskerroksen osalta. Hakkuissa on kuitenkin säästetty suurehkot tervalepät, jotka tällä hetkellä muodostavat kuvion ylispuuston. Em. toimien takia kuvion luonnontila on häiriintynyt. Kuvion putkilokasvilajisto on hyvin tavanomainen. Kuvio on puustoista kosteapohjaista metsää, jossa on korpimaisia piirteitä. Pensaskerros on hiljakkoin poistettu ja kuvion luonnontila on täten heikentynyt Kuvio nuoria lehtipuita kasvava noroalue. Pensaskerros on kehittynyttä ja koostuu mm. pähkinäpensaista. Kohteen kenttäkerroksessa kasvaa hiirenporrasta. Kohde on puuston nuoruudesta huolimatta metsälain 10 :n tarkoittama arvokas elinympäristö. 4

21 iite / Bilaga 6 4) Muu selvitysalue Muu selvitysalue on talousmetsä käytössä olevia alueita, joilla on suoritettu hakkuita. Muun selvitysalueen luontoarvot ovat tällä hetkellä suhteellisen vähäisiä. YHTEENVETO Tässä luontoselvityksessä toiminta-alueelta ei löytynyt luonnonsuojelulain tarkoittamia luontotyyppejä (s, 42, 46, 47 ja 49 ). Kuviolla 11 esiintyvä lehto pähkinäpensaineen ei täyttäne luonnonsuojelulain kriteereitä. Kuvio on metsälain 10 :n tarkoittama arvokas elinympäristö. Selvitysalueen luontoarvoiltaan arvokkain osa koostuu kuvioista 11,, 14 sekä kuvion 10 läntisimmästä osasta. Em. alue suositellaan merkittäväksi kaavaan suojeltuna alueena biologinen ja ekologinen monimuotoisuuden vuoksi. Potentiaalisia liito-oravan esiintymisalueita tai mahdollisia kulkureittejä ovat kuviot 2,4, 8,9,10 ja11. iito-oravaa ei kuitenkaan havaittu liitooravakartoituksessa keväällä 09. Ekologisten arvojen perusteella metsät voidaan jakaa kolmeen ryhmään: aarnimetsiin, luonnonarvometsiin ja talousmetsiin. Valtaosa eteläsuomalaisista metsistä kuuluu viimeiseen ryhmään ja vain hyvin pieni osa ensimmäiseen ryhmään. uonnonarvometsiä on vielä jonkin verran jäljellä, ja niiden ekologinen arvo korostuu aarnimetsien harvinaisuuden vuoksi. uonnonarvometsät tarjoavat elinmahdollisuuksia monille harvinaistuville metsäluonnon eliöille ja ovat usein paikallisesti ainoita mahdollisia elinympäristöjä monille lajeille. Selvitysalueella pienialaisia luonnonarvometsiksi luokiteltavia kohteina voidaan pitää osittain kuvioita 7,8 ja 9. Karkkilassa FM Hannu Tammelin T:mi Ekologinen ympäristökartoitus Y-tunnus Osoite: Maikkalantie 51 as Karkkila 0-7 5

22 iite / Bilaga 6 Pieni paloalue Marielundin länsiosassa. Marielundin avointa metsää. 6

23 iite / Bilaga 6 Hakkuussa säästyneitä tervaleppiä. Marielundin avointa kalliomännikköä. 7

24 iite / Bilaga 6 Palokärki etsinyt hevosmuurahaisia. Marielundin eteläosan pähkinäpensaikkoa. 8

25 iite / Bilaga 6 Marielundin eteläosan pähkinäpensaikkoa. Punakylkirastaan pesä. 9

26 4, pk iite / Bilaga , , , kt kt

27 iite / Bilaga 6 Kallioalueet ja kuivat kangasmetsäkuviot 1, 2 ja 5 ovat loivasti kumpuilevaa metsämaastoa, jossa kalliopaljastumat ovat melko pienialaisia. Kuviot 3 ja 4 eroavat muista luonteeltaan jonkin verran. Kuvio 3 on länsisivultaan jyrkkäseinäinen ja kenttäkerroksen kasvilajistoltaan kuvioista monipuolisin. Siellä kasvaa jäljempänä esitettyjen kasvilajien lisäksi keltamoa (Chelidonium majus) ja vahamaksaruohoa (Sedum telephium ssp.ruprechtii). Myös pensaskerroksessa esiintyy katajaa muita kuvioita enemmän. Kuviolla 4 on päämetsätyyppi tuoretta kangasmetsää (MT) ja pienet kalliot ovat sammalpeitteisiä ja putkilokasvilajeista kallioimarre ( Polypodium vulgare) esiintyy runsaana. uontoselvitysalueen kallioalueet ovat karuja silikaattikallioita ja niiltä puuttuu emäksisyyttä tai kalkkivaikutusta ilmentävä kalliokasvillisuus. Kaikkien kallioalueiden ja niiden ympäristössä esiintyvän kuivan kangasmetsän kenttäkerros ja pohjakerros ovat ehyttä ja kulumatonta. Kallioalueiden putkilokasvilajisto koostuu tyypillisestä karujen metsämaiden ja kallioiden lajistosta jossa on edustettuna mm. seuraavat lajit: ahosuolaheinä (Rumex acetosella), ahomansikka (Fragaria vesca), lampaannata (Festuca ovina), rohtotädyke (Veronica officinalis)ja kanerva (Calluna vulgaris). Pohjakerroksessa dominoivat kuivan kangasmetsän ja kallioiden tyypilliset jäkälälajit kuten poronjäkälät (Cladina ssp), eri torvijäkälälajit (Cladonia ssp.) sekä hirvenjäkäle (Cetraria islandica). Sammallajisto kallioalueilla ja kangasmetsäkuvioilla koostuu hyvin tyypillistä kuivien metsätyyppien lajistosta. Kuvioiden puusto on melko iäkästä männikköä ja kaikki kuviot (1,2,3,4 ja 5) ovat luonnontilaltaan lähes luonnontilaisen kaltaisia. ahopuuta kuvioilla on hyvin vähän. Mikään kuvioista ei täytä metsälain 10 :n tarkoittamien arvokkaiden elinympäristöjen kriteereitä. Kuvio 6 on nuorehko havupuuvaltainen metsä, joka on päämetsätyypiltään tuoretta kangasmetsää (MT). Kuvion pensaskerros on sulkeutunutta ja kenttäkerros muuttumatonta tyypillistä tuoreen kangasmetsän lajistoa. ahopuuta on kuviolla hyvin vähän. Keväällä 09 kuvion puustoa on harvennettu. Kuvio 7 on melko iäkäs mäntyvaltainen metsä, jossa koivuja ja kuusia esiintyy jonkin verran. Metsä on selvästi kerroksellista ja päämetsätyypiltään se on tuoretta kangasmetsää (MT). Kuvion pensaskerros on sulkeutunutta ja kenttäkerros muuttumatonta tyypillistä tuoreen kangasmetsän lajistoa. ahopuuta on kuviolla jonkin verran. Paikkapaikoin kuvion luonnontila muistuttaa luonnonarvometsää rakenteeltaan. Kuvio 8 muistuttaa luonteeltaan edellistä kuviota, mutta lehtipuuta esiintyy enemmän. ehtipuut ovat melko suurikokoisia koivuja haapoja. Kuvio on päämetsätyypiltään tuoretta kangasmetsää (MT) ja aivan tien tuntumassa esiintyy myös lehtomaisen kangasmetsän (OMT) piirteitä. Kuvio on suurelta osin luonnontilaltaan lähes luonnontilaisen kaltaista. Kuvio 9 on havupuuvaltainen metsä ja päämetsätyypiltään tuoretta kangasmetsää ja kallioalueen tuntumassa myös pienialaisesti kuivahkoa kangasmetsää. Pääpuulajina on valtaosalla kuvion aluetta mänty, mutta paikoin kuustakin esiintyy runsaana. ehtipuita on vähän. Pensaskerros on paikoin kehittynyttä ja kuvion luonnontila on hyvä. Kuvio 10 on melko iäkäs kuusivaltainen metsä, joka on valtaosin lehtomaista kangasmetsää (OMT), jossa pienialaisia lehtolaikkuja (OMaT). Puusto selvästi kerroksellista ja pensaskerros paikoin sulkeutunutta. Pensaskerroksessa on mukana muutamia pienikokoisia pähkinäpensaita. Kenttäkerroksen lajistossa esiintyy mm. lehtotesmaa (Milium effusum), syyläjuurta (Scrophularia nodosa) ja kosteimmilla paikoilla hiirenporrasta (Athyrium filix-femina). ahopuuta esiintyi jonkin verran ja luonnontilaltaan kuvio on hyvä. Kuvio 11 on lehtipuuvaltaista lehtoa (OMaT). Puusto on selvästi kerroksellista, ylispuina ovat lehtipuut ja aluspuina lähinnä kuusi. Pensaskerroksessa kasvaa taikinamarjaa ja pähkinäpensasta, joista muutama pensas ovat suurehkoja. Kenttäkerroksessa kasvaa tyypillistä lehdon lajistoa kuten mm.valkovuokkoa (Anemone nemorosa), lehtotesmaa ja sinivuokkoa (Hepatica nobilis). ahopuuta kuviolla esiintyy jonkin verran ja luonnontilaltaan kuvio on hyvä. Kuvio 12 on nuorta ja paikoin tiheää lehtipuuvaltaista sekametsää. Pohjakerroksen kasvillisuuden perusteella kuvio on lehtomaista kangasmetsää (OMT). Kenttäkerroksen lajisto on hyvin tavanomaista, lahopuuta ei juurikaan ole ja luonnontilaisuus on hieman häiriintynyt mm. alueen halki kaivetun syvän ojan vuoksi. Kaivuun yhteydessä kuviolle on tullut jonkin verran kulttuurikasvilajistoa. Kuvio 13 on melko iäkkäitä kuusia kasvava päämetsätyypiltään tuore kangasmetsä (MT), jossa aluspuina on runsaasti pihlajia. Pensaskerros kehittynyttä ja kenttäkerros lajistoltaan hyvin tyypillistä tuoreen kangasmetsän lajistoa. Kohteen luonnontila on hyvä. Kuvio 14 on kaksiosainen kostean noron kahta puolen. Metsäinen kuvio koostuu tiheästä nuoresta ns. kellarikuusikosta. Kuusien tiheästä kasvusta johtuu se, että kenttäkerros ja pohjakerros on puutteellista ja suurelta osin jopa lähes kasvitonta. Kenttäkerroksen kasvilajien perusteella kuvio on kuitenkin pääosin lehtomaista kangasmetsää (OMT) ja osin lehtoa (OMaT). ahopuuta esiintyy hieman pääosin pienpuuna. Kalliomaastojen välissä oleva puolikuunmuotoinen notkelma (kuvio ) on soistunutta aluetta. Kohdetta on hakattu joitakin vuosia sitten ja myöhemmin myös raivattu osin pensaskerroksen osalta. Hakkuissa on kuitenkin säästetty suurehkot tervalepät, jotka tällä hetkellä muodostavat kuvion ylispuuston. Em. toimien takia kuvion luonnontila on häiriintynyt. Kuvion putkilokasvilajisto on hyvin tavanomainen. Kuvio on puustoista kosteapohjaista metsää, jossa on korpimaisia piirteitä. Pensaskerros on hiljakkoin poistettu ja kuvion luonnontila on täten heikentynyt Kuvio nuoria lehtipuita kasvava noroalue. Pensaskerros on kehittynyttä ja koostuu mm. pähkinäpensaista. Kohteen kenttäkerroksessa kasvaa hiirenporrasta. Kohde on puuston nuoruudesta huolimatta metsälain 10 :n tarkoittama arvokas elinympäristö. Kunnan maanomistusraja

28 , iite / Bilaga ,6 t 42 4: ,6 43,7 42 4: , ,5 39,4 39,5 38,6 38,8 41,6 V 45, , ,8 43,8 35 5,3 39, ,3 43,4 38,5 pp/h 8 41, ,6 41,4,6,3 21,1 2 38, , ,5 37, ,4 35, ,6 32, pp/h :1 rak 042 IIar e =0., rak , p e-1 p vu pp 5 9 pk II pp/h III pp p ajo p 4 p 2 FRÖKEN MIIIS VÄG pp 5 00 III 2 pp vu 1 5 y pp/h 4 3 ajo e sp kh 31m pp 4 p (5) ajo p ajo III 2 1 nä 5 6 NEITI MIIIN TIE 2 1 nä 00 III 5 50 IV a kt kt