1 ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS... 3 KOULUN ARVOPOHJA... 3 KOULUN TOIMINTA-AJATUS YLEISET KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET...

Transkriptio

1 1 ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS... 3 KOULUN ARVOPOHJA... 3 KOULUN TOIMINTA-AJATUS YLEISET KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET... 3 KASVU IHMISYYTEEN JA YHTEISKUNNAN JÄSENYYTEEN... 3 TARPEELLISET TIEDOT JA TAIDOT... 4 KOULUTUKSELLISEN TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA ELINIKÄINEN OPPIMINEN KIELIOHJELMA NOUDATETTAVA PAIKALLINEN TUNTIJAKO TOIMINTAKULTTUURIN, OPPIMISYMPÄRISTÖN JA TYÖTAPOJEN KUVAUKSET TOIMINTAKULTTUURI OPPIMISYMPÄRISTÖ TYÖTAVAT OPETUKSEN MAHDOLLISET PAINOTUKSET, KIELIKYLPY TAI VIERASKIELINEN OPETUS OPETUKSEN MAHDOLLINEN EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUKSIEN TOTEUTTAMINEN OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN ERI OPPIAINEISSA TAI OPINTOKOKONAISUUKSITTAIN... 9 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS... 9 Puhuminen ja kuunteleminen... 9 Tavoitteet... 9 Kielellinen tietoisuus KIRJALLISUUS Tavoitteet Suositeltava opetusjärjestys Alkeiskielitaito Peruskielitaito Edistynyt kielitaito Arviointi TOINEN KOTIMAINEN KIELI RUOTSI B-KIELENÄ VIERAAT KIELET A1 ENGLANTI A2 RANSKA A2 SAKSA A2 VENÄJÄ VALINNAINEN B2-KIELI (RANSKA, SAKSA, VENÄJÄ) B2 RANSKA B2 SAKSA B2 VENÄJÄ MATEMATIIKKA Sisällöt Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO BIOLOGIA JA MAANTIETO FYSIIKKA JA KEMIA Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle Sisällöt

2 8.9 TERVEYSTIETO Tavoitteet ja sisällöt USKONTO ELÄMÄNKATSOMUSTIETO HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI MUSIIKKI KUVATAIDE Sisällöt KÄSITYÖ LIIKUNTA YLEISTÄ Liikuntakasvatuksen päämäärät Varusteet ja peseytyminen Arviointi LIIKUNNAN OPETUSSUUNNITELMA TAVOITETAULUKKO Toimiminen ja osaaminen TAVOITTEET KESKEISET SISÄLLÖT TYÖTAVAT AIHEKOKONAISUUDET ARVIOINTI PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE KOTITALOUS ARVIOINTI ARVOSANAN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET JA ARVOSANAT OPPILAANOHJAUS VALINNAISET AINEET TAVOITTEET OPPILAAN KÄYTTÄYTYMISELLE YHTEISTYÖ YHTEISTYÖ ESIOPETUKSEN KANSSA KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ YHTEISTYÖ MUIDEN TAHOJEN KANSSA OPPILASHUOLLON SUUNNITELMA JA SIIHEN LIITTYVÄN YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN OPPIMISSUUNNITELMAN LAATIMISEN PERUSTEET OHJAUSTOIMINTA OPISKELUN TUKENA JA TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMISEN JÄRJESTELYT KERHOTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN TUKIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS ERI TUKIMUODOT OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS ERITYISOPETUKSEEN OTETTUJEN TAI SIIRRETTYJEN OPETUS HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA. 193 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN TOIMINTA-ALUEITTAIN ARVIOINNIN TEHTÄVÄ ARVIOINNIN PERIAATTEET OPINNOISSA ETENEMINEN VUOSILUOKITTAIN

3 OPINNOISSA ETENEMINEN OMAN OPINTO-OHJELMAN MUKAAN ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS KOULUN ARVOPOHJA - Yksilöllisen kasvun ja hyvinvoinnin tukeminen (hyvät tavat, hyvä itsetunto, rehellisyys, terveelliset elämäntavat) - Yritteliäisyyteen ja vastuun kantamiseen ohjaaminen (pitkäjännitteisyys, oma-aloitteisuus, tiedonhankinta- ja käyttötaidot) - Sosiaalisuuden ja oikeudenmukaisuuden vahvistaminen (erilaisuuden hyväksyminen, yhteistyökyky) KOULUN TOIMINTA-AJATUS Koulu tarjoaa oppilaalle hänen omia lähtökohtiaan kunnioittavan mahdollisuuden monipuoliseen kasvuun sekä oppimiseen. 2 YLEISET KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET KASVU IHMISYYTEEN JA YHTEISKUNNAN JÄSENYYTEEN - terve itsetunto - tasapainoinen - kriittisesti ympäristöään arvioiva ja osallistuva yhteiskunnan jäsen - elämän, luonnon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen - oman ja toisten oppimisen ja työn arvostaminen - fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden ja hyvinvoinnin vaaliminen 3

4 - hyvät tavat - vastuullisuus, yhteistyö ja suvaitsevaisuus - kestävä kehitys TARPEELLISET TIEDOT JA TAIDOT - perusta laajaan yleissivistykseen - esteettisiä kokemuksia ja elämyksiä - käden taitojen, luovuuden ja liikunnan taitojen kehittäminen - ajattelun (kielellinen, matemaattinen ja viestinnällinen) taitojen kehittäminen - oppimaan oppimisen taidot - vieraat kielet ja kulttuurit - paikalliseen ja kansalliseen kulttuuriin tutustuminen KOULUTUKSELLISEN TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA ELINIKÄINEN OPPIMINEN - yhteistyö kotien ja huoltajien kanssa - oman kehitystason ja tarpeiden mukainen ohjaus, opetus ja tuki - huomioidaan tyttöjen ja poikien erilaiset tarpeet - oppilashuolto - yksilönä ja ryhmän jäsenenä kasvamisen mahdollistava oppimisympäristö - oppimisvaikeuksien varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen - syrjäytymisen torjuminen - sosiaalisten taitojen oppiminen - omatoiminen, kriittinen tiedonhankinta ja monipuoliset yhteistyötaidot - valmiudet ja halu jatko-opintoihin 3 KIELIOHJELMA Kaikille yhteisenä A1-kielenä opiskellaan Suonenjoen koululaitoksessa 3. luokalta alkaen englannin kieltä. Viidenneltä luokalta alkavana vapaaehtoisena A2-kielenä tarjotaan ranskaa ja saksaa. A2-kielen ryhmä perustetaan, jos kielen on valinnut vähintään 15 oppilasta. Mikäli jonakin vuonna ryhmään tulisi esimerkiksi 14 oppilasta, voidaan ryhmän perustamisesta päättää erikseen. A2-kieli ei enää valintapäätöksen jälkeen ole vapaaehtoista, vaan se jatkuu vähintään 9. vuosiluokan loppuun. Vuosiluokilla 5-6 A2-kieli on oppilaan normaalin 25 viikkotunnin lisänä kolme tuntia viikossa, sen sijaan luokilla 7-9 tämä kieli sisältyy oppilaan kokonaistyöaikaan, joka 4

5 on 30 tuntia viikossa. Kaikille yhteisenä B1-kielenä opiskellaan 7. vuosiluokalta alkaen ruotsin kieltä, jonka opiskelu jatkuu myös Suonenjoen lukiossa. Valinnaisena B2-kielenä oppilas voi 8. ja 9. vuosiluokan aikana opiskella saksaa, ranskaa tai venäjää. Suonenjoen lukiossa opiskellaan opetussuunnitelman mukaan pakollisena A1 kielenä englantia ja B1-kielenä ruotsia. Opetussuunnitelma tarjoaa valinnaisina myös peruskoulussa aloitettujen A2- kielten syventäviä kursseja. Näiden kielten opetus toteutetaan lähiopetuksena, mikäli opiskelijaryhmän suuruus on vähintään 5 opiskelijaa. Lukiossa voi aloittaa uusina valinnaisina B3-kielinä ranskan, saksan tai venäjän opiskelun. Peruskoulussa opintonsa aloittanut B2-kielen opiskelijaryhmä voidaan yhdistää lukiossa aloittavan B3-kielen ryhmään kahden kurssin jälkeen. Lisäksi lukiossa voi koulukohtaisena soveltavana kurssina opiskella latinaa. Näiden valinnaisten kielten opetus toteutetaan lähiopetuksena, mikäli opiskelijaryhmän suuruus on vähintään 7 opiskelijaa. Jos valinnaisten kielten opetusta ei voi järjestää lähiopetuksena ryhmän pienuuden vuoksi, pyritään opiskelijoille järjestämään opiskelumahdollisuus etäopetuksena, esimerkiksi videoneuvottelun avulla tai verkkokurssina. Opiskelijan lukion oppimäärään voidaan hyväksyä myös muissa oppilaitoksissa suoritettuja kielten kursseja. 4 NOUDATETTAVA PAIKALLINEN TUNTIJAKO Perusopetuksen uusi tuntijako Suonenjoen koulut Vuosiviikkotunnit opetuksen alkamisajankohdasta tai edellisestä tuntien määrityskohdasta laskettuna vähintään Aineryhmä, V U O S I L U O K A T Tote utun ut oppiaine V Toteutunut kt yh t. mi n Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli (vl. 1-6 alkava) B-kieli (vl. 7-9 alkava) Matematiikka

6 Ympäristö ja luonnontieto Tot : Ympäristöoppi Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto/elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi Teoria-aineet yhteensä Taito- ja Tot To taideaineet : t: Musiikki Kuvataid e Käsityö Liikunta Kotitalous Oppilaanohjaus Vapaaehtoinen A-kieli (Koulukohtainen taito-taideaine) Oppilaan vähimmäistuntim YHTEENSÄ yhteiset Vap. eht. A-kieli Valinnaiset aineet Valinnainen 1 2 Valinnainen 2 2 Valinnainen 3 2 Valinnainen 4 2 Valinnainen 5 1 Valinnainen 6 2 Valinnainen 7 2 Valinnainen 8 Yht valinn YHTEENSÄ Vap.eht. A-kieli Kaikki yhteensä TOIMINTAKULTTUURIN, OPPIMISYMPÄRISTÖN JA TYÖTAPOJEN KUVAUKSET 5.1 TOIMINTAKULTTUURI Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. 6

7 Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. 5.2 OPPIMISYMPÄRISTÖ Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysinen oppimisympäristö tarkoittaa opetuksen ja kasvun kannalta tarkoituksenmukaisia ja riittäviä rakennuksia, tiloja, opetusvälineitä ja lähiympäristöä. Ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön sekä oppilaan kehittymisen nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Oppimisympäristön tulee olla turvallinen ja tukea oppilaan kasvua, oppimista ja terveyttä. Se edistää oppilaan aktiivisuutta, itseohjautuvuutta ja luovuutta tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäristö ohjaa oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. Se edistää vuoropuhelua ja ohjaa oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Oppilaalla tulee olla hänen ikätasonsa huomioiden mahdollisuus vaikuttaa oppimisympäristöönsä. 5.3 TYÖTAVAT Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. 7

8 Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. 6 OPETUKSEN MAHDOLLISET PAINOTUKSET, KIELIKYLPY TAI VIERASKIELINEN OPETUS Koulut voivat kirjata mahdolliset painotukset vuosittaiseen toimintasuunnitelmaansa. 7 OPETUKSEN MAHDOLLINEN EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUKSIEN TOTEUTTAMINEN Aihekokonaisuudet toteutetaan eri oppiaineiden yhteydessä. Aihekokonaisuudet tulevat esille koulun eri tapahtumissa esim. juhlissa, päivänavauksissa, teemaviikoissa ja työpajoissa. Ne näkyvät koko koulun toimintakulttuurissa. Aihekokonaisuuksia ovat ihmisenä kasvaminen kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys viestintä ja mediataito osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta turvallisuus ja liikenne ihminen ja teknologia 8

9 8 OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN ERI OPPIAINEISSA TAI OPINTOKOKONAISUUKSITTAIN 8.1 ÄIDINKIELTEN OPISKELU ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkielen merkitys kaikessa oppimisessa on olennainen. Kieli on oppimisen väline ja kohde. Se ilmentää kulttuuria. Kielen avulla rakennetaan minäkäsitys ja ilmaistaan tunteita sekä ajatuksia. Vuosiluokkien 1-2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on jatkaa jo kotona, varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa alkanutta kielen oppimista. Opetuksen tulee olla kokonaisvaltaista, kaikki kielen osa-alueet kattavaa, oppilaan arkeen liittyvää suullista ja kirjallista kommunikaatiota. Opetuksen on tuettava oppilaan yksilöllistä kielen oppimista. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaat voivat olla oppimisprosessissaan hyvin eri vaiheissa. Puhuminen ja kuunteleminen Tavoitteet 1 lk Oppilas haluaa ja uskaltaa ilmaista itseään suullisesti. Oppilaan kokonaisilmaisu kehittyy. Oppilas kuuntelee keskittyen ja eläytyen. Oppilas osallistuu keskusteluun. 2lk Oppilas haluaa, uskaltaa ja osaa ilmaista itseään suullisesti. Oppilaan kokonaisilmaisu kehittyy. Oppilas kuuntelee keskittyen ja eläytyen tilanteen mukaan. 9

10 Oppilas osallistuu keskusteluun. Sisällöt 1.lk 2.lk omien kokemuksien, omien kokemuksien, havaintojen ja tapahtumien havaintojen ja tapahtumien kertominen parille, pienryhmälle selostaminen ja tarinoiden ja luokalle kertominen parille, pienryhmälle ja luokalle suullista ilmaisua arkitilanteissa suullista ilmaisua erilaisissa ja opetuskeskustelussa: kohtelias viestintätilanteissa ja puhetapa, mielipiteen opetuskeskustelussa: kohtelias kertominen, kysyminen ja puhetapa, mielipiteen kertomista kysymykseen vastaaminen ja perustelua, kysymistä ja kysymykseen vastaamista keskittyvää ja tarkkaa keskittyvää, tarkkaa ja kuuntelemista ja ohjeen mukaan päättelevää kuuntelemista ja toimimista ohjeen mukaan toimimista kuullun, nähdyn, koetun ja kuullun, nähdyn, koetun ja luetun työstämistä luetun työstämistä improvisoinnin, kerronnan, improvisoinnin, kerronnan, leikin ja draaman avulla leikin ja draaman avulla kokonaisilmaisun vahvistamista, kokonaisilmaisun vahvistamista, mielikuvituksen käyttöä ja mielikuvituksen käyttöä ja esiintymistottumusten esiintymistottumusten kartuttamista kartuttamista kirjoitettuun kieleen ja yleispuhekieleen tutustumista opettajan luennan ja kerronnan avulla, runojen ja lorujen harjoittelemista myös ulkoa 10

11 Lukeminen ja kirjoittaminen Tavoitteet 1lk Oppilaan kielellinen tietoisuus vahvistuu ja kehittyy. Oppilas etenee lukemisen ja kirjoittamisen opiskelussa omien taitojensa ja edellytystensä mukaisesti. Oppilas oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan. Oppilaan ymmärtävän lukemisen taidot kehittyvät. Oppilaan oikeinkirjoitustaidot kehittyvät. Oppilas osaa tuottaa tekstiä kuvan avulla. Oppilas tutustuu tekstinkäsittelyyn tietokoneella. 2lk Oppilaan lausetaju kehittyy. Oppilaan lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikkaa vahvistetaan. Oppilas siirtyy sujuvampaan, tunnistavaan, äänettömään lukemiseen. Oppilaan lukemisnopeus kehittyy. Oppilas harjoittelee tekstin ymmärtämisen strategioita. Oppilas harjoittelee medialukutaitoa. Oppilaan oikeinkirjoitustaito varmistuu lausetasolle. Oppilas kirjoittaa selkeällä, luettavalla käsialalla. Oppilas osaa tuottaa lyhyitä tekstejä. Oppilas harjoittelee tekstinkäsittelyä tietokoneella. Sisällöt Kielellinen tietoisuus 1.lk 2.lk lukeminen on tekstin sanan erottaminen lauseesta muuttamista puheeksi lausetaju kirjoittaminen on puheen ala- ja yläkäsitteet 11

12 muuttamista lauseiksi ja sanoiksi synonyymit tietoisuus kielestä ja sen osista vastakohdat puheen analysoiminen sanoiksi, sanavaraston kartuttaminen tavuiksi, äänteiksi ja kirjaimiksi erilaisten tekstien ulkoa opettelu alkuäänne, loppuäänne äänteiden kestolla leikittely riimittely sanojen tunnistaminen ja selittäminen sanavaraston kartuttaminen tavurytmi ja tavuerottelu runojen ja lorujen ulkoa opettelu Lukeminen 1.lk 2.lk perustekniikka perustekniikan vahvistaminen päivittäistä harjoittelua päivittäistä harjoittelua lukemissuunnan vahvistaminen tekstin ymmärtämisen äänne-kirjain-vastaavuuden strategioiden syventäminen: harjoittelu tekstin sisällön ennakointi äänteiden yhdistäminen tavuiksi, (otsikon, kuvien, aikaisempien tavujen yhdistäminen sanoiksi tietojen tai luetun perusteella), tavuittain ääneen lukemista jatketaan niin kauan kuin taidot vaativat tekstin ymmärtämisen harjoittelu pysähtyminen ymmärtämisen kannalta järkevissä kohdissa, keskeisten asioiden löytäminen tekstistä ja päätelmien tekeminen, luetun liittäminen omiin kokemuksiin ja tietoihin, tuntemattoman käsitteen merkityksen etsiminen uudesta tekstistä 12

13 lukemalla oppiminen: tietotekstin lukeminen, tiedon etsiminen medialukutaidon harjoittaminen, ikäkaudelle suunniteltujen aineistojen ja ohjelmien käyttö Kirjoittaminen 1.lk 2.lk oikea kynäote ja hyvä perustekniikan vahvistaminen kirjoitusasento kirjainmuotojen harjoittelu, kirjainmuotojen harjoittelu, isot kirjoituskirjaimet ja pienet tekstauskirjaimet oikeinkirjoituksen puheen purkamista sanoiksi, vahvistaminen, äng-äänne, tavuiksi ja äänteiksi, sanojen sanaväli, sanan jakaminen kirjoittamisharjoittelua äänne- isot alkukirjaimet tutuissa kirjain-vastaavuudeltaan oikein nimissä ja lauseiden alussa, lyhyt ja pitkä vokaali, geminaatta lopetusmerkkien käyttö sanelukirjoituksessa iso kirjoittamista eri tarkoituksiin: alkukirjain ja piste viestejä, kortteja, kirjeitä, tekstinkäsittelyyn tutustuminen, mielipiteitä, pikkuloruja näppäimistö tutuksi, tekstin tekstin tuottaminen kuvan, tuottaminen ja korjaaminen tavu- tarinan, mielikuvituksen tai ja sanatasolla oman kokemuksen pohjalta (päähuomio sisällössä ja luomisen ilossa) tekstinkäsittelyyn tutustuminen, näppäimistö tutuksi, tekstin tuottaminen ja korjaaminen tavu-, sana, ja lausetasolla 13

14 KIRJALLISUUS Tavoitteet 1lk Oppilas tutustuu monipuolisesti kirjallisuuteen kuunnellen, kuvia katsellen ja itse lukien. Opettaja lukee oppilaille ainakin yhden kirjan lukukauden aikana. Oppilas saa yhteisiä kokemuksia ja elämyksiä erilaisissa kirjallisuuteen liittyvissä tilanteissa. Oppilas löytää kirjallisuuden kiehtovan maailman. Oppilas harjoittelee kirjaston käyttöä. Oppilas opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa opettajan ohjauksessa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja. 2lk Oppilas kuuntelee ja lukee kirjallisuutta niin, että hän sen avulla tutustuu kirjakieleen, hänen sana- ja ilmaisuvarastonsa ja mielikuvituksensa rikastuvat, hän saa aineksia ajatteluunsa ja ilmaisuunsa. Oppilas löytää kirjallisuuden kiehtovan maailman. Oppilas käyttää kirjastoa. Oppilas opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja. Oppilas lukee ainakin muutamia, lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja. Sisällöt 1.lk 2.lk satuihin, kertomuksiin, runoihin satuihin, kertomuksiin, runoihin ja sarjakuviin tutustuminen ja sarjakuviin tutustuminen aikuisen luentaa kuunnellen, aikuisen luentaa kuunnellen ja kuvia katsellen ja vähitellen itse itse lukien 14

15 lukien luetuista kirjoista keskustelua, elämysten ja kertomista ja esittämistä lukemiskokemusten jakaminen kirjallisuuden käyttö virikkeenä kirjallisuuden käyttö virikkeenä luovassa toiminnassa luovassa toiminnassa kirjastopalvelujen käyttö kirjastopalvelujen käyttö kirjallisuuteen tutustumista kirjallisuuteen tutustumista mahdollisuuksien mukaan mahdollisuuksien mukaan videoina, elokuvina, videoina, elokuvina, kuunnelmina ja teatterina sekä kuunnelmina ja teatterina sekä digitaalisessa muodossa digitaalisessa muodossa Hyvän osaamisen kriteerit toisen luokan lopussa Täydellisenä kriteerit löytyvät Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet vuosiluokille 1-2 kirjasta. Lukeminen on sujuvaa. Oppilas tunnistaa tutut sanat ilman kirjain kirjaimelta, tavu tavulta etenemistä. Hän osaa kuitenkin käyttää tätä tekniikkaa hyväkseen oudon sanan lukemisessa. Luetun ymmärtämisen taidot ovat kehittyneet. Hän tarkkailee lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa. Oppilas on lukenut muutamia lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja. Oppilas haluaa ilmaista itseään myös kirjallisesti. Hän on kirjoittanut viestejä, kortteja, kirjeitä, mielipiteitä, loruja ja tekstejä arkielämästään ja osaa myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan. Käsin kirjoittaessaan oppilas osaa jo sitoa kirjaimia toisiinsa. Hän osaa tuottaa tekstiä myös tietokoneella. Tuttujen sanojen oikeinkirjoitus on lähes virheetöntä. Lauseissa on iso alkukirjain ja lopetusmerkki. Oppilas osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja tietää, mihin aakkosjärjestystä voi käyttää. Käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa ja on luettavaa. Puhujana oppilas pyrkii vastavuoroisuuteen seuraamalla opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua. Keskusteluissa hän reagoi kuulemaansa mielipiteillään ja kysymyksillä. Oppilas pystyy 15

16 kertomaan ryhmälle havaintojaan ja kokemuksiaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa. Vuosiluokat 3-5 Vuosiluokkien 3 5 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeisenä tavoitteena on, että oppilaiden perustaidot kehittyvät toiminnallisissa yhteyksissä. Oppilaiden luetun ymmärtämisen taidot sekä tiedonhankintataidot syvenevät. Kaunokirjallisuuden ja asiatekstien lukemiseen sekä monipuoliseen kirjoittamiseen annetaan paljon aikaa. Lukemisen, kirjoittamisen ja suullisen ilmaisukyvyn taitoja vahvistetaan. Samanaikaisesti tuetaan oppilaiden mielikuvituksen, luovuuden ja persoonallisuuden kehittymistä. Vuorovaikutustaidot Tavoitteet: - Oppilas oppii erilaisissa viestintätilanteissa toimimaan aktiivisena kuuntelijana ja viestijänä - Oppilas rohkaistuu osallistumaan keskusteluihin ja oppii ottamaan vuorovaikutustilanteissa muut huomioon - Viestintähalun ylläpitäminen 3.lk sisällöt: 4.lk sisällöt: - Eläytyvän kuuntelemisen harjoitteleminen (kertojina opettaja tai luokkatoverit) - Puhumisen, kysymisen ja puheenvuoron käytön harjoitteleminen - Toisen huomioonottavan keskustelemisen ja kuuntelemisen harjoitteleminen - Mediaan tutustuminen (internetin turvallinen käyttö) - Esimerkiksi nukketeatteria ja pienten roolien esittämistä - Verbaalisen ja nonverbaalisen ilmaisun harjoitteleminen ( esimerkiksi pantomiimi, improvisointiharjoitukset) - Omien mielipiteiden esittäminen ja perusteleminen - Pienoisnäytelmän esittäminen - Viestintävälineiden hyödyntäminen tavoitteellisesti Tiedonhankintataidot Tavoitteet: - Oppilas harjoittelee tiedonhankintaa erilaisista, ikäkaudelleen sopivista lähteistä - Oppilas harjoittelee erottamaan pääasiat yksityiskohdista 16

17 - Oppilas harjaantuu ennakoimaan ja tekemään päätelmiä lukemansa pohjalta 3.lk sisällöt: - Tiedonhankinnan ja -välittämisen harjoitteleminen (esimerkiksi haastatteleminen, puhelimen käyttö, lehdet ja sanomalehdet) - Aakkostamisen harjoitteleminen - Kirjaston käytön harjoitteleminen (perusluokittelu) 4.lk sisällöt: - Tiedonhankinnan ja -välittämisen harjoitteleminen (esimerkiksi haastatteleminen, pienten esitelmien pitäminen, tietokirjojen käyttö, muistiinpanojen tekeminen sekä lehdet ja sanomalehdet) - Kirjastonkäytön monipuolistaminen (myöskin kaupunginkirjastossa) Lukutaito Tavoitteet: - Oppilaan lukutaito monipuolistuu ja kehittyy - Oppilas harjoittelee lukemisen ymmärtämistä parantavia strategioita - Oppilas tottuu tarkkailemaan ja arvioimaan itseään lukijana 3.lk sisällöt: - Sujuvan lukemisen harjoitteleminen ääneen ja hiljaa lukien - Luetun ymmärtämisen harjoitteleminen - Päätelmien tekeminen luetusta ja oman tulkinnan muodostaminen luetusta - Luetun ja kuullun arvioiminen - Sanavaraston kartuttaminen - Mediatekstin tulkitseminen ja tuottaminen (esimerkiksi animaatio) 4.lk sisällöt: - Sujuvan lukemisen harjoitteleminen ääneen ja hiljaa lukien - Luetun ymmärtämisen harjoitteleminen - Ajatuskartan (mielle-/käsitekartan) laatimisen harjoitteleminen - Ennakoivan ja päättelevän lukemisen harjoitteleminen - Pääkotien erottaminen yksityiskohdista - Sanavaraston kartuttaminen - Mediatekstin tulkitseminen ja tuottaminen (esimerkiksi sarjakuva) Kirjoitustaito Tavoitteet: - Oppilas oppii kirjoittamaan sujuvasti käsin - Oppilas kehittyy kirjallisten tekstien rakentajana - Oppilas rohkenee tuottaa erilaisia tekstejä - Yleiskielen käytön voimistaminen kirjoituksissa 17

18 3.lk sisällöt: 4.lk sisällöt: - Kirjoittamisen harjoitteleminen monipuolisesti (ajatuskartta, juonellinen kertomus, asiateksti, viesti, runo ja päiväkirja) - Selkeän käsialan harjoitteleminen - Oikeinkirjoituksen perusteiden harjoitteleminen - Tekstin tuottamisen harjoitteleminen tekstinkäsittelyohjelman avulla (tiedosto, muokkaaminen tallentaminen) - Oman tekstin tuottamien ja viimeistely palautteen avulla - Kirjoittamisprosessin vaiheet: suunnittelu, miellekartta, aloitus, käsittely, lopetus, otsikointi - Tekstin tuottamisen harjoitteleminen tekstinkäsittelyohjelman avulla (tiedosto, avaaminen, muokkaaminen, tallentaminen, tulostaminen) - Kirjoittaminen sujuvalla ja selkeällä käsialalla Kielen tehtävät ja rakenne Tavoitteet: - Oppilas harjoittelee oikeinkirjoituksen perusasioita - Oppilaan kiinnostus kielen toimintaan kasvaa ja hän oppii ymmärtämään kieliopillisen kuvauksen perusteita 3.lk sisällöt: Seuraaviin kieliopillisiin käsitteisiin perehtyminen ja tietojen syventäminen: -erisnimet/yleisnimet - yksikkö/monikko - vierasperäisten kirjainten kertaaminen - yhdyssanat - sanaluokkiin tutustuminen (substantiivi, adjektiivi ja verbi) - lauseiden kirjoittaminen: isot alkukirjaimet ja päättömerkit - persoonapronominit ja verbien taivutus persoonamuodoissa - adjektiivien vertailu 4.lk sisällöt: Seuraaviin kieliopillisiin käsitteisiin perehtyminen ja tietojen syventäminen: - sanaluokat (substantiivi, adjektiivi, verbi, numeraali, pronomini ja partikkeli) - verbin persoonamuodot - lausetaju (pää- ja sivulause, pilkun käyttöyksinkertaisissa tapauksissa) - verbien myönteinen ja kielteinen muoto lauseissa - käskyt, kiellot ja kehoitukset - vuorosanaviiva - synonyymit - omistusliite Kirjallisuus Tavoitteet: - Oppilas oppii valitsemaan itselleen sopivaa luettavaa 18

19 - Oppilas lukee runsaasti erilaista lasten- ja nuorten kirjallisuutta ja kasvaa säännölliseen lukuharrastukseen - Myönteinen asenne lukemiseen säilyy - Monipuolisilla tekstivalinnoilla pyritään tukemaan oppilaan kokonaisvaltaista kasvua 3.lk sisällöt: - Luokan yhteisten ja vapaavalintaisten kokonaisteosten (3-4/lukuvuosi) lukeminen ja kuunteleminen - Kirjallisuuden lajeihin tutustuminen (esimerkiksi sadut, kertomukset, runot, lorut, sarjakuvat, Seitsemän veljestä ja Kalevala) - Kirjallisuuden käsitteisiin tutustuminen (juoni, henkilöt, tapahtumapaikka ja -aika) - Oppilaat tulkitsevat tekstejä omista lähtökohdistaan ja jakavat oman lukukokemuksensa monin eri tavoin 4.lk sisällöt: - Luokan yhteisten ja vapaavalintaisten kokonaisteosten (4-5 / lukuvuosi) lukeminen ja kuunteleminen - Kirjallisuuden lajeihin tutustuminen (esimerkiksi seikkailukirjat, pohjoismaiset sadut ja tarinat, Seitsemän veljestä ja Kalevala) - Kirjallisuuden käsitteisiin tutustuminen (esimerkiksi tapahtumat, aika ja paikka) - Oppilaat tulkitsevat tekstejä omista lähtökohdistaan ja jakavat oman lukukokemuksensa monin eri tavoin (esim. kirjojen esittelyä luokassa, selostamista, keskusteluja, visualisointeja, kirjoittamista ja dramatisointeja) Vuosiluokat Oppiaineen tavoitteet ja sisällöt osa-alueittain Vuorovaikutustaidot Tavoitteet Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat. Oppilas rohkenee ilmasta itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja pystyy ottamaan huomioon omassa viestinnässään myös vastaanottajan, viestintätilanteen ja välineen. Oppilas pyrkii viestinsä ymmärrettävyyteen ja vastaanottajan saavuttamiseen. Oppilas haluaa ja osaa kuunnella toisia, osaa muodostaa omia mielipiteitä ja perustella niitä. Hän pystyy arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa ja osaa tehdä niitä koskevia päätelmiä. Oppilas löytää viesteistä pääasiat. Oppilas pystyy pitämään pienimuotoisen suullisen esityksen selkeällä ja kuuluvalla puhekielellä ja käyttämään tarvittaessa muistiinpanoja esityksensä tukena. Sisällöt 5. luokka Harjoitellaan erilaisia puhetilanteita, kontakin ottamista yleisöön, äänenkäytön selkeyttämistä ja rohkeaa äänenkäyttöä tuntitilanteissa Esimerkiksi: -muodollisten puhetilanteiden harjoittelua Sisällöt 6. luokka Muodollisten puhetilanteiden harjoittelua (esim. kokouksen pitäminen / kokoustekniikkaa väittely, juhlapuheen pitäminen) Nonverbaalin viestin merkityksen tarkastelua: ilmeet, eleet, äänensävyt vaikuttajina 19

20 (asioimista) -esitelmä tukisanojen avulla -osallistuminen koulun tilaisuuksiin, juhliin ja teematapahtumin, päivänavauksiin, -erilaisia suullisen ilmaisun harjoitteita, esim: sadunkerrontaa, uutisten lukua, mainosten tekemistä, runojen ja räppien esittämistä, kuunnelmien valmistamista -lukukokemusten jakaminen - myös kirjallisissa harjoituksissa huomioidaan kirjoittamalla vaikuttamisen mahdollisuus. Esim. erilaisia viestejä ja mielipidekirjoituksia ja arvosteluja tarkastellaan eri medioiden viestejä -esimerkiksi osallistumalla sanomalehtiviikkoon -opetuksessa huomioidaan myös internet kanssakäymisen välineenä / ohjataan oppilasta asialliseen ja turvalliseen käyttöön - mahdollinen teatteri-/ elokuvavierailu Esimerkiksi: -esitelmät -osallistuminen koulun tilaisuuksiin, juhliin ja teematapahtumin, päivänavauksiin, -erilaisia suullisen ilmaisun harjoitteita, esim: sadunkerrontaa, uutisten lukua, mainosten tekemistä, runojen ja räppien esittämistä, kuunnelmien valmistamista -lukukokemusten jakaminen - myös kirjallisissa harjoituksissa huomioidaan kirjoittamalla vaikuttamisen mahdollisuus. Esim. erilaisia viestejä ja mielipidekirjoituksia ja arvosteluja oppilasta kiinnostavista aiheista tarkastellaan eri medioiden viestejä: esimerkiksi: sanomalehtiviikko ja yhteistyö paikallislehden kanssa, TV-mainoksien kohderyhmien etsiminen -opetuksessa huomioidaan myös internet kanssakäymisen välineenä: sähköpostin käyttäminen / turvallinen käyttö -mahdollinen elokuva-, teatteri- tai lehden toimitusvierailu Tiedonhankintataidot Tavoitteet Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy. Oppilas tuntee tiedonhankinnan päävaiheita ja osaa tuottaa suullisen ja kirjallisen esityksen annetusta aiheesta. Hän osaa käyttää kirjastoa tiedonhakuun ja löytää lähteistä pääasiat sekä osaa erottaa mielipiteen tosiasiasta. Lisäksi hän pohtii tietojen oikeellisuutta ja merkitystä itselleen. Oppilas hallitsee perustiedot mediasta ja osaa hyödyntää viestintävälineitä tavoitteellisesti. Sisällöt Sisällöt - paljon ymmärtävän lukemisen harjoittelua - paljon ymmärtävän lukemisen harjoittelua, -opiskelulukutekniikan harjoittelua, esimerkiksi: muistiinpanojen tekemistä, ajatuskarttojen laadintaa, sisällysluettelon käyttöä, -aakkosjärjestyksen hyväksikäyttöä, -haastattelun tekeminen (esim. historian opiskelun aloittamisen yhteydessä isovanhemman haastattelu) -sanomalehtiin tutustumista: lehtien jakautuminen eri osioihin/ mahdollinen -opiskelulukutekniikan harjoittelua, esimerkiksi: muistiinpanojen tekemistä, ajatuskarttojen laadintaa, sisällysluettelon käyttöä, päätelmien ja tiivistelmien tekemistä -tiedon hankintaa haastattelemalla (esimerkiksi: vanhempien ammattiin tutustuminen) -sanomalehtiin tutustumista: lehtien jakautuminen eri osioihin/ mahdollinen toimitusvierailu, esim. sanomalehtiviikon 20

21 toimitusvierailu, esim. sanomalehtiviikon materiaalin hyödyntäminen -ohjatut kirjastokäynnit -tietoverkkojen käytön harjoittelua materiaalin hyödyntäminen -ohjatut kirjastokäynnit -ohjataan oppilasta lähteiden merkitsemiseen kirjallisissa töissä -tietoverkkojen käytön harjoittelua Lukutaito Tavoitteet Kuudenteen luokkaan mennessä oppilas on saavuttaa sujuvan peruslukutaidon. Hän tottuu lukemaan erilaisia tekstejä sekä tarkkailemaan ja arvioimaan itseään lukijana. Oppilas osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita. Lisäksi oppilas kykenee arvioimaan lukemaansa ja pohtii miten luettu liittyy hänen omaan elämäänsä tai mitä uutta hän on lukemastaan oppinut. Oppilas käyttää lukutaitoaan hyödyksi ja huviksi. Sisällöt 5. luokka - oppilas lukee itsenäisesti vähintään viisi kokonaisteosta lukuvuoden aikana. Sisällöt 6. luokka - oppilas lukee itsenäisesti vähintään viisi kokonaisteosta lukuvuoden aikana. - kirjastokäynnein ja kirjaesitelmin etsitään itselle sopivaa harrastuslukemista - harjoitellaan lukukokemusten jakamista - voidaan verrata elokuvan ja alkuperäisen kirjan yhteyttä - harjoitellaan edelleen ääneen lukemista ja erilaisia lukutapoja sekä opiskelulukutaitoa (ks. viides luokka) - harjoitellaan lukukokemusten jakamista - harjoitellaan ääneen lukemista -lukunopeusharjoituksia - harjoitellaan erilaisia lukutapoja (ks. myös osio tiedonhankintataidot edellä) esimerkiksi opiskelulukutekniikkaa: pääasioiden etsimistä, väliotsikointiharjoituksia, ajatuskarttoja, muistiinpanojen tekemistä, sisällysluettelon tarkastelua, (huomioidaan erityisesti alkavassa historian opiskelussa sekä YMLT:ssa) Kirjoitustaito Tavoitteet Taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy. Oppilas rohkenee ja osaa kirjoittaa erilaisia tekstejä eri tarkoituksiin, on tottunut suunnittelemaan ja muokkaamaan tekstiään 21

22 ja hyödyntämään muilta saamaansa palautetta. Hän ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan tekstiä tuottaessaan. Oppilas osaa kirjoittaa melko sujuvasti selkeällä ja sidosteisella käsialalla. Oppilas pystyy tuottamaan tekstiä myös tekstin käsittelyohjelmilla. hän hallitsee melko varmasti sanatasoisen oikeinkirjoituksen sekä ison ja pienen kirjaimen keskeiset käyttötavat. Oppilas osaa käyttää lopetusmerkkejä ja merkitä pilkun usein oikeaan kohtaan sekä osaa melko varmasti repliikkien kirjoitustavan. Hän käyttää kappalejakoa tekstiä rakentaessaan. Sisällöt 5. luokka käsialaharjoitusta (kiinnitettävä huomiota m- ja n-kirjaimen eroon, tunnuksien muistamiseen) oikeinkirjoitusharjoitusta sana- ja lausetasolla -geminaatta - tekijän j-kirjain - äng-äänteen kirjoittaminen Alkukirjaimen käyttö - erisnimien tunnistaminen ja kirjoittaminen yksinkertaisissa tapauksissa ja lauseen ja vuorosanan alussa Yhdyssanojen kirjoittaminen -yhdyssanojen tunnistamista ja kirjoitussääntöjä yksinkertaisissa tapauksissa -yhdysviivan käyttö alku- ja loppuosan välillä, jos liittymäkohdassa on sama vokaali Väli- ja lopetusmerkit -päättövälimerkkien käyttö - vuorosanojen kirjoittaminen vuorosanaviivaa käyttäen ja johtolauseen erilainen sijainti lauseessa. -pilkku päälauseen ja sivulauseiden välissä alistuskonjunktioilla alkavia sivulauseita erottamassa sekä luettelossa kappalejakoharjoituksia sisällön rikastuttamisharjoituksia -erilaisten tekstityyppien tuottamista: esim. kuvaukset, vuoropuhelut, lorut, runot, päiväkirja, laulunsanat, kirjeet, mielipide, arvostelu -paljon valmiita aloituksia ja sisältöideoita, aiheet tuttuja ja sellaisia joista oppilailla on jo tietoa ja kirjoitettavaa tai sellaisia, joista tietoja voi etsiä helposti prosessikirjoitusharjoittelua; tiedonhankinta Sisällöt 6. luokka - käsialaharjoitusta (kiinnitettävä huomiota m- ja n-kirjaimen eroon, tunnuksien muistamiseen) yksilöllisen käsialan muodostuessa kiinnitettävä huomiota luettavuuteen oikeinkirjoitusharjoitusta sana- ja lausetasolla -geminaatta - tekijän j-kirjain - äng-äänteen kirjoittaminen -liitepartikkelit (-pa, -pä, -kin, -kaan) -lyhenteiden taivuttamista vain tarpeen mukaan ja tilannekohtaisesti, oppilaiden teksteistä korjaten Alkukirjaimen käyttö - erisnimien tunnistaminen ja kirjoittaminen pienellä kirjoitettavat sanat - viikonpäivät, kuukaudet, juhlat, historialliset ajanjaksot, kansallisuudet, kielet Yhdyssanojen kirjoittaminen -yhdyssanojen tunnistamista ja kirjoitussääntöjä yksinkertaisissa tapauksissa -yhdysviivan käyttö alku- ja loppuosan välillä, jos liittymäkohdassa on sama vokaali Väli- ja lopetusmerkit -päättövälimerkkien käyttö - vuorosanojen kirjoittaminen sekä vuorosanaviivaa että lainausmerkkejä käyttäen ja johtolauseen sijaintivaihtoehdot lauseessa -pilkku päälauseen ja sivulauseiden välissä alistuskonjunktioilla alkavia sivulauseita erottamassa sekä luettelossa -mutta, vaan, sillä rinnastuskonjuktiot yhdistämässä kahta päälausetta kappalejakoharjoituksia - esimerkiksi toistokirjoitusharjoituksia 22

23 , suunnittelu-, puhtaaksikirjoitusvaiheet - tekstinkäsittelyohjelman käyttöharjoitusta - toistokirjoitusharjoituksia sisällön rikastuttamisharjoituksia -erilaisten tekstityyppien tuottamista: esim. kuvaukset, vuoropuhelut, lorut, runot, päiväkirja, laulunsanat, kirjeet, mielipiteet, arvostelut prosessikirjoitusharjoittelua: tiedonhankintasuunnittelu-, ja puhtaaksikirjoitusvaiheet - tekstinkäsittelyohjelman käyttöharjoitusta Kielen tehtävät ja rakenne Tavoitteet Oppilaan suhde kieleen syvenee. Oppilas osaa tarkastella sanojen käyttöä tekstissä: hän etsii ja luokittelee niitä eri perustein ja ryhmittelee prototyyppisiä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin. Hän hahmottaa tekstistä lauseet ja lauseista niiden pääjäsenet. Oppilas osaa pohtia sanojen merkityksiä ja muotoja, erottaa konkreettiset ja abstraktit substantiivit ja ymmärtää ylä- ja alakäsitteiden eron. Sijamuodoista hän tunnistaa ja osaa muodostaa kieliopilliset sijat sekä paikallissijat. Oppilas hyödyntää kielellisiä taitojaan ja havaintojaan tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa. Hän tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa omassa ilmaisussaan. Lisäksi hän havaitsee ympäristössään puhuttavat kielen lajit ja eri kielet ja antaa niille arvon. Tavoitteet Puhe- ja kirjakielen eron tarkastelua -(esimerkiksi savonkielinen Asterix, kielen tarkastelu integroituu hauskasti Rooman historiaan) Sisällöt Puhe- ja kirjakielen eron tarkastelua -savonmurteeseen tutustumista oppilaan omien kokemusten pohjalta, vertaillaan sukulaisten puhetapoja, vanhempien ihmisten puhetta) Sanaluokat Substantiivit Adjektiivit Numeraalit numeraalien kirjoittaminen Prononominit (erit.persoonapronominit osattava jo tässä vaiheessa) pronominien tunnistamista teksteistä Partikkelit (yksinkertaisia helppoja tapauksia, korostetaan etsimisessä sanoja, jotka eivät taivu sijamuodoissa) adverbejä huudahdussanoja alistuskonjunktiot (että, jotta, koska pilkun käytön kannalta) rinnastuskonjunktiot (ja, mutta, vaan, sekä..pilkun käytön kannalta) Sanojen alkuperän tarkastelua, vierasperäisiä sanoja, esimerkkejä kielen uudistumisesta tekniikan myötä, sanoja joita ei ennen ollut tai joiden merkitys häviää (esim. tietokonesanasto vanha viljelyssanasto) Sanaluokat Substantiivit - substantiivien jako konkreettisiin ja abstrakteihin - sanojen johtamista - erisnimien tunnistamista ja kirjoittamista Adjektiivit -adjektiivien vertailumuodot, vastakohdat Numeraalit numeraalien kirjoittaminen Prononominit 23

24 Verbit -verbin perusmuoto -aktiivi ja passiivi - olla-verbin tunnistaminen, Verbien persoonamuodot, aikamuodot (erityisesti imperfektin opettaminen vieraan vielen opiskelun kannalta järkevästi 5. luokalla) -kaksiosaiset kieltomuodot Lauseenjäsennys -subjekti, predikaatti objekti Sijamuodot Nominien tunnistaminen ja taivuttaminen sijamuodoissa: - nominatiivi, genetiivi, partitiivi, -pronominien (joka ja mikä) viittaussuhteet - tutustumista eri pronominilajeihin, pronominien tunnistamista teksteistä Partikkelit (yksinkertaisia helppoja tapauksia, korostetaan etsimisessä sanoja, jotka eivät taivu sijamuodoissa) adverbejä huudahdussanoja liitepartikkeleita (kirjoittaminen ja tunnistaminen) alistuskonjunktiot (pilkun käytön kannalta) rinnastuskonjunktiot (pilkun käytön kannalta) Verbit -verbin perusmuoto -aktiivi ja passiivi - olla-verbin tunnistaminen, Verbien persoonamuodot, aikamuodot - kaksiosaiset kieltomuodot Lauseenjäsennys -subjekti, predikaatti objekti Sijamuodot Nominien tunnistaminen ja taivuttaminen sijamuodoissa: - nominatiivi, genetiivi, partitiivi, -essiivi -translatiivi -paikallissijat Kirjallisuuus Tavoitteet Oppilaan suhde kieleen syvenee. Oppilas pystyy lukemaan ikäkaudelleen soveltuvia kokonaisteoksia sekä erilaisia lyhyitä tekstejä ja työstää niitä eri menetelmin. Hän suhtautuu kirjallisuuden opiskeluun myönteisesti ja osaa valita itselleen kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa. Lisäksi hän tuntee ja osaa käyttää kirjallisuuden keskeisimpiä käsitteitä. Sisällöt: -yhteisiä ja omavalintaisia kokonaisteoksia kuunneltuna tai luettuna lukuvuoden aikana viisi kappaletta - pyritään tarjoamaan ikäkaudelle ja erilaisille lukijoille sopivaa kunokirjallisuutta eri teemoista ja lajityypeistä (esimerkiksi huumori-, seikkailu-, ja fantasiakirjat) sekä runsaasti lyhyempiä tekstejä (kertomuksia, novelleja, satuja, runoja, loruja, sarjakuvia) Sisällöt -yhteisiä ja omavalintaisia kokonaisteoksia lukuvuoden aikana viisi kappaletta -kirjallisuustieto: - kaunokirjallisuuden lajit: romaani, novelli, näytelmä, runo -draaman peruskäsitteitä: näytös, kohtaus, repliikki, dialogi, monologi, - juoni, pää- ja sivuhenkilö, tapahtumapaikka, tr 24

25 - avataan vanhaa yleiseurooppalaista satuperinnettä lastenvideoiden takaa (Grimmin sadut, Andersen) Kirjallisuustieto: -käsite kansalliseepos - tutustutaan Kalevalaan ja kansanrunouteen (esimerkiksi ääneen luettuna Lasten kultainen Kalevala) -mahdollisuus integroida historiaan: Ilias ja Odysseia tutustumiskohteena -käsitteet tragedia ja komedia (integr. historiaan) - Tutustutaan Suomen kirjallisuuden merkkihenkilöihin : Lönnrot, Runeberg, Topelius, -aloitusten ja lopetusten tarkastelua - Tutustutaan Suomen kirjallisuuden merkkihenkilöihin: Lönnrot, Runeberg, Topelius, -oppilaalle pyritään tarjoamaan kokemus ammattiteatterin esityksestä kerran vuodessa tai kirjailijavierailu -suositeltavaa yhteistyö kirjaston sekä lausuntapiirin kanssa, tutustuminen Savolaisiin lasten- ja nuortenkirjailijoiden ja kuvittajien tuotantoon (esim. Elina Karjalainen, Tiitiset, Huhtinen ) - Tutustutaan pohjoismaisiin lastenkirjailijoihin sekä sadunkertojiin, esim. Lindgren, Jansson -kerronnan muodon ja näkökulman tarkastelua: esim. ensimmäinen persoona/ kolmas persoona Oppilaalle pyritään tarjoamaan kokemus ammattiteatterin esityksestä kerran vuodessa. Aihekokokonaisuudet: Ihmisenä kasvaminen, Kulttuuri- identiteetti sekä Vastuu ympäristöstä sekä Mediakasvatus ovat erityisesti ala-asteella äidinkielessä luontevasti huomioitavissa. Ihmisenä kasvaminen ja Vastuu ympäristöstä ovat aihealueita, jotka ovat luontevasti käsiteltävissä oppilaille esiteltävän kirjallisuuden avulla. Näitä teemoja voi löytää laadukkaista nykyaikaisista lasten- ja nuortenkirjoista keskustelujen ja kirjoitelmien tueksi. (esim. AV-keskuksen Lasse- ja Davor- kirjasarjat) Lapsen kulttuuri- identiteettiä pyritään jäsentämään hänen oman kielensä tarkastelulla. Se on osaltaan lasten oman kulttuurin hyväksymistä: pihaperinteen ja koululaisvitsien, lorujen ja kielellä leikkimisen käyttämistä opetuksessa. Myös kieltä tarkastellaan oppitunneilla: lapsen puhekieltä suhteessa ympäristön murteeseen ja hänelle läheisten ihmisten puheeseen. Tutkitaan yhtälailla uusia sanoja kuin kotiseudun nimistöäkin. Kulttuuri-identiteettiä vahvistaa omaan kirjalliseen perintöön tutustuminen: koulu liittää lapsen Kalevalaiseen ja Topeliaaniseen Seitsemän veljeksen maailmaan ja suomalaiseen juhlakulttuuriin. Mediakasvatus toteutuu äidinkielen tiedonhankinta- ja vuorovaikutustaitojen opettamisessa, jossa sisällöt linkittyvät sanomalehtiin, tietoverkkoihin ja televisioon. Vuosiluokat 6-9 Yleinen kuvaus 25

26 Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetus perustuu yhteisölliseen näkemykseen kielestä: yhteisön jäsenyys ja osallisuus tietoon syntyvät, kun oppii käyttämään kieltä yhteisön tavoin. Opetus perustuu myös oppilaan kielellisiin ja kulttuurisiin taitoihin ja kokemuksiin ja tarjoaa mahdollisuuksia monipuoliseen viestintään, lukemiseen ja kirjoittamiseen. Näiden avulla oppilas rakentaa identiteettiään ja itsetuntoaan. Tavoitteena on aktiivinen viestijä ja lukija, joka pääsee osalliseksi kulttuurista, osallistuu ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa opitaan käsitteitä, joilla kielentää maailmaa ja omaa ajattelua: oppilas saa keinoja todellisuuden jäsentämiseen mutta myös mahdollisuuksia irrota siitä, rakentaa uusia maailmoja ja kytkeä asioita uusiin yhteyksiin. Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine, joka saa sisältöaineksensa kieli- ja kirjallisuustieteestä sekä viestintätieteistä. Oppiaineen pohjalla on laaja tekstikäsitys: tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden tekstityyppien yhdistelmiä. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää kieleen pohjautuvia opiskelu- ja vuorovaikutustaitoja. Äidinkielen oppiminen kattaa laajasti kielen osa-alueet ja tehtävät. Opetuksen tulee kehittää tietoa kielestä ja kirjallisuudesta sekä vuorovaikutustaitoja uusissa ja yhä vaativammissa kielenkäyttö- ja viestintätilanteissa. Tavoitteet vuosiluokittain Vuosiluokilla 6 9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävä on laajentaa oppilaan tekstitaitoja lähipiirissä tarvittavista taidoista kohti yleiskielen ja oppilaalle uusien tekstilajien vaatimuksia. Oppilasta ohjataan hahmottamaan itsensä ja tekstinsä osaksi sosiokulttuurista ympäristöä ja rakentamaan vuorovaikutusta erityyppisissä viestintätilanteissa. Pyrkimys on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. Hän kehittyy tekstien erittelijänä ja kriittisenä tulkitsijana. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta ja mediatekstejä. Opetus ohjaa oppilasta hankkimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta ja innostaa häntä tutkimaan kieltä. 6. luokka Vuorovaikutustaidot Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat. Oppilas rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja pystyy ottamaan huomioon omassa viestinnässään myös vastaanottajan, viestintätilanteen ja välineen. Oppilas pyrkii viestinsä ymmärrettävyyteen ja vastaanottajan saavuttamiseen. 26

27 Oppilas haluaa ja osaa kuunnella toisia, osaa muodostaa omia mielipiteitä ja perustella niitä. Hän pystyy arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa ja osaa tehdä niitä koskevia päätelmiä. Oppilas löytää viesteistä pääasiat. Oppilas pystyy pitämään pienimuotoisen suullisen esityksen selkeällä ja kuuluvalla puhekielellä ja käyttämään tarvittaessa muistiinpanoja esityksensä tukena. Tiedonhankintataidot Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy. Oppilas tuntee tiedonhankinnan päävaiheita ja osaa tuottaa kirjallisen ja suullisen esityksen annetusta aiheesta. Hän osaa käyttää kirjastoa tiedonhakuun ja löytää lähteistä pääasiat sekä osaa erottaa mielipiteen tosiasiasta. Lisäksi hän pohtii tietojen oikeellisuutta ja merkitystä itselleen. Oppilas hallitsee perustiedot mediasta ja osaa hyödyntää viestintävälineitä tavoitteellisesti. Lukutaito Oppilas on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon. Hän on tottunut lukemaan erilaisia tekstejä sekä tarkkailemaan ja arvioimaan itseään lukijana. Oppilas osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita. Lisäksi oppilas kykenee arvioimaan lukemaansa ja pohtii, miten luettu liittyy hänen omaan elämäänsä tai mitä uutta hän on lukemastaan oppinut. Oppilas käyttää lukutaitoaan hyödyksi ja huviksi. Kirjoitustaito Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy. Oppilas rohkenee ja osaa kirjoittaa erilaisia tekstejä eri tarkoituksiin, on tottunut suunnittelemaan ja muokkaamaan tekstiään ja hyödyntämään muilta saamaansa palautetta. Hän ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan tekstiä tuottaessaan. Lisäksi hän pystyy arvioimaan omaa ilmaisuaan. Oppilas osaa kirjoittaa melko sujuvasti selkeällä ja sidosteisella käsialalla. Oppilas pystyy tuottamaan tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla. Hän hallitsee melko varmasti sanatasoisen oikeinkirjoituksen sekä ison ja pienen kirjaimen keskeiset käyttötavat. Oppilas osaa käyttää lopetusmerkkejä ja merkitä pilkun usein oikeaan kohtaan sekä osaa melko varmasti repliikkien kirjoitustavan. Hän käyttää kappalejakoa tekstiä rakentaessaan. Kielen tehtävät ja rakenne Oppilaan suhde kieleen syvenee. Oppilas osaa tarkastella sanojen käyttöä tekstissä: hän etsii ja luokittelee niitä eri perustein ja ryhmittelee prototyyppisiä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin. Oppilas osaa verbin persoona- ja aikamuodot ja tietää, millaisia tehtäviä verbillä on lauseessa. Hän hahmottaa tekstistä lauseet ja lauseista niiden päälauseenjäsenet. Oppilas 27

28 osaa pohtia sanojen merkityksiä ja muotoja, erottaa konkreettiset ja abstraktit substantiivit ja ymmärtää ylä- ja alakäsitteiden eron. Sijamuodoista hän tunnistaa ja osaa muodostaa kieliopilliset sijat sekä paikallissijat. Oppilas hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa. Hän tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa omassa ilmaisussaan. Lisäksi hän havaitsee ympäristössään puhuttavat kielen lajit ja eri kielet ja antaa niille arvon. Kirjallisuus Oppilaan suhde kirjallisuuteen syvenee. Oppilas pystyy lukemaan ikäkaudelleen soveltuvia kokonaisteoksia sekä erilaisia lyhyitä tekstejä ja työstää niitä eri menetelmin. Hän suhtautuu kirjallisuuden opiskeluun myönteisesti ja osaa valita itselleen kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa. Lisäksi hän tuntee ja osaa käyttää kirjallisuuden keskeisimpiä käsitteitä. 7. luokka Vuorovaikutustaidot Tavoitteena on oppilaan viestintävalmiuden ja tilannetajun kehittäminen. Oppilas harjaantuu vähitellen toimimaan puhujana, lukijana ja kirjoittajana tavoitteellisesti ja rakentaa vuorovaikutussuhdetta erilaisissa viestintäympäristöissä koulussa ja sen ulkopuolella. Tavoitteena on myös oppilaan pyrkimys suojella vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä ja tottuminen erilaisiin näkemyksiin ja tapoihin osallistua vuorovaikutukseen. Oppilaan viestintärohkeus ja varmuus vahvistuvat. Hän uskaltaa esittää ja puolustaa omia näkemyksiään, antaa ja ottaa vastaan palautetta. Lisäksi hän kehittää ilmaisutapojaan tavoitteellisesti. Tiedonhankintataidot Oppilas kehittää tiedonhankintataitojaan. Hän tottuu tiedonhankinnan ja käytön prosessiin ja osaa hyödyntää monenlaisia lähteitä. Oppilas harjaantuu rakentamaan suullisen tai kirjallisen selostuksen hankkimalla ja valikoimalla aineistoa esitystä varten. Muistiinpanojen tekeminen kehittyy. Lukutaito ja tekstitieto Oppilas kehittää lukutaitoaan ja tekstilajien tuntemustaan. Hän tottuu ennakoimaan, millaista luku-, kuuntelu- tai tiedonhankintatapaa tekstilaji ja tavoite edellyttävät. Hän harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi ja hänen tulkitsevat ja arvioivat luku- ja kuuntelutaitonsa alkavat kehittyä. Kirjoitustaito 28