Logistiikka-alueen suunnitteluprosessi

Transkriptio

1 Logistiikka-alueen suunnitteluprosessi Tavoite. Tämän tietokortin tarkoituksena on määritellä logistiikka-alueen suunnitteluprosessissa huomioitavia asiakokonaisuuksia. Näkökulma on alueellinen, ei alueelle sijoittautuvan, yksittäisen yrityksen. Suunnitteluympäristö. Logistiikka-alueella tarkoitetaan tässä yhteydessä logistiikkatoiminnoille varattua erittäin laajaa kokonaisuutta (koko satoja hehtaareita, tuhansia työpaikkoja, kymmeniä yrityksiä). Kuljetusketjun solmukohtana alueella on parhaimmillaan yhdistettävissä kattavasti kaikki kuljetusmuodot (maantie-, rautatie-, meri- ja lentoliikenne). Kokonaisuutena suositus soveltuu parhaiten uusien, vielä suunnitteluasteella olevien logistiikka-alueiden kehittämiseen, mutta sitä voidaan soveltuvin osin myös käyttää jo toimintansa vakiinnuttaneiden alueiden suunnitteluun. Suunnittelukokonaisuus. Tässä kortissa kuvattuun suunnitteluprosessiin liittyvät kiinteästi seuraavat erilliset tietokortit: Logistiikka-alueen liikenneverkosto Logistiikka-alueen katujen ja liittymien mitoitus Logistiikka-alueen tietoliikenneverkosto Logistiikka-alueen turvajärjestelyt (security) Logistiikka-alueen pysäköintijärjestelyt (rekka- ja henkilöautoparkit) Kohderyhmä. Kortti on tarkoitettu ensisijaisesti logistiikka-alueiden kehittämisestä vastaavien päättäjien ja suunnittelijoiden käyttöön. Tärkeimmät kohderyhmätahot ovat käytännössä: logistiikka-alueen maanomistaja (usein kuntasektori; elinkeino- ja kaavoitustoimi) alueen kehittämiseen osallistuvat yritysyhteistyökumppanit (esim. rakennus- ja pääomasektorit). Sisältö. Tässä kortissa kuvataan logistiikka-alueen suunnitteluprosessi: 1. Strategiatason suunnittelu 2. Yleissuunnitelma 3. Kaavoitus 4. Yksityiskohtaiset suunnitelmat 5. Lisäarvokonseptien jatkokehittäminen Safety & Security logistiikka-alueella tietokortisto 1(11)

2 Turvallisuus vs. logistiikka-alueen suunnittelu. Logistiikka on matalan tuottomarginaalin ala, jossa toiminta perustuu pitkälti suurien volyymeiden mahdollistamaan kustannustehokkuuteen. Yleinen haaste logistiikan turvallisuuden kehittämisessä on se, että yritykset näkevät turvallisuuden usein pelkkänä kustannustekijänä (pl. turvallisuuskriittiset yritykset), ei investointina tulevaisuuteen. Logistiikka-alueen suunnittelussa tämä tarkoittaa, että käyttöön otettavien turvallisuuselementtien tulee olla erittäin kustannustehokkaita tai sitten niiden tulee kehittää turvallisuuden lisäksi myös esim. alueen tehokkuutta, toiminnallisuutta tai ylipäätään alueen vetovoimaisuutta. Toisinpäin ajatellen suunnitellessa tehokkaita, toiminnallisesti järkeviä toimintoja usein myös automaattisesti sivutuotteena parantuu alueen turvallisuustaso. Näin ollen turvallisuutta ei voi ainakaan laajassa mittakaavassa kehittää omana erillisenä asianaan ilman kokonaisuuden suunnittelua. Kokonaissuunnittelun kannalta paras ratkaisu saavutetaan silloin, kun logistiikka-alueen rakennetta, toimintaprofiilia ja turvallisuuskysymyksiä tarkastellaan samanaikaisesti. Näin varmistetaan turvallisuuskysymyksissäkin kokonaisuuden kannalta toimivimmat ja myös kustannustehokkaimmat ratkaisut ja voidaan huomioida myös turvallisuuden vaatimukset pitemmällä tähtäimellä alueen rakentuessa vaiheittain. Käytännössä tarvitaan logistiikka-alueen turvallisuussuunnitelman perustaksi riittävän selkeä yleissuunnitelma, josta ilmenee alueen toimintojen sijainti ja tavoiteltu toiminnallinen profiili mahdollisine erityispiirteineen. Jos turvallisuuskysymyksiä ei ole huomioitu jo alueen yleissuunnitelmassa riittävän painokkaasti, on niiden toteuttaminen jälkikäteen ja paloittain yleensä vaikeata ja kustannuksiltaan kallista. Logistiikka-alueesta on tehtävissä turvallinen liiketoimintaympäristö, jossa rakentamisvaiheen huolellisella suunnittelulla ja toimintavaiheen aikana yhteistyön sekä keskitetyn palvelutuotannon ansiosta saavutetaan merkittäviä synergiaetuja myös turvallisuuden osalta. Suositus logistiikka-alueen vaiheittain etenevästä suunnitteluprosessista. Suurten logistiikka-alueiden toteuttaminen on yleensä hyvin pitkäaikainen hanke, jonka eri vaiheet ja vaiheisiin osallistuvat sidosryhmät tulee määritellä. Vaiheet menevät enemmän tai vähemmän päällekkäin. Esimerkiksi laajan alueen ollessa kyseessä ensimmäisessä osassa saattaa olla jo toimintaa myöhemmässä vaiheessa toteuttavien osien ollessa vasta kaavavaiheessa. Omia vaiheitaan ovat mm. seuraavat: Strategiatason suunnittelu Yleissuunnitelma Kaavoitus Yksityiskohtaiset suunnitelmat Infrastruktuurin rakentaminen ja alueen toiminnan käynnistyminen (ei kuvattu tarkemmin tässä yhteydessä) Lisäarvokonseptien jatkokehittäminen Suosituksesta aiheutuvat hyödyt. Logistiikka-alue voi muodostua ohjatusti (alue räätälöidään logistisille toiminnoille ja alueelle päästetään vain logistiikka käyttäviä tai tukevia toimijoita) tai vapaasti (aluetta ei räätälöidä erityisesti millekään tietylle kohderyhmälle ja alueelle päästetään mitä tahansa toimintaa). Lähtökohtaisesti suunnitelmallinen lähestymistapa soveltuu paremmin suurten alueiden kehittämiseen ja vapaa kehittyminen pienemmän kokoluokan hankkeisiin. Turvallisuuden kannalta lähestymistapojen ero on merkittävä. Suunnitelmallinen lähestymistapa mahdollistaa myös turvallisuuden systemaattisen huomioimisen. Ohjattu kehittyminen (kuvattu tässä tietokortissa) saattaa vaikuttaa seuraaviin asiakokonaisuuksiin Alue saattaa kehittyä isommaksi, vaikkakin hitaammin o alueen toiminnot tukevat toisiansa ja kokonaisuus muodostuu houkuttelevaksi o alueen moni kehitysidea perustuu suuruuden ekonomiaan o suunnitelmallisuus rajaa ja mahdollisesti kaikkia haluavia tulijoita ei voida hyväksyä alueelle Lopputuloksena toiminnallinen kokonaisuus, joka on räätälöity logistiikkatoiminnalle o alueen kriittinen perusinfrastruktuuri (erityisesti katu- ja tietoliikenneverkosto) suunnitellaan logistisille toiminnoille esim. raskaankaluston tarpeet huomioiden o ison alueen tarjoamat synergiamahdollisuudet hyödynnettävissä parhaiten, koska samankaltaisilla toimijoilla samanlaiset tarpeet o erityisesti logistiikkayritykselle suunnatut palvelukonseptit mahdollisia (esim. työvoima- ja laitepörssi, koulutusyhteistyö koulutuslaitosten kanssa) o yhteistyömahdollisuudet samankaltaisten toimijoiden välillä merkittävät Investoinnit ovat tehokkaammin kohdennettavissa o infrastruktuurin suunnittelu ja toteuttaminen on räätälöitävissä raskaan ja henkilöliikenteen tarpeisiin o maankäyttö voidaan suunnitella tehokkaasti alueen tulevan toiminnan ollessa kohtuullisen tarkasti tiedossa Turvallisuusnäkökulma voidaan huomioida jo suunnitteluvaiheessa o logistiikka-alueen lukuisat erilaiset toiminnot ja järjestelyt voidaan suunnitella turvallisuus huomioiden o käytännön toteuttaminen on ennakoivampaa ja ohjatumpaa o logistiikka-alalle suunnatut turvallisuuskonseptit mahdollista toteuttaa Alueen myynti ja markkinointi kohdennettavissa tarkemmin Safety & Security logistiikka-alueella tietokortisto 2(11)

3 o o o o suunnitelmallisuus mahdollistaa viestinnän kohdistamisen eri kohderyhmille aluetta myydään hyvän sijainnin lisäksi toiminnalla ja synergiaeduilla tonttimaasta on mahdollisuus saada korkeampi tulovirta alueen tarjoamien lisäarvopalveluiden vastineeksi toiminnallisuuden lisäksi myös visuaalisesti ehjä kokonaisuus kohottaa alueellista imagoa (paikallisesti saattaa olla merkitystä esim. mahdollisen lentokenttäväylän tms. julkisen väylän mennessä alueen läpi) Mikäli alue muodostuu vapaasti, saattaa se vaikuttaa seuraaviin asiakokonaisuuksiin Alueen toteutuminen saattaa edetä nopeammin, mutta jäädä pienemmäksi o kaikki hyvän sijainnin hyödyntävät toiminnot lasketaan alueelle o alueen vetovoimaisuus voi jäädä kontrolloitua toteuttamista vähäisemmäksi ja tätä kautta alueen koko pienemmäksi Lopputuloksena todennäköisemmin teollisuusalue kuin logistiikka-alue o alueesta suunnitellaan perinteinen teollisuusalue, mutta siitä saattaa muodostua logistiikka-alue sattuman kautta o perusinfrastruktuuria ei mitoiteta raskaanliikenteen kokovaatimuksille ja liikennemäärille (esim. kapeampi tieverkko ja pienempi tonttikoko riittää, rekkaparkille ei tarvetta jne) o vapaasti kehittyvälle alueelle ei todennäköisesti synny minkäänlaista toimialakasautumista vaan samanlaiset toiminnot hajautuvat täysin satunnaisesti o alueen tukipalvelutuotannossa/yhteishankinnoissa synergiaetujen toteutuminen saattaa jäädä vähäiseksi o yhteistyömahdollisuudet rajallisemmat alueen toimijoiden erilaisuuden takia Investointien suunnittelu vaikeutuu o alueen infrastruktuurin kokonaissuunnittelu saattaa vaikeutua o maankäytön optimointi on haasteellisempaa, koska tonttikokoa on vaikeampi suunnitella etukäteen Turvallisuusasioiden huomioiminen ainakin ennakoivasti on vaikeampaa o todennäköisesti alueellisia turvallisuuselementtejä ei ole mahdollista toteuttaa Alueen myynti ja markkinointi suunnataan kaikenlaiselle yritystoiminnalle o kokonaisuudessaan alueen profiloituminen saattaa jäädä vähäiselle tasolle, jolloin myös esim. viestinnän kohdentaminen eri kohderyhmille on haastavampaa o myynti- ja markkinointipanostukset kohdennettua viestintää korkeammat o aluetta myydään ensisijaisesti hyvällä sijainnilla ja edullisena tonttimaana o yleisilme saattaa jäädä sekavammaksi Suunnittelun dokumentointi. Pitkäaikainen hanke, monia sidosryhmiä, monitahoiset yksityiskohtaiset asiat; dokumentoinnin hallinta on ehdottomasti keskitettävä ja huomiota on kiinnitettävä säilyttämiseen, jakeluun, nimiöintisääntöihin, päivitysten versiohallintaan, hakutoimintoihin (avainsanat) yms. Paikkatietoa hyödyntävä ja internetin yli toimiva sovellus on käyttäjäystävällinen vaihtoehto. Strategiatason suunnittelu. Logistiikka-alueiden suunnittelussa keskitytään usein liian nopeasti/syvälle teknisiin asioihin kun ensin pitäisi hahmottaa toiminnallisia kokonaisuuksia, joiden pohjalta laaditaan tekniset yksityiskohdat. Laajan alueen menestymisen kannalta on kriittisen tärkeää huomioida seutukunnan elinkeinoelämän tarpeet ennen käytännön toteutusta. Alueelle sijoittautuville yrityksille rakentaminen ei ole päätavoite vaan infrastruktuurin ja rakennusten mahdollistama toiminta. Yrityksille tulisi pyrkiä tontin ja toimitilojen lisäksi osoittamaan muutakin liiketoimintaan liittyvää lisäarvoa. Konkreettisten suunnitelmien pohjaksi tulee arvioida: Seutukunnan nykyiset keskeiset toimialat ja näiden logistiset tarpeet Mahdolliset seutukunnan vahvuuksia hyödyntävät nousevat toimialat ja näiden logistiset tarpeet Seutukunnan logistiset perusvahvuudet kyseisille toimialoille o esim. logistiikan infrastruktuuri (päätieverkko, satamat, lentokentät ) o esim. työvoiman saatavuus, koulutustarjonta Seutukunnan muut vastaavat logistiikka-aluehankkeet o voimavarojen riittävyyden ja optimaalisen sijaintipäätöksen takia on oleellista, että naapurikuntien välillä tehdään yhteistyötä, eikä kilpailuasetelmaa pääsisi syntymään Suunniteltavalle logistiikka-alueelle tavoiteltavien toimialojen logististen tarpeiden kannalta houkuttelevan kokonaiskonseptin määrittely Hyvä sijainti logistiikan infrastruktuurin suhteen (hyvät liikenneyhteydet) o sijainnin tarjoamat mahdollisuudet esim. intermodaalisuus o vapaan maa-alueen riittävyys jatkokehittämiseen Safety & Security logistiikka-alueella tietokortisto 3(11)

4 Alueen keskeisten menestystekijöiden määrittely o profiloituminen muista vastaavista seutukunnan hankkeista Suunnittelu- ja toteutustyön organisointi o Alueen kehittämiseen keskittyvä organisaatio o Eri toimijoiden roolit, tehtävät ja vastuualueet vaiheittain Toteuttajamallin valinta o Landlord, PPP (Public-Private-Partnership) Alueen kehittymisen nopeuttamiseksi suunnittelu- ja toteutustyön ympärille tulee organisoitua. Organisaatiolla on kokonaisvastuu kehittämisprosessista ja sillä tulee olla riittävät valtuudet viedä hanketta käytännön tasolla eteenpäin. Organisaation tehtävänä on alueen kokonaisvaltainen kehittäminen ja käytännön roolin tulee muuttua alueen elinkaaren mukana: Alkuvaiheessa rooli on alueen suunnittelun koordinointi Rakentamisvaiheessa perusinfrastruktuurin rakentamisen koordinointi Toimintavaiheen aikana alueelle sijoittautuneiden yritysten toiminnan tukeminen (esim. tukipalvelujen ja lisäarvopalvelukonseptien koordinointi) Isojen asiakokonaisuuksien takia on mahdollisimman aikaisessa vaiheessa suositeltavaa ottaa suunnitteluprosessin mukaan laaja yhteistyöverkosto. Logistiikka-alueen suunnittelu- ja toteutustyön painopistealueet vaihtelevat hankkeen eri vaiheissa. Näin ollen eri toimijoiden roolit, tehtävät ja vastuualueet tulee määritellä vaiheittain. Maankäytön ja infrastruktuurin suunnittelun vaiheessa keskeisessä roolissa toimivat kuntasektori sekä eri viranomaistahot. Logistiikka-alueen toiminnallista sisältöä työstettäessä on erittäin tärkeää sitouttaa mukaan riittävää substanssiosaamista ja yrityssektorin näkökulmia. Alueen kehittämisessä voi olla mukana mm. seuraavia tahoja: Maa-alueen omistajat Kuntasektori (elinkeino- ja kaavoitustoimi) Paikallisviranomaiset (pelastus-, ympäristö- ja rakennusvalvontaviranomaiset) Infrastruktuuria toteuttavat tahot (lämpö, energia, vesi, tiestö, yms.) Liikennepaikan pitäjät (maantie-, raide-, lento- ja satamaliikenne) Rakennus- ja pääomasektori Substanssiosaajat o suunniteltujen toimialojen näkemykset o logistiikka o rakentaminen o markkinointi / viestintä o tukipalvelut o turvallisuusnäkökulma Visio- ja strategiatyön tulisi kattaa sekä lyhyen että pitkän aikavälin tavoitteet. Sen tulee tavoitella riittävän visionääristä lopputulosta (erityisesti nousevat toimialat), joka kuitenkin perustuu realismiin. Lyhyen aikavälin tavoitteisiin tulee kiinnittää riittävästi huomiota. Vaiheittaisesta toteutuksesta huolimatta alueen maapohjaan ja infrastruktuurin rakentamiseen sitoutuu pääomaa merkittävästi ja muutaman lähiaikaan asetetun tavoitteen saavuttaminen ( veturiyrityksen sijoittuminen alueelle, seuraajia jo helpompi saada) toimii usein perusteena päättäjillä (esim. kunnan luottamusmiessektori) jatkotoiminnan rahoittamiselle. Logistiikka-alueen yleissuunnitelma. Yleissuunnitelmaa tehdessä ei ole vielä tiedossa alueen, puhumattakaan kortteleiden, tarkkaa käyttötarkoitusta. Yleissuunnitelmassa ei siten mennä kovin yksityiskohtaiseen tarkasteluun, tavoitteena on antaa lähtötietoja kaavoitukselle. Yleissuunnitelman tarkoituksena on toiminnan tehokkuuden sekä turvallisuuden näkökulmasta ohjata alueen toimintojen, liikenneverkon ja tonttialueiden sijoittelua sekä mitoitusta. Alla on lueteltu joitakin yleissuunnitelman pääkohtia. Alueelle sijoittuvat toimijat. Toiminnan mitoitusarvot johdetaan alueelle tarkoitetun logistiikkatoiminnan tyypillisistä tunnusluvuista. Nettotonttialan ja alueen tonttitehokkuuden avulla lasketaan läpivirtaavan tavaran määrät, todennäköiset työpaikkamäärät sekä mahdolliset asiakaskäyntien määrät Toimijoita koskevat mahdolliset vahvuudet/rajoitukset esim. toiminnalliset yhteydet logistiikkasolmuihin kuten satama, lentokenttä ja rataverkko tai toimialapohjalta Eri toimialoja oikeassa suhteessa o o määriteltävä kannattaako aluetta toteuttaa pelkästään kuljetusyrityksille (maankäytön tehottomuus) alueelle logistiikan palvelun tuotantoa ja toimialoja, jotka logistiikkaa keskeisesti hyödyntävät (esim. nopeakiertoinen kokoonpanoteollisuus) Safety & Security logistiikka-alueella tietokortisto 4(11)

5 Vaaralliset aineet ja suoja-alueet Raide/satamaliikenteen tavarankäsittelyalue o konttiterminaalin ja yhdistettyjen kuljetusten käsittelytilat o pistoraideyhteydet varastoihin/terminaaleihin o raideliikenteen operatiivista käyttöä ohjaavat rautatien osalta Ratahallintokeskuksen RAMO sekä junanvaunujen ja lastin osalta ATU Lentoliikenteen alue o rajoituksia esim. vaikutukset rakentamiskorkeuksiin tai lähestymisvalolinjat o huomioitava lentokentän laajennusvara Alueen liikennetarpeet. Alueelle sijoittuvan logistiikkatoiminnan mitoitusarvoista ja toiminnan luonteesta saadaan johdettua arvio kuljetusmuotojen jakaumasta ja tätä kautta liikennemääristä. Arvioidun liikenteen aikajakauman mukaan määritellään huipputunnin mitoitusarvo, josta alueen liikenneverkon ja kulunvalvontajärjestelyjen tulisi selvitä Kevyt ja raskas maantieliikenne, rautatie, lentorahti Alueen sisäisiin kuljetuksiin tarvittavat raskaat siirtokoneet ja nostolaitteet (esim. konttien käsittely) Ylisuuret kuormat (esim. projektiviennin keräilyterminaalit) Liikennemääräarviot rakennusaikana ja normaalitoiminnan aikana Vyöhykejako Maantieteellisesti laaja alue saattaa jakautua luonnollisesti (esim. viheralueiden, alueen läpi kulkevien yleisten ajoväylien tai alueen keskellä sijaitsevan lentokentän jne.) erottamiin lohkoihin, joita voidaan tarkastella toteutuksen osalta omina toiminnallisina alueina Laajan alueen aitaaminen tai kulun/liikennöinnin rajoittaminen on ongelmallista/kallista, joten alueelle saattaa muodostua myös turvallisuuden kannalta useampia erillisiä suppeampia aidattuja tai turvallisuuden kannalta kontrolloituja sisäisiä alueita Sekä joustavan toiminnan että turvallisuusnäkökohtien vuoksi pyritään samantyyppiset logistiikkatoiminnot sijoittamaan keskitetysti tarpeettoman liikenteen välttämiseksi Tällöin esim. turvallisuuteen ja tukipalvelujen tuottamiseen liittyviä toimintoja voidaan toteuttaa samankaltaisten tarpeiden pohjalta tehokkaasti ja hyödyntää parhaiten soveltuvaa teknologiaa Alueelle sijoittuvan toiminnan luonteesta päätellään, luodaanko muodostuneista sisäisistä alueista eritasoisia turvallisuusvyöhykkeitä ja niitä palvelevia kulunvalvontajärjestelyjä Erityispiirteet. Alueen ja lähiympäristön erityispiirteet saattavat antaa mahdollisuuksia, mutta myös asettaa rajoituksia. Seuraavassa esimerkkejä huomioitavista asioista: Luonto- ja kulttuuriarvot huomioimalla voidaan ehkäistä laajan alueen kaavoitusprosessissa piilevää kaavavalitusten riskiä Alueella ennen logistiikka-hanketta olemassa oleva infrastruktuuri (yleiset tiet, energialinjat, rautatie, lentoasema jne.) Ympäristön asutusalueiden sekä infrastruktuurin tilanne ja tulevat tarpeet Maaperän laatu, korkeuserot ja tulvaherkkyys Viher- ja pohjavesialueiden sijainti, vesitaseselvitykset Muiden logistiikka-alueiden sijainti (kilpailuasetelma) Liikenneverkon ja korttelialueiden sijoittelu. Kaavoituksen ja liikennesuunnittelun pohjaksi laaditaan edellä kuvatun pohjalta rakennesuunnitelma alueen liikenneväylien sekä korttelialueiden jäsentelystä ja mitoitusperusteista. Erityyppiset toiminnot on sijoitettava optimaalisesti niin, että kuljetusten sujuvuus ja turvallisuus maksimoituu. Toimintojen sijoittelu selkeästi omille alueilleen (esim. kumipyörä-, kontti (satama)-, raide- ja lentorahtia käyttävät sekä tukipalveluja tuottavat toiminnot) Toimintojen sijoittelu liikennemäärän suhteen (paljon liikennettä aikaansaavat toiminnot pääväylien varteen ja lähelle sisääntuloliittymää) Korttelialueiden ja tonttien logistiset mitoitusperusteet (etäisyydet liikenneväylästä liikenneväylään tai aluerajaan) Alueelle tuloprosessin tilavaraukset (alueen sisääntuloväylät, odotusalueet, opastus kuljettajalle, porttirakennukset jne.) Raideliikenteen tilatarpeet (siirto- ja lastausraiteet) Sähkönsyötön, valaistuksen yms. teknisten rakenteiden tilavaraukset Raskaan ja kevyen liikenteen katuverkko (rengasperiaate, ei päättyviä katuja) Työkonereitit ja ylisuurten kuljetusten kulkureitit Safety & Security logistiikka-alueella tietokortisto 5(11)

6 Odotus- ja pysäköintialuejärjestelyt (lentokenttärajoitukset, energialinjat, maaperän puutteet yms. saattavat rajoittaa rakentamista, mutta sallia pysäköinnin) Turvallisuuteen liittyvien rakenteiden kuten aidat, portit, kulunvalvonnan tilatarpeet Hulevesiratkaisujen, katuvarsien/tonttien lumitilojen ja lumenkaatopaikan tilavaraukset Markkinointi- ja tiedotussuunnitelma. Markkinoinnin lisäksi tulee huomioida aktiivinen tiedottaminen. Esimerkiksi luonto-, ympäristö- ja turvallisuusasioiden avoin kertominen saattaa vähentää yleisön epävarmuutta isoa hanketta kohtaan. Kaavoitusprosessi. Logistiikka-alueen toteutukseen liittyy keskeisesti maankäytön suunnittelu ja kaavoitustyö. Kaavoituksen ja infrastruktuurin tulee tukea alueen räätälöimistä logistiikka-alueeksi, mutta jo lähtötilanteessa (strategiatyö) tulee kuitenkin huomioida kaavoituksen ja infrastruktuurin rajaavat ja raamittavat tekijät. Kaavoituksen lähtökohtana tulee olla toimintojen hallittu sijoittelu alueelle ennakkoon laaditun rakennesuunnitelman mukaisesti (raskaan liikenteen kohteet, varastoalueet, tukitoimintojen alueet, pysäköinti, konttivarastot jne.), jossa on huomioitu turvallisuusnäkökohdat. Hyvin pitkäaikaisena hankkeena alueen vaiheittainen eteneminen ja alueelle sijoittuvien toimijoiden tarpeet voivat muuttua merkittävästikin lähtötilanteeseen verrattuna. Yleisperiaatteena on tehdä kaavoista mahdollisimman joustavia (väljiä). Yksityiskohtaiset ratkaisut, kuten tie- ja rataverkon sekä kortteli/tonttialueiden muoto ja koko lyödään lukkoon myöhäisemmässä vaiheessa alueen tarkemman käyttötarkoituksen selvittyä. Logistiikka-alueen sisäisen alueturvallisuuden perusta ratkeaa siinä kaavoitusvaiheessa, jossa liikenneverkon ja korttelialueiden sijainti ratkaistaan. Maakuntakaava Kaava on yleispiirteinen ja ohjaa logistiikka-alueen toimivuuden kannalta lähinnä alueen kokonaiskapasiteettia ja työpaikkamääriä. Näillä on vaikutus yleisen tieverkon kuormitukseen ja siten liikenneturvallisuuteen Kaavoitusvaiheessa ei yleensä ole tiedossa yksittäisiä alueprojekteja, joiden tarpeita voitaisiin konkreettisemmin tarkastella Yleiskaava ja osayleiskaava Kaava tarkentaa logistiikka-alueen maankäyttöä ja alueen kehittämän liikenteen ohjautumista yleiseen tie- tai katuverkkoon. Yleiskaava saattaa ohjata myös logistiikka-alueen sisäistä rakennetta Varsinkin osayleiskaavaa laadittaessa saattavat alueprojektit olla tiedossa ja kaavoitus tapahtuu konkreettisen suunnitelman pohjalta Asemakaava Kaava määrittelee logistiikka-alueen sisäisen rakenteen eli liikenneverkon ja korttelialueet Tulevien toimijoiden sijoittumisen joustavuuden kannalta asemakaavassa ei yleensä kannattaisi määritellä tonttijakoa Kaava määrittelee varsinkin liikenteen ohjaukseen perustuvien alueturvallisuustoimintojen toimintaedellytyksiä Yksityiskohtaiset suunnitelmat. Yleissuunnitelma määrittelee alueen suuret linjat, joiden pohjalta voidaan tehdä alueen kaavoitus ja yksityiskohtaisemman tason suunnitelmia. Osa näistä suunnitelmista voidaan tehdä samanaikaisesti yleissuunnitelman ja kaavoituksen edetessä, osa myöhemmässä vaiheessa alueen konkreettisen käyttötarkoituksen täsmentyessä. Tästä syystä näitä suunnitelmia joudutaan myös päivittämään yleissuunnitelmaa useammin. Alla on lueteltu joitakin läpikäytäviä asiakokonaisuuksia. Vaiheittainen toteutus. Laajaa aluetta ei ole mahdollista toteuttaa kerralla vaan rakentaminen saattaa jakautua pitkälle aikavälille. Infrastruktuurin rakentaminen osa/lohko/kortteli kerrallaan Useampi alueelle sisään- ja ulostuloliittymä helpottaa vaiheittaista rakentamista Yhteiskäytön ja tukipalvelutuotannon vaatimia tiloja sitä mukaa, kun alueelle syntyy kysyntää sijoittautuneiden yritysten mukana Yksittäisten toimintojen vaiheistuksen (=laajennusvaran) huomioiminen (esim. rekkaparkin laajennus) Teknisten rakenteiden ja järjestelmien (alueen ohjaus- ja informaatiojärjestelmä, portit, kulunvalvonta, kameravalvonta jne.) käyttöönotto hieman ennakoivasti ennen kuin alueelle tulee sijoittautuneita yrityksiä Alueen kriittinen infrastruktuuri. Kriittisen infrastruktuurin suunnittelun pääperiaatteena on varmistaa, että paikallinen häiriö ei halvaannuta koko aluetta vaan aina on käytettävissä vaihtoehtoinen reitti. Mahdollisuuksien mukaan samaa periaatetta tulee käyttää aluetason lisäksi kiinteistökohtaisella tasolla. Safety & Security logistiikka-alueella tietokortisto 6(11)

7 Liikenneverkosto (ks. erillinen tietokortit Logistiikka-alueen liikenneverkosto sekä Logistiikka-alueen katujen ja liittymien mitoitus) Tietoliikenneverkosto (ks. erillinen tietokortti Logistiikka-alueen tietoliikenneverkosto) Energiaverkostot Vesi- ja viemäriverkosto Palovesiverkosto Palovesiverkosto. Sammutusveden saanti ja riittävyys on alueelle kriittistä. Alueen rakentaminen vaiheittain ja varsinkin kun etukäteen ei ole tiedossa kiinteistöjen lopullista käyttötarkoitusta tai käsiteltäviä tuotteita (esim. puu- vai kivituotteiden varastointi) vaikeuttaa palovesiverkoston mitoittamista. Kapasiteetin kasvattamisen vaihtoehtoja ovat esim. Putkiston mitoitus alusta pitäen riittävän järeäksi Putkiston lisärakentaminen alueen toiminnan kasvun mukaan Palovesialtaiden rakentaminen vesivarastoiksi tarpeen mukaan alueelle toiminnan kasvun myötä (voisiko allas rakentaa uimahalliksi) Turvallisuus Yleiset turvajärjestelyt (ks. erillinen tietokortti Logistiikka-alueen turvajärjestelyt, security) Alueella tapahtuvan liikkumisen ohjaaminen tai rajoittaminen (turvavyöhykkeet) Alueelle sisään- ja ulostulon valvonta (kameravalvonta, rekisterikilpitunnistus jne) Turvallisuuteen liittyvän teknologian hyödyntäminen (kameravalvonta, kulkuportit, hahmo- ja etätunnistaminen, yms.) Lento- ja raideliikenteen erityisturvallisuusvaatimukset Luonto- ja viheralueille sekä kulttuurikohteilla tapahtuva liikkuminen Vaarallisten aineiden kuljetukset ja käsittelyt Rekkaparkkialueen toiminta ja palvelukokonaisuudet Yleisten teiden sijainti alueella tai sen välittömässä läheisyydessä Tukipalvelutuotannon aluepalvelukeskus Tullivarastoinnin tarpeet Polttoaineasema Alueen suuruuden takia alueelle sijoitetaan mahdollisesti väestön hälytin Tonttimitoitus. Tonttien mitoittaminen etukäteen on hyvin hankalaa. Tarkka mitoittaminen on mahdollista vasta siinä vaiheessa, kun tontille tulevan toiminnan luonne, voluumi, mahdollinen laajennusvaratarve jne. on selvillä. Suunnittelussa ja kaavoituksessa tulee pyrkiä joustavuuteen esim. seuraavalla periaatteella: Etukäteen suunnitellaan vain korttelitaso ja lopullinen tonttikoko määritellään vasta tontin konkreettisen käyttötarkoituksen selvittyä Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että korttelin ja tätä kautta tonttien syvyys määritellään (arvioidaan kortteliin suunnitellun toiminnan mukaan tonttien syvyys liikenneväylästä liikenneväylään tai aluerajaan) Tonttien leveys jätetään auki Tonttiliittymät (katu, kunnallistekniikka, kaapelointi yms.) toteutetaan vasta kun tontin leveys (=tontti otetaan käyttöön) selviää Esimerkiksi pieniä terminaaleja (1 ha per terminaali) voi sijoittaa rinnakkain useita, jolloin tilankäyttö maksimoituu ja turvallisuus- ja vartiointitoimet voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti esim. kortteleittain tai 2-4 tontin ryhmissä Suuremmat terminaalit vaativat isommat tontit Odotus- ja pysäköintialuejärjestelyt Ks. erillinen tietokortti Logistiikka-alueen pysäköintijärjestelyt, rekka- ja henkilöautoparkit Kuljetusmuotojen erityisvaatimukset Lentoliikenne o Lähestymisvalolinja rajoittaa rakentamista o Rajoituksia esim. nostureiden käyttöön tai korkealle rakentamiselle) Raideliikenne o sijoitus alueen laidalle tai jos alueen keskellä, niin kevyenliikenteen ja ajoneuvoliikenteen väylät alueella radan yli eritasossa Safety & Security logistiikka-alueella tietokortisto 7(11)

8 o käsittelyalue sisältää varsinaisen radan lisäksi sivu-/kuormausraiteet (ks. esimerkkikuva ratapihasta kortin lopussa) o pistoraiteet tavarankäsittelyhalleihin o huomioitava laajennusvara, sillä merkitys saattaa kasvaa mm. ympäristö- ja päästösyistä Kuljetusmuotojen vaihdot o konttikäsittelypiha Vaaralliset aineet. Logistiikka-alueympäristössä on ensin päätettävä, voidaanko/halutaanko kaikkien riskialttiimpia toimintoja sijoittaa alueelle ja toiseksi, mitä muita toimintoja ja minkä suojaetäisyyden päähän kyseisistä kohteista voidaan sijoittaa (ns. konsultointivyöhyke ohjaa ympäristön maankäyttöä). Suuria määriä vaarallisia aineita käsittelevien laitosten osalta arvioitava suuronnettomuuden mahdollisuus ja sen vaikutukset ympäristöön VAK-kuljetuksien vaikutus arvioitava o Kumipyörillä kulkevat VAK-voluumit jäävät todennäköisesti melko pieniksi (jos alueella ei suuria määriä vaarallisia kemikaaleja käsitteleviä/varastoivia laitoksia) o Rautateitse alueen läpi kulkevat voluumit saattavat olla merkittäviä Yhteiskäyttömahdollisuudet. Suuri alue tarjoaa mahdollisuuksia synergiaetujen muodossa myös kiinteistöjen yhteiskäytössä, jolloin jokaiselle toimijalle ei erikseen tarvitse rakentaa kyseisiä toimitiloja. Yhteiskäyttöä voisi olla samassa kiinteistössä toimivien kesken tai kortteli/aluetasolla. Yhteisväestösuojat Yhteissosiaalitilat, jos eri toimijoita samassa kiinteistössä tai kiinteistöt lähekkäin toisiaan Yhteisparkit (rekka- ja henkilöautoparkit) Tuki- ja lisäarvopalvelut on sijoiteltava alueelle toiminnallisesti ja turvallisuuden kannalta optimaalisesti Palvelualueen(iden) sijoitus pääväylän varteen Ruokalat, rengas-, trukki- ja laitepalvelut, hallinto- ja tietopalvelut, huolto- ja kunnossapitopalvelut, konttien korjaus, pikakorjaamo jne. Ympäristö-, luonto- ja kulttuuriarvot Pohjavesiselvitys, vesitasetarkastelu Natura-arviointi, YVA-arviointi Meluntorjunta Suljettavissa oleva viemärijärjestelmä esim. vahingon tai tulipalon aiheuttaman kemikaalivuodon varalta Tankkausalueet ja vastaavat alueet varustetaan öljynerotuskaivoilla Valaistuksen hajasäteilyn hallinta Toiminnan aikana ympäristön seurantaraportit (pinta/pohjavesi-, vesistö-, kalatalous-, linnusto- ja kasvillisuusseuranta) Pilaantuneen maaperän riskien arviointi Myös luonto/kulttuuriarvot tulee etukäteen selvittää, koska laajan alueen kaavoitusprosessissa nousevat todennäköisesti joka tapauksessa esiin Luonto/kulttuuriarvoja sisältäviä alueiden (eivät mahdollista rakentamista) tai hulevesialtaan jatkojalostaminen alueellisiksi virkistyskeitaiksi, joille liikkuminen ja pysäköinti tulee suunnitella turvallisuus huomioiden Ulkoilureitit Tuottamattomien tilojen/toimintojen hyödyntämisideoita Ko. tilat jäävät useimmiten kuntasektorin kustannettaviksi, joten niitä olisi järkevää yrittää hyödyntää esim. yhteiskäyttötiloina Yhteisväestönsuoja kokoustilaksi, pysäköintihalliksi, rekkaparkin yöpymistilaksi, ruokalaksi? Liikuntakeskus, jossa uimahalli (=palovesiallas) ja liikuntatiloja (=väestönsuoja) Muita kokonaisuuksia Kiinteistöjen rakentamisohjeet Alueelle luotava yksi, yhteinen palvelunumero, josta saatavissa kootusti tietoa alueen toimintatavoista yms. (esim. tieto kaapelikartoista ja muusta maanalaisesta infrasta) Lumen poiston järjestelyt (tilavaraukset tonteilla ja katuverkolla, lumenkaatopaikka) Maansiirtosuunnitelma rakentamisen aikana (esim. tontin perustuksesta puistoalueen maisemointiin) Hulevesiratkaisut (oleellista logistiikka-alueella, jossa paljon asfaltti- ja kattopinta-alaa) Safety & Security logistiikka-alueella tietokortisto 8(11)

9 Tulva- ja maanjäristysselvitys (kansainväliset logistiikkakonsernit saattavat vaatia) Lisäarvokonseptien jatkokehittäminen. Suuri alue tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia erilaisten palvelujen kehittämiseen. Pääsääntöisesti lisäarvopalveluita voidaan toteuttaa siinä vaiheessa kun alueelle syntyy kysyntää sijoittautuneiden yritysten mukana. Koska lisäarvoarvopalvelut ovat keskeisiä muista alueista erottavia kilpailutekijöitä, tulee konsepteja hahmotella jo alkuvaiheessa alueen myynnin ja markkinoinnin tueksi. Seuraavassa joitakin mahdollisuuksia. Henkilöstöpoolit. Sesonkivaihtelut luovat haasteen logistiikkayritysten työvoiman saatavuudelle. Lisääntyvä tekniikka vaatii henkilöstöltä uudenlaista ammattitaitoa. Työvoimavuokrausyritysten sijasta tai rinnalla voisi toimia yritysten välinen henkilöstöpooli. Työvoiman liikkuvuus. Logistiikkatoiminta on usein työvoimavaltaista ja näin ollen työvoiman saanti kriittistä. Luomalla tehokas joukkoliikennekonsepti ja kimppakyytijärjestelmä voidaan tukea sekä vakinaisen että satunnaisen (esim. opiskelijat) keikkatyövoiman liikkuvuutta. Osaamisen kehittäminen. Räätälöidyt koulutukset, yhteistyö alueen koulutuslaitosten kanssa. Yritysten välinen yhteistyö. Logistiikka-alue on luonnollinen ympäristö yhteistyöverkostojen syntymiselle. Yhteistyön syntyminen vaatii usein puolueettoman tahon aloitteellisuutta. Safety & Security logistiikka-alueella tietokortisto 9(11)

10 Turvallisuuskriteerit huomioiva toimintojen ja liikenneverkon perussijoittelu. Kuva. Perusrakenne. Kuva. Toimintojen ja liikenneverkon sijoittelu päätieverkon ja rataverkon suhteen. Safety & Security logistiikka-alueella tietokortisto 10(11)

11 Huomioita käytetyistä ratkaisuista: Alueen vahvuudet (kilpailutekijät) o Intermodaalisuus (tie-, lentorahti- ja raideliikenne yhdistettävissä) o Alueen palvelutarjontaan (perus- ja lisäarvopalvelut) panostettu o Mahdollisesti laajennusvaraa olemassa Alueen liikenneverkko on selkeä ja mahdollistaa liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden o Alueelle kaksi pääliittymää yleiseltä päätieverkolta, alueen pää- ja kortteliväylät rengasperiaatteen mukaisia, ei päättyviä katuja o Alueen kaksi eritasoliittymää valtatielle jakaa liikennettä tasaisesti ja on alueen vaiheittaisen toteuttamisen kannalta positiivinen asia o Lentokentälle on oma väylänsä, jolloin ko. väylää käyttää pelkästään alueen logistiikka-liikenne o Alueen halkovalla pääväylällä on kolme 4-haaraliittymää. Suositus; vilkkaimmista liittymistä tehdään kiertoliittymiä Alueen toiminnot on jäsennelty tarkoituksen mukaisesti selkeästi omille alueilleen o Yhteispalvelualueet on keskitetty ja ne sijaitsevat pääväylän varrella, jolloin niille kohdistuva liikennevirta minimoituu o Raideyhteys on alueen toisessa reunassa, jolloin siitä ei aiheudu ongelmia ajoneuvoliikenteen joustavuudelle tai liikenneturvallisuudelle o Tiiviin ja yhtenäisen alueen kulunvalvonta on järjestettävissä muutaman valvontapisteen avulla o Vähän liikennesuoritetta aikaansaavat lisäarvopalvelut (tässä tapauksessa tutkimus ja koulutus) on sijoitettu alueen laidalle Raideliikenteen konttien käsittelyalue. Kuva. Esimerkki saksalaisen logistiikka-alueen raideliikenteen konttien käsittelyalueesta Safety & Security logistiikka-alueella tietokortisto 11(11)