OULULAINEN MATKATUOTOSKÄSIKIRJA ASUINALUEET

Transkriptio

1 OULULAINEN MATKATUOTOSKÄSIKIRJA ASUINALUEET Tapio Viinikangas Opinnäytetyö Rakennustekniikan koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu

2 OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU TIIVISTELMÄ Koulutusohjelma Opinnäytetyö Sivuja + Liitteitä Rakennustekniikka Insinöörityö Suuntautumisvaihtoehto Aika Ympäristö- ja yhdyskuntatekniikka Työn tilaaja Insinööritoimisto Liidea Oy Työn tekijä Tapio Viinikangas Työn nimi Oululainen matkatuotoskäsikirja asuinalueet Asiasanat Matkatuotoskäsikirja, liikennelaskenta ja asuinalueet Tämän opinnäytetyön tavoite oli selvittää Oulun seudun asuinalueiden matkatuotoksia matkatuotoskäsikirjaa varten. Lisäksi tuli tutkia saavutettavuutta ja matkojen ajoittumista Ouluun ja sen alueverkkoon. Työssä pyrittiin tutkimaan asuinalueiden ominaisuuksien perusteella matkatuotosten hajontaan vaikuttavia tekijöitä. Tarkoituksena oli saada aikaan lähtöaineistoa erilaisiin liikenne- ja maankäyttösuunnitteluhankkeisiin. Tutkimustapana käytettiin liikennelaskentaa koneella. Liikennelaskurin avulla saatiin tuloksia asuinalueiden tuottamasta liikenteestä Laskentakohteiksi valittiin asuinalueita, joiden liikenne kulki yhden poikkileikkauksen kautta ja joiden alueella oli vähän palvelutoimintoja. Laskentoja Oulussa ja sen lähikunnissa tehtiin 17 asuinalueella. Laskentatuloksia tulkittiin esimerkiksi kuvaajien ja analyysimenetelmien avulla. Tuloksena valmistui Oululaiseen matkatuotoskäsikirjaan jatko-osuus, joka käsittelee ainoastaan asuinalueita. Jokaisesta asuinalueesta luotiin matkatuotoskäsikirjaan matkatuotoskortti, josta selviää kohteen perustiedot ja tulokset. Tuloksien avulla voitiin arvioida aamu- ja iltaliikenteen ajoittuminen ja käyttäytyminen eri kohteissa. Asuinalueiden ominaisuuksissa oli suuriakin eroja, jonka vuoksi matkatuotosluvutkin vaihtelivat merkittävästi. Etäisyys alueen keskuksesta muuttujana ei selitä yksinomaan matkatuotoslukuja, vaan on otettava huomioon muita muuttujia, kuten ikäjakauma, automäärä. 3

3 OULU POLYTECHNIC ABSTRACT Degree programme Thesis Pages + enclosures Civil Engineering Bachelor s Thesis Line Environmental and Municipal Engineering 5 June 27 Date + Commissioned by Engineering office Liidea Ltd. Author Tapio Viinikangas Thesis title The Trip Generation Manual of Oulu Residential Areas Keywords Trip generation manual, traffic census and residential areas The target of this thesis work was to find out the trip generations of Oulu region residential areas for the trip generation manual. Also the accessibility and timing of the trips to Oulu and its area network was examined. In the thesis work, it was aimed to study the factors affecting to dispersion of the trip generation, based to the characters of residential areas. The purpose was to receive a source material for different traffic and land use plans. The traffic counting made with machinery was used as a means of research. The automatic counter was used to receive the results of the traffic produced by residential areas during the period of The residential areas where the traffic moved across only one cross section and where there were only a few services were selected as research subjects. Countings in Oulu and its neighbouring municipalities were done in 17 different locations. The counting results were analysed for example with graphs and analytical methods. As a result, the sequel of the trip generation manual of Oulu was created, focusing only to the residential areas. A trip generation register card of each residential area was created to the trip generation manual, which clarifies the basic information and results of each location. There were big differences in the characters of residential areas, due to this reason the trip generation figures are varied significantly. The distance from areas centre as a variable alone does not explain the trip generation figures, other variables like age distribution or car amount have to be taken to account as well. 4

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 3 ABSTRACT 4 Määritelmiä JOHDANTO ASUTUSALUEIDEN LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ Liikenteen ja maankäytön jatkuva vuorovaikutus Liikkumistarve asutusalueilla Henkilöliikenteen matkatuotokset ASUINALUEIDEN LIIKENNETUTKIMUS Liikennelaskennat ja liikennelaskurin testaus Tutkimuskohteet ASUINALUEET MATKATUOTOSLUKUINA Tutkimuskohteiden matkatuotokset Etäisyys Oulusta vaikutus matkatuotoksiin Ikäjakauman vaikutus matkatuotoksiin YHTEENVETO...33 LÄHTEET...35 LIITTEET 5

5 Määritelmiä Maankäyttö on kokonaisuus, joka koostuu paikan toimintojen sijoittumisesta, laadusta ja määrästä. Matka tarkoittaa henkilön tai ajoneuvon siirtymistä paikasta toiseen. Meno ja paluu ovat erillisiä matkoja. Matkat jaotellaan usein kotiperäisiin matkoihin ja muihin eikotiperäisiin matkoihin. Kotiperäinen matka tarkoittaa matkaa, jonka lähtö- tai määräpaikka on koti. Matkatuotos on yleisnimitys alueen matkojen määrälle tietyssä aikayksikössä. Matkatuotos voidaan ilmoittaa saapuville ja lähteville suunnille erikseen tai niille. Matkatuotosluku kuvaa matkatuotosta perusyksikköä kohden. Korrelointi tarkoittaa kahden tai useamman muuttujan välistä riippuvuutta. Generointi-attrahointiperiaate on matkojen syntymis- ja vastaanottamisperiaate. Esimerkiksi asuntoalueet synnyttävät eli generoivat kotiperäisiä työmatkoja, kun työpaikat attrahoivat eli vastaanottavat niitä. Huipputuntikerroin (HTK) kuvaa vuorokauden vilkkaimman tunnin liikennettä ja sen jakautumista tunnin sisällä. Huipputuntikertoimen arvo saadaan jakamalla huipputunnin liikennemäärä huipputunnin vilkkaimman vartin liikennemäärä kerrottuna neljällä. Mitä lähempänä huipputuntikerroin on sen maksimiarvoa yksi, sitä tasaisempaa liikenne on tunnin sisällä. Regressioanalyysi on tutkimustapa, jolla voidaan selvittää yhden tai useamman muuttujan suhdetta ja vaikutusta selitettävään muuttujaan. 6

6 1 JOHDANTO Syyskuussa 26 käynnistettiin tämä opinnäytetyö yhdessä Insinööritoimisto Liidea Oy:n, Oulun kaupungin teknisen keskuksen ja Tiehallinnon Oulun tiepiirin kanssa. Edellisen matkatuotoskäsikirjan valmistuttua keväällä 26 todettiin, että tarvitaan enemmän liikennelaskentoja ja tten tulkintaa tilastollisen tutkimuksen aikaansaamiseksi (Kaurala & Kurikka 26). Työn matkatuotoskorteista päätettiin laatia vastaavat aiemmin tehtyjen korttien kanssa, jotta tulokset olisivat yhtenäiset ja keskinäinen vertailu helppoa. Asuinalueiden matkatuotoskäsikirjan tavoitteena oli tuottaa jokaisesta tutkittavasta kohteesta matkatuotoskortti, jota voi käyttää lähtötietona erilaisissa maankäytön suunnitteluvaiheissa. Liikenne ja maankäyttö ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa, uuden asutusalueen rakentaminen kasvattaa liikennemääriä ja vilkkaasti liikennöidyt liikenneväylät antavat uusia mahdollisuuksia palveluille ja muulle rakentamiselle. Matkatuotosten avulla voidaan ennustaa ja vertailla, parhaassa tapauksessa jopa yleistää samantyyppisten kohteiden liikennemääriä laadittaessa kaavaa, suunniteltaessa uusia väyliä, mitoitettaessa pysäköintiä, suunniteltaessa joukkoliikennereittejä ja kevyen liikenteen palvelutasoa sekä muissa liikenne- ja maankäyttösuunnitteluhankkeissa. Työssä tuli selvittää myös Oulun ja sen ympäristökuntien asuinalueiden saavutettavuutta Ouluun ja sen alueverkostoon matkan pituuden ja ajoittumisen kannalta sekä tutkia eri muuttujia, jotka voivat aiheuttaa korrelointia matkatuotosten kanssa. Tällaisia muuttujia voivat olla asuinalueilla esimerkiksi asukasmäärä, autotiheys, ikäjakauma ja tulotaso. Tutkimuksessa selvitettäisiin vain kotiperäisten matkojen tuotokset, koska muutoin tarvittaisiin laajempi tutkimusaineisto matkojen määrittämiseksi. Laskentakohteiden valinta päätettiin suorittaa sijoittamalla Oulun seudun karttapohjalle säteittäiset tavoitettavuusvyöhykkeet, joista kustakin valitaan vähintään kaksi kohdetta, jotta niiden vertailu ja tulkinta olisi mahdollista. 7

7 2 ASUTUSALUEIDEN LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ Asuinalueet eivät yleensä tarjoa käyttäjilleen palveluja ja toimintoja, yleensä niissä vain asutaan. Koulut sijaitsevat yleensä keskitetysti muiden asuinalueiden kanssa, työpaikat usein teollisuusalueilla ja palvelun tarjoajat taajamissa. Työssä käyminen ja muu asiointi aiheuttaa liikennettä. Useimmin nämä matkat tehdään liikenneverkkoa kuormittavilla moottoriajoneuvoilla. Liikenteen kuormittumisen määrään, ajankohtaan ja suuntautumiseen vaikuttaa ratkaisevasti asuinalueen sijainti keskukseen nähden. (Liikenne yhdyskunnan suunnittelussa 23, ) 2.1 Liikenteen ja maankäytön jatkuva vuorovaikutus Liikenne on tärkeä osa yhteiskuntaa ja sen toimivuutta. Liikennettä aiheutuu ihmisten jokapäiväisistä liikkumistarpeista, jotka kohdistuvat yleensä erikokoisiin palvelukeskuksiin ja työpaikkoihin. Lähtöpaikan ja määränpään sijainnilla on suuri rooli tarkasteltaessa liikkumistarvetta ja kulkumuodon valintaa. Kaupunkiseutujen sekä niiden keskusten suunnitteleminen siten, että yhteiskuntarakenne on eheä ja tarjonnaltaan monipuolinen, edistää kestävää kehitystä. Kun kaikki liikennemuodot ovat käytettävissä, voi liikkuja valita työmatkalleen oman auton sijaan esimerkiksi polkupyörän tai joukkoliikenteen ja välttää näin kuormittamasta liikenneverkkoa. (Asuinaluesuunnittelu 1997, ) Asennemittausten mukaan suomalaisten arvostuksessa ovat ympäristö, luonnonvarat sekä kevyen liikenteen suosiminen joukkoliikenteen ohella, mutta kokemusperäisesti suomalainen valitsee kuitenkin liikkumiseen henkilöauton. (Liikenne yhdyskunnan suunnittelussa 23, 2.) Jotta liikenne ja maankäyttö saadaan sovitettua tuloksekkaasti yhteen, täytyy liikennejärjestelmäsuunnittelun nivoutua maankäyttöön jo kaavoitusvaiheessa. Seutukaavatasolla voidaan selvittää yhteydet alueiden välillä, seudullinen kehittyminen, yhteydet terminaaleihin sekä kannattavan joukkoliikenneyhteyden rakentaminen. Yleiskaavatasolla voidaan selvittää olemassa olevan tiestön ja tehtyjen väyläratkaisuiden vaikutukset rakentamiseen. Rakentamisen keskittyessä kaupunkikeskuksen ja sen aluekeskuksien ulkopuolelle muodostuu oman auton tarve välttämättömäksi, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen merkitys puolestaan menettää merkityksensä. Lisäksi autojen ja teiden määrä 8

8 kasvaa ja kuljetustarpeet lisääntyvät sekä tapahtuu elinkeinoelämän loittonemista ja keskustojen heikentymistä. (Liikennejärjestelmäsuunnitelma 1996, ) Kulkumuotojen vuosittaiset vaihtelut eivät yleensä ole näkyviä, mutta selkeän suunnan ne antavat. Autoilun kasvaessa joukkoliikenne menettää asiakkaitaan ja kevyen liikenteen ulottuvilla olevat palvelut kuihtuvat. Tämä johtaa edelleen yhteiskunnan autoistumiseen ja pitkällä aikavälillä tarkasteltuna muutokset ovat havaittavissa selkeämmin. Valtion voimavaroja jakamalla eri liikennealueille voidaan vaikuttaa esimerkiksi julkisen liikenteen suosion kasvamiseen tai henkilöliikenteen sujuvuuteen keskuksissa. Varojen suuntauksessa on kuitenkin muistettava, että yhden liikennemuodon tukeminen tai kokonaan tukematta jättäminen ei koskaan ole kannattavaa. Varojen täytyy tukeutua jokaiselle osa-alueelle tasaisesti. (Liikenne yhdyskunnan suunnittelussa 23, ) Uusia liikennejärjestelmiä suunniteltaessa tutkitaan ja ennustetaan liikennettä muun muassa liikennejärjestelmän ja eri kulkumuotojen kehittämismahdollisuuksien arviointiin, liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden kannalta maankäytön suunnittelua varten. Liikennetutkimuksilla pyritään selvittämään kulkumuotojakaumat, liikennemäärät sekä niiden muutostrendit. Tutkimustuloksena saadaan liikenteen tuotoslukuja tai - kertoimia, jotka kuvastavat liikkujan eri toimintojen aiheuttamia matkoja. (Asuinaluesuunnittelu 1997, ) 2.2 Liikkumistarve asutusalueilla Suomessa henkilöautoilun suosio on kasvanut tasaisesti jo monta vuosikymmentä. Osaltaan tähän vaikuttavat liikennettä synnyttävät palveluiden tarjonta sekä nykyinen ostoskulttuuri. (Liikenne yhdyskunnan suunnittelussa 23, 88.) Työn, koulutuksen, harrastusten, kulttuurin ja yleensä ostostenkin etsiminen asuinalueiden ulkopuolelta muodostuu välttämättömäksi, joten julkisen liikenteen ja ennen kaikkea oman auton tarve väistämättömästi kasvaa (Asuinaluesuunnittelu 1997, 37 38). Näin ollen kuluttajan tai palveluntarjoajan on liikuttava, kuluttaja on tavallisesti Suomessa liikkujan asemassa. Palveluiden ja asuinkeskuksien sijoittumisella on sen takia suuri vaikutus liikennemääriin ja -suuntiin. 9

9 Asuntoalueita palvelevat erilaiset toiminnot tulisi sijoittaa lähelle alueen palvelukeskusta. Rakentamalla asuinalueille julkistoiminnot yhteen isoon yksikköön, kuten koulu, kirjasto, nuorisotilat, hammaslääkäri ja päiväkoti, voidaan tehostaa tilojen käyttöä. Julkisten tilojen yhteyteen sopivat myös kaupalliset palvelut, parhaassa tapauksessa nämä toiminnot tukevat toisiaan. (Liikenne yhdyskunnan suunnittelussa 23, ) Kuntien yleinen ja hyväksi koettu tapa liikennetarpeen vähentämiseksi on järjestää palveluiden tarjonta hierarkkisesti. Esimerkiksi Oulun alueverkko on jakaantunut hierarkkisesti Oulun keskustaan, sitä ympäröiviin paikalliskeskuksiin sekä lähikuntien muodostamiin kuntakeskuksiin, joita ovat esimerkiksi Haukipudas, Kiiminki, Muhos, Oulunsalo, Kempele ja Liminka. Vaikkakin hierarkkinen kaupunkiseutumalli on toimiva, on huomattu kuluttajien hakevan erikoispalveluja, valikoimaa ja harrastuksia kauempaa, vaikka välttämätön tarve olisi mahdollista tyydyttää oman asuinalueen lähellä. Autoilijat pitävät yleisesti tärkeänä, kuinka lyhyt matkaan käytetty aika on, mutta toisaalta saavutettavuus on vieläkin tärkeämpi. Suunnittelussa pyritäänkin huomioimaan autoilijoiden edun mukainen katuverkon muoto ja yhteydet sen mukaan, mihin ja minne autoilijat matkansa pääasiallisesti tekevät. Autoilijat arvostavat liikenteen sujuvuutta, kapasiteettia, määränpään havaittavuutta ja paikoitusalueiden hyvää sijaintia määränpäähän sopivaan hintaan. Myös ajamisen mukavuus ja miellyttävyys sekä ympäristö voivat vaikuttaa autoilijoiden mieltymyksiin. Lopulta tärkein kriteeri katuverkon suunnittelussa on turvallisuus ja kohteen tavoittamisen varmuus. (RIL Liikenne ja väylät I 25, ) 2.3 Henkilöliikenteen matkatuotokset Liikkujalla on yleensä matkan tekemiseen jokin syy, joten matka ei koskaan ole tarpeeton. Liikkuminen aiheuttaa erilaisia matkoja lähtöpaikoista määräpaikkoihin, kuten kotoa töihin tai kouluun ja kotoa tai töistä kauppaan (Liikennemallien siirrettävyys 1992, 9). Matkatuotostutkimuksissa voidaan nimetä kohteet erillisiksi ryhmiksi. Ryhmiä ovat esimerkiksi koti, työ, koulu ja kauppa. Näitä ryhmiä yhdistämällä saadaan erilaisia matkakombinaatioita, joita matkatuotostutkimuksissa tarkastellaan. Matkoja tarkastellaan 1

10 usein etäisyyden, tarkoituksen, ajankohdan, kotitalouden koon, ikä- ja sukupuolijakauman, tulotason tai autonkäyttömahdollisuuden mukaan. Matkat jaetaan yleensä tarkoituksen perusteella kotiperäisiin työ-, kotiperäisiin muihin ja ei-kotiperäisiin matkoihin eli muihin matkoihin, jotta tulkinta olisi hempompaa. Ryhmien välisiä matkatuotoksia määritettäessä käytetään yleensä generointiattrahointiperiaatetta, jonka mukaan esimerkiksi asuntoalueet synnyttävät eli generoivat matkoja työpaikoille ja työpaikat puolestaan vastaanottavat eli attrahoivat matkoja asuntoalueille. (RIL Liikenne ja väylät I 25, ) Matkatuotosluvut tai -kertoimet antavat tiedon matkojen määrästä tarkasteltavaa muuttujaa kohden. Jos muuttuja on asukas, on matkatuotosluku muodossa matkojen lukumäärä asukasta kohden. Muuttujia testaamalla voidaan löytää selittäviä tekijöitä matkamääriin. Vertailemalla samantyyppisten matkaryhmien matkatuotoslukuja keskenään, voidaan tiettyjen alueiden matkatuotoksia tilastoinnin avulla yleistää. Matkatuotoslukuja voidaan laskea lähtevistä tai tulevista matkoista sekä niiden summasta. Autotiheys on selkeä matkatuotoksiin vaikuttava tekijä, mitä enemmän autoja, sitä enemmän tehdään matkoja. Tulotason noustessa talouksilla on mahdollisuus omistaa enemmän autoja ja sen vuoksi tuottaa enemmän matkoja. Toisaalta on tutkittu, että tulotason noustessa kasvaa myös perheiden koko ja sen vuoksi myös joukko- ja kevyen liikenteen käyttäjiä on enemmän. Joukko- ja kevytliikenteen käyttö vähentää tehtyjen matkojen määrää. Tämä näkyy erityisesti keskusta-alueilla, joissa matkoja tehdään enemmän pyöräillen, kävellen sekä julkista liikennettä käyttäen kuin muissa paikoissa. Iän ja sukupuolen vaikutus on merkittävä. Alueen väestön koostuessa vanhuksista tehdään matkoja paljon vähemmän kuin alueilla, joilla enemmistö on työssäkäyviä. Miehet tekevät tutkimuksen mukaan selvästi naisia enemmän matkoja omalla autolla, kun taas naiset käyttävät joukko- ja kevytliikenteen palveluja miehiä enemmän. 11

11 3 ASUINALUEIDEN LIIKENNETUTKIMUS Tutkimuksen tavoitteena oli saada selville jokaisen tutkittavan asuinalueen vuorokautinen liikennemäärä, liikennemäärien painottuminen tietyille ajanjaksoille ja eritellä ajoneuvoluokat toisistaan. Lisäksi tuli selvittää kohteiden perustiedot, kuten väestömäärä, väestömäärä ikäluokittain, asumismuoto ja saavutettavuus Ouluun ja sen alueverkkoon. Työssä tutkittiin vain kotiperäisiä matkoja, joten liikenteen suuntautumista ei voitu analysoida tarkasti..muiden kuin kotiperäisten matkojen tutkiminen olisi edellyttänyt laajaa haastattelututkimusta. Liikennetutkimus tehtiin Viacount 2 liikennelaskurin avulla ennakolta tilaajan kanssa sovituista paikoista. Kohteissa liikennelaskuri laski liikennettä asuinalueella poikkileikkauksessa sekä tulevalta kaistalta että poistuvalta kaistalta. Muita tarvittavia tietoja kerättiin väestörekisteristä, Internetistä, puhelimitse ja kohteessa käymällä. Tutkimuskohteita valittiin aluksi 22 kappaletta. Kohteiksi pyrittiin valitsemaan asuinalueita, joiden autoliikenne kulki yhden poikkileikkauksen lävitse ja alueella on vähän palvelua tarjoavia toimintoja. Osassa kohteissa ei ollut mahdollisuutta asentaa liikennelaskuria häiriöttömään paikkaan tai liikenne kulki useamman poikkileikkauksen kautta, joten laskentaa ei niissä suoritettu. Kohteista toteutettiin lopulta 17. Kohteet sijaitsevat eri etäisyyksillä Oulun keskustasta. Liitteen 1 kartta kuvaa kohteiden etäisyyksiä Oulun keskustasta tavoitettavuusalueittain. Säteittäiset tavoitettavuusalueet ovat kukin viiden kilometrin välein. Kohteista viisi sijaitsee Oulussa, kolme Tyrnävällä sekä yksi Kiimingissä, Ylikiimingissä, Muhoksella, Oulunsalossa, Kempeleessä, Limingassa, Haukiputaalla ja Iissä. 3.1 Liikennelaskennat ja liikennelaskurin testaus Liikennettä laskettiin asuinalueiden liikennemäärien kannalta normaaleina arkipäivinä, kuten tiistaina, keskiviikkona ja torstaina. Laskurin siirtotyö sovitettiin siten, että siirto ei ajoittunut aamu- tai iltaruuhkaan. Lisäksi laadittiin siirtotyöstä tutkimussuunnitelma ajankäytön ja matkakustannusten minimoimiseksi. Laskurin tulokset ja kohteista otetut kuvat purettiin viikoittain. Liikennelaskennat suoritettiin taulukon 1 osoittamalla tavalla. 12

12 TAULUKKO 1. Laskentakohteiden nimi- ja kuntatiedot sekä laskenta-ajankohdat Asuinalue Kunta Viikko Pvm Viikonpäivä Illinsaari Ii tiistai Hiironen Oulu torstai Syynimaa Oulu tiistai Raja-Taskila Oulu keskiviikko Haapakangas Haukipudas torstai Murto Tyrnävä tiistai Kotimetsä Tyrnävä keskiviikko Seppälä Tyrnävä torstai Tupos Liminka tiistai Haapamaa Kempele keskiviikko Pitkäkangas Oulunsalo torstai Rannanperä Oulu tiistai Isoahonkangas Kiiminki keskiviikko Murtomaa Ylikiiminki torstai Jylkynkangas Oulu tiistai Rovastinoja Muhos keskiviikko Luonnostakylä Lumijoki torstai Viacount 2 -tyypin liikennelaskuria testattiin sen toimintavarmuuden takaamiseksi lauantaina Oulaisten kaupungin ajoharjoittelukentällä. Testin tarkoitus oli tuottaa liikennelaskurin valmistajan lupaamia kojeen maksimi asennusetäisyyksiä etäämmälle ulottuvia asennuspaikkoja. Testaus todettiin tarpeelliseksi, koska Haapamaalla liikennelaskuri sijoitettiin liian kauas tienreunasta. Testissä pyrittiin löytämään korjauskertoimia ohje-etäisyyksien suurentamiseksi. Laskuria testattiin kolmelta etäisyydeltä kahdeksalla kulkumuodolla, kullakin kahdella eri nopeudella. Kulkumuotoina käytettiin kävelijää, juoksijaa, pyöräilijää, henkilöautoa, peräkärryllistä henkilöautoa, pakettiautoa, kuorma-autoa ja peräkärryllistä kuorma-autoa. Liitteen 4 mukaisesti todettiin liikennelaskurin toimintavarmuus luotettavaksi, mutta korjauskertoimien määritystä ei voitu toteuttaa laskentavirheen takia. Tämän vuoksi Haapamaalta saatua dataa ei voida hyödyntää tässä työssä. 3.2 Tutkimuskohteet Hiirosen kaupunginosa sijaitsee Oulun keskustan eteläpuolella Kaukovainion suuralueella. Hiirosissa on paljon kerrostaloasutusta ja asuinalueena se on kaupunkimainen. Liikennelaskennan tulokset ovat Metsänkuninkaantien loppuosuudelta, jossa palveluyritysten määrä on määrältään ja vaikutukseltaan vähäinen. Alueella asuu 826 ihmistä, joille tulee matkaa Oulun keskustaan 5,7 km. Bussilla pääsee alueelle, sillä paikallislinja 13

13 nro 24:n päätepysäkki sijaitsee Metsänkuninkaantiellä. Lisäksi linjat 7, 12 ja 13 palvelevat alueen asukkaita Kiilakiventiellä. (Wikipedia, hakusana Hiironen; Suuralue- ja kaupunginosajako; Reittipalvelu; Karttatie, bussireitit; Oulun seutuliikenteen aikataulut , 3, 43 5 ja 72.) Rannanperän asuinalue sijaitsee Oulussa valtatien nro 2 itäpuolella Korvensuoran suuralueella, lyhyen ajomatkan etäisyydellä Oulun keskustasta. Rannanperällä on vanhaa ja uutta asutusta, osin alue on vielä rakentamatonta. Liikennelaskennan tulokset ovat Koivikkotieltä, joka toimii Rannanperän kokoojakatuna. Laskenta-alueella on Korvensuoran päiväkoti, Oulunsuun Nuorisoseura ry:n tilat sekä paljon pienyrityksiä. Korvensuoran päiväkodissa hoitopaikkoja on 54. Alueella asuu 862 ihmistä, joille tulee matkaa teitä pitkin Oulun keskustaan 7, km. Lähimmät bussilinjat nro 9, 21 ja 29 kulkevat Parkkisenkankaantiellä, jonne on lyhyt ja vaivaton kevyen liikenteen yhteys asuinalueelta. (Koivisto 26; Wikipedia, hakusana Rannanperä; Suuralue- ja kaupunginosajako; Suomen yritysopas; Reittipalvelu; Karttatie, bussireitit; Oulun seutuliikenteen aikataulut , 35 38, 69 ja 76.) Jylkynkangas on asuinalue pohjoisimmassa päässä Oulua, lähellä Haukiputaan kunnanrajaa. Automatka Oulun keskustaan on kuitenkin vaivaton. Jylkynkangas kuuluu Kuivasjärven kaupunginosaan ja Kaijonharjun suuralueeseen. Alueella on paljon uusia omakotitaloja 2-luvulta, mutta ei juurikaan palveluyrityksiä, jotka tuottaisivat alueelle liikennettä. Laskentatulokset ovat Jylkynkankaantieltä, joka on asuinalueensa kokoojakatu. Asuikkaita alueella on 1155 henkilöä, matkaa teitse Oulun keskustaan heiltä tulee 9,2 km. Jylkynkankaalle tuo perille paikallisbussi nro 4, lisäksi asuinalueen ohittavalta Alakyläntieltä on vaivatonta käyttää linjaa nro 27. (Wikipedia, hakusana Jylkynkangas; Suuralue- ja kaupunginosajako; Suomen yritysopas; Reittipalvelu; Karttatie, bussireitit; Oulun seutuliikenteen aikataulut , 17 2 ja 74.) Syynimaan asuinalue sijaitsee valtatien 4 itäpuolella Oulun pohjoisosassa, yliopistoalueen eteläpuolella Linnanmaan kaupunginosassa ja Kaijonharjun suuralueessa. Asuinalueella on paljon lähiömäistä rivitaloasutusta, omakotitaloja ja paljon pieniä yrityksiä. Laskentatulokset ovat Syynimaantieltä, jonka kautta kulkee koko asutusalueen autoliikenne. Syynimaan päiväkoti, elintarvikekioski sekä muita pieniä yrityksiä, kuten esimerkiksi yksityisiä hoitopalveluja tarjoavat yritykset sijaitsevat asuntoalueella. Syyni- 14

14 maan päiväkodissa on hoitopaikkoja noin 6. Alueella asuu 1 22 henkilöä, joille tulee matkaa Oulun keskustaan teitse 4,7 km. Aluetta palvelevat erinomaisesti paikallisliikenteen linjat, lähimpiä pysäkkejä käyttävät linjat ovat nro 19, 22, 24 ja 27 Alakyläntiellä. (Wikipedia, hakusana Syynimaa; Suuralue- ja kaupunginosajako; Suomen yritysopas; Reittipalvelu; Karttatie, bussireitit; Oulun seutuliikenteen aikataulut , 61 64, 7 ja ) Raja-Taskila sijaitsee Oulussa Perämeren rannalla junaradan läntisellä puolella. Raja- Taskila kuuluu Taskilan kaupunginosaan ja Koskelan suuralueeseen. Pääosin alueen asumismuoto on omakotitalo. Oulunseläntien laskentatulokset sisältävät Ymmyrkäisen päiväkodin, grilliravintolan ja muiden pienempien yritysten tuottamat liikennemäärät. Ymmyrkäisen päiväkodissa on hoitopaikkoja 33. Asukkaita alueella on 43 ja heiltä matkaa Oulun keskustaan teitse tulee 6,6 km. Paikallisliikenteen linjat nro 1, 3, 2, 22, 24, 3, 32, 5 ja 59 kulkevat läheltä asuinaluetta, Haukiputaantiellä ja Koskelantiellä. (Wikipedia, hakusana Raja-Taskila; Suuralue- ja kaupunginosajako; Suomen yritysopas; Ymmyrkäisen päiväkoti; Reittipalvelu; Karttatie, bussireitit; Oulun seutuliikenteen aikataulut , 8 11, 13 16, 65 68, 7 72, ja 8 88.) Murto sijaitsee Tyrnävän kunnassa lähellä Kempeleen kunnan rajaa. Murrosta Tyrnävän kirkonkylälle on noin yhdeksän kilometriä. Tarkasteltaessa sijoittumista Ouluun nähden, matkaa linnuntietä pitkin tulee 22 kilometriä. Alueella on pääasiassa uusia omakotitaloja. Peuranniemestä tehtyjen laskentojen alueella asuu 143 ihmistä, joille tulee matkaa teitse Oulun keskustaan 26,2 km. Asuinalueella ei ole palvelua tarjoavia liikennemääriin merkittävästi vaikuttavia yrityksiä. Julkisen liikenteen palveluja Murtoon tarjoavat linjat nro 9 ja 7. (Wikipedia, hakusana Murto; Suomen yritysopas; Reittipalvelu; Karttatie, bussireitit; Oulun seutuliikenteen aikataulut , ja ) Seppälä on asutusalue Tyrnävän kunnan taajamassa. Alueen asutus muodostuu rivi- ja omakotitaloista. Laskentatulokset ovat Pytinkitieltä, joka on kokoojatie 24 asukkaan asuttamalla alueella. Pytinkitiellä on myös kotiseututalo, joka on museoitu rakennus ja aiheuttaa liikennettä pääosin vain kesäisin. Matkaa Oulun keskustaan Pytinkitieltä kertyy 32,4 km. Joukkoliikenne toimii Tyrnävän keskustasta käsin, jonne alueelta tulee 15

15 matkaa noin kilometri. Linjalla nro 7 pääsee Ouluun. (Mikkonen; Suomen yritysopas; Reittipalvelu; Oulun seutuliikenteen aikataulut , ) Kotimetsä on asutusalue Tyrnävän kunnan taajaman rajalla Muhostien varressa. Kotimetsän alueella on pari- ja omakotitaloja. Alueella toimii joitakin pienyrittäjiä. Laskentatulokset kattavat Kotimetsän asutusalueen kokonaisuudessaan, sillä laskennat ovat Kotimetsäntieltä, joka on alueen kokoojatie. Alueella asuu 263 ihmistä, joiden matkan pituus Oulun keskustaan on 33, km. Seppälän tavoin lähimmät bussipysäkit Kotimetsästä ovat Tyrnävän keskustassa. Linjalla nro 7 pääsee Ouluun. (Mikkonen; Suomen yritysopas; Reittipalvelu; Oulun seutuliikenteen aikataulut , ) Illinsaari sijaitsee Iin kunnan keskuksessa Iijoen suistossa. Valtatie 4:n itäpuolella oleva saari käsittää omakotitalo- ja rivitaloasutusta pääosin sen etelärannalla. Saaren pohjoisosassa on joitakin pieniä maatiloja sekä hiihtomaja ja kuntorata. Matkaa Illinsaaresta Oulun keskustaan teitse tulee 38,9 km. Laskentatulokset ovat Illinsaarentien alkupäästä, jonka ohitse saaren kaikki 226 asukasta kulkevat. Seutuliikenteen linja-autot eivät kierrä Illinsaaressa, vaan lähimmät pysäkit ovat lähempänä taajamaa. Seudullisia bussiyhteyksiä ovat linjat nro 5, 51, 57 ja 58. (Wikipedia, hakusana Illinsaari; Suomen yritysopas; Reittipalvelu; Oulun seutuliikenteen aikataulut , ) Isoahonkangas on Kiimingin kunnassa sijaitseva asutusalue aivan kirkonkylän läheisyydessä. Se sijoittuu valtatie 2:n eteläpuolelle. Alueella ei ole palvelutoimintoja. Isoahonkankaan kaikki liikenne kulkee Isoahontien kautta, josta laskentatulokset ovat. Asukkaita alueella on 281 henkilöä, joilta matkaa Oulun keskustaan tulee 21,5 km. Lähellä asutusaluetta ei ole bussipysäkkejä, lähimmälle pysäkille matkaa on yli kilometri. Linjat nro 8, 21, 27 ja 62 palvelevat Ouluun suuntautuvaa liikennettä ja linjat nro 28 ja 67 puolestaan Haukiputaalle. (Wikipedia, hakusana Isoahonkangas; Suomen yritysopas; Reittipalvelu; Karttatie, bussireitit; Oulun seutuliikenteen aikataulut , 31 34, 69, ja ) Murtomaa on asuinalue Ylikiimingissä, joka sijaitsee Muhokselle johtavan tien varressa kahden kilometrin päässä kirkonkylästä. Murtomaalla on sekä omakotitalo- että rivitaloasuntoja ja lisäksi alueella on jääpallokenttä. Asukkaita alueella on 194 henkilöä, 16

16 joiden matkan pituudeksi Oulun keskustaan tulee teitse 36,8 km. Asuinalueen läheltä ei mene busseja, mutta seutuliikenteen linjat nro 62 ja 63 kulkevat Ylikiimingin keskuksen alueelta. (Wikipedia, hakusana Murtomaa; Suomen yritysopas; Reittipalvelu; Oulun seutuliikenteen aikataulut , 31 34, 69, ja ) Rovastinojan asuinalue sijaitsee Oulusta käsin kaakossa ja on Oulujoen eteläpuolella juuri ennen Muhoksen taajamaa. Alueella on sekä omakoti- että rivitaloasuntoja. Rovastinojantieltä tehtyjen liikennelaskentojen vaikutusalueella asuu 289 ihmistä, joiden matka Oulun keskustaan on 34,1 km. Rovastinojantien alkupäässä on huoltoasema sekä muita yrityksiä, joiden aiheuttama liikenne ei näy laskentatuloksissa. Seutuliikenteen linjoilla nro 6 ja 61 pääsee Ouluun Oulujoen etelä- tai pohjoispuolta. (Huhta; Suomen yritysopas; Reittipalvelu; Oulun seutuliikenteen aikataulut , 9 93.) Pitkäkankaan kaupunginosa sijaitsee Oulunsalossa. Oulusta katsoen lounaaseen sijoittuva kohde on merenlahden takana ja tämän takia suoraa tietä Oulun keskustaan ei ole. Pitkäkankaalla on muutaman pienkerrostalon lisäksi rivi- ja omakotitaloja. Alueella on myös esimerkiksi koulu, palloiluhalli ja elintarvikekioski. Tutkimustulokset ovat Kangastien loppuosuudelta heti Runkotien jälkeen, jonka alueella on pääasiassa omakotitaloja ja joitakin pienyrityksiä. Tutkimusalueella asukkaita on 487, joiden matkan pituudeksi Oulun keskustaan tulee 14,8 km. Alueella palvelee seutuliikenteen linjat nro 18, 19 ja 66. Bussipysäkkejä on helposti käytettävissä. (Myllyoja; Suomen yritysopas; Reittipalvelu; Karttatie, bussireitit; Oulun seutuliikenteen aikataulut , ja 97.) Tupoksen asutusalue kuuluu Limingan kuntaan, jonka keskukseen Tupoksesta tulee matkaa noin kahdeksan kilometriä. Tupos sijoittuu valtatie 4:n ja Pohjanmaan radan länsipuolelle lähelle Kempeleen kunnan rajaa. Tupokseen on rakennettu Ouluun vievän moottoritien ansiosta paljon. Rakennusmuoto on lähes yksinomaan omakotitalo. Tutkimustulokset ovat Biltontieltä, jonka varrella väestöä asuu 197 henkilöä. Kohteesta kertyy matkaa Oulun keskustaan 21,1 km. Alueella on kehitysvammaisten ryhmäkoti ja lastensuojelukoti. Seutuliikenteen linja nro 7 kulkee Biltontieltä yhtyvää Oikotietä pitkin. (Wikipedia, hakusana Tupos; Suomen yritysopas; Reittipalvelu; Karttatie, bussireitit; Oulun seutuliikenteen aikataulut , ) 17

17 Haapakangas sijaitsee Haukiputaan kunnassa. Se on asutusalue Oulusta katsoen pohjoisessa valtatien 4 länsipuolella. Alueella on pääasiassa rivi- ja omakotitaloja. Haapakankaalle on myös kaavoitettu uusia tontteja, joista osa on päiväkoti- ja palvelukäyttöön. Laskentatulokset ovat Haapakaarrosta, jonka alueella on useita rakennusalan pienyrityksiä. Asukkaita alueella asuu 212, joiden matkan pituus Oulun keskustaan on 2,9 km. Seutuliikenteen linjojen nro 22, 25 ja 51 pysäkkejä on lähellä aluetta. (Hernberg; Suomen yritysopas; Reittipalvelu; Karttatie, bussireitit; Oulun seutuliikenteen aikataulut , 7, 73 ja 88.) Luonnostakylä on asutusalue Lumijoen kunnassa. Luontotien laskentatulokset eivät anna täydellistä kuvaa alueen liikkujista. sillä tutkimusalueelta pääsee poistumaan muitakin reittejä. Alueen kuitenkin katsotaan käyttäytyvän siten, että pääliikenne kulkee Luontotien kautta. Omakotitaloasutuksen sekä muutaman tuotantoyrityksen lisäksi Luontotien päässä on uimapaikka. Alueella asuu 141 ihmistä, joiden matka Oulun keskustaan on 37,3 km. Seutuliikenteen linja nro 7 kulkee Lumijoen kirkonkylältä Ouluun, Luontotieltä matkaa lähimmälle pysäkille on yli kilometri. (Hiltunen; Suomen yritysopas; Reittipalvelu; Karttatie, bussireitit; Oulun seutuliikenteen aikataulut , ) 18

18 4 ASUINALUEET MATKATUOTOSLUKUINA Liitteenä 2 ovat esiteltynä työn tuloksena syntyneet asuinalueiden matkatuotoskortit. Tarkempi liitenumero esitetään luvuissa , joissa käsitellään liikennelaskennoista saatuja tuloksia. Matkatuotoskortti on kaksisivuinen liite. Ensimmäisellä sivulla esitellään kohteen taustatiedot ja sijainti sekä toisella sivulla laskentatulokset. Korttien laadinnassa käytettiin apuna ja mallipohjana samasta aiheesta tehdyn insinöörityön matkatuotoskortteja (Kaurala & Kurikka 26). Kortissa esitellään ensimmäisellä sivulla kohteesta nimi ja sen sijaintikunta. Jokaisesta kohteesta on tiedot sen toimialasta, laskenta-ajasta, säästä, asukkaiden määrästä. Asukkaiden ikäjakaumasta on kuvaaja, josta selviää lasten, kouluikäisten, aikuisten ja eläkeikäisten osuus koko väestöstä. Etäisyys Oulun keskustaan on mitattu Rotuaarin pallon luota, Kirkkokatu 15:stä. Lisäksi korttiin on kirjattuna lisätietoja kohteesta, joita kohteen mukaan voivat olla esimerkiksi liikennelaskurin sijoituspaikka, alueella sijaitsevat yritykset ja päiväkodit sekä alueen lähellä käytettävissä olevat bussiyhteydet ja vuoromäärät. Esimerkki kortin kohdetta kuvaavista tiedoista on kuvassa 1. RANNANPERÄ Oulu Toimiala: Asuntoalue (omakotitaloja) Konelaskenta Tiistai (koululaisten syyslomaviikko) Laskenta-aika: Sää: Pilvinen, lumisadetta ja lämpötila -3 1 C Asukkaita: 862 asukasta (syyskuu 25) Ikäjakauma: Eläkeikäiset (yli 65v) 5 % Aikuiset (18-65v) 66 % Lapset (alle 7v) 8 % Kouluikäiset (7-18v) 21 % Etäisyys keskustasta: Lisätietoja: KUVA 1. Matkatuotoskortin kohdetta kuvaavat tiedot n. 7, km Laskuri oli sijoitettuna Koivikkotielle. Laskenta-alueella on Korvensuoran päiväkoti ja Oulunsuun nuorisoseura ry:n tilat. Lähimmät bussilinjat nro 9, 21 ja 29 kulkevat Parkkisenkankaantiellä, josta kulkee arkivuorokautena 44 bussia länteen ja 43 bussia itään. 19

19 Matkatuotoskortin ensimmäisellä sivulla esitetään lisäksi kohteen sijainti, jota on kuvattu kahdella karttakuvalla. Kuvassa 2 on esimerkkikohdetta kuvaavat kartat, joista toisessa nähdään laskenta-alueen rajaus ja liikennelaskurin sijoituspaikka ja toisessa kohteen sijaintia Oulun alueverkkoon. KUVA 2. Matkatuotoskortin kartat (Karttapohjat Oulun kaupunki, kartastopalvelut) Matkatuotoskortin toisella sivulla on tulokset liikennelaskennoista, kuten kuvan 3 esimerkissä. Tulokset ovat havainnollistettu kuvaajin, jotka näyttävät liikenteen määrän jakautumisen arkivuorokauden sisällä 15 minuutin jaotuksella. Arkivuorokausia ovat maanantai, tiistai, keskiviikko ja torstai. Viivoista sininen kuvaa asutusalueelta poistuvaa liikennettä, punainen asutusalueelle tulevaa liikennettä ja vihreä liikenteen yhteismäärää. Aamuhuipputunti on klo 7 9 oleva vilkkain tunnin mittainen jakso, kun iltahuipputunti on klo Vuorokauden moottoriajoneuvoliikenne kuvaa jakautumista alueelle tulleisiin ja alueelta poistuneisiin moottoriajoneuvoihin. Aamu- ja iltaliikenteen huipputuntikertoimet kuvaavat liikenteen jakautumista huipputunnin aikana. Mitä suurempi huipputuntikerroin on, sitä tasaisempaa liikenne on huipputunnin sisällä. Huipputuntikertoimen maksimiarvo on yksi ja sen määrittämiseksi tarvitaan huipputunnin ja huipputunnin vilkkaimman vartin liikennemäärä. 2

20 Rannanperä Asuntoalue Liikenteen määrä ja 15 min jaolla (konelaskenta 1vrk) : :3 1: 1:3 2: 2:3 3: 3:3 4: 4:3 5: 5:3 6: 6:3 7: 7:3 8: 8:3 9: 9:3 1: 1:3 11: 11:3 12: 12:3 13: 13:3 14: 14:3 15: 15:3 16: 16:3 17: 17:3 18: 18:3 19: 19:3 2: 2:3 21: 21:3 22: 22:3 23: 23: Aamuhuipputunti Iltahuipputunti :15 7:3 7:45 8: 15:45 16: 16:15 16:3 Moottoriajoneuvoliikenne klo :-24: Yht. Sisään 859 Ulos 858 Aamu klo 7-9 Ilta klo klo HTK klo HTK Huipputunti 7:15-8: :45-16: Max 15 min huipputunnissa 7:3-7: ,79 16: - 16: ,9 KUVA 3. Matkatuotoskortin liikennemäärien jakautuminen vuorokauden, aamu- ja iltahuipputunnin sisällä sekä liikenteen määrä, aamu- ja iltahuipputuntikertoimet 4.1 Tutkimuskohteiden matkatuotokset Tutkimuskohteiden matkatuotoskortit ovat liitteet 2/1 2/16 taulukon 2 mukaisesti. Taulukossa on esitetty myös Oulun seudun asuntoalueiden moottoriliikenteen matkatuotosluvut, jotka on saatu jakamalla yhden vuorokauden moottoriliikennemäärä laskentaalueen asukasmäärällä. Matkatuotosluvut kuvaavat tässä opinnäytetyössä vain kotiperäisiä matkoja, todellisuudessa matkoja tehdään enemmän. Esimerkiksi työpaikan ja kauppa-asioinnin välisiä matkoja tuotosluvut eivät sisällä. 21

21 Kohteiden matkatuotoslukujen keskiarvo on 2,8, kun mukaan ei lasketa Murron selvästi heikompaa matkatuotoslukua. Toisaalta kohteiden määrän vuoksi yksittäiset virheet eivät näy merkittävästi keskiarvossa, joka on lähes sama (2,2) kaikkien kohteiden ollessa mukana. Murron asuinalue jätetään pois jatkotarkastelusta ja tuloksista, koska sen matkatuotoslukuun on mahdollisesti vaikuttanut liikennelaskennassa tapahtunut virhe. Kohteesta on luotu kuitenkin matkatuotoskortti, jota käytettäessä on huomioitava laskentavirheen mahdollinen olemassaolo. Luvussa 4.2 on pohdittu tavoitettavuustarkastelun lisäksi muiden matkatuotoslukujen hajontaan vaikuttavien tekijöiden olemassaoloa. Tällaisia tekijöitä asuinalueilla voivat olla esimerkiksi asumismuoto, ikärakenne, palveluiden määrä, sijainti ja laatu, kevyt- ja joukkoliikenteen reittien tavoitettavuus, automäärän suhde asukaslukuun ja koululaisten lomat. Matkatuotoskortin Asuntoalue Sijaintikunta Matkatuotosluku Liitenumero [matkaa/henkilö/vrk] 2/1 Syynimaa Oulu 1,52 2/2 Hiironen Oulu 2,23 2/3 Raja-Taskila Oulu 2,1 2/4 Rannanperä Oulu 1,91 2/5 Jylkynkangas Oulu 1,85 2/6 Pitkäkangas Oulunsalo 1,95 2/7 Haapakangas Haukipudas 1,86 2/8 Tupos Liminka 1,66 2/9 Isoahonkangas Kiiminki 2,24 2/1 Murto Tyrnävä 1,13 2/11 Seppälä Tyrnävä 1,77 2/12 Kotimetsä Tyrnävä 2,43 2/13 Rovastinoja Muhos 2,23 2/14 Murtomaa Ylikiiminki 2,2 2/15 Luonnostakylä Lumijoki 2,62 2/16 Illinsaari Ii 2,73 TAULUKKO 2. Moottoriliikenteen matkatuotosluvut Oulun seudun asuinalueilla sekä matkatuotoskorttien liitenumerot 4.2 Etäisyys Oulusta vaikutus matkatuotoksiin Kuvassa 4 on esitetty kaikkien tutkimuksessa mukana olleiden asuntoalueiden matkatuotosluvut. Matkatuotosluvut on saatu jakamalla laskenta-ajanjakson ajoneuvomäärä alueen asukasmäärällä. Kuvaaja osoittaa, että suoraa yhteyttä etäisyydellä ei ole matka- 22

22 tuotoslukuihin, vaan poikkeavuuksille on haettava asuntoalueiden muista ominaisuuksista selittäviä tekijöitä. Syynimaan asuntoalueella alhainen matkatuotosluku selittyy erinomaisten joukkoliikenneyhteyksien ja yliopiston helpon saavutettavuuden ansiosta. Hiirosten, Raja- Taskilan ja Rannanperän matkatuotosluvut ovat saman suuntaisia, vaikka asumismuodoiltaan poikkeavat toisistaan. Asumismuoto vaikuttaa merkittävästi alueiden ikärakenteeseen ja sen myötä matkatuotoslukuihin, sillä nuoremmat tekevät enemmän matkoja kuin iäkkäämpi väestö (Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 4 5). Rannanperällä ja Raja-Taskilassa on päiväkoti, joka osaltaan nostaa liikennemäärää laskentapisteessä. Rannanperän liikennelaskennat suoritettiin koululaisten syysloman aikaan, jonka vuoksi matkatuotosluku saattaa olla normaalia alhaisempi. Jylkynkankaan asukasmäärä oli laskentahetkellä kasvussa ja alueelle rakennettiin uusia omakotitaloja. Asukasmäärä tarkistettiin laskentahetkeä vastaavaksi, joka oli noussut vuoden aikana 42 henkilöllä. Vaikka laskentahetken ja väestötietojen välillä on vain kaksi kuukautta, tulee tulokseen suhtautua kriittisesti, sillä se voi olla todellisuutta pienempi suuresta väestömäärän kasvusta johtuen. Pitkäkankaalla palveluita on saavutettavissa helposti kevyen- ja joukkoliikenteen avulla, jonka vuoksi matkaluku saattaa olla normaalia alhaisempi. Haapakankaalla, Tupoksessa ja Seppälässä ovat tavanomaista pienemmät matkatuotokset, mutta selittäviä tekijöitä ei tässä tutkimuksessa kyetty löytämään. Isoahonkankaan, Kotimetsän, Rovastinojan, Murtomaan, Luonnostakylän ja Illinsaaren matkatuotosluvut kuvastavat etäisyyden merkitystä. Kaikki kohteet sijaitsevat etäällä Oulusta ja kuntansa taajaman ulkopuolella, mikä korottaa matkojen tehtyjen määrää. Etäisyys Oulun keskustaan vaikuttaa asuntoalueiden matkatuotoslukuihin tämän tutkimuksen mukaan merkittävästi. Etäisyyttä ei voida kuitenkaan pitää ainoana selittävänä tekijänä tutkittaessa sen merkitystä asuntoalueiden tuottamiin automatkoihin. 23

23 matkaa / henkilö / vrk 3 2,5 2 1,5 1,5 Moottoriliikenteen matkatuotokset asuntoalueilla sijainnin mukaan Etäisyys tieverkolla Oulun keskustasta [km] Syynimaa Hiironen Raja-Taskila Rannanperä Jylkynkangas Pitkäkangas Haapakangas Tupos Isoahonkangas Seppälä Kotimetsä Rovastinoja Murtomaa Luonnostakylä Illinsaari KUVA 4. Moottoriliikenteen matkatuotokset asuntoalueilla sijainnin mukaan Asuntoalueiden saavutettavuutta Ouluun ja sen alueelliseen tieverkkoon sekä työmatkojen ajoittumista tarkasteltiin ryhmittäin. Asuntoalueista luotiin viisi ryhmää, joissa on kussakin kolme tarkasteltavaa kohdetta. Ryhmiin valittiin kohteet etäisyyden perusteella siten, että etäisyys Oulun keskustaan olisi mahdollisimman yhtäläinen. Ryhmiä tarkasteltiin kuvaajien avulla, joista nähdään suhteellisena asuinalueiden liikenteen määrän jakautuminen vuorokaudessa. Koska jokaisen asuinalueen liikennemäärä on suhteutettu asukasmäärään, kuvaajien käyrät ovat täysin vertailukelpoisia toisiinsa nähden. Vuorokausi on esitettynä 15 minuutin aikajaolla. Kuvaajista voidaan havaita alueiden aamuruuhkan ja iltaruuhkan ajoittumiset. Jokaista asuntoalueryhmää kohden luotiin keskiarvokäyrä tarkastelun helpottamiseksi, kun eri ryhmien tuloksia vertaillaan keskenään. Ryhmäkohtaiset tarkastelukuvaajat on esitetty kuvissa 5 9. Kuvassa 5 on esitetty asuntoalueryhmän 1 vuorokauden suhteellinen kokonaisliikennemäärä 15 minuutin aikajaolla sekä asuntoalueiden etäisyys Oulun keskustaan. Ryhmään kuuluu Syynimaan, Hiirosen ja Raja-Taskilan asuntoalueet. Kuvaajasta voidaan nähdä aamuliikenteen tiivistyneen illan liikennettä lyhyemmälle ajalle, tosin illan huippuvartit voivat olla jopa suurempia kuin aamulla. Huiput aamuruuhkalle ajoittuvat välille

24 8.15, jolloin ruuhkaisimman vartin liikennemäärä koko vuorokaudesta on keskimäärin 5,1 %. Illan paluuliikenne ja muu asiointi ajoittuvat välille , tällöin keskimääräinen liikennemäärä on suurimmillaan 6 %. Raja-Taskilassa on klo iltaruuhkan huippu, jolloin automäärä on 8,2 % koko vuorokauden määrästä. Asuntoalueryhmän 1 suhteellinen liikenteen määrä 15 minuutin aikajaolla 15 min liikenne / vrk:n liikenne 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Syynimaa 4,7 km Hiironen 5,7 km Raja-Taskila 6,6 km Keskiarvo : 1: 2: 3: 4: 5: 6: 7: 8: 9: 1: 11: 12: 13: 14: 15: 16: 17: 18: 19: 2: 21: 22: 23: KUVA 5. Asuntoalueryhmän 1 suhteellinen liikenteen määrä 15 minuutin aikajaolla 25

25 Kuvassa 6 on esitetty asuntoalueryhmän 2 vuorokauden suhteellinen kokonaisliikennemäärä 15 minuutin aikajaolla sekä asuntoalueiden etäisyys Oulun keskustaan. Ryhmään kuuluu Rannanperän, Jylkynkankaan ja Pitkäkankaan asuntoalueet. Aamun suurimmat liikennemäärät on klo välisenä aikana, jolloin ruuhkaisimman vartin liikennemäärä koko vuorokaudesta on keskimäärin 5,6 %. Pitkäkankaalla voidaan erottaa klo välisenä aikana suuri poikkeama, jolloin kokonaisliikennemäärä on yli 11 % koko vuorokaudesta. Alueelle saapuneiden ja sieltä poistuneiden autojen määrä on lähes sama, joten liikenne jakaantuu tasaisesti molempiin suuntiin. Asuntoalueiden iltaruuhka jakaantuu keskimäärin klo välille. Asuntoalueryhmän 2 suhteellinen liikenteen määrä 15 minuutin aikajaolla 15 min liikenne / vrk:n liikenne 12 % 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % Rannanperä 7, km Jylkynkangas 9,2 km Pitkäkangas 14,8 km Keskiarvo : 1: 2: 3: 4: 5: 6: 7: 8: 9: 1: 11: 12: 13: 14: 15: 16: 17: 18: 19: 2: 21: 22: 23: KUVA 6. Asuntoalueryhmän 2 suhteellinen liikenteen määrä 15 minuutin aikajaolla 26

26 Kuvassa 7 on esitetty asuntoalueryhmän 3 vuorokauden suhteellinen kokonaisliikennemäärä 15 minuutin aikajaolla sekä asuntoalueiden etäisyys Oulun keskustaan. Ryhmään kuuluu Haapakankaan, Tupoksen ja Isoahonkankaan asuntoalueet. Kaikista kohteista voidaan havaita aamun vilkkain vartti klo , jolloin se on keskimäärin 5,3 % vuorokauden liikennemäärästä. Illalla liikenne jakaantuu tasaisemmin, mutta selkeä ruuhkahuippu on klo välisenä aikana, jolloin vuorokauden suhteellinen liikennemäärä on parhaimmillaan 7,6 %. Asuntoalueryhmän 3 suhteellinen liikenteen määrä 15 minuutin aikajaolla 15 min liikenne / vrk:n liikenne 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Haapakangas 2,9 km Tupos 21,1 km Isoahonkangas 21,5km Keskiarvo : 1: 2: 3: 4: 5: 6: 7: 8: 9: 1: 11: 12: 13: 14: 15: 16: 17: 18: 19: 2: 21: 22: 23: KUVA 7. Asuntoalueryhmän 3 suhteellinen liikenteen määrä 15 minuutin aikajaolla 27

27 Kuvassa 8 on esitetty asuntoalueryhmän 4 vuorokauden suhteellinen kokonaisliikennemäärä 15 minuutin aikajaolla sekä asuntoalueiden etäisyys Oulun keskustaan. Ryhmään kuuluu Seppälän, Kotimetsän ja Rovastinojan asuntoalueet. Kohteiden aamuliikenteen käyttäytymisessä voidaan havaita Rovastinojan huippuvarttien olevan aikaisemmin muiden kohteiden huippuvartteja. Rovastinojalla ensimmäinen piikki on klo , kun piikit ovat Seppälässä ja Kotimetsässä klo Illan aikana kaikissa kohteissa paluuliikenteen suurin huippu ajoittuu välille , jolloin keskimääräinen varttiliikenteen määrä vuorokaudesta on 7,3 %. Vastaava lukema aamulla 4,4 % klo Asuntoalueryhmän 4 suhteellinen liikenteen määrä 15 minuutin aikajaolla 15 min liikenne / vrk:n liikenne 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Seppälä 32,4 km Kotimetsä 33, km Rovastinoja 34,1 km Keskiarvo : 1: 2: 3: 4: 5: 6: 7: 8: 9: 1: 11: 12: 13: 14: 15: 16: 17: 18: 19: 2: 21: 22: 23: KUVA 8. Asuntoalueryhmän 4 suhteellinen liikenteen määrä 15 minuutin aikajaolla 28

28 Kuvassa 9 on esitetty asuntoalueryhmän 5 vuorokauden suhteellinen kokonaisliikennemäärä 15 minuutin aikajaolla sekä asuntoalueiden etäisyys Oulun keskustaan. Ryhmään kuuluu Murtomaan, Luonnostakylän ja Illinsaaren asuntoalueet. Luonnostakylän kuvaajassa on klo suuri piikki, joka saattaa olla yksittäisen tapahtuman aiheuttama, sillä liikenne on yksisuuntaista. Murtomaan kuvaajassa saattaa näkyä koululaisten syysloman merkitys tuloksiin. Aamun suurin huippu ovat klo 7.15, jolloin Luonnostakylältä poistuva liikennemäärä on 6 % vuorokauden liikenteestä. Illan paluuliikenne jakautuu epätasaisemmin klo välille, jolloin suurin suhteellinen liikennemäärä on parhaimmillaan keskimäärin 6 %. Asuntoalueryhmän 5 suhteellinen liikenteen määrä 15 minuutin aikajaolla 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % : 1: 2: 3: 4: 5: 6: 7: 8: 9: 1: 11: 12: 13: 14: 15: 16: 17: 18: 19: 2: 21: 22: 23: 15 min liikenne / vrk:n liikenne Murtomaa 36,8 km Luonnostakylä 37,1 km Illinsaari 38,9 km Keskiarvo KUVA 9. Asuntoalueryhmän 5 suhteellinen liikenteen määrä 15 minuutin aikajaolla Ryhmäkohtaisten keskiarvokuvaajien keskinäisessä tarkastelussa voidaan huomata aamu- ja iltaruuhkan ajoittuminen eri ryhmissä. Näistä kuvaajista saadaan tulkittua luotettavampi t kuin yksittäisten kohteiden vertailussa, koska kohteiden yksittäisten poikkeavuuksien merkitys minimoituu, luomalla useammasta kohteesta ryhmäkohtainen keskiarvo. 29

29 Kuvassa 1 on esitetty asuntoalueryhmien vuorokauden suhteellinen kokonaisliikennemäärä 15 minuutin aikajaolla sekä asuntoalueiden etäisyys Oulun keskustaan tieverkollisen tavoitettavuuden avulla. Ryhmien 1 5 aamuruuhkan huippujen ajoittumisessa on havaittavissa eroavaisuuksia. Aikaisin ruuhkahuippu on ryhmällä 5 klo , kun se on ryhmillä 2 4 klo ja ryhmällä 1 klo Tämän perusteella aamuruuhkan suurin piikki aikaistuu, kun etäisyys Ouluun kasvaa. Illan paluuliikenne jakautuu aamun liikennettä tasaisemmin, vaikka huiput ovat ajoittain jopa suurempia kuin aamun liikenteen. Suurimmat iltaruuhkan huiput keskittyvät klo ryhmän 5 huippua lukuun ottamatta. Paluuliikenteen tasaisempi jakautuminen johtuu pääosin työssäkäyvien yhdistäessä työmatkojaan ei-kotiperäisiin matkoihin, kuten kauppa- ja harrastusmatkoihin. Asuntoalueryhmien suhteellinen liikenteen määrä 15 minuutin aikajaolla 15 min liikenne / vrk:n liikenne 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Ryhmä 1 (5-1 km) Ryhmä 2 (5-15 km) Ryhmä 3 (2-25 km) Ryhmä 4 (3-35 km) Ryhmä 5 (35-4 km) : 1: 2: 3: 4: 5: 6: 7: 8: 9: 1: 11: 12: 13: 14: 15: 16: 17: 18: 19: 2: 21: 22: 23: KUVA 1. Asuntoalueryhmien 1 5 suhteellinen liikenteen määrä 15 minuutin aikajaolla 4.3 Ikäjakauman vaikutus matkatuotoksiin Asuinalueiden ikäjakauman vaikutuksia matkatuotoksiin tutkittiin aikuisväestön suhteellisen osuuden pohjalta. Aikuisten suhteellisella osuudella tarkoitetaan yli 18- vuotiaitten asukkaiden määrää jaettuna asukkaiden kokonaismäärästä. Arvot vaihtelivat asuinalueilla 43 %:n (Kotimetsä) ja 84 %:n (Syynimaa) välillä. 3

30 Vaikutusta kokeiltiin regressioanalyysin avulla, jolla pystyttiin testaamaan ikäjakauman ja matkatuotoslukujen välisen yhteyden tilastollista merkittävyyttä ja miten voimakas yhteys on. Kuvassa 11 on regressioanalyysi aikuisten suhteellisen osuuden vaikutuksesta matkatuotoksiin. Kuvan regressiosuora osoittaa muuttujien välillä olevan vähän riippuvuutta, sillä mitä lähempänä vaakatasoa regressiosuora on, sitä pienempi on muuttujien välinen riippuvuus. Analyysi osoittaa, että muuttujat ovat yhteydessä toisiinsa kääntäen verrannollisesti eli aikuisväestön osuuden kasvaessa matkatuotosluku pienenee. Tuloksen loogisuus ei välttämättä ole selitettävissä, koska aikuisväetön osuuden kasvaessa matkalukukin normaalisti kasvaa. Toisaalta voidaan pohtia, aiheuttaako alaikäisten määrän suhteellinen kasvu enemmän automatkoja. Kuvan korrelaatiokerroin R 2 kertoo, kuinka suuren osan matkatuotoslukujen vaihtelusta ikäjakauma pystyy selittämään. Korrelaatiokertoimen ollessa nolla muuttujat eivät selitä toisiaan, kun kerroin lähenee maksimiarvoaan yksi, ovat muuttujat täysin riippuvaisia toisistaan. Ikäjakauma ja matkatuotosluvut korreloivat vain vähän keskenään. Aikuisväestön suhteellisen määrän vaikutus matkatuotokseen 3, Matkatuotosluku [matkaa/henkilö/vrk] 2,75 2,5 2,25 2, 1,75 1,5 R 2 =,1196 Aikuiset >18 Regressiosuora, Aikuiset >18 1, Aikuiset [%] KUVA 11. Regressioanalyysi aikuisväestön suhteellisen määrän vaikutuksesta matkatuotokseen Regressioanalyysin avulla testattiin myös kahden muuttujan vaikutusta matkatuotoslukuun. Ote analyysistä on liitteessä 3. Selittäviksi muuttujiksi valittiin etäisyys Ouluun ja aikuisväestön suhteellinen osuus. Erillistarkastelussa huomattiin, että regressiosuorien 31